Skräbbölentie 18 21600 PARAINEN LUVAN HAKIJA Nordkalk Oyj Abp ASIA Raahen kalkinpolttamon ympäristölupa, Raahe YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 97/06/2 Dnro Psy-2003-y-182 Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2006

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 97/06/2

Dnro Psy-2003-y-182

Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2006

ASIA

LUVAN HAKIJA

Skräbbölentie 18

21600 PARAINEN

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4

Luvat ... 4

Vesiluvat ja -päätökset... 5

Ilmaan meneviä päästöjä koskevat luvat ... 5

Kaavoitus ... 5

POLTETUN KALKIN VALMISTUS JA PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN ... 5

Poltetun kalkin tuotanto, raaka-aineet ja energian käyttö ... 5

Kalkkikiven seulonta ... 6

Koksikaasun paineenkorotus ja syöttö uuneille ... 6

Kalkinpolttouunit ... 6

Poltetun kalkin seulonta, varastointi ja toimitukset asiakkaille... 7

Rikinpoistoreagenssin valmistus... 7

Prosessipölyjen talteenottojärjestelmät ja pölypäästöjen ehkäisy ... 7

Koksikaasun lauhteet... 8

Kalkinpolttouunin pysäytys uunin sisäpuolisen korjauksen vuoksi ja seisokin jälkeinen käynnistys ... 8

Kalkkikiven käsittelyssä, kalkinpoltossa ja poltetun kalkin käsittelyssä syntyvät pölyt sekä epäkurantit tuotteet ... 9

Jäähdytys- ja jätevesien käsittely ... 9

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen ... 9

Energiatehokkuus ... 10

Energiansäästösopimus ... 10

Ympäristöjohtamisjärjestelmä ... 10

TOIMINNAN YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 11

Päästöt pintavesiin... 11

Päästöt maaperään... 11

Päästöt ilmaan ... 11

Melu ... 11

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 12

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 12

Alueen suojelukohteet... 12

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12

Ilmanlaatu ... 12

Melutilanne... 13

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 13

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14

Käytön tarkkailu ... 14

Päästömittaukset ja mittausten frekvenssi... 14

Raportointi ... 14

Muu tarkkailu... 14

Raahen seudun ilmanlaadun tarkkailu... 14

Melu ... 14

Jätteet ... 15

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 15

Ympäristövahinkovakuutus ... 16

MERKINTÄ ... 16

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 16

Lupahakemuksen täydennykset ... 16

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 16

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset ... 16

Lausunnot ... 16

Muistutus... 17

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 17

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 17

Ympäristöluparatkaisu ... 17

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 17

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 17

Päästöt ilmaan ... 17

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 18

Varastointi... 19

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 19

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 19

Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 20

RATKAISUN PERUSTELUT... 20

Ympäristölupa ... 20

Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 20

Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset... 20

Lupamääräysten perustelut ... 20

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut... 20

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 22

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 23

Päätöksen voimassaolo ... 23

Lupamääräysten tarkistaminen ... 23

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET ... 23

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN ... 23

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 23

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 24

KÄSITTELYMAKSU... 24^U Ratkaisu ... 24

Perustelut... 24

Oikeusohje ... 24

MUUTOKSENHAKU ... 25

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Nordkalk Oyj Abp on 19.12.2003 toimittanut ympäristölupavirastoon kal- kinpolttamoa (kalkkitehdasta) koskevan ympäristölupahakemuksen.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Nordkalk Oyj Abp:n Raahen kalkinpolttamo sijaitsee Pohjanlahden rannalla noin viisi kilometriä lounaaseen Raahen kaupungin keskustasta. Samalla teollisuusalueella sijaitsevat Rautaruukki Oyj:n terästehdas, Polargas Oy:n ilmakaasutehdas sekä Tehokaasu Oy:n Nestekaasuvarasto.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 1 momentin 8 a) kohdan mukaan kalkki- tehtaalla on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojeluasetuksen 41 §:n mukaisesti kalkkitehtaan toimintaan oli haettava ympäristölupaa viimeistään 31.12.2002. Koska kalkkitehtaan ym- päristövaikutukset kohdistuvat samalle alueelle kuin Rautaruukki Oyj:n te- rästehtaan ympäristövaikutukset ja kun ympäristönsuojeluasetuksen 42 §:n mukaan terästehtaan ympäristölupa-asia tuli panna vireille viimeistään 31.12.2003, on kalkkitehtaan ympäristölupa-asia pantu vireille myös vuo- den 2003 loppuun mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan ympäristölu- pavirasto ratkaisee ympäristölupahakemuksen, jos toiminnalla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia tai asian ratkaiseminen ympäristölupavi- rastossa muuten on perusteltua toiminnan laatu ja luonne huomioon ot- taen. Nordkalk Oyj Abp:n tuotantolaitoksen lisäksi samalla teollisuusalueel- la toimivat myös Rautaruukki Oyj:n terästehdas, Polargas Oy:n ilmakaasu- tehdas sekä Tehokaasu Oy:n Nestekaasuvarasto. Niiden ympäristökuormi- tus kohdistuu monelta osin samalle alueelle. Rautaruukki Oyj:n terästeh- taan ympäristölupa-asiat ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 2b) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto. Siten myös Nordkalk Oyj Abp:n ja Polargas Oy:n tuotantolaitosten ympäristölupaha- kemukset on perusteltua käsitellä ympäristölupavirastossa samanaikaisesti Rautaruukki Oyj:n terästehtaan lupahakemuksen kanssa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE

L u v at

Rautaruukki Oyj myi kalkinpolttamon Nordkalk Oyj Abp:lle 30.12.1996.

Tätä ennen kalkinpolttamo on kuulunut yhtenä osaprosessina Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaaseen.

V e s il u va t j a -p ää t öks e t

Jätevesien johtamislupaa koskeva Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 16.6.1994 ja vesiylioikeuden päätös 22.3.1995.

Saniteettijätevedenpuhdistamoa koskeva Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 11.6.1996

I l ma a n me n e vi ä p ää s t öj ä k os k ev a t l uv a t

Oulun lääninhallituksen päätös 16.5.1988 tehtaan ilmansuojeluilmoitukses- ta

K a a v oi t us

Raahen terästehtaan alue on Raahen kaupunginvaltuuston 16.5.1984 hy- väksymässä Rautaruukki Oyj:n lähialueita koskevassa osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) T1- ja TV1-aluetta. T1 on teollisuus- ja varastora- kennusten alue ja TV1 varastorakennusten alue. Kaavamerkinnässä on li- säksi maininta: "Laadittaessa asemakaavaa alueelle tulee kiinnittää huo- miota nykyisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja uuden suojakasvillisuuden istuttamiseen alueelle laaditun maiseman kehittämissuunnitelman pohjal- ta." Osalle aluetta on annettu merkintä M eli suojametsä.

Tehdasalueelle on laadittavana Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä vuonna 2006. Alueella ei ole asemakaavaa. Raahen kaupunkia ja Rauta- ruukki Oyj:tä on kehotettu laatimaan alueelle asemakaava.

POLTETUN KALKIN VALMISTUS JA PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN

Kalkinpolttamolla valmistetaan kalkkikivestä poltettua kalkkia kahdella kal- kinpolttouunilla. Kalkkikivi tuodaan Gotlannista. Rautaruukki Oyj:n sata- masta kalkkikivi siirretään kuljettimilla avovarastoon. Pääosa tuotannosta käytetään Raahen terästehtaalla.

Poltetun kalkin valmistuksen tuotantoprosessit ovat seuraavat:

– kalkkikiven seulonta

– koksikaasun paineenkorotus ja syöttö uuneille – kalkinpolttouunit

– poltetun kalkin seulonta, varastointi ja toimitukset asiakkaille – rikinpoistoreagenssin valmistus.

P o l t et u n k a lk i n t uot a n to , ra ak a - ai ne e t j a e n e rg i an kä yt t ö

2003 2004 2005

Päätuotteet [ t ]

− Palakalkki 14 – 30 mm 147984 153110 154027

− Murske 3 - 14 mm 21437 16964 18510

− Jauhe 0 – 1 mm 61177 61528 53481

Tuotanto yhteensä 248826 248263 243299

Sivutuotteet [ t ]

− Rikinpoistoreagenssi 18984 17239 19419

− Savukaasun pölynpoiston pöly 400

Kierrätykseen materiaalit [ t ]

− Savukaasun pölynpoiston pöly 2 181 2273 886 Prosessijätteet [ t ]

− Savukaasun pölynpoiston pöly 1431 1613 2439

Raaka-aineet [ t ] Poltetun kalkin valmistus

− Kalkkikivi 434647 437387 428606

Rikinpoistoreagenssin valmistus

− Poltettu kalkki 16 463 15130 16428

− Seosaineet 2 397 2107 2347

Energian käyttö GJ GJ GJ

− Koksikaasu 864000 843000 834000

− Sähkö 55 500 56000 54000

Sähkön kulutustiedossa on käytetty muuntokerrointa 1 MWh = 3,6 GJ Vuonna 2008 uuni 1 korjataan ja modernisoidaan. Modernisoinnilla ei ole vaikutusta tuotantomäärään.

K a l k ki ki ve n s e ul o nt a

Uuni 1:n käyttämä raekoko on 40–70 mm ja uuni 2:n käyttämä raekoko 60–90 mm. Kalkkikiven seulonta tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin kalkkikivi seulotaan varastokentällä olevalla katetulla 2-tasoseulalla, johon kivi syötetään kauhakoneella lähellä olevista varastokasoista. Suurin rae- koko yli 50 mm syötetään katetulla kuljettimella kalkinpolttamolle. Sintraa- mo käyttää kaikki seulonta-alitteet. Raekoko 6–50 mm syötetään sintraa- mon murskaamolle ja alle 6 mm raekoko sintraamon petauskasaan. Ennen uuneihin panostamista kalkkikivelle tehdään vielä jälkiseulonta varastosiilo- jen alla olevilla rullaseuloilla. Seulonta-alite (alle 20 mm) syötetään kuljet- timella ulos katettuihin varastoihin ja sieltä edelleen sintraamon murskaa- molle.

K o k s ik aas u n p ai n ee n k o ro t us ja s yö t tö u un ei l le

Kalkinpolttouuneissa polttoenergiana käytettävä koksikaasu saadaan te- rästehtaan koksikaasulinjasta. Koksikaasun paine joudutaan nostamaan kalkinpolttamon paineenkorotusasemalla 150 mbar:sta 1,5 bar:iin. Paineen nosto tehdään 3:lla lamellikompressorilla. Kompressorien jäähdytyksessä käytetään Rautaruukki Oyj:n voimalaitokselta tulevaa makeaa vettä 10–

30 m³/h (max 45 m³/h). Paluuvesi johdetaan terästehtaan merivesiviemä- riin.

Ennen kaasun syöttämistä kompressoreille ja kaasuputkistoon ne huuhdel- laan inertillä typpikaasulla. Huuhtelu suoritetaan myös silloin, kun putkisto ja kompressorit erotetaan kaasuverkosta huoltotoimenpiteitä ja korjauksia varten. Huuhtelukaasu, joka sisältää tilanteesta riippuen koksikaasua, typ- peä tai ilmaa johdetaan ulospuhallusputkien kautta ulkoilmaan.

Polttojakson aikana koksikaasu johdetaan kaasulanssien kautta uuniin.

Kaasun määrän säätö tehdään kompressorien paluukiertoa säätämällä.

Koksikaasun energiasisältö mitataan ja uunin energiatarve säädetään pa- nostettavan kalkkikiven määrän, kanaalin lämpötilan ja poltetun kalkin jäännöskarbonaatin mukaan.

Kalkinpolttouunit

Kalkinpoltto tapahtuu kaksikuiluisessa Maerz-uunissa. Uunissa on teräs- vaippa ja tulenkestävä muuraus. Kuilujen alaosassa on rengaskanaalit.

Kuilut on yhdistetty rengaskanaalin kohdalta toisiinsa välikanaalilla.

Kalkkikivi panostetaan kuiluihin yläpäästä ja poltettu kalkki puretaan kum- mankin kuilun alapäästä.

Kalkinpoltossa kalkkikiven kalsiumkarbonaatti hajoaa termisesti lämpötilan noustessa. Lämpöenergia, joka saadaan koksikaasun palaessa, nostaa kalkkikiven sisällä lämpötilan yli 950 ^oC:een. Kalkkikiven hajoamisreaktios- sa vapautuva hiilidioksidi poistuu savukaasun mukana.

Kalkinpoltto tapahtuu kuiluissa jaksoittain kummassakin kuilussa vuorotel- len. Koksikaasu johdetaan lanssien avulla panoksen sisään poltolla ole- vaan kuiluun ja polttoilma kuilun yläosaan panoksen päälle. Poltossa syn- tyvät savukaasut menevät rengaskanaalin ja välikanaalin kautta toiseen kuiluun, jolloin ne esilämmittävät panosta, ja sieltä edelleen kuitusuodatti- men kautta poistopiippuun. Jäähdytysilma johdetaan kummankin kuilun alapään kautta sisään ja se poistuu savukaasun mukana. Polttojakson pi- tuus (10–14 min) määräytyy tuotantotehon mukaan. Polttojakson loputtua vaihdetaan poltto toiseen kuiluun. Vaihdon aikana kalkkikivi panostetaan poltossa olleeseen kuiluun ja poltettua kalkkia puretaan kummastakin kui- lusta yhtä aikaa.

Uuni 1:n tuotantoteho on 330 t/vrk ja uuni 2:n 430 t/vrk.

P o l t et u n k a lk i n s eu l o nt a, vara s t oi n ti ja t oi mi t uk s e t as i ak k ai l le

Kalkinpolttamon tuotteet ovat palakalkki (12–40 mm), murske (3–12 mm) ja jauhe (alle 1 mm).

Uunista purettu poltettu kalkki murskataan telamurskaimella, jolla voidaan säätää myös päätuotteen palakalkin tuotantotehoa. Kaikki tuotteet seulo- taan murskatusta kalkista ja varastoidaan tuotekohtaisiin siiloihin. Pala- kalkki toimitetaan asiakkaille katetulla lava-autolla, hienokalkki ja murske säiliöautolla.

Palakalkkia käytetään Raahen terästehtaan terässulaton konverttereissa teräksen kuonanmuodostajana, mursketta terässenkan peitosaineena ja jauhetta sintraamolla seoksen sintrausominaisuuksien parantamiseen. Li- säksi em. tuotteita toimitetaan säiliöautoilla vähäisessä määrin myös muille asiakkaille.

R i k i np oi st o r e ag e ns s in va l mi s t us

Kalkinpolttamolla valmistetaan Rautaruukki Oyj:n raakaraudan rikinpoisto- laitoksen tarvitsema rikinpoistoreagenssi. Pääraaka-aineena käytetään jau- hettua poltettua kalkkia, johon sekoitetaan tarvittavat seosaineet. Valmis reagenssi varastoidaan siiloon, josta se viedään säiliöautoilla rikinpoisto- aseman siiloihin.

P r o s es s ip ö l yj e n tal t e en o tt o jä r j es t el mä t ja p ö l yp ä ä st öj e n e hk ä is y Savukaasut puhdistetaan uunikohtaisilla kuitusuodattimilla ja johdetaan yh- teiseen savupiippuun. Savukaasuista erotettu pöly siirretään kuljettimilla omaan varastosiiloon. Kuljettimet sijaitsevat sisätiloissa tai ovat koteloituja.

Kuitusuodattimien letkumateriaalien lämpötilakestoisuus on enintään 200 ^oC ja toisaalta savukaasun lämpötila ei saa laskea alle kastepisteen 60 ^oC. Savukaasun lämpötila vaihtelee polttojakson aikana ollen polton alussa 30 ^oC ja lopussa 170 ^oC. Savukaasun lämpötila pidetään suotimen toiminta-alueella johtamalla tarvittaessa savukaasun sekaan joko lämmitet- tyä ilmaa tai jäähdytysilmaa. Jos prosessihäiriötilanteessa savukaasun lämpötila nousee yli sallitun lämpötilan jäähdytystoimenpiteistä huolimatta,

savukaasut ohjataan ohi suotimen suoraan savupiippuun. Näitä lyhytaikai- sia häiriötilanteita on erittäin harvoin (kerran vuodessa).

Kalkinpolttamon prosessien hajapölyjä syntyy kalkkikiven ja poltetun kalkin eri käsittelyvaiheissa. Pölyjä erotetaan neljällä kuitusuodatinyksiköillä. Näi- tä ovat

– kalkkikiven käsittelyn pölynpoisto

– palakalkin seulonnan ja uuni 2:n panostuslaitteiden pölynpoisto – palakalkin jälkiseulonnan pölynpoisto

– hienokalkin valmistuksen pölynpoisto.

Myös autolastauksissa siilosta kalkkia purettaessa syntyvät pölyt johdetaan näihin kuitusuodatinyksiköihin. Kaikki edellä mainittujen pölynpoistoyksi- köiden pölyt johdetaan jauhesiiloon tuotteen joukkoon.

Kalkinpolttamon hiukkaserotinlaitteet

Pölyn erotus Suodintyyppi Suodatettava kaasu

Käynti aika h

Piippu H/∅[m]

Pölyn laatu

Nro Prosessikohde km³/h ^oC

B14 Uuni 1 savukaasut Kuitusuodatin 35,2 30-170 8 331 37/1,0 Poka+kalkkikivi B15 Uuni 2 savukaasut Kuitusuodatin 57,2 30-170 8 418 37/1,0 Poka+kalkkikivi B12 Kalkkikiven käsittely Kuitusuodatin 5,0 30 8 550 15/0,45 Kalkkikivipöly B11 Palakalkin seulonta ja U2 panostus Kuitusuodatin 17,2 30 8 418 25/0,8 Poka+kalkkikivi

B8 Palakalkin jälkiseulonta Kuitusuodatin 12,9 30 8 331 25/0,8 Poka B10 Hienokalkkituotteiden valmistus Kuitusuodatin 21,7 30 8 418 25/0,8 Poka

K o k s ik aas u n l au h te e t

Koksikaasun paineenkorotusasemalla on lauhteen keräilysäiliö. Eri koh- teista putkistolla säiliöön kerätty lauhde viedään koksaamolle lauhteiden keräilysäiliöön.

K a l k in po lt t o uu n in p ys ä yt ys u u n in si sä p u ol is e n k o r ja u kse n vu o ks i j a s e is o ki n jä l ke i ne n k ä yn n i s t ys

Kumpikin uuni pysäytetään muurauksen tarkastusta tai korjausta varten kerran vuodessa. Prosessin alasajossa ja myös uunin käynnistyksessä syntyy tuotetta, joka on vain osittain kalsinoitunutta. Tämä tuote murska- taan sintraamon kalkkikivimurskaamolla ja käytetään sintrausseoksen raa- ka-aineeksi. Uunin tyhjennyksessä tuotetta syntyy noin 500 t/kerta. Uunia tyhjennettäessä ja ilmalla jäähdytettäessä poistokaasut johdetaan suodat- timien ohi. Tyhjennysvaihe kestää yhden vuorokauden ja pölypäästö on noin 0,5 t/kerta.

Korjausseisokin jälkeistä uunin käynnistystä varten välikanaaliin asenne- taan öljypoltin, jossa käytetään kevyttä polttoöljyä. Välikanaalin muurauk- sen lämpötilan noustua yli 650 ^oC:een, joka on koksikaasun syttymisläm- pötila, öljypoltin kytketään pois päältä ja siirrytään koksikaasun polttoon kuilukohtaisilla kaasulansseilla. Välikanaalin lämmitys öljypolttimella kestää 2 vrk ja polttoöljyä käytetään noin 8 m³. Polttoöljy varastoidaan tilapäiseen paikalle tuotavaan säiliöön. Öljylämmityksen ajan ja vielä kaasun polton al- kuvaiheessakin savukaasut ohjataan suodattimien ohi niin kauan, että sa- vukaasujen lämpötila on noussut yli 60 ^oC:een. Tämä tehdään sen takia, ettei kostea pöly aiheuta kuitusuodattimen letkujen tukkeentumista. Käyn- nistyksen aikana savukaasut johdetaan suodattimen ohi yhden vuorokau- den ajan. Ohituksen aikainen hiukkaspäästömäärä on noin 3 t.

K a l k ki ki ve n kä s it te l ys s ä , ka l ki n po l to s s a j a p o l te t un k a lk i n k äs i t te - l ys s ä s yn t yv ä t p ö l yt s ek ä e pä k u r an ti t t u o tt e et

Kaikki kalkkikiven ja poltetun kalkin käsittelyssä erotetut pölyt syötetään poltetun kalkin jauhesiiloon ja sieltä edelleen asiakkaille. Kuljettimet sijait- sevat sisätiloissa tai ovat koteloituja.

Savukaasuista erotetusta pölystä osa käytetään jauhetun kalkin lisäksi ri- kinpoistoreagenssin valmistukseen ja osa toimitetaan ulkopuolisille asiak- kaille. Pöly, jota ei saada myytyä, joudutaan läjittämään terästehtaan kaa- topaikalle (lieteallasalue), koska pölyssä oleva kloori estää sen käytön sint- rausseoksessa. Sintrausseoksen liian suuri klooripitoisuus heikentää sint- raamon savukaasun sähkösuodattimen pölynerotustehokkuutta.

Hakija on kehittänyt eri vaihtoehtoja hyödyntää kalkkitehtaan sähkösuoda- tinpölyä sekä erillisenä tuotteena että muiden tuotteiden raaka-aineena.

Kehitetyt vaihtoehdo eivät heikennä lopputuotteiden laatua. Sähkösuoda- tinpöly sisältää pääasiassa kalsiumkarbonaattia (CaCO₃) ja poltettua kalk- kia (CaO) sekä niissä luontaisesti esiintyviä yhdisteitä. Tuotteita on kehitet- ty mm. maanparannukseen, ympäristöhuoltoon (mm. jätevedenpuhdistuk- sessa) ja lisäaineena asfaltin valmistuksessa. Kehitystyössä on otettu huomioon mm. lannoitelaissa (232/1995) asetetut vaatimukset. Säh- kösuodatinpölyä syntyy Raahen kalkkitehtaalla vuosittain noin 3 500 ton- nia. Varastokapasiteetti on noin 50 tonnia, mikä on riittävä kun tuote saa- daan markkinoille.

Kaikki pölyt kuljetetaan säiliöautoilla asiakkaille.

Pitkäaikaisissa uunin häiriötilanteissa saattaa syntyä tuotetta, jonka jään- nöskarbonaattipitoisuus on liian korkea terässulatolle. Tällainen tuote kulje- tetaan ulkovarastoon ja käytetään mahdollisimman pian jauhettuna sint- rausseoksen raaka-aineeksi.

J ä ä hd yt ys - ja j ä te ve s ie n k ä si t t el y

Hakijalla on sopimus Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan vesi- ja viemäriverkoston käytöstä. Koksikaasun paineenkorotukseen käytettävien lamellikompressorien jäähdytykseen käytetään noin 210 000 m³/a Rautaruukki Oyj:n voimalaitoksen makeaa vettä, joka johdetaan jäähdytyksestä terästehtaan merivesiviemäriin. Kalkinpolttamon saniteettijätevedet johdetaan terästehtaan sanitettijätevesien käsittelyyn.

P a r h aa n k ä yt t ö k e lp o i se n t ek n ii k an (B A T ) so ve l t am in e n

Raahen kalkinpolttouunit ovat kaksikuiluisia Maerz-uuneja (Parallel-flow regenerative kiln). Tässä uunityypissä poistuvilla savukaasuilla esilämmite- tään kalkkikivipanosta, ja se on BAT:n mukaan energiataloudeltaan paras uuni poltetun palakalkin valmistukseen. Uunin päätuotteen, palakalkin laa- tu täyttää myös hyvin teräksen valmistuksen raaka-ainevaatimukset.

BAT:n mukaan paitsi uunityyppi, niin myös uunin koko tulee ottaa huo- mioon kalkkikiven palakoon valinnassa. Polttoenergian kulutukseen, polte- tun kalkin saantiin ja laatuun voidaan vaikuttaa myös uuniin panostettavan kalkkikiven kappalekoolla. Raahessa käytetään BAT:n mukaisesti pienem- pitehoisella uunilla kappalekooltaan pienempää kalkkikiveä kuin isommalla uunilla.

Poltetun kalkin valmistuksessa BAT:n mukaisesti ympäristön kannalta mer- kittävimmät tekijät ovat energian kulutus ja NO_x-, SO₂-, CO- ja hiukkas- päästöt ilmakehään. Seuraavassa taulukossa on verrattu Raahen kalkin- polttouunien ja BAT:n energian käyttöä ja ympäristöpäästöjä.

Raahen kalkinpolttamo 2002

BAT Polttoenergia [MJ/ t poltettu kalkki] 3 491 3 600–4 200

Sähkön kulutus [MJ/ t poltettu kalkki] 228 72–144

NOx [kg/ t poltettu kalkki] 0,14 < 1,4

SO2 [kg/ t poltettu kalkki] 0,03 < 1

CO [kg/ t poltettu kalkki] – 5

Savukaasun pölypäästö [mg/Nm³] 5 < 50

Raahen kalkinpolttouunien BAT:ta korkeampi sähköenergian kulutus joh- tuu siitä, että koksikaasun paineenkorotus lamellikompressoreilla tapahtuu kalkinpolttamolla.

Pieni polttoenergian kulutus johtuu terässulaton prosessivaatimusten mu- kaisesta kalkkikiven matalasta polttoasteesta. Säännöllinen skollan poisto väli- ja rengaskanaalista varmistaa uunin tasaisen toiminnan ja mahdolli- simman pienen energian kulutuksen.

NOx- ja SO2-päästötasot ovat BAT:n mukaan tyypillisiä kaksikuiluisille uu- neille, joissa polttoaine palaa matalammassa lämpötilassa jäähdyttävän ki- vipanoksen sisässä ja rikkiyhdisteet sitoutuvat merkittävässä määrin tuot- teeseen. Matalaan rikkipäästöön vaikuttaa myös kalkinpolttamolla käytetyn koksikaasun vähäinen rikkipitoisuus.

Kuilu-uuneilla käytetään savukaasusuodattimina yleisesti kuitusuodattimia samoin kuin kalkkikiven ja poltetun kalkin tuotteiden käsittelyssä syntyvien hajapölyjen talteenotossa. Raahessa käytössä olevat savukaasujen puh- distuslaitteistot ja hiukkaspäästöt ovat BAT:n mukaiset.

E n e r gi a teh o k ku us

E n e r gi a ns ä äs t ös op i m us

Hakija on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopi- muksessa Raahen terästehtaan energiansäästöohjelman kautta. Uusien prosessien ja puhdistuslaitteiden aiheuttamat energiankulutuksen lisäykset pienentävät kuitenkin todellista ominaiskulutuksen säästöä.

Y m p ä ri s tö j o ht a mi sj ä r je s te l mä

Raahen kalkinpolttamo kuuluu osana Raahen terästehtaan ympäristöjär- jestelmään. Raahen terästehtaan ympäristöjärjestelmällä (toimintajärjes- telmällä) tarkoitetaan tavoitteiden asettamisen ja seurannan, aineellisten ja osaamisresurssien hallinnan sekä menettelyjen ja toiminnan ohjauksen muodostamaa kokonaisuutta, jolla liiketoimintaa hallitaan, analysoidaan ja kehitetään. Raahen terästehtaan toimintajärjestelmä täyttää ISO 9001- laatu- ja 14001-ympäristöstandardin vaatimukset sekä työterveys- ja työ-

turvallisuus-spesifikaation OHSAS 18001 ja sosiaalisen vastuun SA 8000 -standardin periaatteet. Viimeisin järjestelmän auditointi on suoritettu 5.–

8.6.2006.

TOIMINNAN YMPÄRISTÖKUORMITUS

P ä ä s tö t pi n t av es i in

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöihin.

P ä ä s tö t m a a pe r ään

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Piha-alueet ovat osin asfaltoituja ja pääosin viemäröity Rautaruukki Oyj:n merivesiviemäriin.

P ä ä s tö t i lm a a n

Seuraavissa taulukoissa on esitetty kalkinpolttamon päästöt ilmaan.

Hiukkaspäästöt

2004 2005 Päästökohdan tunnus/ mittausvuosi/ mittaustiheys

vuosina, K=kertamittaus, A=arvio, L=laskettu mg/Nm³ t/a mg/Nm³ t/a

B14 /01/K Uuni 1 savukaasut 6 1,4 6 1,4

B15 /04/K Uuni 2 savukaasut 76 26 76 26

B12 /A Kalkkikiven käsittely 50 2 50 2

B8/03/3 Palakalkin jälkiseulonta 12 1,2 12 1,3

B11 /99/K Palakalkin seulonta ja U2 panostus < 2 < 1 < 2 < 1 B10 /99/K Hienokalkkituotteiden valmistus 22 4 22 4

Hiukkaspäästöt yhteensä 35 35

Kaasumaiset päästöt

2004 2005 Päästökohdan tunnus/ mittausvuosi/ mittaustiheys vuo-

sina ,K=kertamittaus, A=arvio, L=laskettu mg/Nm³ t/a mg/Nm³ t/a

B14/00/K Uuni 1 savukaasut NOx 86 18 86 18

B15/00/K Uuni 2 savukaasut NOx 86 18 86 18

B14/00/K Uuni 1 savukaasut SO2 17 3,4 17 3,4

B15/00/K Uuni 2 savukaasut SO2 17 3,4 17 3,4

Hiilidioksidipäästöt t/a t/a

B14/L Uuni 1 savukaasut CO2 101910 103350

B15 /L Uuni 2 savukaasut CO2 135080 131530

M e l u

Raahen terästehtaalla tehtiin vuonna 2001 laskennallinen ympäristöme- luselvitys, joka päivitettiin vuonna 2003. Rautaruukki Oyj:n sataman melua ei otettu yksittäisenä melulähteenä mukaan.

Vuoden 2003 laskentatulokset osoittivat, että tehtaan meluvyöhykkeet ovat hieman supistuneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Pienentyminen vastaa vanhojen lähteiden päästöissä tapahtuneita lieviä muutoksia. Ro- munkäsittelyn meluntorjunnassa on sitä vastoin saatu kohtalaisen hyviä tu- loksia. Selvityksessä todettiin muun muassa seuraavaa:

– Masuunit ovat yhä voimakkain melulähderyhmä, mutta niiden suhteel- lista merkitystä pienentää edullinen sijainti alueen keskellä

– Romunkäsittely on edelleen merkittävin lähde tehtaan itäpuolella ja seuraavia ovat eräät valssaamon lähteet. Terminaalitoimintojen melu-

päästöjä on vähennetty rakentamalla alueen itäpuolelle korkea maaval- li ja äänieristämällä hallia sekä kehittämällä hallissa käsittelyyn liittyviä toimintatapoja. Mekaanisen leikkurin meluhaittaa on vähennetty terä- pään koteloinnilla.

– Kalkinpolttamon ja sintraamon melu on sijainnin ansiosta suhteellisen vähäistä

– Koksaamon melu on lähes merkityksetöntä.

Suomen yleisiä ympäristömelun ohjearvoja vastaavia melutasoja (päivä 55 dB; yö, vanhat alueet 50 dB) esiintyy lähimpien asuintalojen luona idän ja kaakon puolella. Lyhytaikaiset keskiäänitasot voivat kuitenkin ajoittain ol- la tätä suurempiakin, riippuen lähinnä romunkäsittelyn intensiteetistä.

J ä t te e t sek ä n i id e n k ä si t t el y j a h yö d yn t ä m i ne n

Kalkinpolttamon toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä.

Jäte Määrä t/a Luokitus

Jäteöljy 1 13 02 08*

Sekajäte ei arviota 20 03 01

Jätteiden luokittelu ongelmajätteeksi* tai tavanomaiseksi jätteeksi on tehty kemikaalilain (744/1989) ja sosiaali- ja terveysministeriön vaarallisten ai- neiden luettelon (509/2005) perusteella.

Sekajäte ja jäteöljyt käsitellään Raahen terästehtaan jätehuoltojärjestel- mässä. Jätemäärät sisältyvät terästehtaan raportoimiin jätemääriin.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Raahen kalkinpolttamo sijaitsee Raahen terästehdasalueella Pohjanlahden rannalla noin viisi kilometriä lounaaseen Raahen kaupungin keskustasta.

Alue on ollut teollisuusalueena 1960-luvulta lähtien.

A l u e en su o j el uk o ht e e t

Natura 2000 -verkostoon kuuluva, kolmen hehtaarin kokoinen Kuljunmäen niitty sijaitsee tehdasalueen eteläosassa. Osa Raahen kaupungin edustalla olevasta saaristosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.

A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö

Tehdasaluetta lähinnä olevat asuntoalueet ovat Lapaluodon asuntoalue tehdasalueelta luoteeseen ja Saloisten asuntoalue tehdasalueelta itään.

Etäisyys asuntoalueille on noin 2 km.

I l ma n la a tu

Raahen alueen ilmanlaadun seuranta alkoi 1970-luvun lopulla. 1980- luvulla alettiin mitata yhdyskuntailman epäpuhtauksia: rikkidioksidia, koko- naisleijumaa (TSP) ja metallipitoisuuksia. Ilmanlaadun mittaustoimintaa laajennettiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin aloitettiin hengitettävien hiuk- kasten (PM₁₀) mittaustoiminta. Vuoden 2000 alkupuolella otettiin käyttöön

typenoksideja (NOx) mittaava laite. Lisäksi hankittiin kaksi PM10-laitetta ja vastaavasti poistettiin käytöstä jo vanhentunut kokonaisleijumalaite. Ny- kyään Raahen alueella ilmanlaadun tarkkailu koostuu kokonaisleijuman (TSP), hengitettävien hiukkasten (PM10), typen oksidien (NOx), rikkidioksi- din (SO2), sekä laskeumien mittauksista. Lisäksi hiukkasista ja kokonaislei- jumasta määritetään metallipitoisuudet sekä PAH-yhdisteiden määrä. Mit- tauksia suoritetaan 5 pisteessä: Pattijoki (TSP), Raahen keskusta (TSP, PM10), kaupungin varikko (PM10, NOx, SO2), Lapaluoto (TSP, PM10) ja Sa- loinen (PM₁₀, SO₂), joiden lisäksi laskeumia mitataan eri puolilta kuntayh- tymää. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa mittaukset Raahen kaupungin sekä Rautaruukki Oyj:n toimeksiannosta. Laskeuma- mittaukset ovat Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän omaa mit- taustoimintaa. Merkittävimmät päästöjen aiheuttajat Raahen alueella ovat Rautaruukki Oyj:n terästehdas, liikenne, energiantuotanto, yksittäiset me- tallialan pienyritykset ja kaukokulkeuma.

Seuraavassa on yhteenveto vuoden 2002 mittaustuloksista:

Verrattaessa tuloksia vuoteen 2001 voidaan todeta, että TSP-pitoisuudet olivat keskustassa nousseet merkittävästi. Pattijoella ja Lapaluodossa ko- konaisleijuma oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Keskustassa vuosikes- kiarvo ylitti annetun ohjearvopitoisuuden. Pattijoella ja Lapaluodossa vuo- sikeskiarvolle annettu ohjearvopitoisuus alittui. 98 %-pisteen ohjearvo ylittyi keskustassa merkittävästi. Pattijoella ja Lapaluodossa 98 %- pisteen oh- jearvo ylittyi hieman. Hetkellisesti TSP-pitoisuuksien ohjearvot ylittyivät keskustassa maalis-kesäkuussa ja lokakuussa. Pattijoella ylityksiä oli maa- lis-huhtikuussa sekä kesäkuussa. Lapaluodossa TSP-pitoisuudet ylittyivät hetkellisesti maalis-huhtikuussa, kesäkuussa sekä loka-marraskuussa.

Keskustan korkeampiin pitoisuuksiin vaikuttivat mm. kevätpölyn aika, jol- loin talven aikana hiekoitettu tie paljastuu lumen alta. Keskustan mittaus- pisteen läheisyyteen rakennettiin vuoden 2002 aikana uusi linja- autoasema sekä myymälä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat nousseet keskustassa, Varikolla ja Saloisissa vuodesta 2001. Lapaluodos- sa pitoisuudet olivat hieman laskeneet vuoteen 2001 nähden. Annetut raja- arvot eivät ylittyneet missään mittauspisteessä. Hiukkasten metallipitoisuu- det olivat kaikkialla erittäin pieniä. PAH-yhdisteiden määrä oli hieman noussut vuodesta 2001 lähes kaikilla mittausasemilla. Ainoastaan Lapa- luodossa pitoisuudet olivat laskeneet. SO2-pitoisuudet olivat pysyneet edel- lisen vuoden tasolla. Pitoisuudet olivat alhaisia. Samoin NOx-yhdisteiden osalta raja-arvot alittuivat selvästi. Laskeumat (rikki, typpi, rauta, sinkki) oli- vat alhaisempia kuin edellisenä vuonna ja määrät olivat pieniä.

M e l u t il ann e

Alueen melutilanne käy ilmi tämän päätöksen osasta "Melu" alkaen sivulta 11.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Kalkkikiven seulonta ja kalsinointi on prosessiteknisesti suhteellisen yksin- kertainen kokonaisuus, jossa ympäristönsuojelun kannalta huomioon otet- tavia asioita ovat lähinnä kalkkipölyn leviäminen ympäristöön kuljetuksen ja lastauksen yhteydessä sekä pölyn leviäminen eri prosessivaiheista pois- toilman mukana. Myös meluhaitat saattavat liittyä laitoksen toimintaan.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

K ä yt ö n t ar k k ai l u

Käyttömiehet suorittavat kierroksellaan päivittäin visuaaliseen ja kuuloon perustuvan tarkastuksen hiukkaserottimille. Hiukkaserottimien kuntoa val- votaan myös jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla, joista tulee viesti oh- jaamoon. Lisäksi kalkinpolttouunien 1 ja 2 savukaasujen hiukkaspitoisuuk- sia seurataan jatkuvatoimisesti triboelektriseen ilmiöön perustuvilla mitta- uksilla. Kunnossapito tarkastaa ja huoltaa laakerit yms. osat kolmen kuu- kauden välein.

P ä ä s tö mit t a uk s et ja mi t t au st e n f r e kve n s si

Päästö- kohdan tunnus

Prosessikohde Mittaustapa Mittaustiheys Pitoisuus alue Päästöt ilmaan

Hiukkaset B14 Uuni 1 savukaasut Kertamittaus Joka kolmas

vuosi 5 mg/Nm³

Hiukkaset B15 Uuni 2 savukaasut Kertamittaus Joka kolmas

vuosi 5-50 mg/Nm³

Hiukkaset B12 Kalkkikiven käsit-

tely Kertamittaus Joka kolmas

vuosi 50 mg/Nm³

Hiukkaset B11 Palakalkin seulon-

ta ja U2 panostus Kertamittaus Joka kolmas

vuosi < 2 mg/Nm³ Hiukkaset B8 Palakalkin jäl-

kiseulonta Kertamittaus Joka kolmas

vuosi 12 mg/Nm³

Hiukkaset B10 Hienokalkkituot-

teiden valmistus Kertamittaus Joka kolmas

vuosi < 2 mg/Nm³

R a p o r to i nt i

Tiedot ilmaan johdettavista päästöistä sekä jätteistä toimitetaan vuosittain ympäristöhallinnon TYVI-tiedostoon Rautaruukki Oyj:n Raahen terästeh- taan raportoinnin yhteydessä. Lisäksi lähetetään vuosiyhteenveto Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Raahen ympäristölautakunnalle.

M u u t a rk ka i lu

R a a h en se u d un i l ma n la a du n t a r k ka il u

Nordkalk Oyj Abp osallistuu Raahen kaupungin toteuttamaan Raahen seudun ilmanlaadun seurantaan seurannan kustannuksiin osallistumalla.

M e l u

Raahen terästehdasalueen toiminnoista ympäristöön aiheutuvaa melua tarkkaillaan tietokonemallinnukseen perustuvilla melun leviämisselvityksil- lä, jotka teetetään ulkopuolisilla meluasiantuntijoilla. Ympäristömeluselvitys koko tehdasalueen toiminnoista valmistui 2001 ja mallia päivitetään aina, kun oleellisia melutasoon vaikuttavia muutoksia tehtaan toiminnoissa teh- dään. Viimeksi selvitystä päivitettiin eräille meluisimmille yksiköille tehtyjen muutosten tai meluntorjuntatoimien takia vuonna 2003.

J ä t te e t

Raahen kalkinpolttamolla syntyvien jätteiden käsittely, tarkkailu ja viran- omaisraportointi suoritetaan Rautaruukki Oyj:n jätteiden käsittelyn, tarkkai- lun ja raportoinnin yhteydessä.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Nordkalk Oyj Abp:n turvallisuusselvitys sisältyy Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan turvallisuusselvitykseen.

Raahen terästehtaalla tapahtuvaa vaarallisten kemikaalien teollista käsitte- lyä ja varastointia koskien on laadittu Turvallisuusselvitys, joka on tehty vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevan ase- tuksen (59/1999) perusteella. Turvallisuusselvityksessä kuvataan Raahen terästehtaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ja muiden onnetto- muuksien estämiseksi. Lisäksi kuvataan turvallisuusjohtamisjärjestelmä näiden periaatteiden toteuttamiseksi. Turvallisuusselvityksessä tarkastel- laan Raahen terästehtaan toimintaan liittyvien vakavien onnettomuuksin mahdollisuuksia ja käytössä olevia järjestelyjä onnettomuuksien estämi- seksi ja seurausten rajoittamiseksi. Turvallisuusselvitys koskee koko teräs- tehdasta, myös muiden kuin Rautaruukki Oyj:n omistuksessa olevia yksi- köitä. Näitä ovat Nordkalk Oyj Abp:n omistama kalkinpolttamo, Oy Polar- gas Ab:n ilmakaasutehdas ja Tehokaasu Oy:n omistama nestekaasuvaras- to.

Asetuksessa 59/1999 suuronnettomuudella tarkoitetaan huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia ke- mikaaleja käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiin- tyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali. Tapahtumat voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaa- raa laitoksen sisä- tai ulkopuolella.

Raahen terästehtaalla suuronnettomuudella tarkoitetaan tapahtumaa, jon- ka seurauksena

– yksi tai useampia henkilöitä menehtyy, viisi tai useampia henkilöitä loukkaantuu vakavasti tai 20 tai useampia henkilöitä loukkaantuu jolla- kin tavalla tai

– onnettomuus muuttaa elinympäristön asumiskelvottomaksi määräajak- si tai onnettomuus aiheuttaa pysyvää ympäristöhaittaa

– onnettomuuden viivästyneet seuraukset ovat tilastollisesti havaittavissa tai

– omaisuusvahingot ylittävät 20 milj. mk tai saneerauskulut ovat yli 20 milj. mk (3,36 milj. €).

Turvallisuusselvitykseen on koottu tiedot Raahen terästehtaan toimintaan liittyvistä suuronnettomuusvaaroiksi luokitelluista tilanteista, niiden mahdol- lisista seurauksista sekä varautumiskeinoista. Tiedot perustuvat kohteesta tehtyihin vaarojen kartoituksiin sekä vaarallisimmiksi arvioiduista tilanteista tehtyihin turvallisuus- ja seurausanalyyseihin. Näissä on yksityiskohtaisesti selvitetty tilanteet ja olosuhteet, joissa onnettomuus on mahdollinen. Teh- dyissä vaarojen kartoituksissa ja turvallisuusanalyyseissa on tarkasteltu myös muita kuin suuronnettomuusvaaroiksi luokiteltuja vaaratilanteita ja onnettomuusmahdollisuuksia.

Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us

Nordkalk Oyj Abp:llä on Raahen kalkinpolttamoa koskeva lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus.

MERKINTÄ

Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti Nord- kalk Oyj Abp:n ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä myös Rautaruuk- ki Oyj:n terästehtaan, Polargas Oy:n ilmakaasutehtaan sekä Raahen sa- taman ympäristölupahakemukset.

Edellä mainitut hakemukset on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikai- sesti. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on jo myöntänyt seuraavan ympäristöluvan:

– Rautaruukki Oyj (14.2.2006 nro 13/06/2).

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t

Hakija on 19.2.2004, 23.3.2005, 22.11.2006 ja 27.11.2006 täydentänyt lu- pahakemusta.

L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Raahen kaupungissa 14.5.–16.8.2004, lehti- ilmoituksella Kaleva-sanomalehdessä 14.5.2004 sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Raahen kaupungilta sekä Raahen kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisel- ta.

N e u v ot t elu

Hakemuksesta on neuvoteltu Raahen kalkinpolttamolla 27.11.2006.

L a u su nn ot

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että kalkinpolttamo aiheuttaa jonkin verran hajapölypäästöjä.

2. Raahen kaupungin ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta on katsonut, että tuotantolukujen, samoin kuin raaka- aineiden ja energiankulutuksen sekä päästöjen suhteen kalkinpolttamo on hyvässä kunnossa ja vastaa BAT-tasoa.

Laitoksen ympäristön kannalta hankalimpien päästöjen, hiukkaspäästöjen päästökohdat ovat kohtalaisen keskellä teollisuusaluetta. Kalkinpolttamon

näkyvin ja tuntuvin vaikutus on maaperän pH:n nousu, mikä on vähentynyt, kun hiukkaspäästöjen puhdistus on tehostettu nykyiselle tasolle.

Puhdistinlaitteiden häiriötilanteista aiheutuvista hiukkaspäästöistä on kui- tenkin tullut kaupungille valituksia vuosittain. Ongelmana on ollut suodatti- mien rikkoutuminen ja joskus tapahtuneeseen on suhtauduttu "korjataan kun ehditään" periaatteella.

Laitoksen huoltotoimenpiteisiin ja järjestelmän toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erityistilanteista tulee pitää kirjaa ja tiedottaa tarpeen vaatiessa valvoville viranomaisille, myös paikalliselle ympäristöviranomai- selle. Vuosihuollot tulee ilmoittaa etukäteen. Varastossa täytyy aina olla tarpeellinen määrä suodattimia korjaustarvetta ajatellen. Puhdistinlaitteiden valvonta tulee tekniikaltaan olla sellainen, että viat huomataan mahdolli- simman nopeasti.

Muistutus

3. AA

Muistuttaja on todennut 400 metrin päässä vapaa-ajan kiinteistöstään (tila Lomaranta RN:o 1:136 Raahe Saloinen) sijaitsevan koksaamon savu-, ha- ju- ja hiukkaspäästöjen aiheuttavan viihtyvyyshaittaa. Muistuttaja on vaati- nut haittojen vähentämistä. Mikäli haittojen vähentäminen ei onnistu, tulee hakijan korvata aiheuttamansa haitat ja tarvittaessa lunastaa kiinteistö tai tarjota vaihtoa. Suoraan Nordkalk Oyj Abp:n kalkinpolttamon toimintaa koskien muistuttajalla ei ole huomautettavaa.

H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e

Hakijalle on 18.8.2004 varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksista. Hakija ei ole toimittanut vastinetta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

Y m p ä ri s tö l u pa r a tka i su

Ympäristölupavirasto myöntää Nordkalk Oyj Abp:lle ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista kalkinpolttamon (kalkkitehtaan) toimintaa Raahen kaupungissa. Toiminnassa on noudatettava jäljempää tästä päätöksestä ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i

P ä ä s tö t i lm a a n

1. Palakalkin jälkiseulonnan, hienokalkkituotteiden seulonnan, palakalkin seulonnan ja kalkinpolttouuni 2:n panostuksen sekä kalkinpolttouuni 1:n (päästökohdat B8, B10, B11 ja B14) suodatinlaitosten poistokaasu- jen hiukkaspitoisuus ei saa ylittää päästörajaa 10 mg/m³(n).

Kalkkikiven käsittelyn ja kalkinpolttouuni 2:n (päästökohdat B12 ja B15) suodatinlaitosten poistokaasujen hiukkaspitoisuus ei saa 30.6.2008 al- kaen ylittää päästörajaa 10 mg/m³(n).

Päästömääräykset eivät koske ylös- ja alasajotilanteita eivätkä puhdis- tinlaitteiden häiriötilanteita.

2. Lupamääräyksen 1 mukaisten ilmaan johdettavien päästöjen kertamit- tauksissa mittaussarjan yksikään raja-arvoon verrattava pitoisuus ei saa ylittää raja-arvoa. Mittaussarjassa on oltava vähintään kolme mit- tausta.

3. Kaikkien hiukkaspäästöjen puhdistinlaitteiden tulee olla normaalitoi- minnassa vähintään 97 prosenttia laskettuna kuukauden käyntiajasta.

Määräys on laitekohtainen.

J ä t te e t, ni i de n k ä sit t e l y j a hyö d yn t ä m i n e n

4. Toiminnassa muodostuvista jätejakeista jäljempänä mainitut luokitel- laan yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon (1129/2001) mukaiseen nimikkeeseen:

– poistokaasujen pölynpoistojen pöly 101313

Poistokaasujen pölynpoistojen pöly, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jälkeen toimitetaan mm. maanparannuksessa, jätevedenpuhdistuksessa ja asfaltin valmistuksessa tai muussa toimin- nassa käytettäväksi, ei ole jätettä edellyttäen, että pöly soveltuu omi- naisuuksiensa puolesta hyödynnettäväksi materiaalina.

Muilta osin toiminnassa muodostuvien jätteiden luokittelu jätteiksi ja ongelmajätteiksi on tämän päätöksen osassa "Jätteet sekä niiden käsit- tely ja hyödyntäminen" sivulla 12 ilmoitetun mukainen.

5. Jätteet on hyödynnettävä materiaalina tai energian tuotannossa. Hyö- tykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnet- täväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole koh- tuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava käsiteltäväksi yritykseen, jolla on ympäristö- tai vastaava lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

6. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnas- sa, jolla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset luvat tai jätelain vaa- timukset täyttävä hyväksyntä. Luvan saajan tulee pitää kirjaa kaikista jätteiden hyödyntämiskohteista ja niissä hyödynnettyjen jätteiden mää- rästä ja laadusta. Muodostuvat ongelmajätteet on varastoitava niille va- ratussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisis- sa vuototapauksissa niitä ei pääse ympäristöön sekä toimitettava käsi- teltäväksi yrityksiin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon.

Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaara- ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirto- asiakirja.

7. Loppusijoitettavien tai muuhun käsittelyyn tai hyödyntämiseen kuljetet- tavien prosessijätteiden määrä tulee selvittää punnitsemalla tai muulla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luotettavaksi katsomalla menetelmällä. Muodostuvista jätteistä on pidettävä kirjaa.

8. Toiminnassa muodostuvan kotitalousjätteeseen rinnastettavan jätteen osalta luvan saajan on noudatettava Raahen kaupungin jätehuoltomää- räyksiä.

V a r a s to int i

9. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit ja poltto- aineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoin- nista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Likaantuneet alueet tulee viipymättä puhdistaa.

10. Häiriötilanteiden tai alasajojen seurauksena syntyvä epäkurantti tuote on mahdollisuuksien mukaan ohjattava hyötykäyttöön. Epäkurantin tuotteen lyhytaikainen välivarastointi tulee järjestää tehdasalueella si- ten, ettei siitä aiheudu pölyämistä eikä muita ympäristöhaittoja. Mikäli epäkuranttia tuotetta joudutaan varastoimaan yli 3 kk tai sen määrä ylit- tää 1 000 t, tulee varastointi järjestää paikassa, jossa on lupa varastoi- da mainittua materiaalia.

H ä i r i öt il an t e et ja mu u t p o ik ke u k se ll i se t ti la n tee t

11. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahin- goista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee tai voi päästä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Raahen kaupungin ympäristön- ja tervey- densuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välit- tömästi myös Raahen pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumisek- si, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi.

12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on tehdasalueella oltava riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerät- tävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

M u u t t o im e t , jo il la e h kä i stä ä n, v ä hen n e tä ä n ta i s el v it et ä ä n pi laa n t u- m i s ta , s en va a r aa ta i p i la a ntu m i se s ta a i he u t uv ia ha i t to ja

13. Luvan saajan tulee esittää perusteltu arvio Raahen terästehdasalueella haja- ja häiriöpäästöinä toiminnastaan ympäristöön leviävän pölyn määrästä, syntypaikoista ja vaikutuksesta ympäristökuormitukseen.

Selvityksen tulee sisältää esitys keinoista, kustannuksista ja aikatau- luista ja siitä, miten kalkinpolttamolla muodostuvia hiukkasten haja- ja häiriöpäästöjä voidaan edelleen vähentää. Selvitys on toimitettava ym- päristölupavirastolle viimeistään 31.5.2008. Selvitys voidaan tehdä yh- dessä Raahen terästehdasalueen muiden toiminnanharjoittajien kans- sa.

14. Luvan saajan on jatkettava toimintaan liittyvien ympäristöriskien selvit- tämistä ja toteutettava tarpeelliset toimenpiteet niiden vähentämiseksi.

Ympäristöriskikartoitus ja sen pohjalta laadittava suunnitelma toteutet- tavista toimenpiteistä tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselle viimeistään 31.12.2007.

15. Luvan saajan tulee toimittaa ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä toimenpidesuunnitelma siitä, miten muun muassa energiansäästösopimuksen mukaisten analyysien pe- rusteella toimintojen energiansäästöä on kehitetty ja kehitetään.

16. Ympäristölupavirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lu- paa lupamääräyksen 13 mukaisen selvityksen perusteella.

T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä yk s e t

17. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan päästöjä tämän päätöksen liit- teen 2 mukaisesti.

Luvan saajan on toimitettava yksityiskohtaiset käyttö-, päästö- ja vaiku- tustarkkailusuunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hy- väksyttäväksi sen kanssa erikseen sovittavana ajankohtana kuitenkin niin, että lupamääräyksissä ja tämän päätöksen liitteessä 2 ilmoitetut vähimmäisaikataulut otetaan huomioon. Tarkkailusuunnitelmien tulee sisältää vähintään päätöksen liitteessä 2 edellytetyt asiat ja tarkkailun osa-alueet.

Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmia.

Nykyiset tarkkailuohjelmat ovat voimassa siihen asti, kunnes uudet oh- jelmat on hyväksytty.

18. Kaikki mittaustulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoi- tuksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa päätöksen noudattamisen.

19. Kertaluonteisista mittauksista ja selvityksistä on jätettävä toimenpide- ja raportointisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen niiden aloittamista, jollei ao. lupa- määräyksessä ole toisin määrätty.

RATKAISUN PERUSTELUT

Y m p ä ri s tö l u pa

Y m p ä ri s tö l u va n h ar k i n na n pe r u s te e t

Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen ja lupamääräyk- siä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä nii- den nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuo- jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Y m p ä ri s tö l u va n myö n t ä m i se n e d el l yt yk s e t

Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta lu- van myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t

P i l aa n tum i s en e hk ä is e mi se k si an n et t u je n l upa m ä ä rä ys t e n p e r ust e l ut 1.–3. Raahen kalkinpolttamon päästöt ilmaan sisältävät hienojakoista kalk- kipölyä, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi määräyksillä on kiinnitetty erityistä huomiota hiukkaspäästöjen vähentämi-

seen sekä luotettavaan ja riittävään päästöjen seurantaan. Suodatinlaitos- ten päästörajat vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ta- soa ja ovat saavutettavissa pääosin olemassa olevilla puhdistinlaiteteknii- koilla ja niiden huolellisella käytöllä. Kalkkikiven käsittelyssä vaadittuun päästötasoon pääseminen voi edellyttää investointeja. Yli vuoden mittai- nen määräaika on riittävä tarvittavien prosessimuutosten tekemiselle ja ky- seisten päästöjen käsittelylaitteiston parantamiselle/rakentamiselle sekä vaaditun hiukkaspäästötason saavuttamiselle. Määräyksiä annettaessa on lisäksi erityisesti otettu huomioon asutuksen läheisyys ja ympäröivän alueen ominaisuudet.

Häiriötilanteet on rajattu asetettujen raja-arvojen ulkopuolelle, koska toi- minnasta niiden aikana on annettu erillinen lupamääräys. Määräyksestä 2 käy ilmi, miten mittaustuloksia tulee verrata asetettuun raja-arvoon.

Hiukkaspäästöjen laatu sekä poistokaasuilta vaadittu alhainen hiukkaspi- toisuustaso edellyttävät puhdistuslaitteilta korkeaa käyttöastetta. Määrätty minimikäyttöaste on saavutettavissa puhdistuslaitteiden huolellisella käytöl- lä ja riittävällä käyttötarkkailulla.

4. Muodostuvat pääjätejakeet on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksen yleisimmistä jätteistä ja ongelmajätteistä liitteenä olevan luettelon mukai- sesti. Jätteiden luokittelu on tarpeen niiden hyödyntämis- ja käsittelyvaati- musten asettamiseksi.

Pääasiassa kalsiumkarbonaattia (CaCO₃) ja poltettua kalkkia (CaO) sisäl- tävä poistokaasujen pölynpoistojen pöly on sinänsä hyödynnettävissä il- man ympäristön pilaantumisen vaaraa useissa kohteissa (mm. maanpa- rannuskäyttö ja neutralointi), jolloin sen käytöllä voitaisiin vähentää neit- seellisten luonnonvarojen käyttöä. Ympäristölupavirasto katsoo, että mikäli luvan saaja pystyy tuotetta jalostamalla tai markkinointia tehostamalla myymään materiaalin hyötykäyttöön, ei kyseessä ole enää jäte.

5.–6. Määräykset ovat tarpeen jätteen syntymisen ehkäisemiseksi sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi.

7.–8. Jätteiden määrä on edellytetty luotettavasti selvitettäväksi ja kirjatta- vaksi, jotta jätteistä aiheutuvia riskejä voidaan arvioida nykyhetkellä ja tule- vaisuudessa.

Yhdyskuntajätteiden käsittelystä on määrätty niistä aiheutuvien haitallisten vaikutusten, kuten roskaantuminen, haitta-eläimet, yms., estämiseksi.

9.–10. Varastointimääräyksillä varmistetaan, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden varastoinnin riskit ovat mahdollisimman pie- net.

Tehtaan toiminnassa syntyvä epäkurantti tuote voi aiheuttaa pölyhaittoja tehdasalueella ja sen ulkopuolella. Pölyhaittojen vähentämiseksi on epäku- rantin tuotteen välivarastointiaikaa ja -määrää rajoitettu.

Raaka-aineet ja tuotteet sekä syntyvät jätteet ovat raekooltaan, laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne voivat siirtojen ja lastausten yhteydessä, varsinkin tuulisissa olosuhteissa, levitä ympäristöön aiheut- taen lähinnä roskaantumis- ja viihtyisyyshaittaa. Toiminnanharjoittajan tu- lee pyrkiä järjestämään raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi, siirto ja lastaus sellaisissa olosuhteissa ja sellaisella tekniikalla esim. kastelun ja kotelointien avulla siten, että edellä esitetyiltä haitoilta vältytään. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee tarpeen mukaan huolehtia alueen yleisestä siis- teydestä puhdistamalla mahdollisesti likaantuneet alueet. Myös puhdistus- ten yhteydessä tulee kalkkipöly kostuttaa tai muuten käsitellä siten, että yli- määräinen pölyäminen estetään.

11.–12. Häiriötilanteita koskevilla määräyksillä pienennetään häiriöistä ai- heutuvia riskejä ja varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilan- teissa.

13. Haja- ja häiriöpäästöinä matalalta leviävän hienojakoisen pölyn määrää ja syntypaikkoja ei ole selvitetty tarvittavalla tarkkuudella. Kun piippupääs- töjen määrää on rajoitettu, on haja- ja häiriöpäästöjen suhteellinen määrä ja merkitys ympäristön kuormitukseen luotettavammin arvioitavissa. Selvi- tyksellä on olennaista merkitystä arvioitaessa tarvetta rajoittaa edelleen muun muassa raaka- ja tuotantoaineiden käsittelystä aiheutuvia päästöjä sekä arvioitaessa tarvetta tehostaa tehdasalueen kunnossapitotoimenpitei- tä.

14. Määräys on tarpeen toimintaan liittyvien ympäristöriskien selvittämi- seksi ja vähentämiseksi. Määräyksellä varmistetaan hakemuksen mukai- sen jatkuvan kehittämisen ja parantamisen periaatteen toteutuminen. Lu- van saajan tulee toteuttaa ne toimenpiteet, jotka ympäristöriskikartoitusten ja muiden selvitysten perusteella todetaan tarpeellisiksi.

15. Energiatehokkaalla toiminnalla voidaan vähentää uusiutumattomien polttoaineiden kulutusta sekä energian ja polttoaineiden tuotannon ympä- ristövaikutuksia. Yhtiön energiansäästösopimuksen mukaiset analyysit on määrätty toimitettavaksi ympäristölupavirastoon, jotta lupaviranomainen voi arvioida, onko toiminnan energiatehokkuuden lisäämiseksi tarpeen antaa määräyksiä analyysien mukaisten kohteiden säästötoimien toteuttamises- ta.

17.–19. Määräykset ovat tarpeen toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi sekä eri tarkkailuihin liittyvien mittaus- ym. tulosten käsittelemiseksi ja ra- portoimiseksi.

Luvan saaja on ympäristönsuojelulain 46 §:n 4 momentin nojalla määrätty toimittamaan yksityiskohtaiset käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu- suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen kanssa erikseen sovittavina ajankohtina. Hyväksyttäväksi esitettävien tarkkailusuunnitelmien tulee sisältää lupapäätöksen liitteessä 2 edellytetyt asiat ja tarkkailun osa-alueet. Liitteessä 2 on määrätty tarkkailut, joihin lu- van saajan tulee vähintään osallistua. Siinä on myös määrätty erityisesti käyttö- ja päästötarkkailun osalta yleispiirteisesti, mitä tarkkailuihin tulee si- sällyttää tai missä laajuudessa tarkkailu on tehtävä.

Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista alueen ilmanlaatuun. Sen vuoksi Nordkalk Oyj Abp:n kalkinpolttamon tulee osallistua Raahen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Luvan saajan tu- lee osallistua koko tehdasaluetta koskeviin meluselvityksiin valtioneuvos- ton päätöksen nro 993/1992 mukaisten ohjearvojen soveltamiseksi ja me- luhaittojen estämiseksi. Tällä hetkellä koko Raahen terästehdasalueen toi- minta aiheuttaa melun ohjearvojen ylityksiä läheisellä asutukseen käytettä- vällä alueella, joten melun vähentämiseen käytettävissä olevien keinojen toteuttaminen ja selvittäminen on tarpeen.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Raahen kaupungin ympäris- tölautakunta

Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.

3. AA

Muistutuksessa esitetyt vaatimukset koskien koksaamon savu-, haju- ja hiukkaspäästöjen aiheuttaman viihtyisyyshaitan korvaamista jätetään tut- kimatta, koska tässä asiassa ei ole kysymys muistutuksessa tarkoitetusta koksaamosta.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

P ä ä t ök sen v oi ma ss a ol o

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä sää- dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäris- tönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa lu- van.

L u p am ää rä ys t e n t ar k i s ta mi ne n

Luvan saajan on viimeistään 31.5.2013 toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä – yhteenveto määrättyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tulok-

sista

– yhteenveto päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuodelta

– päästökohteittainen yhteenveto kirjatuista häiriötilanteista ja puhdistin- laitteiden käyttöasteista viimeiseltä viideltä vuodelta

– arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa – lupamääräyksen 15 mukainen suunnitelma energiansäästötoimenpi-

teistä ja arvio energiatehokkuudesta viimeiseltä viideltä vuodelta sekä – muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä edellytetyt selvitykset.

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

Tämä päätös korvaa aikaisemmat Nordkalk Oyj Abp:n Raahen kalkinpolt- tamoa koskevat, edellä tämän päätöksen sivulla 5 mainitut luvat Pohjois- Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden päätöksiä lukuun ottamatta.

Korvattavien päätösten mukaiset päästörajat sekä tarkkailu- ja muut vel- voitteet ovat kuitenkin voimassa kunnes tämän päätöksen mukaiset pääs- törajat ja velvoitteet tulevat voimaan tämän päätöksen saatua lainvoiman.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 35 § 4 momentti, 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1, 3 ja 4 momentti ja 55 § 2 ja 3 mo- mentti

Jätelaki 4 §, 6 §, 15 § ja 51 § Jäteasetus 3 §

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luet- telosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä

KÄSITTELYMAKSU

R a t k ai s u

Lupa-asian käsittelymaksu on 8 400 euroa.

P e r u s te lut

Lupamaksuna peritään ympäristönsuojelulain mukaisen toiminnan käsitte- lymaksuna alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan taulukon mukainen maksu. Kalkkitehtaan lupamaksu on 8 400 euroa.

O i k e us o hj e

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Urpo Myllymaa Paavo Liimatta

Erkki Kantola

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa, Paavo Liimatta ja Erkki Kantola (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

EK/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 29.1.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.