ELEVA elektronisen tietomateriaalin tuotanto, hankinta, jakelu ja varastointi MTT:ssä

MTT:n julkaisuja

S A RJ A

Sirpa Suo npää Maj-Lis Aaltonen

Ilkka Mattila

ELEVA - elektronisen tieto- materiaalin tuotanto,

hankinta, jakelu ja varastointi MTT:ssä

,1 ^7år.

MTT

Sirpa Suonpää, Maj-Lis Aaltonen ja Ilkka Mattila

ELEVA elektronisen tietomateriaa- lin tuotanto, hankinta, jakelu ja

varastointi MTT:ssä

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

ISBN 951-729-615-0 (Painettu) ISBN 951-729-616-9 (Verklcojulkaisu)

ISSN 1239-0836 Intranet: http://mttinfo.mtt.fi/bsarja

Copyright MTT

Sirpa Suonpää, Maj-Lis Aaltonen ja Ilkka Mattila Julkaisija

MTT, 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti

MTT, Tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen Puhelin (03) 4188 2327, telekopio (03) 4188 2339

sähköposti julkaisut@mtt.fi Painatus

Jyväskylän yliopistopaino 2001

Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen Joutsenmerkki.

Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua.

Suonpää, S.," Aaltonen, M.-L. " & Mattila, I. "2001. ELEVA — elektronisen tietomateriaalin tuo- tanto, hankinta, jakelu ja varastointi MTT:ssä. MTT:n julkaisuja. Sarja B 26. Jokioinen: MTT. 34p.

ISBN 951-729-615-0 (Painettu), ISBN 951-729-616-9 (Verkkojulkaisu), ISSN 1239-0836. Saata- vuus: intranet http://mttinfo.mtlfi/bsarja

MTT, Tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen, sirpa.suonpaa@ mtLfi, maj-lis.aaltonen@mtt.fi, iikka.mattila@mtlfi

Tiivistelmä

Avainsanat: elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut, tietokannat, tiedonhallinta, tietopalvelu, tietoresurssit, MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, tutkimus, tutkimusjulkaisut

MTT:n sisäisessä ELEVA-hankkeessa selvi- tettiin elektronisen tietomateriaalin tuo- tantoon, hankintaan, varastointiin ja jake- luun liittyviä kysymyksiä vuosina 1998- 2001. Hankkeen tehtävänä oli MTT:tä hyödyttävien nykyaikaisten tiedonhallinta- ratkaisujen toteuttaminen siten, että MTT:n sisäiset ja ulkoiset asiakkaat saavat käyttöönsä mahdollisimman nopeasti ja helposti tutkimuksen tuottamat ja sitä var- ten hankitut elektroniset dokumentit sekä elektronisten dokumenttien pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvien järjestelmien to- teuttaminen MTT:n verkossa.

ELEVA-hanke muodostui neljästä osa- projektista:

1. MTT:n tutkimustietojärjestelmää kehi- tettiin tutkimushallinnon ja tietopalve- lun tarpeiden mukaan. Tutkimustieto- järjestelmän tallennusohjeet toteutet- tiin MAATTI-ohjekantana, joka on käytettävissä MTT:n intranetissä. Tal- lennusta helpottavan www-pohjaisen tiedonsyötön mahdollisuuksia selvitet- tiin. Tietokantoihin lisättiin elektronis- ten julkaisujen kuvailua varten kenttiä.

MTT:n tutkimusaineistojen viitetieto- jen tallentamista varten toteutettiin DATAINFO-kanta ja maa- ja metsäta- lousministeriölle extranet-liittymä

MTT:n tutkimustietoj ärj estelmään . Elektronisten dokumenttien metadataa ja identifiointia selvitettiin.

MTT:n omien julkaisusarjojen jul- kaiseminen verkossa aloitettiin. Agri- cultural and ,Food Science in Finland -lehden verkkoversion julkaiseminen alkoi v. 2000. MTT:n julkaisuja. Sarja A on julkaistu internetissä ja Sarja B MTT:n intranetissä PDF-muodossa maaliskuusta 2001 alkaen. Julkaisusar- jojen verkkojakelu on toteutettu MTT:n julkaisutietokantaa hyväksi käyttäen.

Lisäksi Koetoiminta ja käytäntö -liit- teen kirjoitukset ovat luettavissa Maa- seudun Tulevaisuuden verkkosivuilla vuodesta 1999 alkaen.

MTT:n elektroniseen kirjastoon han- kittiin verkkolehtiä, verkkokäyttöisiä viitetietokantoja ja sanakirjoja. Han- kinnat tehtiin kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin konsortion kautta tai omatoimisesti suoraan kustantajilta ja lehtivälittäjiltä. Elektronisten aineis- tojen käyttöön ja hankintaan liittyviä sopimuskäytäntöjä selvitettiin. Elekt- ronisia aineistoja esiteltiin MTT:n tut- kijoille ja niiden käytössä opastettiin.

MTT:n elektronisen kuva-arkiston pe- rusta luotiin suunnittelemalla ja toteut-

tamalla teknisesti kuvatietokanta MTT:n tiedotukselle.

ELEVA-hanke toteutettiin tietopalve- lun johdolla julkaisemisen, tiedotuksen, tie- tokantasovellusten ja tekniikan asiantunti- joiden yhteistyönä. Hanke tuotti useita sel- vityksiä ja projektiraportin. Hankkeen jat- koksi esitettiin suosituksina ELEVA-yhteis- työn jatkamista ja tarvittavien resurssien tur-

vaamista, laadukasta ja ryhdikästä elekt- ronista julkaisemista sarjoissa, julkaisuvaras- ton ja metadatan käyttöönoton ohjeistamis- ta ja koulutusta syksyn 2001 aikana, tieto- kantojen tuottamisen edistämistä MTT:ssä ja rakenteisen julkaisemisen tarveselvityksen tekemistä sekä verkkgaineistojen hankinnan keskittämistä.

Esipuhe

Elektroniset julkaisut ovat tieteellisen jul- kaisemisen todellisuutta ja arkipäivää kus- tantajille, kirjastoille ja lukijoille. Elektroni- seen muotoon tuotettua oppimateriaalia, ammattikirjallisuutta ja kuluttajille suun- nattuja tietotuotteita ja -palveluja käyttä- vät yhä useammat tiedontarvitsijat. Tieto- kone ja siihen liittyvät ohjelmistot ja tieto- liikenneyhteydet ovat yhä useamman kan- salaisen ulottuvilla. Siellä, missä nopeus on valttia, elektronisen julkaisemisen edut pai- nottuvat. Laitteiden ja yhteyksien inves- tointien lisäksi on hankittava osaamista ja aineistoja. Elektronisten tietotuotteiden ke- hittäminen vaatii monenlaista osaamista ja resurssia, eikä parhaita tuotteita välttämät- tä saa verkosta ilmaiseksi, vaan käyttöoi- keuksista on maksettava.

Elektronisfin julkaisuihin, niiden tuo- tantoon, hankintaan, varastointiin ja jake- luun liittyy vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, monenlaisia käy- tännön työprosessien ja käytön yksityiskoh- tia, ehtoja ja pitkän tähtäyksen varauksia.

Niitä selvittämään käynnistettiin Elekt- ronisen tietomateriaalin tuotanto, hankin- ta, jakelu ja varastointi MTT:ssä, ELEVA-

hanke vuonna 1998. Tämä raportti kokoaa hankkeen sisältöä, tuloksia, kokemuksia ja suosituksia yksiin kansiin ja sen tukena ovat projektiryhmän tuottamat erilliset selvityk- set ja muu kotimainen ja ulkomainen lähde- aineisto. ELEVA-hanke on ollut ennen muuta osallistujiensa oppimisprosessi. Työ ei pääty tähän raporttiin, vaan oikeastaan se on vasta alkamassa. Toivomme, että oppi tämän raportin myötä ja monin muin kei- noin leviää laajemmin MTT:ssä kaikkien niiden käyttöön, jotka tuottavat tai hankki- vat elektronista tietomateriaalia.

Esitämme lämpimät kiitokset yhteistyös- tä projektin työryhmälle, seurantaryhmien jäsenille, työtä edesauttaneille MAATTI-tal- lentajille ja muille mukana olleille. Kiitokset myös elektronisten tietotuotteiden tiimoil- ta kanssamme asioineille. Erityisesti kiitäm- me tiedetoimittaja San Torkkoa, toimittaja Riitta Saloa ja tietopalvelusihteeri Raija Lemmettyä tämän raportin sisällön kom- mentoinnista. Johdon tuki on ELEVAn ta- paiselle yhteistyöhankkeelle elinehto. Kii- tämme MTT:n yleisjohtoa rahoituksesta, luottamuksesta ja tuesta hankkeellemme.

Jokioisilla 2.5.2001

Maj-Lis Aaltonen Ilkka Mattila Sirpa Suonpää

informaatikko pääsuunnittelija informaatikko

ELEVA-hankkeen vetäjä 1999-2001 hankkeen vetäjä 1998

Sisällys

Tiivistelmä 3

Esipuhe 5

1 Johdanto 7

2 MAATTI-tietopankin kehitystyö 8

2.1 MAATTI-ohjekanta tallentajien käytössä intranetissä 9 2.2 Tutkimustietojärjestelmän tekninen toteutus 10

2.3 Www-pohjainen tiedonsyöttö 10

2.4 Elektronisten julkaisujen kentät tietokantoihin 11

2.5 DATAINFO 11

2.6 Extranet MMM:lle 12

2.7 Metadataselvitys 12

2.8 Tutkimustietojärjestelmän kehitystyö jatkossa 12

3 MTT:n omat julkaisusarjat elektronisiksi 13

3.1 Agricultural and Food Science in Finland 13

3.2 MTT:n julkaisuja. Sarja A 15

3.3 MTT:n julkaisuja. Sarja B 16

3.4 Koetoiminta ja käytäntö 16

3.5 Julkaisusarjojen jatkokehitys 16

4 MTT:n elektroninen kirjasto 17

4.1 Verkkolehdet MTT:ssä 18

4.2 Muut elektroniset aineistot 18

4.3 Verkkoaineistojen hankintaan liittyviä näkökohtia 18 4.4 Verkkoaineistojen hankinta- ja ylläpitotyö kirjastossa 19 4.5 FinELib — kansallinen elektroninen kirjasto 20

4.5.1 FinELibin aineistonhankintakäytäntö 21

4.5.2 FinELibin hinnoitteluperiaatteet 21

4.6 MTT:n elektronisen kirjaston jatkokehitys 22

5 MTT:n kuvatietokanta 23

6 ELE VA-hankkeen yhteisiä ja erityisiä selvityskohteita 24 6.1 Elektronisen aineiston varastointi ja pitkäaikaissäilytys 24

6.2 Rakenteinen julkaiseminen 26

6.3 MTT:n elektronisia erillisjulkaisuja: case Rehutaulukot ja

ruokintasuositukset 27

6.4 Verkkokauppa 29

7 ELEVAn kokemuksia ja suosituksia 29

7.1 Kokemukset 29

7.2 Suositukset 31

Kirjallisuus 33

1 Johdanto

ELEVA-hanke sai aloitteensa vuoden 1997 aikana informaatiojärjestelmien osaamis- alueen keskusteluista ja Hollannissa Tilbur- gin yliopiston erillisyksikön Ticerin toimes- ta järjestetyn kansainvälisen elektronisen kirjaston kesäkurssin annista (Aaltonen 1997). Elektronisen julkaisemisen kehitys oli jo maailmalla kovassa vauhdissa. MTT:n elektronisen kirjaston ainekset olivat tuol- loin hyvin alkutekijöissään: kokoelmatieto- kannat ja oman talon tutkimustietokannat olivat käytössä, mutta muun verkkokäyt- töisen aineiston tarjonta ja käyttö oli olema- tonta. Elektroniseen kirjastoon hankittavan aineiston varastoinnin ongelmat alkoivat nousta esiin suurena haasteena. MTT:n omista julkaisusarjoista tieteellinen lehti oli mukana valtakunnallisessa elektronisen jul- kaisemisen Elektra-hankkeessa, mutta verkkojulkaisun tuotantoprosessia ei vielä ollut olemassa eikä Elektraan toimitetun ai- neiston käyttöoikeutta ollut edes omassa organisaatiossa. Internetin käyttömahdolli- suuksien nähtiin kuitenkin kasvavan no- peasti kaikissa asiakaspiireissä. Julkaisun kirjoittajan, kustantajan, jakelijan, kirjas- ton ja lukijan roolien ja työpanosten muutos oli odotettavissa. Tietoverkkojen käyttöön nopeasti orientoituneet Agronetin viljelijä- käyttäjät olivat jo monen vuoden ajan toi- voneet viitetiedoista pääsyä kokonaisiin do- kumentteihin.

Elektronisen tietomateriaalin tuotan- toon, hankintaan, varastointiin ja jakeluun liittyviä kysymyksiä oli tarve selvittää MTT:n tarpeista ja resursseista lähtien laa- jasti eri alueiden asiantuntijoiden yhteistyö- nä ja samalla rakentaa pohjaa uudenlaiselle tietomateriaalin hallintajärjestelmälle.

Yhtä tärkeä motiivi hankkeelle oli tarve ja- kaa syntyvää osaamista niin projektiin osal- listuville kuin MTT:n tutkijoille ja muille asiantuntijoillekin. Selvitystarve rajattiin koskemaan tutkimustietotuotteita, koska MTT:n asiakirjahallinnon järjestelmien sel- vitys ja toteutus oli käynnistymässä erillään ELEVAsta hallintojohtajan johdolla.

Syksyllä 1997 tehtiin projektiesitys MTT:n yleisjohdolle rahoituksen saamisek- si yhden informaatikon vuosipalkaksi kol- melle vuodelle. Hanke hyväksyttiin ja se sai luvan käynnistyä vuoden 1998 alussa. Päte- vän informaatikon rekrytointi oli osoittau- tunut vaikeaksi alan ammattilaisten hyvän työllisyystilanteen takia jo edellisenä vuon- na. Erinäisten MTT:n sisäisten henkilöstö- järjestelyjen kautta projekti-informaatikon tehtävä saatiin täytetyksi vain osaksi vuotta sekä 1998 että 1999 ja varsinainen ehjä pro- jektivuosi saatiin tehdyksi vasta 2000. Pro- jektin vetäjänä vuonna 1998 toimi pää- suunnittelija Ilkka Mattila ja vuosina 1999-2001 informaatikko Maj-Lis Aalto- nen. Projektiryhmään kuuluivat myös Sirpa Suonpää, Sari Torkko, Pekka Haavisto, Riitta Salo, Outi Mäkilä, Rauha Kallio, Pir- jo Kupila, Tarja Lintula, Raija Lemmetty, Ritva Kalakoski ja Anne Lindqvist. Osan ai- kaa mukana olivat Sirpa Piekkari, Martti Honkanen ja Taru Pirttimäki. Projekti tie- dotti toiminnastaan omalla kotisivullaan MTT:n intranetissä MTT-INFOssa (http://

mttinfo.mtt.fi/tpy/eleva) ja lisäksi se rapor- toi seurantaryhmälle, johon kuuluivat sil- loinen tutkimusjohtaja Erkki Kemppainen, professorit Kari Tiilikkala (varalla tutki- muspäällikkö Jukka ,Salonen) ja Tuomo Varvikko (varalla erikoistutkija Esa Män- tysaari) ja tietopalveluyksikön johtaja Juk- ka Öfversten. MAATTI-tutkimustietokan- tojen kehitystyötä on ohjannut seuranta- ryhmä, johon ovat kuuluneet tutkimusjoh- taja Erkki Kemppainen, tutkimussihteeri Rauha Kallio, pääsuunnittelija Ilkka Matti- la ja informaatikko Maj-Lis Aaltonen. Ryh- mä on kokoontunut muutaman kerran vuo- dessa tarpeen mukaan. Ryhmä on käsitellyt tietokantojen sisältökysymyksiä, muutos- tarpeita ja tietosisältöjen esittämistä erityi- sesti tutkimushallinnon näkökulmasta ja sopinut toteutusten aikatauluista.

ELEVA-projektin tehtäviksi kirjattiin MTT:tä hyödyttävien nykyaikaisten tie- donhallintaratkaisujen toteuttaminen si- ten, että MTT:n sisäiset ja ulkoiset asiak- kaat saavat käyttöönsä mahdollisimman nopeasti ja helposti tutkimuksen tuottamat

ja sitä varten hankitut elektroniset doku- mentit sekä elektronisten dokumenttien pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvien jär- jestelmien toteuttaminen MTT:n verkossa.

Hankkeen tavoitteena oli toimia kolmella tasolla: seurata tiiviisti elektronisen tieto- materiaalituotannon kehitystä ja laatia stra- teginen suunnitelma MTT:n elektronisen tiedontuotannon kehittämisestä, määritellä ja koordinoida osaprojekteja ja niiden vaati- mia budjettiesityksiä vuosittain MTT:n ta- solla tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuk- siksi sekä toteuttaa elektronisen tietomate- riaalin hallintaan liittyvät aineiston kuvai- lu-, sovellus- ja järjestelmäratkaisut.

Projektin työ jaettiin neljään osaprojek- tiin: 1. MAATTI-tutkimustietojärjestel- män kehitystyö, 2. MTT:n omien sarjojen julkaiseminen verkossa, 3. MTT:n elekt- roninen kirjasto, 4. MTT:n elektroninen kuva-arkisto. Niihin liittyviä selvitystehtä- viä, yhtymäkohtien ja rajapintojen tunnis- tamista ja tiedon ja osaamisen jakamista to- teutettiin yhteisellä työresurssilla.. Suurin osa projektiin osallistuneista teki ELEVAa sivuavaa työtä omassa tiimissään omien toi- mintasuunnitelmiensa tahdissa muiden työtehtäviensä ohessa. ELEVAn johdosta tulleita resurssitarpeita kukin osallistuva tiiminvetäjä vei eteenpäin oman alansa toi- minta- ja taloussuunnitelmaesityksiin oman yksikkönsä johdolle.

2 MAATTI-tietopankin kehitystyö

MTT:ssä on ollut käytössä MAATTI-tutki- mustietojärjestelmä vuodesta 1994 alkaen.

Järjestelmä pohjautuu vuonna 1987 perus- tettuun yhden käyttäjän tutkimusrekiste- riin, joka hajautettiin monen käyttäjän jär- jestelmäksi. MAATTI on sekä tutkimustie- tojärjestelmän kattonimi että järjestelmän tallennusohjeiden tietokannan nimi. Vuo- desta 2001 alkaen kattonimi poistuu käy- töstä ja puhutaan MTT:n tutkimustietojär- jestelmästä ja -tietokannoista. Tutkimus-

tietojärjestelmän avulla tiedetään, mitä MTT:ssä tutkitaan, kuka tutkii ja mitä tu- loksia tutkimukset tuottavat. Tutkimustie- tojärjestelmä on MTT:n tutkimushallinnon keskeinen työväline ja kanava tiedon jaka- miseen sekä MTT:n sisällä että ulkopuoli- sille asiakkaille ja sidosryhmille (Lindqvist et al. 1996).

MTT:n tutkimustietokantoj en rakenne on toteutettu soveltaen kotimaista korkea- kouluille esitettyä tutkimusrekisterisuosi- tusta MTT:n tarpeisiin. Julkaisutietokan- nat puolestaan noudattavat Maatalouskir- jaston (nykyisen Viikin tiedekirjaston) jul- kaisutietokantojen rakennetta. Tavoitteena on ollut luoda MTT:n tutkimustietoj ärj es- telmä sisällöltään yhdenmukaiseksi, vertai- lu- ja vaihtokelpoiseksi MTT:n tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa (Piekkari et al. 1995). Yhteistyötä julkisen tutkimustie- don käytön tehostamiseksi on tehty MIVIM:n rahoittamassa MATRI-projektissa (vuosina 1993-1997). Tutkimustietojärjestelmien kansainvälistä kehitystä on seurattu mm.

osallistumalla CRIS-kokouksiin (Current Research Information Systems) (Aaltonen et al. 1994,2000).

Tutkimustietokantojen ylläpitoon liit- tyvää perustyötä ovat ohjelmiston päivityk- set MTT:n palvelinympäristöön ja työ- asemiin, suojauksien ja käyttöoikeuksien määrittely ja hallinnointi, tietokantojen käyttäjien tuki sekä sisällön tarkistukset ja tallennukset (JUKURI- ja ASTERI-kan- noissa). ELEVA-hankkeessa on ollut tavoit- teena ..kehittää MTT:n tutkimustietojärj es- telmää siten, että se palvelee keskeisenä työ- kaluna tutkimushallintoa ja tietopalvelua ja pysyy osana eurooppalaisten tutkimuslai- tosten tietojärjestelmien kokonaisuutta.

Tutkimustietojärjestelmän on mukaudut- tava käyttäjiensä tarpeisiin ja sen tietoja on pystyttävä yhdistelemään ja esittämään eri- laisissa muodoissa kohdeyleisön mukaan.

Järjestelmän kehitystyötä ovat uusien tieto- kantojen sisältörakenteen suunnittelu ja tietokantojen toteutus, käyttöönotto, tie- donkeruu- ja jakelusovellukset, tietokent- täkohtaiset tallennusohjeet, uusien tieto- kenttien lisääminen ja ohjeistaminen, tieto-

kantojen yhdistettävyydestä huolehtiminen sekä ohjelmiston uusien toirnintojen/sovel- lusosien käyttöönotto.

MTT:n tutkimustietojärjestelmään kuuluu useita tutkimus-, asiantuntija- ja julkaisutietokantoja sekä erilaisia aputieto- kantoja. Tärkeimmät tietokannat ovat ol- leet olemassa alusta lähtien ja palvelevat MTT:n sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita sekä intranetissä että internetissä. Järjestelmä on historiansa aikana kokenut monia muutok- sia: jotkut tietokannat ovat vaihtaneet ni- meään, jotkut olleet käytössä aikansa tai jääneet kokonaan ottamatta käyttöön. Esi- merkiksi tutkimuksen resursseja kuvaavat tietokannat ovat olleet käytössä, mutta nyt- temmin rahoitustietojen hallinta on siirty- nyt täysin MTT:n taloushallinnon tietojär- jestelmän piiriin. Tutkimuksen kuvaus ja siihen liittyvät julkaisut sekä taloustiedot pystytään yhdistämään tutkimusnumeroon perustuvan tehtäväkoodin avulla.

Tutkimustietojärjestelmän julkiset, in- ternetissä käytettävissä olevat tietokannat (http://www.mtt.fi/tietopalvelu/tietokan-

nat.html) ovat

ASTERI, asiantuntijarekisteri ARKKU, päättyneet tutkimukset JUKURI, julkaisurekisteri KIRVA, kirjakokoelmgekisteri SARKA, kausi- ja sarjajulkaisujen

luettelo

TUIKE, käynnissä olevat tutkimukset.

Edellä mainittujen lisäksi tutkimustie- tojärjestelrnään kuuluu tärkeitä sisäisessä käytössä olevia tietokantoja sekä erilaisia aputietokantoja. Esimerkiksi ESKO, tutki- musesitysten tietokanta, ARKKI aloitushet- ken tiedoin arkistoidut käynnistettyjen tut- kimusten kuvaukset, TILAUS, tilaustutki- musten kuvaukset, DATAINFO, tutkimus- aineistojen tietokanta sekä MAATTI, tutki- mustietojärjestelmän tallennusohjeiden tie- tokanta ovat sisäisessä käytössä. Aputieto- kannoista tärkeimmät ovat PUHNO, MTT:n puhelinluettelotietokanta ja LYLY, joka sisältää toimintayksiköiden ja vastuu- alueiden yhteystiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

2.1 MAATTI-ohjekanta tallentajien käytössä intranetissä

Kullakin tietokannalla on kannasta vastaa- va pääkäyttäjä. Tietojen tallennus on pääo- sin hajautettu MTT:n yksiköihin. Julkisista kannoista vain ASTERIn ja PUHNOn tie- dot talletetaan keskitetysti. Suosituksena on, että kussakin MTT:n yksikössä on muu- tama henkilö, joka tallentaa tietoja kantoi- hin. Yhteensä tallennusoikeus on noin 100 henkilöllä. Tallentajien koulutus ja moti- vointi sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ovat tärkeitä asioita. Tietokan- tojen ylläpitäjille on vuosittain järjestetty teemapäiviä tietosisällöistä ja niiden muu- toksista. Kantojen pääkäyttäjät antavat tar- peen mukaan henkilökohtaista opastusta uusille ja vanhoille tallentajille. Aikaisem- min paperilla julkaistun tiedotuslehden MAATTI-tiedotteen on korvannut maat- ti-postituslista, jolle kuuluvat kaikki MTT:n tietokantojen tallentajat. Listalla tiedotetaan kantojen muutoksista, päivi- tyksistä, ajankohtaisista tallennustarpeista ja muistutetaan aika ajoin mieliin tallen- nusohjeita.

Tietosisältöjen yhtenäisyyden ja ehey- den varmistamiseksi tietokannoilla tulee olla selkeät, yksityiskohtaiset tallennusoh- jeet ja -säännöt. ELEVA-projektin aikana tietokantojen sisältökuvauksia on täyden- netty ja tallennusohjeita täsmennetty.

MAATTI-tietokantojen tallennusoh- jeet on toteutettu www-käyttöisenä tieto- kantana. Aikaisemmin painetussa muodos- sa julkaistut tallennusohjeet ovat käytettä- vissä MTT:n intranetissä MTT-INFOssa MAATTI-ohjekantana, jota voidaan pitää myös elektronisena julkaisuna. Ohjekan- nasta voi tehdä hakuja kenttä- tai kanta- kohtaisesti tai tulostaa kunkin tietokannan oletussyöttölomakkeen kenttien tallen- nusohjeet tallennusjärjestyksessä. Ohjeiden pitäminen ajan tasalla on tärkeää. Muutok- sia tulee esimerkiksi kantojen rakennetta muutettaessa tai lisättäessä uusia kenttiä sekä organisaatiomuutosten yhteydessä.

Ohjekanta palvelee paitsi tiedonsyöttäjiä, myös tiedonhakijoita MTT:ssä. MAAT-

TI-ohjekanta on käytettävissä osoitteessa http://www.mtt.fi/triphome/maatti/haku.

html. Samankaltaista tietokantatoteutusta on hyödynnetty myös MTT:n vastuulla ole- van virallisen lajikekoetoiminnan suori- tusohjeiden jakelussa.

2.2 Tutkimustietojärjestelmän tekninen toteutus

MTT:n tutkimustietojärjestelmä on to- teutettu käyttäen tietokantapalvelimia, MTT:n sisäistä verkkoa ja jakelussa inter- net-verkkoa. Tietokannat on toteutettu ra- kenteisen tekstitiedon hallintaan erikoistu- neella TRIP-ohjelmistolla. TRIP on par- haimmillaan tiedonjakelussa ja -haussa, kun tietoa tarvitaan usein tai kun tietoa et- sitään vapaana tekstihakuna. MTT:ssä TRIP-kantoja voi käyttää sekä merkkipoh- jaisella pääteyhteydellä, graafisella Win- dows-pohjaisella TRIPfaceohjelmalla että selainohjelmistoilla toimivilla www-lomak- keila (Lindqvist et al. 1996).

Tiedonkeruuseen ja ylläpitoon on oma MTT:n sisäisessä intranet-ympäristössä toi- miva tuotantojärjestelmä, johon on pääsy kanta- ja asiakokonaisuuskohtaisesti määri- tellyillä tunnistettavilla käyttäjillä. Tär- keimmät tuotantojärjestelmän toteutusta ohjanneet periaatteet ovat olleet 1) ha- jautettu tiedonkeruu, 2) tietosisällön raken- teiden vieminen riittävän tarkalle tasolle, 3) erilaisten loogisten tietokokonaisguksien yhdistettävyys eri tilanteissa, 4) tiedonke- ruun ohjeistaminen tietokenttätasolla, 5) sovellusarkkitehtuurin pitäminen yksinker- taisena ja 6) tiedon jaettavuus MTT:n sisällä samoilla julkisen jakelun välineillä.

Hajautetun tiedonkeruun periaate aset- ti vaatimukset parantaa tietoyhteyksiä Jokioisten ulkopuolisista yksiköistä. Ylei- sen internetin tulo edisti tämän vaatimuk- sen toteutumista. Nykyiset tietoyhteydet ovat riittävät tietokantojen ylläpidolle.

Tietosisällön rakenteen on oltava mie- luummin tarkka kuin epämääräinen. Tark- ka rakenne mahdollistaa täsmällisempien tallennusohjeiden laatimisen tietokannoil-

le, tiedon esittämisen erilaisina kombinaati- oina kirjoittamatta samaa asiaa uudelleen kutakin tarkoitusta varten, linkitykset eri tietojoukkojen välillä sekä suojattavien si- sältöosien julkisen (myös sisäisen) jakelun.

MTT:n tutkimustietojärjestelmä on py- ritty toteuttamaan samaan tietokantaohjel- mistoperheeseen kuuluvilla ohjelmistoilla ja näitä suorittavien palvelimien käyttöjärjes- telmiin liittyvillä ohjelmistoilla. Jakelujär- jestelmä koostuu MTT:n palomuurin ulko- puolella olevasta www-palvelimesta, sitä vastaavasta tietokantapalvelimesta ja sen tietokantaohjelmista. Käyttöliittymänä on www-selain. Jakelu tehdään tuotantojärjes- telmästä kopioiduilla jakelukannoilla. Tie- dot kopioidaan tuotantojärjestelmästä j ake- lukantoihin pääsääntöisesti kerran vuoro- kaudessa tai kerran viikossa tietokannasta riippuen. Siten tietokantojen ylläpidon ja jakelun välillä on viivettä. Tämä haitta on olemassa, kunnes tuotantojärjestelmässä käytettävä palvelin on liitettävissä www- palveluun.

2.3 Www-pohjainen tiedonsyöttö

ELE VA-hankkeessa on testattu ja luotu val- miuksia selainohjelmalla tapahtuvaan tie- donsyöttöön tietokantoihin. Www-pohjai- nen tietojen syöttö on otettu käyttöön tieto- palveluyksikön sisäisessä HELPDESK- kannassa, puhelinluettelotietojen ylläpidos- sa, DATAINFO-kannassa ja ASTERI-kan- nassa. Www-syöttö helpottaa tietojen tal- lentamista tietokantoihin. Tietojen tallen- nus ja esitys tapahtuvat samalla ohjelmalla.

Tietokantojen loppukäyttäjät eivät tarvitse erillistä ohjelmaa, www-selain riittää. Myös kenttäkohtaiset tallennusohjeet on mah- dollista asettaa syöttölomakkeelle linkin taakse, helposti luettaviksi. Selainpohjaisen tiedonsyötön käyttöönotto on edennyt odo- tettua hitaammin. Syöttö on saatu toimi- maan yksinkertaisissa tietokannoissa. Laa- jenemisen edellytyksiä ovat NT-palve- linympäristön ja siinä tehtävän ohjelmoin- tiosaamisen lisääminen sekä tuotantoalus- tana toimivan noin 10 vuotta vanhan

VMS-palvelimen uusiminen UNIX-palve- limeksi. Tarvittavia palvelin- ja ohjelmisto- hankintoja esitetään tehtäväksi vuoden 2002 toimintasuunnitelmaan.

2.4 Elektronisten julkaisujen kentät tietokantoihin

Elektronisia julkaisuja ja aineistoja, esim.

verkkolehtiä ja cd-romeja on hankittu MTT:n kirjaston kokoelmiin. Tutkimustu- loksia julkaistaan jonkin verran myös elekt- ronisessa muodossa, esimerkiksi maalis- kuun 2001 alussa JUKURI-tietokannassa oli noin 50 elektronista julkaisua. Elekt- ronisilla julkaisuilla on ominaisuuksia, joita painetuissa julkaisuissa ei ole. Julkaisujen tietoja sisältäviin tietokantoihin on tärkeää tallentaa tiedot elektronisten julkaisujen ominaisuuksista niiden käsittelyä ja varas- tointia varten. Elektronisten julkaisujen vaatimat kentät on lisätty tietokantoihin suomalaisia elektronisten aineistojen luette- lointisääntöjä MTT:n tarpeisiin soveltaen (Suomalaiset luettelointisäännöt : atk-ta1- lenteiden kuvailu 1991). Elektronisten jul- kaisujen kuvailua varten lisättyjä kenttiä ovat elektronisen aineiston muoto, tyyppi ja laajuus, järjestelmävaatimukset, käytön ra- joitukset, päivitysaika ja sijainti (www-osoi- te). Kentät on jo lisätty JUKURI- ja SARKA-kantoihin. KIRVA-kantaan ne tullaan lisäämään kevään kuluessa. Kenti- tyksen toimivuutta arvioidaan ja rakennet- ta muutetaan esimerkiksi kansallisen meta- datasuosituksen mukaan, jos tarve vaatii.

Eräs ratkaistavaksi tuleva asia on julkisten, yleiseen jakeluun tarkoitettujen elektronis- ten tietotuotteiden erottaminen kannoissa ja tulostusmalleissa maksullisista, tietylle ryhmälle suunnatuista tuotteista.

2.5 DATAINFO

DATAINFO-kanta on ELE VA-hankkeessa luotu uusi tutkimusaineistojen viitetieto- kanta, johon tallennetaan MTT:n tutki- musaineistojen, tietokantoj en, rekisterien,

tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kuvauk- set. DATAINFOn toteutus on CRIS2000- kokouksen satoa (Aaltonen et al. 2000).

Keskeisintä sisältöä ovat kyseessä olevan ai- neiston kuvailu, saatavuustiedot, talletus- muodot ja -paikat, julkisuus, käyttöoikeu- det, rakenteet sekä vastuuhenkilöt ja yksi- köt. DATAINFO-kantaan voidaan kuvail- la TUIKE- ja ARKKU-kannoissa oleviin tutkimusprojekteihin liittyviä aineistoja tai tutkimusprojekteihin liittymättömiä ai- neistoja. DATAINFOn tallennuslomak- keet ovat osoitteessa http://www.mtt.fi/

triphome/wwwdatainfo/datainfoyp.html.

DATAINFO on tarkoitettu vain MTT:n sisäiseen käyttöön. M'rr tuottaa vuosittain runsaasti aineistoa, dataa, joka on hajallaan tutkimusyksiköissä. Tallentamalla kuvailut tästä aineistosta DATAINFO-kantaan pys- tytään säilyttämään tieto erilaisista aineis- toista yhdessä paikassa. Yksikön kannalta tämä turvaa aineiston säilyvyyttä, eivätkä tiedot aineiston ominaisuuksista, formaatis- ta, sijoituspaikasta ja käyttöoikeuksista ka- toa esimerkiksi henkilövaihdoksien myötä.

MTT:n kannalta DATAINFO kerää yh- teen tiedot erilaisista aineistoista. Se luo myös edellytykset aineistojen käyttämiseen uudelleen ja yhdistelemiseen uusiin tutki- mustarkoituksiin, kuten mallintamiseen.

Aineistojen uudelleenkäytöstä on luonnolli- sesti neuvoteltava ja sovittava asianomais- ten kesken. Tavoitteena on säästyä saman- sisältöisen aineiston monenkertaiselta han- kinnalta. DATAINFOon talletetut aineis- tojen kuvailut toimivat ikkunana MTT:n aineistoihin ja lisäävät niiden tunnettuutta MTT:ssä. Aineistot ovat paremmin käytet- tävissä vuosienkin päästä, kun niiden kuvai- lutiedot eli metadata on kunnossa. Paras metadata aineistosta on tutkimukseen liit- tyvä julkaisu, jossa tavallisesti on kuvattu tutkimusaineisto ja miten se on kerätty ja analysoitu. Tutkimukseen liittyvät jul- kaisut ja aineistot yhdistetään tutkimusnu- meron avulla.

DATAINFOsta on toistaiseksi tiedotet- tu lähinnä MTT:n kasvintuotannon tutki- mukselle. Kannassa on jo tiedot lukuisista aineistoista kasvintuotannon tutkimuksen

alalta. Lisäksi on kuvattu muun muassa tut- kimustietojärjestelmän tiet okannat . DA- TAINFOn laajempi käyttöönotto MTT:ssä on vielä tekemättä. Tämä vaatii aktiivista tiedotusta ja tietokannan markkinointia sekä aineistojen haltijoiden ja tallentajien motivointia ja opastusta. DATAINFOa tu- lee myös kehittää, esimerkiksi JUKURIssa olevien julkaisuviitteiden linkittäminen ai- neistoon tutkimusnumeron avulla antaisi hyvää lisätietoa aineistosta.

2.6 Extranet MMM:Ile

Vuonna 1999 tutkimustietojärjestelrnän avulla toteutettiin extranet-käyttöliittymä maa- ja metsätalousministeriötä varten.

Extranet on kahden tai useamman organi- saation välinen kumppaniverkko, joka on teknisesti toteutettu internet-tekniikalla.

Kun internet on julkista, kaikille avointa tietoa sisältävä verkko ja intranet organisaa- tion sisäinen tietoverkko, sijoittuu extranet näiden kahden väliin.

MMM:n toiveena oli extranet-ratkaisun avulla saada yksityiskohtaisempaa tietoa MTT:ssä tehtävästä tutkimuksesta. Extra- netissä esitetään sellaista MTT:n tutkimus- tietojärjestelmästä tuotettua tietoa, jota muuten ei MTT:n www-sivuilta ole saata- villa. Extranetissä on esitetty tutkimusoh- jelmat ja niiden rahoitus, käynnissä olevien tutkimusten yhteistyötahot ja niiden rahoi- tusosuudet, tutkimusesitykset ESKO-kan- nasta, MTT:n EU-yhteistyö sekä MTT:n tutkimukset luokiteltuna Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan luokituk- sen mukaan.

Extranet käytiin esittelemässä MMM:ssä.

Käyttäjille annettiin tarvittavat tunnukset ja salasanat. MTT:n organisaatiomuutok- sen myötä extranetin toimivuus olisi arvioi- tava uudelleen. Extranetistä voidaan to- teuttaa uusi versio käyttäjien toiveiden mu- kaan. Myös extranetin suhteen on muistet- tava, että tietojärjestelmistä voidaan esittää vain niitä tietoja, mitä sinne on tallennettu.

Siksi tietojen tallentajien tarkkuus ja huo- lellisuus, tallennettavien asioiden ja käsit-

teiden yhtenäisyys sekä tallentamisen mer- kityksen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää.

2.7 Metadataselvitys

ELE VA-hankkeenosana tehtiin selvitys metadatasta ja elektronisten julkaisujen identifioinnista MTT:n verkkojulkaisuissa (Suonpää 2000). Selvityksen pohjalta on tehty konsultointeja MTT:n www-sivustos- sa esillä oleviin elektronisiin palveluihin ja julkaisuihin, esim. Susagri, lajikekokeet, julkaisusarjojen sivut, rehutaulukot. Meta- dataselvitykseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa http://mttinfo.mtt.fi/tpyiele- valmetadata.html.

2.8 Tutkimustietojärjestelmän kehitystyö jatkossa

Tutkimus tietojärj estelmän perustyönä ELEVA-projektin päätyttyä ylläpidetään TRIP-ohjelmistoa, PUHNO- ja AS- TERI-kantojen sisältöä sekä hakulomak- keita ja -linkkejä MTT:n internet-sivuilla.

Järjestelmän kehittäminen vähimmäis- tasolla merkitsee ohjelmiston käyttämän palvelimen uusimista ja www-pohjaisen tie- donsyötön laajentamista kaikkiin tutki- mustietojärjestelmän tietokantoihin.

Palvellakseen jatkossakin MTT:n tutki- mushallintoa, tiedotusta, tietopalvelua ja niiden muuttuvia tiedon tarpeita, tulee jär- jestelmän rakennetta täydentää ja korjata sisäisten asiakkaiden tilausten mukaan.

Kehityskohteina voidaan mainita esimer- kiksi tieteellisen julkaisun vaikuttavuutta kuvaavan kertoimen (impact factor) lisää- minen JUKURlin, tutkimusohjelmatason luominen tutkimustietojärjestelmään ja vuosisuunnitelmien ja -tulosten lisääminen päätutkimuksiin ja osatutkimuksiin.

Tutkimustietojärjestelmään voidaan tuottaa erilaisia käyttöliittymiä intranet- ja extranet-käyttöön. Mahdollisia ovat esi- merkiksi MTT:n sisäiseen käyttöön tulevat raportoinnit tai yksiköiden omiin tarpeisiin

sovelletut käyttöliittymät. Tärkeä kehittä- misen kohde on elektronisen aineiston va- rastointi. Elektronisten julkaisujen hallin- taan luonteva väline on JUKURI-tietokan- ta, tutkimusaineistoille DATAINFO.

TRIP@view-ohjelman käyttöönotto mah- dollistaisi useissa eri tiedostomuodoissa ole- vien aineistojen esittämisen etenkin int- ranetissä ja ajankohtaispalveluissa.

Tutkimustietokannat ovat kivijalka MTT:n www-sivustolle. Tietokantojen si- sältöä olisi mahdollista jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin rakentamalla erilaisia maksullisia tai vapaasti käytettäviä aiheha- kemistoja tai tiedonhakuvalikoita MTT:n internet-sivuille. Ne voisivat olla koko- naisuuksia ajankohtaisista tai tulossa olevis- ta aiheista tai aiheista, joista tutkijoilta pal- jon kysytään. Kirjaston asiantuntemus tie- donhausta ja luokittelusta on tärkeää aihe- hakemistojen järjestämisessä. Lisäksi aihe- hakemistot edellyttävät jatkuvaa tietokan tojen sisällön laadusta huolehtimista. Siihen kuuluvat yhtenäisten sisällönkuvailusään- töj en rakentaminen, käyttöönotto ja tallen- tajien koulutus ja tuki. Tarpeen on myös keskitetty tallennusten tarkistus ja sisällön huolto tietokantoj en yhtenäisyyden varmis- tamiseksi. JUKURI-tietokannan osalta tal- lennusten tarkastus on tähän asti tehty, kir- jaston työnä. Tietokantojen sisällönhUollon tekemiseen ja kouluttamiseen ja aihehake- mistoj en kehittämiseen tarvitaan työpanos, johon kirjaston perustyövoima ei riitä, vaan lisäresurssitarpeena on toinen informaatik- ko MTT:11e.

3 MTT:n omat julkaisusarjat elektronisiksi

Tieteellinen julkaiseminen hyödyntää vah- vasti elektronisen julkaisemisen keinoja.

Uudella tekniikalla laajennetaan jul- kaisujen potentiaalista käyttäjäkuntaa ja edistetään tiedon leviämistä. Samalla var-

mistetaan, että tietoa etsivä löytää MTT:n julkaisut tulevaisuudessakin ja nopeutetaan julkaisujen ilmestymistä. ELEVA-projek- tissa tavoitteena oli tuottaa MTT:n omat julkaisusarjat (Agricultural and Food Scien- ce in Finland, Koetoiminta ja käytäntö, MTT:n julkaisuja, sarjat A ja B) elektroni- seen muotoon, varastoida ne MTT:n palve- limille ja linkittää JUKURI-, KIRVA-, SARKA- ja TUIKE-tietokantoihin.

ELEVA-työryhmän tekemässä verkko- lehtiselvityksessä pohdittiin elektronisen julkaisemisen etuja ja ongelmia myös jul- kaisijan näkökulmasta (Suonpää et al.

2000a). Selvityksessä on käyty läpi verkko- julkaisemiseen liittyviä tekijänoikeusnäkö- kohtia. Myös ohje siitä, miten elektroniseen julkaisuun tulisi viitata, sisältyy verkkoleh- tiselvitykseen.

MTT:n julkaisusarjoj en osalta ELE- VAssa asetetut tavoitteet saavutettiin.

Kaikkia MTT:n julkaisutoimituksessa teh- täviä sarjoja on julkaistu verkossa elektroni- sessa muodossa maaliskuusta 2001 lähtien.

Tiivistelmät suomeksi ja englanniksi ovat olleet verkon kautta saatavissa jo aiemmin.

Yhteenveto sarjoissa ilmestyneiden elekt- ronisten kokotekstien määrästä on taulu- kossa 1.

3.1 Agricultural and Food Science in Finland

Agricultural and Food Science in Finland (AISF) on maatalous- ja elintarvikealan kansainvälinen tieteellinen lehti, jota MTT ja Suomen Maataloustieteellinen Seura yh- dessä julkaisevat. Se on myös MTT:n en- simmäinen elektronisessa muodossa jul- kaistu sarja. AFSF otti ensimmäiset elekt- ronisen julkaisemisen askeleet vuonna 1996 liittyessään mukaan Helsingin yliopiston kirjaston koordinoimaan Elektra-projek- tiin, jossa tavoitteena oli toteuttaa tieteellis- ten julkaisujen haku- ja välityspalvelu verk- koympäristössä.

Elektra-projekti alkoi vuonna 1996.

Projektin aikana Elektran tietokantaan on kerätty yli 6500 suomalaista tiedeartikkelia

Taulukko 1. MTT:n sarjoissa ilmstyneiden elektronisten kokotekstien määrä 12.4.2001.

Sarja kpl

Agricultural and Food Science in Finland MTT:n julkaisuja. Sarja A

MTT:n julkaisuja. Sarja B Koetoiminta ja käytäntö Yhteensä

72 artikkelia 12 raporttia 1 raportti 109 artikkelia 194 kokotekstiä

ja lähes 40 väitöskirjaa. AFSF:n artikkelit ovat mukana vuodesta 1996 alkaen PDF- tiedostoina. Aluksi Elektraan koottu aineis- to oli käytettävissä seitsemässä kokeilukir- jastossa. Keväällä 2000 käyttö laajeni kan- sallisen elektronisen kirjaston FinELibin kautta Suomen yliopistoihin ja korkeakou- luihin sekä vuoden 2001 alusta alkaen am- mattikorkeakouluihin ja yleisiin kirjastoi- hin (Aalto 2001). Meneillään on Elektran kolmas vaihe, Elektra Pro, jossa koordinoin- tivastuu on siirtynyt Tieteellisten seurain valtuuskunnalle ja tavoitteena on edistää elektronista julkaisemista ja laajentaa ai- neiston verkkovälitystä kustannusvastaa- vuuteen pyrkien (ELEKTRA — kotimaisia tieteellisiä julkaisuja verkossa 2001).

AFSF:lle Elektra on ollut mielenkiintoi- nen kokeilu, jossa on saatu ensimmäiset ko- kemukset monista elektroniseen julkaise- miseen liittyvistä seikoista, kuten tiedosto- muodoista ja sopimuskäytännöistä. AFSF osallistuu Elektraan edelleen lähettämällä kahta vuotta vanhemmat artikkelit tallen- nettavaksi tietokantaan. Uusimmat artik- kelit ovat saatavissa AFSF:n oman verkko- lehtipalvelun kautta. AFSF:n verkkojul- kaisemisen kannalta osallistuminen Elekt- raan ei riitä, sillä Elektra on ennen kaikkea kotimainen verkkopalvelu. Elektrassa mu- kana olevista tiedelehdistä noin 75 % on pääosin suomenkielisiä ja lehdet edustavat monia eri tieteenaloja. AFSF levittää tietoa suomalaisesta maatalous- ja elintarvikealan tutkimuksesta ensisijaisesti ulkomaille. Py- syminen mukana tiedonhaun ja -jakelun kehityksessä, muiden kansainvälisten tiede- lehtien rinnalla, on AFSF:lle keskeinen ta-

voite ja peruste verkkojulkaisemiselle (Torkko 2000).

AFSF:n verkkojulkaisemisessa on edetty vaiheittain. Vuonna 1999 aloitettiin artik- keleiden abstraktien ja suomenkielisten se- lostusten julkaiseminen verkossa. Teknises- ti julkaiseminen toteutettiin JUKURI-tie- tokantaa hyväksi käyttäen. Tekninen to- teutus on kuvattu MTT:n intranetissä, http : //mt tinfo mtt .fi/tpy/kirj asto/yhtei- set/AFSF_SarjaA_muistio.htm (Mattila et al. 2000). Samaan tietokantatoteutukseen yhdistettiin myös artikkeleiden kokoteks- tien julkaiseminen, kun AFSF:n elektroni- nen rinnakkaisversio varsinaisesti alkoi il- mestyä vuoden 2000 alusta. Verkkoversion lukeminen on mahdollista paperilehden ti- lanneille henkilötilaajille, jotka käyttäjä- tunnuksen ja salasanan avulla pääsevät lu- kemaan lehden artikkeleita PDF-muodos- sa. PDF on yleinen tiedostomuoto tieteellis- ten lehtien verkkoversioissa. Vuoden 2001 alusta lähtien myös organisaatiot ovat voi- neet tilata AFSF:n verkkoversion: Orga- nisaatiolisenssissä käyttäjätunnistus tapah- tuu IP-osoitteen avulla. Käyttäjätunnistuk- sen vaihtoehtoja on selvitetty verkkoleh- tiselvityksessä (Suonpää et al. 2000a).

IP-tunnistus on käytettävissä olevista vaih- toehdoista paras, mutta ei ongelmaton se- kään.

Verkkoversion synty perinteisen jul- kaisun rinnalle muuttaa oleellisesti tuotteen luonnetta palvelua kohti. Verkkolehti ei ole tavara tai tuote, jonka voi omistaa. Verkko- lehti on palvelu, johon voi ostaa käyttöoi- keuden tai käyttöoikeutta. Sopimus- ja käyttöehdoissa määritellään sekä kustanta-

jan että käyttäjän oikeudet ja velvollisuu- det. Ehdot vaihtelevat kustantajittain.

Mitään yhteistä käytäntöä ei ole olemassa (Lemmetty 2000b). AFSF:n verkkoversiolle on laadittu käytön ehdot henkilötilaajille ja yhteisötilaajille sekä englanniksi että suo- meksi. Ehtoihin voi tutustua AFSF:n ko- tisivuilla osoitteessa http://wwW.mtt.fi/afsf valitsemalla kohdan Online access.

Käyttöehtojen taustalla ovat kirjoittaji- en moraaliset ja kustantajien taloudelliset tekijänoikeudet. Kirjoittaja ja kustantaja sopivat tekijänoikeuksien luovutussopi- muksessa kaikista niistä oikeuksista, jotka halutaan siirtää (Rajala 1998). AFSF:n teki- jänoikeuden luovutussopimusta on uusittu elektroninen julkaiseminen huomioon otta- en. Siinä sovitaan oikeudesta muodostaa julkaistavasta artikkelista sähköinen kap- pale, taltioida se tietokantaan, sijoittaa se verkossa olevalle palvelimelle ja muuntaa erilaisille . laite- ja ohjelmistoympäristöille sopivaksi. Lisäksi sovitaan, saako verkossa olevaa kirjoitusta kopioida levykkeelle, kiintolevylle tms. ja tulostaa paperille (jat- kokäyttöoikeudet).

Verkkoversion vaikutuksia AFSF:n markkinointiin pohtiva selvitys on osoit- teessa http://mttinfo.mtt.fi/tpy/eleva/afsf- markkinointi.html (Torkko 2000). AFSF:n kotisivujen osoitetta http://www.mtt.fi/afsf pyritään tekemään tunnetuksi ja siitä muis- tutetaan kaikissa lehteen liittyvissä yh- teydenotoissa muun muassa kirjoittajille, asiantuntijatarkastajille, tilaajille ja lehtivä- littäjille. AFSF:n verkkopalvelun löytyvyyt- tä internetissä on pyritty helpottamaan li- säämällä verkkosivuille sivujen sisältöä ku- vaavaa metadataa. Lisäksi AFSF:n kotisivu- jen osoite on ilmoitettu alan kansainvälisiin aihehakemistoihin ja lehtilistoihin, joita ovat muun muassa NovaGate (http://nova- gate.nova-university . o rg/nov a .ht ml), science.komm Agricultural Journals on the WWW (http://www.sciencekomm.at/

journals/agric.html) ja PubList (http://

www.publist.com). AFSF:n osoite on myös ilmoitettu useisiin internetin hakupalvelui- hin.

3.2 MTT:n julkaisuja. Sarja A MTT:n julkaisuja. Sarja A on suomenkieli- nen raporttisarja, jossa julkaistaan tutki- mustuloksia, kirjallisuuskatsauksia ja esitel- miä. Sarja on ilmestynyt vuodesta 1996 läh- tien. Vuosittain sarjassa julkaistaan noin 20 uutta numeroa.

A-sarjan tiivistelmien verkkojulkaise- minen alkoi vuonna 1999. Kaikkien sarjas- sa vuodesta 1996 lähtien ilmestyneiden jul- kaisujen tiivistelmät suomeksi ja useimmis- ta myös englanniksi ovat verkossa. Tekni- sesti verkkojakelu on toteutettu samalla tie- tokantamallilla kuin AFSF, JUKURI-tieto- kantaa hyödyntäen (Mattila et al. 2000).

Vuoden 2001 maaliskuun alusta lähtien A-sarjan raportit on julkaistu sekä painettu- na että PDF-muodossa. Verkkojulkaisut ovat ilmaiseksi luettavissa ja tulostettavissa MTT:n kotisivuilta. A-sarjan kokoiekstien takautuvaa tallennusta ja jakelua tehdään muun julkaisemisen ohessa.

Lyhyehkön artikkelin ja laajan tutki- musraportin verkkojakelussa JUKUR1-tie- tokantaa hyödyntäen PDF-tiedostona ei juurikaan ole eroa. Käyttäjän kannalta on kuitenkin helpompaa lukea ja tulostaa kymmenen sivun artikkeli kuin sadan sivun raportti. PDF on nykyaikainen tiedosto- muoto siirrettäessä aineistoa kirjapainoon.

Laajasta, joskus runsaastikin kuvitusta si- sältävästä tutkimusraportista tulee helposti varsin isokokoinen PDF-tiedosto, jonka la- tautuminen lukijan tietokoneelle vie aikaa.

Käytäntö on osoittanut, ettei painettua jul- kaisua varten tuotettua PDF-tiedostoa aina voi sellaisenaan julkaista verkossa. Verkko- jakelua varten kuvia on muokattava reso- luutioltaan pienemmäksi. Näin tiedostoko- ko saadaan pysymään kohtuullisena. PDF- tiedostoja ei ole tarkoitettu ruudulta luetta- vaksi vaan tulostettavaksi. Tavallista lie- neekin, että raporttisarjan PDF-versiota sil- mäillään sieltä täältä, ja kun varmistutaan asiasisällön hyödyllisyydestä, se tilataan painettuna julkaisuna. Tämän voi tehdä verkon kautta. VTT on vuodesta 1997 jul- kaissut raporttisarjojaan verkossa PDF- muodossa. Osa julkaisuista on vain luetta-

vissa, osan voi myös tulostaa. VTT:n PDF-julkaisuja ladattiin luettavaksi tai tal- lennettavaksi vuonna 2000 yhteensä noin 120 000 kertaa (Manninen 2001). VTT:n painettujen julkaisujen myynti ei ole laske- nut, vaikka julkaisut ovatkin elektronisessa muodossa maksutta luettavissa (VTT:n vuosikertomus 2000). Oulun yliopiston kir- jastossa, jossa väitöskirjat julkaistaan ver- kossa, on painettujen kirjojen myynti jopa kasvanut (Ville Varjonen, Oulun yliopiston kirjasto, henkilökohtainen tiedonanto, 22.9.1999).

3.3 MTT:n julkaisuja. Sarja B

MTT:n julkaisuja. Sarja B on ilmestynyt vuodesta 1996 lähtien. Sarja on tarkoitettu lähinnä MTT:n sisäiseen raportointiin, mutta sarjassa on ilmestynyt jonkin verran myös MTT:n ulkopuolisia lukijoita kiinnos- tavia julkaisuja. Vuosittain sarjassa ilmestyy 3-5 julkaisua.

Syksyllä 2000 tehtiin selvitys B-sarjan verkkojulkaisemisesta (Suonpää et al.

2001). Taustalla oli halu selvittää verkko- julkaisemisen vaihtoehtoja. Lisäksi B-sarjaa haluttiin profiloida selkeämmin A-sarjasta erottuvaksi. Selvityksessä päädyttiin B-sar- jan julkaisemiseen ensisijaisesti vain verkos- sa PDF-tiedostona. Tarvepainatuks en mah- dollisuus sarjalle kuitenkin varattiin. Koska B-sarjaa haluttiin suunnata entistä tiukem- min vain MTT:n sisäiseen käyttöön, valit- tiin verkkojulkaisemisen kanavaksi MTT:n intranet.

B-sarjassa on ilmestynyt toistaiseksi yksi verkkojulkaisun numero. Se oli esitelmäti- laisuutta varten tehty abstraktikirja, jota painettiin 100 kpl ja jaettiin tilaisuuden osallistujille. MTT:n kirjaston kokoelmiin liitettiin painettu kappale. MTT:n yksiköi- hin painettua julkaisua ei enää jaettu, vaan tiedotettiin sähköpostilla julkaisun int- ranet-jakelusta.

Muutamalta kirjoittajalta tuli kritiikkiä B-sarjan verkkojulkaisemisesta intranetis- sä. He toivoivat julkaisun painamisen jat- kuvan, sillä painettua julkaisua halutaan ja-

kaa MTT:n ulkopuolellekin. Ehkä suurin huoli oli sisäisestä jakelusta, jota ei ylipää- tään katsota riittäväksi B-sarjalle. Osa koki verkkojulkaisun lukemisen ja säilyttämisen vaikeaksi.

3.4 Koetoiminta ja käytäntö

Koetoiminta ja käytäntö -liite kootaan ja toimitetaan MTT:ssä ja se ilmestyy Maa- seudun Tulevaisuuden välissä. Kirjoittajista suurin osa on MTT:stä, mutta myös Helsin- gin yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten tutkijat kirjoittavat liitteeseen. MTT:n ja Maaseudun Tulevaisuuden julkaisuyhteis- työllä on pitkät perinteet, sillä liitettä on julkaistu vuodesta 1944 alkaen. Vuosittain ilmestyy tätä nykyä 4 liitettä. Kun emolehti Maaseudun Tulevaisuus perusti vuonna 1999 verldcosiVut, oli luonnollista julkaista painetun liitteen kirjoitukset verkkolehdes- sä. Kirjoitukset ilmestyvät verkossa ilman kuvia ja taulukoita. Verkkoversion lukijoi- den määrä vaihtelee, mutta suuntaa-anta- vat arviot liikkuvat välillä 350-2500 ilmes- tymispäivästä riippuen (Jarmo Palokallio, Maaseudun Tulevaisuus, henkilökohtainen tiedonanto 2.5.2001).

ELEVA,hankkeen osana Koetoiminta ja käytäntö -lehden kaikkien artikkelien viite- tiedot vuodesta 1944 lähtien on tallennettu JUKURI-tietokantaan. Kyseessä on yli 4300 viitteen kokonaisuus, jota mistään muusta tietokannasta ei ole saatavissa.

JUKURIsta liitteen artikkelit ovat helposti haettavissa 57 vuoden ajalta.

3.5 Julkaisusarjojen jatkokehitys

MTT:n julkaisutoiminnan strategiatyöryh- mä tulee yleisellä tasolla linjaamaan MTT:n julkaisuperiaatteet ja määrittämään v. 2002 alusta alkaen julkaistavat MTT:n sarjat.

Sarjoja määriteltäessä linjataan julkaisujen tavoitteet, kohderyhmät, maksullisuus ja tuotantotavat. Tuotantotavoista päätettä- essä yhtenä asiana ratkaistaan, julkaistaan- ko sarjat painettuina ja/vai elektronisina.

Samalla linjataan yleisellä tasolla MTT:n suhtautumista elektronisiin ja painettuihin erillisjulkaisuihin. Julkaisustrategia valmis- tuu syyskuun 2001 loppuun mennessä.

Elektronisesta julkaisemisesta kertyvät lukijoiden ja tekijöiden kokemukset anta- vat arvokasta tietoa sarjojen jatkokehitystä varten. Elektronisessa julkaisemisessa ta- pahtuvaa kehitystä on seurattava, että

mrr

pysyy jatkossakin alansa keskeisten tiedontuottajien joukossa. Tämän lisäksi on otettava huomioon lukijoiden tarpeet. Pai- netut julkaisut tulevat säilymään vielä pit- kään elektronisten rinnalla, mutta paluuta tutkimustiedon julkaisemiseen pelkästään painotuotteina ei ole.

Elektronisten julkaisujen käytön seu- ranta on julkaisutoimitukselle tärkeä kehi- tyskohde. Konkreettiset lukijamäärät ker- tovat elektronisen julkaisun kiinnostavuu- desta. Julkaisujen löytymiseksi verkosta on sarjojen kotisivuja tehtävä tunnetuksi ja uu- sista julkaisuista tiedotettava lukijoille.

A-sarjalla on jo käytössä sähköpostilista, jolle ilmoittautuneet lukijat saavat tiedon sarjassa ilmestyvistä uusista julkaisuista.

AFSF:lle samantyyppisiä, eri aihealueiden postituslistoja ollaan suunnittelemassa.

Julkaisus arj oj en verkossa j ulkais tavat versiot ovat pääsääntöisesti olleet sisällöl- tään samanlaisia kuin painetut julkaisut.

Verkkojulkaisuj en erilaistaminen tarjoaisi kirjoittajalle ja lukijalle mahdollisuuden hyödyntää elementtejä, joita painetuissa julkaisuissa ei voida toteuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi runsaampi ja värikkäämpi kuvi- tus, liikkuva kuva, data-aineisto ja linkityk- set. Tämä edellyttää paitsi verkkoon sopi- vaa kuva- tai muuta materiaalia, myös tek- nistä osaamista. Joihinkin sarjojen verkko- julkaisuihin on erilaistamista jo kokeiltu, lä- hinnä lisäämällä kuvia ja aktivoimalla link- kej ä.

MTT:n julkaisusarjoista maksullisena verkossa on tällä hetkellä ainoastaan AFSF.

Laskutus tapahtuu toistaiseksi perinteisin tavoin. Verkossa maksamisen mahdolli- suutta on kuitenkin seurattava kaikkien jul-

kaisusarjojen osalta. AFSF:lle erityisesti yk- sittäisten artikkelien verkkokauppa, ns. pay per view -menettely, on kiinnostava mah- dollisuus. Koska AFSF:n ensisijainen koh- deryhmä on kansainvälinen tiedeyhteisö, on lehdelle tärkeää käydä jatkossa neuvottelu- ja kansainvälisten verkkolehtipalveluja tuottavien tahojen kanssa.

Elektroninen julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden myös muuttaa ja kehittää julkaisutoimituksen työtä. Käsikirjoitus voi liikkua kaikissa vaiheissaan verkossa elekt- ronisessa muodossa, kirjoittajan, toimituk- sen ja tarkastajien välillä ja kirjoituksen kä- sittelyvaihetta voidaan seurata. Nykyaikai- set www-selainpohjaiset lomakkeet ja kir- joituksen käsittelyjärjestelmät ovat käytös- sä useilla kansainvälisillä tiedelehdillä. Toi- mituksen apujärjestelmiä tarjoavia kaupal- lisia www-palveluita on myös olemassa. Jär- jestelmiin perehtyminen ja niiden saaminen MTT:n julkaisutoimituksen käyttöön kuu- luu tulevaisuuden kehityskohteisiin.

4 MTT:n elektroninen kirjasto

Elektronisen julkaisemisen lisääntyminen on muuttanut myös kirjastojen kokoelma- työn luonnetta. Tekniikan mahdollisuudet ja tutkijoiden monipuolistuvat tietotarpeet edellyttävät, että elektroniset aineistot saa- daan mahdollisimman laajaan, tutki- musalat ylittävään käyttöön ' MTT:ssä.

Verkkoaineistoista MTT:n tutkimuksen kannalta tärkeimmät ovat tieteelliset verk- kolehdet ja kansainväliset viitetietokannat.

ELE VAssa on keskitytty niiden hankintaan.

MTT:n kirjasto ylläpitää elektronista kir- jastoa kotisivuillaan MTT:n intranetissä (http://mttinfo.mtt.fi/tpy/kirjasto/mttkir.

html). Sivuilla esitellään, mitä palveluita kirjasto tarjoaa MTT:n henkilökunnalle ja niille kootaan tiedonhakua hyödyttäviä linkkejä.

4.1 Verkkolehdet MTT:ssä

Ensimmäisinä verkkolehtinä saatiin MTT:ssä käyttöön vuonna 1998 Academic Pressin kustantamien 175 lehden paketti.

Verkkolehtivalikoima on pikku hiljaa laa- jentunut ja keväällä 2001 niitä on MTT:ssä käytettävissä runsaat 270. Academic Pres- sin lehdet on hankittu kansallisen elektroni- sen kirjaston FinELibin kautta ja muut suo- raan kustantajilta tai lehtivälittäjän kautta.

Osa verkkolehdistä on paperilehden tilauk- sen kylkiäisenä maksutta saatavia (kustan- taja myöntää veloituksettoman käyttöoi- keuden laitostilaajille toisen julkaisumuo- don tilauksen perusteella), osa lisämaksulli- sia. Muutamasta verkkolehdestä on vastaa- va paperilehden tilaus lopetettu. Suurim- maksi osaksi paperilehtien tilaukset on tois- taiseksi haluttu pitää voimassa arkistoin- tisyistä. Siirtymävaihe paperiaineistoista elektronisiin aineistoihin vaatii molempien saatavilla oloa. Kirjasto on aktivoinut myös MTT:n tutkimusyksiköiden tilaamien leh- tien verkkoversioita koko MTT:n käyttöön, sikäli kuin verkkolehti on ollut maksuton kylkiäinen ja sen lisenssiehdot ovat organi- saatiokäytön sallineet.

Verkkolehdet ovat tutkijalle uusi työvä- line. Verkkolehtien käyttöliittymät voivat olla hyvinkin erilaisia. Kirjasto on tiedotta- nut verkkolehdistä aktiivisesti. Yksiköihin on tehty verkkolehtiesittelyjä ja lehtien käytön opastusta ja neuvontaa on annettu tarpeen mukaan. Tutkijat ovat tottuneet käyttämään verkkolehtiä melko mukavasti.

Syksyllä 2000 MTT:ssä järjestetyssä verk- kolehtikyselyssä tutkijat pitivät verkkoleh- tiä työlleen tärkeinä ja toivoivat, että niitä hankittaisiin lisää (Suonpää et al. 2000b).

Verkkolehtikyselyn tulokset ovat luettavis- sa int ranetiss ä http: //mttinfo.mtt .fi/tpy/

eleva/verkkolehtikysely.html.

4.2 Muut elektroniset aineistot MTT:n elektroniseen kirjastoon on FinELi- bin kautta hankittu myös sanakirj alisensse- jä ja viitetietokantojen käyttöoikeuksia.

Sanakirjoista käytössä ovat Oxford English Dictionary ja NetMOT-sanakirjasto (suo- mi-englanti/ruotsi/saksa/ranska-suomi).

Viitetietokannoista verkkokäyttöön on hankittu CAB Abstracts, muissa tietokan- noissa pysytellään toistaiseksi yhden käyt- täjän cd-rom-versioissa. Lisäksi on hankittu Turun yliopiston tutkimuspalveluiden tuottama TURA-tutkimusrahoitustiedotus ja Analytical abstracts -tietokanta. Koti- maisten Linnea-kantojen käyttöoikeus on hankittu kirjaston henkilökunnan käyttöön sekä kahdelle kirjaston asiakaskoneelle.

Monet organisaatiot (esim. valtionhal- linto, tutkimuslaitokset, neuvonta) jul- kaisevat vapaasti käytettävissä olevaa mo- nografiamuotoista aineistoa verkossa. Täl- laisen aineiston liittämistä kokoelmiin ei ole toistaiseksi ratkaistu. Eräs vaihtoehto on tallentaa elektronisen julkaisun tiedot KIRVA-kantaan. MTT:n kirjastolle on:luo- tu myös LINVI-kanta, johon tallennetaan ja kuvaillaan linkkejä erilaisiin verkkopal- veluihin. Verkkojulkaisut voitaisiin tallen- taa siis myös LINVIin.

4.3 Verkkoaineistojen hankintaan liittyviä näkökohtia

Elektroniseen kirjastoon tulisi hankkia kor- keatasoinen, tutkijoita hyvin palveleva ai- neistokokonaisuus. Verkkoaineistojen han- kinta on suurelta osin taloudellinen kysy- mys. Parhaat ja tärkeimmät aineistot eivät ole verkosta ilmaiseksi saatavissa. Aineistoa on myös oltava riittävästi, ennen kuin se hyödyttää ja kiinnostaa käyttäjiä. Yksittäi- nen verkkolehti tutkimusalalta ei juuri tut- kijaa lämmitä. Verkkoaineistojen etuja ovat esimerkiksi saatavuus, joka ei ole sidottu kirjaston aukioloaikoihin ja nopeus (Suon- pää et al. 2000a). MTT:n näkökulmasta tärkeä seikka on se, että verkkoaineistot an- tavat kaukana yliopistokirjastoista sijaitse- vissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tasaveroisemmat mahdollisuudet tehdä työtään verrattuna kollegoihin yliopistois- sa. Verkkoaineistot eivät kuitenkaan voi kokonaan korvata painettua aineistoa, sillä

vanhempi, harvemmin tarvittava aineisto tuskin kovin nopeasti siirtyy verkkoon.

Verkkoaineistojen hankinta tutkimus- laitokseen, joka toimii 20 paikkakunnalla Suomessa, tuo myös omia rajoitteitaan.

Aineistojen tarjoajat määrittelevät usein käyttöehdoissaan varsin tarkasti, millä ta- valla aineistoa voi verkossa jakaa. Joskus käyttöehdot sallivat verkkoaineiston käy- tön vain sillä kampuksella, johon paperileh- ti on tilattu. Käyttöoikeussopimusten teke- minen ja tulkitseminen vaatii juridista osaa- mista. Täytyy tietää, mihin organisaatio si- toutuu solmiessaan sopimuksen, mitä ai- neistolla voi tehdä ja mitä ei voi tehdä.

Verkkoaineistojen käyttösopimusten monimutkaisuus ja toisaalta tilatusta ai- neistosta koko talon tasolla saatava hyöty ovat syitä, joiden vuoksi koko MTT:n lehti- hankintojen keskittämistä kirjastoon on harkittava. Keskittämisellä saatetaan lisäk- si saada kustannussäästöjä hankintahin- noista. Kirjaston nykyisillä henkilöresurs - seilla ei ole mahdollista hoitaa koko talon lehtihankintoja.

ELEVAssa on ollut tavoitteena kartoit- taa MTT:lle välttämättömien tieteellisten ja ammatillisten elektronisten lehtien, jul- kaisusarjojen ja viitetietokantoj en valikoi- ma. Kirjaston ja yksiköiden kausijul- kaisuhankintoja ja niiden karsintasuunni- telmia sekä tiedonhakulähteiden tarpeita on käyty läpi mahdollisuuksien mukaan.

Esitystä hankintojen keskittämisestä koko MTT:tä palvelevaksi verkkokokoelmaksi ei ole toistaiseksi tehty: Esitystä tulisi valmis- tella yhdessä asiakkaiden edustajista kootun asiantuntijaryhmän kanssa osana sisäisten palvelujen uudelleenorganisoimista. Tois- taiseksi on hankittu käytettävissä olevan budjetin rajoissa saatavissa olevaa verkkoai- neistoa. Kaikkea MTT:n näkökulmasta tar- peellista, jopa välttämätöntä aineistoa ei ole lainkaan saatavissa verkosta, eikä kaikkea verkosta saatavissa olevaa aineistoa voi hankkia FinELibin kautta. Verkkoaineisto voi myös olla hinnaltaan tai lisenssiehdoil- taan sellaista, ettei MTT:n kirjastolla ole hankintamahdollisuuksia.

4.4 Verkkoaineistojen hankinta.

ja ylläpitotyä kirjastossa Verkkoaineistot tuovat uusia piirteitä ja työvaiheita kirjaston työhön. Perinteinen paperiaineisto on konkreettinen tuote, joka voidaan asettaa hyllyyn lainattavaksi. Verk- koaineistot ovat palveluja, joihin liittyy yleensä aina lisenssisopimus, joka määritte- lee palvelun käyttöehdot. Kirjastoissa on osattava tulkita ehtoja ja tiedotettava niistä loppukäyttäjille. Lisenssisopirnusten sisäl- löistä kertova selvitys on osoitteessa http ://mttinfo.mtt.fi/tpy/kirj asto/yhteis et/

lisenssiselvitys.html (Lemmetty 2000a).

Kun aineisto on päätetty hankkia ja li- senssiehdot on hyväksytty, on aineisto akti- voitava organisaation käyttöön. MTT:ssä verkkoaineistojen ylläpitäjä ilmoittaa ai- neiston kustantajalle, lehtivälittäjälle tai muulle verkkopalvelun tarjoajalle MTT:n yhteystiedot ja IP-osoitteet. Useimmiten tiedot ilmoitetaan www-sivujen kautta, jos- kus sähköpostitse tai kirjallisesti. Viive tie- tojen ilmoittamisesta käyttöoikeuden saa- miseen vaihtelee pituudeltaan. Joillakin ai- neistoilla käyttöoikeus aukeaa heti, joillakin viikkojen kuluttua. Ylläpitäjältä vaaditaan aktiivisuutta seurata tilannetta.

Kaikki verkkoaineistot testataan ensin MTT:n kirjastossa vähintään kahdelta tie- tokoneelta ja useamman henkilön toimesta.

Näin varmistetaan aineiston toimivuus ja tutustutaan aineiston käyttöön ja erityis- piirteisiin. Mikäli, aineiston käytössä on on- gelmia, ylläpitäjä ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan. Kun aineisto toimii MTT:ssä, tallennetaan sen tiedot MTT:n SARKA-tie- tokantaan. Uudesta aineistosta tiedotetaan MTT:n sisäisellä sähköpostilistalla. Verk- kolehtikyselyssä tutkijat pitivät tiedotusta hyvänä, verkkolehdistä muistuttavana käy- täntönä (Suonpää et al. 2000b).

Verkkolehtien ylläpito ei lopu siihen, että aineisto on saatu käyttöön. MTT:n IP-tunnukset muuttuvat tunnusavaruuden laajetessa tai organisaatiomuutosten vuok- si. Muutokset on ilmoitettava kullekin verkkopalvelun tarjoajalle. Ilmoitettavia paikkoja on tällä hetkellä yhteensä noin 20.

Verkkoaineistojen toiminnassa on joskus epävakautta ja pysyväisluonteisista ongel- mista on ilmoitettava palvelun tuottajille.

Vuoden vaihtumiseen ja lehtitilauksien uu- distamiseen liittyvä tiedon kulun hitaus leh- tivälittäjältä kustantajille on myös aiheutta- nut katkoksia verkkolehtipalveluihin.

Verkkolehtipalvelut uudistuvat, lehtien osoitteet ja käyttöliittymät voivat muuttua.

Verkkolehtien toimivuutta on siis seuratta- va jatkuvasti. Tämä on esimerkki tehtäväs- tä, johon on osana kirjaston työn muuttu- mista Varattava henkilötyöresurssi. Kaikki- en aineistojen toimivuus tulisi järjestelmäl- lisesti testata ainakin kerran vuodessa, jol- loin se on järkevää tehdä alkuvuodesta leh- titilausten uusintojen vuoksi. Muuten il- moitukset ongelmista tulevat käyttäjiltä.

Verkkoaineistojen ylläpito on tuonut kirjastolle uutta työtä. Samanaikaisesti van- hoista paperikokoelmien hallintaan liitty- vistä tehtävistä ei ole voitu eikä voida koko- naan jatkossakaan luopua. Verkkoaineisto- jen määrän lisääntyessä tulee vastaan kysy- mys, kuinka moneen palveluun yksi ylläpi- täjä pystyy pitämään yhteyttä? Olisi ylläpi- don kannalta helpompaa, jos samalta palve- luntuottaj alta voitaisiin hankkia suuri mää- rä aineistoa (kuten Academic Press). Yksit- täisen lehden ylläpito vie lähes saman ajan, kuin sadan lehden palvelun ylläpito. Vali- tettavasti kaikki tarvittavat aineistot eivät ole saatavissa yhteisen palvelun kautta.

Ylläpitotyö on tullut kirjastoon ja siitä tus- kin päästään eroon. Verkkoaineistoja ostet- taessa on varmistuttava; että ne myös toi- mivat.

Elektroniselle lehti- ja tietokantako- koelmalle yhteinen käyttöliittymä MTT:ssä on SARKA-tietokanta. Jokainen hankittu verkkolehti on tallennettu omana tietuee- naan SARKAan. Muille elektronisille ai- neistoille ei yhteistä käyttöliittymää vielä ole. K1RVA-kannasta käyttöliittymän voisi muodostaa, mutta toistaiseksi elektronisen aineiston kuvailuun tarvittavat kentät puuttuvat kannasta.

Hankitun elektronisen aineiston varas- tointi riippuu usein käyttösopimUksesta.

Verkkoaineistoihin hankitaan käyttöoi-

keutta, ei omistusoikeutta. FinELib neuvot- telee aineistonsa siten, että aineistoon on jälkikäyttöoikeus, vaikka tilaus päättyisi- kin. Kaikella aineistolla ei jälkikäyttöoi- keutta ole. Joillekin lehdille paperiversio voi olla pitkäaikaissäilytyksen muoto.

4.5 FinELib — kansallinen elektroninen kirjasto

FinELib eli kansallinen elektroninen kirjas- to käynnistyi Suomen opetusministeriön ra- hoittamana ohjelmana (1997-1999). Toi- minta vakinaistettiin osaksi kansalliskirjas- ton eli Helsingin yliopiston kirjaston toi- mintaa vuodesta 2000 lähtien. FinELib on konsortio, joka muodostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitok- sista ja yleisistä kirjastoista. FinELib neu- vottelee ja hankkii korkeatasoisia verkkoai- neistoja konsortion jäsenorganisaatioiden käyttöön sekä helpottaa verkkoaineistojen löytyvyyttä ja käyttöä rahoittamalla tarvit- tavia kehittämishankkeita (FinELib-kon- sortion toimintaperiaatteet 2001). Kansal- lisen elektronisen kirjaston toiminta on or- ganisoitu siten, että sidosryhmillä on mah- dollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämi- seen ohjausryhmän, konsortioryhmän ja tieteenaloittaisten asiantuntijaryhmien kautta.

"Kansallisen elektronisen kirjaston toi- minnan tavoitteena on varmistaa elektroni- sessa muodossa olevan tieteellisen aineiston käyttöön saanti kaikissa Suomen yliopis- toissa ja kehittää toimintaa niin, että se vä- hitellen tavoittaa myös muut kiinnostuneet tahot ja laitokset. Näitä ovat erityisesti am- mattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yleiset kirjastot. Toimintavuoden 2001 ai- kana kehitetään tämän tavoitteen edellyt- tämiä toiminnallisia ja rahoituksellisia rat- kaisuja" (Kansallinen elektroninen kirjasto

—FinELib 2001).

Opetusministeriö rahoittaa FinELib:in toimintaa yliopistojen osalta ja tukee myös ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjas- tojen osallistumista FinELib-konsortioon.

OPM:n rahoituksen lisäksi ammattikorkea-

koulut ja yleiset kirjastot rahoittavat aineis- tohankintoj a omista budjeteistaan. Tutki- muslaitokset rahoittavat aineistohankin- tansa täysimääräisesti omista budjeteistaan.

Kansalliskirjasto perii ammattikorkeakou- luilta, tutkimuslaitoksilta sekä yleisiltä kir- jastoilta palvelusopimukseen perustuvat vuosi- ja lisämaksut elektronisen aineiston hankintapalveluista (FinELib-konsortion toimintaperiaatteet 2001). MTT:n ja Fin -ELibin välisen palvelusopimuksen vuosi- maksu on 5000 mk vuonna 2001. Aineisto- hankintoja MTT on tehnyt FinELibistä yh- teensä vajaalla 100 000 mk:lla vuodelle 2001.

4.5.1 FinELibin aineistonhankintakäytäntö FinELib neuvottelee vuosittain uusia aineis- toja kansallisen lisenssisopimuksen piiriin.

Neuvoteltavat aineistot valitaan asiantunti- jatyöryhmien ehdotuksesta sekä käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on monia tieteenaloja ja mahdollisimman suurta käyttäjäkuntaa palveleva koko- naisuus (Kansallinen elektroninen kirjasto — FinELib 2001). Asiantuntijatyöryhmiä on seitsemän ja ne edustavat eri tieteenaloja.

M'r1":llä on edustaja luonnontieteiden, maatalous-metsätieteiden ja ympäristöalan yhteisessä asiantuntijaryhmässä. Asiantun- tijatyöryhmiin kuuluu edustajia konsorti- oon kuuluvista yliopistoista ja korkeakou- luista, tutkimuslaitoksista ja ammattikor- keakouluista. Kullakin työryhmällä on avoin postituslista, jolle syksyisin pyyde- tään ehdotuksia organisaatioiden toivomis- ta aineistoista. Listalle tulleiden aineistoeh- dotusten joukosta työryhmän tieteenalojen organisaatiot laativat oman priorisoidun ai- neistoesityksensä. Kun kaikki organisaatiot ovat antaneet priorisoidun esityksensä, esi- tykset pisteytetään ja niistä laaditaan yh- teenveto. Yliopistojen, ammattikorkeakou- lujen ja tutkimuslaitosten yhteenvedot laa- ditaan erikseen. Priorisoidulla listalla voi olla enintään 6 ehdotusta kultakin. Näistä FinELib valitsee 1-2 eniten pisteitä saanut- ta aineistoa mukaan hankintaohjelmaansa.

Sopimusneuvottelut eniten pisteitä saa- neiden aineistojen hankkimiseksi alkavat seuraavana vuonna. Tavoitteena on muo- dostaa osallistujakonsortiot ja solmia aineis- tosopimukset. Aineistojen käyttö alkaisi seuraavana vuonna. Aineistosopimuksen tekeminen edellyttää, että vähintään kuusi FinELib-konsortion jäsentä osallistuu ai- neistokonsortioon (FinELib-konsortion toi- mintaperiaatteet 2001). Syksyllä 2000 teh- tiin ehdotukset aineistoista, joiden hankin- nasta neuvotellaan vuonna 2001. Mikäli ai- neistosopimukset syntyvät, aineistojen käyttö alkaa vuonna 2002. Luonnontietei- den, maatalous-metsätieteiden ja ympäris- töalan asiantuntijaryhmän ehdotuksessa kärkipaikoille sijoittuivat Elsevierin verk- kolehtipalvelu ScienceDirect ja ISI:n katta- va tiedonhakupalvelu Web of Science.

FinELibin hankintakonsortion kautta on mahdollisuus saada isoja aineistopaket- teja. Yksittäisen tutkimuslaitoksen mah- dollisuus vaikuttaa hankittavien aineistojen valikoimaan on pieni. Näillä näkymin esi- merkiksi MTT:lle tärkeää Food Science and Technology Abstracts (FSTA) -tietokantaa ei saada kansallisen sopimuksen piiriin aina- kaan ennen vuotta 2003, sillä se ei ole yhtä tärkeä muille luonnontieteiden, maata- lous-metsätieteiden ja ympäristöalan asian- tuntijaryhmän organisaatioille.

4.5.2 FinELibin hinnoitteluperiaatteet FinELibin ja verkkopalvelun tarjoajan väli- seen lisenssisopimukseen kirjataan palvelun hinnoitteluperiaatteet. Yleisimmin käyte- tyt hinnoitteluperiaatteet ovat käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu, perusmak- suun ja yhtäaikaisten käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu sekä painettujen leh- tien tilauskustannuksiin perustuva hinnoit- telu (Hormia-Poutanen 1998). Taulukosta 2 on nähtävissä opetusministeriön tuki yli- opistojen verkkoaineistojen hankinnalle.

Tutkimuslaitokset eivät tukea saa, vaan ra- hoittavat hankkimansa aineiston koko- naisuudessaan itse. Tutkimuslaitoksiin hankittavan aineiston tieteenalojen kirjo on

Taulukko 2. FinELibin ja yliopistojen rahoitusosuudet eri aineistoryhmissä 1998-2002.

Aineistotyyppi Käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu tai painettujen lehtien tilauskustannuksiin perustuva hinnoittelu

Perusmaksuun ja yhtäaikaisten käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu

Monitieteinen FinELib: 1. kausi 100 %, sitten 80% FinELib: perusmalcsu Yliopistot 1. kausi 0 %, sitten 20 % Yliopistot: yhtäaikaisten käyt-

täjien osuus

Tieteenalakohtainen FinELib: alusta alkaen 50 % FinELib: perusmaksu Yliopistot: alusta alkaen 50 % Yliopistot: yhtäaikaisten käyt-

täjien osuus

pienempi kuin yliopistoissa. Tutkimuslai- tosten tutkijoille olisi turvattava tasaveroi- nen pääsy elektronisiin aineistoihin verrat- tuna kollegoihinsa yliopistoissa.

4.6 MTT:n elektronisen kirjaston jatkokehitys

Elektroniset aineistot tulevat olemaan kir- jaston tärkein palvelumuoto. Myös perin- teisiä paperikokoelmiin liittyviä palveluja tarvitaan, sillä vanhempaa aineistoa ei ole juurikaan verkosta saatavissa. Verkkoai- neistojen hankintaan tulee järjestää rahoi- tusta. Kaikkea MTT:n tarvitsemaa kor- keatasoista verkkoaineistoa ei ole maksutta saatavissa.

Verkkoaineistoja voidaan hankkia M'rr:n käyttöön itse suoraan verkkoaineis- topalvelujen tarjoajilta. Hankinnan voi teh- dä kirjasto keskitetysti koko MTT:n käyt- töön tai yksiköt itsenäisesti omaan käyt- töönsä, kuten paperilehdet on tähän asti hankittu. Toistaiseksi yksiköt eivät tiettä- västi ole itse hankkineet verkkoaineistoa.

Verkkoaineistoj en hankinta voitaisiin rajata myös vain FinELibin neuvottelemiin aineis- toihin. Myös elektronisen kirjaston palvelu- jen ostamista toisesta kirjastosta, esim. Vii- kin tiedekirjastosta, on ehdotettu ratkai- suksi MTT:lle. Tämä on kuitenkin käytän- nössä mahdoton vaihtoehto, sillä verkko- lehtien lisenssisopimukset sallivat verkkoai- neistojen käytön ainoastaan hankkivan or- ganisaation henkilökunnalle, opiskelijoille

ja kirjaston paikalliskäyttäjille. Lisenssis opi- mukset kieltävät kaukopalvelun verkkoai- neistosta ja aineiston myynnin tai luovutta- misen edelleen kolmannelle osapuolelle.

Verkkoaineistojen hankintaa sääteleviin lisenssiehtoihin perehtyminen vaatii eri- tyisosaamista. FinELib hoitaa hankkimansa aineiston lisenssisopimusneuvottelut, joten sen kautta aineiston hankinta on yksinker- taista. Sopimusehdoissa taataan aina mm.

aineiston käytettävyys kaikissa organisaati- on toimipisteissä ja aineiston pitkäaikaissäi- lytys. FinELibin kautta konsortioon osallis- tuvien organisaatioiden on mahdollista hankkia isoja aineistopaketteja tai tietokan- talisenssejä. FinELibin ongelmana MTT:n näkökulmasta on hankintaneuvottelujen hitaus. Aineistot ovat hyvin monilta tie- teenaloilta, kaikki eivät ole MTT:lle rele- vantteja. Lisäksi aineistot ovat yleensä suu- ria ja melko hintavia aineistokokonaisuuk- sia, joista ei välttämättä ole mahdollista os- taa vain MTT:tä kiinnostavaa osaa.

FinELibin tarjonnan lisäksi tarvitaan myös omaa suoraa aineistojen hankintaa.

Elektronisten aineistojen hankinnan ja yllä- pidon vaatima erityisosaaminen ja työvoi- maresurssi olisi järkevää keskittää MTT:n kirjastoon, jossa on verkkoaineistojen tun- temusta ja kirjastoalan ammattitaitoa. Leh- titilaukset on MTT:ssä hajautettu yksiköi- hin, jotka ovat tilanneet omiin kokoelmiin- sa alansa keskeisiä julkaisuja. Yksiköt ovat saattaneet tilata paperilehtiä joskus hyvin- kin edullisilla jäsenhinnoilla, mihin kirjas- tolla ei ole mahdollisuutta. Kaikkien