Eura : välähdyksiä luonnosta, historiasta ja kulttuurista · DIGI

EURAN KUNTA

EURA

SIJAITSEE Lounais-Suomen

suurimman

järven. Pyhä- järvenpohjois- ja

länsilaidalla.

Se

^{on osa}eteläisintä

Satakuntaa.

Jo

^1000-luvun

alkupuolella

Satakunnanraja ulottui

nykyi-

seenEuraan

kuuluvan

Honkilahden

kehaisten kylän

^Perä-vuo- relle. Sinne pystytetty

rajamerkki

oli kolmen silloisen maa- kunnan, Suomen,Kalannin ja Satakunnan

raja. Kivipyykki

on

yhä

pystyssä, nyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan^-

Mynä-

mäen,

Laitilan ja

Euran

kuntien

^-

rajana.

Vuonna 1866perustetun Euran kunnan

pinta-ala

^on 630 neliökilometriä. Siihen

sisältyy

vettä 51 neliökilometriä. Asu- kasluku on tällä hetkellä noin 12 700 henkeä.

Kunnan ammatissa toimivasta väestöstä 47 prosenttia työs- kentelee

palvelualoilla,

45 prosenttia

jalostuksen

piirissä ja 8 prosenttia alkutuotannossa. Eurassa on

yli

300 vuotta

jatku-

nut

teollinen

perinne,

sillä

Kauttuan

Rautaruukki

perustettiin vuonna 1689.

Suurimpia

työnantajiaovat

tällä hetkellä

muun muassaEurankunta, HKRuokatalo, Amcor

Flexibles

Finland Oy,

Auramaa-yhtiöt,

Jujo ThermalOy,

Loipart

Oy,^Pintos Oy,

Koskinen-yhtiöt, Biolan-yhtiöt

ja

Jaakko-Tuote

^Oy.

Eura on

laajentunut

kahteen otteeseenkuntaliitosten seu- rauksena. Vuoden 1970 alusta siihen asti itsenäiset

Hinnerjoen ja

Honkilahden kunnat liitettiin osaksi Euraa. Vuoden 2009 alusta toteutui EuranjaKiukaisten kuntaliitos.

Tämä

kirja

vie

katsojan

ja

lukijan

tutkimusmatkalle eura- laisen luonnon, esihistorian ja

rakennusperinnön pariin.

Ku- vat antavat aavistuksen siitä, millainen voi

jylhimmillään

olla luonnon voima

Pyhäjärven

rantakallioilla alkutalven

hyytävän

viiman tuomienpärskeiden jäätyessä kiviin jakasvillisuuteen.

Koskei]

ärvi

esittäytyy

utuisine suviaamuineen,

joutsenineen ja

härkälintuineen. Euralaisen luonnon monimuotoisuudesta muistuttavat

näkymät auringonnousuun

herääviltä soilta, elämää

sykkivistä

lehdoista ja suomalaisen metsäluonnon muistomerkiksi

rauhoitetusta

ikikuusikosta.

Eurajoen varsilla

liikutaan niin talven

pakkashuuruissa

kuin kesän

korentojen

lentoaseuraten.

Euralainen esihistoria

on

alueen asukkaille ylpeyden aihe.

Arkeologiset

tutkimukset ovat

paljastaneet

suuren määrän

löytöjä

niinkivi-,

pronssi-

kuin rautakaudelta. Kuninkaan- haudan lisäksi Paneliassa on muitakin komeita

pronssikau-

tisia

hautaröykkiöitä,

joita harva on koskaan

nähnyt.

Harolan rautakautinen

röykkiöalue pähkinäpensaineen

ja sinivuok- koineen

sisältyy

rauhoitettuun

lehtojensuojelualueeseen.

Kolmhaaran ja Luistarin maankuuluilta kaivauksilta edetään Kauttuan Linnavuoren vallille ja Käräjämäen

kiviympyrään.

Kuvat vievät

katsojan mukaan

myös Härkänummen viikinki-

aikaisen muinaiskylän elämään.

Rakennusperinnön

historiallisia arvokohteita Eurassa ovat

taiteilija Jalmari

Karhulan 1900-luvun alussa suunnittelemat

jugend-tyyliset

^talot,

joista

tunnetuin on Euran Nuorisoseuran Pirtti. Kansainvälisestikin tunnustettuaarkkitehtuuria edusta- vatarkkitehti Alvar Aallon suunnitelmin 1930-

ja

1940-luvulla toteutetut rakennukset Kauttuan

Ruukinmiljöössä.

Satakun- talaista

rakennusperintöä

kauneimmillaan

tarjoavat

monien euralaisten

maatilojen päärakennukset juhlavine kuisteilleen.

Valtakunnallisestikin huomattua kivirakentamisen taitoa edustavat Panelian alueella runsaslukuisetkivinavetat,

kellarit

jamakasiinit, unohtamatta ainutlaatuistameijeriä, kivisiltaa

ja

rivi

myllyä.

EURA

Välähdyksiä luonnosta

^,

historiasta ja kulttuurista

Euran kunta

Tuomo Hurme

Liisa Nummelin Sirpa Wahlqvist

EURA

Välähdyksiä luonnosta, historiasta ja kulttuurista

Euran kunta

Kuvat ja taitto:

Tuomo Hurme Tekstit:

Tuomo Hurme,LiisaNummelin,

Sirpa Wahlqvist

Kuvanvalmistus

ja

graafinen^toteutus;

Mainos Mariini/Mari Aarikka Painatus:

Eura PrintOy²⁰¹⁰

Englanninkielinen käännös/English

translation:

Auli Hurme-Keränen

Kustantaja;

Euran kunta

©

Tekijänoikeudet

kuuluvat

kuvaajalle jakirjoittajille

ISBN 978-951-96964-3-0

Sisältö

Saatteeksi ⁹

Menneisyyden loistoa 20

Talonpoikainen ja teollinen Eura 43

Joki ^{palasi arvoonsa 86}

Lintuvesiä, soita, lehtoja ja ikikuusikkoa 107

English summary 138

Kuvissa mukana ¹⁴³

Syystalven

myrsky veistää taidetta Pyhäjärven rantakallioille Mannilassa.

6 7

Saatteeksi

Kun

tuhannen vuoden takaiset

suomalaiset,

"varsinaisen

Suomen" asukkaat,

vaelsivat kotikonnuiltaan pohjoiseen,

heitävastassa oli useitakin järviä. Kahdelle niistä rakentui aivan erityinen

merkitys. Koskeljärven

sokkeloinen jarunsas- saarinen eteläosa sai nimekseen

hyvin

kuvaavasti

Suomenperä.

Idempänä näköpiiriin

tuli melkein silmänkantamattomiin ulottuvaulappa. Siinä oli Pyhäjärvi.

Sanalla

"pyhä"

oli silloin toinen

merkitys kuin nykyään.

Pyhä

tarkoitti kaukana olevaa,neitseellistä jakoskematonta seutua, nautinta-alueiden

rajavyöhykettä.

Samoilla

linjoilla sijaitsee edelleen

Varsinais-Suomen

ja Satakunnan

raja.

Sata-

kunnanpuolella eteläisimmäksi kurkottaa kotipitäjäni Eura.

Oma suhteeni Euraan ja euralaisuuteen on vuosien varrella muotoutunutluontoharrastuksen ja luonnonvalokuvauksen kautta.

Jo ^lapsuus-

ja nuoruusvuosina tulivat tutuiksi Pähki- nistön

ja

Harolan lehdot sekä muut

Pyhäjärven pohjoisran- tojen

tikkametsät.

Opin

ymmärtämään, mitä kauttualaiselle

merkitsee Möljän

venesatamasta Hiittenkarin,

Kalasaaren

ja

Pikkusuntin

suuntaan avautuva

näkymä. Löysin Metsolan iki-

kuusikon

ja

monta muuta

luonnonystävän

mieltä

sykähdyttävää

retkikohdetta.

Muutettuani 1970-luvun

lopulla

Honkilahdelle sain Koskei-

järvellä

ja sen ympäristössä kosketuksen lounaisen Suomen

hienoimpaan

lähes luonnontilaisena

säilyneeseen

^kolkkaan,

joka

luontevasti

yhdistyy etelämpänä maakuntarajan

toisella

puolella

oleviin

suojelualueisiin, Vaskijärven luonnonpuistoon

ja

Kurjenrahkan kansallispuistoon.

Aika pianoivalsin, että

Koskeljärvessä

on

kysymys paljosta

muustakin kuin

lintujärvestä.

Se on kiinteä osa

laajaa

lounaissuomalaista saloseutua,

kurjen,

kuikan,

laulujoutsenen, harmaapäätikan,

ilveksen ja suden valtakuntaa.

Me

euralaiset

^-asummepa sitten

kunnan keskustaaja-

massa,Kauttualla,

Hinnerjoella,

Honkilahdella, Kiukaisissa, Paneliassa,

Turajärvellä, Naarjoella

tai missä

hyvänsä

niiden välimailla^-voimme olla

ylpeitä paitsi

kotikuntamme luonnon

monipuolisuudesta, myös

^senrikkaasta esihistoriasta ja mer- kittävästärakennusperinnöstä.

Kolmhaarassa elettiin jokivikaudella, kun suolainen meri- vesi huuhtoi suurinta osaa

nykyisen

Euran

pinta-alasta.

Arkeologisia kohteita

tunnetaanrunsaasti

myös pronssi-

kaudelta ja euralainen esihistoria

huipentuu

Luistarin

viikin- kiaikaisen kalmiston löytöihin. Myöhemmän asutuksen kerrostumia edustavat

eri

puolille

pitäjäänousseet

maatilojen rakennusryhmät, tyylikkäät kyläkokonaisuudet ja tunnettujen

arkkitehtien toteuttamat,valtakunnallistakin mainetta niittä- neet

piirustukset.

Oman

näkyvän

leimansa euralaiseen raken- tamiseen on luonut vuosisatoja

jatkunut

teollinen historia Kauttuan rautaruukin päivistä

nykyhetkeen.

Näistä aineksista

rakentuu

tämä

kirja,

sen

tekstit ja

kuvitus.

On toivotonta

yrittääkään sisällyttää kaikkia arvokkaita

^eura-

laisia

luonto-,

historia- ja kulttuurikohteita

saman

kirjan sivuille.Kukin aihekokonaisuus

ansaitsisi oman kuvateoksensa.

Tavoitteena

onkin

^vain

välähdyksenomaisin esimerkein

^va- lottaa Euran luonnon, esihistorian

ja

rakennetun

ympäristön parhaita puolia Pyhäjärven jylhistä

rantakallioista Panelian

pronssikautisiin hautaröykkiöihin

ja Nuorisoseuran Pirtin kaltaisiin rakennushistorian monumentteihin.

Eurassa 19. elokuuta 2010

Tuomo Hurme

Kauttualainen sielunmaisema Pyhäjärven Möljän

rannasta:Kalasaari,

Pikkusuntti jaPähkinistö.

Vuonna 1952 pudonneen purjekoneen lentäjän muistoristi Kauttuan Hiittenkarilla.

Kilometrin

pituinen

kapea Hiittenkarin niemi

on

hiljattain rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi

^Euran

kunnan hakemuksesta.

10

Jäätyvät

pärskeet

kuorruttavat rannan kiviä jakasvillisuutta.

Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus luo syystalvella Mannilan kallioille outoja jäämuodostumia.

14 15

Jääseinämä.

Talviaamun

valo.

Järvi

^vastustaa

talven voimaa viimeiseen asti. Mannilan Mansikin

rantaa

tammikuisessa

^asussa.

Yhä useammin Pyhäjärvi lainehtii avoimena vielä tammikuun

alussa.

Hämeenlinnan kalliot

Mannilassa.

18

Myrskyn jälkeen.

Menneisyyden loistoa

Sirpa Wahlqvist

Panelian Kuninkaanhauta on Suomen

komein pronssikauteen

^hauta-

röykkiö. Sen halkaisija

^on40

metriä jakorkeutta sillä

^on

nelisen

^metriä.

22 23

Sakaranuija

Kolmihaarasta ja Hinnerjoen diabaasista valmistettu vasarakirves Sarkkisista

(Museoviraston kokoelmat).

Kolmhaaran esihistoriallista asuinpaikkaa

^ontutkittu kaivauksin

vuodesta 1940 alkaen. Viimeksi kaivettiin

Munasaaressa vuosina 2002-2004.

Kolmhaaran Munasaaressa on Euran ainoa varma

kuppikivi. Suurehkon kivenmöhkäleen pintaan

on

hierretty

ainakin viisi pyöreää syvennystä.

EURA TUNNETAAN loisteliaasta esihistoriastaan. Rautakauden kalmis- tojen

laajat

tutkimukset jaerityisesti Luistarin

muinaisjäännösalueen

mit- taamattoman

arvokkaat löydöt tekevät aikakaudesta

^600-1156

jKr. poik-

keuksellisen mielenkiintoisen

juuri

Eurassa.

Euran

esihistoria

^onkuitenkin kokonaisuudessaan vähintään Suomen mittakaavassa erittäin rikas ja tutkimuksellisesti merkittävä. Museo- viraston

muinaisjäännösrekisterin

tietojen mukaan Eurasta tunnetaan

152

muinaisjäännöstä, joista

kivikaudelle (n. 8500-1500 eKr.)ajoittuu 51,

pronssikaudelle

(n. 1500-500 eKr.) 56, rautakaudelle (500 eKr-1150jKr.) 18

ja

historialliselle

ajalle

5.

Loput

kohteet ovat

ajoittamattomia

tai ne

ajoittuvat

useammille esihistorian

periodeille.

Museoviraston luokituksen mukaan luokan I kohteet ovat

valtakunnallisesti merkittäviä

muisto-

merkkejä, joiden säilyminen

onturvattava

kaikissa olosuhteissa.

Eurassa näitä

kohteita

^on

yli

50.

KIVIKAUSI

JA

PRONSSIKAUSI ovatEurassa

jääneet

rautakauden var- joon, vaikka

muinaisjäännöksiä

^onsiis näiltä aikakausiltaenemmänkuin rautakaudelta. Esihistorian

varhaisempia

vaiheita on tutkittu meillävä- hemmänja tutkimusten tuloksetovat jääneet pääosin vain asiantuntijoi- den tietoon. Toisaalta Eurassa

myöhäiselle

rautakaudelle tunnusomaisen hautaustavan, esineellisen ruumishautauksen vuoksi tuon ajan

löydöt

ovattutkimuksen kannaltakiinnostavia, ^{sillä ne ovat}

säilyneet

paremmin

kuin muualla

^Suomessa

vallinneen polttohautaustradition löydöt.

^Euran

myöhäisrautakauden löydöt ovatkin tärkeässä

osassa, kun luodaan kuvaa läntisen Suomen elämästä rautakaudella.

Arkeologi

voi vain harvoin tehdä kaivauksia juuri häntä itseään kiin- nostavassakohteessa. Tavallisesti kaivaukset aloitetaan,kun maanraken- nuksen

yhteydessä

ontullut esiinmuinaisjäännös ja se pitää tutkia ennen tien tai talon rakentamista kohteeseen.

Eurassa erityisesti

keskustaajaman

alueella on kaivausten kohteeksi useimmiten tullut ennalta tuntematon, maan

pinnalle näkymätön

mui-

naisjäännös,

usein

juuri

rautakauden kalmisto.

Arkeologit

ja

arkeologiset kaivaukset

ovatkin olleet tuttu kesäinen

näky 1800-luvulta lähtien tällä

seudulla. Ensimmäiset muinaisesineet on toimitettu Helsinkiin jo 1840- luvulla, kun Euran

pappilan

rakennustöiden

yhteydessä löytyi

hauta- antimia rautakauden haudoista. Harvassataitavat sen

jälkeen

olla nekesät,

jolloin

Eurassa ei olisi

tehty

mitään

arkeologiaan liittyvää

tutkimusta.

ENSIMMÄISET ASUKKAAT tulivat Euran alueelle siis jo kivikaudella,

jolloin

metsästys, kalastus ja

hylkeenpyynti

antoivat ihmisille elannon.

Tuosta

ajasta

^{kertovat monet}

asuinpaikat, jotka

ovataikanaan sijainneet meren rannoilla, vastikään kuroutuneiden Pyhäjärven ja

Koskeljärven

läheisyydessä ja jokisuissa.Arkeologit löytävät

^niistä

paikoista liesien ja majojen jäännöksiä,

kiviesineitä, iskoksia

ja

keramiikkaa. Kivikauden esi- neitä on

löydetty

Eurasta

paljon, esimerkiksi

Kiukaisten alueelta niitä on noin 550. Suuri osa Euran kivikauden

asuinpaikoista sijoittuu

noin 45 metrin korkeudelle merenpinnasta ja ne ajoitetaan noin vuosille 3500-2800 eKr.

Satakunnan alueelta kivikauden

asuinpaikkoja

tunnetaaneniten Eurasta.

Arkeologit

ovattutkineet niitä muun muassa Kauttuan

Tyttöpuistossa, Hinnerjoen

Lammilassa, Honkilahden

Kolmhaarassa ja

Kiukaisten Uotin- mäessä,

joka nykyisin

kuuluu Nakkilan kuntaan. Viimeisimmät tutkimukset tehtiin Kolmhaaran Munasaaressa vuosina 2002-2004.

Euran alueeltatunnetaan

lähialueesta poiketen huomattavia

niin sano- tun

Jäkärlän ryhmän asuinpaikkoja,

toinen tuon

kulttuurin keskittymä

^on Turun

seudulla. Jäkärlän

kulttuurin keramiikkaa on

löydetty

muun muassa HonkilahdenKolmhaarasta,

joka

^onSuomen

tunnetuimpia

kivikauden

asuinpaikkoja.

Kolmhaaran erikoisuus ovat punaisesta hiekkakivestä

tehdyt paasiarkkuhaudat, joiden

tarinajaajoitus on vielä osin selvittämättä.

Samoilta

paikoilta,

mistä Eurassa

löydetään Jäkärlän

keramiikkaa,

löy-

detään

myös tyypillistä kampakeramiikkaa.

^Ilmeisesti

seudulla

asui siis rinnan kaksi väestöä.

Jäkärlän

kulttuurin väki oli

jatkoa

jo varhaisemmin alueella asuneelle väestölle.

Tyypillinen kampakeramiikka

sen

sijaan

^kertoo, että

paikalle

onasettunut samaan aikaanuutta väestöä, oli ilmeisesti lähtöisin Laatokan seudulta.

Hinnerjoki

ontunnettuvasarakirveiden valmistuskeskuksena kivikaudella.

Hinnerjoen

diabaasista

valmistettuja

kirveitä on

levinnyt

monille Suomen rannikon vasarakirveskulttuurin

asuinpaikoille

vuosien 2500-2000 eKr. väli- senä aikana. Kivikauden

tutkija

Matti Huurretoteaakin, että Euranseutuon

joka

suhteessa Satakunnan vasarakirveskulttuurin keskus. Koko Suomen- kin huomioon ottaen se on

kyseisten

kiviesineiden tiheintä

löytöaluetta.

Huurre

jatkaa:

"Euran alueen vetovoimana ovat

selvästi

olleet diabaasi-

esiintymät.

Niiden ansiosta sinne on syntynyt

kirvespajoja,

voisi

melkein

sanoateollisuutta,

joiden

tuotteetolivat

haluttuja

koko maassa vasarakir- veskulttuurin

piirissä." Voidaanko

siis

ajatella,

että

euralaisen teollisuuden

juuret

ulottuvat

peräti 4000

vuoden takaiseen aikaan?

Kivikauden viimeisellä ajanjaksolla, Kiukaisten

kulttuurin aikana (2000-1500/1300 eKr.) Suomeen

levisi maanviljelyn

taito

lännestä. Siitä

kertovat

piikivestä tehdyt sirpit, joita

on

löydetty

muun muassaKiukai- sista. Kiukaisten kunta onantanut nimensä tälle esihistorian

ajanjaksolle,

sillä tuonaikakauden ensimmäiset

löydöt

tehtiin pitäjän alueelta Uotin- mäestä 1900-luvun alussa.

PRONSSIKAUDELLA (noin 1500-500 eKr.) seudulle tuli uutta väestöä pieninä

ryhminä

lännestä ja heidän mukanaan tuli myös uusi

hautaustapa.

24

Kun Luistarin

asuntoalueelle rakennettiin kunnallistekniikkaa

vuonna 1969,

kauhakuormaajan ^kauhaan

^tarttui

hopeakoristeinen

miekka.

Löytö käynnisti yli 20

vuotta

kestäneet arkeologiset kaivaukset.

kiviröykkiöhaudat, joihin vainajat haudattiin polttohautauksen jälkeen.

Tuon

ajan hautauksia

Eurasta tunnetaan

erityisesti

Paneliasta,

jossa

niitä on vielä

jäljellä yli

100, muttatiedetään, että niitä on tuhottu

kymmeniä.

Tuskin missään muualla Suomessa

pronssikautisia röykkiöitä

onollut

yhtä

tiheässä kuin

Paneliassa.

Aivan oikeutetusti

hiidenkiukaat

ovatsiis anta- neetnimensä koko Kiukaisten kunnalle.

Suomen

kivimäärältään

suurin

pronssikautinen hautaröykkiö

onPanelian Kuninkaanhauta,

jonka

korkeus on noin

neljä

metriä ja

halkaisija

noin 40 metriä.

Röykkiössä

onarvion mukaan 2000

kuutiota

kiviä. Tarinakertoo,että siihen on haudattu

kuningas,

mutta

todennäköisemmin

se on suvun hauta,

johon

on haudattu

vuosikymmenten,

ehkä

vuosisatojenkin aikana

useita vainajia. Kuninkaanhautaa ei oletutkittu, muttasenmuodonjasijainnin pe- rusteella

hauta

onajoitettu

pronssikauden alkupuolelle.

Sen vierestä pyörä- tien alta on

1980-luvun lopulla tehdyissä kaivauksissa löydetty asuinpaikka.

Se on

hautaa

nuorempi ja

ajoitettu

noin Kristuksen syntymän aikaan.

Muutkin Panelian

röykkiöt

ovatkomeita. Ne ovatkorkeasti

kaartuvia ja

sijaitsevat

näkyvillä paikoilla loivilla

rinteillä, usein

talojen pihoilla, kuten

Nykyisin Luistarin muinaispuisto

on suosittu

nähtävyyskohde, jossakesäisin laiduntavat lampaat.

jorakentamisensa

aikana

pronssikaudella. Pronssikaudella röykkiöt

sijait- sivat

rakentamisensa

aikaan merenrannalla,nyt ne erottuvat

komeasti

Panehan peltomaisemassa.

Paneliasta on

löydetty

useita tuon

ajan harvinaisia

pronssiesineitä,

kuten

kaksi miekkaa, keihäänkärki, partaveitsi ja

kaksi pronssikirvestä.

Ne ovat

kaikki

tuontitavaraa Skandinaviasta, osa

Keski-Euroopasta

_asti.

Pronssiesineiden

paljous

Paneliassa tukee ajatusta, että

alue

on

ollut

^mer- kittävä

asutuskeskus

pronssikaudella.

Pronssikautta

seurannutvarhainen rautakausi (n. 500 eKr.-600jKr.) on Eurassa vielä varsin

vähälöytöinen ajanjakso.

Harolan kalmisto Kaut- tualla sijoittuu mahdollisesti tuohon aikaan, mutta 690:sta

röykkiöstä

on tutkittu ainoastaan 18,

joten tutkimustietoa

onvähän

käytettävissä.

Se kuitenkintiedetään, että Harola on

Suomen

suurin

röykkiökalmisto.

Varhaiselta rautakaudelta tunnetaan

joitakin

esineitä,kuten Panelian suosta

löytyneet, aikanaan

veteen

uhratut

upeatpronssiset kaularenkaat,

jotka

ajoitetaan noin 550-300 eKr.

RAUTAKAUDEN LOPULLA (n. 600-1150 jKr.)^Euran

seudusta kehittyi

koko eteläisen Suomen

huomattavimpiin

kuuluva keskus.

Pyhäjärvi ja

Eura-

joki

muodostuivat tärkeiksi kulkureiteiksi,

jotka

mahdollistivat vilkkaan

kaupankäynnin.

Loistoesineitä kulkeutui meille

pitkiä matkoja kauppiai-

den mukanaja saattoivat alueen miehet lähteä itsekin

kauppamatkoille

vii- kinkien matkaan. Pisimmän matkan meille lienee

tehnyt

keltainen silkki- paita, jota Luistariin haudattu mies

käytti

900-luvulla.

Kangas

oliperäisin Kiinasta.

Rautakauden

loppupuoli

eli

merovingiaika,

viikinkiaika jaristiretkiaika ovatsiis meillä oikeaa loiston aikaa. Euran seudulla,nimenomaan Eurassa ja

Köyliössä

otettiin

käyttöön vuoden

600

tienoilla

uusi

hautaustapa,

ruu- mishautaus,kun muualla

Suomessa

vainajat

poltettiin 1000-luvulle

asti.

Näissä ruumishaudoissa

vainajat

on asetettuhautaan

juhla-asuissa

kerui- neen,

työvälineineen ja

aseineen. Ruumiskalmistot sijaitsevat molemmin

puolin Eurajokea

noin 3,5 kilometrin matkalla siten, että

pohjoisimmat

niistäovat

Pappilanmäki

jaLauhianmäki.

Arkeologisia

kaivauksia on

tehty

useissakalmistoissa, muun muassa Luistarissa,

Käräjämäessä,

Osmanmäessä

ja

Pappilanmäessä.

Luistarin kalmisto on Suomen

merkittävimpiä arkeologisia

kohteita.

Noin

puolen

hehtaarin aluetta on tutkittu vuosina 1969-1991 FT Pirkko- Liisa

Lehtosalo-Hilanderin johdolla.

Kaivauksissa koko muinainen kal-

mistoalue

^ontutkittu. Se sisälsi

yli

1300 hautaa ja

esinelöytöjen

määrä on valtava,tuhansia. Luistarin tunnetuin hauta on Euranemännänhauta,

johon

oli

kätketty viikinkiajan lopulla,

1020-1050

jKr.

noin 45-vuotias

yli

170 cm

pitkä

^nainen,

joka

oli puettu

juhla-asuun.

Hauta oli

säilynyt

niin

hyvin,

että sen

perusteella

voitiin ennallistaa Euran

muinaispuku, joka julkaistiin

vuonna 1982. Se on ensimmäinen

yhden

haudan

perusteella

ennallistettu

muinaispuku

Suomessa.

KÄRAJAMÄKI

^{on Suomen}tunnetuimpia

muinaisjäännöksiä.

Mäkitunne- taan kivikehästä,

jota

^kutsutaan

käräjäkiviksi

tai

tuomarinympyräksi

ja uskotaan, että

paikalla

onmuinaisina aikoina

käyty käräjiä.

Todellisuu- dessa

käräjäympyrä

on hauta,

johon

on

haudattu kaksi poltettua

vainajaa 600-luvun taitteessa.

Käräjämäessä

on laskettu olevan 169

hautapainannetta, joista

noin kol- mannes on tutkittu. Mielenkiintoisin hauta kuuluu niin sanotulle Käräjä- mäen

päällikölle.

Vainaja oli haudattu puiseen hautakammioon

ja

sen

päälle

oli ladottu iso kivikerros. Hauta-antimia oli runsaasti: miekka, väki-

puukko,

keihäs,

kilpi,

heloin koristeltu vyö,

spiraalisormus ja

erikoisuutena

käyttämätön

hioinkivi,

joka

oliasetettuvainajan pään alle. Muita tällaisia ei tunnetaSuomesta, muttavastineita

löytyy

muun muassa

Uppsalan

kum- muista,

joihin

uskotaan haudatun Ruotsin muinaisia

kuninkaita.

Kauttmn

Linnavuoren lakea kiertää kivistä koottu valli. Rautakaudella

se on

ollut nykyistä korkeampi

ja

lisäksi

sen

päällä

on

ehkä ollut

puusta

tehty

varustus.

Käräjämäen käräjäympyrän käytöstä käräjien pitopaikkana

ei

ole arkeologisia todisteita.

Ympyrä

^on

rakennettu kahden vainajan hautamuistomerkiksi 600-luvun lopulla.

Euran

Pappilanmäki

on Suomen upeimpien esihistoriallisten miekko- jen

löytöpaikka.

Loisteliain miekkahautaajoittuu 600-luvun

lopulle.

Hau- dassa olleen miekan kahva on

hopealevyä

ja kullattua pronssia ja se on upein ornamentein koristettu. Osittain

säilynyttä

tuppeakoristaa erikoinen

härkäpäinen

kala. Komean miekan

omistaja

onvarmasti ollut aikanaan

vaikutusvaltainen

mies, ehkä alueen

päällikkö.

Toinen upea

löytö

on

hopeakoristeinen

miekka,

joka

on

hienoimpia ristiretkiajan

esineitä Suomesta.

Polttamattomien

hautojen löydöt

antavatsiis

ainutlaatuista

^tietoamyö-

häisen rautakauden elämästä

Eurassa

ja Suomessa. Tuon ajan asuinpai- kat

^sen

sijaan

ovat meillä

vielä löytymättä.

Ehkä

yksi sellainen olisi

niin sanottu Kauttuan

kylän paikka nykyisen päiväkoti

Kulkusen

lähistöllä.

Keväällä, kun

peltomulta

onkostea, eikä

vilja

ole vieläoraalla, näkee

pellolla selvästi

^tummanmaakerroksen, kulttuurikerroksen,

joka paljastaa

vanhan asutuksen

paikan.

Vain

arkeologinen

tutkimus voikertoa, miten vanhasta asutuksestaon kysymys.

Asumisen,

joskin tilapäisen,

jäänteitä on

löydetty

myös Kauttuan Lin- navuorelta,

joka

^onollut

käytössä

700-800-lukujen vaihteessa. Pienen

Koskeljärven ympäristön

esihistoria on

vielä puutteellisesti

tunnettu

ja

tutkittu.

Isoluodon

saaresta

jokauan

tiedossa olleen

röykkiön lisäksi

rannoilta tunnetaan

muitakin

pronssikautisia hautoja.

muinaislinnan alueella

tehdyissä

kaivauksissa on saatu esiin muun muassakeramiikkaa,

väkipuukko

ja

jauhinkiven

aluskivi. Linnavuoren lakea kiertää vieläkinmaastossa

näkyvä

valli ja sen

päällä

on ehkä ollut puinen ^varustus. Ilmeisesti seudun väki onpaennutvihollisia Linna- vuorelle ja asunutkin siellä

lyhyitä aikoja.

EURAN ESIHISTORIAAN voitutustuaesihistorian

opastuskeskus

Naura- vassa

lohikäärmeessä

ja Luistarin

muinaispuistossa.

Tärkeimmillä mui-

naisjäännöksillä

on

opastaulut,

joissa

kerrotaan

kohteesta ja sen

löydöistä.

Muinaisen elämän

makuun

^pääsee

Härkänummen viikinkikylässä

^tai monissa vuosittain

järjestettävissä tapahtumissa,

kuten Muinaisaikaan, viikinkitaitokisat tai viikinkimarkkinat.

Nauravan lohikäärmeen

myymälästä

voiostaa

käsityöläisten

valmista- mia tämän

päivän käyttötuotteita

tai

koruja, joiden

innoittajana on mui- naisuus. Sillä tärkeääon,että Euran rikas muinaisuus ei ole vain mennyttä

ja

unohdettua,vaan kiinnostava

jakiinteä

osa euralaista elämäämyös tänä päivänä.

Joskus

^harvoin

pronssikauden röykkiöiden sisärakenteet

ovat

näkyvissä.

Panehan

Sepänmäen kahden röykkiön välissä näkyy avoin paasiarkku.

Kohdetta ei ole tutkittu.

Panehan Ruohomäestä

tunnetaan kolme

hiidenkiuasta.

Ne ovat

poikkeuksellisen

kauniita,

lähes kartiomaisia rakennelmia. Suurin röykkiö

on

noin

3,5 metriä korkea.

26 27

Harolan rautakautinen röykkiöalue

^{on osa}

luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua 70 hehtaarin laajuista Pyhäjärven rantalehtoa. Kohteeseen pääsee helposti

tutustumaan muun muassa

pähkinälehdossa kiertävää luontopolkua seuraillen.

Keväällä

Harolan muinaiskalmistoalueella

^kukkivat

pähkinä ja

sinivuokko ja

lumen

alta paljastunutta

maata

koristavat puna-

maljakkaat.

30 ³¹

Rautakautiseksi viikinkikyläksi rakennettu Härkänummi uinuu talvilevossa.

^Närhi. Härkänummen väki on kokoontunut

keskitalven nuotiotulille.

Pohjolan Muinaiselämys

^Oy

järjestääkoululais- ja aikuisryhmille elämysmatkoja

rautakauteen. Mannilassa sijaitsevassa Härkänummen viikinkikylässä paikallisten

historian

harrastajien yhdistys Osma ry. esittelee vierailijoille

^{Euran emännän}

perheen

ja suvun

viikinkiaikaista arkielämää.

34 35

Muinaiskorujen

valmistusta.

Härkänummen

seppä. Pronssi-

ja rautakauden indikaattori

tummatulikukka

Panelian Maijalan

luonnonkivistä

muuratun

tallin seinustalla.

Pronssi- ja rautakaudella

tämän

seudun eläjien hyötykasveja

olivat keltamo...

...ja syylälinnunherne juurimukuloineen.

Nuotiotuli pitää elämää yllä viikinkikylässä.

Muinainen

noitakasvi hullukaali

nousee

toisinaan esiin

vanhoilla

kasvustoillaan.

Sikoangervo^kukkii

pronssikauden

muistona

Panehan Maijalan-

kalliolla ja nurmilaukka

tuo

viestiä rautakaudelta.

38 ₃₉ Perävuoren kallioilla Honkilahden Lellaisissa elää vankka metsokanta.

Perävuoren sammas on

historiallinen rajapyykki, joka

on

kukaties pystytetty jo 1300-luvullakolmen silloisen

maakunnan, Suomen,

Kalannin ja Satakunnan

rajalle.

Komea

kivimuodostelma

on

yhä vanhalla paikallaan

Varsinais-Suomen

ja

Satakunnan

rajamerkkinä.

Tokkeen

^kalliolla

Honkilahden Kirkonkylässä sijaitsevan "kumistinkiven" arvellaan olevan esihistorialliseen aikaan liittyvä

muinaisjäännös.

Meren

rantakalliolla sijainnutta pienempien kivien

^{varaannostettua}

isoa kivilaattaa kopistelemalla

^saatiin

aikaan kauas kantava

ääni,

jota voitiin käyttää esimerkiksi lähestyvästä

^vaarasta

kertovaan tiedottamiseen.

Talonpoikainen

ja teollinen _Eura

Liisa Nummelin

Perinnemaisemaa kauneimmillaan. Kevätkynsimö kukkii Kiukaisten kirkon eteläpuoli- sella laidunkedolla. Taustalla näkyvä Raidialan tila sisältyy kirkon ympäristön tyylik-

kääseen maisemakokonaisuuteen.

43

EURANKULTTUURIYMPÄRISTÖN

tunnuspiirteitä

^ovatLounais-Suomen suurin järvi,

yksi

maakunnan kolmesta historiallisesta

ruukinmiljööstä, poikkeuksellisen

näyttävä

luonnonkivirakennusten

kerrostuma,Ala-Sata- kunnan

viljelylakeudet

ja^vauraat

talonpoikaistalot.

Vuoden 2009 alussa

yhteen liittyneissä

Eurassa ja Kiukaisissa on

paljon

samaa^-

molemmat

^ovat

Ala-Satakunnan vanhoja,

^vauraita

talonpoikais- pitäjiä. Uuden kunnan elinkeinohistoria

^on

silti

^rikas

ja

rikkaus

näkyy myös

rakennetussa

ympäristössä.

Sen

erityispiirteitä edustavat

^{muun mu-} assa historiallisen

raudanjulostuksen ja

sitä seuranneen suurteollisuuden Kauhua, kalastukseen

keskittynyt

Mannilan

kylä Pyhäjärven

rannalla ja soiden

perkauksen

leimaama Panelia.

Palvelut

ovatvanhastaan

jakautu-

neetniin Eurassa (kirkonkylä

ja

Kauhua) kuin Kiukaisissakin (Eurakoski

ja

Panelia) kahteen keskukseen sekä

jo vuosikymmeniä

sitten Euraan liitet- tyjen

Hinnerjoen ja

Honkilahden vanhoihin

kirkonkyliin,

mikä on vaikut- tanut

nykyisten

kuntakeskusten

taajamakuvaan. Vahvimmillaan

^erilaisuus on ollut teollisenKauttaan ja

talonpoikaisen

Euran

kirkonkylän

välillä.

Eura

kuuluu Ala-Satakunnan viljelylakeuteen,

jossa

peltoviljelyllä

^on vuosituhantiset juuret ja tiloilla

pitkä

historia.

Maatilojen

talouskeskukset lukuisine rakennuksineen ovat

säilyneet

asuttuina ja hoidettuina hirsi- rakentamisenperinnettä kunnioittaen. Kansanrakentamisen hienoimmat

esimerkit^-maakunnan

komeimpiin

kuuluvat

talonpoikaiset pihapiirit löytyvät yhtäläisesti

sekä entisestä Euran ehä Kiukaisten

pitäjästä.

Valta- kunnallisesti arvokkaiksi niistä on luokiteltumonetLaihian,

Köylypolven,

Harolan,

Kiukaistenkylän,

Panelian,

Hinnerjoen kirkonkylän ja

Korven-

kylän

maatilakokonaisuudet sekäYli-

ja

Ali-Nuoranteen talot Iso-Vahen-

kylässä.

Suuri

historiallinen merkitys

on

myös monilla Sorkkisten kylän

^van- hoilla tilakokonaisuuksilla, kuten

Souppaalla ja Lähteenojalla. Juuriltaan talonpoikainen

Vaaniin kartano

liittyy laajaan ja

aina historiallisen

ajan

alusta viljeltyjm Euraniitunkulttuurimaisemaan,

jonkakiintopisteitä

ovat Yksinäinen asema.

Peipohjan-Rauman

rataa

kulkevat junat eivät

enää

pysähdy Panelian

asemalla,

joka valmistui

radan rakennus-

vaiheessa vuonna 1897.

Nokkosperhoset

keväisellä

pajulla.

kartanon

mamsellityyppinen tuulimylly ja

aivan tien laitaan

sijoittuva empiretyylinen

lustihuone. Eurassa vahvasti vaikuttanut

taiteilija Jalmari

Karhula toi oman

jugend

-kerrostumansa euralaistaloihin. Karhulan tyy- lin tunnetuimmat esimerkitovatnuorisoseuran talo Euranpirtti (1908) ja Karhulan talo (1914) Sorkkisissa.

KEISARILLISEEN VENÄJÄÄNkuulunut Suomi

ja

suomalainen

yhteis- kunta eli voimakasta murroskauttaanlBoo-luvun lopun

vuosina,

mikä

muutti

peruuttamattomasti

maaseudun rakennettua

ympäristöä. Kaupan- käynnin vapauduttua maaseudullakirkonkylistä

alkoi muodostua

kaupal-

lisia

keskuksia

^{ja usein}

juurikirkkojen ja pappiloiden läheisyyteen

raken- nettiin

kauppaliikkeitä, pieniä käsityöläisverstaita

ja asuntoja. Samoihin taajamiin kunnat rakensivat ensimmäiset kansakoulut ja kunnantuvat.

Kouluja

rakennettiin

Satakunnan kyliin ja kaupunkeihin

vielä

pitkälle

1950-luvulle. 1960-luvulla alkoimuutto

kaupunkeihin

ja ikäluokat

piene-

nivät, mitä seurasi ensimmäiset

koulujen lakkauttamiset.

Euran monista 1800-luvun

lopun ja

1900-luvun alun kansakouluista pääosa on josiirtynytuuteen

käyttöön.

Edelleen

koulukäytössä

oleva puna- mullattu Euran

kirkonkylän

vanha kansakoulu vuodelta 1880 on pitäjän ensimmäisiä. Rakennuksella on huomattavaa

merkitystä

Euran kirkon- kylän miljöössä.

Rautatien rakentamisen edetessä Suomessasyntyi kokonaan uusia ase-

mayhdyskuntia.

Kiukainen tuli rautatien piiriin vuonna 1897,kun aluksi

yksityinen Peipohja-Rauma

-rata avattiin. Asemat rakennettiin Emä-

koskelle

ja

Panelian

Haavon

kylään

^-

viimeksi

mainittu

kauas Panelian kyläkeskuksesta.

Aseman

ympärille

muodostui oma vilkas taajamansa kouluineen, sahoineen,

myllyineen

ja

kauppoineen.

Tänään Panelian ase- manseutu on

hiljainen.

Koulu onlakkautettu,radalla ei oleenää henkilö- liikennettä, eikä asemallatoimintaa,

yhtään kauppaa

ei

ole palvelemassa

asiakkaita

ja

myös teollinen toiminta on

hiljentynyt.

Panelian asemanseutu on enää pieni

asutuskylä

monine vilkkaasta

menneisyydestä

kertovine rakennuksineen.

Vuonna 1912 avattiin uusi

yksityinen

^rataosuus

Peipohja-Rauma

-radalta

Pyhäjärven

rantaan saakka Kauttuan tehtaiden

kuljetustarpeita

silmällä pitäen. Rannasta, Rauman

möljältä jatkui

vesitie edelleen

Pyhäjärven

etelä-

päähän.

Kauttuan asema rakennuksineen on edelleen

jäljellä

ja asemakaa- valla

suojeltu,

muttaliikenne on

hiljentynyt jarakennukset

^odottavatuutta käyttöä.

Yhteiskunnan nopea uudistuminen

ja

siihen

liittynyt

vilkas raken- nustoiminta toimyös maaseudulle uusiavaikutteita, esikuvia ja ennes- tään tuntemattomia työtapoja 1800-luvun

lopulla ja

1900-luvun alussa.

Maaseudulle rantautuneetuudet

tyylit

ja rakennustekniikat

heijastui-

vat myös kansanrakentamiseen. Samaan aikaan metsien taloudellinen

hyödyntäminen

alkoi tuoda taloihin käteistä rahaa.

Höyryvoima

^va-

pautui ja johti höyrysahojen

^sekä

höyläämöiden

perustamiseen, mikä toi

markkinoille

ennen

näkemättömässä

^määrin

sahattua

ja

höylättyä

puutavaraa.

Tämän

murroksen seurauksena myös

^Euran

rakennettua ympäristöä

nousivat rikastuttamaan monet uudet nikkari- tai

jugend -tyyliset

koulut, seurantalot,

asemarakennukset sekä maatilojen päärakennukset.

^Yksi

näkyvä jälki

euralaisessa kulttuurimaisemassa tästä maaseudun uudenai- kaistumisvaiheesta on vahva

kivirakentamisen

kerrostuma. Siitä komein esimerkki on Tanelia "kivikeskusta",

jonka

muodostavat rukoushuone (1909

ja

1950), valtakunnallisesti ainutlaatuinen

meijeri

(1908), maakun- nan

vanhin kivisiltä

(1832),

rivimylly kivistä ladottuine pohjakerroksineen

sekä

kylämaisemaa hallitseva Maijalan kivimakasiini

(1862). Entisten EuranjaKiukaisten alueilla on myös

poikkeuksellisen paljon

luonnonkivistä muurattuja navettoja ja

makasiineja

samalta

ajalta.

Omat seurantalot ja

työväentalot,

nuo

talkoohengen

temppelit raken- nettiin

kirkonkylän

ohella myös moniin

sivukyliin

1800-luvun

lopun ja

1900-luvun alun vuosina

ja

^ne muodostuivat

kylien

ja kuntakeskusten

kiintopisteiksi,

joita samassa

kylässä

saattoi olla

parhaimmillaan

kolme- kin.

Jäljellä olevista yhdistystaloista

merkittävimmät ovat Euran Pirtti

(1908), Euran

työväentalo

Onnela (1911), Kauttuan VPK:n talo (1916),

Hinnerjoen seurojentalo

^(1908),

Kiukaisten seurojentalo

(1920-luku)

ja Panelian seurojentalo

(1932-35).

Merkittävä

^osanäistä

taloista

^on

ehtinyt

lamavuosien

jälkeen

nähdä

myös

uuden nousun

ja yhteisönsä

voimain

ponnistuksen laajan

kunnostushankkeen

muodossa.

ENNEN 1800-LUVUN

loppua

teollinen toiminta oli Suomen maaseudulla harvinaista. Poikkeuksen muodostavat esiteollisella

ajalla

syntyneetrauta-

ruukit, joita Satakunnassa on ollut kolme. EuranKauttualle,

Eurajoen

koskien äärelle

perustettiin

^vuonna1689 niistä

yksi,

Kauttuan rautaruukki.

Kauttuan ruukin ja sitä seuranneiden

paperitehtaan

ja

jalostamon yli

300-vuotinen

historia

onmuovannut

ajallisesti ja toiminnallisesti

^ker-

roksisen rakennetun

ympäristön

Pyhäjärven pohjoisrannalle.

Arkkitehti PJ.

^{Gylichinvuonna 1843}

suunnittelema

Euran

pappila kuuluu maakunnan komeimpiin lajissaan

Ritariperhonen.

46 47

Tänä

päivänä

rautaruukin

ajoista

ovatkertomassa enää Tallinmäen maa- talousrakennusten kokonaisuus 1900-luvun alusta (esim.talli,

Kyöpeli

ja Renkipirtti),

Sepäntien

ruukin aikaiset

työväenasuinrakennukset

sekäKaut-

tuanklubina toimiva 1800-luvun alussa rakennettu

empiretyylinen

ruukin- kartano kellotorneineen. Kauttuan teollista historiaa

jatkavat

saumattomasti vuonna 1907

raudanjalostuksen sijalle

perustetun

paperitehtaan

monet

rakennusvaiheet,

nykyisinPyhäjärvi-instittuutin käytössä oleva tehtaan- johtajan huvila. Villa Ahlström

(1909)

sekä arkkitehti Alvar Aallon ja hänen työtovereidensa

1930-

ja 40-lukujen moderni asuntoarkkitehtuuri. Sen kan- sainvälisestikin

tunnettu

edustaja

^{on vuonna}

1939

valmistunut terassitalo.

Kiukaisten Mäkelän koulu

on

rakennettu 1910-luvulla. Koulukäytön päätyttyä rakennus muutettiin juhlatilaksi

sen

arvoja kunnioittaen.

Tänään Kauttua on edelleen toimiva

teollisuusmiljöö.

Modernit tuo-

tantorakennukset,

yli

100vuotta

jatkunutpaperinvalmistus ja

rautaruukin aikainen asuin- ja

maatalousmiljöö

muodostavat

puitteet monipuoliselle

kulttuuritoiminnalle ja

-yrittämiselle, jolle

tehtaan äänet, valot

ja höyryt

tuovat

elävyyttä.

Euran muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita

teollisuus- miljöitä

ovat

Paneliankosken voimalaitos 1920-luvulta

ja SatanahkaOy:n 1930-

ja 40-luvuille

ajoittuvat

punatiiliset

tuotantorakennukset Eurakoskella.

Teollisen kulttuuriympäristön talonpoikaisempi

kerrostumaovatEura-

joen jaKöyliönjoen koskien

monet hirsirakenteiset

myllyt, erityisesti

ainutlaatuinen ja taidolla kunnostettu

Panelian rivimylly 1800-luvun

Naarjoen

(Länsi-Euran)

1800-luvun lopulla rakennettu koulu kuuluu

^Euran

vanhimpiin kansakouluihin.

^Kunta

myi koulukäytöstä poistetun kiinteistön yksityisomistukseen vuoden

2010 alussa.

puolivälistä.

Vuonna 1901 Suomessa säädettiin osuustoimintalaki, mikä

synnytti

vähitellen lähes

jokaiseen

maaseututaajamaan uudenaikaista

teollista

toimintaa

meijereiden

rakentamisenmyötä.Osuusmeijerit

heijas-

telivat rakentamisen

ajanmukaisia

virtauksia

ja

usein niiden

piirustukset

tilattiin keskusosuusliike

Hankkijalta.

Euran monistameijereistäovat

säily-

neetPanelian (1908) jaHonkilahden meijerit (1931). Osa aikanaan

arvok-

kaista ja vankoista

meijerirakennuksista

on jo

ehditty purkaa

ja

jotkut

^taas, kuten Euran

meijeri

ovat

kokeneet

suuria

muutoksia.

Monesta seurakunnasta

yhdistyneessä

Eurassa on nähtävissä hieno

valikoima 1700-luvun kansanrakentajien puukirkkoja. Neljästä

^entisestä

pitäjänkirkosta

kolme on rakennettu 1700-luvulla (Hinnerjoki ^1755-

muutos 1797, Honkilahti 1759,Kiukainen 1761^-muutos 1846). Arkkitehti

Josef Stenbäckin suunnittelema

Euran

kirkko

(1898)

ja

rakennusmestari

Oskar

^Salosen

suunnittelema Panelian rukoushuone

(1909)

puolestaan

kertovat aikansa

kansallisromanttisista pyrkimyksistä, joilletyypillistä

oli

paikkakunnalle muutenkin

ominainen luonnonkiven

käyttö.

Maakunnan ehkä

merkittävin

pappilarakennus

^onEuran vuonna 1843

rakennettu komea empiretyylinen pappila

pienen

matkan päässä kirkosta.

Euran

pappila

on rakennettu

myöhemmin paljastuneen,

Suomen merkittä-

vimpiin

kuuluvan rautakautisen kalmiston

päälle, maisemallisesti ja

51

kyläkuvallisesti

arvokkaalle mäelle. Moderneista kirkollisista rakennuksista on syytä mainita myös arkkitehti Olli Kestilän suunnittelema, vuonna

1967 Mikolanmäen rinteeseen valmistunut valkea funkishenkinen Kaut- tuan seurakuntakeskus,

joka

hienosti

täydentää

Kauttuan

ajallisesti

ker- roksista

teollisuusmiljöötä.

YHTEISKUNNAN ja elämänmuodon muutokset

^ovat

heijastuneet

myös Euran rakennettuun

ympäristöön. Kaupan keskittyminen näkyy vanhojen taajamien

kuihtumisena ja uusien

keskittymien

syntymisenä usein ennes- tään rakentamattomille

pelloille.

Monissa vanhoissataajamissa ei enää ole edes

päivittäistavaraliikettä.

Kauttuan "uusi" liikekeskus rakennettiin toi- sen maailmansodan

jälkeen.

Suuri osa aikanaan moderneista

rapatuista

liikerakennuksista on

jo

vuosia sitten

joko tyhjentynyt

tai

jäänyt toissijai-

seen

käyttöön.

Monia niistä on

jo

uhannut rapistuminen. Toivoa kuitenkin

herättävät

monet

hiljattain käynnistyneet

kunnostushankkeet.

Euraan onsyntynyt kokonaan uusi liikekeskus vanhan

kylänraitin

jää-

dessä

etupäässä asumisen

ja hallinnon käyttöön.

^Sama

kehitys

on koh- dannut monia

vanhoja

teollisuuslaitoksia.

Kansainvälistyvässä

maailmassa teollisuuden

ympäristöjen ylläpito

eienää ole

itsestäänselvyys.

Euralaisen

kulttuuriympäristön

vahvuudet, vuosituhantinen

viljelysmaisema,

vaihte- levä

luonnonympäristö, pitkä

teollinen historia ja upea kansanrakentami- senperinne,ovatsilti edelleen voimissaan.

Lähteenojan

vanha

päärakennus

on

vuodelta

1790

ja

sen

alla oleva kivistä holvattu

^kellari

perimätiedon

mukaan

1600-luvulta. Vanhaa pääraken-

nusta on muodistettu viimeksi 1900-luvun alussa.

Lähteenojan harmaakivinen makasiini

on

vuodelta

1894.

50

Lähteenojan uudemman asuinrakennuksenkomea uusrenessanssityylinen

kuisti on rakennettu 1890-

luvulla

Euran

kirkon suunnitelleen arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Kauniisti pidetty vanha päärakennus

^on

ollut

saman suvunasuttamana

rakentamisestaan

lähtien.

Tyylikäs Lähteenojan rakennusryhmä

^on

maamerkkinä kantatie

43:n varressa

Kiukaisten

suunnasta Euraan saavuttaessa.

Euran Pirtin

ikkuna.

Karhulan ulkorakennus.

Taiteilija Jalmari ^Karhula

suunnitteli kotitilansa

jugend-tyylisetrakennukset

1910-luvulla.

Nuorisoseurantalo

^Euran

Pirtti

^on

taiteilija Jalmari Karhulan tyxjlinäyte vuodelta 1908. Suomen seurantalojen parhaimmistoon kuuluva

^EuranPirtti

kunnos- tettiin ja pelastettiin tuholta 1970-luvun lopulla ansiokkaan paikallisen talkootyön

^voimin.

Karhulan aitta.

54 55

Perinteistä

talonpoikaisarkkitehtuuria edustava Filppulan punamultainen päärakennus Kiukaisten Laukolassa

^on

1700-luvun alkupuolelta.

Kuisti on

1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.

Tuuhean puiston ympäröimä Kiukaisten Wanha Pappila

^{on vuonna} 1865

rakennettu kappalaisen

virka- talo.

Pihalla

on

kivistä holvattu vanha kellari. Rakennus

^on

nykyisin kotiseutuyhdistyksen omistuksessa.

58 ₅₉

Knuutilan tilan päärakennus

onnoussut aivan

Eurajoen

rantaan

1900-luvun alussa. Pihaa ympäröi tiheä kuusiaita.

Töyhtöhyyppä ja västäräkki

^ovat

Köylypolven viljelyaukean peruslajistoa.

Kiukaisten Köylypolven kylässä sijaitsevan, nykyisin Aarikan

suvun

hallussa olevan Knuutilan tilan muinaisrenessanssityylisen päärakennuksen koristeellista

ulkoasua tehostaa lasinenveranta.

Paneliankosken Voiman 1920-luvulla rakennettu

voimalaitos on tärkeä osa

Panelian kyläkuvaa.

Panelian kivikeskustan tärkeimmät rakennukset

ovat

kirkko ja meijeri.

Rakennusmestari Oskar

Salosen suunnittelema Rukoushuoneyhdistyksen kirkko valmistui

^vuonna1909.

Kirkon

torni on

nykyasussaan vuodelta 1950.

Kulttuurihistoriallisesti

arvokas Panelian meijeri

rakennettiin

jo

hieman ennen kirkkoa vuonna 1908.

Hinnerjoella sijaitseva

Valon museo on

alkuperäiseen

asuunsa

entisöity mäkitupalaiskoti.

Sen

yhteydessä

on

lisäksi hevosaikakauden esineistöä sisältävä maatalousmuseo

sekä

menneiden

aikojen käsityöläisammatteja

esittelevä kotiseutumuseo.

Valon museon esineistö

henkii entisajan verkkaisaa elämänmenoa. Piha-alueelle

^on

siirretty

vanha

kuparisepän paja

traakiuunin

käsittävine ahjoineen ja

muine

työvälineineen.

62 63

Maatalouden muutokset

ovat ajaneet ahdinkoonkottaraisen,

pensastaskun jahaarapääskyn.

Lammastalous ylläpitää

^euralaisia

perinnemaisemia.

Käkikin

viihtyy

laitumen aitatolpalla.

Ulkona laiduntava karja

^on

Eurassakin yhä harvinaisempi näky.

Honkilahti,

Lellainen.

Euran

Lauhianmäen hautausmaa

on perustettu vuonna 1891

esihistoriallisen

kalmiston

paikalle. Lauhianmäki

on tärkeä osa

laajaa Sorkkisten kylän

kulttuuri- maisemaa.

Vaaljoen kyläläisten hoitama 1900-luvun alussa

perustettu

Keltnummen hautausmaa lienee

Suomenpienin.

Sinne

on

haudattu viimeksi

vuonna2009. Vuonna 1898 valmistunut Euran

kivikirkko

^on

arkkitehti

Josef Stenbäckin suunnittelema.

66 67

Harmaalokin

koristama

Siikakivi

^onmuistomerkki siian

istutuksesta Pyhäjärveen

Mannilan kalasatama edustaa maineikkaan

kalastajakylän

historiaa

ja nykypäivää.

70 71

Panelian kaksikaarinen kivistä holvattu silta on Satakunnanvanhimpia. Se on rakennettu vuonna 1832

Panehan ainutlaatuinen rivimylly

rakennettiin

1800-luvun puolivälissä ikimuistoiselle myllypaikalle. Kotiseutuyhdistys

^kunnosti

tuhoutumisvaarassa olleen

monumentin

1990-luvun alussa nähtävyyskäyttöön.

Satakunnan

maakuntalintu sinitiainen

viihtyy ympäri vuoden

^Kauttaan

Ruukinpuiston kulttuurimaisemassa.

Kauttaan

Ruukinpuiston historiallinen ja

matkailullinen

merkitys

^onviime

aikoina

noussut

yhä

voimakkaammin

esiin. Yleisötapahtumat japaikallisten taiteen-

harjoittajien näyttelyt

ovat tehneet alueesta

euralaisen kulttuuri- ja

taide-elämän keskuksen.

Kauttuan ruukinkartanoon kuulunut kellotorni rakennettiin ilmeisesti 1830-luvulla

puuvajaksi jarautaruukin tunnusmerkiksi.

Kauttuan Klubi on entinenruukinkartano,

jossa

ruukin

omistaja aikanaan

^asui.

Nykyinen, tyyliltään

klassistinen, vuonna 1802 rakennettu

ja

^vuonna 1824

kahdella siivellä laajennettu

rakennus

sijaitsee paikalla, jostaruukkia

^onhallittu sen

perustamisesta vuodesta

^{1689 asti.}

74 75

Kauttaan

Seppientien

entiset

rautaruukin seppien asuinrakennukset edustavat yhdessä

Kauttaan

Klubin kanssa ruukin alueen vanhinta säilynyttä rakennus-

kerrostumaa.

Aallon Porrastalo

tai

terassitalo

on ainoa toteutunut

kohde arkkitehti Alvar Aallon

useamman

rivitalon suunnitelmasta. Terassitalo valmistui talvisodan edellä

^vuonna

1939

ja

on

maailmankuulun arkkitehdin tunnetuimpia töitä.

Punatulkku.

78 79

Kauttuan ruukin maataloudesta vastanneelle työnjohtajalle, pehtoorille 1800-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus

tunnetaan

edelleen Pehtoorina. Rakennusta

^on

jatkettu 1900-luvun alussa.

Vuonna

1907

käynnistynyt

Kauttuan

paperitehdas jatkaa edelleen

tuotantoaan.

Keltasirkkuja.

Hinnerjoen puukirkko

on

valmistunut

^vuonna 1755.

Kirkkoa

siirrettiin hiukan

ja laajennettiin

ristikirkoksi vuonna 1799.

Tilhi ja taviokuurna

ovat

talvisia

^vieraita

pohjoisista

metsistä.

Honkilahden

puinen pitkäkirkko rakennettiin

vuonna 1759.

Kirkkoon liittyvä tapuli

on

ilmeisesti

rakennettu samoihin aikoihin.

83

Komoisten-Löyttylän viljelymaisema kuuluu Satakunnan arvokkaisiinkulttuurimaisemiin.

^{Komoinen, Uusimaa.}

Joki ^palasi

arvoonsa

Tuomo Hurme

Kauttualta alkunsa saava

Eurajoki

halkaisee matkallaan aluksi Euran

keskustaajaman.

Virran

kulku jatkuu Kiukaisten ja Panelian

kautta

Eurajoen kunnan

alueelle, missä

joki johdattaa

vetensä

Selkämereen.

86

EURAJOKI KULJETTAA ^Pyhäjärven

vedet Selkämereen Euran

pitäjän pohjoisosien

halki. Matkanvarrella vesiintarttuukulttuurin leima. Sen voi aistia

jo

muutamankilometrin päässä

joen

lähtökohdasta Kauttuan

joki-

suusta,missä vesi

parhaimmillaan

on vielä

läpikuultavan

kirkasta.

Teollisen elämänmuodon aikakaudella

Eurajoki taipui

monien muiden

jokien

tavoin ihmisen tahtoon. Siinä missä

jokea aikaisemmin

^oli

hyödyn-

netty hienovaraisesti

uittoväylänä, kalastuksessa

tai

helmenpyynnissä,

se kohoavan elintason

kuristuksessa valjastettiin

sähköntuotantoon, sitä

perattiin ja

^se

joutui silmittömästi luonnonvaroja haaskaavan kulutusjuh-

lamme viemäriksi.

Vuosikymmenien

ajan

jokivarren

asukkaat sulkivat silmänsä

joelta.

Se oli vain välttämätön

paha, joka tyynesti

otti^vastaanteollisuuden

hapot ja lipeät,

asutuksen jätteet

ja

maatalouden ravinteet. Oli

helppo

kääntää

pää,

antaavirran viedäja unohtaa.

KAIKKI^EIVÄT

Eurajoen

^kokoista

vesiväylää joeksi

kutsuisikaan.

Johonkin Kokemäenjoen

kaltaiseen valtavirtaanverrattuna se onkin kovin vaati-

maton. MuttaEuraniitun,

Köylypolven ja

Kohnan

viljavainioiden läpi

halkoessaan jaPanelian keskustan maisemissa kiemurtaessaan

pienikin joki

antaa maisemalle ilmettä. Ainakin sen varressa asuville

joki

muut- tuutärkeäksi

jokapäiväiseksi

katseen

vangitsijaksi.

Vähitellen on kasvanut sellaisten ihmisten määrä, jotkaosaavat antaajoelle sille kuuluvan arvon.

Vaikka

jätevedenpuhdistamolla

tai tehtaalta

puhdistamolle johdetta-

vassa

putkistossa

ilmenevät

ongelmat

vieläkin

silloin tällöin

tuovat

jokeen

Väliaikaisesti sinne kuulumattomia aineita, on

yleinen suhtautuminen jokeensilti kokenut täydellisen muutoksen. Hienona

osoituksenatästä on

Pyhäjärvi-instituutin

hallinnoima, vuonna 2009

käynnistynyt

EU-rahoittei- nen Jokivarressa-hanke,

jossa

^ovatmukana myös Kiukaisten

Köylypolvella

Eurajokeen

yhtyvä Köyliönjoki

sekä

Koskeljärvestä

alkunsa saava

Lapinjoki.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on

paikallisten

asukkaiden aktivointi

vesiensuojeluun.

Sen

yhteydessä

pyritään luomaan sitoutunut toimija- verkosto,

joka

turvaa

jokien

vedenlaadun

parantamiseksi

tehtävän työn.

Asukkaille tarjotaanneuvonta- ja

suunnitteluapua vesiensuojeluun liitty-

vissä

kysymyksissä.

Kasvillisuus-

ja

linnustokartoituksilla tuotetaan uutta tietoa jokivarsien luonnosta.

Eurajoki

oli

pahimpien päästöjen ja

ravinnekuormien aikaanniin keh- nossa tilassa, ettei siinä uivia

kaloja

kannattanut pyytää, saati

käyttää

ihmisravinnoksi. Niistä

päivistä

tilanne on jo

korjaantunut. Joessa

^uitaas

kalaa

harrastajakalastajille ongittavaksi

jakatiskoitavaksi asti jakalaa voi

syödäkin. Käynnissä

^onmyös tulevaisuuteen tähtääviä huikeita suunnitelmia

palauttaa Eurajoki lohikalojen nousujoeksi.

Taajamien maisemasuunnittelussa

^Eurajoen

merkitys ymmärretään

entistä

paremmin. Myös jokivarren

arvokkaiden

kulttuuriympäristöjen

vaali- miseen on

herätty

^-

hyvänä

esimerkkinä Panelian

rivimyllyn

entisöinti.

TINKIMÄTTÖMÄLLE LUONNONYSTÄVÄLLE

joki

avautuu

tietysti

ennen kaikkea eläimistön ja kasvillisuuden kautta. Eurajoen sisältämä elämän rikkaus onsuurempi kuin kiireinen

ohikulkija

ikinä uskoisikaan.

Sulaa vettä

kaipaavien lintujen talvehtimispaikkana Eurajoki

^lienee

nykyisin Satakunnan

paras. Heinäsorsia elelee

joen yläjuoksulla joka

^talvi 250-300

yksilöä.

Näin suuren

sorsajoukon

talvehtimisella on

jo

riista-

taloudellistakin merkitystä.

Monesti

heinäsorsien joukossa pysyttelee läpi

talven

jokunen

telkkä.

Harvemmin tulee

talvihavaintoja

^tavista,

haapanasta

ja isokoskelosta.

Jokatalvinen

erikoisuus on

pikku-uikku.

Eurajoen

yläjuoksu

^ontalvikuu- kausina

varmimpia pikku-uikun tapaamispaikkoja

Suomessa. Parhaim- millaan joesta on samalla kertaa

löytynyt neljäkin

uikkua.Smaragdinhoh- toinen

kuningaskalastaja

saattaa

joskus

^osuaonnekkaan

lintuharrastajan

kiikariin jokirannan huurteisen pajun oksalta.

Kokemus sinänsä on sukellelevan

koskikaran

tarkkailu

parinkymmenen

asteen

pakkasessa. Eurajoen

varsilla

talvehtivien karojen pesimäalueet

ovatNorjan jaRuotsin tuntureilla ja vuoristoissa. Suomessa

läpi

talven suli- na pysyvät virtaavat vedetovatniiden

talvehtimispaikkoja.

Euran alueella joessa viettänee talvensa säännöllisesti vajaat 20 koskikaraa. Ne saapuvat tänne loka- marraskuun taitteessa ja viimeiset

myöhästelijät

suuntaavat lentonsa takaisin pohjoiseen huhtikuun

keskivaiheilla.

OMAN LUKUNSA muodostavatjoenrantametsät ja

-pensaikot.

Komeinta lehtoa on

joen yläjuoksun

^rannoilla

Kauttualla. Siellä

^ikivanha puusto ja tuuhea aluskasvillisuus

johdattavatkulkijan

sademetsämäisiin tunnelmiin.

Korvissa soi mustarastaan huilu,

mustapääkertun

luritus, punavarpusen

vihellys, pikku

tikan

kiikitys

jakultarinnan kiihkeä säe.

Rantapajukot, jotka

luonnostaan

kuuluvat jokirannan

^{maisemaan,ovat}linnustomme mestari-

laulajien,

satakielen, luhta- ja viitakerttusen valtakuntaa. Kesäöistä melo-

jaaviihdyttää rantaniityiltä kuuluva ruisrääkän

persoonallinen

narina.

Suomen kauneimmat sudenkorennot, immenkorento ja neidonkoren- to

lepattavat

aurinkoisina

kesäpäivinä

joen

yllä

ja levähtävät tämän tästä

ulpukan

kukilla ja kelluvilla lehdillä.

Joella

lentävät myös muun muassa

kirjoukonkorento,

välkekorento

ja sulkakoipikorento. Uhanalaisen

sau- kon vakiintuminen

jokivarren

eläimistöön on sekin

kohottanut

tuntuvasti Eurajoen

luonnonsuojelullista

^statusta.

Talven

valo

Eurajoen alkulähteillä

^Kauttuan jokisuussa.

90 91

Entisöity mylly

viestii menneen

ajan

elämän

henkeä.

Eurajoen lisääntyneestä arvostuksesta kertoo

muun muassa

jokivarrenmerkittävien kulttuurikohteiden kunnostus. Panelian historiallinen Rivimylly

^on

kiinteä

osa

ikiaikaista jokimaisemaa.

Keskitalven pakkaspäivinä

huurre

muotoilee jokivarren

maiseman

maalaukselliseksi

Kauttuan

jokisuussa

(oik.)

ja

Euran

urheilukentän

sillan luona.

Kauttuan

Alisellakoskella Eurajoki

virtaa sulana

kovimpinakin pakkaskausina.

Heinäsorsat ja telkkä elävöittävät talvista jokimaisemaa.

Koskikara

^on

säännöllinen vieras Eurajoen yläjuoksun rannoilla lokakuun lopusta

huhti-

kuun

alkuun. Täällä

talvehtivat karat edustavat pohjoisen Norjan ja

Ruotsin pesivää

kantaa.

Immenkorento

on

Eurajoen tyylikkäin

sudenkorento.

Suviaamu

joellaPanehan Kohnassa.

99

Keskikesän

iltapilvet japelto-ohdake.

Auringonnousun

hetki

jokivarren

mullilaitumella.Kanelia,Kohna.

S

Lähestyvä syksy värjää jokirannan pajukot

^Euraniitun

aukeilla. Kirjoukonkorento

lentää

jokivarsilla

vielä syys-

lokakuussa.

103

Ulpukka ja

muut

kelluslehtiset

^täyttävät

joen.

Lintuvesiä,

soita, lehtoja

ja ikikuusikkoa

Tuomo Hurme

Koskeljärvi

^oneteläisen Suomen

merkittävimpiä luonnonsuojelualueita.

Alkukesän varhainen aamu Kotolahdella.

107