• Ei tuloksia

Biotekniikalla puhtia rukiin jalostukseen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Biotekniikalla puhtia rukiin jalostukseen"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Liite 1.6.2009 66. vuosikerta Numero 2 Sivu 7

Biotekniikalla puhtia rukiin jalostukseen

Teija Tenhola-Roininen, MTT, Esa Teperi, Boreal Kasvinjalostus Oy ja Pirjo Tanhuanpää, MTT Miten piileskelevät pitkät rukiit voidaan tunnistaa

jalostusaineistosta? MTT:ssä on kehitetty molekyylibiologinen työkalu, valintamerkki, auttamaan rukiin jalostajaa näiden epätoivottujen yksilöiden karsimisessa.

Bioteknisen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lyhytkortisen rukiin jalostuksessa. Joissakin jalostuslinjoissa on nimittäin ollut ongelmana piilevät pitkäkortiset rukiit, jotka ovat lyhytkortisia, mutta tuottavat seuraavassa sukupolvessa pitkäkortisia kasveja.

Korrenpituuden vaihtelu johtuu siitä, että nämä linjat sisältävät vallitsevan lyhytkortisuusgeenin, jonka varjoon piilevä ominaisuus, pitkäkortisuus, jää. Jalostuslinjan täytyy olla riittävän yhtenäinen esimerkiksi korrenpituudeltaan, jotta se voidaan hyväksyä lajikkeeksi.

Näin rukiin valintamerkki kehitettiin

Pituuteen liittyvän valintamerkin kehittämisessä käytettiin molekyylibiologisten menetelmien lisäksi

ponsiviljelytekniikkaa. Sen avulla tuotettiin kasveja rukiin ponsien sisältämistä siitepölyhiukkasten esiasteista.

Tuotetut kasvit olivat kaksoishaploideja eli ne sisälsivät siitepölyhiukkasen yksinkertaisen perimän kahdentuneena.

Tällöin kustakin geenistä esiintyi perimässä vain yksi muoto, mikä helpotti tutkimusta, koska piilevät ominaisuudet eivät jääneet vallitsevien varjoon.

Jalostusaineistoissa on käytetty hyväksi lyhytkortista EM-1- ruiskantaa. Siitä ja pitkäkortisesta Voima-lajikkeesta tuotettiin kaksoishaploideja kasveja, joita risteytettiin keskenään.

Jälkeläistöä tutkimalla löydettiin valintamerkki, jonka avulla saadaan selville, kantaako lyhyt kasvi perimässään myös pitkäkortisuuden aiheuttavan geenimuodon.

Tulevaisuuden näkymät

Ohralla ja vehnällä käytetään jo maailmalla

jalostusaineistojen valinnoissa valintamerkkejä. Menetelmää kutsutaan merkkiavusteiseksi valinnaksi. Rukiilla

(2)

merkkiavusteinen valinta todennäköisesti lisääntyy, kun löydetään uusia jalostuksellisesti tärkeisiin ominaisuuksiin liittyviä valintamerkkejä.

MTT:ssä kehitetty pituuteen liittyvä valintamerkki

mahdollistaa tiettyjen ruislinjojen yhtenäistämisen. Näin jalostustyö nopeutuu, mikä lisää uusien lyhytkortisten lajikkeiden saatavuutta markkinoilla.

Boreal Kasvinjalostus Oy on jo alustavasti testannut kyseistä valintamerkkiä jalostusaineistossaan ja aineisto näyttää yhtenäiseltä.

Tutkimuksen taustat

MTT:ssä tehty tutkimus oli osa maa- ja

metsätalousministeriön vuosina 1999–2003 rahoittamaa kansallista tutkimushanketta ”Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla”. Siihen osallistuivat MTT:n ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n lisäksi VTT ja Raisio Yhtymä Oyj.

Hanke kehitettiin kotimaisen rukiin saatavuuden

parantamiseksi. Tutkimushankkeella pyrittiin ratkaisemaan rukiin tuotannon ongelmia, parantamaan rukiin laatua ja kehittämään uusia pohjoisiin viljelyolosuhteisiin sopeutuneita ruislajikkeita.

Lisätietoja: pirjo.tanhuanpaa@mtt.fi puh. (03) 4188 2515

Teija Tenhola-Roininen

Valintamerkin avulla tasamittaiseksi valittu ruislinja Boreal Kasvinjalostus Oy:n jalostusaineistossa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

•  Ympäristövaikutus.. © MTT Agrifood Research Finland Maiju

© MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen... © MTT Agrifood Research Finland

MTT maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) kehityshankkeen tarkoituksena on ollut luoda maamme olosuhteisiin sopivia sikalamalleja ja siten poistaa tuotannon esteitä. Tut- kimus-

Korjuuaikastrategioiden tutkimiseksi MTT järjestää kolmevuotisen kehittämishankkeen (Karja- tilan kannattava peltoviljely, KARPE), jossa koeruutumittakaavassa mitataan

Suomessa on yli 170 innokasta maatiaiskanan pitäjää. Maatiaiskanan säilytysohjelmaa koordinoi MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus. Ohjelma käynnistyi yli kymmenen vuotta

Jatkuvasatoisen mansikan tutkimushanke alkoi MMM:n hankerahoituksella vuonna 2007 MTT Puutarhatutkimuksen vetämänä (Karhu & Hietaranta,2008). Hankkeen

Tutkimusaineistona käytetään niiden 644 MTT Taloustutkimuksen kirjanpitotilan tietoja, jotka ovat olleet mukana sekä vuonna 2000 että vuonna 2005.. Tiloille lasketaan

Laskennalliseen syöntiin perustuva (energianormit, MTT 2004) päivälaidunryhmän dieetin karkearehuosuuden D-arvo oli hieman yli yhden D-arvoyksikön verran sisäryhmää