Eurofins Ahma Oy Projekti 10776 28.8.2020
VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY
IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN
YHTEISTARKKAILU VUONNA 2019
______________________________________________________________________________________
VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT- BOG OY
IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2019
Sisällysluettelo
YHTEENVETO ... 1
1. JOHDANTO ... 2
2. SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOT ... 7
3. TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 2019 ... 8
3.1 VIRTAAMAMITTAUS JA KUORMITUSNÄYTTEENOTTO ... 8
3.2 KUORMITUSNÄYTTEIDEN ANALYSOINTI ... 8
3.3 VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTTAMINEN ... 9
3.4 TARKKAILTUJEN VESISTÖJEN KUVAUS ... 11
3.5 KÄYTETYT MENETELMÄT ... 12
4. KÄYTTÖ-JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET IIJOEN VESISTÖALUEELLA ... 14
4.1 AHVENSUO ... 14
4.2 HAUKKASUO ... 14
4.3 HULIKKASUO ... 15
4.4 ISO-AHMASUO ... 15
4.5 ISO-JÄNNESUO ... 16
4.6 ISOSUO KOLLAJA ... 16
4.7 ISO-RYTISUO ... 18
4.8 KAPUSTASUO ... 18
4.9 KOIVU-LOUKASSUO ... 19
4.10 KOUTUANSUO ... 19
4.11 KORTESUO ... 20
4.12 KUIKKASUO ... 21
4.13 KUPSUSSUO ... 21
4.14 KÄRPPÄSUO ... 23
4.15 LAMPISUO (OSA) ... 24
4.16 LATVASUO ... 24
4.17 LAVASUO ... 25
4.18 LEHDONSUO ... 25
4.19 LUISANSUO ... 27
4.20 MATKASUO,YLI-II ... 27
4.21 MURTOSUO ... 28
4.22 MÄNTYHARJUN-RIEPULEHDONSUO ... 28
4.23 OLKI-PEURASUO ... 29
4.24 PALOSUO ... 29
4.25 RUONASUO ... 31
4.26 SYRJÄSUO ... 34
4.27 TAKASUO ... 34
4.28 ÄLLINSUO ... 35
______________________________________________________________________________________
5. KÄYTTÖ-JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET SIURUANJOEN VESISTÖALUEELLA 36
5.1 HEINI-HONKISUO (LAP) ... 36
5.2 ISOAHONTAUSSUO ... 36
5.3 ISO-KINTTAISSUO ... 37
5.4 ISO-PUKASUO ... 38
5.5 KAARTOSUO ... 38
5.6 KALLIOSUOT:PELTOSUO ... 39
5.7 KAPEIMMANSUO ... 39
5.8 KOIVUOJANLATVASUO ... 39
5.9 KONTIOMAANSUO ... 40
5.10 KOTISUO ... 41
5.11 KYNKÄÄNSUO ... 41
5.12 KÄÄPÄSUO ... 46
5.13 LAMPISUO (OSA) ... 48
5.14 LEUVANOJANLATVASUO ... 48
5.15 MATKASUO,PUDASJÄRVI ... 49
5.16 POHJOINEN LATVASUO ... 49
5.17 POLVISUO ... 51
5.18 PUKASUO... 53
5.19 PUUTIOSUO (OSA) ... 54
5.20 RONISUO ... 54
5.21 SAARISUO ... 54
5.22 SIVAKKASUO ... 57
5.23 SÄÄSKISUO ... 58
5.24 TEERILAMMENSUO... 61
5.25 TUOMISUO (LAP) ... 64
5.26 VAARAOJANLATVASUO ... 64
5.27 VIIDANSUO ... 67
5.28 ÄMMÄNSUO ... 67
6. VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET ... 69
6.1 VUOSITTAINEN VEDENLAADUN TARKKAILU ... 69
6.1.1 Iijoki ... 69
6.1.2 Siuruanjoki ... 69
6.1.3 Iijoen ja Siuruanjoen pääuoman veden laadun kehitys vuosina 2011-2019 ... 70
6.2 VAIHTUVA VEDEN LAADUN TARKKAILU ... 75
6.2.1 Iijoen valuma-alue ... 75
6.2.2 Siuruanjoki ... 78
6.3 ARVIO TURVETUOTANNON PITOISUUSVAIKUTUKSISTA IIJOELLA JA SIURUANJOELLA ... 85
VIITTEET ... 87
LIITTEET ... 88
Liite 1. Karttakuva tarkkailuvelvollisista ja havaintopaikoista Iijoen vesistöalueella Liite 2. Karttakuva tarkkailuvelvollisista ja havaintopaikoista Siuruanjoen vesistöalueella Liite 3. Vedenlaatutulokset, kuormitus
Liite 4. Vedenlaatutulokset, vesistö
Liite 5. Pohjaeläintarkkailun raportti v. 2019
28.8.2020
______________________________________________________________________________________
Eurofins Ahma Oy
Marja-Terttu Näsi Eeva-Maria Leppänen Jessica Åsbacka
Marja-Terttu Näsi Eeva-Maria Leppänen Jessica Åsbacka
Yhteystiedot Koivurannantie 1 40400 Jyväskylä
Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi
YHTEENVETO
Tässä raportissa esitetään Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2019. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on voimassa kuormitus-, vesistö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013-2019 (Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013–2019, Pöyry Finland Oy), jonka Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt (15.5.2013, Dnro 103/5723-2013) kalataloustarkkailun osalta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (13.2.2013, POPELY/401/07.00/2012) vesistötarkkailun osalta. Käyttö-, ja päästötarkkailusta on määrätty suokohtaisesti ympäristöluvissa.
Iijoen vesistöalueella oli vuonna 2019 tarkkailussa yhteensä 6 turvetuotantoaluetta: Vapo Oy:n Kupsussuo, Koutuansuo, Lehdonsuo, Palosuo sekä Turveruukki Oy:n Isosuo Kollaja ja Ruonasuo. Siuruanjoen vesistöalueella oli tarkkailussa 12 turvetuotantoaluetta: Vapo Oy:n Iso-Kinttaissuo, Kynkäänsuo, Polvisuo, Saarisuo, Sivakkasuo,Teerilammensuo ja Vaaraojanlatvasuo, Turveruukki Oy:n Kääpäsuo ja Sääskisuo sekä Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuo, Pohjoinen Latvasuo ja Puutiosuo (osa). Näistä Iso-Kinttaissuo, Kontiomaansuo ja Puutiosuo (osa) kuuluivat kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun ja niiden tulokset on raportoitu tarkemmin ko. tarkkailun raportissa (Afry Finland Oy, 2020).
Vuonna 2019 Iijoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1806 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 524,5 ha.
Turvetuotannon päästöt vesistöön vuonna 2019 olivat yhteensä 265 627 kg/a CODMn, 395 kg/a fosforia, 12 364 kg/a typpeä ja 56 427 kg/a kiintoainetta.
Siuruanjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 2423 ha, tuotantokunnossa 10 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 443 ha. Turvetuotannon päästöt vesistöön vuonna 2019 olivat yhteensä 330 535 kg/a CODMn, 594 kg/a fosforia, 13 420 kg/a typpeä ja 66 271 kg/a kiintoainetta.
Osalla tarkkailussa olleista tuotantoalueista on asetettu ympäristöluvassa vaatimuksia liittyen lähtevän veden laatuun. Iijoen vesistöalueella lupavaateet täyttyivät Kupsussuolla, Palosuolla, Isosuo Kollajalla ja Ruonasuolla. Lehdonsuolla lupavaade ei täyttynyt kokonaistypen osalta. Siuruanjoen vesistöalueella lupavaade täyttyi Kynkäänsuon ruokohelpikentällä 1, Saarisuolla, Teerilammensuolla ja Pohjoisella Latvasuolla. Kynkäänsuon pintavalutuskentällä 3 lupavaade ei täyttynyt kokonaisfosforin eikä -typen osalta.
Sääskisuon pintavalutuskentällä 1 lupavaade ei täyttynyt kiintoaineen osalta ja pintavalutuskentällä 2 ei minkään kuormitusjakeen osalta. Vaaraojanlatvasuolla lupavaade täyttyi vain kokonaistypen osalta ja osittaisilla vuosikeskiarvoilla laskettuna ei minkään kuormitusjakeen osalta. Polvisuolla kiintoaine oli virtaamapainotteisena keskiarvona lupamääräyksen rajoissa, mutta vuosikeskiarvona laskettaessa ei.
Vuosi 2019 Vesistötarkkailu piti sisällään vuosittaisen tarkkailun neljällä Siuruanjoen tarkkailupisteellä ja kolmella Iijoen tarkkailupisteellä. Tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Siuruanjoen valuma-alueella Kääpäsuon, Kynkäänsuon, Sääskisuon, Saarisuon ja Vaaraojalatvasuon osalta. Iijoen valuma-alueella tehostetun tarkkailun tuotantoalueiden lähialueiden vesistötarkkailua toteutettiin Isosuo Kollajan ja Ruonasuon osalta.
Vuonna 2019 Siuruanjoen vesi oli keskimäärin lievästi hapanta, tummaa ja keski- tai runsashumuksista.
Keskimääräiset typpipitoisuudet ilmensivät lähinnä lievästi rehevää ja fosforipitoisuudet rehevää vedenlaatua.
Iijoen pääuoman vesi oli karumpaa ja myös väri- ja CODMn-arvot olivat Siuruanjoen vastaavia pienempiä.
Kummassakaan joessa ei havaittu vakavia happiongelmia. Sekä Iijoen että Siuruanjoen valuma-alueilla turvetuotantoalueilta tulevien vesien laatu suhteessa purkuvesistöjen vedenlaatuun vaihteli kohdekohtaisesti.
Kuormituksen vaikutukset Siuruanjoen ja Iijoen vedenlaatuun olivat yleisesti vähäisiä. Tarkkailun piirissä olleet turvetuotantoalueet eivät laskennallisen arvion perusteella aiheuttaneet Iijoessa ja Siuruanjoessa merkittävää ravinne- tai rehevyystason nousua vuonna 2019.
Vuonna 2018 pohjaeläintarkkailu jäi toteuttamatta tarkkailun suunnittelussa tapahtuneen virheen vuoksi ja tarkkailu toteutettiin sen takia vuonna 2019. Pohjaeläintarkkailun raportti esitetään tämän raportin liitteenä.
1. JOHDANTO
Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on voimassa kuormitus-, vesistö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013-2019 (Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013–2019, Pöyry Finland Oy), jonka Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt (15.5.2013, Dnro 103/5723-2013) kalataloustarkkailun osalta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (13.2.2013, POPELY/401/07.00/2012) vesistötarkkailun osalta. Käyttö-, ja päästötarkkailusta on määrätty suokohtaisesti ympäristöluvissa.
Tässä rapotissa on keskitytty Eurofins Ahma Oy:n tarkkailussa olleisiin turvetuotantoalueisiin. Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueiden yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sekä niiden lupapäätökset on esitetty Taulukossa 1 ja Taulukossa 2 sekä turvetuotantoalueiden vuoden 2019 pinta-alat Taulukossa 3 ja Taulukossa 4. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainnit Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueilla.
Vuonna 2019 tarkkailussa oli mukana yhteensä 18 turvetuotantoaluetta, joista 6 (Vapo Oy:n Kupsussuo, Koutuansuo, Lehdonsuo, Palosuo sekä Turveruukki Oy:n Isosuo Kollaja ja Ruonasuo) sijaitsi Iijoen vesistöalueella ja 12 (Vapo Oy:n Iso-Kinttaissuo, Kynkäänsuo, Polvisuo, Saarisuo, Sivakkasuo, Teerilammensuo ja Vaaraojanlatvasuo, Turveruukki Oy:n Kääpäsuo ja Sääskisuo sekä Kuiva-Turve Oy:n Kontiomaansuo, Pohjoinen Latvasuo ja Puutiosuo (osa) Siuruanjoen vesistöalueella. Näistä Iso-Kinttaissuo, Kontiomaansuo ja Puutiosuo (osa) kuuluivat kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun ja niiden tulokset on raportoitu tarkemmin ko. tarkkailun raportissa (Afry Finland Oy, 2020).
Vuosi 2019 oli Iijoen ja Siuruanjoen osalta tavallisen vesistötarkkailun vuosi. Vesistötarkkailu piti sisällään vuosittaisen tarkkailun neljällä Siuruanjoen tarkkailupisteellä ja kolmella Iijoen tarkkailupisteellä. Vaihtuva vesistötarkkailu kohdennettiin ohjelman mukaisesti niille turvetuotantoalueille, joilla on kyseisenä vuonna ohjelmassa tehostettu päästötarkkailu. Vuonna 2019 tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Siuruanjoen valuma-alueella Kääpäsuon, Kynkäänsuon, Sääskisuon, Saarisuon ja Vaaraojalatvasuon osalta.
Iijoen valuma-alueella tehostetun tarkkailun tuotantoalueiden lähialueiden vesistötarkkailua toteutettiin Isosuo Kollajan ja Ruonasuon osalta.
Iijoen ja Siuruanjoen kuormitus- ja vesistötarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 2019 Eurofins Ahma Oy.
Vuonna 2018 toteutumatta jäänyt pohjaeläintarkkailu suoritettiin vuonna 2019 ja tarkkailun tulokset esitetään omassa raportissaan liitteessä 5.
Lisäksi Siuruanjoella tehdään vuosittain kalastuskirjanpitoa, joka raportoidaan erikseen.
Taulukko 1 Iijoen vesistöalueen turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset.
IIJOKI
Tuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Tarkailussa
2019
Ahvensuo Turveruukki Oy PSY 110/04/1, 21.12.2004. Uusi lupa
tullut, ei lainvoimainen.
Haukkasuo Vapo Oy PSAVI 130/2016/1, 22.9.2016.
Hulikkasuo Rasepi Oy PSY 43/07/01, 24.4.2007.
Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö Oy PSY 25/08/1, 26.5.2008.
Iso Jännesuo Turveruukki Oy PSAVI 86/2016/1, 14.6.2016.
Iso Rytisuo Turveruukki Oy PSY 12/05/1, 28.1.2005. Uusi lupa tullut,
ei lainvoimainen.
Isosuo Kollaja Turveruukki Oy PSAVI 177/2015/1, 17.12.2015. x
Kapustasuo Rasepi Oy PSAVI 169/2016/1, 14.12.2016.
Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy PSAVI 98/2015/1, 14.8.2015.
Kortesuo Vapo Oy PSAVI 24/2017/1, 24.3.2017. Tuotanto
päättyi 2018.
Koutuansuo Vapo Oy PSAVI 77/2016/1, 1.6.2016. Tuotanto
päättyi 2017. x
Kuikkasuo Turveruukki Oy Ilmoitusmenettely. Uusi lupa tullut, ei
lainvoimainen.
Kupsussuo Vapo Oy PSAVI 124/2016/1, 14.9.2016. Lupa ei
lainvoimainen. x
Kärppäsuo Turveruukki Oy PSAVI 119/2015/1, 28.9.2015.
Lampisuo (osa) Turveruukki Oy PSAVI 9/10/1, 22.2.2010.
Latvasuo Turveruukki Oy PSY 98/04/1, 12.11.2004. Uusi lupa
vireillä.
Lavasuo Turveruukki Oy PSAVI 11/2016/1, 21.1.2016
Lehdonsuo Vapo Oy PSAVI 4/2015/1, 29.1.2015. x
Luisansuo Turveruukki Oy PSAVI 87/2016/1, 14.6.2016.
Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy PSY 19/05/1, 16.3.2005. Uusi lupa tullut,
ei lainvoimainen.
Murtosuo Turveruukki Oy PSAVI 32/2015/1, 22.4.2015.
Olki-Peurasuo Vapo Oy PSAVI 102/2016/1, 4.7.2016.
Palosuo Vapo Oy PSAVI 96/2017/1, 7.12.2017. Lupa ei
lainvoimainen. x
Riepulehdon-Mäntyharjunsuo Turveruukki Oy PSAVI 84/2018/1, 19.9.2018
Ruonasuo Turveruukki Oy PSAVI 97/2015/1, 12.8.2015. x
Syrjäsuo Turveruukki Oy PSY 26/08/1, 26.5.2008.
Takasuo Turveruukki Oy PSAVI 105/12/1, 2.10.2012.
Ällinsuo Turveruukki Oy PSAVI 33/2015/1, 22.4.2015.
Taulukko 2 Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotantoalueet sekä niiden lupapäätökset.
Tuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Tarkailussa 2019
SIURUANJOKI
Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy PSAVI 95/2015/1, 21.7.2015.
Isoahontaussuo Turvetuote Peat-Bog Oy PSAVI 1/11/1, 17.1.2011.
Iso-Kinttaissuo Vapo Oy PSAVI 131/12/1, 5.12.2012. X (PPO)
Iso-Pukasuo Vapo Oy PSAVI 111/2015/1, 26.8.2015.
Kaartosuo Turveruukki Oy PSAVI 20/10/1, 26.3.2010.
Kalliosuot Vapo Oy PSAVI 14/2017/1, 29.5.2017.
Kapeimmansuo Turveruukki Oy PSAVI 19/10/1, 26.3.2010.
Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy PSY 73/09/1, 16.12.2009.
Kontiomaansuo Kuiva-Turve Oy PSAVI 75/2013/1, 2.7.2013. X (PPO)
Kotisuo Turvetuote Peat-Bog Oy PSAVI 58/2015/1, 20.5.2015.
Kynkäänsuo Vapo Oy PSAVI 156/2015/1, 26.11.2015. X
Kääpäsuo Turveruukki Oy PSAVI 113/10/1, 7.12.2010. X
Lampisuo (osa) Turveruukki Oy PSAVI 9/10/1, 22.2.2010.
Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve Oy PSAVI 155/2015/1, 25.11.2015.
Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy PSAVI 8/10/1, 22.2.2010.
Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy PSAVI 109/2015/1, 28.8.2015. X
Polvisuo Vapo Oy PSAVI 157/2015/1, 26.11.2015. X
Pukasuo Turveruukki Oy PSAVI 11/10/1, 5.3.2010.
Puutiosuo Kuiva-Turve Oy PSAVI 110/2015/1, 28.8.2015. X (PPO)
Ronisuo Turveruukki Oy PSY 70/08/1, 22.12.2008.
Saarisuo Vapo Oy PSAVI 158/2015/1, 26.11.2015. X
Sivakkasuo Vapo Oy PSAVI 44/2015/1, 30.4.2015. X
Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy PSAVI 42/12/1, 23.5.2012. X
Teerilammensuo Vapo Oy PSAVI 102/2014/1, 21.10.2014. X
Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy PSAVI 52/2016/1, 14.4.2016.
Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy PSAVI 112/2015/1, 26.8.2015. X
Viidansuo Turveruukki Oy PSAVI 112/10/1, 7.12.2010.
Ämmänsuo Turveruukki Oy PSAVI 10/10/1, 24.2.2010. Tuotanto
päättynyt.
* Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailussa: Afry Finland Oy
Taulukko 3 Iijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden pinta-alatiedot vuonna 2019.
IIJOKI
Tuotantoalue Haltija/tuottaja Vesistöalue Kuntoonpanossa
(ha) Tuotannossa
(ha) Tuotantokunnossa
(ha) Poistunut
(ha) Pinta-ala yht. (ha)
Kortesuo Vapo Oy 61.137 49,2 49,2
Haukkasuo Vapo Oy 61.124 89,8 7,1 5,7 102,6
Lehdonsuo Vapo Oy 61.321 113,5 113,5
Palosuo Vapo Oy 61.126 57,1 9 66,1
Olki-Peurasuo Vapo Oy 61.129 74,5 15,9 90,4
Kupsussuo Vapo Oy 61.122 158,6 158,6
Leväsuo Vapo Oy 61.161/61.166 0
Koutuansuo Vapo Oy 61.126 33 33
Kärppäsuo Turveruukki Oy 61.124 42,7 0,6 43,3
Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.131 93 18 111
Murtosuo Turveruukki Oy 61.142 69,4 38,6 108
Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy 61.131 41,9 12,1 54
Ällinsuo Turveruukki Oy 61.142 116,5 23,9 140,4
Isosuo Kollaja Turveruukki Oy 61.133 27 11,3 38,3
Ahvensuo Turveruukki Oy 61.124/61.127 37,4 14,3 51,7
Latvasuo Turveruukki Oy 61.123/61.124 28,8 28,8
Luisansuo Turveruukki Oy 61.124 36,5 18,9 55,4
Lavasuo Turveruukki Oy 61.124 55,5 6,4 61,9
Kuikkasuo Turveruukki Oy 61.187 24,7 16,4 41,1
Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy 61.124 76,9 2,9 79,8
Iso-Rytisuo Turveruukki Oy 61.125 69 13,3 82,3
Takasuo Turveruukki Oy 61.155 105,6 35,1 140,7
Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy 61.124 84,9 84,9
Ruonasuo Turveruukki Oy 61.128 108,3 0 0,5 108,8
Iso-Jännesuo Turveruukki Oy 61.127 76,1 76,1
Syrjäsuo Turveruukki Oy 61.149 34,5 1,8 36,3
Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvetyö 61.142/61.149 43 114 157
Hulikkasuo Rasepi Oy 61.37 8,5 24,7 33,2
Kapustasuo Rasepi Oy 61.672 53 30 83
Vesistöalue yht. 0 1806 0 524,5 2331,5
Taulukko 4 Siuruanjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden pinta-alatiedot vuonna 2019.
SIURUANJOKI
Tuotantoalue Haltija/tuottaja Vesistöalue Kuntoonpanossa
(ha) Tuotannossa
(ha) Tuotantokunnossa
(ha) Poistunut
(ha) Pinta-ala yht. (ha)
Saarisuo Vapo Oy 61.415 155,7 3 0,6 159,1
Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 61.412 101,5 0,1 101,6
Viitasuo Vapo Oy 61.415 0
Kynkäänsuo Vapo Oy 61.413/61.415/61.416 246,4 41,8 288,2
Teerilammensuo Vapo Oy 61.444 155,3 0,9 156,2
Sivakkasuo Vapo Oy 61.482/61.486 43,9 4,4 30 78,3
Iso-Pukasuo Vapo Oy 61.481 59,6 0,2 59,8
Polvisuo Vapo Oy 61.416 121 0,9 9,9 131,8
Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy 61.413 0,7 9,7 10,4
Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 61.413 0
Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 61.413 0
Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy 61.413 0
Iso-Kinttaissuo Vapo Oy 61.491 248,7 248,7
Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.485 34,6 14,8 49,4
Kapeimmansuo Turveruukki Oy 61.484 19,2 3,8 23
Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy 61.419 105,8 57 162,8
Kääpäsuo Turveruukki Oy 61.483 0 104,8 104,8
Pukasuo Turveruukki Oy 61.419 69,8 4,4 74,2
Viidansuo Turveruukki Oy 61.483 97,1 14,4 111,5
Ämmänsuo Turveruukki Oy 61.421 37,5 37,5
Kaartosuo Turveruukki Oy 61.485 27,2 5,4 32,6
Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy 61.442 42,3 31,4 73,7
Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.466 51,1 2,3 53,4
Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.431 160,3 27,5 187,8
Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.471 316,8 9,9 326,7
Ronisuo Turveruukki Oy 61.422 79,7 2,1 81,8
Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 61.416 73,7 4,5 78,2
Kontiomaansuo Kuiva-Turve Oy 61.417 29,9 29,9
Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy 61.416 81,6 6,6 88,2
Kotisuo Turvetuote Peat Bog 61.425 10 13 23
Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog 61.425 22 11 33
Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve 61.414 70 70
Vesistöalue yht. 0 2423 10 443 2876
2. SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOT
Vuosi 2019 oli Pudasjärven mittausasemalla 0,5 °C keskimääräistä (1981–2010) lämpimämpi. Tammi-, touko- , heinä-, loka- ja marraskuussa oli tavanomaista kylmempää, muiden kuukausien ollen tavanomaista lämpimämpiä (Kuva 1).
Vuosi 2019 oli keskimääräistä vähäsateisempi Pudasjärven mittausasemalla. Koko vuoden sadesumma oli 552 mm, kun vuosien 1981–2010 keskimääräinen kokonaissadanta on ollut 592 mm. Tavanomaista sateisempaa oli helmi-, maalis-, touko-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vähäsateisin kuukausi oli huhtikuu ja eniten satoi puolestaan kesäkuussa (Kuva 1).
Kuva 1 Keskimääräinen lämpötila ja sadanta kuukausittain vuonna 2019 sekä pitkän ajan (1981–2010) keskiarvot Pudasjärven mittausasemalla (Ilmatieteen laitos 2020).
Vuonna 2019 tulvahuippu ajoittui Siuruanjoella huhtikuun loppupuolelle ja Iijoen pääuomassa toukokuun alkuun. Iijoen Kurenalla tulvahuippu oli tavanomaista (1981–2010) voimakkaampi. Lokakuun loppupuolella mitattiin hieman tavanomaista suurempia virtaamahuippuja. Joulukuussa virtaamat olivat hieman korkeammalla tasolla kuin tavanomaisesti (Kuva 2).
Koko vuoden keskivirtaama Iijoen Kurenalla oli 91 m3/s, mikä oli samalla tasolla kuin vertailujakson (1981–
2010) keskivirtaama.
Kuva 2 Iijoen ja Siuruanjoen virtaamat vuonna 2019 (SYKE – Avoin tieto 2020).
3. TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 2019
3.1 Virtaamamittaus ja kuormitusnäytteenotto
Tarkkailujakso oli kalenterivuosi 2019 (1.1.2019-31.12.2019). Vesienkäsittelynä Iijoen ja Siuruanjoen vesistöalueiden tuotantoalueilla on perustason lisäksi joko pintavalutuskenttä, kasvillisuuskenttä, kosteikko tai kemikalointi. Osalla tarkkailukohteista on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus ja osalle virtaamat on laskettu hyödyntäen alueen valumaolosuhteita VEMALA vesistömallijärjestelmän avulla arvioiden. Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus tapahtuu mittakaivoissa pinnankorkeusmittalaitteilla.
Ympärivuotisessa päästötarkkailussa olevien soiden tarkkailunäytteet otettiin pääsääntöisesti touko- lokakuussa kahden viikon välein, marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa ja kevättulvan aikaan (yleensä 15.4.-15.5.) kerran viikossa. Kesäaikaisilla kohteilla näytteitä otettiin 1.5.-30.9. kahden viikon välein.
Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen ja jälkeen vesienkäsittelyn.
Kuormitustarkkailusta vastasi konsultti Eurofins Ahma Oy ja kesän ylivirtaama sekä muiden poikkeustilanteiden näytteet otti tuotantoalueen tuottaja. Eurofins Ahma Oy:n näytteenottotoiminta on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoimaa toimintaa (tunnus T131).
3.2 Kuormitusnäytteiden analysointi
Eurofins Ahma Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (tunnus T131).
Päästötarkkailunäytteistä tehtiin laboratoriossa seuraavat määritykset (suppea analyysivalikko):
• kiintoaine
• kemiallinen hapenkulutus (CODMn)
• kokonaistyppi (kok.N)
• kokonaisfosfori (kok.P)
• pH
Päästötarkkailunäytteistä määritettiin pääsääntöisesti kerran kuussa laajempi analyysivalikko, jossa analysoitiin suppean analyysivalikon lisäksi:
• Ammoniumtyppi (NH4-N)
• Fosfaattifosfori (PO4-P)
• Nitriitti- ja nitraattitypen summa (NO2+NO3)
• Rauta (Fe)
Näytteistä määritettiin aina hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus oli yli 20 mg/l. Tällä pyritään selvittämään kiintoaineksen orgaanisen ja epäorgaanisen jakeen osuus. Turvetuotannon valumavesissä suurin osa kiintoaineesta on orgaanista.
Tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa voi olla määrätty analysoitavaksi myös muita analyysejä, koska kuormitustarkkailua suoritetaan kunkin tuotantoalueen ympäristöluvassa esitetyllä tavalla.
3.3 Vesistötarkkailun toteuttaminen
Vuosi 2019 oli Iijoen ja Siuruanjoen osalta tavallisen vesistötarkkailun vuosi. Vesistötarkkailu piti sisällään vuosittaisen tarkkailun neljällä Siuruanjoen tarkkailupisteellä ja kolmella Iijoen tarkkailupisteellä. Vaihtuva vesistötarkkailu kohdennettiin ohjelman mukaisesti niille turvetuotantoalueille, joilla on kyseisenä vuonna ohjelmassa tehostettu päästötarkkailu. Vuonna 2019 tuotantoalueiden lähialueen vesistötarkkailua toteutettiin Siuruanjoen valuma-alueella Kääpäsuon, Kynkäänsuon, Sääskisuon, Saarisuon ja Vaaraojalatvasuon osalta.
Iijoen valuma-alueella tehostetun tarkkailun tuotantoalueiden lähialueiden vesistötarkkailua toteutettiin Isosuo Kollajan ja Ruonasuon osalta. Havaintopaikat on esitetty Taulukossa 5 sekä kartalla liitteissä 1 ja 2.
Taulukko 5 Vedenlaadun havaintopaikat v. 2019.
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit
(ETRS-TM35FIN) Vesistö-
alue Kunta Suo
Vuosittainen tarkkailu
Iijoki Kipinä I75 7240070 478636 61.131 Pudasjärvi (Koivu-Loukassuo, Riepulehdon- Mäntyharjunsuo)
Iijoki Haapakoski I58 7245448 463022 61.124 Oulu (Yli-Ii) (Koivu-Loukassuo, Riepulehdon- Mäntyharjusuo) Iijoki Pahkakoski I46 7248666 456495 61.123 Oulu (Yli-Ii) (Haukkasuo,
Joutsensuo) Siuruanjoki Yli-Ii S0 7250625 446449 61.412 Oulu (Yli-Ii)
Siuruanjoki Tannila s S23 7263220 452646 61.412 Oulu (Yli-Ii) Siuruanjoki Saarikoski S54 7264720 476237 61.421 Pudasjärvi
Siuruanjoki 3 Suuaho S95 7291929 485793 61.431 Ranua
Taulukko 6 jatkuu... Vedenlaadun havaintopaikat vuonna 2019.
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit
ETRS-TM35FIN Vesistö-
alue Kunta Suo
Vaihtuva tarkkailu, Iijoen valuma-alue Kumpuojan
suu Iso ap0 7248066 485865 61.132 Oulu (Yli-Ii) Isosuo Kollaja ap Ruonaoja R1 7245877 468100 61.128 Oulu (Yli-Ii) Ruonasuo ap Vaihtuva tarkkailu, Siuruanjoen valuma-alue
Luiminkajoki
yp. Lu1 7300165 486125 61.471 Ranua Sääskisuo yp
Luiminkajoki
ap. Lu0 7292448 484886 61.471 Ranua Sääskisuo ap
Mertajoki
yläosa Me24 7252764 482037 61.483 Oulu (Yli-Ii) Kääpäsuo ap Viitaoja yläosa Vii7 7270897 449810 61.415 Oijärvi Saarisuo yp
Viitaoja Koppelo-ojan
ap. Vii5 7268918 450959 61.415 Oulu (Yli-Ii) Saarisuo ap Viitaoja alap.
silta Vii0 7264300 451409 61.415 Oulu (Yli-Ii) Saarisuo ap Hirvasoja yp Hiryp 7267285 448346 61.412 Oulu (Yli-Ii) Vaaraojanlatvasuo yp
Hirvasojan
alaosa Hir1 7264768 450255 61.412 Oulu (Yli-Ii) Vaaraojanlatvasuo ap Viitaoja alap.
silta Vii0 7267340 3451560 61.415 Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuo ap.
Viitaoja Koppelo-ojan
ap. Vii5 7271960 3451110 61.415 Oulu (Yli-Ii) Kynkäänsuon yp.
Yhteensä vuoden 2019 vesistötarkkailussa näytepisteitä sijaitsi Siuruanjoen valuma-alueella 12 ja Iijoen pääuoman valuma-alueella 5.
Näytteet otettiin pääosin tarkkailuohjelman mukaisesti kevättulvan ajoittumisen mukaan toukokuussa sekä kesäaikaan heinäkuussa ja elokuussa. Tässä raportissa käsiteltävien vesistötarkkailupisteiden tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liiteessä 4. Päästö- ja vesistötarkkailun (Eurofins Ahma Oy) kiintoainepitoisuudet
on määritetty käyttäen suodatintyyppiä (1,2 µm). Eurofins Ahma Oy:n ravinnepitoisuudet ovat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon ottamien näytteiden kanssa.
3.4 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus
Siuruanjoki saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta Saari- ja Hietajärvestä, ja se laskee Iijokeen Yli-Iin kirkonkylän kohdalla. Siuruanjoen valuma-alueen pinta-ala on 2 387 km2 ja järvisyys 1,8 %. Siuruanjoen valuma-alue muodostaa noin 17 % koko Iijoen valuma-alueesta (Ekholm 1993). Soiden osuus Siuruanjoen valuma-alueen pinta-alasta on 66 %. Siuruanjoen suurimmat sivu-uomat ovat Luiminkajoki, Ranuanjoki, Asmuntinjoki, Korpijoki, Litojoki, Mertajoki ja Vitmaoja. Alueen suurimmat järvet sijaitsevat vesistöalueen yläosalla. Siuruanjokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, yhdyskuntajätevedet sekä haja- ja loma-asutus. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja metsätalous (Kuva 3) (Anttila ym. 2013, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015).
Siuruanjoen vesi on valuma-alueen ominaisuuksista johtuen luontaisesti humuspitoista. Ekologiselta tilaltaan sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan Siuruanjoen ala- ja keskiosa Ranuanjoen haaraan saakka on luokiteltu tyydyttäväksi. Biologisten tekijöiden mukainen arvioitu tilaluokitus on kokonaisuudessaan hyvä.
Päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto ilmentävät hyvää biologista tilaa, jota kuitenkin laskee jokivesissä poikkeukselliset sinileväesiintymät. Vedenlaatuaineiston kattavuuden vuoksi ekologisen tilan luokittelussa on Siuruanjoen osalta painotettu vedenlaatutekijöitä. Näistä mm. kokonaisfosforipitoisuus ja pH-arvo ilmentävät tyydyttävää tilaa. Hydrologis-morfologinen muuttuneisuusluokka on sitä vastoin erinomainen (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 24.3.2020).
Siuruanjoella toteutettiin vuosina 2000–2006 Siuruanjoki kuntoon-yhteishanke, jonka puitteissa keskityttiin Pohjois-Pohjanmaan alueella ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, vesistö-kunnostuksiin ja rantojen hoitoon. Lapin alueella toimenpiteet kohdistuivat latvajärvien (Ranuanjärvi, Takajärvi ja Luiminkajärvi) kunnostuksiin. Hankkeen tuloksina parannettiin osaltaan myös useiden turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tasoa (Peltola ym. 2006). Vuosijaksolla 2010–2015 Siuruanjokeen kohdistui useita maa- ja metsätalouteen, haja- ja loma-asutuksen sekä yhdyskuntien vesihuoltoon, turvetuotantoon ja vesistöjen kunnostuksiin, säännöstelyyn ja rakentamiseen liittyviä vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Yhdessä nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kanssa näillä arvioitiin saavutettavan Siuruanjoen ekologisen tilan tavoitetila (hyvä) vuoteen 2015 mennessä (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 24.3.2020).
Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on 14 191 km2 ja järvisyys 5,7
% (Ekholm, 1993). Iijoen suurimpia sivujokia ovat Korpijoki (F = 2 602 km2), Siuruanjoki (2 387 km2), Livojoki (2 252 km2) ja Kostonjoki (1 938 km2). Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen virtaamien ja veden laadun vaihtelut ovat alueella suuria. Jokea kuormittavat turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, kalankasvatus ja yhdyskuntajätevedet sekä laskeuma. Hajakuormituksen ja laskeuman osuus ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta on noin 90 % (Anttila ym. 2013).
Iijoen pääuoma on jaettu ekologisen tilan tarkastelussa kahteen osaan, Iijoen alaosaan (jokisuu-Kipinä) ja Iijoen keski- ja yläosaan (Kipinästä ylävirtaan). Iijoen alaosa on luokiteltu sekä biologisten tekijöiden, että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta tilaltaan hyväksi, mutta ekologisen tilan luokitus suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on kuitenkin vain tyydyttävä. Alue on lähes kokonaan allastettu, sekä raskaasti rakennettu ja voimakkaasti säännöstelty. Hyväksi luokiteltavaa tilaa ei voida alueella saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa voimataloudelle. Iijoen keski- ja yläosa on luokiteltu biologisten tekijöiden mukaan hyväksi ja fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan erinomaiseksi. Vesistössä on kuitenkin patoja, jotka estävät eliöiden ja sedimentin vapaan liikkumisen, jolloin vesistön ekologista tilaa ei voida luokitella erinomaiseksi.
Päätös ekologisen tilan luokittelusta onkin hyvä (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 24.3.2020).
Iijoen valuma-alue on varsin vaihteleva. Yläosalla rannat ovat korpimaisia karuja rantoja, keskiosalla tulvaniittyjä ja alaosalla on lietteen kertymisen takia lehtomainen kasvusto. Iijoen rakentaminen voimatalouskäyttöön aloitettiin vuonna 1956. Iijoen alaosalla on viisi voimalaitosta. Voimalaitos-rakentamisen myötä Iijoesta hävisi luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Keski- ja yläosan uomien entistämisellä on saatu palautettua runsaasti virtavesikutuisten kalojen poikastuotannolle soveltuvia koskiosuuksia. Iijokea voidaan siten pitää potentiaalisena lohikalajokena, jos kalojen nousu jokeen tehdään mahdolliseksi (Anttila ym. 2013).
Vesiensuojelutoimenpiteiden tehostuminen on näkynyt Pohjois-Pohjanmaalla 1990-luvun puoliväliltä alkaen vähentyneenä turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksena, kun pintavalutuskentät yleistyivät
turvetuotantoalueilla. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan suunnittelukaudella 2016–2021 turvetuotannosta poistuu laajalti alueita, joiden vesiensuojelumenetelmät ovat osittain riittämättömiä nykyiseen vaatimustasoon nähden. Näitä korvataan uusilla tuotantoalueilla, joiden vesiensuojelurakenteet täyttävät nykyiset vaatimukset eli pintavalutuskentän tai muun vähintään yhtä tehokkaan vesiensuojelumenetelmän (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2015).
Kuva 3 Keskimääräisen fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen Iijoen vesistöalueella eri kuormituslähteiden kesken vuosina 2006–2011. Turvetuotanto lukeutuu pistekuormitukseen (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 2015).
3.5 Käytetyt menetelmät
Ominaispäästöt laskettiin mitatun virtaaman ja veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut lainkaan, virtaamamittauksen aloitus viivästyi tai oli osan aikaa epäluotettavaa, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla.
Näytteenotto tehtiin virtaamajakson keskellä (periodimenetelmä). Jos näytteenotto ajoittui ns. virtaamapiikkiin, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella ko. jaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts.
todennäköisemmin hieman yliarvioitiin pitoisuutta.
Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 μg/l ja typpi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2017). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle (CODMn) ei ole esitetty taustapitoisuutta, eikä nettokuormitusta siten ole arvioitu.
Päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille kunkin tuotantoalueen omia tarkkailutuloksia hyödyntäen.
Muille kohteille hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020) (Taulukko 7).
Taulukko 7 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaiskuormitusluvut vuonna 2019 (mukana vain edustavat kohteet), joita on käytetty vuosikuormitusten laskennassa (Afry Finland Oy, 2020).
4. KÄYTTÖ-JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET IIJOEN
VESISTÖALUEELLA
Tässä kappaleessa käydään läpi Iijoen vesistöalueen kuormitustarkkailun tulokset tuotantoalueittain.
Tuloksissa on keskitytty Eurofins Ahma Oy:n tarkkailussa olleisiin tuotantoalueisiin: Vapo Oy:n Kupsussuo, Koutuansuo, Lehdonsuo, Palosuo sekä Turveruukki Oy:n Isosuo Kollaja ja Ruonasuo. Muista Iijoen vesistöalueen turvetuotantoalueista, jotka eivät ole olleet tarkkailukohteita vuonna 2019, on esitetty tässä raportissa vain vuosikuormitukset.
4.1 Ahvensuo
Vuonna 2019 Ahvensuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli vesistöalueella 61.127 turvetuotannossa 13,2 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 12,2 ha. Vesistöalueella 61.124 oli turvetuotannossa 24,2 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 2,1 ha. Ahvensuon kokonaiskuormitus (Taulukko 8) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 8 Ahvensuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine LA+VIRT. 61.127 4269,1 6,26 173,23 1116,27 3,45 111,83 995,16
PVK/LA+VIRT. 61.124 3377,3 4,6 146,8 829,1 2 95 724
4.2 Haukkasuo
Vuonna 2019 Haukkasuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 89,8 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 5,7ha. Haukkasuon kokonaiskuormitus (Taulukko 9) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 9 Haukkasuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok.
P Kok. N Kiintoaine Kok.
P Kok. N Kiintoaine PVK 2 61.124 7789,2 12,01 335,95 1243,43 5,23 243,95 1063,46 PVK 1/LA 61.124 2311,5 3,16 100,45 567,43 1,34 65,02 495,5 yhteensä 10100,6 15,17 436,4 1810,86 6,57 308,97 1558,95
4.3 Hulikkasuo
Vuonna 2019 Hulikkasuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 8,5 ha ja turvetuotannosta poistuneita alueita 24,7 ha. Hulikkasuo kokonaiskuormitus (Taulukko 10) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 10 Hulikkasuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok.
P Kok. N Kiintoaine
LA 61.37 5580 8,18 226,42 1459,07 4,51 146,18 1300,76
4.4 Iso-Ahmasuo
Vuonna 2019 Iso-Ahmasuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli vesistöalueella 61.142 turvetuotannossa 37 ha ja turvetuotannosta poistuneita alueita 71 ha. Vesistöalueella 61.149 oli turvetuotannossa 6 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 43 ha. Iso-Ahmasuon kokonaiskuormitus (Taulukko 11) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 11 Iso-Ahmasuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok.
P Kok. N Kiintoaine Kok.
P Kok. N Kiintoaine LA 61.142 18151,9 26,62 736,56 4746,37 14,68 475,52 4231,4
PVK 61.149 4511,50 6,96 194,58 720,19 3,03 141,29 615,95
4.5 Iso-Jännesuo
Vuonna 2019 Iso-Jännesuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 76,1 ha. Iso-Jännesuon kokonaiskuormitus (Taulukko 12) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 12 Iso-Jännesuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 61.127 7006,6 10,81 302,19 1118,5 4,7 219,44 956,61
4.6 Isosuo Kollaja
Vuonna 2019 Iso Kollajalla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantoa oli 42 päivänä aikavälillä 9.6.-19.8.2019. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin loka- ja marraskuussa. Sadanta oli yhteensä 163 mm aikavälillä 22.5.-23.8.2019.
Pumppaus pintavalutuskentälle oli käynnissä 9.5.-29.10.2019.
Isosuo Kollajalla oli turvetuotannossa 27 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 11,3 ha. Vuonna 2019 tuotantoalueella toteutettiin kesäaikaista tarkkailua aikavälillä 1.5.-30.9.2019 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Näytekierroksia oli yhteensä 10, joista 5 suoritettiin tehon tarkkailua.
Isosuo Kollajan pintavalutuskentältä 1 alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2019 lievästi hapanta (pH keskim. 6,7). Keskimääräiset ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevää veden tilaa (typpi keskim.
759 μg/l ja fosfori 35 μg/l). Lähtevän veden keskimääräisen CODMn pitoisuuden perusteella vesi oli runsashumuksista (31 mg/l). Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,5, mg/l. Isosuo Kollajan keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä Taulukossa 13 ja kokonaisuudessaan liitteessä 3.
Isosuo Kollajan pintavalutuskentän minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri tarkkailujaksoille vuonna 2019 on esitetty Taulukossa 13. Valuma on arvioitu 9.-27.5.2019 käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja.
Jatkuvatoiminen virtaamamittaus oli käytössä 28.5.-31.10.2019.
Taulukko 13 Isosuo Kollajan pintavalutuskentän 1 minimi- (Nq), maksimi- (Hq) ja keskivalumat (Mq) sekä pintavalutuskentän 1 alapuolisen pisteen keskimääräinen vedenlaatu eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019. Tarkkailua suoritettiin 1.5.-30.9.2019 välisenä aikana.
Tarkkailujakso Jakso d Mq
(l/s/km2) Nq
(l/s/km2) Hq
(l/s/km2) Huom. pH CODMn
(mgO2/l) kok.P
(µgP/l) Kok.N
(µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
Kevät 9.5.-21.5. 13 55,54 6,9 160,35
9.-27.5.
virtaama arvioitu vesistömallista
6,5 25 34 740 2
Kesä 22.5.-10.9. 112 7,94 0,07 71,16 6,7 32 35 760 6
Alkusyksy 11.9.-31.10. 51 12,72 0,42 81,39 6,9 31 36 770 4,8
Vuosi 9.5.-31.10. 176 12,84 0,07 160,35 6,7 31 35 759 5,5
Isosuo Kollajan pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä vuoden 2019 kokonaiskuormitus on esitettynä Taulukossa 14. Pintavalutuskentän puhdistustehot eri tarkkailujaksoilla on esitetty Taulukossa 15.
Taulukko 14 Isosuo Kollajan pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä Isosuo Kollajan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Tarkkailua suoritettiin 1.5.-30.9.2019 välisenä aikana.
Ominaiskuormitus
Brutto g/ha/d Netto g/ha/d
Tarkkailujakso d CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 1
Kevät 13 1199,75 1,63 35,51 95,98 0,67 11 47
Kesä 112 215,67 0,24 5,36 35,49 0,1 5 35
Alkusyksy 51 340,47 0,40 8,46 52,72 0,18 2,6 41
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK 1 61.133 4045,4 5,3 127,1 519,42 2,5 71,35 411,37
Taulukko 15 Isosuo Kollajan puhdistustehot eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019. Tarkkailua suoritettiin 1.5.-30.9.2019 välisenä aikana.
Isosuo Kollajan ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot pintavalutuskentän puhdistustehoille tai vaihtoehtoisesti lähtevän veden enimmäispitoisuuksille (Taulukko 16). Reduktiovaatimus ei täyttynyt kokonaisfosforin eikä kiintoaineen osalta, mutta vuosikeskiarvopitoisuudet olivat kuitenkin luvan sallimissa rajoissa. Koska pitoisuus- ja reduktiovaatimukset ovat vaihtoehtoisia, täyttyivät lupaehdot Isosuo Kollajan pintavalutuskentällä 1 kokonaisuutena.
Taulukko 16 Isosuo Kollajan pintavalutuskentän 1 puhdistustehot ja vuosikeskiarvopitoisuudet verrattuna lupavaatimuksiin.
PVK 1
Kuormitusjae Raja-arvot Tulokset
Yksikkö
Reduktio (%) Reduktio (%)
Kiintoaine 50 29 %
Kokonaisfosfori 50 42 %
Kokonaistyppi 20 28 %
Vuosikeskiarvopitoisuus Vuosikeskiarvopitoisuus
Kiintoaine 7 5,5 mg/l
Kokonaisfosfori 40 35 µg/l
Kokonaistyppi 1500 759 µg/l
4.7 Iso-Rytisuo
Vuonna 2019 Iso-Rytisuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 69 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 13,3 ha. Iso-Rytisuon kokonaiskuormitus (Taulukko 17) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 17 Iso-Rytisuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 61.125 7577,4 11,69 326,81 1209,63 5,09 237,32 1034,55
4.8 Kapustasuo
Vuonna 2019 Kapustasuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 53 ha ja turvetuotannosta poistuneita alueita 30 ha. Hulikkasuo kokonaiskuormitus (Taulukko 19) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 18 Kapustasuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
LA 61.627 13950,1 20,46 566,06 3647,67 11,28 365,44 3251,91
4.9 Koivu-Loukassuo
Vuonna 2019 Koivu-Loukassuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 84,9 ha. Koivu- Loukassuon kokonaiskuormitus (Taulukko 20) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 19 Koivu-Loukassuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok.
P Kok. N Kiintoaine PVK+VS 61.124 7816,8 12,06 337,14 1247,84 5,25 244,81 1067,23
4.10 Koutuansuo
Koutuansuo on jälkikäytössä. Ohijuoksutustilanne oli käynnissä 30.4.-1.5.2019, koska kaksi ensimmäistä patoa olivat osittain pettäneet.
Koutuansuolla oli turvetuotannosta poistuneita alueita yhteensä 33 ha. Tuotantoalueella toteutettiin vuonna 2019 jälkihoitovaiheen kuormitustarkkailua aikavälillä 1.5.-30.9.2019 kosteikon pohjapadolta. Näytekierroksia oli yhteensä viisi, mutta kuivuuden vuoksi näytteitä kertyi vain kolme.
Koutuansuo sijaitsee happaman sulfaattimaan alueella, minkä vuoksi ympäristöluvan rauettamispäätöksessä on määräys liittyen pH-tarkkailuun. Kolmella näytteenottokerralla pH-arvo vaihteli välillä 6,3-6,46 ilmentäen hapanta vettä. Suomessa vesien eliöstö on sopeutunut elämään pH-alueella 6,0 - 8,0 ja Suomen vesistöissä pH on yleensä lievästi hapanta 6,5 - 6,8 luontaisesta humuskuormituksesta johtuen.
Koutuansuon keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (1137 μg/l) ilmensi rehevää ja kokonaisfosforipitoisuus (109 μg/l) erittäin rehevää veden tilaa. Lähtevän veden keskimääräinen CODMn-pitoisuus oli runsashumuksiselle vedelle tyypillinen (keskim. 29 mg/l). Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 8,7 mg/l.
Koutuansuon keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä Taulukossa 21 ja kokonaisuudessaan liiteessä 3.
Koutuansuon kosteikon minimi-, maksimi- ja keskivalumat kesän tarkkailujaksolle vuonna 2019 on esitetty Taulukossa 21. Valuma on arvioitu 1.5.-30.9.2019 käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja.
Taulukko 20 Koutuansuon kosteikon minimi- (Nq), maksimi- (Hq) ja keskivalumat (Mq) sekä kosteikon keskimääräinen vedenlaatu kesän tarkkailujaksolla vuonna 2019. Tarkkailua suoritettiin 1.5.-30.9.2019.
Tarkkailujakso Jakso d Mq
(l/s/km2) Nq
(l/s/km2) Hq
(l/s/km2) Huom. pH CODMn
(mgO2/l) kok.P
(µgP/l) Kok.N
(µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
Kesä 1.5.-30.9. 153 12,94 0 119,21 1.5.-30.9.
virtaama arvioitu vesistömallista
6,4 29 109 1137 8,7
Koutuansuon kosteikon ominaiskuormitukset kesän tarkkailujaksolla sekä vuoden 2019 kokonaiskuormitus on esitettynä Taulukossa 22.
Taulukko 21 Koutuansuon kosteikon ominaiskuormitukset kesän tarkkailujaksolla sekä Koutuansuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Tarkkailua suoritettiin 1.5.-30.9.2019.
Ominaiskuormitus
Brutto g/ha/d Netto g/ha/d
Tarkkailujakso d CODMn Kok. P Kok.
N Kiintoaine Kok. P Kok.
N Kiintoaine
KOS
Kesä 153 305,66 1,09 10,76 103,31 0,87 11 103
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok.
N Kiintoaine Kok. P Kok.
N Kiintoaine
KOS 61.126 4540,3 8,19 207,8 1478,49 4,54 149,8 1362,06
4.11 Kortesuo
Kortesuolla oli viimeinen tuotantovuosi vuonna 2018. Turvetuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 49,2 ha. Tuotantoalueella toteutettiin vuonna 2019 ympärivuotista kuormitustarkkailua pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolelta. Tarkkailuun tuli muutos heinäkuussa, kun tuotantoalue siirtyi jälkihoitovaiheen tarkkailuun 1.7.2019. Tuolloin yläpuolinen näytepiste jäi pois ja alapuoliselta pisteeltä näytteenottoa jatkettiin kerran kuukaudessa. Vuoden aikana näytekierroksia oli yhteensä 17, joista seitsemällä tehtiin myös tehon tarkkailua.
Alapuoliselta pisteeltä näytteitä kertyi 15 ja yläpuoliselta pisteeltä 5, sillä yhdellä näytteenottokerralla kuivuus esti näytteenoton (29.1.2019) ja toisella Syväjoesta ei saanut häiriintymätöntä näytettä (18.2.2019).
Kortesuon pintavalutuskentältä 1 alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2019 hapanta (pH keskim. 6,4). Ravinnepitoisuuksien peruteella vesi ilmensi rehevää veden tilaa (typpi keskim. 873 μg/l ja fosfori 63 μg/l). Lähtevän veden keskimääräinen CODMn-pitoisuus oli runsashumuksiselle vedelle tyypillisellä tasolla (keskim. 29 mg/l). Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 7,0 mg/l. Kortesuon keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä Taulukossa 23 ja kokonaisuudessaan liitteessä 3.
Taulukko 22 Kortesuon pintavalutuskentän alapuolisen pisteen keskimääräinen vedenlaatu eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019.
Tarkkailujakso pH CODMn (mgO2/l) kok.P (µgP/l) Kok.N (µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
Talvi 6,4 17 64 743 13
Kevät 6,4 24 37 693 3,2
Kesä 6,3 38 84 1087 19
Alkusyksy 6,8 30 75 1200 5,3
Loppusyksy 6,8 27 33 535 3,2
Vuosi 6,4 29 63 873 11
Kortesuon pintavalutuskentältä 1 ei saatu valuma- ja ominaispäästötietoja vuonna 2019. Taulukossa 24 on esitetty Kortesuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Laskennassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 23 Kortesuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK 1 61.137 4529,9 6,99 195,37 723,13 3,04 141,87 618,46
4.12 Kuikkasuo
Vuonna 2019 Kuikkasuo ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 24,7 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 16,4 ha. Kuikkasuon kokonaiskuormitus (Taulukko 25) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 7).
Taulukko 24 Kuikkasuon kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok.
P Kok. N Kiintoaine
LA 61.187 6907,8 10,13 280,3 1806,26 5,59 180,96 1610,28
4.13 Kupsussuo
Vuonna 2019 Kupsussuolla tuotettiin jyrsipolttoturvetta ja palaturvetta. Tuotantoa oli 60 päivänä aikavälillä 20.5.-10.8.2019. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadanta oli yhteensä 122 mm aikavälillä 1.5.-31.7.2019. Kentän alkuosassa oli paannejään aiheuttama ohijuoksutustilanne 2.- 19.4.2019. Tällöin otettiin myös omavalvontanäyte.
Kupsussuolla oli turvetuotannossa 158,6 ha. Tuotantoalueella toteutettiin vuonna 2019 ympärivuotista kuormitustarkkailua pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolelta. Näytekierroksia oli yhteensä 22, joista 12 suoritettiin myös tehon tarkkailua.
Kupsussuon pintavalutuskentältä 1 alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2019 lievästi hapanta (pH keskim. 6,6). Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi ilmensi rehevää veden tilaa (typpi keskim.
1415 μg/l ja fosfori 36 μg/l). Lähtevän veden keskimääräinen CODMn-pitoisuus oli runsanshamuksiselle vedelle tyypillinen (keskim. 24 mg/l). Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 7,8 mg/l. Kupsussuon keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitettynä Taulukossa 26 ja kokonaisuudessaan liitteessä 3.
Kupsussuon pintavalutuskentän 1 minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri tarkkailujaksoille ja koko vuodelle 2019 on esitetty Taulukossa 26. Jatkuvatoiminen virtaamamittaus oli käytössä 1.1.-31.12.2019 välisenä aikana.
Pinnankorkeus kalibroitiin 27.6.2019.
