TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET - ympäristölupa, Lounais-Suomen ympäristökeskus, diaarinro 0295Y0213-111, annettu 31.10.1996

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 114 YLO

Dnro LOS-2004-Y-1072-111

Annettu julkipanon jälkeen 29.12.2005

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen hakemus, joka koskee Porin Lämpövoima Oy:n Aittaluodon voimalaitosta ja sen toiminnan muuttamista. Päätös sisältää myös ympäris- tönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Porin Lämpövoima Oy PL 176 28101 Pori

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Porin Lämpövoima Oy, Aittaluoto, 28101 Pori Liike- ja yhteisötunnus: 0790442-4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 § 1 mom.

Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 mom., kohdat 3 b) ja 13 c) sekä 3 mom.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 3 ja 12 b ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 31.12.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

- ympäristölupa, Lounais-Suomen ympäristökeskus, diaarinro 0295Y0213-111, annettu 31.10.1996.

- ilmoitus jätevesien johtamisesta Kokemäenjokeen, Turun vesi- ja ympäristöpiiri, nro 02 92 A 315/131, 6.5.1992

- vesioikeuden lupa jätevesien johtamiseksi on annettu yhteiseksi koko Aittaluodon te- ollisuusalueelle

- rakennuslupa, Porin kaupunki

2/36 - KTM:n lupa III-luokan palavan nesteen varastoinnista 20.11.1957 2000 000 lit-

ran säiliössä

- päästökauppalain mukainen lupahakemus on vireillä LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Aittaluodon voimalaitos sijaitsee Porin kaupungissa Aittaluodon teollisuusalueella.

Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Laitoksen rakennusalueelle on annettu määräys, jonka mukaan asemakaavan mukai- selle rakentamiselle ei saa aiheuttaa yli 50 dB melutasoa.

Alueen luoteispuolella on aluevarauksia urheilulle, liikenteelle, puistoille sekä näiden takana asutukselle. Teollisuusalueen etelä- ja itä-, puolelle samassa korttelissa on vah- vistettu kaksi asemakaavaa, joissa on varattu alueita teollisuus-, varasto-, liike-, toi- mistorakennuksille sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville laitoksille ja raken- nuksille. Lähimpien rajanaapureiden etäisyys voimalaitoksen piipusta on yli 300 m.

Laitoksen tontin omistaja on UPM-Kymmene Oyj, jolta Porin Lämpövoima Oy on vuokrannut 26000 m²:n määräalan (rekisterinumero 2912/89).

Ympäristön tila ja laatu Ilmanlaatu

Päästöjen yhteistarkkailussa voimalaitoksen ei ole havaittu vaikuttavan Porin alueen ilmanlaatuun. Aittaluodon laitokseen nähden lähin mittauspiste on Itätullin mittaus- asema noin 1,2 kilometrin päässä lounaaseen laitoksesta. Merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Porissa ovat liikenteen päästöt.

Vuosiyhteenveto 2003

Rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset kaikissa mittauspis- teissä. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei ollut. Typpidioksidipitoisuuksien suurimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet esiintyivät helmikuussa. Tunti- ja vuoro- kausiohjearvon ylityksiä ei ollut.

Hiilimonoksidipitoisuus olivat suurimmillaan helmikuussa. Tunti- ja vuorokausioh- jearvon ylityksiä ei ollut. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM10) nousivat ke- väällä yli ohjearvojen Porin keskustassa. Hiukkasten ohjearvon ylitys on tyypillinen ilmiö kaupunkien keskustoissa. Tämä aiheutuu keväisestä katupölyn lisääntymisestä ja liikenteestä.

Vesiympäristön tila

Kokemäenjokeen kohdistuva jätevesikuormitus oli suurimmillaan 1970-luvun alussa.

Vedenlaadussa tapahtui selvä kohentuminen 1980 -luvun puolessa välissä selluloosa- tehtaiden vähenemisen ja jäteveden-puhdistamoiden parantuneen puhdistustekniikan seurauksena. Jätevesikuorman pienenemisen myötä fosforikuormitus on vähentynyt 89 % ja happea kuluttava kuormitus 96 % 1970-luvun alun tasosta. Typpikuormitus on vähentynyt noin 30 %.

Nykyään Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä, yläjuoksulla ennen Loimijoen vaikutusta jopa hyvä. Joen happitilanne on pääsääntöisesti hyvä ja varsinkin talvinen fosforipitoisuus suhteellisen alhainen. Joen alajuoksulla veden laatu heikkenee lisään- tyneen kuormituksen johdosta. Kuormituksesta tulee muutama prosentti pistekuormi- tuslähteistä, valtaosa joen ravinnekuormasta tulee hajakuormituksesta. Kokemäenjoen ravinnepitoisuudet vaihtelevat huomattavasti sadannan ja valuman mukaan. Kokemä- enjoen veden hygieeninen laatu on valtaosaltaan hyvä.

Kokemäenjokeen kohdistuva, teollisuuden päästöistä aiheutuva metallikuormi- tus on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Nykyinen Kokemäenjoen kuljettama metallikuorma koostuu pääasiassa kuparista ja nikkelistä sekä vähäisem- mistä määristä lyijyä, kromia, kadmiumia ja elohopeaa.

Maaperän ja pohjaveden laatu

Voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoen savilaaksossa, jossa on paksuja savikerroksia.

Maaperässä saattaa kuitenkin esiintyä vettä johtavia hienon hiekan ja siltin kerroksia.

Voimalaitos sijaitsee teollisuusalueella, joka ei sijaitse ympäristöhallinnon luokitte- lemalla pohjavesialueella. Voimalaitoksen lähialueella ei ole talousvesikaivoja ja lä- hialueen kiinteistöt on liitetty Porin kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Sijoi- tuspaikkaa lähinnä oleva luokiteltu (I luokan) pohjavesialue on Karjarannan pohja- vesialue noin kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta länteen.

Luonnonolosuhteet ja Natura

Kokemäenjoen suisto (delta) kuuluu Suomen Natura 2000 -suojelualueverkostoon (SPIA, SCI, FI0200079). Voimalaitos ei heikennä alueen luonnonarvoja, joiden vuok- si alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Voimalaitoksen jätevedet johdetaan saniteettijätevesiä lukuun ottamatta Kokemäenjokeen. Kyseessä ovat voimalaitoksen prosessi- ja jäähdytysvedet, joista ei aiheudu merkittäviä päästöjä Kokemäenjokeen.

Merkittävin vaikutus on jätevesien vähäinen lämpökuormitus.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Aittaluodon teollisuusalueen liikenne koostuu pääosin raskaasta liikenteestä. Voima- laitoksen liikenne muodostuu mm. polttoaineiden ja jätteiden kuljetuksista sekä hen- kilökunnan työmatkaliikenteestä. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio voimalai- toksen polttoaineisiin ja jätteisiin liittyvistä kuljetuksista. Taulukossa on huomioitu Seikun sahalta tuleva puupolttoaine, joka tulee voimalaitoskäyttöön kuljettimella.

Laitoksen keskimääräiset jäte- ja polttoainekuljetukset on esitetty seuraavassa taulu- kossa:

Kuljetettavat polttoaineet/jätteet Määrä (keskiarvo) Autoa/vrk

Turve 22

Puupolttoaineet (puhdas puu ja metsähake) 4

Kierrätyspolttoaine 2

Öljy < 1

Tuhka (pohjatuhka ja lentotuhka) 4 Yhteensä 33

Apukattila lisää polttoaineliikennettä talviaikaan keskimäärin 1 auto/vrk.

Aittaluodon teollisuusalueella toimivia muita yrityksiä ovat Corenso United Oy, UPM Kymmene Oyj Seikun saha, ABB Service Länsi-Suomi Oy sekä Veikko Lehti Oy.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Porin Lämpövoima Oy:n Aittaluodon voimalaitos tuottaa Pori Energian asiakkaiden tarpeisiin kaukolämpöä, prosessihöyryä ja – lämpöä sekä sähköä, joita vuonna 2003

4/36 tuotettiin yhteensä 1 013 GWh. Kaukolämpöä Aittaluodon voimalaitoksella tuo-

tettiin v. 2003 yhteensä 557 GWh, jonka osuus Porin kantakaupungin kaukolämmön toimituksesta oli 92 %. Kaukolämpö tuotettiin yhdistettynä sähkön – ja kaukolämmön tuotantona. Aittaluodon voimalaitos toimitti prosessihöyryä Corenso United Oy:lle, Sampo-Rosenlew Oy:lle ja Sinebrychoff Porin Olut Oy:lle v. 2003 yhteensä 194 GWh.

Sähköä v. 2003 toimitettiin verkkoon yhteensä 262 GWh. Tuotettu sähkömäärä vastaa n. 40 % Porin kaupungin sähkön kokonaiskulutuksesta.

Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti ja laitteisto on seuraava:

R-kattila, lämpöteho 90 MW leijukerroskattila RT-kattila, lämpöteho 116 MW leijukerroskattila Apukattila (käyttöön kesä 2006) 45 MW öljykattila

Turbogeneraattori 4, sähköteho 17,5 MW vastapaineturbiini Turbogeneraattori 5, sähköteho 35,5 MW kaukolämpöturbiini

Kaukolämpöteho 115 MW

Prosessihöyryteho 35 MW

Uutena kattilana otetaan loppukesästä 2006 käyttöön öljytoiminen huippu- ja varakatti- la (apukattila), jonka lämpöteho on 45 MW. Kattilan savukaasut johdetaan rakennetta- vaan n. 50 m korkeaan teräspiippuun.

Ympäristölupahakemus koskee seuraavia toimintoja:

1. Vanhan voimalaitoksen R- ja RT- kattiloille haetaan turpeen, puun ja öljyn polttoon LCP-asetuksen mukaista ympäristölupaa.

2. Sekä vaihtoehtoisesti R- ja RT- kattiloille haetaan turpeen, puun, öljyn ja kierrätys- polttoaineen rinnakkaispolttoon jätteenpolttoasetuksen mukaista ympäristölupaa.

3. Lisäksi haetaan uudelle öljyn polttoon tarkoitetulle vanhasta voimalaitoksesta eril- lään olevalle apukattilalaitokselle ympäristölupaa.

Laitokselle haetaan toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa muutoksenhausta huo- limatta. Lupa tulisi myöntää muutoksenhausta huolimatta, koska toiminta on olemassa olevaa, toiminnasta ei aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa ja laitoksessa voidaan tarvittaessa lopettaa kierrätyspolttoaineen poltto ja polttaa pelkästään puuta, turvetta ja öljyä.

Voimalaitos

Voimalaitoksessa on polttoaineteholtaan 105 MW, 137 MW ja vuonna 2006 käyt- töönotettava 49 MW apukattila. Kiinteän polttoaineen kattilat on myöhemmin muu- tettu arinakattiloista leijukerroskattiloiksi. Kiinteän polttoaineen kattiloiden savukaa- sut puhdistetaan sähkösuodattimilla, jotka hankittiin leijumuutosten yhteydessä.

Lämmön- ja höyryntuotannon varakattilana käytetään raskasta tai kevyttä polttoöljyä käyttävää siirrettävää höyrykattilaa. Siirrettävää varakattilaa käytetään tilanteissa, joissa kaikki varsinaiset kattilat eivät ole teknisen vian tai vuosihuollon johdosta käy- tettävissä.

Laitoksen tekniset tiedot ja tuotanto on esitetty seuraavassa taulukossa:

Mitoitusarvot ja tuotanto (R-kattila)

Mitoitusarvot ja tuotanto

(RT-kattila) Apukat- tila

Polttoaineteho, MW 105 137 49

Lämpöteho, MW 90 116 45

Kattilan hyötysuhde, % 85 85 91

Sähköntuotanto, GWh/v 62 200

Kaukolämmön tuotanto,

GWh/v 130 429 50

Höyryn tuotanto, GWh/a 194 - varatarve

Voimalaitoksen toimintaan liittyvät kattila- ja turbiinirakennukset, puhdistinlaitteet, polttoaineen varastointitilat, tiilirakenteinen 126 metriä korkea savupiippu sekä apukat- tilatoimituksen yhteydessä hankittava teräsrakenteinen noin 50 m korkea piippu sijait- sevat samalla tontilla.

Päästöjen rajoittaminen

RT-kattilan sähkösuodatin on kolmikenttäinen ja liitetty kattilan jälkeiseen savukanavaan.

Suodattimessa on kolme peräkkäistä elektrodikanavaa. Erotettu pöly pöly putoaa poh- jasuppiloon ravistuslaitteilla. Erottimen takuuarvo pölypitoisuudelle on 50 mg/m³(n).

R-kattilan sähkösuodatin on kaksikenttäinen ja liitetty kattilan jälkeiseen savukanavaan.

Sähkösuodattimessa on kaksi peräkkäistä elektrodikanavaa. Erotettu pöly putoaa poh- jasuppiloon ravistuslaitteilla. Erottimen takuuarvo pölypitoisuudelle on 50 mg/m³(n).

Polttoaineet ja niiden varastointi

Pääpolttoaineina Aittaluodon voimalaitoksella ovat tällä hetkellä turve ja puhdas puu.

Vuosittaiseksi kokonaisenergian kulutukseksi on arvioitu 1 200 GWh, josta turpeen osuudeksi on arvioitu 800 GWh.

Laitoksessa on automaattinen järjestelmä, joka estää kiinteän polttoaineen syöttämisen ennen kuin hyväksyttävät poltto-olosuhteet käynnistyksen jälkeen on saavutettu tai jos polton aikana lämpötila laskee alle hyväksyttävän polttolämpötilan. Käynnistyksien, alasajojen, kiinteän polttoaineen syötön vikaantuessa ja apukattilan käytön yhteydessä käytetään raskasta polttoöljyä rikkipitoisuudeltaan enintään 1,0 p-%.

Jätteiden rinnakkaispoltto

Tällä hetkellä voimassa olevan ympäristöluvan (Dno 0295Y0213-111/31.10.1996) mu- kaan laitoksessa voidaan polttaa (rinnakkaispoltto) energiakäyttöä varten lajiteltua jätet- tä (kierrätyspolttoainetta) enintään 10 % koko polttoaineen energiamäärästä. Vanhalle voimalaitokselle haetaan lupaa turpeen, puun ja polttoöljyn polttoon. Lisäksi vanhalle voimalaitokselle haetaan mahdollisuutta polttaa REF II –tyypin kierrätyspolttoainetta sekä puhdistettua keräysöljyä enintään 15 % sisään syötettävästä energiamäärästä.

Rinnakkaispoltossa pyritään mahdollisimman tehokkaaseen palamiseen. Savukaasujen (T>850°C) viipymäaika on kaksi sekuntia laskettuna petin pinnalta.

Turve, puu ja öljy

Aittaluodossa käytettäviksi puupolttoaineiksi, joihin ei sovelleta jätteenpolttoasetusta, luetaan seuraavat puupitoiset jakeet sekä näihin rinnastettavissa olevat jakeet:

6/36 - sahojen sivutuotteet (sahanpuru ja kuori)

- metsätähdehake

- kreosoottikyllästetyt ratapölkyt

- rakennusjätteestä tai muusta puujätteestä eroteltu puu, joka ei sisällä halogeeniyhdisteitä tai raskasmetalleja, kuten trukkilavat

- kuitulevytehtailla muodostuva kova- ja huokolevypöly sekä murske. Kova- ja huokolevy sisältää 99,3-99,6 % puuta ja 0,4-0,7 % vahaa sekä fenolihartsiliimaa - Aittaluodossa Corenso United Oy:n hylsykartonkitehtaalla syntyvä kierrätyspaperin sivujae.

- huonekaluteollisuuden ja höyläämöiden puutähteet, jotka eivät sisällä halogeeniyhdisteitä tai raskasmetalleja.

- Pihlavan voimalaitokselta pääasiassa puun ja turpeen poltossa muodostuva tuhka, jonka sisältämä jäännöshiili poltetaan Aittaluodon voimalaitoksella

Poltettaessa ainoastaan edellä esitettyjä kiinteitä polttoaineita sovelletaan kiinteän polt- toaineen voimalaitokseen valtioneuvoston asetuksen (LCP-asetus 1017/2002) mukaisia päästöraja-arvoja. Käynnistys- ja häiriötilanteissa kiinteän polttoaineen kattiloissa ja apukattilassa polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enin- tään 1,0 p-%.

Kierrätyspolttoaineet

Vaihtoehtoisesti Aittaluodossa vanhalla voimalaitoksella voidaan käyttää puun, turpeen ja öljyn ohessa erilliskerätyistä energiajätteistä valmistettua REF II –tyyppistä kierrä- tyspolttoainetta enintään 15 % polttoainetehosta sekä puhdistettua keräysöljyä. Kierrä- tyspolttoaineita poltettaessa Aittaluodon voimalaitokseen sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta.

Polttoaineiden määrät

Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksella käytettävien polttoaineiden määrät. Mää- rät perustuvat v. 2003 tietoihin, lukuun ottamatta kierrätyspolttoainetta, jonka määrä on arvioitu 15 %:n energiamäärän mukaan. Polttoainemäärät voivat vuosittain vaihdella polttoaineen saatavuuden ja energiatuotantotilanteen mukaan.

Aittaluodon voimalaitoksella v. 2003 käytetyt polttoaineet:

POLTTOAINEET MÄÄRÄ (t/a)

____________________________________________________________

R-kattila

Puupolttoaine 85 000

Jyrsinturve 100 000

Kierrätyspolttoaine 15 000

Raskas polttoöljy 800

RT-kattila

Puupolttoaine 135 000

Jyrsinturve 180 000

Kierrätyspolttoaine 20 000

Raskas polttoöljy 400

__________________________________________________________________

Yhteensä

Puupolttoaine 222 000

Jyrsinturve 280 000

Kierrätyspolttoaine 35 000

Raskas polttoöljy 1 200

______________________________________________________________________

Apukattilan arvioitu polttoainemäärä (t/a) :

______________________________________________________________________

Raskas polttoöljy 5000

______________________________________________________________________

Polttoaineen vastaanottoasema on katettu rakennus, jossa on automaattisesti sulkeutuvat ovet kuorman purkamisesta syntyvän pölyn leviämisen estämiseksi. Turpeen vastaanot- to tapahtuu polttoaineen vastaanottoasemalla. Turve varastoidaan 1 500 m³ katetussa turvesiilossa ja siirretään polttoon katetulla kuljettimella. Puun vastaanotto tapahtuu polttoaineen vastaanottoasemalla. Puupolttoaine esikäsitellään ja tarvittaessa murska- taan ennen polttoa. Puupolttoainetta varastoidaan 5 000 m³ siilossa sekä välivarastossa kentällä.

Raskas polttoöljy ja puhdistettu keräysöljy varastoidaan tällä hetkellä 100 % varoaltaal- la varustetussa säiliössä, jonka tilavuus on 2000 m³.

Kierrätyspolttoaine otetaan vastaan polttoaineen vastaanottoasemalla. Kierrätyspoltto- aine varastoidaan tapauskohtaisesti polttoainekentällä tai polttoainesiiloissa. Polttoaine on valmiiksi jalostettua REF II –tyyppistä kierrätyspolttoainetta. Se on lähinnä kaupan ja teollisuuden energiajätteistä sekä rakennusjätteistä jalostettua polttoainetta.

Vastaanotettava polttoaine punnitaan ja sen määrä, laatu ja laji kirjataan polttoainetieto- järjestelmään (PAJ).

Kemikaalit ja niiden varastointi

Voimalaitoksella käytettävät kemikaalit ovat pääasiassa prosessi-, syöttö- ja kattilavesi- en käsittelyssä käytettäviä kemikaaleja. Kemikaalitarve voi vaihdella raakaveden laa- dun ja tuotannon mukaan. Kemikaaleja voidaan korvata muilla tarkoitukseen sopivilla kemikaaleilla. Oleellisesta muutoksesta ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle.

Voimalaitoksella vuonna 2003 käytetyt kemikaalit:

Kemikaali Määrä, tonnia/a

Boilex 525 E, hapensitoja 1,0

Inhex, hapensitoja 0,4

Trinatriumfosfaatti 1,0 Natriumhypokloriitti 18

Lipeä 50 % 45

Rikkihappo 93 % 20

Suolahappo 0,5 Polyalumiinikloridi 42

Vakuumisuola (fine) 0,6

Voimalaitoksella on 15 m³ rikkihapon, lipeän ja polyalumiinikloridin varastosäiliöt.

Säiliöt on varustettu varoaltailla, varoallaspintahälytyksillä ja ylärajahälytyksillä.

Enimmillään varastoissa on n. 10 m³ ko. kemikaalia. Säiliöt tankataan pumpuilla.

Tankkauspiste sijaitsee voimalaitoksen pohjoisella ulkoseinällä. Tankkausyhteet on lu- kittu ja käyttöhenkilöstö valvoo autopurkauksen.

Natriumhypokloriitti varastoidaan tällä hetkellä 1 m³:n konteissa. Kontit on sijoitettu varoaltaaseen, jossa on pintahälytys. Jatkossa Natriumhypokloriitti varastoidaan noin 5 m³:n säiliössä, jossa on varoallas ja pintahälytys. Hapensitojakemikaali varastoidaan kuljetustynnyrissään käyttöpaikalla. Trinatriumfosfaatti varastoidaan käyttöpaikalla sä- keissä. Maksimi varastoitava hapensitojakemikaalimäärä (tällä hetkellä Boilex 525E)

8/36 on 400 litraa. Fosfaattia varastoidaan maksimissaan 500 kg. Suolahapon käyttö on satunnaista suolanpoistolinjojen tarpeen määräämänä. Suolahappo varastoidaan tarvit- taessa kuljetusastioissaan, maksimimäärä on noin 300 litraa 30 % suolahappoa. Va- kuumisuola varastoidaan säkeissä maksimissaan noin 800 kg. Suolan tarve on noin kerran vuodessa.

Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan säiliökirjoissa mainituin määräajoin. Henkilö- kunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Käytön jälkeen kemikaalit käsitellään voi- massaolevien jätehuoltomääräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Voimalaitoksen syntyvä lämpö hyödynnetään niin hyvin kuin se käytännössä on mahdol- lista. Hyötysuhde on 85 %. Laitos on vastapainevoimalaitos, uutta apukattilaa lukuun ot- tamatta. Lämpö- ja sähköenergia tuotetaan yhteistuotannolla.

Energiatehokkuutta ylläpidetään optimoimalla palamistehokkuus polttoprosessin edellyt- tämällä tavalla. Palamista kontrolloimalla pidetään tasaisina ja alhaisina myös palamis- vaiheen CO- ja VOC-päästöt. Voimalaitosta käytetään tasaisesti ympäri vuoden, mikä osaltaan vaikuttaa sen energiatehokkuuteen. Porin Lämpövoima Oy on liittynyt voimalai- tosalan energiansäästösopimukseen 9.2.1999 ja tehnyt energiasäästösuunnitelman. Voi- malaitosta koskeva 9.8.2004 päivätty energiansäästösuunnitelma on liitetty hakemukseen.

Voimalaitoksilla käytettävä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) tulkitaan ympäristön- suojelulain, valtioneuvoston asetusten ja toimintaa koskevien BAT–

referenssidokumenttien perusteella. BAT perustuu tuotanto- ja puhdistusmenetelmiin ja niiden tehoon sekä niiden hallinta- ja seurantajärjestelmiin, mutta ennen kaikkea ympäris- tön kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen.

Suurten polttolaitosten (100-300 MW) BAT on esitetty Suomen Ympäristökeskuksen jul- kaisussa nro 458: ”Finnish Expert Report on Best Available Techniques in Large Combus- tion Plants”. Allaolevassa taulukossa on vertailtu Aittaluodon voimalaitoksen päästöjä olemassa olevien suurten polttolaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiin pääs- tötasoihin.

Aittaluodon voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattiloiden hiukkaspäästöjen vertailu BAT-tasoihin:

BAT-referenssi (100-300 MW) Aittaluodon voimalaitos

hiukkaset (mg/m³n, 6 % O2) 20-30 10-20

Voimalaitoksen voidaan katsoa edustavan BAT:ia, koska:

- molemmat kattilat (R- ja RT-kattila) ovat leijukerroskattiloita, jotka edustavat kattilateknisesti BAT-tasoa vähentäen mm. NOx-päästöjä perinteisiin

kattilatyyppeihin verrattuna

- apukattilalaitoksen poltintyyppi valitaan BAT-kriteerit huomioiden - polttoaineen vastaanottoon liittyy laaduntarkkailu

- koko laitoksesta (ml. polttoainevarasto) on tehty vaaranarviointi - vaaran arviointi päivitetään uusi apukattila huomioiden

- ennen polttovaihetta raaka-aineista erotetaan metalleja

- tarkkaillaan savukaasun määrättyjä ominaisuuksia jatkuvatoimisesti

- laitoksen käytössä sovelletaan ympäristöasioiden ja laadun hallintaa kiinnittäen erityisesti huomiota:

- vastuisiin

- koulutukseen, tiedotukseen ja pätevyyteen - tiedonvaihtoon

- työntekijöiden sitoutumiseen - dokumentaatioon

- tehokkaaseen prosessikontrolliin - ylläpito/huolto-ohjelmaan

- hätätilanteisiin varautumiseen ja reagoimiseen

- turvallisuuden yhdenmukaisuuteen ympäristölainsäädännön kanssa

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan

Puhdasta puuta, jyrsinturvetta, kierrätyspolttoainetta ja polttoöljyä poltettaessa syntyy muun muassa hiilidioksidia, typenoksideja, rikkidioksidia ja hiukkasia ja pieniä mää- riä raskasmetalleja.

Aittaluodon voimalaitoksen savukaasupäästöt olivat vuonna 2003:

Aittaluoto ominaispäästö tonnia

Hiilidioksidi, CO2

- biopolttoaineista - turpeesta

- öljystä

200 000 303 700 4 300

Rikkidioksidi, SO2 83 mg/MJ 390

Typpioksidit, NOx 159 mg/MJ 748

Hiukkaset 13 mg/n(m³) 21

Päästörajat poltettaessa puuta, turvetta ja öljyä

Poltettaessa turvetta, puuta ja öljyä sekä puuhun rinnastettavia polttoaineita vanhaa voimalaitosta koskevat valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) polttoaineteholtaan yli 50 MW polttolaitosten päästörajat, mitkä on esitetty alla olevassa taulukossa.

10/36

LCP-asetuksen mukaiset raja-arvot 1.1.2008 alkaen:

Epäpuhtaus Päästöraja- arvo (tur- ve) 6 % O2

Päästöra- ja-arvo (biomas- sa) 6 % O2

Päästöraja- arvo öljy (satunnainen käyttö) 3 % O2

Yk- sikkö

Rikkidioksidi * R-kattila RT-kattila Apukattila

800 780

400 400

1700 1700 1700

SO2

mg/m³ (n)

Typen oksidit

**

600 600 450 NO2

mg/m³ (n)

Hiukkaset *** 50 mg/m³

(n)

* = P<100 MW ja 100 ≤P≤ 400 MW, lupa 1.1.1994 ennen.

**= 50 ≤P≤ 500 MW laitokset.

*** = Kiinteille polttoaineille, 50 ≤P≤ 300 MW, lupa 1.1.1994 ennen.

Päästörajat kierrätyspolttoainetta poltettaessa

Seuraavassa taulukossa esitetyt jätteenpolttoasetuksen sekoitussääntöä soveltaen laske- tut raja-arvot on tilanteeseen, jossa poltetaan pääpolttoaineiden lisäksi REF II-luokan kierrätyspolttoainetta 15 % polttoaineen energiasta:

Raja-arvot

(6 % O2) R-KATTILA

(O2 6 %) RT-KATTILA

(O2 6 %)

Epäpuhtaus < 2008 ≥2008 <2008 ≥20

08

Rikkidioksidi, SO₂ mg/m³(n) 734 351 703 338

Typenoksidit, NO_x (NO₂:na ilmoitettu- na)

mg/m³(n) 452 430 410 345

Hiukkaspäästöt mg/m³(n) 45 45 28 28

Kloorivety, HCl mg/m³(n) 69 69 69 69

Fluorivety, HF mg/m³(n) 8,1 8,1 8,1 8,1

Sb+As+Pb+Cr+Co+

Cu+Mn+Ni+V

mg/m³(n) 0,5 0,5 0,5 0,5

Cd + Tl mg/m³(n) 0,05 0,05 0,05 0,05

Hg mg/m³(n) 0,05 0,05 0,05 0,05

PCDD/F, TE-TCDD ng/m³(n) 0,1 0,1 0,1 0,1

TOC mg/m³(n) 24 24 24 24

CO mg/m³(n) 309 309 309 309

Rinnakkaispoltossa poltetaan pääpolttoaineiden lisäksi enimmillään 15 % (polttoaineen energiamäärästä) REF II tyypin polttoainetta.

Viranomaiselle lähetetään vuoden loppuun mennessä kirjallinen tieto seuraavan vuoden kierrätyspolttoaineiden käytöstä.

Enprima Oy:n tekemän selvityksen mukaan R-kattilan viipymäaika täydellä kuormalla on 2 s ja tällöin savukaasun lämpötila nokan kohdalla on 1065^oC. Vajaalla kuormalla aika pitenee. RT-kattilalla vastaava viipymäaika on 2,1 s ja lämpötila 1124 ^oC. Näin ol- len kattilat täyttävät hyvin jätteenpolttoasetuksessa annetun 2 s. viipymäajan 850^oC:ssa.

Kierrätyspolttoaineen syöttö lopetetaan puusiiloon 4 tunnin aikana, jos päästöt ylittävät luvassa annetut päästöraja-arvot. Päästörajojen ylittyessä aloitetaan välittömästi selvit- tämään mistä syystä päästöraja-arvot on ylitetty ja tehdään tarvittavat korjaukset. Puu- siilon ajaminen tyhjäksi kierrätyspolttoaineesta kestää 1-3 vrk riippuen siilon täyttöas- teesta ja kattilan kuormasta. Tarvittaessa on myös mahdollista lopettaa puusiilosta syöt- tö kattiloihin kokonaan, jolloin puu syötetään ulkokentältä. Tällöin kierrätyspolttoai- neen syöttö kattilaan loppuu 1-3 tunnissa. Kierrätyspolttoaineiden syöttö aloitetaan uu- delleen vasta kun päästöraja-arvojen ylityksen aiheuttanut häiriö/polttoaine on saatu poistettua. Jos kierrätyspolttoaineiden syöttö joudutaan lopettamaan, voidaan turpeen, puun ja öljyn polttamista jatkaa LCP-asetuksen mukaisesti.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnan jätteet muodostuvat lähinnä polttojätteestä. Polttojätteiksi luetaan pohjatuh- kat ja -kuonat, lento- ja kattilatuhkat. Kaikki toiminnan jätteet pyritään mahdollisuuksi- en mukaan hyödyntämään. Hyödyntämiseen soveltumattomat jätejakeet huolehditaan asianmukaiseen loppusijoitukseen. Laitoksella syntyviä jätteitä ovat pääasiassa tuhka ja sekajäte. Jätelajit, tunnukset, määrät ja kohde, määrät olivat v. 2003:

Jätelaji Numerotunnus Kokonaispai-

no (t/a) Sijoitus

Vastaanottaja Kattilatuhka ja pohjakuona 10 01 24 5000 1B Corenson kaatopaikan

maisemointiin Savukaasunpuhdistuksen jäte

ja lentotuhka 10 01 03 8000 1B Corenson kaatopaikan maisemointiin Metallijäte 20 01 40 2 1A tai 2A Länsirannikon Romu

Oy

Jäteöljyt 13 01 11* 1,1 hyötykäyttö Käytetään voimalai- toksella (voiteluöljy kuljettimille yms.) Apukattilan tuhka 10 010101* 2 1 C Poltetaan voimalai-

toksella Kiinteät öljyiset jätteet 13 08 99 < 1 3 Veikko Lehti Oy Loisteputket

paristot akut

20 01 21*

16 06 04 * 16 06 01*

0,3 3 Veikko Lehti Oy

Yhdyskuntajäte 20 03 01 16 2A Veikko Lehti Oy Kunnossapitojäte 20 01 40

20 01 39 20 01 38

15 1C, 2A Veikko Lehti Oy

* ongelmajäte

12/36 J

Jätteiden määrässä on vuosittain vaihtelua riippuen mm. energiantuotannosta ja poltto- aineen laadusta. Jätteen jatkokäsittelijä/hyödyntäjä voi olla myös muu taho, jolla on asianmukainen lupa jätteen vastaanottoon.

Tuhkaa on hyödynnetty vuodesta 2004 lähtien tuhkan Aittaluodon teollisuusalueella si- jaitsevan Corenso United Oy:n kaatopaikan maisemoinnissa ja täyttökerroksissa.

Tuhkien luokittelu sekä hyötykäyttö – ja kaatopaikkakelpoisuus selvitetään näyt- teenotolla ja tarvittavilla haitta-aineanalyyseillä ja testeillä. Tuhka pyritän hyödyntä- mään mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa esim. maanrakennuskohteissa. Hake- muksen liitteenä on raportti ”Lentotuhkan ja pohjatuhkan luokitusominaisuudet, epäor- gaaniset aineet ja ravistelutesti”, 5.4.2002 SCC Viatek.

Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevedet on esitetty seuraavassa taulukossa: .

Jätevesityyppi Määrä

(m³/a) Kohde Jäähdytys- ja prosessivedet sekä prosessi-

veden puhdistuksen jätevedet 6 000 000 Kokemäenjoki

Sammutusvedet ei normaalisti Kaupungin viemäri

Saniteetti-, sosiaali- ja lattiahuuhtelujäteve-

det n. 3000 Kaupungin viemäri

Jätevesimäärät vaihtelevat vuosittain energiantuotannon mukaan. Jäähdytys- ja prosessive- det johdetaan selkeytysaltaan kautta Kokemäenjokeen. Savukaasupuhdistuksesta ei synny jätevesiä. Selkeytysaltaassa on valvonta hälytyksellä mahdollisia öljypäästöjä varten. Sel- keytysaltaassa laskeutumiskelpoinen kiintoaine laskeutuu altaan pohjaan. Suolanpoiston elvytysjätevedet kulkevat neutraloinnin kautta ennen pääsyä selkeytysaltaaseen.

Voimalaitoksen päästöt vesistöön vuonna 2003: kokonaisvesivirtaama 5,7 milj.m³, kiinto- aine 48 t, kokonaisfosfori 0,43 t ja kokonaistyppi 7,3 t.

Päästöt maaperään

Riski maaperän saastumisesta rinnakkaispolttolaitoksen käytön aikana on pieni, sillä laitos käyttää pääasiassa kiinteitä polttoaineita. Öljy- ja kemikaalivuotojen mahdolli- suus on otettu huomioon laitoksen suunnittelussa ja tarvittavat suojarakenteet sekä val- vonta on toteutettu säädösten edellyttämällä tavalla. Nestemäisen polttoaineen varasto on varustettu valuma-altaalla sekä sulkuventtiilillä varustetulla sadevesien viemäröin- nillä öljynerotuskaivoineen varustettuna hälytyksellä Laitoksella on öljyvahinkojen tor- juntaa varten laadittu öljyntorjuntasuunnitelma.

Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt

Voimalaitoksen käytössä varaudutaan äkillisiin, ennalta odottamattomiin, ympäristö- onnettomuuksiin ja on laadittu toimintaohjeet niiden varalta.

Jätteiden sijoituskoodit 1 HYÖDYNTÄMINEN 1A raaka- tai apuaineena 1B maa- ja vesirak.materiaalina 1C energiana

1D maanparannusaineena maatal.

1E maanparannusaineena 1F muu hyödyntämistapa

2 KÄSITTELY

2A kaatopaikalle loppusijoitukseen 2B yleinen vastaanottopaikka (pl. kaatopaikat) (esim. kierrätys- keskus, siirtokuormaukset) 2C viemäri

2D maa- ja kallioperä (pl. kaatop) 2E muu käsittelymenetelmä 3 MUU VASTAANOTTOPAIKKA

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Laitoksella esiintyvä häiriötilanne voi olla esim. polttoaineen syöttöhäiriö, kattilalaitoksen häiriö tai savukaasupuhdistimen toiminnassa esiintyvä häiriö. Kaikissa tapauksissa auto- maatioon liitetty itsenäinen turvajärjestelmä (TLJ) rajoittaa häiriöiden vaikutukset ja takaa tarvittaessa laitoksen turvallisen alasajon. Keskeisessä asemassa onnettomuuksien ehkäi- semisessä on henkilökunnan korkea ammattitaito, prosessien hyvä suunnittelu ja tehokas valvonta sekä laitteistojen korkeatasoinen käyttö ja säännöllinen kunnossapito.

Koska voimalaitos sijoittuu teollisuudelle varatulle alueelle, mahdollisten onnettomuuksien tai häiriötilanteiden aiheuttamat vaarat kohdistuvat käytännössä lähinnä laitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilökuntaan. Riskejä vähennetään laitoksen käytön valvonnalla, ohjeis- tamisella ja laitteiden säännönmukaisilla tarkastuksilla. Ulkopuolinen tarkastuslaitos osal- listuu laitteistojen määräaikaistarkastuksiin. Laitteiden käytölle on nimetty pätevyyden omaava valvoja. Käyttöhenkilöstö on koulutettu tuntemaan prosessin erityispiirteet.

Aittaluodon alueelle on laadittu yhdessä kaupungin palo- ja pelastusviranomaisten sekä te- ollisuusyritysten kanssa sisäinen pelastussuunnitelma ja öljyn torjuntasuunnitelma, jotka käsittävät toimenpiteet väestön suojelemiseksi ja torjunnan järjestämiseksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa, esim. tulipalo tai kuljetusonnettomuus.

Tulipalo

Tulipalo on tilanne, joka on seuraus jostakin vaurioista tai muusta ei-toivottavasta tapah- tumasta ja joka itsessään aiheuttaa seurannaisvaurioita ja niistä johtuvia vaaratilanteita.

Laitoksessa on syttyvää polttoainetta. Tulipalotilanteessa se vapauttaa palaessaan runsaasti energiaa ja haitallisia savukaasuja. Laitos on varustettu palonilmaisimilla ja automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Likaantuneet sammutusvedet menevät puhdistamattomina viemä- rijärjestelmään.

Sähkön saannin katkeaminen

Laitoksen turvallisuuteen liittyvä tarkastettu ja hyväksytty järjestelmä TLJ, joka mahdollis- taa laitoksen turvallisen alasajon, mikäli esim. sähköenergian saanti laitokselle katkeaa.

Huollot ja kunnossapito

Laitoksen normaalit vuosihuollot tapahtuvat kesällä olevan seisokin aikana. Huollon koh- teet ja laajuus määräytyvät vuosittain tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella.

Menettelyt onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Energiantuotantolaitokset pyrkivät teknisin toimenpitein ja laitteiden huolellisella käytöllä ja huollolla varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille ja ympäristölle. Pa- loilmaisimien hälytykset menevät valvomoon ja hälytyskeskukseen. Menettely on seikka- peräisesti käsitelty laitoksen sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Voimalaitoksen ympäristössä on Kokemäenjoen suiston Natura 2000 –alue, joka on lä- himmillään noin 6 km etäisyydellä voimalaitoksesta. Voimalaitoksen aiheuttamilla pääs- töillä ilmaan ja veteen ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristön luontoon mm. alueella tehtävän ilman laadun tarkkailun ja Kokemäenjoen vesitarkkailun perusteella.

Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta asetetaan luonnon kannalta merkityksellisellä alueella rikkidioksidin raja-arvoksi 20µg/m³ ja typenoksidien raja-arvoksi 30µg/m³ (vuosikeskiarvot). Laitoksen polttoainepohja on pitkälti aikaisemman mukainen, apukatti- lan mukaan tulo pois lukien. Tällöin alueen ilman laadun tarkkailun tuloksia voidaan käyttää arvioinnin perustana.

14/36 Vaikutus pintavesiin

Pintavesiin (Kokemäenjoki) päästetään vain sade-, jäähdytys – ja pienehkö määrä pro- sessivesiä, joten haitallisia ekologisia tai terveydellisiä vaikutuksia ei käytännössä ole.

Jäähdytysveden lämpökuorma on varsin vähäinen ja sekoittuu nopeasti suureen vesi- massaan.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Normaalitoiminnassa ei päästöjä maaperään tapahdu.

Vaikutus ilmaan

Kiinteän polttoaineen voimalaitoksella on ilmapäästöjen seurantaan jatkuvatoimiset kattilakohtaiset savukaasupäästöjen mittalaitteet, jotka seuraavat savukaasupäästöjä reaaliajassa. Päästötiedot tallentuvat laitoksen prosessitietojärjestelmään raportointia ja myöhempää tarkastelua varten.

Kaupunkialueen ilmanlaatua tarkkaillaan yhdessä Aittaluodon alueen muiden toimin- nanharjoittajien ja Porin kaupungin kanssa. Ilmanlaadun mittausten ja jätteenpoltto- laitoshankkeen yhteydessä tehdyn leviämismallinnuksen mukaan Aittaluodon voima- laitoksen vaikutus Porin ilman laatuun ei ole merkittävä.

Porin Lämpövoima Oy osallistuu kaupunkialueen muiden teollisuuslaitosten ja Porin kaupungin yhteistyönä tehtävään Porin kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun, joka to- teutetaan Porin ympäristötoimiston toimesta.

Melun ja tärinän vaikutukset

Aittaluodon teollisuusalueen ympäristölle aiheuttama melu on mitattu kesällä 1997, jolloin alueen aiheuttama meluvaikutus todettiin vähäiseksi. Mittaus uusittiin 13-14.12.2004, jolloin Aittaluodon teollisuusalueen toimijoiden aiheuttama ympäris- tömelu mitattiin laitoskohtaisesti. Raportti valmistuu v. 2005 alkupuolella.

Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.

Terveysvaikutukset

Laitoksen päästöillä ei savukaasun tiukkojen puhdistusvaatimusten takia ole merkittävää vaikutusta toiminta-alueen ympäristössä eikä laitoksen toiminnasta siten aiheudu myös- kään haitallisia terveysvaikutuksia.

Voimalaitoksen aiheuttama melutaso ympäristössä alittaa melun ohjearvot eikä se aiheuta haitallista melutason muutosta lähimmilläkään asuinalueilla.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma pääpiirteissään. Tarkempi tarkkailuohjelma hyväksytetään valvontaviranomaisella erikseen.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu on normaalia laitoksella tehtävää prosessien tarkkailua. Sen avulla pyri- tään huolehtimaan laitoksen normaalista käynnistä ja eliminoimaan häiriötilanteita. Toi- minnan käyttötarkkailusta vastaa laitoksen käyttöhenkilökunta.

Laitoksen tuotanto, toiminnan valvonta ja huollot

Laitoksen prosessia valvotaan ja käytetään atk-pohjaisella järjestelmällä. Järjestelmä kerää jatkuvasti tietoa prosessin eri pisteistä. Järjestelmä tallentaa tiedot eri positioista prosessi- tietojärjestelmään (PTJ) ja polttoainetietojärjestelmään (PAJ) myöhempää tarkastelua tai yhteenvetoa varten. Prosessijärjestelmä tallentaa mm. seuraavat tiedot:

- polttoaineen laatu ja kulutus

- päästöt ilmaan (NOx, SO2, hiukkaset, HF, CO2, HCl, vesi, TOC)

- tulipesän ja savukaasujen lämpötila - savukaasun happi

- savukaasujen tummuus apukattilassa

- kattilan, turbiinien ja puhdistinlaitteiden toiminta-ajat.

Valvontajärjestelmän tiedoista lasketaan mm. tuotanto ja polttoaineen kulutus. Automaatti- sen järjestelmän lisäksi prosessia tarkkaillaan manuaalisesti.

Polttoaineet

Polttoaineiden kulutusta, koostumusta, laatua ja määrää seurataan ohjelman mukaan. Vuo- rokausinäytteistä analysoidaan toimittaja – ja polttoainekohtaisesti polttoaineen kosteus.

Kuukausikokoomanäytteistä analysoidaan lämpöarvo. Turpeesta analysoidaan edellisten lisäksi rikkipitoisuus. Viranomaiselle lähetetään vuoden loppuun mennessä kirjallinen tieto seuraavan vuoden kierrätyspolttoaineiden käytöstä.

Ilmansuojelu

Sähkösuodattimen toimintakuntoa seurataan jatkuvasti savukaasujen kiintoainemittarilla ja sähkösuodattimen tarkkailulla mm. virtojen ja jännitteiden osalta sekä tuhkan poiston tark- kailulla. Mittaukset osoittavat toiminnassa tapahtuvat muutokset. Sähkösuodatinhäiriöistä ja savukaasujen puhdistuslaitteistojen häiriöistä ilmoitetaan viipymättä paikalliselle ja tar- vittaessa alueelliselle valvontaviranomaiselle.

Vesiensuojelu

Selkeytysaltaan toiminta tarkastetaan säännöllisesti. Laskeutunut liete poistetaan imuautol- la ja käsitellään jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksista ja tyhjennyksistä pide- tään kirjaa. Öljynerottimen ja –ilmaisimien sekä kemikaalisäiliöiden vuotoaltaiden pinta- hälyttimien toiminta tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastukset ja toiminta kirjataan. Öljy poistetaan kaivoista ja jäteöljyt käsitellään jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Tarkastuk- sista ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Puhdistuslaitteistojen merkityksellisistä häiriöistä ilmoitetaan välittömästi Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lounais- Suomen ympäristökeskukselle.

Päästötarkkailu

Päästötarkkailu perustuu sekä itsetarkkailuun eli yhtiön suorittamiin toimiin valvontavi- ranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti että ulkopuolisilla asiantuntija- organisaatiolla teetettäviin tarkkailututkimuksiin.

Savukaasut

Pääperiaatteena on päästöjen tarkkailu kattilakohtaisilla, jatkuvatoimisilla päästömittauk- silla.

Jätteet

Jätteiden laatua tarkkaillaan ja ne lajitellaan jätehuoltosuunnitelman mukaan. Hyödyntä- mättömät ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden siirtoasiakirjoilla varustettuina sel- laiselle vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa on sallittu ongelmajätteen käsittely ja/tai hyödyntäminen.

Tuhkien määrää tarkkaillaan jätekirjanpidossa. Tuhkan laatua selvitetään säännönmukai- sesti näytteillä. Tuhkan haitta-ainekoostumusta ja määrää seurataan, jotta niiden hyödyn- tämis- ja käsittelymahdollisuudet voidaan etukäteen selvittää. Tuhkan käsittelystä aiheutu- vaa pölyyntymistä seurataan silmämääräisesti. Lentotuhkan purku on varustettu tuhkan kostutusjärjestelmällä tuhkan pölyämisen estämiseksi. Kattilatuhka välivarastoidaan erilli- sessä tuhkasiilossa ja kuljetetaan suljetuissa lavoissa läjitys/hyötykäyttöpaikalle.

16/36 Jätevedet

Laitoksen toiminnasta vesistölle aiheutuvat päästöt ovat pieniä. Vesistöpäästöjä ovat flo- taatiolaitoksen toiminnan aiheuttamat ajoittaiset flokkulointi – ja pH-säätökemikaalien jäämäpäästöt, suolanpoiston elvytysten aiheuttamat neutraloidut suolapäästöt ja kattiloiden jatkuvat ulospuhallukset. Jäähdytysvedet sinällään eivät aiheuta, lämpöä lukuun ottamatta, päästöjä. Jätevesivirran johtokykyä, pH:ta ja määrää tarkkaillaan silti mittaamalla ennen niiden johtamista selkeytysaltaalle ja Kokemäenjokeen.

Poikkeavista tilanteista ilmoitetaan paikalliselle valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa alu- eelliselle valvontaviranomaiselle.

Vaikutustarkkailu

Ilmapäästöjen vaikutustarkkailua suoritetaan pääsääntöisesti toiminnanharjoittajien ja mui- den yhteisöjen tekemänä yhteistarkkailu ja viranomaistarkkailuna. Meluvaikutuksia voi- daan tarvittaessa selvittää melumallinnuksen lisäksi ympäristössä tehtävillä tarkistusmelu- mittauksilla.

Ilmanlaatu

Ilmanlaatua tarkkaillaan yhdessä muiden toiminnanharjoittajien kanssa Porin kaupungin kanssa neuvoteltavalla tavalla.

Pohjavesi

Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä toiminnasta aiheudu päästöjä maaperään tai pohja- veteen, joten pohjaveden tarkkailu ei laitoksen toiminnan takia ole tarpeen.

Vesistö

Laitoksen jäähdytysvesistä ei aiheudu päästöjä vesistöön, joten vesistöä ei sen toiminnan takia tarvitse tarkkailla.

Raportointi

Yhteenveto laitoksen tuotannosta, toiminta-ajoista, polttoaineiden kulutuksesta, puhdistin- laitteiden toiminta-ajoista, jätteistä, vesistä, kemikaaleista ja toiminnan tarkkailusta koo- taan ja raportoidaan vuosittain. Vuosiraportointi tehdään ympäristöviranomaisille kirjalli- sena ja VAHTI –tietokantaan sähköisesti. Poikkeustilanteista raportoidaan välittömästi ympäristöviranomaisille.

Ilmapäästöjen seurannan raportointi

Kuukausittaiset ja vuotuiset ilmaan kohdistuvat kokonaispäästöt lasketaan jatkuvatoimis- ten mittausten sekä polttoaineiden käyttötietojen, ominaispäästötietojen ja käyttöaikatieto- jen avulla. Asetuksen mukaisten päästöraja-arvojen ylityksistä ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaisille ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi.

Vuosiraportissa esitetään seuraavat asiat:

- Tuotantotiedot ja käyntiajat - Polttoaineen laatu ja kulutus (t/a)

- Laskennalliset ja mitatut vuosipäästöt ja laskentaperusteet

- Vuosiraportoinnin lisäksi esitetään kuukausittain kattilan ja puhdistimen käyntiajat - Vuosiraportoinnin lisäksi esitetään kuukausittain ominaispäästöt; rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset ja lisäksi mahdolliset jätteenpolttoasetuksen mukaiset ominaispäästöt TOC, HCl, HF

- Raskasmetallipäästöt ja lisäksi mahdollisesti jätteenpolttoasetuksen mukaisesti dioksiinit ja furaanit

- Vuosiraportoinnin lisäksi esitetään kuukausittain yhteenveto jatkuvatoimisten savukaasumittausten tuloksista ja toiminta-ajoista

- Mittausraportit ulkopuolisen konsultin tekemistä mittauksista

- Yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä

- Yhteenveto ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä - Selvitys laitoksessa tai toiminnassa mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

Poikkeukselliset päästöt liittyvät yleensä lyhytaikaisiin prosessihäiriöihin, joita laitoksella voi esiintyä satunnaisesti. Häiriön ylittäessä tietyt ennalta aseteltavat rajat, se aiheuttaa lai- toksella hälytyksen. Korjaus- tai säätötoimiin ryhdytään tällöin välittömästi. Häiriön vaka- vuudesta riippuen laitos voidaan ajaa alas. Poikkeuksellisten päästöjen ajankohdat, aiheut- tajat ja tehdyt huoltotoimet merkitään laitoksen käyttöpäiväkirjaan.

Laadunvarmistus

Voimalaitokselle on tulossa ISO 9001/2000 mukainen laatujärjestelmä, jonka sertifiointi- auditointi oli marraskuun alussa v. 2004. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Toiminnanharjoittaja käyttää erikoistuneita ammattilaisia ja akkreditoituja laboratorioita teettämissään tutkimuk- sissa, tarkkailuissa ja tarkastuksissa. Laitoksen käyttöhenkilökunta huolehtii jatkuvatoimis- ten päästömittareiden toimintakunnosta. Mittareiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti.

Savukaasumittausten laadunvarmennus

Laitoksen savukaasun mittalaitteiden suorituskyky ja epävarmuus todetaan vertailumit- tauksin käyttöönoton ja mittalaite- tai prosessimuutosten yhteydessä standardin EN14181 mukaisesti. Laitoksen savukaasumittalaitteiden toimintaa valvotaan em. standardin mukai- sesti kohtaa QAL3 noudattaen. Savukaasumittalaitteiden suorituskyky varmistetaan käyt- töönoton jälkeen ulkopuolisen akkreditoidun mittaajaryhmän tekemänä kerran kolmessa vuodessa standardin EN14818 QAL2:n mukaisesti. Saman standardin mukaan tehdään savukaasumittalaitteiden vuosittaiset toimintakokeet (AST).

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydentäminen

Hakemusta on täydennetty 7.4.2005, 21.4.2005, 14.6.2005, 22.4.2005, 27.4.2005 ja 29.7.2005.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Porin kaupungin tiedotustaululla 2.6.- 1.7.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla

26.5.-27.6.2005 sekä sanomalehti Satakunnan Kansassa 2.6.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 26.5.2005.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 23.9.2005 ja 8.12.2005 tehtyjen tarkastusten muistiot on liitetty hakemus- asiakirjoihin.

Lausunnot

Porin kaupunginhallituksella toteaa lausunnossaan 18.7.2005, että sillä ei ole huo- mautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Porin kaupungin ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan 7.7.2005, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen suhteen.

18/36 Porin kaupungin kaavoitusosasto toteaa lausunnossaan, että asemakaavamääräysten mukaan toiminta ei saa aiheuttaa asemakaavan mukaiselle asutukselle yli 50 dB suu- rempaa melutasoa. Kaavoituksen osalta hakemuksesta ei ole huomautettavaa.

Porin kaupungin ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan 9.8.2005 pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn toiminnan hyväksymistä. Hakijan tulee esittää ennen kierrätys- polttoaineen (REF1 ja REF2) käytön aloittamista yksityiskohtainen selvitys polttoai- neen varastoinnista. Kreosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen kuljetuksesta, varastoinnis- ta ja poltosta mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen vuoksi lautakunta ei puolla niiden polttoa Aittaluodossa. Lautakunta ei myöskään puolla Pihlavan voimalaitoksen tuhkien polttoa, koska niiden koostumuksesta ja energiasisällöstä ei ole tietoa. Raskasöljykatti- lan tuhkan sisältämien haitta-aineiden vuoksi ne tulee polton sijasta toimittaa ongelma- jätteiden käsittelylaitokselle tai neutraloituna ao. luvan omaavalle kaatopaikalle.

Voimalaitoksella syntyvän lento- ja pohjatuhkan hyötykäytöstä ja loppusijoittamisesta tulee esittää suunnitelma toteutusaikatauluineen viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä, koska mahdollisuus toimittaa tuhkaa Corenso United Oyj:n kaatopaikan maisemointiin loppuu lähiaikoina.

Apukattilalle esitetyn 50 metriä pitkän piipun korkeuden riittävyydestä tulee esittää laskelma, koska apukattilan todennäköinen sijoituspaikka on nykyisen korkean kattila- rakennuksen vieressä. Hakemukseen tulee liittää yksityiskohtainen jätteenpolttoa kos- keva päästöjen tarkkailu- ja raportointisuunnitelma. Hakijan tulee osallistua jatkossakin Porin seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.

Hakemuksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta ei ole huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija toteaa vastineessaan 8.12.2005 seuraavaa:

Muutokset lupahakemukseen

Lupa haetaan rinnakkaispolttolaitokselle jätteenpolttoasetuksen mukaisesti ottaen huomi- oon, että poltettavan jätteen määrä on enintään 15 % laitoksella käytettävien polttoaineiden kokonaismäärästä vuodessa. Mikäli jätteenpolttoasetuksen mukaisiin päästörajoihin ei päästä, tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskukselle toiminnan muutosilmoitus, jolla siirrytään LCP-asetuksen mukaiseen polttoon.

Alustavien energiantuotannon pitkäntähtäimen suunnitelmien mukaan Aittaluodon R- kattila ja Pihlavan voimalaitos tullaan korvaamaan Kaanaaseen rakennettavalla monipolt- toainevoimalaitoksella, jossa tullaan tuottamaan merkittävä osa Porin kaukolämmöntar- peesta. Tätä varten on syksyllä 2005 perustettu yhtiö, jonka nimi on Porin Prosessivoima Oy. Uuden fossiilisia polttoaineita, biopolttoaineita sekä mahdollisesti jätteistä valmistettu- ja polttoaineita käyttävän voimalaitoksen suunniteltu käyttöönottovuosi on 2008-2009.

Tällöin myös Aittaluodossa sijaitseva R-kattila ja Pihlavan voimalaitos on tarkoitus ottaa pois nykyisestä tuotantokäytöstä.

Ympäristölupahakemuksesta poiketen lupaa ei haeta kreosoottikyllästeisten ratapölkkyjen polttoon.

Apukattilan vuosittainen tuhkamäärä on arviolta 5 tonnia. Raskaan polttoöljyn

tuhka luokitellaan ongelmajätteeksi ja lupahakemuksesta poiketen se viedään ongelmajät- teiden käsittelylaitokselle tai asianmukaisen luvan omaavalle kaatopaikalle.

Kierrätyspolttoaineiden vastaanotto ja varastointi

Kierrätyspolttoaine punnitaan ja puretaan polttoaineen vastaanottoasemalla, joka on raken- teeltaan katettu ja varustettu suljettavin ovin, estäen näin mahdollisen pölyn leviämisen ympäristöön. Tämän jälkeen kierrätyspolttoaine siirretään katetun polttoainekuljetinjärjes- telmän avulla vastaanottoaseman vieressä olevan seulonta- ja murskausaseman kautta bio- polttoaineen varastosiiloon (5000 m³), jossa kierrätyspolttoaineen varastoitava määrä on enintään 1200 m³ ja täältä edelleen kattilahuoneessa olevaan varastosiiloon. Varastosiilosta polttoaine siirretään kolakuljettimilla kattiloiden välisiiloihin ja edelleen polttoon. Vaihto- ehtoisesti, mikäli esim. kattilahuoneen varastosiilossa on laiterikko, polttoaine puretaan polttoainekuljettimilta ruuvikuljettimilla suoraan kattiloiden välisiiloihin.

Poikkeustapauksissa, esim. vastaanottoaseman laiterikon yhteydessä, kierrätyspolttoaine puretaan väliaikaisesti polttoainekentälle erikseen muista polttoaineista. Tässä tilanteessa kertavarastointimäärä on enintään 500 m³ ja kierrätyspolttoaine pyritään polttamaan mah- dollisimman pian.

Polttoainekentältä kierrätyspolttoaine otetaan käyttöön kuljetinlaitteille kauhakuormaajalla, ottaen huomioon kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineen kokonaisvirrassa. Tällöin ns.

kairatunnelin ruuvikuljettimet purkavat polttoaineen samalle hihnakuljettimelle mihin tur- vekin puretaan. Reitti edelleen polttoon on tämän jälkeen sama kuin normaalisti puretulla kierrätyspolttoaineella.

Pihlavan voimalaitoksen tuhkan poltto

Pihlavan voimalaitoksen pohjatuhka sisältää suurehkon määrän palamattomia biopoltto- aineesta peräisin olevia jakeita (ajoittain palamattomien osuus > 50 %), jotka on tarkoitus käyttää hyödyksi energiana Aittaluodon voimalaitoksella. Myös Pihlavan voimalaitoksen lentotuhka sisältää ajoittain palamattomia ainesosia merkittävissä määrin. Pihlavan tuh- kan kokonaismäärä v. 2006 on arviolta 1000 t. Vuosina 2007 ja 2008 tuhkan määrä tulee olemaan noin 700 t/a. Tuhkan määrän vähentyminen johtuu Suomen Kuitulevy Oy:n ko- valevytuotannon alasajosta vuonna 2006.

Tuhkan energiamäärä on arviolta 500 MWh/a, joka määrä voidaan hyödyntää Aittaluodon voimalaitoksen energian tuotannossa. Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksiin nähden on tuhkan sisältämän energian hyödyntäminen merkittävämpää ympäristön kannalta verrat- tuna tuhkan hyödyntämiseen ensisijaisesti aineena. Toiminta palvelee tällöin luonnonva- rojen säästymisen sekä energiatehokkuuden että hyötykäytön periaatteita.

Tuhkan hyötykäyttö

Aittaluodon ja Pihlavan voimalaitosten tuhka hyödynnetään Corenso Unitedin teollisuus- kaatopaikalla maisemointiin ja kaatopaikkarakenteisiin. Hyötykäyttö täällä jatkuu näillä näkymin vuoden 2006 loppuun.

Porin Lämpövoima Oy on käynnistänyt projektin jossa selvitetään tuhkan hyötykäyttö- mahdollisuuksia v. 2007 alusta lähtien. Projektin valmistumisaikataulu riippuu selvittävien vaihtoehtojen laajuudesta ja sisällöstä, mutta ratkaisuvaihtoehdot on selvitettävä 30.6.20056 mennessä. Neuvottelut on käynnistetty Porin Jätehuolto Oy:n kanssa tuhkajät- teen hyödyntämisestä Hangassuon nykyisen kaatopaikan sulkemissuunnitelman mukaisissa rakenteissa. Mikäli tuhkan hyötykäyttö kaatopaikan rakenteissa on mahdollista, kattaa se

20/36 nykyisellä tuhkan tuotannolla n. neljän vuoden ajanjakson. R-kattilan mahdolli-

sesti jäädessä pois käytöstä v. 2008 lopulla Aittaluodon voimalaitoksen tuhkamäärä supis- tuu n. puoleen nykyisestä, jolloin hyötykäyttöaika Hangassuon kaatopaikalla pitenee.

Edellisen lisäksi selvitetään muita tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia mm. Porin kau- pungin kaukolämpö-, tie- ja muussa rakennustoiminnassa. Selvitysten ja projektin valmis- tuttua yhtiö esittää hyvissä ajoin ennen vuoden 2006 loppua Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle suunnitelman siitä, minne tuhka aiotaan toimittaa vuoden 2006 jälkeen. Porin kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus suunnitelman esittämisestä viimeistään vuo- den 2005 loppuun mennessä on liian kiireinen Porin lämpövoiman jo käynnissä olevien projektien ja selvitysten aikatauluihin nähden.

Päästöjen mittaus- ja raportointi

Päästöjen mittaus- ja raportointiohjelmaa täydennetään käsittämään myös jätteenpolttoase- tuksen mukaisten päästöjen valvonta. Täydennys tehdään välittömästi lupapäätöksen voi- maan astumisen jälkeen.

Apukattilan piipun korkeus

Apukattilan piipunkorkeudesta on teetetty asiantuntijaselvitys, joka on liitetty lupahake- mukseen. Selvityksessä mallinnukset on tehty piipunkorkeuksille 50 - 85 m (5 m välein).

Valitulle piipun korkeudelle laskettiin lisäksi rikkidioksidin ilmanlaadun raja-arvoihin ver- rannolliset maksimipitoisuudet huippukuorma-ajossa. Selvityksen perustella riittävä piipun korkeus on 70 m.

Polttolämpötila ja viipymäaika

R- ja RT-kattiloiden savukaasujen viipymäajat ovat Enprima Oy:n asiantuntijan laskelmien mukaan vähintään 850 °C lämpötilassa yli 2 s koko kattiloiden kuorma-alueella 30…100

%. Lämpötila voidaan verifioida joko suoralla mittauksella tulipesästä ja tai käyttää myö- hempänä savukaasun virtaussuunnassa olevia lämpötilamittauksia ja laskea ”takaperin”

lämpötilataso tulipesässä.

Jos päästöille asetetut raja-arvot ylittyvät tai savukaasujen lämpötila on alle 850 ºC, kes- keytetään kierrätyspolttoaineen poltto. Kattilalle tulee kierrätyspolttoainetta, kunnes kul- jetinlinjoissa ja syöttösiiloissa oleva polttoaineseos on poltettu loppuun. Jos raja-arvot ylittyvät, tehdään ensi tilassa korjaavat toimenpiteet kattilan ajoparametreihin ja jos ne- kään eivät auta, siirrytään kattilalla öljypolttoon ja tyhjennetään linjat polttoaineseoksesta, josta suuret päästöt johtuvat. Öljypoltossa etenkin rikkidioksidipäästöt lisääntyvät ja muu- tostilanne aiheuttaa aina hetkellisiä korkeita päästöjä.

Kierrätyspolttoaineiden laadut ja määrät

Jätteen jalostamista kiinteäksi polttoaineeksi koskevan standardin SFS 5875 mukaisesti kierrätyspolttoaine (REF) voidaan luokitella erikseen I, II ja III laatuluokkiin. Aittaluodon voimalaitoksella poltetaan em. laatuluokkiin kuuluvaa kierrätyspolttoainetta enimmillään yhteensä noin 35 000 t/a.

Aittaluodon voimalaitoksella käytettävät kierrätyspolttoainelaadut ja – määrät:

Jätenimike EWC-koodi Määrä t/a

Yhdyskuntajätteet

Paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvä jäte

Rakentamisen ja pur- kamisen jätteet

Termisissä prosesseissa syntyvät jätteet

Pakkausjätteet

200101, 200138, 200139 030305, 030307, 030310

170201, 170203

100101, 100117

150101, 150102, 150103

0 – 35 000 4 000 – 8 000

0 – 35 000

0 – 1500 0 – 15 000

Kierrätysöljy 130206 0 – 5 000

Arvio kierrätyspolttoaineiden polton keskeyttämisen vaikutuksista päästöihin

Kierrätyspolttoaineen määrän ollessa 15 % polttoaineen kokonaismäärästä, vastaa tämä polttoaine-energiana arviolta 180 000 MWh:n vuotuista energiamäärää.

Korvattaessa kierrätyspolttoainetta turpeella tai poikkeustilanteissa raskaalla polttoöljyllä, rikkidioksidipäästöt kasvavat, koska turpeen ja öljyn rikkipitoisuus on suurempi kuin kierrätyspolttoaineella. Käytettävän kierrätyspolttoaineen ja korvaavan polttoaineen laa- dusta riippuen muiden yksittäisten päästökomponenttien osalta päästö voi joko nousta tai laskea.

Päästövaatimuksiin pääsyn arviointi

Raja-arvojen asettamisessa on huomioitava, että laitoksen on mahdollista toimia kaikilla lupahakemuksessa esitetyillä polttoaineilla. Käytettävä polttoaineseos vaihtelee mm. polt- toaineiden saatavuuden takia. Lisäksi on huomioitava, että voimalaitoksella poltettava puupolttoaine voi vaihdella metsähakkeesta kuoreen, joissa kloori-, fluori ja mangaanipi- toisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin esim. hakkeella.

On tilanteita, jolloin poltetaan pelkästään turvetta yhtä aikaa jätteen kanssa. On myös ti- lanteita, jolloin jätteen kanssa poltetaan pelkästään puuperäisiä polttoaineita sekä tilantei- ta, etenkin kesäseisokit, joissa polttoaineena on pelkästään raskas polttoöljy. Nämä tilan- teet on otettava huomioon siten, että sekoitussäännöllä määriteltävät raja-arvot mahdollis- taisivat laitoksen toiminnan kaikilla polttoaineilla.

Hakemuksessa esitetyt jätteenpolttoasetuksen mukaiset päästöraja-arvolaskelmat perustu- vat rikkidioksidin osalta tilanteeseen, jolloin polttoaineseoksessa on 85 % turvetta ja 15 % jätettä. Koska ajoittain jätettä poltetaan samanaikaisesti pelkästään turpeen kanssa ja sei- sokkiaikoina polttoaineena on pelkästään raskas polttoöljy, ei hakemuksessa esitettyjä ra- ja-arvoja tiukempiin raja-arvoihin katsota päästävän.

22/36 Hakemuksessa esitetty fluorivetypäästön raja-arvolaskelma perustuu turpeen

yleisiin alkuainetietoihin (massapitoisuuksiin). Rinnakkaispolton päästömittaustulosten perusteella kattiloiden fluorivetypäästöt olivat 1,5 mg/m³ (O2 6 %) alittaen jätteenpoltto- asetuksen sekoitussäännön mukaan määritellyn raja-arvon 8,1 mg/m³ (O2 6%). Katsom- me, että raja-arvo tulee asettaa jätteenpolttoasetuksen mukaisesti eikä sitä tule tiukentaa päästömittaustulosten perusteella.

Hiilimonoksidi- ja TOC-päästöjen raja-arvolaskelmat perustuvat voimalaitoksen päästö- mittauksissa mitattuun suurimpaan vuorokausikeskiarvoon (CO: 350 mg/m³, TOC: 25 mg/m³). Hiilimoksidipäästöt vaihtelevat voimakkaasti samankin tekniikan ja kokoluokan laitoksilla, joten niiden arvioiminen on vaikeaa. Hiilimonoksidi- ja TOC-päästöjen raja- arvojen laskennassa tulee käyttää mittaustuloksiin perustuvaa suurinta vuorokausikes- kiarvoa, jolloin laitoksen on mahdollista toimia kaikissa tilanteissa kaikilla polttoai- neseoksilla.

Kloorivetypäästön raja-arvolaskelmat perustuvat puuperäisen polttoaineen yleisiin alku- ainetietoihin (massapitoisuuksiin) tilanteeseen, jolloin polttoaineseoksessa on 85 % puuta ja 15 % jätettä. Kierrätyspolttoainetta tullaan polttamaan pelkästään puuperäisen polttoai- neen kanssa varsinkin kesäisin, jolloin tuotantoa on vähemmän ja Seikun sahalta tuleva kuori riittää polttoaineeksi. Jos sahalta tulevaa kuorta ei voida polttaa, tulee sen varastoin- ti ongelmaksi.

Poikkeaminen asetuksen vähimmäisvaatimuksiin

Aittaluodon voimalaitoksella käytetään polttoaineena puuperäisiä polttoaineita, joista mer- kittävä osuus on kuorta. Kuori sisältää runsaasti mangaania. Havupuun kuoren man- gaanipitoisuus on 507 ppm kuiva-aineessa (Alakangas E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT Tiedotteita 2045), jolloin jätteenpolttoasetuksen mu- kainen raja-arvo 0,5 mg/m³ tietyille raskasmetallipäästöille, mukaan lukien, yhteensä voi ylittyä poltettaessa paljon puuta. Kuoren poltosta aiheutuvat mangaanipäästöt, vaikka ai- heuttaisivatkin raskasmetalleille jätteenpolttoasetuksen mukaisen raja-arvon ylittymisen, eivät ole ympäristön kannalta haitallisia. Tämän perusteella raskasmetalleille

(Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V) asetetun raja-arvon noudattamisen tarkastelussa voi- taisiin jättää huomioimatta mangaanin osuus.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Porin Lämpövoima Oy:lle ympäristönsuo- jelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Aittaluodon voimalaitokselle. Lupa myönne- tään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä.

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja pe- rusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Polttoaineet

1. Voimalaitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoi- suus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia.

2. R-kattilassa ja RT-kattilassa saa polttaa tavanomaisten polttoaineiden li- säksi valtioneuvoston asetuksen 362/2003 jätteen polttamisesta sovelta- misalaan kuuluvia jätepolttoaineita edellyttäen, että niiden poltossa nouda- tetaan ko. asetusta ja tämän päätöksen määräyksiä. Näitä jätepolttoaineita ovat syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettu SFS 5875 –standardin laatuluokan I (REF1) ja II (REF2) täyttävät polttoaineet sekä hakemuksen mukainen puhdistettu keräysöljy. Jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvat poltettavaksi hyväksytyt jätepolttoaineet ja niiden enimmäismää- rät ovat seuraavat:

Jätenimike EWC-koodi Määrä t/a

Yhdyskuntajätteet

Paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvä jäte

Rakentamisen ja pur- kamisen jätteet

Termisissä prosesseissa syntyvät jätteet

Pakkausjätteet

200101, 200138, 200139 030305, 030307, 030310

170201, 170203

100101

150101, 150102, 150103

0 – 35 000 4 000 – 8 000

0 – 35 000

0 – 800 0 – 15 000

Puhdistetut jäteöljyt 130206 0 – 5 000

Poltettavien jäteöljyjen polykloorattujen aromaattisten hiilivetyjen, kuten polykloorattujen bifenyylien (PCB) tai pentakloorifenolin (PCP), massapi- toisuus saa olla enintään 10 mg/kg. Jäteöljyjen klooriyhdisteiden pitoisuus klooriksi laskettuna saa olla enintään 500 mg/kg ja fluoriyhdisteiden pitoi- suus fluoriksi laskettuna enintään 30 mg/kg. Jäteöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 p-%. Jäteöljy saa sisältää raskasmetalleja enintään seu- raavat määrät: kadmium 1 mg/kg, nikkeli 5 mg/kg, arseeni 5 mg/kg sekä kromi, kupari, vanadiini ja lyijy yhteensä 60 mg/kg.

Jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineiden määrä saa olla poltossa enintään 15 % polttoaineen koko energiamäärästä.

24/36 Päästöt ilmaan

3. Kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan seuraavien piippujen kautta:

______________________________________________________

Kattila Korkeus vähintään

______________________________________________________

R-kattila 120 m RT-kattila 120 m

Apukattila 70 m

______________________________________________________

4. Apukattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla muun- nettuina 3 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua enintään seu- raavat:

hiukkaset 80 mg/m³(n) typenoksidit 600 mg NO2/m³(n)

5. R-kattilan ja RT-kattilan epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat:

R-kattila RT-kattila

hiukkaset 45 28 mg/m³(n)

rikkidioksidi 400 400 mg SO2/m³(n) typenoksidit 430 350 mg NO2/m³(n) hiilimonoksidi 220 180 mg CO /m³(n) orgaaninen hiili (TOC) 24 17 mg/m³(n) suolahappo (HCl) 70 70 mg/m³(n) fluorivety (HF) 8 8 mg/m³(n) kadmium+tallium 0,05 0,05 mg/m³(n) elohopea 0,05 0,05 mg/m³(n) muut raskasmetallit* 0,5 0,5 mg/m³(n) dioksiinit ja furaanit 0,1 0,1 ng/m³(n)

* antimoni+arseeni+lyijy+kromi+koboltti+kupari+mangaani

+nikkeli+vanadiini. Ennen vertaamista raja-arvoon raskasmetallien summasta vähennetään pois puun kuoren poltosta aiheutunut mangaanipäästö.

RT-kattilan savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla 31.12.2007 saakka enintään 410 mgNO2/m³(n).

Määräyksen päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos

- yksikään hiukkasten, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn, rik- kidioksidin ja typenoksidien vuorokausikeskiarvoista ei ylitä raja- arvoa

- vuoden aikana mitatuista hiilimonoksidin liukuvista vuorokausikes- kiarvoista 97 prosenttia ei ylitä raja-arvoa

- yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa