1399Y0095-121
Annettu julkipanon jälkeen 16.06.2004
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta Kursun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta.
LUVAN HAKIJA
Kursun vesiosuuskunta Vuonnatie 4 A
98600 KURSU
Yhteyshenkilö Antero Myllykangas
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Kursun jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sallan kunnassa Kursun kylässä kylän eteläpuolella Osuuskunta Lapin Maidon omistamilla tiloilla Jätelä I RN:o 732-407-109-1 ja Jätelä II RN:o 732-407-110-1. Jätevedenpumppaamo sijoittuu Kursun kylään tilalle Juustola RN:o 732-407-30-6, jonka omistaa Sallan kunta. Jätevedenpuhdistamon omistaa Kursun vesiosuuskunta. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kursun viemäriverkoston alueella syntyvät jätevedet. Puhdistusprosessissa syntynyt liete kuljetetaan käsiteltäväksi Sallan jätevedenpuhdistamolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n kohta 13 a) määrittelee ympäristöluvanvaraiseksi puhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 6 §:n kohdan 12 e) mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristölupa-asian, kun kysymyksessä on vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitettu puhdistamo.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lapin ympäristökeskuksessa 28.11.2003. Lupaa haetaan johtaa Kursun kylän jätevedet edelleen Käsmänjokeen.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kursun Vesiosuuskunta on 8.1.1981 toimittanut Vesihallitukselle jätevesien johtamista koskevan ennakkoilmoituksen. Vesihallitus katsoi, ettei toiminnalle ollut toistaiseksi tarvetta hakea vesioikeuden lupaa, mikäli meneteltiin Lapin vesipiirin vesitoimiston lausunnossaan tarkoittamalla tavalla. Lapin ympäristökeskus on 21.11.2002 päätöksellään velvoittanut Kursun Vesiosuuskunnan hakemaan ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle 30.11.2003 mennessä.
Puhdistamon sijaintipaikan (tilat Jätelä I RN:o 732-407-109-1 ja Jätelä II RN:o 732-407- 110-1) maanomistaja on hakemukseen liitetyn pöytäkirjan mukaan 18.11.2003 antanut suostumuksensa kiinteistöllä olevan puhdistamon saneeraamiseksi uuden ympäristöluvan mukaiseksi. Edelleen jätevedenpuhdistamon paineviemärin ja purkukaivon sijoituspaikan kiinteistön (Jokela RN:o 732-407-109-2) omistaja on 26.11.2003 suostunut siihen, että suostumuksen liitekartalla esitettyä määräalaa voidaan käyttää jätevedenpuhdistamon rakennusalueena.
Osuuskunta Lapin Maito on myöntänyt 11.11.2003 Kursun Vesiosuuskunnalle luvan Kursun Meijerin tontilla olevan jätevedenpuhdistamon saneeraamiseksi tulevan ympäristöluvan mukaiseksi. Meijerillä on jätevesien johtamiselle 6.7.1967 myönnetty Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa nro 41/67 MM.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Nykyinen lammikkopuhdistamo sijaitsee Kursun kylän ja Saarilammen (Jäkälälampi) eteläpuolella suoperäisellä alueella, josta vedet virtaavat noin 750 m avo-ojaa pitkin Käsmäjokeen Taittamolammen suuntaan. Käsmäjoki laskee Kemijärven itäosaan Käsmänperään. Jätevesipumppaamo on meijerialueella noin 350 m:n päässä lammikkopuhdistamon purkukaivosta. Puhdistamo saneerataan nykyiselle paikalleen.
Lammikoiden ympäristöt ovat rehevöityneet ja kasvavat lehtipuuta ja pensaita. Muilta osin puhdistamon sijaintikiinteistöt luonnehditaan hakemuksessa pääosin suoksi ja mäntypohjaiseksi rämeeksi. Laskuoja suolta Käsmäjoen Taittamolampeen on kasvanut osittain umpeen ja ojan reunat ovat pensittyneet. Purkuojaan johdetaan myös metsäojitusalueiden vesiä. Käsmäjoen valuma-alueen pinta-ala puhdistamon jätevesien laskupaikan kohdalla on arvioitu noin 880 km2:ksi. Alivirtaamaksi esitetään 3,5 m3/s.
Taittamolammessa joen virtaus kulkee hakemuksen mukaan länsirantaa myöten. Jätevesien purkuoja laskee lammen yläosaan joen itärannalle. Lammen umpiperän virtausta on parannettu kaivamalla kanava etelärannalta pistävän niemen poikki 1980-luvun loppupuolella.
Puhdistamon vesistötarkkailun tulosten mukaan Käsmäjoen veden laatu vaihtelee jokivesistöille tyypillisesti. Vesi on ruskehtavaa ja Taittamolammen alapuolella ravinteiden ja orgaanisen aineksen pitoisuudet ovat vähän korkeampia kuin lammen yläpuolisella havaintopaikalla. Veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 1993-2003 ollut lammen alapuolella keskimäärin 25 µg/l. Vastaavasti kokonaistypen pitoisuus on ollut 422 µg/l.
Typen pitoisuus on usein ollut lammen alapuolella korkeampi kuin yläpuolella, mikä hakemusasiakirjojen mukaan johtuu ilmeisesti siitä, että lammesta vapautuu typpeä talvikaudella. Fosforin pitoisuudet eivät sanottavasti poikkea lammen ylä- ja alapuolen havaintopaikoilla toisistaan. Bakteereita jokivedestä on yleensä mitattu vähän ja kesällä lämpökestoisia kolibakteereita on ollut alle 10 kpl/100 ml.
Alueen pohjavedenpinnan korkeutta ei ole mitattu. Suon vesipinnan korkeus on noin +172,00. Taittamolammen pinnan korkeus oli 11.11.2003 mittaushetkellä +167,22, ollen keskimäärin +167,00. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole vedenottamoita. Meijerillä olevasta pumppaamosta itään on ympäristöhallinnon rekisterissä luokkaan I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) kuuluva pohjavesialue Kursu (nro 12 732 103), jossa on myös vedenottamo. Alueen vedenottokapasiteetti on 1400 m3/d.
Jätevesipumppaamo on vedenottamon suoja-alueen ulkopuolelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä nykyisestä ja tulevasta puhdistamosta.
LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus
Nykyinen puhdistamotyyppi on ns. lammikkopuhdistamo, johon jätevedet johdetaan meijerin tontilla sijaitsevalta betonirakenteiselta jätevesipumppaamolta. Jätevedet on johdettu lietealtaaseen, josta vedet ovat suotautuneet suolammikkoon. Puhdistamon on rakentanut Koilliskuntain Osuusmeijeri vuonna 1967. Puhdistamon pinta-ala on 2,5 ha syvyyden ollessa 1-2 m. Lammikko on matala ja ruohottunut. Teoreettinen viipymä lammikossa on ollut noin 0,5 vuotta. Viemärilaitoksen verkostoon on liittynyt 50 kiinteistöä, joissa on noin 180 asukasta. Puhdistamolle tuleva jätevesi on pääasiassa normaalia asumajätevettä.
Ympäristöluvan hakemisen yhteydessä esitetään puhdistamoa saneerattavan ja jätevesien käsittelyä tehostettavan kemikaalinsyötöllä, lammikoiden uusimisella sekä lietteen käsittelyn parantamisella. Toisena vaihtoehtona hakija esittää valittavaksi biologis- kemiallisen pienpuhdistamon, mikäli tämä osoittautuu teknisesti tai taloudellisesti paremmaksi ratkaisuksi.
Prosessin kuvaus, laitteistot ja rakenteet
Hakijalla on puhdistamovaihtoehtoina kemikaalinsyötöllä tehostettu lammikkopuhdistamo tai biologis-kemiallinen pienpuhdistamo. Hakija esittää kemikaalinsyötöllä tehostetun lammikkopuhdistamon prosessin, laitteiston ja rakenteiden kuvauksena seuraavaa:
Nykyiselle meijerin tontilla olevalle jätevedenpumppaamolle rakennetaan kemikaalinsyöttölaitteisto, jolla syötetään nestemäistä saostuskemikaalia (esim.
polyalumiinikloridi) tehostamaan ravinteiden saostumista. Toimintaa varten pumppaamon päälle rakennetaan lämmitettävä noin 3´3 m2 huoltorakennus. Flokkaantuminen tapahtuu noin 420 m pitkässä paineviemärissä (M 110-6).
Paineviemäri purkaa vetensä rauhoitustilan kautta betonirakenteiseen dortmund-tyyppiseen selkeyttämöön, jossa saostunut jätevesiliete laskeutuu altaan pohjalle. Pohjalle tiivistynyttä lietettä poistetaan säännöllisesti.
Selkeyttämöltä vesi johdetaan maarakenteiseen jälkiselkeytysaltaaseen (A = 350 m2 ja V = 850 m3) ja siitä edelleen jälkilammikkoon 1. Jälkilammikon pinta-ala on 1200 m2 ja tilavuus 3000 m3. Viipymä jälkilammikossa on noin 85 vuorokautta.
Jälkilammikosta 1 vedet johdetaan jälkilammikkoon 2 (A = 2000 m2 ja V = 5000 m3).
Viipymä altaassa on noin 140 vuorokautta. Lammikoiden ja selkeytysaltaiden välissä on settikaivot, joilla pidetään yllä altaiden vesipintoja. Jälkilammikosta 2 lähtevä vesi johdetaan kolmiomittapadon kautta ns. pintavalutusalueelle (A = 17000 m2).
Pintavalutusalueelta vedet kootaan nykyiseen avo-ojaan, jota pitkin puhdistetut jätevedet johdetaan nykyiseen purkupaikkaan Käsmäjoen Taittamalampeen.
Pintavesien kulkeutuminen puhdistamoalueelle estetään kaivamalla kuivatusojat alueen ympärille.
Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja kuormitusennusteet
Viemäriverkoston jätevesimäärä on arvioitu pumppujen käyntituntien ja tuoton mukaisesti.
Tuleva puhdistamo on mitoitettu virtaamalla 35 m3/d eli noin 13000 m3/a. Teoreettinen viipymä jälkilammikossa 1 on siten noin 85 d ja jälkilammikossa 2 noin 140 d. Jäteveden ominaismääräksi asukasta kohden on laskettu 195 l/d. Mitoitusarvoina on käytetty BOD7- kuormaa 14 kg/d, kokonaisfosforikuormaa 0,4 kg/d ja kokonaistyppikuormaa 2,2 kg/d.
Kursun kylän väkiluku on laskenut 1970-luvulta lähtien ja hakija on arvioinut väkiluvun laskevan vuoteen 2020 mennessä puoleen nykyisestä. Vesiosuuskuntaan liittyneistä talouksista jää kylmille tai muuttuu kesäasunnoksi keskimäärin yksi kiinteistö kahdessa vuodessa. Hakemuksen mukaan Kursun kylään on rakennettu uusi asuintalo viimeksi vuonna 1993. Kursun kylässä on leipomo, jossa on arvioitu 2010-luvulla olevan 5-10 työntekijää. Alueella ei ole muuta vedenkulutuksen kannalta merkittävää teollisuustoimintaa.
Lietteen käsittely
Selkeyttämöstä saostunut jätevesiliete poistetaan säännöllisin väliajoin kahteen pinta- alaltaan 125 m2 lietealtaaseen, jotka toimivat vuoronperään. Lietealtaista kuivunut ja tiivistynyt liete poistetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja toimitetaan Sallan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyä (kompostointi) varten.
Prosessissa käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi
Nykyisessä puhdistusprosessissa ei käytetä saostuskemikaalia. Uudessa puhdistamossa jäteveden fosfori saostetaan nestemäisessä muodossa saatavalla saostuskemikaalilla.
Valittava saostuskemikaali riippuu puhdistusprosessista. Hakemuksessa on esimerkkinä
mainittu PAX-18, joka on polyalumiinikloridivalmiste. Kemikaalin kulutukseksi on arvioitu 150-250 g/ jätevesi-m3, mikä hakemuksessa arvioidulla vuorokautisella jätevesimäärällä tarkoittaa noin 1900-3200 kg vuodessa. Hakemukseen on liitetty PAX-18 polyalumiinikloridin tuotetiedot käyttöturvallisuustiedotteineen.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jäteveden määrä, laatu ja päästöt pintavesiin
Jätevesi on pääasiassa normaalia asumajätevettä. Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräinen virtaama on velvoitetarkkailun tulosten mukaan vuosina 1984-2002 ollut 31 m3/d ja vaihdellut vuosittain 9-48 m3/d. Puhdistamolla on käsitelty vuosina 1999-2002 jätevettä 11453-16794 m3. Sateisena vuonna 1998 jätevettä käsiteltiin 48 m3/d. Vuonna 2002 tarkka viemäröintialueen vedenkulutus oli 8200 m3 vuodessa eli 22,5 m3/d, mutta jätevesiä verkostoon tuli 13000 m3 vuodessa eli 35 m3/d. Jäteveden ominaismääräksi asukasta kohden on laskettu 195 l/d, josta jätevettä 126 l/d ja vuotovettä 69 l/d.
Vuoden 2002 tarkkailuraportissa on esitetty vuosien 1984-2002 tarkkailutulokset.
Velvoitetarkkailutulosten mukaan puhdistamolle johdettavien jätevesien keskimääräinen pitoisuustaso ja tulokuormitus ovat olleet seuraavia:
Q BOD7* Kok.P Kok.N Kiintoaine
Vuosi m3/d kg/d mgO2/l kg/d mg/l kg/d mg/ kg/d mg/l 1984 24** 8,3 351 0,37 15,7 1,5 63 1985 22 5,1 158 0,33 10,1 2,2 68
1986 25** 13,6 543 0,34 13,6 1,6 63 21 839 1987 23 5,8 165 0,22 6,4 1,2 34 2 54 1988 13 3,4 141 0,24 10,2 1 40 1 50 1989 13 2,2 74 0,38 13,1 1,6 55 2 77 1990 13 2,2 64 0,23 6,5 0,5 20 3 760 1991 35 5,4 153 0,33 9,2 0,6 15 4 120 1992 21 4,3 202 0,1 4,9 0,4 20 5 252 1993 9 4,2 467 0,16 17,5 1,2 133 2 203 1994 15 1,7 114 0,08 5,6 0,7 44 1 60 1995 15 15,4 1026 0,44 29,0 2,9 190 135 8999 1996 27 5,5 200 0,16 5,8 0,8 30 4 129 1997*** 42 3,2 77 0,22 5,3 3,0 71 2,6 61 1998 48 4,9 102 0,41 8,7 1,6 34 3,6 75 1999 46 5,7 124 0,36 7,8 3,4 74 4,7 101 2000 40 5,7 142 0,26 6,4 2,9 73 5,0 125 2001 35 7,3 208 0,28 7,9 3,2 91 2,3 65 2002 31 9,4 301 0,34 10,9 2,9 92 5,5 174
* BOD7/ATU vuodesta 1989 lähtien
** yksi tarkkailukerta
*** tarkkailupäivien keskiarvo, ei käyttötarkkailutietoja
Puhdistamolta vesistöön johdettavien jätevesien keskimääräinen vesistökuormitus, pitoisuustaso ja puhdistusteho (%) vuosikeskiarvoina ovat vastaavalla ajanjaksolla olleet seuraavat:
BOD7* Kok.P Kok.N Kiintoaine
kg/d mgO2/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1984 0,3 12 96 0,09 3,8 76 0,5 20,5 67 1985 1,0 29 81 0,08 2,5 75 0,4 11,5 83 1986 0,5 21 96 0,06 2,7 81 0,4 15,9 75 0,15 7 98 1987 0,3 9 95 0,05 1,5 76 0,2 6,6 81 1,89 5 92 1988 0,9 38 73 0,1 4,2 59 0,6 22,8 43 0,69 29 43 1989 0,08 3 96 0,07 2,5 81 0,2 5,8 89 0,16 6 93 1990 0,11 8 88 0,04 3,1 52 0,2 17,4 12 0,09 7 91 1991 1,25 35 77 0,1 2,9 68 0,4 10,8 74 0,67 19 84 1992 0,52 25 88 0,08 3,7 25 0,4 18,9 6 0,26 12 95 1993 0,03 3 99 0,01 1,1 94 0,1 5,5 96 0,21 23 89 1994 0,11 7 94 0,05 3,0 46 0,2 11,5 74 0,29 19 68 1995 0,21 14 99 0,01 0,5 98 0,05 3,2 98 0,23 16 100 1996 0,90 33 84 0,18 6,6 - 1,0 37,7 - 2,16 79 39 1997 2,7 64 17 0,23 5,4 - 1,7 41,4 42 4,2 99 - 1998 1,4 29 71 0,28 5,9 32 0,9 19,8 41 1,9 40 46 1999** 0,6 14 89 0,08 1,8 77 0,8 17,0 77 1,4 31 69 2000 0,5 13 91 0,07 1,7 73 1,0 23,7 67 0,7 17,3 86 2001 0,4 11 95 0,06 1,8 78 0,9 24,8 73 0,5 15,5 76 2002 0,6 18 94 0,12 3,7 66 1,0 32,4 65 0,9 28,7 84
* BOD7/ATU vuodesta 1989 lähtien
** yksi tarkkailukerta
Tarkkailutulosten perusteella kuormitus ja puhdistustulos ovat vaihdelleet vuosien välillä huomattavasti. Vuonna 2002 puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vastasi asukasvastineluvulla 70 g BOD7/d/asukas noin 8 hengen puhdistamattomia jätevesiä.
Hakemuksessa arvioidaan, että uudelta puhdistamolta pintavalutuskentälle johdettavan jäteveden kuormitus olisi keskimäärin BOD7:n osalta 1 kg/d, kokonaisfosforin osalta 0,04 kg/d ja kokonaistypen osalta noin 1,5 kg/d. Mitoitusvirtaamalla 35 m3/d saavutetaan 1 kg/d BOD7:n kuorma pintavalutuskentälle johdettavan veden BOD7:n pitoisuudella 30 mgO2/l ja 0,05 kg/d fosforikuorma pintavalutuskentälle johdettavan veden fosforipitoisuudella 1,5 mg/l.
Jätevesipäästöt maaperään ja pohjaveteen
Hakemuksessa ei ole arvioitu päästöjä pohjavesiin tai maaperään muutoin kuin, että toiminnasta aiheutuu puhdistusprosessin jälkeen vesien imeytymistä maaperään ja osittain haihtumista ilmaan. Puhdistettujen jätevesien välittömällä vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.
Päästöt ilmaan, melu ja tärinä
Hakemuksessa on arvioitu, että toiminta ei aiheuta melua eikä tärinää. Ilmaan suuntautuvat päästöt on arvioitu hajuhaitoiksi ja rajoittuvan lähialueelle noin 100 m:n säteelle puhdistamoalueesta.
Jätevesilietteen määrä ja hyödyntäminen
Kemiallisen saostuksen yhteydessä on arvioitu lietettä muodostuvan 400-500 m3 vuodessa.
Lietelavoilla kuivunutta lietettä on arvioitu syntyvän noin 20 m3 vuodessa. Kuivunut ja tiivistynyt liete toimitetaan Sallan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyä (kompostointi) varten.
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt
Hakemuksessa ei ole arvioitu poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyviä päästöjä.
Puhdistusprosessissa jäteveden viipymä lammikoissa on huomattavan pitkä, minkä vuoksi uudelta Kursun puhdistamolta ei todennäköisesti lähde keskimääräisestä merkittävästi poikkeavia päästöjä. Puhdistamo edustaa kuitenkin tyyppiä, jossa puhdistustehoa talvella heikentää alhainen lämpötila ja altaiden jäätyminen. Jäätyminen aiheuttaa hapettomuutta, jolloin altaista voi liueta saostunutta fosforia. Kemialliseen saostukseen voi vaikuttaa mahdollinen kemikaalin syöttöhäiriö. Öljy- tai kemikaalipäästö voi aiheuttaa biologisen puhdistustoiminnan heikentymistä ja edelleen hajuhaittoja. Jälkilammikosta 2 vedet johdetaan edelleen pintavalutuskentälle, joka pitkäviipymäisenä tasoittaa virtaamia ja kuormituspiikkejä.
Muut jätteet ja niiden käsittely
Hakemuksessa ei puhdistamolietteen lisäksi ole muita jätteitä tai niiden määriä tarkemmin selvitetty.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Hakemuksessa ei ole esitetty arvioita parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin
Hakijan käsityksen mukaan nykyisestä puhdistamosta ei hakemuksen liitteenä olevan vuosien 1993-2003 vesistötarkkailun yhteenvedon perusteella ole aiheutunut mainittavaa haittaa veden laadulle tai veden laadusta riippuvaiselle käytölle. Jätevesien vesistövaikutukset ovat paikallisia ja vähäisiä. Käsmäjoen virtaama (alivirtaama 3,5 m3/s) on puhdistamon jätevesivirtaamaan 35 m3/d (1,5 l/s) suhteutettuna suuri.
Jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostuessa tulevaisuudessa, jäävät vaikutukset entistä pienemmiksi eikä merkittävää haittaa Käsmäjoen veden laadulle tai veden käytölle hakijan mukaan ole.
Vaikutus maaperään, pohjaveteen ja ilmaan
Hakemuksessa ei ole arvioitu puhdistamotoiminnan vaikutuksia sijaintialueen maaperään eikä pohjaveteen. Jätevesiä imeytyy osana puhdistusprosessia pintavalutuskenttänä toimivalle suoalueelle. Vaikutuksista ilmaan on hakemuksessa arvioitu, että toiminta voi aiheuttaa hajuhaittoja noin 100 metrin säteellä puhdistamoalueesta.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Hakija esittää, ettei jätevesien johtamisella Käsmänjokeen arvioida olevan vaikutusta vesistön nykyisiin kalakantoihin. Jätevesien rehevöittävä vaikutus on purkuvesistön virtaama huomioiden niin pieni, että sillä ei arvioida olevan vaikutusta kalojen lisääntymiseen.
Melun ja tärinän vaikutukset
Hakija on esittänyt, ettei toiminta aiheuta melua eikä tärinää eikä hakemuksessa näin ollen ole arvioitu melun tai tärinän vaikutuksia.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö,- päästö- ja vaikutustarkkailu
Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja päästöjen vaikutuksia Käsmäjoen veden laatuun on tarkkailtu säännöllisesti. Käyttötarkkailuun kuuluu mm. jätevesien virtaaman selvittäminen ja tarkkailusta pidetään hoitopäiväkirjaa.
Päästötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa. Näytteet on otettu pääsääntöisesti kerran maalis-huhtikuussa ja kerran heinä-elokuussa. Vuonna 1999 tarkkailukertoja oli vain yksi. Näytteet on otettu kertanäytteinä laitokselle tulevasta vedestä (pumppaamo) ja laitokselta lähtevästä vedestä (lammikon settipato). Jätevedestä on määritetty:
· pH
· sähkönjohtavuus
· CODCr
· BOD7/ATU
· kiintoaine
· kokonaisfosfori
· kokonaistyppi
Vaikutustarkkailuna määritetään samanaikaisesti päästötarkkailun kanssa fysikaalis- kemiallinen veden laatu Käsmäjoesta Taittamalammen alapuolelta. Taittamalammen yläpuolella on vertailuhavaintopaikka. Vesinäytteistä tutkitaan:
· lämpötila
· liukoisen hapen pitoisuus
· hapen kyllästysaste
· pH
· sähkönjohtavuus
· väri
· CODMn
· kokonaisfosfori
· kokonaistyppi
· lämpökestoiset kolibakteerit.
Ehdotus tarkkailun järjestämiseksi
Hakemuksen täydennyksenä on Lapin ympäristökeskukseen 2.4.2004 toimitettu ehdotus Kursun jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamiseksi.
Käyttötarkkailusta pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan:
· käsitelty jätevesimäärä (m3/d)
· kemikaalinsyöttömäärä (kg/d, g/m3)
· kemikaaliliuoksen valmistus kg/kerta
· todetut käyttöhäiriöt (pumpun katkokset tms.)
· hoitotoimenpiteet (pesu, pumpun huolto yms.)
· suoritetut ohitukset (m3/d)
· lietteenpoiston määrät
· näytteenotto
· valvontatarkastukset
· selkeytyksen näkösyvyys (cm).
Päästötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteet otetaan kerran maalis-huhtikuussa 15.3.-15.4. välisenä aikana ja kerran heinä-elokuussa. Näytteet otetaan virtaamaan suhteutettuna vuorokauden kokoomanäytteenä laitokselle tulevasta vedestä meijerin pumppaamolta ja laitokselta lähtevästä vedestä lammikon 2 ja pintavalutuskentän välisestä settikaivosta. Jätevedestä määritetään:
· CODCr
· BOD7/ATU
· kiintoaine
· kokonaisfosfori
· kokonaistyppi
· lämpötila
· fosfaattifosfori (lähtevä jätevesi)
· ammoniumtyppi (lähtevä jätevesi)
· fekaaliset koliformiset bakteerit (lähtevä jätevesi)
· saostuskemikaalin jäännöspitoisuus (lähtevä jätevesi).
Vaikutustarkkailuna määritetään samanaikaisesti päästötarkkailun kanssa fysikaalis- kemiallinen veden laatu Käsmäjoesta Taittamalammen alapuolelta. Taittamalammen yläpuolella on vertailuhavaintopaikka. Vesinäytteistä tutkitaan:
· lämpötila
· liukoisen hapen pitoisuus
· hapen kyllästysaste
· pH
· sähkönjohtavuus
· väri
· CODMn
· kokonaisfosfori
· kokonaistyppi
· fekaaliset koliformiset bakteerit
· kloridi.
Tarkkailuohjelmassa on ohjeistettu myös menettely poikkeustilanteissa, tarkkailua suorittavan tahon vastuu näytteenotosta ja analysoinnista, tulosten toimittaminen ja raportointi sekä tarkkailuohjelman muuttaminen.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakemuksessa ei ole käsitelty poikkeuksellisia tilanteita tai esitetty suunnitelmaa niihin varautumisesta nykyisen tai saneerattavan puhdistamon osalta muutoin kuin mitä hakemuksen täydennykseksi toimitetussa tarkkailuohjelmassa on sanottu.
Yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen ei puhdistamon normaalin toiminnan aikana liity ympäristöriskiä. Toiminnan häiriötilanteet liittyvät laitoksen kapasiteetin mahdollisiin ylityksiin, biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin, poikkeuksellisiin sää- oloihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin.
Puhdistamon lammikoiden jälkeen oleva pintavalutuskenttä tasoittaa virtaama- ja kuormituspiikkejä, ja pitkä viipymä mahdollistaa toimenpiteisiin ryhtymisen ennen kuin päästö on kulkeutunut vesistöön.
Puhdistamoalueelle varastoidusta lietteestä tai kompostoidusta lietteestä voi sateella huuhtoutua ravinteita ja orgaanista ainesta altaisiin ja vesistöön. Kursun puhdistamolla ei varastoida eikä kompostoida lietteitä.
Saostuskemikaaliksi mahdollisesti valittavasta polyalumiinikloridista ei aiheudu erityistä turvallisuusriskiä eikä kemikaalipäästöjä toimittaessa sekä varastoinnissa että käytössä käsittelyohjeiden mukaisesti ja asianmukaisin suojavälinein varustautuneena.
TOIMET PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI JA PUHDISTAMISEKSI
Jätevesiverkosto on hakemuksen mukaan tyydyttävässä kunnossa. Tarkistuskaivoja joudutaan korjaamaan ja uusimaan vuosittain. Pumppaamojen pumput ja automatiikka toimivat normaalisti. Jäteveden verkosto on rakennettu vuonna 1978.
Jätevesipumppaamojen pumppuja on uusittu eri vaiheessa 1990-luvulla. Salmenkankaan pumppaamon suojaaminen tulvavesiltä on toteutettu 1990-luvun lopulla.
Puhdistamoa tehostetaan kemiallisella saostuksella (kemikaalinsyöttö ja selkeyttämö) sekä uusimalla lammikoita ja lietealtaita. Pintavesien kulkeutuminen alueelle estetään eristysojilla.
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Hakija esittää, ettei Kursun vesiosuuskunnan jätevesien johtamisesta aiheudu erikseen korvattavaa haittaa veden laadulle, vesistön käytölle tai kalastolle ja kalastukselle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen ja asiakirjojen täydennykset
Hakemusasiakirjoja on täydennetty 2.4.2004 ehdotuksella Kursun jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelmaksi.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Sallan kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 29.4.-31.5.2004 sekä Lapin Kansa -lehdessä 29.4.2004.
Tiedonanto lupahakemuksen vireille tulosta on 26.4.2004 lähetetty erikseen sellaisille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Lausunnot
Hakemuksesta on 26.4.2004 pyydetty lausuntoa Sallan kunnalta, Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Sallan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Lausunnon antoi Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö.
Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö
Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö totesi 28.4.2004 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole erityistä huomautettavaa hankkeen johdosta. Kalatalousyksikkö arvioi, että kalataloudelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi Käsmäjokeen.
Muistutukset
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia.
Mielipiteet
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei esitetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Koska annetussa lausunnossa ei esitetty vaatimuksia eikä tuotu esiin sellaisia seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen ja koska asiassa ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä, ei luvanhakijalle varattu tilaisuutta esittää vastinetta annetusta lausunnosta.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Lapin ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Kursun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan noudattaa ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä jäljempänä tässä päätöksessä esitettyjä lupamääräyksiä.
Vastaus lausuntoihin
Koska annetussa lausunnossa ei esitetty vaatimuksia eikä tuotu esiin lupa-asian ratkaisemiseen vaikuttavia seikkoja, ei lausunto edellytä erityistä vastausta.
Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään
1. Kursun vesiosuuskunnan toiminta-alueella muodostuvat jätevedet on käsiteltävä lupahakemuksessa esitetyllä paikalla biologis-kemiallisesti tai sitä teholtaan vastaavassa puhdistamossa ja johdettava käsitellyt jätevedet pintavalutuskentän kautta Käsmäjoen Taittamalampeen nykyiselle purkupaikalle.
Jätevedet on käsiteltävä siten, että vuosikeskiarvona puhdistamolta ja viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien pintavalutuskentälle johdettava jätevesi täyttää 31.7.2005 mennessä seuraavat vaatimukset:
· biokemiallinen hapenkulutus ilman nitrifikaatiota (BOD7/ATU-arvo) on enintään 27,5 mg O2/l ja sen poistoteho vähintään 80 % ja
· kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 %.
Edelleen jätevedet on käsiteltävä siten, että valtioneuvoston päätöksien 365/1994 ja 757/1998 mukaisesti vesistöön johdettava jätevesi täyttää 31.12.2005 mennessä kunakin vuonna otettavien näytesarjojen yksittäisissä näytteissä poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta seuraavat vaatimukset:
· biokemiallinen hapenkulutus ilman nitrifikaatiota (BOD7/ATU-arvo) enintään 30 mg O2/l ja sen poistoteho vähintään 70 %,
· kokonaisfosforipitoisuus enintään 2 mg/l ja sen poistoteho vähintään 80 %,
· kemiallinen hapenkulutus dikromaattihapetuksella (CODCr) enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 % ja
· kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 90 %.
Vähimmäisvaatimukset on saavutettava sillä tavoin tarkkailtuna, kuin valtioneuvoston päätöksessä nro 365/1994 edellytetään. Raja-arvon ylittävien yksittäisten näytteiden määrä ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 taulukossa 3 mainittuja sallittuja enimmäismääriä.
Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon.
2. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos, ja että jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi.
Fosforin poiston tehokkuuden ja saostuskemikaalin annostelun seuraamiseksi puhdistamolta lähtevän jäteveden liukoisen fosforin pitoisuutta tulee vähintään kerran kuukaudessa mitata esim. komparaattorilla ja tulokset merkitä käyttöpäiväkirjaan.
3. Luvan saajan on huolehdittava, ettei puhdistamon toiminnasta ja jätevesien johtamisesta aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ylivuoto- ja ohijuoksutusvedet on tarvittaessa tehtävä terveydelle haitattomiksi. Pintavalutuskenttä on merkittävä maastoon riittävin tauluin.
4. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdyskuntajätevesien kanssa on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdista- molle.
5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien tavanomaisesta yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesien määrästä, laadusta ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on pyydettäessä toimitettava Lapin ympäristökeskukselle. Mainitut jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla niin, etteivät ne haittaa viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamon toimintaa tai käyttöä sekä lietteen käsittelyä ja hyötykäyttöä eivätkä lisää puhdistetun jäteveden vesistöön johtamisesta aiheutuvia haittoja.
6. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Aikataulutettu suunnitelma vuotovesien vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä ja selvitys jo tehdyistä toimenpiteistä on annettava Lapin ympäristökeskukselle vuoden 2007 loppuun mennessä.
7. Sakokaivolietteitä (jätekoodi 20 03 04) ei saa vastaanottaa Kursun vesiosuuskunnan puhdistamolle käsiteltäväksi.
Melu ja tärinä
8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ei aiheudu puhdistamon ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Laitoksen normaalin huoltoliikenteen on tapahduttava klo 06.00 ja 22.00 välisenä aikana.
Jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen
9. Jäteveden puhdistusprosessissa syntyvä puhdistamoliete (jätekoodi 19 08 05) on esikuivattuna toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan, joka ympäristön- suojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanottoon on hyväksytty.
10. Puhdistamoliete on esikuivattava ja varastoitava lietealtaassa niin, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
11. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston toiminnassa ja käytössä syntyvät muut jätteet on asianmukaisesti lajiteltuina toimitettava tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin, jotka ympäristönsuojelulain mukaisissa luvissa tai sitä vastaavissa päätöksissä tällaisen jätteen vastaanottoon on hyväksytty.
Varastointi
12. Saostuskemikaalin varastoinnissa, käytössä ja siirroissa tulee noudattaa asianmukaista varovaisuutta ja käytettävän kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen ohjeita. Mahdollisiin kemikaalivuotoihin ja tulipalon aiheuttamiin poikkeustilanteisiin tulee varautua riittävällä alkutorjuntakalustolla ja riittävin henkilösuojaimin sekä laatimalla selkeät toimintaohjeet ympäristöhaittojen estämiseksi.
Häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet
13. Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia aineita tai päästöjä tai jätevesipäästö ylittää tai uhkaa ylittää luvan mukaiset raja-arvot laiterikon tai puhdistamon tilapäisen toimintahäiriön takia, on toiminnanharjoittajan tehtävä siitä viipymättä ilmoitus Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi vastaisuudessa.
14. Toiminnanharjoittajan on tehtävä toimintaohje mahdollisten hätätapausten varalle.
Toimintaohjetta tulee säilyttää puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. Ohje tulee vuoden 2005 loppuun mennessä toimittaa tiedoksi myös Lapin ympäristökeskukselle.
Lupamääräykset valvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista
15. Toiminnanharjoittajan on nimettävä puhdistamon asianmukaista hoitoa varten sen rakenteet ja toimintaperiaatteet tunteva riittävän koulutuksen saanut vastuunalainen puhdistamon hoitaja, jonka henkilö- ja yhteystiedot sekä pätevyys on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
16. Jätevedenpuhdistamon toiminnan ja valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi on sen käytöstä pidettävä hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjasta on käytävä ilmi myös mahdolliset käyntihäiriöt ja niiden syyt. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään viiden (5) vuoden ajalta ja niiden on oltava viranomaisen saatavilla.
17. Jätevedenpuhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 mainitulla tavalla ja vähintään tämän päätöksen liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Tarkkailevalla laitoksella ja tarkkailua suorittavalla henkilöstöllä on oltava tehtävään riittävä pätevyys.
Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vaikutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenotossa sekä veden laadun analysoinnissa on käytettävä standardisoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä.
Päästötarkkailun näytteiden analysoinnista ja määritysmenetelmistä on huomioitava se, mitä on sanottu valtioneuvoston päätöksessä 365/1994. Virtaamamittauksissa on käytettävä menetelmiä, joilla laitoksen läpi virtaavan jäteveden ja ohitukseen johdettavien jätevesien määrä kyetään luotettavasti määrittämään.
Voimassa olevaa tarkkailusuunnitelmaa voidaan tämän lupapäätöksen estämättä uusia tai muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
18. Päästö- ja vaikutustarkkailunäytteiden analyysitulokset on tarvittavine oheistietoineen toimitettava viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksista on ilmettävä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät sekä kokonaisepävarmuus.
Päästötarkkailutuloksiin on em. lisäksi liitettävä lausunto puhdistamon toiminnasta ja toimivuudesta. Vaikutustarkkailun tuloksiin on liitettävä sanallinen lausunto veden laadusta. Päästötarkkailun jakso- ja näytetiedot on toimitettava Lapin
ympäristökeskuksen määräämillä tavoilla ja vesistönäytteiden tulokset on vuosittain toimitettava ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla.
Tarkkailuista vuosittain laadittavat yhteenvetoraportit on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Yhteenvetoraportissa tarkkailuvuoden tuloksia on vertailtava aikaisempien vuosien tuloksiin niin pitkältä ajalta kuin tietoja on olemassa ja ne ovat vertailukelpoisia.
Muut toimintaa koskevat lupamääräykset
19. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä puhdistamotyypille soveltuvan parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen jätevesien puhdistustekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Mikäli tarkkailutulokset tai vesistön tila osoittavat, ettei puhdistamolle asetettuja puhdistusvaatimuksia ole saavutettu, on toiminnanharjoittajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi.
20. Toiminnanharjoittajan on jätevesien puhdistamotoiminnan päättyessä nykyisellä paikalla huolehdittava siitä, ettei alueesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä terveydellistä haittaa. Toiminnanharjoittajan on kuusi (6) kuukautta ennen puhdistamotoiminnan lopettamista esitettävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma vesien- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
21. Jos toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, tulee niistä ilmoittaa ennakolta Lapin ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Kun jätevesien puhdistamotoimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, niin kyseinen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain vaatimukset.
Luvan myöntämisen edellytykset
Luvan mukaisesti toimittaessa jätevedenpuhdistamon toiminta ja puhdistettujen jätevesien vesistöön johtaminen ei aiheuta:
· terveyshaittaa,
· merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
· vesistön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,
· erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella,
· eräistä naapuruussuhteista annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Koska jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuva haitta on puhdistamon sijainti ja vesistön käyttö huomioiden suhteellisen vähäinen Lapin ympäristökeskus katsoo, että jätevesien puhdistustoiminta ko. paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristölupa on oltava myös toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) ja kyseisen lain muuttamisesta annetun lain (90/2000) 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Naapuri- kiinteistöjen omistajat tai alapuolisen vesistön rantaan rajoittuvien kiinteistöjen omistajat eivät ole esittäneet asian käsittelyn yhteydessä toimintaan kohdistuvia vaatimuksia.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan pilaantumisen ehkäisemiseksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä ja toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Määräykset on annettava myös muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi.
Edelleen 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös 365/1994, jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 91/271/ETY sekä valtioneuvoston päätös 757/1998, jolla saatetaan voimaan komission direktiivi 98/15/EY. Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005, jonka mukaan yhdyskuntien jätevesihaittojen vähentämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaaseen ravinteiden poistoon.
Lupamääräykset 1-3, 5-14 ja 20 ovat tarpeen, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) ja kyseisen lain muuttamisesta annetun lain (90/2000) 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut Annetut pitoisuusrajat ja puhdistusvaatimukset ovat hakemuksessa esitettyjen asiakirjojen perusteella puhdistamolla saavutettavissa ja ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia.
Muutamien kuormitteiden osalta 31.12.2005 mennessä täytettävät yksittäisiä näytteitä koskevat vaatimukset on määrätty valtioneuvoston päätöksissä 365/1994 ja 757/1998 (lupamääräys 1).
Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät tiedot ja taidot puhdistamon asianmukaiseen käyttöön ja hoitoon, jotta puhdistamon moitteeton toiminta ei vaarannu eikä jätevesien puhdistamisesta aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Fosforin tehokkaan saostamisen varmistamiseksi on tarpeellista myös riittävän tiheästi seurata kemikaalin syötön vaikutusta fosforipitoisuuteen ohjeellisten taulukkoarvojen lisäksi (lupamääräys 2).
Laitoksella on tarvittaessa oltava valmiudet jätevesien desinfiointiin esimerkiksi yleisen tautivaaran uhatessa. Jätevesien johtamisesta on alueella mahdollisesti liikkuvia varoitettava (lupamääräys 3).
Ympäristökuormituksen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi sekä yleisen viihtyisyyden parantamiseksi jätevedenpuhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki ne jätevedet, jotka puhdistamon toimintaa haittaamatta voidaan käsitellä yhdessä yhdyskunta- jätevesien kanssa ja jotka ovat viemäriverkoston kautta tai muutoin johdettavissa puhdistamolle (lupamääräys 4).
Jos viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan tavanomaisista yhdyskuntajätevesistä poikkeavia jätevesiä, on ne tarvittaessa esikäsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa puhdistamon työntekijöiden terveydelle tai puhdistamon prosesseille eivätkä vaurioita viemäriverkon ja puhdistamon rakenteita. Esikäsittelyllä voidaan tarvittaessa turvata myös puhdistamolietteen jatkokäsittely- ja hyötykäyttömahdollisuudet sekä ehkäistä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä (lupamääräys 5).
Hule- ja vuotovedet heikentävät jätevedenpuhdistamon toimintaa teknisesti ja taloudellisesti lisäämällä ajoittain merkittävästi käsiteltäviä vesimääriä ja laimentamalla niitä. Tämän vuoksi näiden määrän vähentämiseen viemäriverkossa tulee jatkuvasti ja suunnitelmallisesti pyrkiä. Myös valvontaviranomaisen on tarpeen saada tietoa viemäriverkon kunnosta ja kunnostustoimenpiteistä (lupamääräys 6).
Lupamääräys 7 on tarpeellinen puhdistamon tulokuormituksen pienentämiseksi, puhdistamon moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.
Melua ja tärinää koskevan lupamääräyksen perustelu
Melu saattaa olla merkittävä tuotanto- tai vastaavan laitoksen lähiympäristön viihtyisyyttä alentava tekijä. Jätevedenpuhdistamolla ei kuitenkaan ennakoida aiheutuvan ympäristöön
kohdistuvaa melua siinä määrin, että määräyksiä noudatettavista melutason enimmäis- arvoista olisi tarpeen antaa. Merkittävin toiminnasta aiheutuvan melun lähde on puhdistamon valvontaan, lietteen ja kemikaalin kuljetukseen sekä huolto- ja korjaustoimenpiteisiin liittyvä ajoneuvoliikenne, joka normaaliolosuhteissa on tarkoituksenmukaista rajoittaa päiväaikaan tapahtuvaksi (lupamääräys 8).
Jätteiden käsittelyä, varastointia ja hyödyntämistä koskevien lupamääräysten perustelut
Haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja jätelain 4 §:n ja 6 §:n mukaisten periaatteiden noudattamiseksi, hajuhaittojen välttämiseksi sekä maaperän ja vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa jätteitä ja jätehuoltoa koskevien säädösten edellyttämät määräykset lietteen varastoinnista ja käsittelystä. Jätteet voivat aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, mikäli niitä ei käsitellä asianmukaisesti mainittujen jätteiden käsittelyyn erikoistuneissa ja luvan saaneissa laitoksissa (lupamääräykset 9-11).
Varastointia koskevan lupamääräyksen perustelu
Kemikaalin käsittelystä vastaavien henkilöiden on oltava selvillä käsittely- ja turvallisuusohjeista sekä tarvittavasta suojautumisesta eri olosuhteissa. Kemikaalin pääsy laimentamattomana vesistöön tai maaperään tulee toimenpitein pystyä estämään (lupamääräys 12).
Häiriötilanteita tai muita poikkeuksellisia tilanteita koskevan lupamääräyksen perustelu
Mahdollisissa häiriötilanteissa saattaa aiheutua mm. hajuhaittoja ja laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia jätevesipäästöjä vesistöön. Määräys häiriötilanteista on annettu päästöjen ja haittojen minimoimiseksi. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteiden ohjaamisen ja laitosvalvonnan vuoksi kyseisten viranomaisten on saatava viivytyksettä tiedot jätevedenpuhdistamolla ilmenevistä häiriöistä. Laitoksella tulee myös olla toimintasuunnitelma sekä riittävästi tarvittavaa kalustoa häiriötilanteiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi sekä ajallisesti että määrällisesti (lupamääräykset 13 ja 14).
Valvontaa, tarkkailua ja raportointia koskevien lupamääräysten perustelut
Puhdistamon hoitajan nimeämisellä varmistetaan, että jätevedenpuhdistamoa hoidetaan asianmukaisesti, sen rakenteet ja laitteet pidetään kunnossa, ja että käyttöä ja tarkkailua koskevia määräyksiä noudatetaan. Puhdistamon hoidon tason varmistamiseksi on tarpeen edellyttää puhdistamon hoitajalta riittävää asiantuntemusta (lupamääräys 15).
Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta, mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä sekä siitä, miten tulokset arvioidaan ja miten tarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Puhdistamon toiminnan ja käytön
luotettava arviointi edellyttää riittävän seikkaperäistä kirjanpitoa ja raportointia toiminnasta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden määrää, laatua ja käsittelyn tehoa on tarkkailtava lupamääräysten noudattamisen todentamiseksi. Tarkkailu on lisäksi tarpeen jätevesien johtamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja jäteveden puhdistustehon riittävyyden arvioimiseksi sekä mahdollisten jälkihoitotöiden laajuuden ja tarpeen arvioimiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee ympäristönsuojelulain 5 §:n velvoittamana olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista (lupamääräykset 16 ja 17).
Puhdistamon toiminnan valvonnan ja ympäristön tilan seurannan kannalta on tarpeellista, että tarkkailutulokset toimitetaan viipymättä valvovien viranomaisten tietoon. Tarkkailuista laadittavien vuosiyhteenvetojen perusteella sekä toiminnanharjoittaja että valvontaviranomaiset voivat arvioida puhdistamotoiminnan ympäristönsuojelun tilaa, sen kehittymistä ja kehittämistarvetta. Tuloksiin liitettävä lausunto palvelee ympäristönsuojelulakiin kirjattua toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta (lupamääräys 18).
Muiden toimintaa koskevien lupamääräysten perustelut
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa päästöjen olennaisen vähentämisen ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolo- velvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Ympäristönsuojelulain 4 §:ssä mainitun aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa ympäristöhaittojen pois- tamisesta (lupamääräys 19).
Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Mainittuihin toimiin on varauduttava riittävän ajoissa.
Toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon tueksi on tarpeen laatia ja valvontaviranomaisella hyväksyttää erillinen suunnitelma (lupamääräys 20).
Valvonnan kannalta on tarpeellista saada tietoon toiminnassa tapahtuvat muutokset.
Päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa, jonka tarve harkitaan ilmoituksessa esitetyn perusteella (lupamääräys 21).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käsitellä jätevesiä puhdistamossaan vielä vuoden 2014 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.6.2014 mennessä. Tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä:
· lupamääräyksessä 17 mainittujen tarkkailujen tulokset yhteenvetona,
· selvitys lupamääräyksen 1 tavoitearvojen toteutumisesta,
· selvitys ja suunnitelma alustavine kustannusarvioineen uuden, parhaalla taloudellisesti käyttökelpoisella puhdistustekniikalla varustetun jäteveden- puhdistamon rakentamisesta vaihtoehtoisine purkupaikkaselvityksineen,
· selvitys vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimista ja
· tarvittaessa lupamääräyksessä 20 mainittu suunnitelma puhdistamo- toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyvistä toimenpiteistä.
Lisäksi hakemukseen on liitettävä muut tarpeelliset ympäristönsuojeluasetuksen 3. luvussa mainitut selvitykset.
MAININTA LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMISESTA
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Muutoinkin luvan voimassaoloon ja tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN
Mikäli tämän päätöksen tarkoittamasta jäteveden johtamisesta aiheutuu sellainen korvattava vahinko, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi vahingonkärsijä tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian tämän päätöksen lainvoiman estämättä vireille Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-47, 52-56, 58, 62, 72, 75, 76, 81, 90, 96-98, 105 ja 108 §:t,
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 6, 16-19, 23, 29, 30, 36 ja 37 §:t, Jätelaki (JäteL 1072/1993) 1, 4, 6, 8, 15, 19, 20, 51 ja 52 §:t,
Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 7-10 §:t,
Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (VNp 365/1994),
Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (VNp 757/1998),
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 § sellaisena kuin se on kyseisen lain muuttamisesta annetussa laissa (90/2000),
Valtion maksuperustelaki (150/1992),
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001).
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
1300 €
Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista mukainen maksu. Asetuksen liitteenä olevan julkisoikeudellisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaan puhdistamon ympäristöluvasta, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen, on perusmaksu 1300 €.
(koodi: HKP-tili 354021152/M13/3010/121/MT2)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle käsittelymaksua vastaan.
Jäljennös päätöksestä
Lapin ympäristökeskus/ ympäristönsuojelun tulosalue Lapin T&E-keskuksen kalatalousyksikkö
Sallan kunnanhallitus
Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sallan kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus.
Ilmoitus päätöksestä
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille ympäristönsuojelulain 38 §:n 2 momentin mukaan on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Lapin ympäristökeskuksen ja Sallan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valituskirjelmä liitteineen tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto- oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Lapin ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
· toiminnanharjoittaja,
· ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
· rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
· laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
· alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,
· muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikön
sijainen, ylitarkastaja Juha Anttila
Ylitarkastaja Marko Kiviniemi
LIITTEET
Valitusosoitus
Puhdistamon tarkkailusuunnitelma
mki/hk
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Lapin ympäris- tökeskukselle.
Valitusaika
Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valituspäivää laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Lapin ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse tai lähetin välityksellä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä:
1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuimen ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 1024/2002) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Lapin ympäristökeskuksen yhteystiedot:
postiosoite: PL 8060, 96101 ROVANIEMI käyntiosoite: Hallituskatu 5, 96100 ROVANIEMI aukioloaika: 8.00 - 16.15
puhelin: (016) 329 4111
telekopio: (016) 310 340
