• Ei tuloksia

kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 12 c ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökesk

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 12 c ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökesk"

Copied!
15
0
0

Kokoteksti

(1)

Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los

Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los

Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 55 YLO

Dnro LOS-2007-Y-205-111

Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2007 ASIA Päätös Kaivoasema Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka

koskee hiekan-, rasvan- ja öljynerotinjätteen sekä nestemäisen elintarvikejätteen käsitte- lyaseman toimintaa Turun kaupungissa. Kyseessä on uusi toiminta. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutok- senhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Kaivoasema Oy / Seppo Jortikka Pitkäsaarenkuja 7

20380 Turku

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kaivoasema Oy:n hiekan-, rasvan- ja öljynerotinjätteen sekä nestemäisen elintarvikejät- teen käsittelyasema, Topinojan jätekeskus, Pitkäsaarenkuja 7, Turku

Lupaa haetaan Kaivoasema Oy:n hiekan-, rasvan- ja öljynerotinjätteen sekä nestemäisen elintarvikejätteen käsittelyasemalle, joka sijaitsee Turun kaupungin Hallisen ja Niuskalan kaupunginosissa kiinteistöillä Vuorensivu 853-411-2-43 ja Vuorenharju 853-480-3-16.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4. kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 12 c ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 1.3.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia, koska kyse on uudesta toiminnasta.

Toiminta sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa kaatopaikkatoimintaan varatulle alueelle (EK). Parhaillaan laadittavan uuden asemakaavan luonnoksessa ko. alue on mer- kitty jätteenkäsittelyalueeksi, jolle saa rakentaa jätteenkäsittelyä ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia sekä jätteenkäsittelytoimintaa palvelevia toi-

(2)

misto- ja huoltorakennuksia (EJ-2). Uuden asemakaavan tavoitteena on mm.

"luoda edellytykset jätteidenkäsittelytoimintojen selkeään jäsentämiseen ja kehittämiseen ja mahdollistaa jätteenkäsittely- ja hyötykäyttölaitosten rakentaminen Topinojan kaato- paikka-alueelle ja siten luoda edellytykset jätehuoltotoiminnasta aiheutuvien ympäristö- haittojen poistamiselle". Toiminta on sekä olemassa olevan että valmisteilla olevan ase- makaavan mukaista. Laitoksen sijoituspaikka on kuitenkin vireillä olevaan kaavaan mer- kityn ajoväylän kohdalla. Tarkasta sijainnista on mahdollista neuvotella kaavanlaatijan kanssa, koska ympäristöluvan myöntämisen kannalta laitoksen sijaintipaikan vähäisellä siirtämisellä (15 – 30 m) ei ole merkitystä.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Ympäristön tila ja laatu

Laitos sijaitsee Turun Seudun Jätehuolto Oy:n Topinojan kaatopaikan alueella, jätetäyt- töalueiden ja jätealan yritysten toimipaikkojen (Salvor Oy:n pilaantuneiden maiden käsit- telylaitos, Vapo Oy:n kompostointilaitos, Ekokem-Palvelu Oy:n ongelmajätteiden varas- tointi) ympäröimänä. Lähin asutus sijaitsee noin 500 metriä laitoksesta etelään, Turun ohitustien eteläpuolella.

Laitos ei sijaitse luokiteltujen pohjavesialueiden, vesistöjen eikä luonnonsuojelukohtei- den välittömässä läheisyydessä.

Kaatopaikka-alueen jätteenkäsittelytoiminnoista on ajoittain aiheutunut ympäristöön ha- juhaittoja. Lisäksi kaatopaikalla tavataan säännöllisesti mm. lokkeja ja haittaeläimiä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kaivoasema Oy toimii Topinojan jätekeskuksen alueella. Vastaanottopiste toimii alueelli- sena vastaanottopaikkana Turun talousalueen yrityksille.

Vastaanottopisteen toiminta koostuu hiekan-, rasvan- ja öljynerotinkaivojen sekä myynti- pakkauksiin pakattujen nestemäisten elintarvikkeiden pienerien vastaanotosta, lajittelusta ja yhdistämisestä suuremmiksi käsittelyeriksi sekä toimittamisesta käsittelyyn. Vastaanot- topisteessä vastaanotetaan, lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön myös em. jätteiden pakkausmateriaalina tulevia muita jätteitä.

Vastaanottopisteessä vastaanotetaan vuosittain enintään 2700 tonnia hiekan-, rasvan- ja öljynerottimen jätteitä sekä nestemäisiä elintarvikejätteitä. Suurin kerralla varastossa ole- va jätemäärä on 120 tonnia. Poikkeustilanteissa jätemäärä voi olla suurempi.

Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotinjäte vastaanotetaan erillisiin vastaanottoaltaisiin, joissa ta- pahtuu nesteen erottaminen kiintoaineksesta ennen jätejakeiden toimittamista lopulliseen käsittelyyn. Lajittelun yhteydessä erotetaan mahdollinen hyödyntämiskelpoinen materiaa- li.

Vastaanoton ja nesteiden erottamisen jälkeen neste, kiintoaines ja hyödyntämiskelpoinen materiaali toimitetaan asianmukaisiin käsittelypaikkoihin.

(3)

Toiminnot ja prosessit

Hiekkakaivojäte vastaanotetaan nesteenpitävään kannelliseen vastaanottoaltaaseen, joka on kaksiosainen. Kuorma puretaan imuautosta purkuletkun kautta ensimmäiseen osaan, jossa kiintoaines selkeytyy altaan pohjalle. Neste siirtyy väliseinän ylitse seuraavaan al- taaseen, josta neste pumpataan vielä kolmanteen nesteenpitävään kannelliseen altaaseen odottamaan lopullista käsittelyä. Nesteen erittely kiintoaineesta tapahtuu painovoimaises- ti. Ensimmäisen altaan täytyttyä kiintoaineella siirretään kiintoaines nesteenpitävään kan- nelliseen säiliöön siirtolavalle odottamaan siirtoa laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko.

jätteen käsittely on hyväksytty.

Vastaanotto-, ja varastoaltaiden tilavuus on yhteensä 37m³ ja vuosikapasiteetti n. 1000 m³. Keskimääräinen käyntiaika vuodessa on n.140 pv/ 8 kk, kuukaudessa 20 pv, viikossa 40 h. Vastaanotto hiljenee talvella pakkasten ajaksi.

Öljykaivojäte vastaanotetaan nesteenpitävään kannelliseen vastaanottoaltaaseen, joka on kaksiosainen. Ensimmäiseen osaan kuorma puretaan imuautosta purkuletkun kautta, jossa kiintoaines selkeytyy altaan pohjalle. Neste siirtyy väliseinän ylitse seuraavaan altaaseen, josta neste pumpataan vielä kolmanteen nesteenpitävään kannelliseen altaaseen odotta- maan lopullista käsittelyä. Nesteen erittely kiintoaineesta tapahtuu painovoimaisesti. En- simmäisen altaan täytyttyä kiintoaineella öljyjäte siirretään imuautoon ja toimitetaan kä- sittelyyn paikkaan, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen käsittely on hyväksytty. Tarkastuk- sen yhteydessä toiminnanharjoittaja ilmoitti, että vaihtoehtoisena menettelynä harkitaan öljyjätteen siirtämistä imuauton sijasta Ekokem Oy:n 1m3 säiliöihin, jotka Ekokem Oy vie välittömästi omaan varastoonsa odottamaan jatkokuljetusta.

Vastaanotto- ja varastoaltaan tilavuus on yhteensä 23 m³ ja vuosikapasiteetti n 600 m³.

Keskimääräinen käyntiaika vuodessa on n.140 pv/ 8 kk, kuukaudessa 20 pv, viikossa 40 h. Vastaanotto hiljenee talvella pakkasten ajaksi.

Laitoksilta ja yrityksiltä peräisin olevaa rasvanerotinjätettä vastaanotetaan enintään 500 m3 vuodessa. Suurin kerralla varastossa oleva määrä on 40 tonnia. Vastaanottopisteessä rasvanerotinkaivojäte vastaanotetaan 20 m³ säiliöön, josta se toimitetaan ilman esikäsitte- lyä varsinaiseen käsittelyyn. Vastaanottosäiliöitä on kaksi kappaletta. Vastaanotetusta ja hyödynnettäväksi toimitetusta jätteestä pidetään kirjaa.

Vastaanotettujen rasvanerotinjäte-erien purku tapahtuu ulkotiloissa erillisellä purkualu- eella, mistä rasvanerotinkaivojätteet pumpataan vastaanottosäiliöihin. Vastaanottovai- heessa jätteen laatu ja määrä tarkastetaan. Tiedot kirjataan ja tallennetaan ATK- järjestelmään.

Rasvanerotinjätettä ei esikäsitellä. Siitä ainoastaan muodostetaan isompia ns. käsittely- eriä, jotka toimitetaan käsiteltäviksi kohteisiin, joilla on lupa ottaa ko. jätettä vastaan. Täl- laisia laitoksia ovat esimerkiksi Envor Oy Forssassa ja Biovakka Oy Vehmaalla.

Myyntipakkauksiin pakattuja nestemäisiä elintarvikkeita (mm. jugurtit, mehut ja maidot) vastaanotetaan kuormalavoihin pakattuina. Tulevat kuormat puretaan joko asfaltoidulle vastaanotto-alueelle odottamaan käsittelyä tai suoraan välittömään käsittelyyn puristi- meen. Puristimessa pakkaukset puristetaan n. 16 m³ säiliöön ja neste erotetaan pakkaus- materiaalista omaan nesteenpitävään säiliöön jonka tilavuus n. 2,5 m³. Puristettu pak- kausmateriaali ja neste tyhjennetään sekä kuljetetaan välittömästi puristinkäsittelyn jäl- keen jatkokäsittelyyn. Pakkausmateriaali pyritään toimittamaan ensisijaisesti materiaali- hyötykäyttöön (kartonkipakkaukset) ja toissijaisesti poltettavaksi. Mikäli pakkausjäte ei

(4)

esimerkiksi metallipitoisuutensa vuoksi kelpaa hyötykäyttöön, se toimitetaan kaa- topaikalle loppusijoitettavaksi.

Vuosikapasiteetti elintarvikejätteen osalta on n. 400 t ja keskimääräinen käyntiaika 220 pv/vuosi, kuukaudessa 20 pv ja viikossa 40 h. Vastaanotto tapahtuu läpi vuoden.

Kaikki vastaanotetut ja toimitetut kuormat kirjataan ja tallennetaan ATK-järjestelmään.

Alueella ei säilytetä avonaisia astioita tai säiliöitä.

Edellä mainittuja vuotuisia vastaanottomääriä voidaan mahdollisesti tapahtuvien onnet- tomuuksien johdosta tilapäisesti ylittää.

Toimintaan liittyvät riskit arvioidaan melko vähäisiksi. Jätteiden vastaanotto ja esikäsitte- ly tapahtuu valvotusti ja varastoitavien haitallisten jätteiden määrä on vähäistä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään

Nestetiiviillä asfaltilla pinnoitetulta vastaanottokentältä sade- ja sulamisvedet ohjataan välpällä varustetun viemärin kautta kaatopaikan tasausaltaaseen, jossa ne yhtyvät muihin kaatopaikka-alueen jätevesiin. Tasausaltaasta vedet johdetaan edelleen kaupungin jäteve- siviemäriin. Myös hiekanerotinjätteestä erottuva vesi ohjataan samaan viemäriin, kuiten- kin niin, että veden pinnalta kuoritaan öljykalvo pois käsiteltäväksi ongelmajätteenä.

Vastaanottopisteeseen tulevien kuorma-autojen öljy-, polttoaine- tai säiliöiden putkisto- vuodot häiriötilanteissa voivat aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumista pinta- tai pohjave- siin. Kuormien purkutilanteessa voi purkuletku hajota ja asfaltoidun alueen kautta voi poikkeustilanteessa aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumisen viemäriin ja edelleen kaato- paikan jätevesien tasausaltaaseen. Toiminta sijaitsee kaatopaikka-alueella, jolla ei ole asu- tusta eikä kaivoja, joille aiheutuisi haittaa.

Poikkeustilanteissa, vuoto- tai onnettomuustapauksissa voi maaperään esim. vuodon seu- rauksena päästä haitta-aineita, jotka aiheuttavat rajatulla alueella maaperän likaantumista.

Poikkeustilanteisiin on varauduttu mm. pelastussuunnitelmassa.

Laitoksella ei ole keittiö- eikä saniteettitiloja.

Päästöt ilmaan

Kaivoasema Oy:n vastaanottopalvelun normaalitoiminnot voivat aiheuttaa vähäisiä pääs- töjä ilmaan ja vaikuttaa siten paikallisesti päästökohdan ilman laatuun. Päästöt ilmaan muodostuvat ajoneuvojen pakokaasuista. Kyse on lähinnä hajapäästöistä, joiden muodos- tumista seurataan ja pyritään minimoimaan.

Vastaanottopisteeseen tulevien kuorma-autojen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipääs- töt voivat vaikuttaa ilmakehän kasvihuoneilmiötä voimistavasti ja siten ilmastoa lämmit- tävästi. Vaikutus on kuitenkin hyvin vähäinen.

Melu Käsittelystä ja kuljetuksesta aiheutuu melua, jonka arvioidaan kuitenkin olevan vähäistä verrattuna viereisen kantatie 40:n (E18) liikenteen meluun.

(5)

Vaikutukset luonnonympäristöön

Toiminnoilla ei katsota olevan vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön eikä luonnon mo- nimuotoisuuteen. Vastaanottopisteen toiminnoista ei aiheudu myöskään vaikutuksia luon- nonvarojen hyödyntämiseen.

Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen

Toiminnassa syntyvä jäte ja kierrätysmateriaali vuodessa

Jätelaji Jätekoodi Määrä / vuosi Toimituspaikka / hyödyntä- minen

Pahvi 150101 1 m3/a Kierrätys

Muovi (kiriste- kalvo)

150102 0,2 m3/a

Kierrätys

Puu 150103 2 m3/a Kierrätys

Polttokelpoinen jäte (esim. ju- gurttipurkit)

200301 10 m3/a Jätteenpolttolaitos tai kaato- paikka

Hiekanerotin- jätteestä erotet-

tu hiekka 800 t/a

Salvor Oy tai muu laitos, jolla on asianmukainen ympäristölu- pa

Öljynerotinjät- teestä erotettu öljy

300 t/a Ekokem Oy Ab

Hiekanerotin- jätteestä jäävä vesi

400 t/a Kaupungin jätevedenpuhdista- mo

Öljynerotinjät- teestä jäävä vesi

300 t/a Ekokem Oy Ab

Rasvanerotinjä-

te 500 t/a

Laitos, jolla on asianmukainen ympäristölupa, esim. Envor Oy ja Biovakka Oy

Nestemäinen

elintarvikejäte 400 t/a

Laitos, jolla on asianmukainen ympäristölupa

Yhteensä 2700 t/a

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Hakemus ei sisällä esitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta eikä ener- giatehokkuuden huomioonottamisesta.

(6)

LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU

Tarkkailu

Hyöty- ja ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Toiminta-alueella suoritetaan päivittäin ais- tinvaraista tarkkailua.

Laadunvarmennus

Käytössä ei ole erityisiä mittausmenetelmiä tai –laitteita.

Vaikutusten tarkkailu ja raportointi

Toiminnalle ei esitetä vaikutustarkkailua. Laitos on jatkossa vuosiraportointivelvollinen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Riskinarviointi, toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja toimet onnettomuustilanteissa

Ympäristövahinkojen riskit arvioidaan vähäisiksi. Pienehköjä öljyvahinkoja varten lai- toksella pidetään jatkuvasti saatavilla imeytysainetta. Suurempien vuotojen sattuessa ote- taan yhteys palo- ja pelastusviranomaisiin. Lähin paloasema sijaitsee runsaan kilometrin päässä laitokselta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 8.5.2007 ja 12.6.2007.

Täydennyksessään 12.6.2007 hakija perustelee toiminnalle haettua ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista aloituslupaa seuraavasti.

Turun seudulla ei ole pakattujen nestemäisten elintarvikkeiden vastaanotto- ja käsittely- palveluja, mutta toiminnalle on kysyntää; esim. Turun ympäristönsuojelutoimistosta tie- dustellaan asiaa viikoittain. Käsittelylaitetta ei uskalleta tilata ennen kuin lupa on myön- netty. Laitteen valmistus kestää 4 – 6 viikkoa. Turun seudulla ei ole myöskään virallista hiekanerotinjätteen vastaanottoa. Lähin vastaanottopiste sijaitsee Forssassa, jonne matka on kohtuuttoman pitkä pieneriä ajatellen.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Turun kaupungin tiedotustaululla 30.3.-30.4.2007 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 26.3.-

25.4.2007 sekä Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelser –sanomalehdessä 29.3.2007. Ha- kemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 26.3.2007.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 8.5.2007 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemukseen.

(7)

Lausunnot

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 22.5.2007 antanut hakemuksesta seuraavansisältöisen lausunnon.

Kaivoasema Oy:n hakemalle toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Lisäksi lauta- kunta katsoo, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huo- limatta.

Toiminta mahdollistaa erotinjätteiden ja eräiden nestemäisten elintarvikkeiden vastaanoton ja esikäsittelyn lähellä syntypaikkaansa, jolloin turhilta kuljetuksilta vältytään. Esimerkiksi nesteestä erotettu kiintoaines voidaan tietyin edellytyksin hyödyntää suoraan Topinojan kaatopaikan kenttärakenteissa, jolloin ainoastaan öljyiselle nesteelle on tarvetta järjestää kuljetus jatkokäsittelyyn. Lukuisien yhteydenottojen perusteella ympäristönsuojelutoimisto arvioi, että mm. nestemäisille elintarvikkeille on tarvetta järjestää vastaanotto- ja esikäsit- telypiste Turun alueella.

Lupaa myöntäessä Lounais-Suomen ympäristökeskusta pyydetään määräyksiä laatiessaan ottamaan huomioon seuraavaa:

Öljyiset ja rasvaiset kaivojätteet tulee vastaanottaa ja säilyttää tiiviissä altaassa, joka on va- rustettu valuma-altaalla.

Elintarvikejätteet on säilytettävä kannellisissa astioissa suojassa linnuilta ja haittaeläimiltä.

Mikäli kiintoaines hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa, on sen kaatopaikkakelpoisuus osoitettava.

Elintarvikejätteistä erotettu biojäte ja pakkausmateriaali on mahdollisuuksien mukaan hyö- dynnettävä materiaalina ja energiana.

Laitoksen vastanottamista, käsitellyistä ja edelleen toimitetuista jätteistä on vuosittain ra- portoitava ympäristökeskuksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Muilta osin ympäristönsuojelutoimistolla ei ole huomauttamista hakemuksesta.

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon yksikkö on 23.4.2007 antamassaan lausun- nossa todennut, että elintarvikepakkausten rikkominen ja puristaminen pakkausjätteeksi tuottaa suuren määrän lähinnä maitopohjaista biojätettä. Biojätteen käsittelyä ei hakemuk- sessa kuitenkaan enempää selvitetä. Biojäte on kerättävä talteen ja toimitettava biojätteen käsittelyyn hyväksytylle laitokselle. Muilta osin hakemuksesta ei ole ollut huomautettavaa.

Turun kaupungin pelastuslaitos on 21.5.2007 antamassaan lausunnossa huomauttanut, et- tä öljyisen jätteen käsittelyyn tarkoitettujen säiliöiden tulee olla öljyn käsittelyyn hyväk- syttyjä. Lisäksi pelastuslaitos on vaatinut, että öljynerotinkaivojätteen käsittelyn yhtey- dessä ja vikatilanteessa säiliöiden ulkopuolelle joutuva öljyjäte ei saa joutua hallitsemat- tomasti luontoon. Öljy ja öljyiset vedet tulisi alueen pintamateriaaleilla, kaadoilla ja maakerroksilla hoitaa esim. öljynerotinkaivon kautta. Myös käsittelyalueen pintavedet tu- lee johtaa öljynerotuskaivon kautta.

Turun kaupunginhallitus on 28.5.2007 päättänyt antaa hakemuksesta ympäristönsuojelu- toimiston kannanoton mukaisen lausunnon. Lisäksi kaupunginhallitus on liittänyt lausun- toonsa ympäristöterveydenhuollon yksikön ja pelastuslaitoksen antamat lausunnot.

(8)

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on lausuntoihin 5.6.2007 antamassaan vastineessa todennut seuraavaa.

Mahdollinen biojäte toimitetaan aina luvallisiin käsittelypaikkoihin.

Käsittelyalueen pihavedet ohjataan alueen takana olevaan välppään, jossa mahdollinen öljy jää pinnalle ja josta se on otettavissa helposti talteen. Välpän toimintaperiaate on sama kuin öljynerotuskaivon, jossa öljy jää aina pintaan. Kyseinen välppä toimii nykyi- sin Topinojan kaatopaikan öljynerottimena.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kaivoasema Oy:lle ympäristönsuojelulain 28

§:n mukaisen ympäristöluvan hiekan-, rasvan- ja öljynerotinjätteen sekä nestemäisen elintarvikejätteen käsittelyasema toiminnalle Topinojan kaatopaikka-alueelle Turun kau- pungissa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja peruste- luista ilmenevällä tavalla.

Toiminnassa käsiteltävät ja hyödynnettävät jätteet

1. Laitokselle saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä käsitellä öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen jätettä sekä pakattua nestemäistä elintarvikejätettä ympäristölupahakemuksen mukaisesti yhteensä enintään 3000 tonnia vuodessa.

Laitoksella kerrallaan varastoidun jätemateriaalin määrä saa olla enintään 120 tonnia (YSL 43, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, JäteA 3 §, YMA 1129).

Yleiset ympäristönsuojelua koskevat lupamääräykset

2. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja nii- hin liittyvää toiminnan tarkkailua varten näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja.

Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa kirjallisesti Lounais-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisen jälkeen. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille (YSL 43 §, JäteA 10 §).

3. Jätteenkäsittelytoimintaa on harjoitettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, eikä mahdollisessa va- hinkotilanteessakaan aiheudu maaperän pilaantumista tai pinta- ja pohjaveden pilaantumis- ta tai terveyshaittaa eikä haittaa ympäristölle (YSL 43 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 19 §, JäteA 8

§).

(9)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

4. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä (YSL 5§, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §).

Jätteiden vastaanotto-, varastointi- ja esikäsittelypaikan rakenteet

5. Alue, jolla ongelmajätteitä vastaanotetaan, käsitellään ja varastoidaan, on päällystettävä ennen toiminnan aloittamista nestetiiviillä pinnoitteella. Alueen valumavedet on johdettava viemäriin sulkuventtiilein varustetun öljynerotusjärjestelmän kautta siten, että valumavesi- en laatua voidaan tarkkailla. Alueen kallistukset on toteutettava niin, että kaikki valumave- det alueelta ohjautuvat öljynerotusjärjestelmään.

Pieniä vuotoja tai vahinkoja varten laitoksella tulee olla varattuna imeytysainetta (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JäteL 6 §, JäteA 8 §).

Jätteiden vastaanotto ja käsittely

6. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauk- sissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman mahdollisen kerralla tyhjenevän säiliöyksikön tilavuus.

Nestemäisten ongelmajätteiden jäätyminen on estettävä varastoimalla ne tarvittaessa läm- mitettävässä tilassa. Öljyisen jätteen (öljyn- ja hiekanerotuskaivojätteen) käsittelyyn tar- koitettujen säiliöiden on oltava öljyn käsittelyyn hyväksyttyjä (YSL 42 §, JäteL 6 §, JäteA 8 §).

7. Elintarvikejätteet on säilytettävä koko kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn ajan kannelli- sissa, tiiviissä astioissa tai säiliöissä, samoin puristinkäsittelyssä erotettava pakkausmateri- aali (YSL 4 §, 42 §, JäteL 6 §, JäteA 7 §, 8 §).

8. Kaikki välivarastoidut ja käsittelytoiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava käsiteltäviksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely (YSL 4 §, 6 §, 15 §, JäteL 51 §, 52 §).

9. Hyödynnettävissä olevat jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja tois- sijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdolli- simman vähän (YSL 4§, 6§, 15§, JäteL 51 §, 52 §).

10. Ongelmajätteeksi luokiteltavan jätteen siirroista tulee laatia valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 tarkoitettu siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähin- tään kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta (YSL 45 §, JäteL 6 §, JäteA 8 §).

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

11. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön, maaperään tai kaupungin jätevesiviemäriin, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toi- menpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumi- seksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivy- tyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle (YSL 43 §, 46 §, 62 §, YSA 30 §).

(10)

12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävästi torjuntalait- teita ja -tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön. Laitoksella tulee olla vahinko- ja hätätilanteiden varalta selkeät ja ajantasaiset toimintaohjeet (YSL 7 §, 8 §, 43

§, JäteL 6 §).

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

13. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvan- haltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on kirjallisesti ilmoitettava vaihdoksesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle (YSL 81 §, YSA 30 §).

14. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista, toimin- nan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi (YSL 43 §, JäteA 9 §).

Tarkkailu, kirjanpito- ja raportointi

15. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava pinnoitetuilta piha-alueilta viemäriin johdettavien vesien laatua. Viemäriin johdettavista valumavesistä on otettava öljynerottimen jälkeen näytteet vähintään kahdesti vuodessa ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä näyt- teenoton kannalta. Näytteistä on tutkittava ainakin pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja mi- neraaliöljypitoisuus. Näytteenottajana ja analysoijana on oltava julkisen valvonnan alainen laitos. Analyysien valmistuttua tulokset on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäris- tökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa lupavi- ranomainen voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katso- mansa muutokset ja lisäykset (YSL 5 §, 46 §, 83 §, 108 §, JäteL 51 §).

16. Säiliöiden ja pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännölli- sesti ja suunnitelmallisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä (YSL 5 §, 45 §, JäteL 4

§, JäteA 8 §).

17. Öljynerottimia on huollettava ja niiden toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Öljynero- tusjärjestelmän tarkkailusta ja hoidosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä poiskuljetettujen jätteiden määrä, laatu, toimituspaikat, tarkkailupäivämäärät, tyhjennys- päivämäärät ja kuljettajien nimet (YSL 5 §, 7§, 42§, 46 §, 83 §, 108 §, JäteL 6§, 51-52§).

18. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta selviää ympäristönsuojelun kannalta tar- peelliset tapahtumat ja toimenpiteet. Kirjanpitoon on merkittävä laitoksella vastaanotettu- jen ja esikäsiteltyjen jätteiden määrä, alkuperä ja käsittelytapa laitoksella sekä toiminnassa syntyneiden jätteiden laji, määrä ja toimituspaikka. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Hakijan on kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto laitoksen edellisen vuoden toiminnasta. Tie- dot on toimitettava ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti, soveltuvin osin sähköisesti. Raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

− laitoksella vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätteiden määrät ja alkuperä jätelajeittain;

− vuoden vaihteessa varastossa olevien jätteiden määrät jätelajeittain;

− laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden lajit, määrät ja toimituspaikat;

− tiedot öljynerotusjärjestelmän tyhjennyksistä ja hulevesien tarkkailusta;

(11)

− selvitys mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista häiriö- tai onnettomuustilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä;

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.

Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksen

(1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa esiintyvää jaottelua.

Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina (YSL 46 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §, 54 §, JäteA 22 §).

Vakuus

19. Toiminnanharjoittajan on asetettava jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa

varten vakuus, jonka suuruus on 5000 euroa. Vakuustodistus on toimitettava ympäristö- keskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Va- kuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lounais- Suomen ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Mikäli vakuus asetetaan pankkitakauk- sena, Kaivoasema Oy:n tulee asettaa se viideksi vuodeksi kerrallaan ja viimeistään vuotta ennen pankkitakauksen voimassaolon umpeutumista huolehtia sen uudistamisesta seuraa- vaksi viisivuotiskaudeksi sekä toimittaa uudistamista koskevat asiakirjat ympäristökeskuk- selle. Mikäli vakuus asetetaan pankkitalletuksena, siitä on toimitettava ympäristökeskuk- seen kuittaamattomuussitoumuksella varustettu talletustodistus Lounais-Suomen ympäris- tökeskuksen hyväksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuu- den määrän, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutoksen tms. seikkojen vuoksi (YSL 42 §).

Päätöksen täytäntöönpano mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

20. Toiminnanharjoittaja voi aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukai- sesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa määräyksessä n:o 19 edellytetyn vakuuden ennen toiminnan aloittamista. Vakuus säilyy toiminnan varsinaise- na vakuutena, kun lupapäätös on saanut lainvoiman.

Muutoksenhakutuomioistuin voi myös kieltää päätöksen toimeenpanon. Tällöin vakuus voidaan hakijan pyynnöstä palauttaa (YSL 101 §, 101a §).

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupa- asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus.

Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen ase- tusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otet- tu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

(12)

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös ympäristövaikutusten arviointimenet- telystä annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Laitoksen toiminta Topinojan kaatopaikka- alueella ei edellytä tämän lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Kaivoasema Oy:n toiminta parantaa ongelmajätteiden vastaanotto- ja esikäsittelykapasi- teettia sekä elintarvikejätteiden hyötykäyttömahdollisuuksia Turun seudulla ja edistää si- ten kestävää kehitystä. Toiminta voidaan järjestää parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovel- taen ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissään riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte toimitetaan viipymättä hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn eikä jäte keräänny laitokselle ai- heuttaen ympäristöön epäsiisteyttä. Määrät ovat hakemuksen mukaisia (lupamääräys 1).

Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla nimetty vastaava hoitaja. Valvonnallisista syistä vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoi- tettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. Myös laitoksen henkilökunnan koulutuksesta on huolehdittava, jotta laitok- sen ympäristönsuojelun taso voidaan turvata. Sidosryhmien informoiminen on tarpeen jät- teiden vastaanoton ja esikäsittelyn sekä jätteiden kuljetusten sujuvuuden kannalta (lupa- määräys 2).

Jätelain mukaan jäte on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaa- raa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen mukaan jätteiden käsittelylaitok- sen toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pi- laantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle lai- tokselle ominaista haittaa (lupamääräys 3).

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttä- mään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallis- ten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökel- poisen tekniikan kehittymistä toimialallaan (lupamääräys 4).

Alueen pinnoittamista ja nestemäisten ongelmajätteiden varastointia koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Valumavedet tulee ohjata öljynerotinjärjestelmän kautta viemäriin kontrolloidusti, jotta vesien laatua voidaan tark- kailla (lupamääräykset 5 ja 6).

Elintarvikejätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on tarpeen hygienian ja viih- tyisyyden turvaamiseksi. Elintarvikejätteen ja elintarvikejäämiä sisältävän pakkausjätteen varastoiminen suljetussa tilassa estää mm. haittaeläinten pääsyn jätteisiin (lupamääräys 7).

Lain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen luvan nojalla (lupa- määräys 8).

(13)

Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos sii- tä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jäte- huoltoon. Edelleen jätelain periaatteiden mukaisesti jätteestä on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia (lupamääräys 9).

Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 1996/659) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjan avulla voidaan val- voa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan (lupamääräys 10).

Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnan- harjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. (lu- pamääräykset 11 ja 12).

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä arvioida tarvittaessa muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtu- vista muutoksista ilmoittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistely- toimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estymi- nen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella (lupamääräykset 13 ja 14).

Kaatopaikan jätevesien tasausaltaaseen johdettavien vesien käsittelyn riittävyyden varmis- tamiseksi on viemäriin johdettavia jätevesiä tarpeen tarkkailla. Tarkkailu on tarpeen myös vaadittavien toimenpiteiden määrittämiseksi ja toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja ter- veyshaittojen selvittämiseksi. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi sen suorittami- nen tulee antaa julkisen valvonnan alaisen asiantuntijan tehtäväksi (lupamääräys 15).

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi, ympäristöä suojaavien rakenteiden kunnossa pitämiseksi ja valvonnan to- teuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toi- mintansa ympäristövaikutuksista ja ympäristöriskeistä. Lisäksi lupamääräysten noudatta- misen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan val- vontaa varten. Sähköinen vuosiraportointi helpottaa laitoksen valvontaa (lupamääräykset 15 – 18).

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoitta- jan on asetettava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Kaivoasema Oy:n toimintaa varten asetetun 5000 euron suuruisen vakuuden voidaan katsoa olevan riittävän suuri toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan jätehuollon turvaamiseksi. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolon aikana (lupamääräys 19).

Lupa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on annettu toiminnanharjoittajan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hakija on perustellut aloitus- luvan tarvetta sillä, että varsinkin nestemäisen elintarvikejätteen ja hiekanerotinjätteen vastaanottopaikoille on Turun seudulla paljon kysyntää, eikä investointeihin voida ryhtyä ennen kuin lupa on myönnetty. Myös Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan vahvistanut hakijan näkemyksen. Lupa voidaan antaa vakuutta vastaan, koska ympäristö on mahdollista saattaa ennalleen hakemuksen mukaisen toiminnan jo

(14)

alettua, mikäli muutoksenhakutuomioistuin muuttaa lupaa olennaisesti tai kumo- aa sen (lupamääräys 20).

Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomion yleisen ja yksityi- sen edun turvaamiseksi. Kaupungin ympäristölautakunnan, ympäristöterveydenhuollon, pelastuslaitoksen sekä kaupunginhallituksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on sisälly- tetty lupamääräyksiin, koska ne ovat tarpeen ympäristönsuojelun riittävän tason varmis- tamiseksi.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä 30.6.2022 mennessä.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 62, 76, 81, 83, 96, 97, 100, 101, 101a, 105 ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 12, 16-19, 23, 30, 36 ja 37 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5-10, 22 ja 23 §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2007)

Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta (717/98) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2847 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja siinä määriteltyyn kohtaan "Jäte- ja vesihuolto: laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä".

Maksu on peritty 35 % taulukon mukaista hintaa alempana, koska asian käsittelyn vaati- ma työmäärä on ollut taulukossa esitettyä pienempi.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Kaivoasema Oy / Seppo Jortikka Pitkäsaarenkuja 7

20380 Turku

(15)

Jäljennös päätöksestä

Turun kaupunginhallitus

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupungin pelastuslaitos

Turun kaupungin terveysviranomainen Turvatekniikan keskus

Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Turun kaupungin ilmoitustaulu Turun Sanomat

Åbo Underrättelser MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta

Ylitarkastaja Petri Hiltunen

LIITE Valitusosoitus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu haittaa eikä vaaraa ter- veydelle. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on

Kaikkia laitoksella hyödynnettäviä ja toiminnassa syntyviä jätteitä tulee käsitellä ja va- rastoida sisätiloissa tai muussa suojatussa paikassa siten, että niistä ei aiheudu

kumotaan kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 3 §:n 1 momentin 7 kohta, 6 §, 8 §:n 2 moment- ti, 15—17 §, 21 ja 22 §, 24 §:n 2 momentti, 26, 31 ja 32 §, 35 §:n 2 momentti, 37 §:n

Tiivistä lannan varastointitilaa tulee olla riittävästi niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana syntyvä lanta.. Luvan saajan tulee toimittaa 30.4.2006 mennessä

Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen

1 Luvan hakijan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympä- ristö- ja terveysviranomaiselle kunnostuksen aloittamisesta kirjallisesti.. Samalla

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000

Tällä hetkellä vuosit- taisten laukaisumäärien mukaan ratojen käyttö jakaantuu siten, että puolustusvoimien osuus on 25 % ja muiden käyttäjien osuus on 75 %..