TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kyseessä on uusi laitos, jonka toimintaan ei ole aiemmin myönnetty ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisia lupia

(1)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 47/2006/2

Dnro LSY-2005-Y-274

Helsinki Annetu julkipanon

jälkeen 28.12.2006

ASIA Fingrid Oyj:n Olkiluodossa, Eurajoella, sijaitsevaa kaasuturbiinivoimalaitosta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa- hakemus

Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen hakemuksen päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta

LUVAN HAKIJA Fingrid Oyj PL 530

00101 Helsinki

LAITOS Fingrid Oyj:n Olkiluodon kaasuturbiinivoimalaitos Teollisuuden Voima Oy

27160 Olkiluoto

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Fingrid Oyj:n Olkiluotoon rakennettava kaasuturbiinivoimalaitos sijoitetaan Olkiluotoon, Eurajoelle, Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olki- luodon ydinvoimalaitosyksiköiden (yksiköt OL1 ja OL2 sekä alueelle rakennettava yksikkö OL3) yhteyteen alueelle, joka muodostuu kiin- teistöjen 51-409-2-717 ja 51-409-2-703 osista.

Voimalaitoksen tarkoituksena on varmistaa valtakunnan sähköjärjes- telmän tekninen toimivuus osana ns. nopeasti käynnistyvää vara- voimalaitosverkostoa sekä Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähkönsaanti, jos ydinvoimalaitoksen omien varavoimadieselgeneraattoreiden käynnistys epäonnistuu.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 26.9.2005.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohta 3 b)

(2)

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 3 b).

Laitoksen toiminnalla on ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kanssa, että laitosten ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä.

Lupaviranomainen on Länsi-Suomen ympäristölupaviranomainen, koska ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ydin- voimalan ympäristölupa-asiassa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Kyseessä on uusi laitos, jonka toimintaan ei ole aiemmin myönnetty ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisia lupia.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Laitos sijoitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 7.3.1997 vahvistamassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) merkitylle alueelle, jolle saa sijoittaa ydinvoimalai- toksia ja muita voimantuotantoon, -jakeluun ja -siirtoon tarkoitettuja laitoksia ja laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu.

Olkiluodon alueella on voimassa Eurajoen kunnanvaltuuston 21.6.1999 hyväksymä yleiskaava sekä Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen 25.10.2000 vahvistama rantayleiskaava, jossa laitosalueen kaakkoispuolella sijaitseva Liiklankarin alue on merkitty luon- nonsuojelualueeksi (LS). Laitosalueen itäpuolella on maa- ja metsä- talousvaltaista aluetta (M). Lisäksi yleiskaavaan on merkitty mm. loma-asuntoalueita (RA) ja maatilojen talouskeskusten alueita (AM).

Rantayleiskaavan alueelle on hyväksytty osittain rantakaava.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Voimalaitos sijoitetaan Eurajoen edustalla, Selkämeren rannikolla, sijaitsevan Olkiluodon saaren länsiosiin, Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimalaitosyksiköiden OL1 ja OL2 koillispuolelle. Yksiköiden länsipuolelle sijoittuu uusi ydinvoimalaitosyksikkö OL3. Ydinvoimalai- toksen varavoimayksikköinä on varavoimadieseleitä. Ydinvoimalai- tokseen kuuluu lisäksi varavoimalaitos, jota käytetään, jos ydinvoi- malaitoksesta saatavalla energialla ei ole mahdollista lämmittää ydinvoimalaitoksen tiloja. Varavoimalaitos käsittää kaksi kattilaa, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Yksikön OL3 yhteyteen rakennetaan käynnistystilanteita ja seisokkeja varten oman käyttöhöyryn tuottamiseen tarkoitettu kattilalaitos, joka käsittää kaksi sähkökäyttöistä kattilaa. Lisäksi ydinvoimalaitosyksiköillä on varavoimadieseleitä.

(3)

Olkiluoto on noin 6 km pitkä ja 2,5 km leveä saari Eurajoen edustalla. Voimalaitosalueen pinta-ala on noin 80 hehtaaria.

Olkiluodon eteläpuolella on Rauman saaristo. Laitosalueen itäpuolel- la Olkiluodon ja Orjasaaren välissä sijaitsevaan kapeaan salmeen laskee Lapijoki. Eurajoki laskee Olkiluodon pohjoispuolelle Eurajoen salmeen. Laitosalueella ja sen lähiympäristössä on lähinnä joutomai- ta, joilla kasvaa mäntyä.

Asutusta ja loma-asuntoja on sekä Olkiluodossa että sen läheisyy- dessä olevilla saarilla. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin kolmen ki- lometrin etäisyydellä ja lähin loma-asutus noin 1,1 km:n etäisyydellä laitoksesta. Laitos sijaitsee noin 15,5 km:n etäisyydellä Eurajoen keskustasta.

Ympäristön tila ja laatu Ilman laatu

Lähinnä Eurajokea sijaitseva ilmanlaadun tarkkailuasema on Rau- malla. Alueen päästöt ovat pieniä esimerkiksi Pori–Harjavalta -alueen päästöihin verrattuna.

Laskeuma

Vuosina 1992–1995 sulfaattirikkilaskeuma oli alueella 280–440 mg/m²/a ja ammoniumtyppilaskeuma 60–190 mg/m²/a. Metsämaan kriittinen kuormitus ylittyy koko Satakunnassa.

Maa- ja kallioperä

Maaperä on Eurajoen alueella lähinnä kivistä moreenia, jota on useimmilla alueilla 0–5 metriä. Alavilla kohdilla on lisäksi ohuita savi- ja turvekerrostumia. Voimalaitosalueella on laajoja täyttömaa-alueita.

Laitosalueella ei ole ollut aikaisemmin teollista toimintaa, minkä takia alueella ei ole todennäköisesti tapahtunut maaperän pilaantumista.

Alueen kallioperä on pääasiassa migmatiittia.

Pohjavedet ja niiden tila

Alueella ei ole talousveden hankintaan käytettäviä tai siihen soveltuvia pohjavesialueita.

Suojeltavat luontokohteet

Rauman saaristo (FI0200073) on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue).

Lähinnä laitosta sijaitseva suojelukohde on em. Natura-alueeseen erillisenä alueena kuuluva Liiklanperän vanha metsä (55 ha), joka on Olkiluodon saaren etelärannalla, noin kilometri voimalaitosalueesta kaakkoon. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natu- ra 2000 -verkostoon.

(4)

Melu ja tärinä

Olkiluodon alueelle on tehty kokonaismeluselvitys (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy) vuonna 2005. Selvitys käsitti melutasomittauksia, joiden lisäksi melun leviämistä arvioitiin laskennallisesti Brüel & Kjær Predictor 3.01 -melumallinnusohjelmalla. Melulaskennassa käytettiin kaasuturbiinivoimalaitoksella äänitehotasona (LWA) tasoa 104 dB:ä.

Selvityksen mukaan kaasuturbiinivoimalaitoksen vaikutus alueen melutasoihin rajoittuu aivan kaasuturbiinivoimalaitoksen lähialueelle.

Loma-asuntojen kohdalla koko laitosalueen aiheuttamat suurimmat laskennalliset melutasot olivat 45–47 dB. Ydinvoimalaitosyksikön OL3 valmistuttua yöajan ohjearvo 40 dB saattaa meluselvityksen mukaan ylittyä loma-asuntojen kohdalla melun leviämiselle suotui- sissa olosuhteissa (tyyni sää tai hiljainen tuuli voimalaitosalueen suunnasta).

Liikenne

Olkiluodossa on tavanomaista teollisuustoimintaan liittyvää liikennet- tä. Alueelle ulkopuolelta suuntautuva liikenne kulkee Olkiluodon voi- malaitosalueelle johtavaa maantietä numero 2176, joka erkanee val- tatie 8:sta Rauman ja Eurajoen välissä, lähellä Lapijoen kylää.

LAITOS JA SEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Fingrid Oyj:n Olkiluodon kaasuturbiinivoimalaitos on voimalaitos, jonka tarkoituksena on sähkömarkkinalain (386/1995) 16 §:ssä tarkoitettu valtakunnan sähköjärjestelmän teknisen toimivuuden varmis- taminen. Fingrid Oyj:n velvollisuutena on vastata sähköjärjestelmän jatkuvasta toimivuudesta, häiriötilanteiden mahdollisimman nopeasta selvittämisestä sekä sähkön kulutuksen ja tuotannon välisestä tunti- kohtaisesta tasapainosta. Laitos on osa ns. nopeasti käynnistyvää varalaitosverkostoa, eikä laitosta käytetä kaupalliseen sähköntuotan- toon. Tästä johtuen laitoksen tulee käynnistyä mahdollisimman nopeasti.

Lisäksi laitosta käytetään varmistamaan Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähkönsaantia tilanteissa, joissa ydinvoimalaitoksen omien varavoimadieselgeneraattoreiden käynnistys epäonnistuu. Tällöin kyse on kaasuturbiinivoimalaitoksen käytöstä hätätilanteessa vakavan reaktorionnettomuuden ehkäisemiseksi.

Prosessit

Laitos koostuu kahdesta yksiköstä, joista kumpikin käsittää kaksi ni- mellisteholtaan 25 MW:n suuruista kaasuturbiinia ja yhden nimellis- teholtaan 63 MW:n suuruisen generaattorin (TwinPac-koneisto). Lai- toksen kokonaispolttoaineteho on nimellisolosuhteissa 265 MW.

(5)

Laitoksen kaasuturbiineissa on alunperin lentokoneita varten kehitet- ty kaasunkehitin sekä siihen kaasukanavalla liitetty tehoturbiini.

Kumpaankin generaattoriin on liitetty kaksi turbiinia siten, että teho- turbiinien akselit on kytketty suoraan generaattorin akselin molem- piin päihin mekaanisesti.

Suihkumoottorin ahdin syöttää polttokammioihin paineistettua ilmaa ja polttoainepumppu kevyttä polttoöljyä. Moottorin turbiini pyörittää ahdinta ottaen tarvittavan energian palamiskaasuvirtauksesta. Pa- lamislämpötila on 1 100–1 200 ^oC. Kuumat palamiskaasut johdetaan suihkumoottoreista erilliseen tehoturbiiniin, jossa osa virtauksen energiasta muuttuu mekaaniseksi energiaksi, joka pyörittää gene- raattoria. Tehoturbiinin kautta kuljettuaan kaasuvirtaus purkautuu ul- koilmaan. Generaattorin synnyttämä sähköenergia johdetaan muuntajan ja kytkinlaitteiden kautta sähköverkkoon.

Laitos käynnistetään kauko-ohjauksella, minkä takia laitoksen tulee käynnistyä nopeasti ja luotettavasti. Laitos varustetaan laitteilla, joilla kukin laitosyksikkö voidaan käynnistää ilman ulkopuolista sähkön- syöttöä. Laitos voi toimia ilman polttoainelisäystä tai muita toimenpi- teitä vähintään 48 tuntia kerrallaan.

Laitoksen käyttö

Laitoksen käyttö rajoitetaan pelkästään välttämättömään, eikä laitosta käytetä kaupalliseen sähköntuotantoon. Laitoksen käytön ja tuotannon on oletettu olevan vähäistä.

Laitoksen on arvioitu käyvän täydellä teholla (noin 100 MW) normaalisti noin 20 tuntia vuodessa. Normaalisti häiriötilanteiden keston on arvioitu olevan noin kuusi tuntia vuodessa. Lisäksi laitoksen käynnis- tysvarmuutta testataan kuukausittain tehtävillä koekäynnistyksillä, jotka kestävät kerrallaan noin tunnin.

Jos sähköntuotannon käyntikatkoksia on poikkeuksellisen runsaasti, laitoksen on arvioitu toimivan enintään 500 tuntia vuodessa. Laitok- sen yksittäisen käyntijakson on arvioitu kestävän enintään noin 36 tuntia.

Polttoaineet sekä niiden käsittely ja varastointi

Kaasuturbiinivoimalaitoksen polttoöljyn kulutuksen on arvioitu olevan normaalisti (käyntiaika 20 h/a) noin 700 m³/a. Käyntiajan ollessa 500 h/a polttoöljyn kulutus on noin 17 500 m³/a. Laitoksella käytetään polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,10 %.

Alueet, joilla varastoidaan ja käsitellään öljyä, rakennetaan ja varustetaan siten, että mahdollinen öljyvuoro saadaan kerättyä talteen.

Öljysäiliöt sekä niihin liittyvät putkistot ja laitteet suunnitellaan, mitoi- tetaan ja rakennetaan näitä koskevien standardien ja määräysten mukaisesti.

(6)

Polttoöljy varastoidaan kahdessa tilavuudeltaan 2 000 m³:n suurui- sessa säiliössä. Säiliöt sijoitetaan suoja-altaaseen (vallitila), johon mahtuu suurimman altaaseen sijoitetun säiliön koko tilavuus (1,1 x suurimman säiliön tilavuus) sekä tulipalotilanteessa vallitilan vaahto- sammutuslaitteiston vesimäärä). Öljysäiliöiden suoja-altaan sade- vesiviemärin sulkuventtiili on normaalisti kiinni.

Öljysäiliöiden perustukset ja vallitila tehdään tiiviiksi ja öljyä läpäise- mättömäksi. Vallitilaan kertyvä sadevesi poistetaan avaamalla käsi- venttiili. Jos vesityksen aikana tapahtuu öljyvahinko, venttiili suljetaan välittömästi.

Polttoainesäiliöiden täyttö tapahtuu säiliöautoista polttoainesäiliöihin kiinteillä siirtopumpuilla. Jokaisella polttoainesäiliöllä on oma täyttö- putki. Säiliöissä on ylitäytönestojärjestelmä. Polttoaineiden purkupai- kan maaperä tiivistetään ja varustetaan tiiviillä betonialtaalla, jolle mahdollisesti valuva öljy saadaan kerättyä talteen. Jos purkausalu- eella tapahtuu öljyvuoto, suljetaan alueen sadevesiviemärin sulkuventtiili paikan päältä. Normaalisti venttiili on auki. Polttoaineiden kul- jetukseen käytettävien säiliöautojen purkupaikalle mahtuu kerrallaan yksi auto.

Polttoaine siirretään varastosäiliöstä kaasuturbiiniin tai dieselgene- raattoriin maanalaiseen kanavaan sijoitettujen putkien kautta kiinteil- lä pumpuilla. Polttoöljyn pumppaamorakennus on öljyvaraston alueella. Pumppuhuoneen lattia muodostaa betonialtaan, ja öljyvuodot valuvat huoneen lattiakaivon kautta pumppaamon vuotoöljykaivoon.

Polttoaineputkisto sijoitetaan maanalaiseen kanavaan tai suojaput- keen, josta mahdollinen vuoto ohjautuu öljynerotuskaivoon.

Kemikaalit sekä niiden käsittely ja varastointi

Laitoksella varastoitavien polttoaineiden määrän perusteella laitoksella harjoitetaan vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaista vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. Polttoai- neiden lisäksi laitoksella käytetään mm. muuntaja-, voitelu- ja hyd- rauliikkaöljyjä, erilaisia pesuaineita, akkuhappoa ja glykolia. Kaasu- turbiinien pesuun käytetään Turbo-K-pesuainetta (vesiseos 1:4), joka sisältää mm. glykolieetteriä, tensidejä ja etanolamiinia.

Kemikaaleja säilytetään valmisteesta riippuen turbiinirakennuksessa tai erillisessä varastorakennuksessa.

Laitoksella käytettävät kemikaalit ja niiden käyttö ilmenevät seuraa- vasta taulukosta:

(7)

Kemikaali Käyttötarkoitus Luokitus ja lausek- keet

Kulutus/proses- sissa ja varastos- sa

Kevyt polttoöljy Kaasuturbiinin polttoaine R40, R65, R66, R51/53 700 m³/a 4 000 m³ (pros) Mobil Jet Oil tai vastaava Kaasuturbiinin voiteluöljy - 2 m³(pros.) Shell Tellus S46 tai vas-

taava mineraaliöljy

Kaasuturbiinin hydrauliik- kaöljy

Generaattorin voiteluöljy Paineilmakompressorit

- 1 400 l (pros.)

6 000 l (pros.) 36 l (pros) IEC 60296 tai vastaava

mineraaliöljy

Muuntajaöljy - 73,2 t (pros.)

+ 16 t (pros./varaus) Kylmäaine R134 A Generaattorin Avantair-

jäähdyttimen kylmäaine

- 320 kg (pros.)

Turbo-K (vesiseos 1:4) Kaasuturbiinin pesu R41, R38, S24, S25 300 l (pros.) Akkuhapot (rikkihappo-

geeli, joka ei ole neste- mäisessä muodossa, ja lyijy)

Akkuhappo (rikkihappo- pohjainen elektrolyytti, joka imeytyy akun raken- teisiin)

C, R35 Tarkentuu myö-

hemmin

Glykoli-vesiliuos ja glykoli Mahdollisesti rakennettava anti-icing-järjestelmä

6 200 l (pros) (varaus) Glykolli

ZERO LVI 100 % tai vast. - " -

Xn, R22 200 l (pros./varaus)

Vedenhankinta

Voimalaitos on liitetty Teollisuuden Voima Oy:n vesi- ja viemäriver- kostoon. Laitoksella käytetään vettä lähinnä tilojen pesuun ja talous- vetenä.

Energianhankinta

Laitoksella tarvittava sähköenergia otetaan laitosalueella sijaitsevas- ta ydinvoimalaitoksen muuntoasemasta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Laitoksen turpiineina käytettävät nykyaikaiset lentokonemoottorit ovat pitkällisen kehitystyön tulos. Moottorit ovat käytössä vakiintunei- ta ja toimintavarmoja. Valitulla ratkaisulla tavoitellaan yli 99,5 %:n valmiustilan käytettävyyttä sekä 95 %:n todennäköisyyttä sille, että moottorit saadaan käynnistettyä täydelle teholla alle kuudessa minuutissa.

Meluntorjunta toteutetaan laitoksella siten, että meluohjearvot eivät ylity. Typenoksidipäästöjä vähennetään palamislämpötilan hallinnalla sekä tunnistamalla ja paikallistamalla polttoainesuutinten viat. Toi- minnan vähyyden takia sekä toimivuuden varmistamiseksi laitokselle ei asenneta vesiruiskutusjärjestelmää sen käynnistymistä hidastavan vaikutuksen takia. Myöskään muiden puhdistuslaitteiden käyttö ei ole mahdollista suihkuturbiinivoimalaitoksilla. Palokaasujen lämpöti- laa sekä välillisesti palamislämpötilaa seurataan yhdeksällä kaasukehittimen turbiiniosan ja tehoturbiinin väliselle alueelle sijoitetulla lämpötilaa mittaavalla anturilla. Samalla saadaan seurattua poltinten

(8)

kuntoa. Palamislämpötilaa säädetään polttoainevirtausta säätämällä.

Jos palamislämpötila poikkeaa ohjearvosta, aiheutuu ensin hälytys Teollisuuden Voima Oy:n valvomoon, minkä jälkeen turbiini ajautuu alas (pikasulku).

Öljypäästöjen valvonta ja käsittely, kemikaalien käsittely ja jätevesi- en käsittely toteutetaan BAT-tekniikan mukaisesti.

Energiatehokkuus

Fingrid Oyj on liittynyt vuonna 2000 Energia-alan keskusjärjestöjen (Energia-alan Keskusliitto ry Finergy, Suomen Kaukolämpö Sky ry, Sähköenergialiitto ry Sener) ja kauppa- ja teollisuusministeriön väli- seen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen, joka oli alun pe- rin voimassa vuoden 2005 loppuun. Mainitut energiajärjestöt perusti- vat vuoden 2005 alussa toimintansa aloittaneen Energiateollisuus ry:n, joka on sopinut KTM:n kanssa energia-alan sopimusten jatka- misesta siihen saakka kunnes energia-alan uusi sopimusjärjestelmä tulee voimaan, kuitenkin enintään vuoden 2007 loppuun saakka.

Fingrid Oyj on liittynyt sopimukseen myös jatkokaudelle.

Koska kyseessä on varavoimalaitoksena käytettävä kaasuturbiinivoimalaitos, korkeaa energiatehokkuutta ei voida saavuttaa laitoksella.

Välillisesti laitos kuitenkin lisää koko järjestelmän energiatehokkuutta, koska sen avulla vältetään valtakunnallisen sähköjärjestelmän laajavaikutteiset häiriöt.

Laitos tuottaa ja kuluttaa energiaa suunnilleen saman verran. Kaa- suturbiinien nettohyötysuhde on nimellisteholla 9 735 kJ/kWh eli noin 38 %. Yhteensä laitoksella tarvitaan energiaa 1 950–2 050 MWh/a.

Sähköenergiaa kuluu laitoksen käynnistymisvalmiuden ylläpitoon 1 650–1 750 MWh/a. Laitoksen ollessa toiminnassa sen omaan kulu- tukseen kuluu energiaa 7–175 MWh/a, polttoöljysäiliöiden lämmityk- seen noin 45 MWh/a (sähkö tai kaukolämpö) sekä kaasuturbiinien anti-icing-järjestelmän ylläpitoon noin 50 MWh/a (järjestelmä rakennetaan mahdollisesti myöhemmin).

Ympäristöjärjestelmä

Laitoksen toiminnassa noudatetaan yhtiöiden välisen palvelusopi- muksen mukaisesti Teollisuuden Voima Oy:n ympäristöjärjestelmän periaatteita. Teollisuuden Voima Oy:n ympäristöjärjestelmä on serti- fioitu vuosina 1999, 2002 ja 2005 (DNV). Teollisuuden Voima Oy on rekisteröity EMAS-rekisteriin 19.07.2001 tunnuksella FIN-000039.

Fingrid Oyj:n ympäristöasioiden hallinta perustuu Fingrid Oyj:n ym- päristöpolitiikkaan.

(9)

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Päästöt johdetaan käsittelemättöminä ilmaan. Laitoksen toiminnasta ilmaan johdettavat laskennalliset vuosipäästöt (t/a) ja tyypilliset omi- naispäästöt (mg/m³(n)) (kuivaa savukaasua ja muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen) on esitetty seuraavassa taulukossa:

Normaalitilanne (20 h/a)

Maksimikäyttö (500 h/a)

Savukaasun pitoisuus Rikkidioksidi 1,0 t/a 26 t/a 55 mg/m3(n) Typenoksidit (NO₂:na) 19 t/a 480 t/a 1 000 mg/m³(n)

Hiukkaset 0,4 t/a 10 t/a 20 mg/m³(n)

Hiilidioksidi 1 600 t/a 40 000 t/a 100 mg/m³(n)

Käynnistysten ja alasajojen sekä osatehoajojen (0–60 %:n kuormi- tusalue) ja häiriötilanteiden aikana edellä esitetyt savukaasun pitoi- suudet voivat ylittyä hetkellisesti.

Erilliset savukaasujen puhdistuslaitteistot eivät sovellu käytettäväksi kaasuturbiinilaitoksissa. Savukaasupäästöihin pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti polttoainevalinnoilla, palamislämpötilan hallinnalla ja huolehtimalla kaasuturbiinien kunnossapidosta. Laitoksen luonteen takia sen tulee käynnistyä nopeasti, mistä johtuen laitosta ei varuste- ta esimerkiksi typenoksidipäästöjä vähentävällä vesisuihkutusjärjes- telmällä sen käynnistämistä hidastavan vaikutuksen takia. Toisaalta järjestelmästä saatava hyöty ei ole kovin hyvä katkonaisesti, muuta- man tunnin jaksoissa toimivalla laitoksella, koska lyhyen toimintajak- son aikana käyttöparametrit ehtivät vakiintua vain lyhyeksi ajaksi.

Typenoksidipäästöjä pyritään vähentämään laitoksella lähinnä pala- mislämpötiloja säätämällä. Laitoksen savukaasujen laimenemista edesauttaa se, että päästöt johdetaan suoraan ylös.

Polttoainesäiliöistä pääsee ilmaan pieniä määriä haihtuvia hiilivetyjä (VOC) säiliöitä täytettäessä.

Savukaasujen johtaminen

Kaasuturbiinien savukaasut johdetaan savukaasukanavien kautta kaasuturbiinirakennuksen katolle sijoitettaviin neljään (1/turbiini) piippuun. Piiput ovat turbiinirakennuksen katosta lukien noin 6,5 metriä korkeita ja kaasuturbiinirakennuksen lattiatasosta lukien noin 13 metriä korkeita.

Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin

Laitoksen jätevedet johdetaan laadusta riippuen Teollisuuden Voima Oy:n sadevesi- tai jätevesiviemäriverkostoon. Normaalitilanteessa viemäreihin johdetaan ainoastaan kaasuturbiinivoimalaitoksen sosi- aalitiloista ja lattioiden pesusta peräisin olevia jätevesiä. Laitoksen viemäröinnin mitoituksessa on kuitenkin otettu huomioon kaasutur-

(10)

biinien sekä kaapelien sammutusvedet sekä palopostit, joiden mitoi- tusvirtaama on noin 20 l/s.

Voimalaitosrakennuksen lattioiden pesuvedet, polttoaineen vastaan- ottoalueen valumavedet sekä öljysäiliöalueen vallitilaan sekä muuntajien suoja-altaisiin kertyvä sadevesi johdetaan sadevesiviemäriin öljynerotuskaivon kautta. Öljysäiliöiden sammutusvedet varastoidaan vallitilassa, josta vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta vie- märiin käsisulkuventtiilin kautta. Kaasuturbiinien ja muuntajien sammutusvedet johdetaan myös viemäriin öljynerotuskaivon kautta.

Laitosalueen piha asfaltoidaan. Alueen hulevedet, jotka muodostavat määrällisesti merkittävimmän jätevesijakeen, johdetaan voimalaitosalueen sadevesiviemäriin. Hulevesien suurimmaksi virtaamaksi on arvioitu noin 150 l/s.

Kaasuturbiinien pesuvesi (460 l/pesu, pesuaineen kulutus noin 80 l/pesu) kerätään säiliöön. Pesun jälkeen vesi analysoidaan, ja ana- lyysitulosten perusteella vesi joko johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin tai toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Kaasuturbiinit pes- tään noin kerran vuodessa.

Päästöt maaperään ja pohjavesiin

Laitokselta ei johdeta päästöjä maaperään.

Laitoksen merkittävimmät melulähteet ovat kaasuturbiinien imuilma- aukot, savupiiput ja kaasuturpiinirakennuksen ulkopuolelle sijoitetta- vien jäähdyttimien puhaltimet. Kaasuturbiinit ja polttoöljyn pumppu- asema aiheuttavat melua vain lyhytaikaisten käyttöjaksojen aikana.

Laitosrakennuksen sisä- ja ulkopuolelle sijoitettujen laitteiden melutaso on laitetoimittajan mukaan enintään 85 dB(A) mitattuna yhden metrin etäisyydellä laitteesta ja 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta tai lattiatasosta.

Palamiskaasut johdetaan matalan poistokaasukanavan kautta suoraan ylöspäin, jolloin koneiston käydessä aiheutuva melu suuntautuu vähiten haitalliseen suuntaan. Imuilmakanavat ja savukaasukanavat varustetaan äänenvaimentimilla, jolla melu vaimennetaan hyväksyt- tävälle tasolle laitoksen lähiympäristössä. Rakennusten seinät ja kat- to eristetään siten, että laitoksen muiden osien tuottama melu vai- menee tehokkaasti.

Laitetoimittajien mukaan edellä esitetyistä lähtökohdista määritelty kokonaismelu laitoksen normaalitoiminnassa on enintään 55 dB(A) sadan metrin etäisyydellä voimalaitoksen uloimmista rakenteista (ul- koseinä tai imuilmasuodattimet).

Toiminnasta ei aiheudu tärinää.

(11)

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Kaasuturbiinilaitoksen toiminnassa syntyvän jätteen määrä on pieni laitoksen vähäisestä käytöstä ja tekniikasta johtuen. Eniten jätteitä syntyy vuosihuoltojen yhteydessä. Laitoksen toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden tyypilliset vuotuiset määrät on esitetty seuraavassa taulukossa:

Jäte Jätenimike Määrä

Tavanomaiset jätteet

Yhdyskuntajätteet 20 03 01 Vähäinen

Osa sähkö- ja elektroniikkaromus- ta

16 02 14 Vrt. seuraava Ongelmajätteet

Ongelmajätteeksi luokiteltava säh- kö- ja elektroniikkaromu

16 02 09 16 02 10 16 02 11 16 02 12 16 02 13

< 0,005 t/a (yht.)

Voiteluöljyjätteet (moottori-, vaih- teisto- ja voiteluöljyjätteet)

13 02 Alle 10 kg/a Polttoainesäiliöiden pohjasakka 13 08 99 2 t/10 v Polttoainesäiliöiden pesuvedet 16 07 09 8 t/10 v

Hylkyöljy 13 08 99 0,005 t/a

Liuotinainejätteet 14 06 03 Alle 5 kg/a Jätteeksi jääneet absorboimisai-

neet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet (lähinnä käytetyt kaasuturbiinien imuilman- suodattimet)

19 12 12 Todennäköisesti jätettä ei synny lainkaan

Absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita (lähinnä öljyiset rätit ja tras- selit)

19 12 11 Alle 10 kg/a

Lyijyakut 16 06 01 Noin 100 kpl/10 vuotta

Loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet

20 01 21 Muutama vuodessa

Kaasuturbiinien voitelujärjestelmän öljysumuttimen öljyt kerätään talteen säiliöön. Öljyjä jää jätteeksi laitoksen ollessa toiminnassa 0,125 litraa kahdesti tunnissa.

Kaasuturbiinin epäonnistuneissa käynnistyksissä tulee hylkyöljyä noin 1 l/turbiini. Öljy kerätään automaattisesti erilliseen vuotosäi- liöön, joka tyhjennetään säiliöautoon tai tynnyriin.

Kaatopaikkajäte toimitetaan Teollisuuden Voima Oy:n kaatopaikalle.

Jäte koostuu lähinnä pakkaus- ja siivousjätteistä sekä rakennusten korjaus- ja muutostöissä syntyvästä jätteestä.

Jätehuolto toteutettaneen käyttämällä Teollisuuden Voima Oy:n jär- jestämiä palveluita. Laitokselle sijoitetaan erilliset keräilypaikat. Kaik- ki jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittely- tai lop- pusijoituspaikkaan.

(12)

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

Ympäristövaikutusten kannalta laitoksen merkityksellisimpiä häiriö- ja onnettomuustilanteita ovat polttoainevuodot polttoainesäiliöstä tai niistä kaasuturbiiniin johtavissa putkissa taikka kuljetusten aikana tapahtuvat öljyvahingot sekä tulipalot. Öljyvuodot aiheuttavat lähinnä maaperän ja merialueen pilaantumisriskin. Tulipaloissa haittoja aiheutuu savukaasuista sekä sammutusvesistä.

Yleisesti häiriö- ja onnettomuustilanteita ehkäistään laitoksella tarkkailun avulla, pitämällä laitteet kunnossa sekä huolehtimalla henkilö- kunnan neuvonnasta ja koulutuksesta. Laitoksen toiminnassa noudatetaan mm. kemikaalilainsäädännön ja painelaitelain säännöksiä, joilla pyritään ehkäisemään ympäristöriskejä ja onnettomuuksia. Ke- mikaalilainsäädännön nojalla laitokselle laaditaan sisäinen ja ulkoi- nen pelastussuunnitelma sekä toimintaperiaateasiakirja suuronnet- tomuuksien ehkäisemiseksi. Ulkopuolisten pääsy laitosalueelle este- tään turva-aidalla ja kulunvalvonnalla.

Onnettomuuksia pyritään ehkäisemään teknisin toimenpitein, laitteiden valvonnalla sekä ohjeilla ja koulutuksella. Laitokselle nimetään käytönvalvoja, ja laitteiden käyttöä valvovat henkilöt.

Rakenteita ja laitteistoja tarkkaillaan, huolletaan ja pidetään kunnossa suunnitelmien mukaisesti säännöllisesti. Häiriötilanteista ja muista poikkeamista välittyy tieto Teollisuuden Voima Oy:n valvomoon. Val- vomon ohjaus- ja valvontajärjestelmän avulla yksikkö, jossa poik- keama on havaittu, saadaan pysäytettyä tai poistettua käynnistys- valmiudesta. Tarvittaessa ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi suunnitelmien mukaisesti.

Onnettomuustilanteissa ympäristöhaittoja ehkäistään ja rajoitetaan pelastussuunnitelman mukaisilla öljyvahinkojen torjuntatoimenpiteil- lä. Vaaratilanteet pyritään välttämään tarkkailemalla vuotoja ja kiin- nittämällä huomiota työskentelytapoihin. Vahingon tapahduttua kor- jaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi.

Öljysäiliöt sekä niihin liittyvät putkistot ja laitteet suunnitellaan, mitoi- tetaan ja rakennetaan siten, että onnettomuusvaaraa saadaan eh- käistyä. Tulipaloihin varaudutaan mm. varustamalla polttoöljyn täyt- tö- ja purkausalueet jauhesammuttimilla sekä säilyttämällä öljysäili- öiden läheisyydessä sammutusaineita. Polttoöljysäiliöt eristetään pa- loluokitellulla mineraalivillalla, jolloin vesivalelua ei tarvita. Öljysäiliöi- den alueella tulipaloja ehkäistään mm. tupakointikielloilla sekä kipi- nöintiä instrumentointijärjestelmien maadoituksilla.

Ympäristöön tulipalojen seurauksena päässyt öljy ja öljyn tahrima maa sekä sammutusvedet kerätään. Sammutusvedet johdetaan öl- jynerottimien kautta sadevesiviemäriin.

Kaasuturbiinien ja muuntajien tulipalot sammutetaan vesisumusam- muttimilla, jolloin päästöjä ilmaan ei aiheudu. Sammutusvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta hallitusti sadevesiviemäriin. Öljysäiliöi-

(13)

den vallitilaan joutuvat sammutusvedet johdetaan öljynerottimen kautta viemäriin käsisulkuventtiilin avulla. Tulipalojen sammutukses- ta vastaa Teollisuuden Voima Oy:n palokunta ja alueellinen pelas- tuslaitos.

Polttoöljyputkisto on normaalisti täynnä öljyä, mutta putket ovat pai- neettomia. Putkisto voidaan öljyvuodon tai tulipalon sattuessa tilan- teesta riippuen sulkea joko kaasuturbiinirakennuksen ulkopuolella si- jaitsevilla pääsulkuventtiileillä tai polttoöljysäiliöiden eristysventtiileil- lä. Jos alueella syttyy tulipalo laitoksen toimiessa, voidaan öljynsyöt- tö katkaista.

Havaittujen säiliö- tai putkivuotojen leviäminen pyritään estämään sulkemalla venttiileitä. Öljyn leviämistä ehkäistään myös patoamalla.

Alue, jolle öljyä on päässyt leviämään, eristetään ja vuoto kerätään talteen. Öljysäiliöiden vuodot kerätään vallitilaan, josta öljy voidaan pumpata säiliöautoon. Häiriötilanteessa vuotava öljysäiliö voidaan tyhjentää pumppaamalla toiseen säiliöön tai säiliöautoon. Laitoksen generaattoreista valuva öljy ohjataan voimalaitosrakennuksen yhtei- seen öljynerotuskaivoon.

Muuntajasuojat varustetaan pidätysaltailla, joista kuhunkin mahtuu muuntajan sisältämä öljy ja sammutusvesi. Suojiin kertyvä sadevesi johdetaan käsiventtiilikaivon ja öljynerottimen kautta sadevesiviemä- riin. Normaalisti venttiili pidetään suljettuna.

Öljyvuotojen varalta laitoksella pidetään saatavilla imeytysmateriaalia ja kannellisia astioita. Osa vuodoista saadaan imettyä suoraan säiliöautoon. Maahan valunut öljy, jota ei saada imeytettyä, poistetaan kuorimalla likaantunut maa pois. Mahdollisesti mereen pääs- seen öljyn leviäminen estetään öljypuomien avulla. Öljy pyritään ke- räämään talteen mahdollisimman nopeasti.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset

Laitoksesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen arviointi, jossa tarkasteltiin pel- kästään tämän hakemuksen mukaista toteuttamisvaihtoehtoa.

Selvityksen mukaan hanketta ei voida jättää toteuttamatta Fingrid Oyj:lle sähkömarkkinalaissa määrätyn järjestelmävastuun takia.

Yleisesti toiminnan ympäristövaikutuksia on pidetty vähäisinä. Lai- toksen vähäisestä käytöstä johtuen mm. ilmaan johdettavien päästö- jen sekä toiminnassa syntyvien jätteiden ja jätevesien määrä on pieni. Toiminnasta aiheutuvat meluhaitat ovat myös vähäisiä.

(14)

Yhteysviranomaisen lausunto

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristövaikutusten arvioin- tiselvityksestä antaman lausunnon (LOS-2004-R-17-53, 18.3.2005) mukaan arvioinnissa ei ole tarkasteltu vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.

Paikan valintakriteereinä ovat olleet mm. ympäristö, laitoksen sijoit- tamisen salliva kaavoitus sekä mahdollisuudet laitoksen toteuttami- seen yhteishankkeena siitä seuraavine ympäristö- ja kustannushyö- tyineen.

Selostus kattaa keskeiset YVA-menettelyssä selvitettävät asiat. Vai- kutukset on käsitelty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. Arviointiselostuksessa on esitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 12 §:n mukaiset asiat. Haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteet on myös esitetty riittävällä tavalla. Toimenpiteet ovat tavanomaisia, toimivia ja tarkentuvat hankkeen lupamenettelyn aikana.

Laitoksen ympäristövaikutukset on arvioitu hankesuunnitelmien ja vaikutusalueen ympäristön nykytilasta olemassa olevan tiedon, maastokäyntien ja laskelmien pohjalta. Arvioinnissa on kuvattu uuden laitoksen vaikutukset ja muutokset sijaintipaikan olosuhteisiin ja sen läheisyydessä harjoitettavaan nykyiseen toimintaan. Arvion läh- tökohtana on ollut laitoksen normaali toiminta. Arvioinnissa käytetyt tietolähteet on koottu asianmukaisesti lähdeluetteloon. Arviointiin liit- tyvät epävarmuustekijät on tuotu esille.

Arviointiin sisältyy tarkastelu hankkeen vaikutuksista yhdyskuntara- kenteeseen ja maankäyttöön, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelukohteisiin, ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä tarkastelu rakentamisaikaista ja lopettamisen vaikutuksista sekä arvio ympäristöriskeistä.

Hanke soveltuu Olkiluodonniemen kärjen yhdyskuntatekniselle, energiantuotantoa palvelevalle alueelle. Hankkeen vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan ovat vähäisiä. Laitos ei normaalisti toimiessaan aiheuta haitallisia vaikutuksia maa- tai kallioperään. Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään, mereen tai pohjaveteen. Myöskään jätevesipäästöjä ei muodostu toiminnassa. Laitos ei myöskään sijait- se tärkeällä pohjavesialueella. Hankkeen alueen kasvillisuuteen, eläimistöön tai suojelukohteisiin rakentamisen ja ilmapäästöjen aiheuttamat vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeen ilmanlaatuun kohdis- tuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi laitoksen lyhyiden käyntijaksojen vuoksi. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen määrään.

Hankkeen päästöistä ei aiheudu terveyshaittaa.

Hankkeen aiheuttaman melun vaikutusta on arvioitu selvittämällä alueen nykyinen melutaso, joka on mittausten perusteella noin 45- 50 dB(A). Hankesuunnitelmien ja melumallilaskelmien perusteella kaasuturbiinilaitoksen toiminnan aiheuttaman 55 desibelin ekviva- lenttimelutason on arvioitu ulottuvan noin 80 metrin etäisyydelle laitoksesta sekä 45 desibelin melutason noin 230 metrin etäisyydelle.

(15)

Loma-asuntojen alueella, noin 1 000–1 400 m etäisyydellä laitoksesta, ekvivalenttimelutaso (LAeq) on alle 35 dB(A). Hankkeen aiheuttaman melun vaikutus ei arviointiselostuksessa esitetyn mukaisesti ole merkittävä.

Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonvarojen hyödyntä- miseen. Laitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakenta- misen aikaiset vaikutukset on riittävällä tavalla arvioitu. Rakentami- sesta aiheutuvat melu-, liikenne- ja pölyhaitat rajoittuvat pääosin päi- väsaikaan rakentamistontille ja niiden kesto on rajattu. Rakentamis- aikaisten vaikutusten osalta olisi ollut hyvä tuoda esille Olkiluodon laitosalueella toteutettavan uuden ydinvoimalayksikön rakentamisen ajoittuminen ja mahdollinen yhteisvaikutus.

Ympäristöriskejä koskeva tarkastelu on keskittynyt erityisesti polttoaineen käsittelyyn ja varastoinnin häiriöihin ja niistä aiheutuviin seu- rauksiin maaperässä, vesiympäristössä sekä vaikutuksiin kasvilli- suudelle ja eliöstölle sekä ihmisen terveydelle ja elinoloille. Riskitar- kastelun yhteydessä on esitetty mahdollisuudet riskien hallitsemi- seksi ja minimoimiseksi.

Arviointiselostuksen mukainen ympäristövaikutusten selvittäminen on monipuolista ja kattavaa. Selvityksen perusteella tehty arvio hankkeen lievistä vaikutuksista ympäristössään on perusteltu.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Voimalaitoksen toiminnalla ei arvioida oleva vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin.

Vaikutus vesiin ja niiden käyttöön

Voimalaitoksen normaalilla toiminnalla ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin.

Vaikutus maaperään

Laitoksen toiminnalla ei ole vaikutusta alueen maaperään. Polttoöljy- ja kemikaalivuotojen leviäminen pyritään ehkäisemään varastosäili- öiden rakenteellisilla ratkaisuilla (suoja-altaat).

Vaikutus ilmanlaatuun

Laitoksen vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen, koska laitoksen vuo- sittainen toiminta-aika on lyhyt ja päästöjen määrät tästä johtuen vä- häisiä.

Laitoksen perustamista koskevassa ympäristövaikutusten arviointia koskevassa selostuksessa laitoksen melua arvioitiin tehtyjen Fingrid Oyj:n Tolkkisten kaasuturbiinivoimalaitoksen koeajon yhteydessä tehtyjen melumittausten perusteella.

(16)

Käytännössä laitoksen toiminnasta aiheutuu melua vain koekäynnis- tysten aikana. Tällöin laitoksen melua aiheuttavista toiminnoista on enintään puolet toiminnassa samanaikaisesti. Lyhytaikaisia melujak- soja (noin 1 h) esiintyy yleensä vain normaalina työaikana.

Olkiluodon voimalaitosalueesta on laadittu kokonaismeluselvitys (In- sinööritoimisto Paavo Ristola Oy, "Olkiluodon meluselvitys 2005), jossa tarkastellaan kaasuturbiinivoimalaitoksen ja muiden voimalaitosalueen melulähteiden yhteisvaikutusta. Vaikutuksia on arvioitu melumittauksilla ja melulaskentamallin avulla. Voimalaitosalueen aiheuttama ympäristömelu johtuu ensisijaisesti Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimalaitoksen yksiköiden toiminnasta aiheutuvasta melus- ta. Kaasuturbiinivoimalaitoksen aiheuttaman melun vaikutus voimalaitosalueen ympäristön keskimelutasoihin on erittäin vähäinen. Sel- vityksessä kaasuturbiinivoimalaitoksen äänitehotasona (LWA) on käy- tetty tasoa 104 dB.

Liikenne

Kaasuturbiinilaitosta koskevan YVA-selvityksen mukaan laitoksen polttoainehuollon edellyttämä liikenne on normaalitilanteessa erittäin vähäistä. Vuosittain tehdään enintään yksi 1 000 m³:n suuruisen polttoaine-erän täydennyshankinta, joka vaatii noin 20 autokuljetusta. Yhden polttoainelastin (50 m³) purku kestää noin tunnin. Muu kunnossapitotoimintaan liittyvä liikenne on vähäistä.

Mikäli laitosta joudutaan käyttämään maksimituntimäärä 500 h/a, niin tarvittava polttoainemäärä on arviolta 13 000–19 500 m³ ja vaatii noin 260–390 autokuljetusta.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksen toiminnan ja vaikutusten tarkkailu esitetään toteutettavaksi seuraavasti:

Käyttötarkkailu

Kaasuturbiinivoimalaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti Teolli- suuden Voima Oy:n valvomosta kaukovalvontana. Mahdollisista toiminnan poikkeamista ja häiriötilanteista välittyy valvomoon hälytys, jonka aiheuttaja selvitetään. Hälytyksen tultua laitosmies on paikalla kymmenessä minuutissa. Kaukovalvonnan lisäksi Teollisuuden Voi- ma Oy tekee säännöllisin välein tarkastuskäyntejä laitoksella.

Polttoaineen kulutusta seurataan polttoaineen syöttöputkeen sijoitet- tavilla rekisteröivillä tilavuusmittareilla ja varastosäiliön sisällön mää- rää pinnankorkeusmittareilla seuraamalla. Polttoaineen tilavuusmit- tarin lukemat ja varastosäiliön pinnankorkeus luetaan kerran kuukau- dessa. Lukemat kirjataan polttoainekirjanpitoon. Polttoaineen laatutiedot saadaan polttoainetoimittajalta. Tarvittaessa varastossa ole-

(17)

vassa polttoaineesta tehdään analyysejä polttoaineen käyttöteknis- ten ominaisuuksien säilymisen seurantaa varten.

Palokaasujen lämpötilaa sekä välillisesti palamislämpötilaa seurataan yhdeksällä kaasukehittimen turbiiniosan ja tehoturbiinin väliselle alueelle sijoitetulla lämpötilaa mittaavalla anturilla. Samalla saadaan seurattua poltinten kuntoa.

Voimalaitoksen rakennukset ja öljysäiliö tarkistetaan säännöllisesti laitoskierroksilla.

Päästötarkkailu

Ilmaan johdettavia päästöjä seurataan laitoksen toiminta-aikojen ja polttoaineen kulutuksen avulla laskennallisesti. Polttoaineen laadus- sa tai kaasuturpiinin prosesseissa ei tapahdu juurikaan muutoksia.

Polttoainetietojen ja kaasuturbiinien parametrien avulla lasketaan ominaispäästö, jonka voidaan olettaa pysyvän vakiona. Päästöjen jatkuvatoimisille mittauslaitteille ei siten ole laitoksella tarvetta.

Laitoksen käyttöönoton yhteydessä mitataan kertaluonteisesti laitoksen savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi-, häkä-, hiilidioksidi- ja happipitoisuus sekä paine ja lämpötila. Lisäksi mitataan kertaluonteisesti savukaasun virtausnopeus sekä hiukkas- ja kosteuspitoisuus.

Mittaukset tehdään jokaisella kaasuturbiinilla maksimiteholla turbiinin käynnin vakiinnuttua. Mittaukset toteutetaan voimassa olevien CEN- tai ISO-standardien mukaisesti.

Vaikutusten tarkkailu

Laitoksen käyttöönotto ei aiheuta muutostarvetta Eurajoen–Rauman alueen ilmanlaadun tarkkailuun.

Laitoksen meluvaikutukset eivät edellytä jatkuvaa seurantaa. Laitok- sen käyttöönoton yhteydessä tehdään melutasojen tarkistusmittauk- sia laitoksen ympäristössä.

Raportointi

Fingrid Oyj raportoi vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvon- taviranomaiselle edellistä vuotta koskevat tiedot ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän välityksellä. Raportoitavia asioita ovat:

- yksikkökohtaiset tuotantomäärät (GWh/a) ja käyntiajat

- polttoaineiden kulutus- (GWh/a, t/a tai m³/a) ja laatutiedot (rikki- ja tuhkapitoisuus) laitosyksiköittäin

- päästötiedot (t/a, mg/MJ) laitosyksiköittäin

- tiedot häiriötilanteista ja onnettomuuksista sekä niistä aiheutu- neista seurauksista ja toimenpiteistä.

(18)

Laitoksen seuranta tapahtuu seuraavien raporttien avulla:

- polttoaineraporttiin merkitään kuukausittain polttoaineen kulutus ja varastomuutokset

- käyttöpäiväkirjaan merkitään laitoksen koeajot, tuotantokäynnis- tykset, korjaukset ja tarkastukset sekä poikkeamat

- häiriöraporttiin merkitään epäonnistuneet käynnistykset sekä käynnistysvalmiuteen vaikuttavat viat

- vuosiraporttiin kerätään tiedot kalenterivuoden merkittävimmistä tapahtumista.

Laadunvarmistus

Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Analyysit tehdään akkreditoiduissa laboratorioissa ja erilaisissa mittauksissa käytetään akkreditoituja mittaajia.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 5.7.2006, 1.11.2006, 3.11.2006, 13.11.2006, 15.12.2006 ja 18.12.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Eurajoen kunnan, Rauman kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla 4.8.–4.9.2006. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi- Suomi -lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38

§:n mukaisesti annettu erikseen tieto asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lounais-Suomen ympäristö- keskukselta, Eurajoen kunnalta, Eurajoen kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselta, Eurajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Rauman kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Säteilyturvakeskuksel- ta.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu, että laitoksella ja Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksella on yhteisiä ympäristövaikutuksia melun osalta. Laitoksen melupäästöjä rajoitetaan siten, että sisä- ja ulkopuolelle sijoitettava laitteiden melutaso on enintään 85 dB(A) mitattuna 1 metrin etäisyy- dellä laitteesta ja 1,5 metrin korkeudella. Savukaasut ja savukaasu- puhaltimien toiminnasta aiheutuva melu ohjataan suoraan ylöspäin.

Imu- ja savukaasukanavat varustetaan äänenvaimentimilla. Melu- päästöt mitataan ja dokumentoidaan ennen laitoksen käyttöönottoa.

(19)

Laitoksen toiminnasta aiheutuu lähimpien loma-asuntojen etäisyy- dellä (1 000–1 400 m) enintään 35 dB melutasoja. Näin ollen laitoksen melupäästöt eivät lisää merkittävästi melua em. kohteissa. Esi- tettyjä melupäästöjen rajoittamistoimia voidaan pitää riittävinä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina. Laitoksen melupäästöläh- teille tulee antaa päästörajoitus ja melupäästöt tulee mitata ennen kaasuturbiinien käyttöönottoa ja sen jälkeen säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein ja muutosten yhteydessä.

Laitoksen päästöjä ilmaan on vähennettävä ja tarkkailtava LCP-asetuksen ja BAT-vaatimusten mukaisesti. Typenoksidien osalta tämä edellyttää sitä, että kevytöljykäyttöisen kaasuturbiinin savukaasun ty- penoksidipitoisuuksien vuorokausikeskiarvo saa olla enintään 120 mg NO2/m³(n) 15 %:n happipitoisuuteen redusoituna, eikä tunti- keskiarvo saa ylittää vuoden aikana 200 prosenttia em. raja-arvosta.

Eurajoen kunnanhallituksella ja ympäristölautakunnalla (yhtei- nen lausunto) ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

Rauman kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa on todettu, että alle 500 tuntia vuodessa toimiessaan laitoksella ei nähtävästi ole vaikutusta ympäristön tilaan Rauman kaupungin alueella. Lauta- kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

Rauman kansanterveystyön kuntayhtymällä ei ole huomautetta- vaa hakemuksesta.

Säteilyturvakeskus on lausunnossaan todennut, että Valtioneuvos- ton päätöksen (395/1991) mukaan ydinvoimalaitoksella on oltava ul- koisen ja sisäisen sähkötehon syöttöjärjestelmät, ja tärkeimmät tur- vallisuustoiminnot on voitava turvata kumpaa tahansa järjestelmää käyttämällä. Olkiluotoon rakennettava kaasuturbiinivoimalaitosta kä- sitellään riippumattomana vaihtosähkön lähteenä, ja se on tarkoitettu käytettäväksi tarvittaessa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Kaasu- turbiinilaitoksen käyttövarmuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää käyttää koeteltua kaasuturbiiniteknologiaa ja pitää laitoksen apupro- sessit mahdollisimman yksikertaisina sekä toimintavarmoina. Nykyi- sin kaasuturbiineihin rakennettavat typenoksidien vähennysteknolo- giat lisäävät turbiinin apujärjestelmien määrää ja vähentävät käytet- tävyyttä sekä mahdollisesti väärin toimiessaan aiheuttavat konevau- rioita.

Ydinturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen Olkiluodon kaasuturbiinivoimalaitoksen kummankin yksikön suunnitellut käyttöajat rajoittuvat käytännössä koekäyttöihin, joiden vuosittaisen kokonaiskeston on arvioitu olevan 15 tuntia. Todellinen käyttötarve, eli onnettomuus- tilanne, jossa laitos tarvittaisiin ydinvoimalaitoksen sydänvaurion es- tämiseen, on arvioitu erittäin harvinaiseksi (harvemmin kuin kerran 10 000 vuodessa). Laitosta tulee Säteilyturvakeskuksen näkemyk- sen mukaan käsitellä, kuten hätätarkoituksessa käytettävää kaasuturbiinivoimalaitosta.

(20)

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on antanut vastineen 31.10.2006. Vastineessa todetaan, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty vaatimukset LCP-asetuksen mukaisesta tarkkailusta sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ovat perusteettomia. Erityisen kohtuuton on lausunnossa vaadittu päästöraja (120 mg/m³(n)) savukaasun typenoksidipi- toisuudelle. Hakijan mukaan laitokseen tulee soveltaa em. asetuksen liitteen 1 kohdan 7 hätätarkoitukseen käytettäviä energiantuo- tantolaitoksia koskevaa poikkeussäännöstä. Laitosta käytetään hätä- tarkoitukseen kahdella eri tavalla. Lisäksi laitosta käytetään alle 500 tuntia vuodessa. Myös LCP-asetuksen muutoksen (907/2005) sovel- taminen laitokseen olisi kohtuutonta.

Fingrid Oyj on määrätty sähkömarkkinalain (386/1995) 16 §:n nojalla järjestelmävastuuseen eli vastaamaan mm. valtakunnallisen sähkö- järjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta. Järjes- telmävastaavalla on oltava mm. riittävä määrä nopeasti käynnistyviä reservilaitteistoja. Kuluvan vuosikymmenen lopusta alkaen nopean reservin mitoitustarpeet eivät täyty ilman kaasuturbiinivoimalaitoksen rakentamista Olkiluotoon.

Epäonnistuminen sähköjärjestelmän häiriöiden hallinnassa voi johtaa ydinvoimalaitoksen kaikkien kantaverkkoyhteyksien katkeami- seen ja sähkön syötön estymiseen kantaverkosta ydinvoimalaitok- selle. Pahimmillaan häiriö voi johtaa laajaan, jopa maanlaajuiseen, sähköhäiriöön, jossa sähkön toimitus kuluttajille keskeytyy ja kriittis- ten toimintojen (sairaalat, tiedonsiirtojärjestelmät, liikenteen toimin- not, kriittiset valvonta- ja ohjausjärjestelmät yms.) sähkönsaanti jää niiden omien varavoimalaitteistojen varaan. Edellä esitetystä johtuen laitosta on pidettävä hätätarkoitukseen käytettävänä voimalaitokse- na.

Käytössä olevien turvallisuusperiaatteiden (Säteilyturvakeskuksen ohje YVL 1.0 kohta 3.5) mukaan ydinvoimalaitoksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon se mahdollisuus, että laitoksen ulkoiset ja si- säiset vaihtosähkötehon syöttölähteet menetetään yhtä aikaa. Tähän varautumiseksi laitoksella tulee olla käytettävissä vaihtosähkön syöt- tölähde, joka on riippumaton käyttötilanteita ja oletettuja onnettomuuksia varten suunnitelluista sähkötehon syöttölähteistä. Kyseinen syöttölähde tulee voida ottaa käyttöön riittävän nopeasti ja sen tehon tulee riittää reaktorin jälkilämmön poistoon, primääripiirin eheyden varmistamiseen ja reaktorin säilyttämiseen alikriittisenä. Em. onnet- tomuudella tarkoitetaan valtioneuvoston päätöksen (395/1991) mukaan sellaista ydinvoimalaitoksen turvallisuusjärjestelmien suunnit- teluperusteena käytettävää tilannetta, jossa laitoksen edellytetään selviytyvän ilman vakavia polttoainevaurioita ja niin suuria radioaktii- visten aineiden päästöjä, että laitoksen ympäristössä joudutaan tur-

(21)

vautumaan laajoihin toimenpiteisiin väestön säteilyaltistuksen rajoittamiseksi. Kaasuturbiinilaitos toimii ydinvoimalaitoksen paikallisena varmistajana tilanteissa, joissa ydinvoimalaitoksen omien varavoimadieselgeneraattoreiden käynnistys epäonnistuu. Tällöin on kyse kaasuturbiinivoimalaitoksen käytöstä hätätilanteessa vakavan reaktorionnettomuuden ehkäisemiseksi.

Edellä esitetystä johtuen laitoksen ympäristölupapäätöksessä ei pidä asettaa LCP-asetuksen mukaisia päästörajojen tai muitakaan pääs- törajoja.

Kunkin kaasuturbiinin polttoaineteho on noin 66 MW. LCP-asetuksen 18 §:n ja -asetuksen liitteen 3 mukaan savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia ei ole tarpeen mitata jatkuvasti polttoaineteholtaan alle 100 MW:n suuruisissa polttolaitoksissa. Li- säksi päästöjen jatkuvatoimiset mittaukset ovat laitoksen lyhyiden käyttöjaksojen vuoksi epäluotettavia ja sellaisina epätarkoituksen- mukaisia.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Fingrid Oyj:lle ympä- ristöluvan Eurajoen Olkiluotoon sijoitettavan kaasuturbiinivoimalaitoksen toiminnalle.

Laitos käsittää neljä kaasuturbiinia, joista jokaisen polttoaineteho on 66 MW. Kyseessä on LCP-asetuksen liitteen 1 taulukon 7 poikkeus- säännön mukainen alle 500 tuntia vuodessa toiminnassa oleva hätä- tarkoituksessa käytettävä kaasuturbiinivoimalaitos.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti noudattaen seu- raavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset ympäristövaikutusten vähentämiseksi Polttoaineet

1. Laitoksen polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43 §, VNA 689/2006) Savukaasujen johtaminen

2. Laitoksen kunkin kaasuturbiinin päästöt ilmaan on johdettava maan pinnan tasosta vähintään 13 metrin korkuiseen piippuun. (YSL 43 §, VNA 1017/2001)

(22)

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään

3. Laitoksen jätevesien johtaminen Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluo- don voimalaitosalueen sadevesi- ja jätevesiverkostoon on tapahdut- tava vastaanottajan suostumuksella ja tämän edellyttämällä tavalla.

(YSL 43 §)

Jätevedet, joihin voi joutua öljyä, on johdettava hakemuksen mukaisesti öljynerottimien kautta. (YSL 43 §)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

4. Laitoksen toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten pahvi, paperi, lasi ja metalliromu, on toimitettava asianmukaiseen laitokseen tai kohteeseen hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyt- töön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, et- tä kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §)

5. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varus- tetulla alueella. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljy- jätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ai- netta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään.

Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla niin, et- tei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997)

6. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet (kuten öljyjätteet ja ongelma- jätteeksi todetut kaasuturbiinin pesuvedet) on toimitettava käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätök- sessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntä- miskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyö- dynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen vastaanotto. (YSL 43 §, 45 §, JL 3 §, 6 §, 15 §, JA 3 §, 3 a §, 5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

7. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja annetaan jätteen kuljet- tajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakir- ja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

(YSL 43 §, VNp 659/1996)

(23)

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

8. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varas- toitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein va- rustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varuste- tun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointiti- lassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. (YSL 43 §, NaapL 17 §)

Melu

9. Kaasuturbiinilaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa ylittää loma-asumiseen käytet- tävien rakennusten ulko-oleskelualueilla päivällä (klo 7–22) melutasoa 45 dB eikä yöllä (klo 22–7) melutasoa 40 dB keskiäänitasona (LAeq) ilmaistuna. (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

10. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomai- sesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on vii- vytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten pääs- töjen muodostumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi, päästöistä ai- heutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämi- seksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Lounais-Suo- men ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §, YSA 30 §)

11. Mikäli laitoksen prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät savukaasupäästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi taikka lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä savukaasupäästöjä koskevista häiriötilanteista ja muista häiriötilanteista sekä niiden korjaamiseksi tehdyistä toimista on ilmoitettava viivytyksettä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §, YSA 30 §)

12. Polttoaine- ja kemikaalivarastojen, säiliöiden ja putkistojen kuntoa on seurattava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä kor- jaustoimenpiteisiin vuotojen ehkäisemiseksi.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksen alueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntor-

(24)

juntakalustoa helposti saatavilla. Vuotojen seurauksena ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välit- tömästi talteen. (YSL 43 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

13. Laitoksen toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailu tulee toteuttaa hakemuksen (tämän päätöksen kohta "Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu") mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä:

13.1 Hakemuksessa esitetyt, laitoksen käyttöönoton yhteydessä jokaisella kaasuturbiinilla tehtävät kertaluonteiset savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi-, häkä-, hiilidioksidi-, hiukkas- ja happipitoisuusmit- taukset sekä paine- ja lämpötila-, virtausnopeus- ja kosteusmittauk- set tulee tehdä puolen vuoden kuluessa kunkin kaasuturbiinin käyt- töönotosta.

Myöhemmin kaasuturbiinien savukaasujen typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia on mitattava kertaluonteisesti vähintään viiden vuoden vä- lein. Savukaasujen rikkidioksidipitoisuutta tulee seurata polttoaineiden kulutuksen ja laadun perusteella tehtävien taselaskelmien avulla.

Päästömittaukset tulee tehdä normaaleissa käyttöolosuhteissa Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Mittauksissa on käytettävä soveltuvia Euroopan standardointikomite- an (CEN) standardeja, tai niiden puuttuessa ISO-standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja.

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa Lounais-Suo- men ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun katta- vuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.

13.2 Laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun ekvivalenttimelutaso (LAeq) on mitattava kertaluonteisesti viimeistään vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta vähintään yhdessä, laitoksen meluvaikutuksia ku- vaavassa pisteessä, joka sijaitsee loma-asunnon ulko- oleskelualueella. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön oh- jeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaus- suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kuukautta ennen suunnitellun mittauksen suorittamista. Melun tarkkailu voidaan toteuttaa osallistumalla alueen muiden laitosten (Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydin- voimalaitos) kanssa Olkiluodon alueella määräajoin tehtäviin ympä- ristömelumittauksiin ja aluetta koskeviin mahdollisiin melun leviämis- malliselvityksiin siten, että edellä tarkoitettu mittauspiste liitetään melun yhteistarkkailuun.

(25)

Melumittausten tulokset on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnanympäristönsuojeluviran- omaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

Ympäristömelumittaukset on uusittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen mittauksen jälkeen ja tämän jälkeen vähin- tään kuuden vuoden välein. (YSL 5 §, 43 §, 46 §)

Käyttöpäiväkirja ja raportointi

14. Kaikista käyttö- ja päästöjen tarkkailun mittauksista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa osana voimalaitoksen kirjanpitoa. Kirjanpitoon on merkittävä mitta- uksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot, mittausten tulokset, selvitys päästöistä ja päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.

Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää vähintään seuraavat tiedot:

- kaasuturbiinien käyntiajat vuosittain

- kaasuturbiinien koeajot, tuotantokäynnistykset, korjaukset, tarkis- tukset ja poikkeamat

- yksikkökohtaiset tuotantomäärät (GWh/a)

- polttoaineiden kulutus kaasuturbiineittain (GWh/a, t/a ja m³/a) ja polttoainejakeittain

- polttoainekuljetusten määrät

- laitoksella varastoidun polttoaineiden määrät ja laatu (rikki- ja tuhkapitoisuus)

- ilmaan johdettavien päästöjen määrä päästöjakeittain (t/a)

- laitoksen toiminnassa muodostuneiden jätevesien määrät ja tiedot jätevesien käsittelystä

- laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet jätelajeittain, jätteiden alku- perä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen

- onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut normaalista poikkeavat tilanteet sekä niiden korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet

- selvitykset (mm. ympäristömeluselvitykset ja päästömittaukset) se- kä niiden tulokset

- poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty

- laitoksen energiatehokkuuden parantamiseksi toteutetut ja suunnitellut parannukset.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviran- omaisille. (YSL 46 §, YSA 20 a §, JL 51 §, 52 §, VNA 1017/2002 17 §, liite 1, taulukko 7, VNA 362/2003 21 §)

15. Kaasuturbiinilaitoksen pitkäaikaisista käyttöjaksoista (yli 24 tuntia) ja muusta poikkeuksellisesta käytöstä tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle mahdollisimman pikaisesti.

(26)

Kaasuturbiinien vuosittaisesta käyntiajasta tulee ilmoittaa lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. (YSL 43 § VNA 1017/2002 liite 1, taulukko 7)

16. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen vuosiraportti. Vuosiraportin tulee si- sältää muun muassa tämän päätöksen määräysten valvonnan kannalta tarpeelliset vuosittaiset ja kuukausittaiset päästötiedot päästö- komponenteittain ja päästökohteittain eriteltynä mukaan lukien häi- riötilanteiden päästöt sekä soveltuvin osin muut edellä lupamääräyk- sessä 14. eritellyt tiedot. (YSL 43 §, 46 §)

Toiminnan lopettaminen

17. Luvan saajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuusi kuukautta, ennen toiminnan lopettamista esitettävä suunnitelma laitoksella toteutettavista ympäristönsuojelutoimista sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. (YSL 43 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Fingrid Oyj:n kaasuturbiinivoimalaitoksen toiminta täyttää lupamää- räykset huomioon ottaen ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksessa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuo- jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toiminnasta ei aiheudu asetut lupamääräykset huomioon ottaen yk- sinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, mer- kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huo- nontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella ei- kä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja on- nettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut

Fingrid Oyj:n Olkiluotoon, Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen yhteyteen rakennettavat kaasuturbiinit ovat LCP- asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja uusia kaasuturbiineja, jonka jokaisen polttoaineteho on vähintään 50 MW. Voimalaitos tuottaa energiaa sähköverkon häiriötilanteissa, eikä sitä ole tarkoitettu jatkuvaan kau-