LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Ravintoraisio Oy, Margariiniliiketoiminta sijaitsee Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 90 YLO

Dnro LOS-2003-Y-1322-111

Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2007 ASIA

Päätös Ravintoraisio Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee elintarvikeöljyjen ja -rasvojen puhdistamista sekä margariinin ja tuorejuustojen valmistusta Raision kaupungissa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA

Ravintoraisio Oy PL 101

21201 Raisio

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ravintoraisio Oy, Margariiniliiketoiminta, Raisionkaari 55, Raisio

Lupaa haetaan Ravintoraisio Oy, Margariiniliiketoiminnalle, joka sijaitsee Raision kau- pungissa Raisio-konsernin tehdasalueella.

Kiinteistörekisteritunnus: 680-2-260-7 ja 680-2-260-18 Toimialatunnus: 154

Liike- ja yhteisötunnus: 1772110-3

Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola 312-0469912-R Ympäristöjärjestelmä: ISO 14001

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 10 g Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 12.5.2003 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 9 d ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 30.12.2003. Samaan ai- kaan ovat olleet käsittelyssä Raisio-konsernin tehdasalueen muita toimintoja koskevat ympäristölupahakemukset.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Raision kaupungin ympäristövirasto 11.9.1998, ympäristölupamenettelylain mukainen lupa margariinitehtaan laajennukselle.

Turun ja Porin lääninhallitus 10.10.1994 (156 YSP), Raisio Yhtymän jätehuoltosuunni- telman hyväksyminen

Turvatekniikan keskus (TUKES) 31.1.2001 (7887/36/2000), päätös raffinointilaitoksen esteröintilaitoksen rakentamisesta

Turvatekniikan keskus (TUKES) 30.12.2005 (4585/36/2005), päätös uuden ammoniak- kikylmäkeskuksen rakentamisesta

Raisio-konsernin tehdasalue on vuonna 1987 vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu teollisuusalueeksi (T).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Ravintoraisio Oy, Margariiniliiketoiminta sijaitsee Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella. Tehdasalueella toimii lisäksi mylly, mallastamo, kasviöljytehdas, rehu- tehdas, stanoliesteritehdas, kemiantehdas ja varavoimalaitos. Raisio-konsernin teollisuus- alue sijaitsee Raision kaupungin keskustan länsipuolella yhden kilometrin päässä keskus- tasta. Pohjoispuolella alue rajoittuu peltoalueeseen ja eteläpuolella osittain viheralueisiin.

Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on pientaloasutusta. Itä-, etelä- ja länsipuo- lella alue rajoittuu pienteollisuusalueisiin.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Raisio-konsernin tehdasalueen läpi virtaa Kuuanoja, joka yhtyy noin kilometrin päässä Piuhanjokeen. Piuhanjoki laskee Raisionlahteen kahden kilometrin päässä tehdasalueesta.

Kuuanoja on vuonna 1989 padottu Raisio-konsernin alueella. Padon avulla estetään mah- dollisten piha-alueilta hulevesien mukana tulevien päästöjen kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön. Raisio-konsernin tehdasalueelta ojaan johdetaan sadevesiä ja voimalaitoksen neutralointivesiä pH-säädön jälkeen.

Raisionlahti on matala ja liejupohjainen, rehevä merenlahti, jonka perukassa vedenvaihto on rajoittunutta. Veden hygieeninen tila on 2000-luvulla vaihdellut välttävästä tyydyttä- vään. Lahden yleinen käyttökelpoisuus on Piuhanjoen laskukohdan edustalla ollut vain välttävä, ulompana lahdella tyydyttävä. Raisionlahden ulompaan osaan johdetaan Raision kaupungin keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet.

Ilmanlaatu

Turun alueella on ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelma. Ohjelmassa ovat mukana Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien lisäksi alueen energiantuotantolaitokset ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo. Tarkkailusta vastaa Turun kaupungin ympäristön- suojelutoimisto. Suurimmat päästölähteet alueella ovat energiantuotanto, teollisuus ja lii- kenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on merkittävä vaikutus kaupunki-ilman laatuun.

Ilmanlaatua seurataan Raisiossa kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat keskustassa ja Kaanaanmaalla. Keskustan mittausasemalla mitataan typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Raision ilmanlaatua on tarkasteltu Turun kaupunkiseudun il-

manlaadusta vuonna 2006 laaditussa raportissa. Ilmanlaatu oli vuonna 2006 Rai- siossa yleensä tyydyttävä ja 81 päivänä vuodessa hyvä. Ilmanlaatu oli huono kuutena päivänä. Turun kaupunkiseudun ilmanlaaturaportin mukaan Raision ilmanlaatuun vaikut- tavat lähinnä liikenteen typenoksidien päästöt. Raisiossa ei sijaitse merkittäviä rikkidiok- sidin päästölähteitä.

Raision ilman rikkidioksidipitoisuuden aleneminen 1990-luvulla on seurausta Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen päästöjen pienenemisestä. Pitoisuudet alittavat selvästi ohjearvot. Typpidioksidipitoisuu- det eivät ole ylittäneet kuukausittaisia eivätkä tuntikeskiarvona laskettavia ohjearvoja. Pi- toisuuksien vaihtelu eri vuorokaudenaikoina noudattaa normaaleja ruuhkahuippuja. Lii- kenne aiheuttaa suurimman osan hiukkaspäästöistä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuu- det eivät ole ylittäneet vuorokausiohjearvoa Raision alueella.

Raision, Naantalin ja Turun alueella on tehty asukaspaneeliselvitys hajujen esiintymises- tä vuonna 1989 – 1990. Vuoden aikana 30 henkilöä kirjasi hajuhavaintoja yhteensä yli 1300 kertaa. Raisiossa hajuja todettiin kohtalaisesti ja runsaasti Raisio-konsernin lähipis- teissä. Raisio-konsernin hajujen esiintyminen jakaantui melko tasaisesti koko vuodelle.

Hajutyypeiltään rypsi- ja kalajauhohavainnoista suurin osa sijoittui Raisio-konsernin teh- tailta päin puhaltavan tuulen alle. Kalajauhohavaintojen lukumäärä oli kohtalaisen suuri ja niitä ilmoitettiin enemmän kuin rypsin hajuja. Myös rikkivetytyyppisiä havaintoja teh- tiin Raisio-konsernin vaikutusalueella. Tutkimuksessa Raisio-konsernin hajuja ei havaittu enää noin 6 kilometriä kauempana tehtailta.

Tehdasalueen hajupäästöjä aiheuttavat toiminnot ovat nykyisin pääosin samat. Jonkin verran hajuja aiheutuu rehutuotannosta, mallastamosta, margariini- ja kasviöljytuotannos- ta sekä alueella sijaitsevalta Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantolaitokselta. Rehuteh- taalla, margariini- ja kasviöljytehtaalla sekä Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantolai- toksella on tehty hajupaneeliselvityksen jälkeen toimenpiteitä, jotka vähentävät hajuhait- toja.

Uusi hajupaneeliselvitys on alkanut lokakuussa 2006. Tehtävä selvitys on jatkoa aikai- semmalle hajupaneeliselvitykselle. Selvitys valmistuu syksyllä 2007.

Maaperän ja pohjaveden tila

Maaperä alueella on savea. Ciba Specialty Chemicals Oy:n toimintaan liittyvien maa- alueiden maaperä on tutkittu vuonna 2004. Raisio-konsernin alueen maaperän laatua tai likaantumista ei ole muilta osin tarkemmin tutkittu. Alue on ollut teollisessa käytössä vuodesta 1939 lähtien. Alueella ei tiettävästi ole ollut maanalaisia kemikaali- tai öljysäi- liöitä eikä siellä ole sattunut merkittäviä kemikaalivuotoja.

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltu- valla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 km:n päässä tehdasalueel- ta.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Tehdasalueen ympärillä oleva asutus on pientaloja. Lähin asutus on tehdasalueen rajalta 50 metrin päässä eteläpuolella ja noin 100 metrin päässä koillis- ja luoteissuunnassa.

Tehdasalueen eteläpuolella asutus on harvaa, mutta koillis- ja luoteispuolella sekä itäpuo- lella on tiiviitä asuinalueita. Lähin koulu sijaitsee noin 200 metrin päässä tehdasalueen länsipuolella.

Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on asemakaavassa pientaloasutuksek- si kaavoitettuja alueita (AO), jotka ovat suurimmalta osin rakennettuja. Yleiskaavassa alue rajoittuu pohjoispuolelta maa- ja metsätalousalueeseen ja eteläpuolella lähivirkistys- alueisiin. Tehdasalueen itäpuoli ja länsipuoli on asemakaavassa merkitty ympäristöä häi- ritsemättömän teollisuuden alueeksi (TY). Länsipuolella on lisäksi liikerakennusten kort- telialue (KL).

Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Raisionlahdesta on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu 28 hehtaarin suuruinen alue.

Tehdasalueen vaikutusalueella ei ole muita suojelualueita, perinnemaisemia tai vastaavia kohteita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Raisio-konsernin alueella on laadittu Raision tehdasalueen ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Selvitys on päivitetty kesäkuussa 2007. Alueella toimivien laitosten me- lulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot laitosalueen lähiympäristössä on selvitetty ja lai- tosten aiheuttaman melun haitallisuutta on arvioitu lähiympäristön asukkaiden kannalta.

Meluselvityksessä tarkastellut laitokset vaikuttavat liikennemelun ohella merkittävästi tarkastelualueen melutasoihin varsinkin yöaikana. Etelän ja lännen puoleisilla alueilla te- ollisuusmelu on selvästi merkittävin melulähde myös päiväaikaan. Melutasojen ohjearvo- jen ylityksiä esiintyy etenkin Raisionkaaren eteläosan sekä Järämäen ja Pirilän alueella.

Ohjearvojen ylitykset aiheutuvat selvityksen perusteella pääosin liikennemelusta.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Margariinin valmistus on aloitettu nykyisissä tiloissa vuonna 1957. Suurimmat tuotanto- tilojen laajennukset on tehty vuonna 1990. Margariiniliiketoimintaan kuuluvat kasvipoh- jaisia elintarvikeöljyjä ja -rasvoja puhdistava raffinointilaitos, sekä margariineja ja tuore- juustoja valmistava ja pakkaava margariinitehdas. Margariiniliiketoiminnan merkittävin ympäristökuormitus aiheutuu hakemuksen mukaan jätevesien rasvasta ja muista epäpuh- tauksista. Margariinien, öljyjen ja tuorejuustojen kokonaisvalmistuskapasiteetti on noin 65 000 t vuodessa. Margariiniliiketoiminta työllistää Raisiossa 120 henkilöä.

Tuotantolaitos

Raffinointilaitos

Vuonna 2006 raffinointilaitoksella tuotettiin 28 000 t puhdistettuja öljyjä ja niiden seok- sia. Laitoksen tuotantokapasiteetti on noin 45 000 t. Laitos toimii ympäri vuoden keskey- tyvässä kolmivuorossa, toimintaa ei ole normaalisti viikonloppuisin.

Raffinointilaitoksella puhdistetaan kasviöljyjä sekä modifioidaan rasvoja ja öljyjä. Puh- distusprosessien tarkoituksena on poistaa värihaittoja sekä hajua ja makua aiheuttavia yhdisteitä. Puhdistusprosesseja ovat saostus, neutralointi, valkaisu ja alipainetislaus. Mo- difiointiprosessien, joita ovat hydraus ja vaihtoesteröinti, tarkoituksena on muuttaa öljy- jen sulamis- ja kiteytymisominaisuuksia. Puhdistusprosessit ovat jatkuvia ja tapahtuvat korkeissa lämpötiloissa. Modifiointiprosessit ovat panosprosesseja.

Puhdistusprosessit

Öljystä saostetaan veden ja fosforihapon avulla polaariset lipidit kuten fosfolipidit (lesi- tiini) ja niiden suolat (pääasiassa Ca- ja Mg-suoloja). Neutraloinnissa poistetaan vapaat rasvahapot natriumhydroksidin avulla. Prosessissa syntyvä saippua erotetaan öljystä se- paraattorilla. Tämän jälkeen öljy pestään kuumalla vedellä jäännössaippuoiden erottami- seksi ja pesuvesi erotetaan separaattorilla.

Valkaisussa poistetaan alipaineessa öljystä ja rasvoista väriyhdisteitä, hapettumistuotteita ja klorofylliä valkaisumaan avulla. Valkaisumaa suodatetaan pois öljystä. Käytetyn val- kaisumaan öljypitoisuutta alennetaan höyryttämällä suodatinkakkua.

Viimeinen puhdistusvaihe on alipainetislaus. Öljyyn jääneet loput hajuja ja makuja aihe- uttavat aineet poistetaan tislaamalla. Puhdistettavan öljyn joukkoon puhalletaan höyryä epäpuhtauksien poistamisen tehostamiseksi. Puhdistettu tuote pumpataan margariiniteh- taalle. Osa tuotannosta (noin 15 %) toimitetaan myös suoraan ulkoisille asiakkaille.

Modifiointiprosessit

Käyttötarkoituksesta riippuen rasvat ja öljyt voidaan tarvittaessa modifioida valkaisun ja suodatuksen jälkeen. Vuonna 2006 vaihtoesteröitiin 7500 t ja hydrattiin 1500 t rasvoja tai öljyjä.

Rasvojen vaihtoesteröinnissä käytetään katalyyttinä natriummetylaattia. Reaktion jälkeen katalyytti inaktivoidaan joko sitruunahappokäsittelyllä ja suoravalkaisulla tai vesipesulla ja valkaisulla.

Hydrauksessa öljyyn lisätään vetykaasua ja katalyyttinä käytetään nikkeliä. Seos separoi- daan reaktion jälkeen, jolloin osa katalyytistä saadaan talteen. Hydrattuun öljyyn jäänyt katalyytti poistetaan jälkivalkaisussa sitruunahapon ja valkaisumaan avulla.

Saippuanhalkaisu

Neutralointiprosessissa sivutuotteena syntynyt saippua johdetaan saippuanhalkaisupro- sessiin. Saippua halkaistaan vapaiksi rasvahapoiksi rikkihapon avulla. Rasvahapot myy- dään edelleen teollisuuteen. Vuonna 2006 tuotettiin rasvahappoja 1175 t.

Raisio Staest Oy toimittaa jäterasvaa saippuanhalkaisuun. Raffinointilaitoksen rasvahap- potuotannon raaka-aineesta Raisio Staest Oy:n osuus on alle 5 %.

Höyrykattila

Raffinointilaitoksella on polttoaineteholtaan1,2 MW:n höyrykattila, joka on otettu käyt- töön 1980-luvun puolivälissä. Höyrykattilan palamishyötysuhde on 86 %. Höyrykattilan avulla tuotetaan alipainetislausprosessissa käytetty lämpöenergia (n. 4 – 5 TJ/a).

Astiapesula

Astiapesulassa pestään kaikki margariini- ja öljykontit sekä tankkiautojen tankit. Pesuissa käytetään kuumaa vettä ja pesuaineita.

Margariinitehdas

Margariinitehtaan päätuotteita ovat öljyt, margariinit ja rasvat kuluttajille, suurkeittiöille, leipomoille ja muulle teollisuudelle. Vuonna 2006 laitoksen tuotantomäärä oli 32 000 t, josta öljyjä 1 300 t. Suurin mahdollinen jatkuva tuotantomäärä on 50 000 t. Marga- riinitehdas toimii keskeytyvässä kolmessa vuorossa ympäri vuoden.

Margariinien valmistuksen pääraaka-aineita ovat raffinointilaitokselta tulevat ras- vaseokset. Lisäaineiden (mm. emulgointiaineet ja maitojauheet) osuus on alle 5 % tuot- teesta. Margariinin valmistuksessa yhdistetään rasva- ja vesifaasit emulsioksi, johon on lisätty tarvittavat apuaineet. Emulsio pastöroidaan mikrobiologisen laadun takaamiseksi, minkä jälkeen se muokataan, kiteytetään ja käsitellään haluttujen ominaisuuksien saavut- tamiseksi. Margariinituotteita pakataan kuluttajan käyttötarkoituksen mukaan rasioihin, kääreisiin, kontteihin tai pulloon.

Juustola

Juustolan tuotanto on aloitettu joulukuussa 1999. Juustolan tuotantomäärä oli 600 t vuonna 2006. Juustolan suurin mahdollinen jatkuva tuotantomäärä on 3 000 t. Juustola toimii arkisin keskeytyvässä kolmessa vuorossa. Tarvittaessa valmistusta jatketaan vii- konloppuna.

Juustolan päätuotteita ovat kasvirasvatuorejuustot kuluttajille ja suurkeittiöille. Tuore- juustojen valmistuksen pääraaka-aineet ovat rasvaton maitorahka ja margariinituotannos- ta tulevat rasvaseokset. Maitorahka, margariini ja muut tarvittavat raaka-aineet sekoite- taan sekä pastöroidaan mikrobiologisen laadun takaamiseksi.

Tuotteet pakataan kuumana käyttötarkoituksesta riippuen vähittäiskauppa- tai suurkeit- tiöpakkauksiin. Pakkauksen jälkeen tuotteet jäähdytetään jäähdytysspiraaleissa lähelle varastointilämpötilaa.

Jäteveden esikäsittely

Toiminnassa syntyvän jäteveden kuormitus koostuu lähinnä rasvasta. Tuotantolaitosten jätevesien sisältämän rasvan poistoa varten on useita painovoimaisia rasvanerottimia ja lisäksi flotaatioallas. Margariinitehtaan ja juustolan jätevesiä ei johdeta raffinointilaitok- sen flotaatiolle. Tuotantolaitosten saniteetti- ja prosessijätevedet on viemäröity erikseen.

Raffinointilaitoksella jätevedelle on useita erillisiä rasvanerotusvaiheita. Neutralointipro- sessin pesuvedestä erotetaan rasva, joka kierrätetään puhdistusprosessien kautta ravinto- rasvana käytettäväksi. Jäljelle jäävä jätevesi johdetaan ulkona sijaitsevaan rasvanerotus- säiliöön. Tuotantotilojen pesuvedet johdetaan viemäriin rasvanerotusaltaan (n. 25 m³) kautta. Astiapesulan ensimmäinen pesuvesi pumpataan ulkopuolella sijaitsevaan ras- vanerotussäiliöön. Rasvanerotussäiliöissä tai -altaassa erotettu rasva käsitellään saippu- anhalkaisussa.

Raffinointilaitoksen jätevedet johdetaan edellä mainittujen vaiheiden jälkeen kahteen pe- räkkäiseen painovoimaiseen rasvanerotussäiliöön (35 m³), jonka jälkeen sekoitussäiliöön.

Sekoitussäiliössä on polymeerilisäys. Sekoitussäiliön kautta jätevesi johdetaan flotaatio- altaaseen.

Flotaatioallas (n. 50 m³) on päällystetty öljyn- ja haponkestävällä lasikuidulla. Jäteveden pH:ta seurataan jatkuvasti, pH-säätö on automaattinen. Lietekaavin kerää pinnalta liet- teen lietealtaaseen. Liete prosessoidaan saippuanhalkaisussa rasvahapoiksi. Flotaatioal- taan pohjaliete imetään säännöllisesti ja toimitetaan Biovakka Oy:lle käsiteltäväksi. Flo- taatiolta jätevesi johdetaan tehdasalueen yhteiseen esikäsittelyyn.

Margariinitehtaan rasvan talteenottolaitteisto on uusittu vuoden 2007 alussa. Prosessijä- tevesi johdetaan erilliseen erottelukaivoon, jossa rasva erottuu vedestä ja se kerätään ras- van talteenottolaitteistolla metallisäiliöön. Kerätty rasva prosessoidaan rasvahapoksi

saippuanhalkaisussa. Erottelukaivosta jätevesi pumpataan edelleen konsernin jä- teveden esikäsittelylaitokselle.

Raaka-aineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi

Raffinointilaitoksen pääraaka-aineita ovat raakaöljyt ja –rasvat (rypsi-, soija-, auringon- kukka- ja palmuöljy sekä kookosrasva ja palmusteariini). Öljyt varastoidaan kasviöljy- tehtaan maastosäiliöalueella. Rasvat varastoidaan piha-alueella terässäiliöissä, jotka on ympäröity betonivalleilla. Hapot ja natriumhydroksidi varastoidaan sisällä terässäiliöissä, jotka ovat suoja-altaassa. Rikkihapon säiliö sijaitsee ulkona suoja-altaassa. Laitoksella käytetään kylmäaineena ammoniakkia (T).

Raffinointilaitoksen raaka- ja apuaineiden sekä kemikaalien käyttö vuonna 2006.

Raaka-aine tai kemi- kaali

Vaaralli- suusluokka

Kulutus (t) 2006

Käyttötarkoitus Öljyt ja rasvat - 28 000 Elintarvikeöljyjen ja

-rasvojen valmistus

Sitruunahappo Xi 9 Suoravalkaisu, hapettumisen

esto, saostus

Rikkihappo C 144 Saippuanhalkaisu

Oksaalihappo Xn 1 Emulsion hajotus, epäkuran-

tit margariinit

Fosforihappo C 24 Siemenöljyjen saostus

Natriumhydroksidi 50 %

C 168 Vapaiden rasvahappojen

saippuointi

Valkaisumaa (piimaa) - 163 Valkaisu, nikkelin poisto

Nikkelikatalyytti Xi 1 Kasviöljyjen hydraus

Natriummetylaatti F, C 3,6 Öljyjen ja rasvojen esteröinti

Nestetyppi - 120 Suojakaasu

Vetykaasu F 80 000 m³ Kasviöljyjen hydraus

Vuonna 2006 raffinointilaitoksella käytettiin kevyttä polttoöljyä 118 m³. Kevyttä poltto- öljyä käytetään enintään 150 m³ vuodessa. Polttoaineen rikkipitoisuus on 0,2 ppm ja te- hollinen lämpöarvo 34,5 MJ/l. Polttoöljy säilytetään 14 m³ eristetyssä säiliössä, joka si- jaitsee ulkona katetussa suoja-altaassa.

Margariinitehtaan raaka-aineista öljyt ja rasvaseokset tulevat raffinointilaitokselta pakat- tavaksi ja jatkojalostettavaksi. Hapot ja emäkset säilytetään pesuliuosvarastossa valuma- altaassa.

Margariinitehtaan ja juustolan raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit vuonna 2006.

Raaka-aine tai kemi- kaali

Vaaralli- suusluokka

Kulutus (t) 2006

Käyttötarkoitus

Öljyt - 1 300 Teollisuusöljyjen pakkaus

Öljyt ja rasvaseokset - 20 000 Öljyjen, margariinien ja rasvojen valmistus Öljyt ja rasvaseokset - 73 Tuorejuustojen valmistus

Muut raaka-aineet* - 1 600

Typpihappo 60 % C 18 Kiertopesu

Natriumhydroksidi C 42 Kiertopesu

Peretikkahappo C, O 1,2 Desinfiointi

*) Muita raaka-aineita ovat emulgointiaineet, maitojauheet, happamuuden säätöaineet, aromit ja mausteet

Veden- ja energiankulutus

Tehdasalueella käytettävä vesi toimitetaan Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä.

Vuonna 2002 käytettiin vettä 113 309 m³, josta raffinointilaitoksella 35 617 m³, marga- riinitehtaalla 62 913 ja juustolassa 14 779 m³.

Talousveden kulutus (m³/a) vuosina 2002 – 2005.

Vuosi Määrä /m³

2002 113 309

2003 139 348

2004 153 115

2005 136 018

Margariiniteollisuuden prosessit, kuten elintarviketeollisuuden prosessit yleensä, käyttä- vät runsaasti vettä, joissain prosesseissa jopa 10 litraa valmistettua tuotekiloa kohti. Pro- sesseja kehittämällä on vedenkulutusta pystytty rajoittamaan. Tiukat hygieniavaatimukset rajoittavat veden säästämistä.

Vettä kuluu erityisesti linjojen pesussa tuotevaihtojen vuoksi. Pesujen ja tuotevaihtojen määrä on kasvanut viime vuosina tuotevalikoiman laajenemisen seurauksena.

Höyry toimitetaan Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselta. Vuonna 2006 raffinointilaitoksen sähkön kulutus oli 2 651 MWh sekä höyryn 51 437 GJ (3 bar 30 966 GJ sekä 15 ja 8 bar 20 471 GJ). Lisäksi raffinointilaitoksen kattilalla tuotettiin höyryä noin 3 500 GJ. Margariinitehtaan, juustolan ja varastojen sähkön kulutus oli 7 383 MWh ja höyryn (3 bar) 42 628 GJ.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Margariinin valmistuksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsitellään elintarvikkeiden ja maidon valmistusta ja jalostusta koskevassa EU:n BAT-viiteasiakirjassa (BREF), joka on julkaistu elokuussa 2006.

Tehtaalla ja siihen liittyvissä toiminnoissa käytettävät muut raaka-aineet paitsi rasva, ku- luvat käytännössä kokonaan eikä niitä ole mahdollista ohjata uudelleenkäytettäväksi tai edelleen hyödynnettäväksi. Margariinin valmistusprosessin prosessihävikki saostetaan, raffinoidaan ja puhalletaan uudelleenkäyttöä varten. Vettä kierrätetään. Jätteet ohjataan mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi.

Öljykasveista saadun öljyn laatu vaikuttaa raffinoinnin hävikkiin ja viljelijöitä ohjataan Raisio Oyj:n maatalousryhmän toimesta hyvään öljykasvien laatutasoon mm. laatuhin- noittelulla ja viljelijäkoulutuksella. Maatalousryhmä osallistuu myös uusien ja parempien lajikkeiden kehitykseen.

Teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia ja samalla kuitenkin yleisesti käyttöön saa- tavissa olevia ja kustannuksiltaan kohtuullisia uusia tekniikoita tehtaan tuotantomenetel- mien kehittämiseksi ei ole tiedossa.

Margariinitehtaan osalta on tehty vuosina 2005 - 2006 Motivan energiakatselmus. Ener- gia-analyysin mukaan lämpöenergian säästöpotentiaali oli 6 094 MWh/a ja sähköenergi- an 384 MWh/a. Margariinitehtaalla on toteutettu osa energiansäästötoimenpiteistä mm.

varastojen vapaajäähdytys talvella sekä ilmastoinnin ja lämmityksen puolittaminen vii-

konloppuisin. Vuonna 2007 uusitun tuotantolaitteiden pesujärjestelmän odotetaan vähentävän veden- ja energiankulutusta (mm. lämmöntalteenotto). Raffinointilaitoksella mm. öljyjä esilämmitetään lauhteista ja jätevesistä saatavalla lämmöllä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Raisio-konsernin tehdasalueen tuotantoprosessien jätevedet sekä saniteettijätevedet kerä- tään yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn, josta ne johdetaan edelleen Raision kaupungin puhdistamolle.

Margariiniteollisuuden jätevedet esikäsitellään ennen niiden johtamista yhteiseen jäteve- sien esikäsittelyyn. Tavoitteena on rasvan talteenotto jätevedestä mahdollisimman var- haisessa vaiheessa. Sekä raffinointilaitoksella että margariinitehtaalla on laitteistot rasvan erottamiseksi jätevedestä.

Raisio Oyj:n jäteveden esikäsittelylaitokselle johdettavan jäteveden laatu (kg/a) ja määrä (m³/a).

2002 2003 2004 2005 Määrä /m³ 114 458 136 392 157 392 140 586 Rasvat /kg 23 836 37 198 58 860 49 933 CODCr /kg 193 482 248 976 301 563 247 908 Kiintoaine /kg 51 574 66 072 91 386 66 765 Typpi (N_Kj) /kg 7 422 6 636 6 471 6 305

Piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäreitten kautta Kuuanojaan. Riskialueilta sadevedet kuitenkin johdetaan jätevesiviemäriin.

Päästöt ilmaan

Margariiniliiketoiminnan päästöt ilmaan johtuvat pääosin liikenteestä. Raffinointilaitok- sen kattila aiheuttaa pieniä määriä päästöjä ilmaan.

Vuonna 1989-90 on tehty asukaspaneeliselvitys hajujen esiintymisestä Naantalissa, Rai- siossa ja läntisessä Turussa. Margariiniliiketoiminnan ei mainittu aiheuttavan merkittäviä hajuhaittoja. Selvityksessä todettiin, että ejektorivesien kierrätys saattaa aiheuttaa hajua (tunkkainen haju) tehdasalueelle. Raffinointilaitoksen ejektorivesikierto on muutettu ko- konaan puhtaalle vedelle eli nykyisin ko. torneilla kiertää vain puhdas vesi, joka ei aiheu- ta hajuhaittoja, jotka leviäisivät rakennusten ulkopuolelle.

Melu ja tärinä

Raisio-konsernin tehdasalueen laitosten melusta on laadittu ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Melulähteiden melupäästöt on mitattu ja ympäristöön aiheutuva melu on mallinnettu laskennallisesti. Viidessä eri pisteessä tehtyjen kaukomittausten perusteella todettiin mitattujen ja laskettujen keskiäänitasojen vastaavan melko hyvin toisiaan. Me- lupäästömittaukset ja mallinnus on päivitetty keväällä 2007 vastaamaan tehtyjen vaimen- nusten jälkeistä tilannetta.

Ympäristömeluselvityksen mukaan laitosten melulähteitä ovat mm. kompressorit, ilman- vaihtoon liittyvät puhaltimet sekä niiden ulospuhallusaukot ja jäähdytystornien puhalti-

met. Melulähteiden aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista, melussa ei mitta-

usten mukaan ollut havaittavissa kapeakaistaisuutta. Raision tehdasalueen laitosten aihe- uttamat päiväajan (klo 7 – 22) ja yöajan (klo 22 – 7) keskiäänitasot (LAeq) ovat enimmil- lään 50 dB tehdasalueen koillis-, luode- ja eteläpuolella sijaitsevien asuinrakennusten pi- hoilla.

Selvityksen perusteella raffinointilaitoksen jäähdytystornin puhaltimet (nro 18 ja 19) kuuluvat äänitehotasoltaan alueen merkittävimpiin melulähteisiin. Raffinointilaitoksen itäseinälle on vuonna 2006 asennettu hiljaisemmat poistoilmapuhaltimet (nro 20).

Raffinointilaitoksen ja margariinitehtaan melulähteiden äänitehotasot (L_WA).

Nro LWA/dB(A) Kohde Laitos/rakennus

17 96 Poistoilmapuhallin (2 kpl) Raffinointilaitos 18 105 Jäähdytystornin puhallin 1 Raffinointilaitos 19 108 Jäähdytystornin puhallin 2 Raffinointilaitos 20 a 78 PK ulospuhallus Raffinointilaitos 20 b 77 PK ulospuhallus Raffinointilaitos 20 c 84 PK ulospuhallus Raffinointilaitos 20 d 84 PK ulospuhallus Raffinointilaitos

35 83 Jäähdytyskompressoritilan

ilmanotto

Margariinitehdas

36 94 Jäähdytyskompressoreiden

lauhdutin

Margariinitehdas

Liikenne

Raision tehdasalueelle tulee henkilö- ja pakettiautoja noin 300 000 vuodessa. Raskasta liikennettä on noin 63 000 sekä junaliikennettä noin 900 käyntikertaa vuodessa. Raskasta liikennettä käy margariinituotannossa noin 5 600 vuodessa.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnan yhdeksi sisäiseksi ympäristötavoitteeksi on asetettu jätteiden määrän vähen- täminen ja hyötykäytön lisääminen. Margariiniliiketoiminnan jätemäärä on noin 2 % tuo- tantomäärästä. Noin puolet syntyvästä jätteestä toimitetaan hyötykäyttöön ja hyötykäyt- töastetta pyritään edelleen parantamaan. Jätemäärä on tuotantomäärään suhteutettuna kasvanut viime vuosina. Tämä on seurausta tuotevalikoiman laajenemisesta, joka aiheut- taa pienempiä tuotantoeriä, useampia tuotevaihtoehtoja ja täten myös suurempaa hävik- kiä.

Raffinointilaitoksen prosessissa öljyjen ja rasvojen valkaisussa syntyi vuonna 2004 val- kaisumaajätettä 448 tonnia. Raffinointilaitoksella apuaineena käytetty valkaisumaa toimi- tetaan hakemuksen mukaan pääosin pellolle levitettäväksi. Tämän lisäksi nikkelikatalyyt- tiä suodatettaessa (jälkivalkaisu) syntyi 47 tonnia valkaisumaajätettä (nikkeliä noin 0,04 %, 400 mg/kg), joka on toimitettu vuonna 2006 Topinojan kaatopaikan erityisjät- teelle varatulle alueelle.

Hyödynnettyjen ja kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määrä (t/a) vuosina 2002-2006.

2002 2003 2004 2005 2006 Käsittelytapa

Teollisuusjäte 175 173 144 120 113 Kaatopaikalle

Polttokelpoinen jäte - - - - 101 Poltettavaksi

(jätteenpolttolai- tos)

Valkaisumaa 248 342 355 328 203 Peltoon

- - 93 196 - Kompostointiin

Valkaisumaa (jälkival- kaisu)

27 29 12 - - Kevytsoran raa-

ka-aineeksi

27 20 35 - 11 Kaatopaikalle

Liete (flotaatiot) 110 185 10 - 17 Kaatopaikalle

- - 89 82 - Kompostointiin

- - - 153 148 Mädätykseen

Biojäte (epäkurantit tuotteet)

43 75 269 181 94 Kaatopaikalle

Poltettava jäte (muovi, puu, kartonki)

9 42 63 34 63 Poltettavaksi

Paperi ja kartonki 52 22 41 51 29 Keräykseen

Lasi 2 1 10 5 2 Keräykseen

Muovi 19 42 10 2 2 Uusiokäyttöön

Käsittelyyn toimitettujen ongelmajätteiden määrä (kg/a) vuosina 2002 - 2006.

2002 2003 2004 2005* 2006

Liuotin, ei halogeeneja 3 834 2 066 2 910 236 177

Kiinteä orgaaninen jäte 1 000 825 232 142 61

Loisteputket 440 347 366 101 93

Lääkejäte (jodi) - 12 - - -

Kunnossapidon jäteöljy 1 432 946 500 775 867

Laboratorion sekalaiset pienerät - 95 175 17 -

Emäs ja ammoniakki 195 - 111 140 250

Akut 28 - - - -

Paristot 3 - - - -

Hapot 4 58 14 - -

SE-romu 136 86 - 2 893 541

*) Margariiniliiketoiminnan laboratoriot on siirretty Raisio Oyj:lle v. 2005.

Valkaisumaajätteen sijoituskelpoisuustutkimukset

Valkaisumaajätteen sijoituskelpoisuutta on tutkittu vuosina 2003 ja 2004. Valkaisumaa- jätettä tutkittiin sekä sellaisenaan (näyte 1) että kalkittuna (näytteet 2 ja 3). VTT:n näke- myksen mukaan tutkittua valkaisumaata voidaan neutraloituna (vähintään 0,5 p-% kalk- kia) käyttää täytemaana tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella sijoituspaikkaluokan 2 vaatimusten mukaisesti (eristetty sijoitus esim. asfaltilla, sijoitus pohjaveden tason ylä- puolelle).

Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (muut. 202/2006) on annettu liukoisuusomi- naisuuksille raja-arvot. Valkaisumaajäte ei sovellu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, koska liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määrä ylittää raja-arvon tutkitussa pH:ssa.

Valkaisumaanäytteiden liukoisuustestitulokset yksivaiheisen CEN-testin osalta L/S- suhteessa 10. Liuenneiden haitta-aineiden määrät on ilmoitettu yksikössä mg/kg kuiva- ainetta.

Raja-arvo Näyte 1 Näyte 2

Kalkittu 0,2 p-%

Näyte 3 Kalkittu 0,4 p-%

Pysyvän jätteen kaatopaikka

Tavanomaisen jätteen kaato- paikka

pH 3,5 4,3 4,9 - -

DOC 4100 4900 5300 500 800

Elohopea, Hg

<0,0005 - - 0,01 0,2

Arseeni, As

0,07 0,038 0,042 0,5 2

Kadmi- um, Cd

0,006 0,0035 0,0030 0,04 1

Kromi, Cr 0,30 0,17 0,18 0,5 10

Nikkeli, Ni

1,5 1,3 1,3 0,4 10

TDS 25 000 21 000 23 000 4 000 60 000

Valkaisumaajätteen (jälkivalkaisu) kaatopaikkakelpoisuustutkimus

Ni-katalyytin suodatuksessa (jälkivalkaisu) syntyneen valkaisumaajätteen kaatopaikka- kelpoisuustutkimus on tehty vuonna 2001. Tutkitusta valkaisumaanäytteestä liukeni kak- sivaiheisessa CEN-ravistelutestissä (L/S-suhde 10) nikkeliä 167 mg/kg.

Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (muut. 202/2006) on annettu liukoisuusomi- naisuuksille raja-arvot. Jälkivalkaisun valkaisumaajäte ei sovellu ongelmajätteen kaato- paikalle, koska liuenneen nikkelin määrä ylittää raja-arvon tutkitussa pH:ssa.

Valkaisumaanäytteen kaksivaiheisen CEN-testin ja pH-staattisen testin tulokset. Liuen- neiden haitta-aineiden määrät on ilmoitettu yksikössä mg/kg kuiva-ainetta

Valkaisumaanäyte

CEN-testi pH 4

L/S 2 L/S 10 L/S 10

Ongelmajät- teen kaatopai- kan raja-arvo

pH 3,2 3,5 4,0 -

Nikkeli, Ni 104 167 211 40

Päästöt maaperään

Toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu päästöjä maaperään.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakemuksen mukaan Margariiniliiketoiminnan merkittävin ympäristönäkökohta on jäte- vedet ja erityisesti jäteveden rasva. Margariiniliiketoiminnan ei ole todettu aiheuttavan hajuhaittaa ympäristöön tai päästöjä maaperään.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Raffinointiprosessin toimintaa seurataan laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohjeiden mukai- sesti. Jokainen öljy- ja rasvaerä analysoidaan. Muut saapuvat raaka-aineet tarkastetaan silmämääräisesti. Prosessissa tuotetta valvotaan prosessin ohjauspäätteiden avulla sekä näytteiden analyysitulosten avulla.

Margariinitehtaan ja juustolan toimintaa seurataan laatu- ja ympäristöjärjestelmien ohjei- den mukaisesti. Valmistusprosessin aikana mm. saapuvien raaka-aineiden, esiseosten, pesuliuosten ja valmiiden tuotteiden laatua valvotaan.

Flotaation toimintaa seurataan kahdessa vuorossa. Automaatiojärjestelmään välittyy hä- lytys ilmastuksen pysähtyessä flotaatiolla. Jäteveden virtaukselle ja happamuudelle on jatkuva seuranta.

Kemikaalien ja energian kulutusta seurataan kuukausitason raporteilla. Ammoniakin ja vedyn säilytystiloissa on haistelijat, jotka ilmaisevat mahdolliset vuodot.

Päästötarkkailu

Hakemukseen on liitetty jätevesien tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti on tarkoitus toimia vuodesta 2007 alkaen. Tarkkailusuunnitelman mukaan Margariiniteollisuuden jä- tevedestä kerätään kokoomanäytteet 12 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODCr), rasva, kokonaisfosfori (Pkok) ja Kjeldahl- typpi (NKj). Jäteveden määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Mikäli jäteveden esikäsittelyyn tulevassa jätevedessä havaitaan poikkeamia, tehostetaan tehdaskohtaista seurantaa tarvit- taessa.

Kuuanojaan valuu tehdasalueelta piha-alueiden sadevesiä sekä voimalaitoksen neutra- lointikaivon elvytysvedet pH-säädön jälkeen. Kuuanojan veden laatua seurataan tehdas- alueen reunalle rakennetun padon jälkeen. Näyte kerätään Kuuanojan padolta lähtevästä vedestä automaattisella näytteenottimella aikaan painotettuna viikon kokoomanäytteenä.

Ojavedestä analysoidaan hapenkulutus (COD_Cr), kiintoaine, rasva, kokonaisfosfori (P_kok) ja pH.

Kuuanojan kuntoa seurataan silmämääräisesti koko tehdasalueen matkalla tekemällä ha- vaintoja sen tilasta. Tarvittaessa patoalue puhdistetaan sinne kertyneestä roskasta imuau- tolla tai ruopaten.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Margariiniliiketoiminnan turvallisuussuunnitelma on päivitetty vuoden 2002 alussa. Suu- rimmat ympäristöön liittyvät varatilanteet aiheutuvat laitoksilla sattuvasta ammoniakki- tai vetyvuodosta, tulipalosta tai päästöistä jätevesiin.

Tehtaan kriittiset pisteet on varustettu paloilmaisimilla. Ilmoittimet on kytketty Raisio Oyj:n yhteiseen hälytysjärjestelmään ja sieltä edelleen pelastuslaitokseen.

Tuotantotilat, joissa käytetään kylmäaineena ammoniakkia, on varustettu ammoniakkihä- lyttimin. Ammoniakkivuodon ilmetessä henkilöstö evakuoidaan, vuoto pyritään rajoitta- maan sekä tarvittaessa kutsutaan pelastuslaitos avuksi.

Tuotantotilat, joissa käytetään vetyä, on luokiteltu räjähdysvaarallisiksi tiloiksi.

Tilat on varusteltu vetypitoisuusmittalaittein ja -hälyttimin.

Raaka-aine- ja tuotesäiliöiden ympärille on rakennettu valuma-altaat, jotka mahdollisen säiliövuodon sattuessa estävät rasvan joutumisen luontoon ja vesistöihin.

Sähkökatkoihin on varauduttu siten, että automaatiojärjestelmä säilyttää prosessi- ja re- septitiedot tallessa, jolloin tehtaan uudelleenkäynnistys on nopeampaa ja helpompaa. Täl- löin myös päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 8.3.2004, 26.5.2005, 1.7.2005, 13.3.2006, 30.10.2006, 22.12.2006, 29.12.2006 ja 28.6.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Raision kaupungin tiedotustaululla 16.3. – 19.4.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.3.-

15.4.2004 sekä sanomalehti Turun Sanomissa 20.3.2004 ja sanomalehti Rannikkoseudus- sa 23.3.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 16.3.2004.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 26.5.2005 ja 4.4.2007 tehtyjen tarkastusten muistiot on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 20.4.2004, että ympäristölupapää- töksessä tulee edellyttää seuraavaa:

- Laitoksen toiminnasta syntyvä valkaisumaa ja nikkelipitoinen valkaisumaa tulee toimit- taa laitokseen, kiinteistölle tai yritykselle, jolla on asianmukaiset luvat vastaanottaa ky- seistä jätettä.

- Muut ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä toisistaan ja muista jätteistä erillään lukittavassa ja katetussa varastotilassa ja toimittaa asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen käsiteltäväksi.

- Biojäte tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi.

- Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön.

- Laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden määrästä, laadusta ja toimituspaikoista tulee pitää kirjaa samoin kuin merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi teh- dyistä toimenpiteistä.

- Kuuanojaan tulevien mahdollisten päästöjen vuoksi tulee ojaa säännöllisesti tarkkailla kolmessa pisteessä ennen ja jälkeen konsernin alueen sekä konsernin alueella yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

- Kaikista toiminnassa tapahtuvista onnettomuuksista tai muista poikkeuksellisista tilan- teista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, tulee ilmoittaa Raision ympä- ristövirastoon.

- Luvassa mainittavien raportointivelvoitteiden mukaiset tiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Raision ympäristölautakunnalle.

Kaupunginhallitus yhtyy lausunnossaan 17.5.2004 ympäristölautakunnan lausuntoon.

Kasvintuotannon tarkastuskeskus (nykyisin Elintarviketurvallisuusvirasto) esit- tää lausuntonaan (28.9.2005) seuraavaa:

- Kasvintuotannon tarkastuskeskus katsoo, ettei valkaisumaajäte täytä lannoitteille asetet- tuja laatuvaatimuksia.

- Kasvintuotannon tarkastuskeskus katsoo, ettei valkaisumaajäte täytä MMMp 46/94 liit- teessä 2 esitettyjen tyyppinimien laatuvaatimuksia eikä näin ollen sovellu käytettäväksi sellaisenaan maanparannusaineena.

Muistutukset ja mielipiteet

Raisio-konsernin hakemuksista on jätetty yksi muistutus. Muistutuksen mukaan jatkuva melu häiritsee etenkin yöllä. Melu kuuluu yöllä sisällä matalana yhtäjaksoisena jylinänä.

Kesäaikaan tuskin voi pitää ikkunoita auki tai istua terassilla. Liikenteen melua muistut- tajat eivät koe yhtä häiritseväksi, lisäksi illalla ja yöllä liikenteen melu on vähäistä. Kiin- teistöllä on terveystarkastajan toimesta sekä omatoimisesti suoritettu melumittauksia.

Muistuttajien mukaan melutaso on useasti ylittänyt sekä päivä- että yöohjearvot. Lisäksi muistuttajien mukaan melun mittaus- tai laskentatuloksiin tulee lisätä 5 dB kapeakaistai- suuden vuoksi. Tehtaiden hajuhaitat ovat myös muistuttajien mukaan merkittävät. Usea- na päivänä viikossa tehtaalta leviää epämiellyttäviä hajuja kalarehusta ja jätevedenpuh- distamolta. Muistuttajat toivovat, että tehtaat vähentävät sekä ääni- että hajuhaittoja ym- päristön asuinviihtyvyyden parantamiseksi. Lisäksi muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa esimerkiksi kiinteän melumittarin avulla.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 18.6.2007 todennut mm. seuraavaa:

Vuoden 2005 meluselvityksen jälkeen on investoitu hiljaisempiin poistopuhaltimiin. Kol- men puhaltimen kanavakokoa muutettiin suuremmaksi, jolloin ilmavirtauksen äänitaso madaltui. Keväällä 2007 tehdyn mittauksen mukaan alueelle leviävä melutaso jäi päivä- aikaan alle 50 dB. Tarkastelu suoritettiin keskimääräisen ja pahimman melutilanteen mu- kaan. Melun leviämistä ehkäistään säännöllisillä poistoilmasuodattimien huolloilla ja puhdistuksilla. Jatkossa melun tarkkailu- ja vaimennustoimia toteutetaan normaalien huoltotöiden sekä investointihankkeiden yhteydessä.

Raisio Oyj tavoittelee mahdollisimman tehokasta jätteiden hyötykäyttöä. Syntynyt jäte lajitellaan tehdasalueella ensisijaisesti raaka-aineeksi ja toissijaisesti energiakäyttöön.

Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää minimoidaan lajittelemalla erikseen poltto- kelpoinen jae. Jätteet toimitetaan pelkästään hyväksytyille ja käsittelyluvan omaaville toimijoille. Ekokem Oy noutaa ongelmajätteet suoraan tehtailta.

Valkaisumaa toimitetaan tällä hetkellä asianmukaiselle toimijalle käytettäväksi täyte- maana. Lannoitelainsäädäntö ei käsityksemme mukaan koske täytemaata. Valkaisumaan sijoituskelpoisuuden varmistamiseksi tullaan teettämään uudet tarvittavat laboratorioana- lyysit.

Kuuanojan vedenlaatua tarkkaillaan konsernin alueen jälkeen sijaitsevalta padolta. Ny- kyisin keskelle tehdasaluetta on vaikea sijoittaa näytteenottopistettä, koska osa Kuu- anojasta on tonttijärjestelyjen vuoksi katettuna. Konsernin alueelle tulevalla vedelle näyt- teenoton järjestäminen on hankalaa, koska konserni ei omista maata alueen pohjoispuo- lelta. Myös sähkösyöttöjen vieminen ko. näytteenottimelle on em. syistä hankalaa.

Yksikön laatu- ja ympäristöjärjestelmässä on annettu ohjeita toimintaan onnet-

tomuus- ja poikkeustilanteessa. Järjestelmän mukaisesti onnettomuus- ja poikkeustilan- teet raportoidaan ja käsitellään korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Ravintoraisio Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella si- jaitsevan elintarvikeöljyjä ja -rasvoja puhdistavan sekä margariineja ja tuorejuustoja val- mistavan laitoksen toimintaan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamäärä- yksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista mää- räyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin

1. Laitoksen jätevedet on johdettava Raisio Oyj:n jätevesien esikäsittelylaitokselle. Lai- toksen tulee tehdä sopimus Raisio Oyj:n kanssa jätevesien johtamisesta esikäsitte- lyyn. Sopimuksesta tulee käydä ilmi jäteveden laatu ja määrä, joka sallitaan johdetta- vaksi yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn. Sopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

Jätevesikuormitukselle tulee antaa raja-arvot ainakin seuraavilta osin: rasvat, hapen- kulutus (CODCr), kiintoaine, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon, että tehdasalueen laitosten ehdot jätevesien johtamiselle ovat sellaiset, ettei esikäsittelylaitoksen kapasiteetti ylity. Laitokselta esikäsittelyyn joh- dettava kuormitus ei saa ylittää sopimuksessa asetettuja raja-arvoja.

2. Laitoksen jätevedenkäsittelylaitteistoja tulee hoitaa huolellisesti.

3. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten vesien pääsy sade-

vesiviemäriin ja pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Suoja-altaiden sadevedet tulee tyhjentää hallitusti.

Riskialueitten pintavedet tulee ensisijaisesti johtaa sadevesiviemäriin ja toissijaisesti jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettaessa valuma-alue tulee kuitenkin pitää mahdollisimman pienenä.

Päästöt ilmaan

4. Kattilalaitoksella käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

5. Luvansaajan tulee huolehtia siitä, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu kohtuutonta ha- juhaittaa ympäristöön. Mikäli meneillään olevan hajupaneelin tulosten perusteella katsotaan tarpeelliseksi, ympäristökeskus voi antaa hajupäästöjä koskevia lisämäärä- yksiä.

Melu ja tärinä

6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimpien asuinrakennusten pihoilla yh- dessä muiden alueen toimintojen aiheuttaman melun kanssa saa olla enintään Leq 55 dB(A) päiväsaikaan kello 7 – 22 ja 50 dB(A) yöaikaan kello 22 – 7.

7. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee edelleen vähentää. Suunnitelma melupäästöjen vähentämiseksi tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttä- väksi 30.9.2008 mennessä.

8. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta poikkeavaa melua esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava välit- tömästi.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

9. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että syntyvän jätteen määrä jää mahdol- lisimman vähäiseksi. Kaikki laitoksella syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten lasi-, muovi- ja paperijäte tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.

Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hy- väksymismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla. Jätteet saa luovuttaa kuljetet- tavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka toiminta on merkitty jätetiedostoon.

10. Ongelmajätteet tulee varastoida lukituissa, katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäris- töön. Yksittäisiä ongelmajäte-eriä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kau- emmin. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten liuottimia ja öljyä sisältä- vät jätteet tulee toimittaa sellaiselle yritykselle tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

11. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana kuljetuksen aikana ja luovutetaan ongelmajätteen vastaanottajalle.

12. Valkaisumaajätettä ei saa sijoittaa pellolle, ellei siihen ole Eviran hyväksyntää. Val- kaisumaajätteen käsittelystä tulee esittää selvitys ympäristökeskukselle 30.4.2008 mennessä.

13. Ni-katalyytin poistamisessa (jälkivalkaisu) syntyvää valkaisumaajätettä ei saa sellai- senaan sijoittaa kaatopaikalle. Jälkivalkaisun valkaisumaajätteen käsittelyvaihtoeh- doista tulee esittää selvitys ympäristökeskukselle 30.4.2008 mennessä.

Varastointi

14. Raaka-aineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maape- rän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

15. Nestemäiset kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava alustalla, joka on tiivis

ja reunakorokkein varustettu tai muutoin allastettu sekä ko. aineita kestäväksi pinnoi- tettu. Suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan on vastattava suurimman va- rastoitavan astian tilavuutta. Lisäksi lastaus- ja purkupaikkojen on oltava suojattuja ja pinnoitettuja niin, että mahdolliset vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen. Neste- mäisten aineiden käsittely- ja varastointipaikoilla tulee olla käytettävissä asianmu- kaista imeytysainetta.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

16. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja on- nettomuuksista, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle, kuten melua tai päästöjä maaperään tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Raision kaupungin ympäristöviras- toon ja Lounais-Suomen ympäristökeskukseen sekä ryhdyttävä asianmukaisiin varo- toimenpiteisiin.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

18. Vuoden 2007 toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä tulee toimittaa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan kuvauksen (BREF) ja laitoksen toiminnan vertailu keskeisiltä osin.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

19. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän päätöksen mukaisesti tarkistetulla tavalla. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuun- nitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.4.2008 mennessä.

20. Laitokselta lähtevän jäteveden määrää tulee tarkkailla jatkuvasti ja laatua kuukausit- tain otettavin näyttein. Näytteet tulee ottaa kokoomanäytteinä virtaamapainotteisesti vähintään 2 vuorokauden ajalta. Näytteistä on määritettävä ainakin kemiallinen ha- penkulutus (CODCr), rasva, kiintoaine, kokonaistyppi (Nkok) ja kokonaisfosfori (Pkok).

Kuuanojan vedenlaatua tulee tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailu tulee järjestää koko tehdasalueen yhteistarkkailuna.

21. Jäteveden laatu tulee selvittää yleisesti hyväksytyillä ja luotettavilla tutkimusmene- telmillä. Mikäli laatua tarkkaillaan Raisio Oyj:n sisäisessä laboratoriossa, tulee ympä- ristökeskukselle toimittaa raportti Suomen ympäristökeskuksen järjestämään jäteve- den tutkimusmenetelmien vertailututkimukseen osallistumisesta ja tutkimuksen tu- loksista.

22. Laitoksen merkittävien melulähteiden melupäästöt tulee mitata vähintään kahden vuoden välein. Melupäästölaskelmat tulee tarkistaa melupäästöjen olennaisesti muut- tuessa. Mittaustulokset sekä päivitetty meluselvitys tulee toimittaa tiedoksi ympäris- tökeskukselle.

23. Luvansaajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Raision kaupungin ympäristön- suojelulautakunnalle toiminnastaan yhteenveto, joka sisältää ainakin:

− tiedot toiminnasta, tuotannosta sekä käytetyistä kemikaaleista, raaka-, apu- ja polttoaineista

− tiedot päästöistä ilmaan eri päästökohdista ja päästöjen laskentaperusteet

− tiedot päästöistä vesiin ja viemäriin

− tiedot melumittauksista ja meluntorjuntatoimista

− yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määris- tä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista

− tiedot varastoiduista jätteistä ja niiden varastointiajoista

− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

− tiedot toteutetuista energiansäästötoimista

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

Tiedot tulee toimittaa soveltuvin osin sähköisessä muodossa Lounais-Suomen ympä- ristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Raportoinnissa on noudatettava Euroopan ko- mission asetusta 2006/166/EY.

24. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettäviin ilmanlaatua, melua ja hajua koskeviin seurantatutkimuksiin. Ympäristökeskus päättää tarvittaessa osallis- tumistavasta erikseen.

Toiminnan lopettaminen

25. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ilmansuoje- lu- ja jätehuoltotoimista sekä selvitys maaperän tilasta ja mahdollisesta puhdistami- sesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten perustelut

Jätevesiä koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 36a §:n pe- rusteella. Koska laitoksen jätevedet johdetaan yhteiseen esikäsittelyyn ennen johtamista kaupungin jätevedenpuhdistamolle, ei ole ollut tarpeen antaa yksityiskohtaisia vaatimuk- sia jäteveden laadusta. Määräys jäteveden laatua ja määrää koskevan sopimuksen laati-

misesta sekä sen toimittamisesta tiedoksi ympäristökeskukselle, on ollut tarpeen antaa valvonnan turvaamiseksi. (Lupamääräykset 1 - 2)

Sadevesien johtamisesta annettu määräys on annettu maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisten öljy- ja kemikaalipäästöjen joutuminen hulevesien mukana vesistöön on tarpeen estää. (Lupamääräys 3)

Kattilalaitoksen polttoaineen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu terveys-, ym- päristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston ase- tukseen (766/2000) raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. (Lupa- määräys 4)

Hajua koskeva lupamääräys on annettu viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa ja ympäristön- suojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Lupamää- räys 5)

Melua koskevat määräykset on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja ohjearvojen toteuttamiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon meluselvitys, jonka mukaan tehdasalueen laitosten melulähteiden aiheuttamassa melussa ei ollut ha- vaittavissa kapeakaistaisuutta. Laitoksella on tehty ympäröivien alueiden melutasoa alen- tavia meluntorjuntatoimia. Laitoksen melupäästöt ovat kuitenkin edelleen merkittäviä.

(Lupamääräykset 6 - 8)

Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja sen nojalla annettuihin valtio- neuvoston päätöksiin. (Lupamääräykset 9 - 13)

Öljyjen ja rasvojen puhdistuksessa syntyvä valkaisumaajäte sijoitetaan hakemuksen mu- kaan peltoon. Peltoon sijoittamisen katsotaan olevan lannoitevalmistelain (539/2006) mukaista toimintaa. Lannoitevalmistelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määrä- ysten noudattamisen valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Lannoite- valmisteiden, kuten maanparannusaineiden käyttö edellyttää Elintarviketurvallisuusviras- ton hyväksyntää. Lannoitevalmisteita koskevassa asiassa hakijan tulee selvittää lainsää- dännön vaatimukset sekä tarvittavat toimenpiteet toimivaltaiselta viranomaiselta.

Menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille on säädetty asetuksella 202/2006.

Hakemuksessa esitetyn kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen perusteella jälkivalkaisussa syntyvää valkaisumaajätettä ei voida sijoittaa tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen kaatopaikalle Ni-pitoisuuden vuoksi. Jälkivalkaisusta syntyvän valkaisumaajätteen osalta on tarpeen tehdä asetuksen 202/2006 mukaiset selvitykset sijoituskelpoisuuden ja esikä- sittelytarpeiden selvittämiseksi.

Varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 14 - 15)

Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva määräys on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 16)

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Toiminnan tulee olla keskeisiltä osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa BAT-vaatimuksista. (Lupamäärä- ykset 17 - 18)

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lai- toksen tarkkailun ja raportoinnin järjestämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi sekä toi- minnan vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komis- sion asetuksen (2006/166/EY) mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. (Lupamää- räykset 19 - 24)

Toiminnan lopettamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. (Lu- pamääräys 25)

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Vastauksena lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin seikkoihin ympäristökeskus viit- taa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.

Muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa, kuten kiinteää melumittaria. Luvassa on annettu määräykset melutasosta ja päästömittauksista. Melulähteiden melupäästöjen säännöllistä tarkkailua sekä päästömittauksia ja niiden perusteella laskettua leviämismal- lia pidetään riittävänä. Jatkuva melutason mittaus ei ole yleisessä käytössä menetelmään liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 31.12.2017.

Kumoutuvat päätökset

Tämä päätös korvaa Raision kaupungin ympäristölautakunnan 11.9.1998 antaman pää- töksen.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 52, 55 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 36-37 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a §

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997, muut. 202/2006)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 400 €.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: kasvi- tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava tehdas taikka margariinitehdas.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Ravintoraisio Oy, Margariiniliiketoiminta, PL 101, 21201 Raisio Jäljennös päätöksestä

Raision kaupunginhallitus Raision ympäristölautakunta Elintarviketurvallisuusvirasto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Muistutuksen tehneet

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Raision kaupungin ilmoitustaulu

Turun Sanomat -lehti Rannikkoseutu -lehti

Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen

Ylitarkastaja Kirsi Anttila

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

LIITE Valitusosoitus