Valtteri Hirvonen
ARC EUROPE GROUPIN
TIEPALVELUYLEISOHJEIDEN
PARANTAMINEN
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 2018 | 28 sivua, 1 liitesivu
Valtteri Hirvonen
ARC EUROPE GROUPIN
TIEPALVELUYLEISOHJEIDEN PARANTAMINEN
Ajoneuvokannan uusiutuessa teillä alkaa liikkua yhä enemmän sähkö- ja kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Tie- ja hinauspalveluita harjoittavien yritysten on pystyttävä tarjoamaan palveluitaan myös uusille ajoneuvoille, joten Autoliitto yhteistyössä Oy Harkka-Yhtiöt Ab:n kanssa päätti toteuttaa tämän opinnäytetyön muodossa tiepalvelulle uudet yleisohjeet ARC Europe Groupilta saatujen tiedostojen perusteella.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda suomenkieliset ja parannellut tiepalvelun yleisohjeistukset Autoliiton antamien englanninkielisten materiaalien pohjalta. Yleisohjeiden suomentaminen ja muokkaaminen Suomen lakien sekä saatavilla olevien autoalan erikois- kurssien mukaan auttaa parantamaan tulevaisuudessa tarjottavaa tie- ja hinauspalvelua Autoliiton osalta.
Yleisohjeiden suomentamisen yhteydessä tutkittiin Suomen työturvallisuuslain 738/2002, sähkötyöturvallisuuslain 1135/2016 ja sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002:n vaatimuksia tie- ja hinauspalvelulle sekä sähköajoneuvojen korjaamiselle ja huoltamiselle. Työn toimeksiantajien pyynnöstä työssä tutkittiin myös turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja Suomen kaasuyhdistyksen materiaalien perusteella kaasuajoneuvojen korjaamista ja huoltamista.
Tämän opinnäytetyön lopputuloksena syntyneet tiepalvelun yleisohjeistukset ja niihin liittyvät oheistiedostot ovat viimeisimmän saatavilla olevan tiedon perusteella tehty ja niihin on sisällytetty sähkö- ja kaasuajoneuvojen osalta asioita, joita tulevaisuudessa saatetaan vaatia tie- ja hinauspalvelulta Suomen lain tai eri viranomaistahojen puolesta.
ASIASANAT:
Tiepalvelu, Tieliikenne, Autoliitto
2018 | 28 pages, 1 page in an appendix
Valtteri Hirvonen
THE IMPROVEMENT OF ROAD SERVICE
ASSISTANCE GENERAL INSTRUCTIONS BY ARC EUROPE GROUP
As the vehicle fleet of Finland keeps modernizing more and more electric- and gas-powered vehicles start to appear in the streets. Road service assistance and towing service providers must be able to provide their services to the new vehicles so the Automobile and Touring club of Finland (ATCF) in cooperation with Harkka-Yhtiöt Oy decided to make new general instructions for road service assistance in the form of this thesis. The new general instructions are based on documents that ATCF and Harkka-Yhtiöt Oy have gotten from ARC Europe Group.
The objective of this thesis was to create improved road service assistance general instructions based on the English materials provided to the author by ATCF. The English materials were translated into Finnish before the improvement of the general instructions. Translating and modifying the instructions to fit the Finnish legislation and to be usable with the available vehicle industry special courses will help to improve the road service assistance and towing service that ATCF provides in the future.
The requirements for road service assistance, towing and the repair of electric vehicles were studied according to the Finnish legislation acts of the occupational safety and health act 738/2002, the electrical safety act 1135/2016 and the electrical safety standard SFS 6002. Based on the request of the employers of this thesis, the requirements of repairing gas-powered vehicles were studied according to the materials of the Finnish Safety and Chemicals Agency Tukes and the Finnish Gas Association.
The improved road service assistance general instructions and supplementary files that were the result of this thesis have been made with the latest available knowledge and information and they have been enclosed with information on electric- and gas-powered vehicles that may be required from road service assistance and towing services in the future by the Finnish legislation or by different government agencies.
KEYWORDS:
Road service, Road Traffic, Automobile and Touring Club of Finland
KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO 6
1 JOHDANTO 7
2 TOIMEKSIANTAJAT 8
2.1 Oy Harkka-Yhtiöt Ab 8
2.2 Autoliitto AL 8
2.3 ARC Europe Group 10
3 HINAUS- JA TIEPALVELU SUOMESSA 11
3.1 Hinauspalvelut 11
3.1.1 Hinausalalla toimimisen vaatimukset 11
3.1.2 Hinausalan toimijat 12
3.2 Tiepalvelut 12
3.2.1 Tiepalvelun markkinoiden jaottelu 13
3.2.2 Tiepalvelun harjoittamisen vaatimukset 13
4 TIEPALVELUOHJEIDEN PARANTAMINEN 15
4.1 Yleisohjeiden tietojen soveltaminen Suomessa saatavilla olevien autoalan kurssien
mukaan 16
4.1.1 Sähkötyöturvallisuuslain vaatimukset sähkötöiden suorittamiselle 17
4.1.2 Sähkövoimajärjestelmän sähkötyöt 20
4.2 kaasukäyttöisten ajoneuvojen tiepalvelu yleisohjeiden mukaisesti 20
4.2.1 Metaanin ominaisuudet 22
4.2.2 Yleisohjeet kaasuautojen osalta 23
5 PARANNETTUJEN TIEPALVELUOHJEIDEN KÄYTTÖ 24
5.1 Käyttö jokapäiväisessä tie- ja hinauspalvelussa 24
5.2 Hyödyntäminen tulevaisuudessa 25
6 YHTEENVETO 26
LÄHTEET 27
Liite 1. ARC Europe Groupin sähköajoneuvojen korjaamista ja huoltamista koskevat osaamistasot
KUVAT
Kuva 1. Autoliiton Plusjäsenyyden edut (Autoliitto 2018.) 9 Kuva 2. Autoliiton tiepalveluvalaisin (Autoliitto 2018.) 14 Kuva 3. Sähkötyöturvallisuuslain 55 § (Finlex sähkötyöturvallisuuslaki 1135/2016.) 18 Kuva 4. Kaasuautojen määrät Suomessa 2017 - 2018 (Trafi 2018.) 21
TAULUKOT
Taulukko 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosittain käyttövoiman perusteella. (Trafi
2018.) 15
ADAC Allgemeiner Deutscher Automobil-Club, eli Saksan autoliitto.
AL Autoliitto.
ARC ARC Europe Group lyhennettynä. ARC Europe Group on Eu- roopassa toimiva autoliittojen keskusliitto, joka tarjoaa luok- kansa parasta tiepalvelua kaikissa jäsenmaissaan.
bCall ja eCall Breakdown call ja Emergency call, eli ajoneuvovalmistajien omat hätäkutsupalvelut.
Bi-Fuel Kahta polttoainetta käyttävä kaasuajoneuvo. Esimerkiksi bensiini ja maakaasu, mutta vain yhtä polttoainetyyppiä käy- tetään kerrallaan.
CAN-verkko Controller Area Network, eli ajoneuvon ohjainverkko.
CNG ja LNG Compressed Natural Gas ja Liquefied Natural Gas, eli pai- neistettu ja nesteytetty maakaasu.
EA1 Ensiapu 1 -koulutus.
EOBD / OBD-2 European On Board Diagnostics / On Board Diagnostics, eli ajoneuvon itsediagnostiikat.
Euro NCAP European New Car Assesment Programme, eli eurooppalai- nen uusien autojen turvallisuutta arvioiva ohjelma.
Kriittinen lämpötila Lämpötila, jossa kaasu voidaan paineistamalla nesteyttää.
Kriittinen paine paine, joka vastaa kriittistä lämpötilaa.
Normaalipaine normaali ilmakehässä vallitseva paine. 101325 Pascal, eli 1.01325 bar.
Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto.
1 JOHDANTO
Autoala kehittyy koko ajan ja näin ollen myös korjaamo-, tiepalvelu- ja hinausalan yritys- ten on kehitettävä omia palveluitaan pysyäkseen kilpailukykyisinä. Vuosien 2015 ja 2018 välillä Suomessa on ensirekisteröity 1567 täysin sähköllä toimivaa ja 285 maakaasulla toimivaa henkilöautoa (Trafi tilastotietokanta 2018). Tilastotietokannasta voidaan todeta, että sähköä ja maakaasua käyttävien henkilöautojen ensirekisteröintien määrä tulee kas- vamaan lähivuosina, etenkin kun useammat ajoneuvojen valmistajat pyrkivät sähkö-, kaasu- ja hybridiautojen markkinoille. Ajoneuvokannan uusiutuessa syntyy myös uusia vaaran paikkoja. Näistä hyvinä esimerkkeinä ovat sähkö- ja hybridiautojen korkeajänni- tejärjestelmät sekä maa- ja nestekaasuautojen paineistetut järjestelmät.
Hinaus- ja tiepalvelualan työntekijöiden työnkuvasta johtuen heillä voi olla tavallista kor- jaamohenkilökuntaa suurempi riski loukkaantua työskennellessään erilaisten ajoneuvo- jen parissa. Usein hinaus- ja tiepalvelualan työntekijät työskentelevät yksin tai tilanteesta riippuen paikalla voi olla myös hinattavan ajoneuvon omistaja. Turhien onnettomuuksien välttämiseksi yritysten on koulutettava työntekijöitään pystyäkseen turvallisesti ja lakia noudattaen laajentamaan toimintaansa uusien ajoneuvotekniikoiden parissa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on parantaa ARC Europe Groupin tekemiä tiepal- veluille tarkoitettuja yleisohjeistuksia, jotka työn päätoimeksiantaja Oy Harkka-Yhtiöt Ab on saanut Autoliitolta. Yleisohjeet suomennetaan ja muokataan Suomessa olevan lain- säädännön mukaan. Ohjeiden päivittäminen ja kääntäminen suomeksi auttaa kehittä- mään Harkka-Yhtiöiden sekä Autoliiton muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamaa tie- ja hinauspalvelua sekä parantamaan työntekijöiden ammattitaitoa.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan ensin Suomen lainsäädännön vaatimuksia hinaus- ja tiepalvelulle ja laaditaan sen jälkeen tiedostoja, jotka sisältävät uudet yleisohjeistukset hinaus- ja tiepalvelulle Suomessa. Autoliitto on saanut aiemmin ARC Europe Groupilta komponenttikooditiedoston, jonka perusteella tämän opinnäytetyön pohjana toimivat tie- dostot on rakennettu. Kaiken pohjana toimiva komponenttikooditiedosto sisältää kaikki yleisimmät ja harvinaisemmat ajoneuvojen komponentit numeroituna ja niitä on yli yh- deksänsataa. Päivitettävissä yleisohjeissa ei ole eriteltynä omaa kohtaansa kaikista ARC Europe Groupin määrittelemistä yli yhdeksästäsadasta komponentista, vaan siihen on koottu yleisnimikkeiden alle yleisimmät viat komponenttikooditiedoston komponenttien perusteella ja näitä laajennetaan Suomeen sopiviksi.
2 TOIMEKSIANTAJAT
Tällä opinnäytetyöllä on kaksi varsinaista toimeksiantajaa, joista johdannossa mainitun päätoimeksiantajan Oy Harkka-Yhtiöt Ab:n lisäksi myös Autoliitto on työn toimeksianta- jana. Autoliitto toimii yhdessä ARC Europe Groupin kanssa ja täten ARC on epäsuorasti kolmas opinnäytetyön toimeksiantaja. Opinnäytetyön aikana tehdyt dokumentit päätyvät kummankin Suomessa olevan toimeksiantajan käyttöön ja Autoliiton kautta myös muille Autoliiton yhteistyökumppaneille.
2.1 Oy Harkka-Yhtiöt Ab
Oy Harkka-Yhtiöt Ab on veljesten Esa ja Tomi Harkan vuonna 2000 perustama yritys.
Yrityksen palveluihin kuuluu nykyään korjaamo- ja hinaustoiminnan lisäksi Kuusakoski Oy:n valtuuttama autojen romutuspalvelu, pesukatu sekä nykyisen toimipisteen yhtey- dessä olevat katsastuspalvelut, joita hoitaa Katsastus Turku AD Ky. Harkka-Yhtiöiden hinauspalvelu kattaa kaiken pyöräkaluston ja hoitaa onnettomuuksien ja rikkoutuneiden ajoneuvojen hinaamisen lisäksi myös hylättyjen ajoneuvojen hinauksia lähipaikkakun- nilta. (Harkka-Yhtiöt 2018.)
Viranomaisyhteistyö on läsnä Harkka-Yhtiöiden arjessa erilaisten koulutusten järjestä- misen muodossa yhdessä Pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Toimitus- johtaja Esa Harkka on järjestänyt turvatyynyjen räjäytyskoulutuksia, sekä mereen upon- neiden autojen pelastuskoulutuksia palo- ja meripelastusviranomaisten kanssa. Pelas- tuslaitos käy myös harjoittelemassa turvallista ajoneuvojen purkamista Harkka-Yhtiöiden varikolta löytyvillä romutettavilla ajoneuvoilla. (Harkka-Yhtiöt 2018.)
2.2 Autoliitto AL
Autoliitto on yksityisautoilijoiden palvelu-, harrastus- ja edunvalvonta järjestö, joka on perustettu vuonna 1919 ja on myös ainoa autonkäyttäjien kuluttajajärjestö Suomessa.
Autoliitolla on yli 120 000 jäsentä, joille tarjotaan monipuolisesti tietoa autoilusta, liiken- teestä ja matkailusta ympäri maailman. Jäsenille kuuluu esimerkiksi tuhannet jäsenedut Suomessa ja ulkomailla, kuukausittain ilmestyvä Moottori-lehti sekä Plus-jäsenyyden si- sältämä yli 40 Euroopan maan kattava apupalvelu (kuva 1). (Autoliitto 2018.)
Kuva 1. Autoliiton Plusjäsenyyden edut (Autoliitto 2018.)
Autoliitto edistää Suomessa sujuvaa ja turvallista liikennettä vaikuttamalla liikennejärjes- telyihin ja tieverkostoon. Pyrkimyksenä on myös autoiluun kohdistuvan verotuksen alen- taminen keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle, jotta jäsenet voisivat tulevaisuudessa ajaa uudemmilla ja ympäristöystävällisimmillä autoilla. (AL 2018.)
Autoliitto tarjoaa myös testituloksia liikenteen eri osa-alueilta. Testeihin kuuluu niin eu- rooppalaisten auto- ja kuluttajajärjestöjen toteuttamat turvaistuintestit, kuin myös Euro NCAP:in suorittamat autojen kolaritestit. (AL 2018.)
Autoliiton palveluihin kuuluu myös yleinen tiepalvelu, joka auttaa kaikkia tielläliikkujia Suomessa vuorokauden ympäri. Tiepalvelua hoitavat eri ammattipalvelut, hinausyhteis- työkumppanit kuten Harkka-Yhtiöt, sekä harrastuksenaan tiepalvelutoimintaa harjoitta- vat vapaaehtoiset. (AL 2018.)
2.3 ARC Europe Group
ARC Europe Group on vuonna 1991 perustettu Euroopan suurin tiepalveluiden tarjoaja, jonka verkko kattaa yli 40 maata Euroopassa ja yhteensä 213 maata maailmanlaajui- sesti. ARC tekee yhteistyötä kaikkien Euroopan suurimpien autoliittojen kanssa, kuten esimerkiksi ADAC:in kanssa. Yhdessä viiden tytäryhtiönsä ja monien autoliittojen kanssa ARC pystyy tarjoamaan luokkansa parasta tiepalvelua kaikissa jäsenmaissaan.
ARC on tehnyt sopimuksia useiden suurimpien ajoneuvojen valmistajien kanssa vuo- desta 1993 lähtien ja täten ARC on nykyisin johtava eCall (emergency call) ja bCall (breakdown call) -palveluiden tarjoaja Euroopassa. Edellä mainitut palvelut auttavat hä- täkeskuksia paikantamaan ja tunnistamaan apua tarvitsevat ajoneuvot ja täten hätäkes- kukset voivat lähettää oikeaa ajoneuvokalustoa paikan päälle nopeasti. (ARC Europe Group 2018.)
3 HINAUS- JA TIEPALVELU SUOMESSA
3.1 Hinauspalvelut
Suomessa on ollut ammattimaista hinaustoimintaa jo 60-luvulta lähtien. Pitkän aikaa au- toilijat turvautuivat läheistensä ja muiden tielläliikkujien apuun ajoneuvon rikkoutuessa tien päällä, mutta nykyisin hinauspalvelut ovat usein turvallisin ja helpoin tapa ajoneuvon siirtämiseksi kotiin tai korjaamolle, koska ajoneuvoteknologian kehittyessä omatoiminen hinaaminen voi aiheuttaa nykyajoneuvoille suurta vahinkoa ja täten tuoda lisäkustannuk- sia ajoneuvon omistajalle. Useat Suomen hinausyrittäjistä päivystävätkin vuorokauden ympäri, jotta autoilijat saisivat tarvitsemaansa apua ongelmatilanteissa. (Suomen Hi- nausyrittäjät RY 2018.)
Autoilijoiden hinausavun tilaamista helpottaa yleensä vakuutusyhtiöiden tarjoamat erilai- set kaskovakuutukset, joista lähes kaikki sisältävät autopalveluvakuutuksen, joka kattaa teknisen vian tai ulosajon yhteydessä hinauksen lähimmälle korjaamolle ilman omavas- tuuta tai bonusten menetystä (Suomen Hinausyrittäjät RY 2018). Vakuutusyhtiöillä on kuitenkin eroja ja omia ehtojaan autopalveluvakuutusta koskien, mutta kaikkien Suomen vakuutusyhtiöiden autopalveluvakuutus kattaa edellä mainitun korjaamolle hinauksen (Fennia, Folksam, IF, Lähitapiola, Pohjantähti ja POP Vakuutus 2018).
3.1.1 Hinausalalla toimimisen vaatimukset
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vaatii hinaustoimintaa ammatikseen harjoittavilta yrit- täjiltä tavaraliikenteen yrittäjäkurssin käymistä ja hyväksytysti suoritettua Trafin järjestä- mää koetta. Kurssin ja kokeen lisäksi yrittäjän on oltava hyvämaineinen, oikeustoimikel- poinen ja vakavarainen. (Suomen hinausyrittäjät RY 2018.)
Hinausauton kuljettajat tarvitsevat ajokortin lisäksi suoritetun ammattipätevyyden perus- koulutuksen, jonka pituus on iästä riippuen 140 tai 280 tuntia. Peruskoulutusta ei tarvita, jos hinausauton kuljettaja on saanut kuorma-auton ajo-oikeuden ennen 10.09.2009. Kai- kilta kuljettajilta vaaditaan kuitenkin ammattipätevyyden jatkamiseksi jatkokoulutusta 35 tuntia viidessä vuodessa. (Trafi 2018.)
3.1.2 Hinausalan toimijat
Suomessa toimii tällä hetkellä kolme valtakunnallista hinausalan verkostoa: Autoliitto, Falck sekä SOS-hinaus. Verkostoihin kuuluminen auttaa hinauspalveluita tarjoavia yrit- täjiä pääsemään osallisiksi markkinoihin, joihin täysin itsenäisesti toimiva yritys ei välttä- mättä pääsisi. Verkostot solmivat sopimuksia hinauspalveluista automaahantuojien, va- kuutusyhtiöiden sekä muiden yritysten kanssa ja tarjoavat palveluitaan koko Suomen alueella myös yksityisautoilijoille. Näistä syistä johtuen enemmistö hinauspalvelua tar- joavista yrittäjistä kuuluukin jonkin valtakunnallisen verkoston piiriin. (Suomen hinaus- yrittäjät RY 2018.)
3.2 Tiepalvelut
Tiepalvelun voidaan sanoa alkaneen Suomessa Helsingin olympialaisten aikaan vuonna 1952, kun Autoliiton vapaaehtoiset tiepalvelumiehet aloittivat niin sanotun olympia- päivystyksen vaikeuksiin joutuneiden vieraiden auttamiseksi ja siitä lähtien Autoliiton va- paaehtoiset tiepalvelumiehet ovat auttaneet tuhansia autoilijoita kaikkialla Suomessa.
(Rajala 2018.)
Autokannan uusiutuessa ja autojen määrän kasvaessa tiepalveluun on tullut mukaan Autoliiton lisäksi myös muita valtakunnallisia verkostoja kuten tanskalaislähtöinen Falck ja suomalaisten vakuutusyhtiöiden omistama valtakunnallinen hinaus- ja tiepalveluver- kosto SOS-hinaus, sekä myös paikallisesti toimivia yrityksiä. (Rajala 2018.)
Tien varrella korjaaminen ei ole aina mahdollista olosuhteista tai vian laadusta johtuen, joten näissä tapauksissa asiakkaan kulkuväline hinataan yleensä korjaamolle ja tiepal- veluun voi täten kuulua sijaisauton tarjoaminen asiakkaalle. (Rajala 2018.)
Tiepalveluun sisältyy tyypillisesti polttoaineen vientiä asiakkaille, lisävirran antoa akkujen varauksen tyhjentyessä, renkaiden paikkausta tai vaihtoa, lukkiutuneen auton ovien avaamista sekä pienimuotoisten korjausten suorittamista teiden varsilla. Vuosien varrella tiepalvelu on kehittynyt ja markkinat voidaan jakaa kolmeen osaan. (Rajala 2018.)
3.2.1 Tiepalvelun markkinoiden jaottelu
- Kaikille kuluttajille tarkoitettu yleinen tiepalvelu, jossa apua tarvitseva voi kutsua apua puhelimitse tai applikaatioiden kautta ja maksaa itse avustuksen kustan- nukset.
- Ajoneuvomerkkikohtainen liikkuvuuspalvelu, jossa ajoneuvon valmistaja tai val- tuutettu jälleenmyyjä myöntää ajoneuvolle maksuttoman liikkumisturvan, joka kattaa ajoneuvon korjaamisen tien päällä tai tarvittaessa korjaamolle hinaamisen sekä sijaisauton käytöstä johtuvat kulut, jos vikaantunut ajoneuvo joudutaan jät- tämään korjaamolle.
- Jäsenyyteen perustuva liikkumisturva, joka perustuu jäsenmaksuun ja oikeuttaa joko halvempaan tai maksuttomaan apuun ongelmatilanteissa. Esimerkkinä voi- daan käyttää Autoliiton AL-Plusjäsenyyttä, joka oikeuttaa maksuttomaan tiepal- veluun Suomessa ja kaikkialla Euroopassa sekä Venäjällä. Falckilla on myös oma jäsenyyteen perustuva tiepalvelu joka kattaa koko Euroopan. Jäsenyyteen kuuluu yleensä myös muita etuja ja jäsenyys voi olla henkilökohtainen, kuten Au- toliitolla tai autokohtainen, kuten Falckin tapauksessa. (Rajala 2018.)
3.2.2 Tiepalvelun harjoittamisen vaatimukset
Suomessa tiepalvelua voi harjoittaa yksityisyrittäjänä tai jonkin Suomen kolmen valta- kunnallisen verkoston alaisuudessa. Tiepalvelutoiminnan ammattimaista harjoittamista yrittäjänä ei ole säädelty samalla tavalla kuin hinausalan ammattimaista harjoittamista, vaan riittää että kaikilla tiepalvelua harjoittavilta henkilöillä on vähintään tieturva 1 -kortti, riittävä ensiapukoulutus kuten EA1, liikenteen ohjaukseen oikeuttava koulutus ja riittävä korjaustaito sekä perustietämys tien päällä korjaamista koskevista riskeistä. Todistus edellä mainittujen asioiden täyttymisestä on aina pidettävä mukana tiepalveluautossa.
Tiepalvelumiehiltä vaaditaan myös samat ammattipätevyydet kuin hinausautojen kuljet- tajilta, jos tiepalvelua harjoitetaan ajoneuvolla, jonka ajaminen vaatii ammattipätevyyttä.
(Rajala 2018.)
Tiepalveluautoille on annettu vaatimuksia Suomen laissa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista pykälällä 29. Pykälässä säädetään vaatimukset tiepalveluautojen ensiapu- ja korjausvälineistöstä, varaosista,
viestintävälineistöstä ja tunnusvalaisimista. (asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 1248/2002.)
Tiepalveluauton tunnusvalaisimen vaatimukset
Tiepalveluauton tunnusvalaisin saa olla enintään 650 millimetriä leveä ja 120 millimetriä korkea ja valaisin saa näyttää vain keltaista valoa. Valaisimen valovoima saa olla enin- tään 200 kandelaa referenssiakselin suunnassa ja valaisimeen täytyy olla merkittynä eteen ja taakse mustin kirjaimin sana ”Tiepalvelu” suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja tarvittaessa tiepalvelujärjestön tunnus ja nimi (Kuva 2). (asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 1248/2002.)
Kuva 2. Autoliiton tiepalveluvalaisin (Autoliitto 2018.)
Tunnusvalaisin saa olla ajoneuvossa joka on rekisteröity yksityiskäyttöön ja jota käyte- tään tiepalvelutoiminnassa rekisteröidyn yhdistyksen kanssa, jolla on vähintään 15 tie- palvelua harjoittavaa jäsentä. Tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneu- voa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan. (asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 1248/2002.)
4 TIEPALVELUOHJEIDEN PARANTAMINEN
Opinnäyteyön pohjana toimivat Autoliitolta saadut englanninkieliset tiedostot ovat tarkoi- tettu ARC Europe Groupin yhteistyökumppaneiden käyttöön maailmanlaajuisesti ja näin ollen tietyt kohdat ovat hyvin suppeasti selitettyjä. Tekstin suomeksi kääntämisen jälkeen on mietittävä tiettyjen kohtien toteutumista Suomen lain ja saatavilla olevien autoalan kurssien perusteella. Yleisohjeita nimitetään tässä opinnäytetyössä ”ensimmäiseksi” ja
”toiseksi” yleisohjeeksi niiden arkaluontoisen sisällön takia.
Parannetut yleisohjeet tulevat vain Autoliiton käyttöön Suomessa, joten niistä ei paljas- teta liikaa tietoa. Yleisohjeiden parantaminen on ajankohtainen aihe Autoliitolle Suomen autokannan uusiutuessa.
Autokannan uusiutuminen voidaan todeta Trafin sivuilta löytyvästä ajoneuvotietokan- nasta, josta nähdään, että vuodesta 2015 lähtien ensirekisteröityjen ajoneuvojen määrä on noussut joka vuosi, lukuun ottamatta vuonna 2018 ensirekisteröityjen bensiini- ja die- selkäyttöisten ajoneuvojen määrää, jotka ovat laskeneet hieman vuodesta 2017 (tau- lukko 1).
Taulukko 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosittain käyttövoiman perusteella. (Trafi 2018.)
2015 2016 2017 2018 Bensiini 69070 77927 79034 74493
Diesel 38829 39463 36064 25124
Sähkö 243 223 502 599
Maakaasu 18 38 65 164
Bensiini/Maakaasu 140 127 368 968 Bensiini/Sähkö (ladattava hyb-
ridi)
399 1115 2401 4194
Bensiini/Etanoli 105 14 1 - Diesel/Sähkö (ladattava hyb-
ridi)
15 93 152 128
Ensimmäisessä yleisohjeessa käsitellään ajoneuvon yleisiä rikkoutumiskohteita ja niiden korjaamiseen vaadittavia työkaluja ja erikoisosaamista. Yleisohjeesta löytyy myös tiepal- veluhenkilön tehtävän kuvaus kyseessä olevassa rikkoutumistilanteessa sarakkeesta Tehtävä.
Esimerkiksi ajovalojen tehtävän kohdalla parannetussa yleisohjeessa lukee: ”Tunnista valojen sähköongelman syy. Korvaa osa, ohita komponentti tai korjaa vian aiheuttaja.”
Tehtävän suorittamiseksi vaadittavat työkalut löytyvät sarakkeesta Työkalut joita edellä mainittujen ajovalojen korjaamisessa vaaditaan mm. yleismittari, testilamppu ja diagnos- tiikkatyökalu.
Toisesta yleisohjeesta löytyy osa ensimmäisen yleisohjeen kohdista, mutta tiedosto kä- sittelee pelkästään sähköajoneuvoja. Tämä yleisohje toimii ensimmäisen yleisohjeen apuna, joten tästä ohjeesta ei löydy kaikkien komponenttien korjaamiseen tarvittavia työ- kaluja. Ohjeesta löytyy pelkästään erikoistyökalut ja varusteet, joita voidaan tarvita esi- merkiksi sähköajoneuvon jännitteettömäksi tekemisen yhteydessä. Tähän yleisohjee- seen on sisällytetty myös ARC Europe Groupin tekemät riskienarvioinnit sekä mahdolli- set huomiot riskienarvioinnista ohjeen jokaisesta työkohteesta.
4.1 Yleisohjeiden tietojen soveltaminen Suomessa saatavilla olevien autoalan kurssien mukaan
Suomessa on saatavilla suuri määrä erilaisia autoalan erikoiskursseja. ARC Europe Groupin tiepalvelun yleisohjeissa on kohtia, joiden muokkaaminen näiden saatavilla ole- vien kurssien mukaan helpottaa yleisohjeiden käyttöä Suomessa.
Ensimmäisessä yleisohjeessa on kohta, joka kertoo tarvittavan erikoisosaamisen ky- seessä olevan rikkoutuneen komponentin korjaamiseksi tien päällä ja suurin osa näistä on tietotaitoa, jota opetetaan Suomen jokaisessa ammattioppilaitoksessa ajoneuvoasen- tajan koulutuslinjalla. Jokaisen tiepalvelua suorittavan työntekijän ei tietenkään voi olet- taa olevan ajoneuvoasentaja, joten tarvittavan tietotaidon voi oppia muualtakin.
Työnantaja voi perehdyttää työntekijät tiepalveluun työpaikalla saatavilla olevien materi- aalien perusteella tai maksamalla tarvittavien kurssien käymisen, jotta yleisohjeissa vaa- dittavat erikoisosaamiset täyttyvät kaikilla työntekijöillä. Yhtenä esimerkkinä maksullisia kursseja tarjoavasta palvelusta toimii Prodiagsin verkkopalvelu, joka tarjoaa kaikkiin en- simmäisessä yleisohjeessa mainittaviin erikoisosaamisiin kursseja.
Prodiags on verkossa toimiva palvelu, jonka tarjoamia kursseja on käytetty esimerkkeinä tässä työssä. Ensimmäisessä yleisohjeessa on kohdat kuten ”CAN-verkko taso 1 ja 2”
sekä ”Ajoneuvon diagnosointi”, joihin soveltuvat kurssit ovat Prodiagsin tarjoamat Väy- lätekniikka, Tunnistimet ja toimilaitteet sekä EOBD/OBD-2-itsediagnostiikkakurssit (Pro- diags 2018). Ensimmäisessä yleisohjeessa ei ole kohtia, jotka täytyisi soveltaa Suomen lainsäädännön mukaan, mutta työturvallisuuslakia ja muita tie- ja hinauspalvelua koske- via lainsäädäntöjä on toki noudatettava aina.
Jotta sähköajoneuvoja käsittelevässä toisessa yleisohjeessa olevat yksinkertaistetut eri- koisosaamiset täyttyisivät Suomessa, täytyy tarkastella Suomen sähkötyöturvallisuusla- kia ja autoalan SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin vaatimuksia.
4.1.1 Sähkötyöturvallisuuslain vaatimukset sähkötöiden suorittamiselle
Sähkötyöturvallisuuslaissa on määritelty erikseen sähkö- ja käyttötyö. Sähkötyöksi lue- tellaan sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotyöt sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus- ja huoltotyöt, kun taas käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttö- ja tarkastustoi- menpiteitä. (sähkötyöturvallisuuslaki 1135/2016.)
Vaatimuksena sähkö- ja käyttötyölle on näitä töitä tekevän henkilön riittävä perehdytys tai opastus kulloiseenkin tehtävään ja sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. Säh- kötöiden tekemisen edellytyksenä on lain 55 pykälässä (kuva 3) mainitut neljä kohtaa, joista voidaan poiketa pykälän 56 mukaisesti tieliikennekäyttöön soveltuvien sähköajo- neuvojen voimajärjestelmien sähkötöissä, jos näitä suorittavilla henkilöillä on riittävä pe- rehdytys toimenpiteessä kulloinkin kyseessä olevan ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin. (Sähkötyöturvallisuuslaki 1135/2016.)
Kuva 3. Sähkötyöturvallisuuslain 55 § (Finlex sähkötyöturvallisuuslaki 1135/2016.)
Lain edellyttämä sähkön vaaroihin perehtyminen täyttyy Suomessa suorittamalla auto- alan sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002, joka täytyy uusia aina 5 vuoden välein.
Korkeajänniteakkujen parissa työskenteleviltä henkilöiltä vaaditaan tietyissä tapauksissa valmistajan akkukorjauskurssia ja aina myös jännitetyökoulutusta, joka täytyy uusia 5 vuoden välein. (Autoalan keskusliitto AKL 2018.)
SFS 6002-koulutus on oltava kaikilla sähkötöihin osallistuvilla henkilöillä, mukaan lukien työnjohdolla. SFS 6002 standardin olennainen vaatimus on, että kaikki sähkötöihin osal- listuvat henkilöt on ensiapukoulutettava ja muulle henkilökunnalle on annettava tarpeel- linen perehdytys sähkön vaaroista ja onnettomuustilanteissa toiminnasta. Sähkötöitä suorittavien henkilöiden ensiapukoulutus on uusittava 3 vuoden välein. (AKL 2018.) Sähkötyöturvallisuusstandardissa on määritelty korjaamotiloissa vaadittavat turvatoi- menpiteet, joita täytyy noudattaa korkeajännitejärjestelmän sähkötöitä tehdessä. Vaati- muksena on sähkötyön kohteena olevan ajoneuvon merkitseminen selkeästi esimerkiksi lippusiimalla ja vaarallisesta jännitteestä varoittavalla kyltillä. Samanlaisilla kylteillä on
myös merkittävä kaikki korjaamotilan henkilökulkutiet ja näiden lisäksi on mainittava jol- lakin tavalla asiattomilta pääsyn kieltäminen. (AKL 2018.)
Korjaamotilojen vaatimuksia ei tarvitse soveltaa tien päällä tehtäville toimenpiteille ja usein hinaus- ja tiepalvelumiehet eivät edes joudu tekemään ajoneuvoista jännitteettö- miä. (Malmari 2018.)
Sähkötyöntekijällä on aina oltava käytettävissä ajoneuvomallikohtaiset huolto- ja kor- jausohjeet, joiden on sisällettävä ohjeet ajoneuvon jännitteettömäksi tekemisestä. Eten- kin monimerkkikorjaamolla on tärkeää erikseen huolehtia, että sähkötöiden suoritta- miseksi edellä mainitut ohjeet ovat saatavilla työntekijöille. (AKL 2018.)
Huolto- ja korjausohjeet ovat tärkeitä myös hinaus- ja tiepalvelumiehille, jos nämä suo- rittavat ajoneuvon korkeajännitekomponenttien korjausta tai toimenpiteitä, jotka vaativat korkeajännitekomponenttien lähellä työskentelyä.
Standardin mukaan sähkötyön vaativuus on arvioitava ennen minkään työn aloittamista.
Arvioinnin avulla jokaiseen sähkötyöhön pystytään valitsemaan sopivin henkilö työn suo- rittamiseksi. Sähkötyön suorittavan henkilön valitsemiseksi arvioidaan henkilön perustie- tämystä sähköalasta, työkokemusta alalta ja kykyä tunnistaa vaaratekijöitä. Erittäin tär- keä kyky on tunnistaa kaikissa tilanteissa, onko sähkötyön jatkaminen turvallista. (AKL 2018.)
Sähkötyötuvallisuuslain 56 pykälän 1:n momentin kohdassa 1 mainitun ajoneuvomalli- kohtaisen sähköjärjestelmän perehdytyksen riittävyyttä on vaikeampi määritellä, kuin esimerkiksi SFS 6002 standardin sisältämiä vaatimuksia. Diagno Finland Oy:n kouluttaja Frans Malmarin mukaan riittävä perehtyneisyys voidaan käytännössä todeta sillä, että sähkötyötä tekevä henkilö tietää ajoneuvon jännitteettömäksi tekemisen lisäksi sen, miksi ajoneuvo täytyy kulloinkin kyseessä olevan sähkötyön yhteydessä tehdä jännitteet- tömäksi. (Malmari 2018.)
Frans Malmarin mukaan:
”Syyllä on selkeä vaikutus työssä mahdollisesti olevaan riskiin ja riittävä perehtyneisyys tarkoittaa sitä, että tekijä tuntee sähköajoneuvojen järjestelmiä, sillä ta- solla, että kykenee tunnistamaan riskit ja arvioimaan kriittisesti valmistajan ohjeistusta juuri tässä kyseisessä työssä. Tarvittaessa hänen tulee pystyä siis myös tunnistamaan valmistajan ohjeissa olevat puutteet ja muuntamaan toimintatapaansa turvallisempaan suuntaan.” (Malmari 2018.)
Sähkötöitä tehdessä sähköajoneuvojen parissa täytyy työnantajan nimetä työsuorituk- sesta vastaava henkilö, joka vastaa toiminnallisesta työstä työkohteissa sekä varmistaa, että työssä noudatetaan asiaankuuluvia säädöksiä, vaatimuksia ja ohjeita. Työsuorituk- sesta vastaavalla henkilöllä ei ole lakiin kirjattuja pätevyysvaatimuksia kuten muiden alo- jen sähkötöissä vaadittavalla sähkötöiden johtajalla, mutta vastaavalla henkilöllä täytyy olla riittävät sähköalan perustiedot ja kokemus, joiden avulla henkilö tuntee sähköajo- neuvojen erityispiirteet ja niihin liittyvät vaarantekijät. Autoalan keskusliitto suosittelee myös, että työsuorituksesta vastaavalla henkilö olisi suorittanut sähkö- ja hybridiautojen turvallisuustutkinnon. (AKL 2018.)
Sähkötyötuvallisuuslain 56 pykälässä mainituksi sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötyöksi luetellaan Autoalan keskusliiton mukaan seuraavat työtehtävät.
4.1.2 Sähkövoimajärjestelmän sähkötyöt
- Työ, jossa ajoneuvon valmistaja edellyttää korkeajännitejärjestelmän jännitteet- tömäksi tekemisen.
- Korkeajännitepiirin jännitteettömäksi tekeminen ja jännitteen uudelleen kytkentä sekä eristysvastusmittaus.
- Korkeajännitekomponenttien irrotus/kiinnitys.
- Korkeajänniteliittimien avaaminen/sulkeminen.
- Korkeajänniteakkuun kohdistuvat työt.
- Vaurioituneen ajoneuvon korkeajännitepiirin tilan tarkastaminen.
- Muut korkeajännitepiirin vianmääritys ja korjaustoimenpiteet.
(AKL 2018.)
4.2 kaasukäyttöisten ajoneuvojen tiepalvelu yleisohjeiden mukaisesti
Kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistyessä Suomen teillä on tärkeää, että niitä osataan käsitellä tavalla, joka ei aiheuta vaaraa muille tielläliikkujille kaasukäyttöisten ajoneuvo- jen rikkoutuessa. Kaasukäyttöiset ajoneuvot käyttävät polttoaineenaan joko paineistet- tua tai nesteytettyä kaasua. Kaasu on yleisimmin maa- tai biokaasua ja nykyisissä kaa- sukäyttöisissä ajoneuvoissa moottorit ovat yleensä niin sanottuja bi-fuel moottoreita, eli
moottori voi käydä kaasun lisäksi myös dieselillä tai bensiinillä. (Suomen kaasuyhdistys 2018.) Kaasuautojen rekisteröintimääristä Suomessa on tietoja kuvassa 4.
Kuva 4. Kaasuautojen määrät Suomessa 2017 - 2018 (Trafi 2018.)
Maakaasukäyttöisten ajoneuvojen lisäksi on olemassa dimetyylieetteri- ja vetykäyttöisiä ajoneuvoja, mutta näillä polttoaineilla kulkevia ajoneuvoja ei oteta huomioon uusissa yleisohjeissa niiden olemattoman määrän ja vain yhden Suomessa olevan vedyn jakelu- aseman takia.
Hinaus- ja tiepalvelumiesten tulee tuntea erilaisten ajoneuvoissa käytettävien kaasujen ominaisuudet, sekä kaasujärjestelmän osien toimintaperiaatteet ja sijainnit ajoneuvossa.
Kaasut ovat herkästi syttyviä, joten vääränlaiset toimenpiteet tien päällä työskennellessä voivat aiheuttaa kaasuvuodon syntymisen ja täten räjähdysvaaran kaasun sekoittuessa ilman kanssa.
4.2.1 Metaanin ominaisuudet
Suomessa käytettävät maa- ja biokaasut sisältävät metaania, joka on yleisin kaasumai- nen polttoaine ajoneuvoissa. Metaanin kiehumispiste on noin -162 °C ja kriittinen läm- pötila on -82,5 °C kriittisen paineen ollessa noin 46 baaria. Metaani on ilmaa kevyempi kaasu ja on syttyvää, kun sitä on ilmaan sekoittuneena 5 - 15 tilavuusprosenttia. (Suo- men kaasuyhdistys 2018.)
Metaani on myrkytöntä, mutta tukehtumisriski on olemassa, jos metaania on yli 20 - 30 tilavuusprosenttia ilmaan sekoittuneena. Ilmassa olevan metaanin tilavuusprosentin ol- lessa vain 10, kaasu voi aiheuttaa uneliaisuutta, päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta.
Mahdollisen vuodon havaitsemiseksi maa- ja biokaasut hajustetaan yleisesti tetrahydro- tiofeeni THT:llä. Metaanin itsesyttymislämpötila on noin 600 °C, mikä on korkeampi kuin bensiinin 260 °C tai dieselöljyn 210 °C. Räjähdys on mahdollinen kaasumaisen metaanin reagoidessa halogeenien, typen oksidien ja asetyleenin vaikutuksesta. (Suomen kaasu- yhdistys 2018.)
Paineistetun CNG:n vapautuessa säiliöstään se laajenee ja jäähtyy nopeasti ja voi näin ollen aiheuttaa paleltumia, mutta suurempi paleltumien riski on nesteytetyn LNG:n ta- pauksessa, jolloin jo lyhytkin kontakti vapautuvan nesteytetyn kaasun kanssa voi aiheut- taa paleltumia. (Suomen kaasuyhdistys 2018).
Normaalipaineessa metaanin energiatiheys tilavuusyksikköä kohden on 10 kWh/m3, mutta liikennekäytössä metaani voidaan paineistaa 200 baarin paineeseen, jolloin pai- neistetun metaanin, eli CNG:n energiatiheys tilavuusyksikköä kohden on noin neljännes bensiinin vastaavasta. Bensiinin energiatiheys tilavuusyksikköä kohden on 8.8 kWh/litra ja metaanin tilavuus pienenee 1/200-osaan sen paineistuessa 200 baariin, jolloin sen energiatiheys on 2000 kWh/m3, eli 2 kWh/litra. (Riikonen 1993.)
Metaani voidaan myös nesteyttää jäähdyttämällä se -162 °C:een, jolloin siitä käytetään lyhennettä LNG. 1 m3 normaalipaineessa olevaa maakaasua pienenee nesteytettynä 1.7 litraan ja tällöin LNG:n energiatiheys on 10 kWh/1.7 litraa, eli noin 5.9 kWh/litra, joka on jo paljon lähempänä bensiinin energiatiheyttä. (Riikonen 1993.)
4.2.2 Yleisohjeet kaasuautojen osalta
Alkuperäisissä ARC Europe Groupin yleisohjeissa ei ole omaa kohtaansa kaasuajoneu- voista, mutta työn toimeksiantajien pyynnöstä suomennettuihin yleisoheisiin on lisätty kohtia kaasuajoneuvojen tie- ja hinauspalvelun osalta.
Suomen kaasuyhdistys on tehnyt yhdessä turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja Gasum Oy:n kanssa ohjeistuksen kaasuajoneuvojen turvallisesta huollosta ja korjauk- sesta. Ohjeessa käydään läpi keskeiset asiat kaasulla toimivien ajoneuvojen korjaami- sesta ja vaatimuksista korjaamoille ja korjaamohenkilökunnalle. Ohjeen lopussa on suo- situkset kaasuajoneuvoja korjaavien henkilöiden koulutuksesta ja nämä kohdat on muo- toiltu yleisohjeisiin tie- ja hinauspalveluun soveltuvasti.
Edellä mainitussa Suomen kaasuyhdistyksen, Tukesin ja Gasum Oy:n tekemässä Kaa- suajoneuvojen turvallinen huolto ja korjaus -oppaassa on selitetty kuvien avulla kaasu- järjestelmän osien toiminta ja tästä syystä opasta voi myös hyödyntää tie- ja hinauspal- veluhenkilökunnan kouluttamisessa. Oppaassa käydään läpi korjaamohenkilökunnan tehtävät vastaanotettaessa kaasulla toimivaa ajoneuvoa korjaamolle. Näiden toimenpi- teiden tietäminen on tärkeää myös tie- ja hinaushenkilöille, ettei esimerkiksi hinauksen jälkeen korjaamolle luovuteta kaasua vuotavaa ajoneuvoa, joka voisi aiheuttaa korjaa- motiloissa vaaratilanteen väärien toimintatapojen takia.
Tiepalvelun yhteydessä kaasuajoneuvoille voidaan suorittaa tavallisia toimenpiteitä, ku- ten akun vaihtoa, apuvirran antoa ja kaasun sekä toissijaisen polttoaineen loppuessa polttoaineen tuomista tien päälle, jos kyseessä on siis bi-fuel-ajoneuvo.
Kaasujärjestelmää ei voi huoltaa tien päällä sen monimutkaisuuden ja vaarallisuuden takia, joten mahdollisen kaasujärjestelmän vian sattuessa ajoneuvon manuaalinen sul- kuventtiili on suljettava ja ajoneuvo täytyy todeta muutenkin vaarattomaksi. Tarvittavien toimenpiteiden jälkeen ajoneuvo täytyy hinata lähimmälle kaasuajoneuvoja huoltavalle korjaamolle tai jälleenmyyjän toimipisteelle.
5 PARANNETTUJEN TIEPALVELUOHJEIDEN KÄYTTÖ
Yleisohjeet tulevat monien Autoliiton kanssa työskentelevien yrittäjien käyttöön, joten oh- jeiden käyttö tulisi olla yksinkertaista ja helppoa kaikille niitä tarvitseville. Tästä syystä yleisohjeille on tehty oma käyttöohjeensa Powerpoint-muodossa. Käyttöohjeessa selite- tään jokaisen sarakkeen sisältö lyhyesti sekä käydään läpi lyhenteet, joita ei muutettu alkuperäisestä tiedostosta. Esimerkkinä lyhenteestä, jota ei muutettu toimii RSA. RSA on lyhenne sanoista Road Service Assistance eli suomennettuna tiepalvelu. Käyttöohje on tehty Autoliiton omalle Powerpoint-pohjalle ja muotoiltu siten, että sitä voidaan tarvit- taessa käyttää yleisohjeita esiteltäessä uusille Autoliiton yhteistyökumppaneille.
5.1 Käyttö jokapäiväisessä tie- ja hinauspalvelussa
Yleisohjeiden tarkoitus on helpottaa jokapäiväisen tie- ja hinauspalvelun suorittamista.
Tarvittavat työkalut voivat vaihdella tapauksista ja ajoneuvomalleista riippuen, joten yleisohjeiden avulla voidaan valita tapauskohtaisesti tarvittavat työkalut ja ajoneuvoka- lusto, jos näin halutaan tehdä.
Yleisohjeita noudattamalla ja vian vakavuutta arvioimalla voidaan optimoida asiakkaan luokse lähetettävien ajoneuvojen käyttö ja näin ollen ohjeita käyttävä yrittäjä säästää esimerkiksi polttoainekustannuksissa sekä varmistaa, että muuta ajoneuvokalustoa voi- daan käyttää tarvittaessa muihin tapauksiin. Yleisohjeiden avulla voidaan myös varustaa yritysten ajoneuvokalustoa sopivammaksi tie- ja hinauspalveluun.
Yrittäjät voivat halutessaan muokata yleisohjeiden yleistetympiä työkalu- ja tietovaati- muksia omien tarpeidensa ja saatavilla olevien työkalujen mukaan, mutta kuitenkin nou- dattaen pakollisia yleisohjeiden kohtia. Edellä mainittu tietojen muokkaaminen voi toki olla tulevaisuudessa kiellettyä, jos Autoliitto määrittää erikseen tietyt työkalut, joita jokai- sen yleisohjeiden vaatimusten piiriin kuuluvan tie- ja hinauspalvelua tarjoavan yrittäjän täytyy käyttää. Tästä Autoliitto voi päättää tietenkin vasta sitten, kun yleisohjeet on otettu varsinaisesti käyttöön.
5.2 Hyödyntäminen tulevaisuudessa
Yleisohjeita voidaan tulevaisuudessa käyttää Autoliiton uusien tiepalveluautojen ja hi- nausalan yrittäjien hinausautojen varustelussa ohjeiden mukaisiksi ja näin ollen tiepal- velua voidaan suorittaa yhtenäisemmin kaikkien Autoliiton yhteistyökumppaneiden kes- ken. Yhtenäiset ajoneuvojen varustelut takaavat samanlaisen palvelun tarjoamisen koko Suomessa ja voivat parhaassa tapauksessa tuoda Autoliitolle edun ajoneuvojen maa- hantuojien assistance-sopimuksia laadittaessa.
ARC Europe Group saattaa lisätä tulevaisuudessa yleisohjeisiin vaatimuksia etenkin sähkö- ja kaasuajoneuvojen osalta näiden ajoneuvotyyppien yleistyessä kansainvälisillä markkinoilla. Sähköajoneuvot muuttuvat koko ajan ajoneuvotekniikan kehittyessä ja näin ollen niihin voidaan tulevaisuudessa lisätä enemmän rikkoutuvia osia, kuten esimerkiksi kameroita tai muita turvallisuuteen vaikuttavia lisävarusteita. ARC Europe Group ja Au- toliitto tahtovat tietenkin tarjota luokkansa parasta tiepalvelua, joten näiden uusien osien korjaaminen tien päällä toisi kummallekin edun muihin tiepalvelua tarjoaviin tahoihin ver- rattuna. Suomennettuihin yleisohjeisiin onkin helppo lisätä mahdollisten uusien vaati- musten mukaiset tiedot, koska päivitetyissä yleisohjeissa on jo nyt ajankohtaisesti muo- kattuna kaikki ARC:in tämänhetkiset vaatimukset tiepalvelulle.
6 YHTEENVETO
Opinnäytetyössä tehtiin Autoliitolle kaksi koko Suomessa käytettäväksi sopivaa tiepal- velun yleisohjeistusta ja näihin liittyvät oheistiedostot, jotka selittävät yleisohjeista tar- peelliset tiedot selvemmin (Esimerkkinä liite 1).
Työssä tutkittiin myös nykyistä ajoneuvokantaa ja uusien ajoneuvotyyppien, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen korjaamisen vaatimuksia Suomen eri lakien ja virastojen vaatimusten mukaan. Eniten työn valmistumiseen vaikuttivat Suomen työturvallisuuslaki, sähkötyöturvallisuuslaki, turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin vaatimukset sähkö- ja kaasuajoneuvojen korjaamisen osalta, liikenteen turvallisuusvirasto Trafin vaatimukset hinaus- ja tiepalvelulle sekä SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin vaatimukset säh- köajoneuvoja käsitteleville ammattihenkilöille.
Suomessa hinaus- ja tiepalvelua suorittaa pääosin kolme valtakunnallista verkostoa Au- toliitto, Falck ja SOS-hinaus sekä näiden alaisena toimivat yrittäjät. Kilpailu alalla on ko- vaa ja Autoliitto yhteistyössä Oy Harkka-Yhtiöt Ab:n kanssa halusi ottaa ARC Europe Groupin laatimat tiepalvelun minimistandardit käyttöön Suomessa. näistä laadittiin tä- män opinnäytetyön muodossa Suomeen sopivat tiepalvelun yleisohjeet.
Yleisohjeet sisältävät Suomen lainsäädännön mukaisesti ARC Europe Groupin vaati- mukset tiepalvelulle. Tässä opinnäytetyössä päivitettyjä yleisohjeita kutsutaan ensim- mäiseksi ja toiseksi yleisohjeeksi niiden salassa pidettävän sisällön takia. Ensimmäi- sessä yleisohjeessa on toimintaohjeet tavallisten polttomoottoristen ajoneuvojen korjaa- miseksi tien päällä ja myös toimintaohjeet kaasuajoneuvojen korjaamista ja hinausta var- ten. Toimintaohjeiden lisäksi ohjeesta löytyy vaadittavat työkalut ja tarvikkeet, jotka jo- kaisesta tiepalveluun mukautetusta partio- tai hinausautosta täytyy löytyä.
Toinen yleisohje on suunniteltu käytettäväksi ensimmäisen yleisohjeen apuna ja se kä- sittelee pelkästään sähköajoneuvoja. Tähän ohjeeseen on sisällytetty ARC:in vaatimuk- sia tulkiten esimerkiksi Suomessa sähköajoneuvoja korjaavilta henkilöiltä vaadittavan SFS 6002 -koulutuksen sisältöä. Toisesta yleisohjeesta löytyy ensimmäisen yleisohjeen tapaan toimintaohjeet ajoneuvojen korjaamiseksi, mutta kaikki tiedot on muutettu sähkö- ajoneuvojen korjaamiseen liittyviksi. Ohjeesta löytyy myös vaadittavien työkalujen sijaan esimerkiksi kaikilta sähköajoneuvoja korjaavilta henkilöiltä vaadittavat henkilösuojaimet, joita tarvitaan sähköajoneuvojen jännitteettömäksi tekemisen yhteydessä.
LÄHTEET
ARC Europe Group 2018. About Us. Viitattu 25.10.2018 www.arceruopegroup.com > Company
> About Us
Autoalan keskusliitto AKL 2018. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen korjaamiseen liittyvät muutokset.
Viitattu 18.11.2018. www.akl.fi > AKL-Sertifiointi Oy > Sähkötyötuvallisuus SFS6002 ja työsuori- tuksesta vastaava henkilö > Sähkö- ja hybridiajoneuvojen korjaamiseen liittyvät muutokset Autoliitto AL 2018. Tietoa meistä. Viitattu 25.10.2018 https://www.autoliitto.fi/ > Tietoa meistä >
Autoliitto
Fennia 2018. Fenniakaskon osat. Viitattu 12.10.2018 www.fennia.fi/fi/Fenniakas- kon+osat/p1351236486227?packedargs=locale%3D1351236282049
Folksam Autovakuutus 2018. Autovakuutusvaihtoehdot. Viitattu 12.10.2018 www.folksam.fi/va- kuutukset/autovakuutus
IF Kaskovakuutus 2018. Kaskovakuutusehdot. Viitattu 12.10.2018 www.if.fi/globalas- sets/fi/pdf/ehdot/kaskovakuutusehdot.pdf
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 1248/2002. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/2002/20021248
Lähitapiola Autovakuutus 2018. Mitä kaskoista korvataan. Viitattu 12.11.2018 www.lahita- piola.fi/henkilo/vakuutukset-ja-elake/autot-ja-veneet/autovakuutus/mita-korvataan
Malmari, F. 2018. Sähköpostihaastattelu. Diagno Finland Oy:n kouluttajaa Frans Malmaria haas- tatteli 30.10.2018 Valtteri Hirvonen.
OP vakuutus Autovakuutus 2018. Autopalveluvakuutus. Viitattu 12.10.2018 www.poh- jola.fi/loso/1333691.pdf
Oy Harkka-Yhtiöt Ab 2018. Harkka-Yhtiöt. Viitattu 25.10.2018 www.hinauspalveluturku.fi >
Harkka-Yhtiöt
Pohjantähti Autovakuutus 2018. Mitä vapaaehtoinen autovakuutus korvaa. Viitattu 12.10.2018 www.pohjantahti.fi/vakuutukset/autovakuutus/
POP Vakuutus Autovakuutus 2018. Autovakuutuksen turvatasot. Viitattu 12.10.2018 www.pop- vakuutus.fi/autovakuutus
Prodiags 2018. Itseopiskelu mekaanikoille ja ammattilaisille. Viitattu 18.11.2018 https://pro- diags.com/fi/ > Kauppa > Itseopiskelu mekaanikoille ja ammattilaisille
Rajala, A. 2018. Sähköpostihaastattelu. Autoliiton toimitusjohtajaa Ari Rajalaa haastatteli 13.10.2018 Valtteri Hirvonen.
Riikonen, A. 1993. Maakaasun ja nestekaasun koostumus ja ominaisuudet. Julkaisu M1, 2.pai- nos, heinäkuu 1993. Espoo: Gasum Oy
Suomen Hinausyrittäjät Ry 2018. Hinausala suomessa. Viitattu 12.11.2018 www.hinausyrittajat.fi
> HINAUSALA SUOMESSA
Suomen kaasuyhdistys 2018. Kaasuajoneuvojen turvallinen huolto ja korjaus. Viitattu 25.11.2018 http://www.kaasuyhdistys.fi/sites/default/files/html/kaasuviestit_html5/sky_huol-
toesite_20150331-LowRes/index.html
Sähkötyöturvallisuuslaki 1135/2016. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.fin- lex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161135
Trafi ole edelläkävijä 2018. Kaasukäyttöinen auto. Viitattu 1.12.2018 https://www.trafi.fi/muutos- voima > Kaasukäyttöinen auto
Trafi Kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyys 2018. Ammattipätevyydet. Viitattu 12.10.2018 Trafi.fi > Tieliikenne > Ammattiliikenne > Kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammatti- pätevyys
Trafi tilastotietokanta 2018. Taulukko ajoneuvojen ensirekisteröinneistä. Viitattu 26.10.2018 Trafi.fi > Tietopalvelut > Tilastot > Tieliikenne > Ajoneuvotilastot > Ajoneuvokanta > Siirry palve- luun
