YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 161/2006/4 Dnro LSY-2003-Y-423
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
30.11.2006
ASIA Haapanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus ja Seinäjoki
LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22
40101 Jyväskylä
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Haapanevan turvetuotantoalue sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kau- punkien alueilla Avaranperän eteläpuolella. Hankealueen tuotanto- kelpoinen turpeennostopinta-ala on kuuluttamisen jälkeen toimitetun tarkistuksen mukaan 68,1 ha, joka on tuotannossa.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 29.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 24.5.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Haapanevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuulutta- misen jälkeen 7.12.2005.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Haapanevan alueella ei ole aiempia lupia eikä viranomaispäätöksiä.
Hakijan hallussa on Haapanevalla 96 ha, josta noin 53 ha on vuok- rattu ja loput hakijan omistuksessa. Vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2012-2022.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministe- riössä 23.5.2005. Sen mukaan Lapuanjoen vesistöalueella turvetuo- tannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila
Haapaneva on turvetuotannossa lukuun ottamatta tuotannosta pois- tettuja alueita, jotka ovat tukialueina.
Asutus ja maankäyttö
Haapanevan lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää.
Itäpuolella on peltoa ja länsipuolella noin 200 metrin etäisyydellä on Haapalampi. Lähin asutus sijaitsee tuotantoalueen kaakkoispuolella 250 m:n etäisyydellä ja alle 500 m:n päässä Haapanevalta on 3 asuinrakennusta.
Lähialueella sijaitsevat Vuorenneva-Vierunnevan, Riihinevan, Veh- kanevan ja Paalunevan turvetuotantoalueet.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Hakemuksen mukaan hankealueen lähellä ei ole suojelukohteita, ar- vokkaita pienvesiä tai pohjavesialueita.
Vesistön tila ja käyttö
Hankealue sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman va- luma-alueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapu- anjokeen.
Haapaluoman valuma-alueen pinta-ala laskussa Lehmijokeen on 91 km2, josta hankealueen sekä hakijan muiden tuotantoalueiden osuus tukialueineen on noin 7 %. Haapaluoman keskivirtaama laskussa Lehmijokeen on 0,86 m3/s ja keskialivirtaama 0,05 m3/s.
Lehmijoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Nurmonjokeen on 114 km2, josta hankealueen sekä hakijan muiden tuotantoalueiden osuus tukialueineen on noin 6 %. Lehmijoen keskivirtaama laskussa Nur- monjokeen on 1,08 m3/s ja keskialivirtaama 0,06 m3/s.
Haapaluoman veden laadusta ei ole tietoja. Haapaluomaan tulevat hankealueen lisäksi Vuorenneva-Vierunnevan (420 ha), Riihinevan (71 ha), Paalunevan (70 ha) ja Tervanevan (24 ha) turvetuotanto- alueiden kuivatusvedet. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mu- kaan Nurmonjoesta Ylijoen kohdalta on otettu vesinäytteitä vuosina 1995-1998. Vesi oli tummaa ja hieman hapanta ja sen ravinne- ja kiintoainepitoisuudet korkeita.
TURVETUOTANTO
Haapaneva ojitettiin vuonna 1974, ja tuotanto 105 ha:n alalla aloitet- tiin vuonna 1976. Haapanevalla on tuotantokelpoista aluetta 68,1 ha, joka on tuotantokunnossa. Kuulemisen jälkeen toimitettujen tarkistet- tujen tietojen mukaan vuoteen 2005 mennessä käytöstä on poistettu 37 ha, josta 10,8 ha on tuotannon tukialueena ja 26,2 ha on luovutet- tu takaisin omistajille. Haapanevalta on nostettu palaturvetta tuotan- tovuosina keskimäärin 10 800 m3 vuodessa ja jyrsinpolttoturvetta keskimäärin 26 000 m3 vuodessa. Jyrsinpolttoturve nostetaan imu- vaunulla. Sen tuotanto on viime vuosina ollut melko vähäistä. Vuon- na 2008 tuotannossa arvioidaan olevan 55 ha ja vuonna 2013 25 ha.
Haapanevan tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2015.
Polttoturve käytetään pääosin Seinäjoen voimalaitoksella ja palatur- ve Alahärmän ja Alavuden voimalaitoksilla sekä lähiseudulla. Tuo- tantopäiviä on 30-50 kesän aikana. Vuokratuilla alueilla jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Yhtiön omilla alueilla todennäköisin jälki- käyttömuoto on metsänkasvatus. Myös ruokohelven viljelyä ollaan li- säämässä. Hakijalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjes- telmä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Haapanevan vesienkäsittelyrakenteina on sarkaojarakenteet ja kol- me laskeutusallasta. Hakija on esittänyt kolmen virtaamansäätöpa- don ja ruokohelpikentän rakentamista. Kenttä voidaan perustaa 3,2 ha:n alueelle tuotantoalueen pohjoisosaan. Alue on poistumassa tuotannosta 2-3 vuoden kuluttua, jonka jälkeen kenttä voitaisiin ra- kentaa. Alueelle voidaan johtaa kuivatusvedet koko tuotantokelpoi- selta alalta, josta kenttä on 4,7 %. Kuivatusvedet on pumpattava kentälle ja sitä tehtäisiin sulan maan ajan, muulloin vedet ohjattaisiin laskeutusaltaista suoraan vesistöön.
Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat ki- vennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapi- dättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tuk- keutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittä- nyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi ei- kä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita ja virtaamansää- töpatoja.
Päästöt vesistöön
Hakija on arvioinut hankealueelta tulevan nettokuormituksen Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen tarkkailusoiden vuosien 2000-2002 kes- kimääräisen ominaiskuormituksen perusteella seuraavaksi:
Tuotantoalue Pinta-ala ha
Kiintoaine kg
Typpi kg
Fosfori kg Haapaneva
Laskuoja 1 56,9 1 720 370 12
Laskuoja 2 11.2 340 70 2
Yhteensä 68,1 2 060 440 14
Hakijan arvion mukaan kuormitus tulee pienenemään tuotantoalan vähenemisen ja vesienkäsittelyn tehostumisen myötä. Arviossa ei ole huomioitu tukialueena olevaa tuotannosta poistettua aluetta.
Pöly, melu ja liikenne
Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyr- sinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.
Hyvin maatunut turve, auman läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä. Palaturvetuotannossa pölyn muodos- tuminen on vähäistä jyrsinturpeen nostoon verrattuna. Uusi imuvau- numalli (JIK-40) aiheuttaa merkittävästi vähemmän pölyämistä kuin vanha.
Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuo- tannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto- ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Äänekkäimmät työvaiheet ovat palaturpeen nosto kentälle sekä jyrsinturpeen koonti mekaanisella tai imuvaunulla.
Haapanevalta turve kuljetetaan työmaateiden kautta Timanttimaan- tietä pitkin valtatielle 672 Peräseinäjoen tai Alavuden suuntaan. Kul- jetukset tapahtuvat marras-huhtikuussa siten, että yhdessä Vuoren- neva-Vierunnevan, Riihinevan, Vehkanevan ja Paalunevan tuotan- non kanssa kuljetuksia on 30-50 rekkakuormaa vuorokaudessa 30- 55 vrk:n ajan.
Varastointi ja jätteet
Yhdessä Vuorenneva-Vierunnevan, Riihinevan, Vehkanevan ja Paa- lunevan kanssa Haapanevalla käytetään polttoöljyä noin 220 000 l, voiteluöljyä 1 500 l ja muita voiteluaineita 300 kg vuodessa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäi- liöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta ne eivät pääse le- viämään vahinkotapauksissa vesistöön tai pohjavesiin.
Tuotantoalueilla on jätehuoltosuunnitelma. Yhteensä em. alueilla ar- vioidaan syntyvän jäteöljyjä 1 500 l, kiinteää öljyistä jätettä 250 kg, akkuromua 70 kg, elohopeaa sisältäviä jätteitä 2 kg, metalleja 1 000 kg, talousjätettä 7 m3 ja aumanpeittomuoveja 12 tonnia vuo- dessa. Tukikohtien jätekatoksissa on keräyspisteet, joista ongelma- jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään välit- täjälle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte ke- rätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Yhdessä Vuorenneva-Vierunnevan, Riihinevan, Vehkanevan ja Paa- lunevan kanssa hankkeen työllistävä vaikutus on noin 73 henkilötyö- vuotta. Haapaneva on tuotannossa eikä sen maisema muutu nykyi- sestä. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähistöllä on siihen sopivia alueita.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Haapanevan turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat Haapa- luomaan. Yhdessä Vuorenneva-Vierunnevan, Riihinevan ja Paalu- nevan kanssa hankealueen turvetuotannon aiheuttama pitoisuuden- lisäys vuoden 2002 nettokuormitusarvoilla keskivirtaamatilanteessa on Haapaluomassa kiintoaineen osalta 0,42 mg/l, typen osalta 91 µg/l ja fosforin osalta 2,8 µg/l. Vuoden 2000 kuormitusarvoilla lasket- tuna pitoisuudenlisäykset ovat suurempia, enimmillään lähes kol- minkertaisia hakemuksessa esitettyihin verrattuna.
Hakemuksen mukaan hankealueen kuivatusvedet aiheuttavat lievää ravinne- ja humuspitoisuuden nousua Haapaluomassa. Hakijan tur- vetuotantoalueiden nostopinta-ala on noin 4 % Haapaluoman valu- ma-alueesta. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu alapuolisten vesistöjen virkistys- tai talousvesikäytölle korvattavaa haittaa.
Vaikutus kalatalouteen
Tuotantoalueelta laskevilla ojilla ja puroilla ei hakijan mukaan ole ka- lataloudellista merkitystä. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet voivat aiheuttaa happipitoisuuksien alenemista, pohjan liettymistä ja pyy- dysten likaantumista.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hakemuksessa on arvioitu, että hankkeella ei ole ollut eikä tule ole- maan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun eikä antoisuu- teen.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotanto- aikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pien- hiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokaute- na etelästä ja lännestä. Pölyn leviämistä vähentävät metsäiset suo- javyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä. Pölyä voi levitä kasvien pin- nalle, mutta siitä ei liene haittaa viljelylle. Pölyä voi laskeutua myös Haapalammen pinnalle, ja se voi aiheuttaa lyhytaikaista viihty- vyyshaittaa. Lähimmälle asutukselle tuotannon pölystä voi hake- muksen mukaan aiheutua viihtyvyyshaittaa, joka ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja tuotantoalan supistumisen myötä se vähenee. Lähellä
asutusta käytetään uusia imuvaunuja ja tuulen suunta huomioidaan eri työvaiheissa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto kes- keytetään tulipaloriskin vuoksi. Hakijalle ei ole tullut pölyä koskevia valituksia hankealueen läheisyydestä.
Hakemuksen mukaan melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity asuinrakennusten kohdalla. Melua voidaan vähentää jaksottamalla työtä niin, että asutuksen lähellä ei työskennellä tuntikausia yhtäjak- soisesti ja vältetään yöllä työskentelyä. Melu voidaan kokea häiritse- väksi ohjearvoja pienemmilläkin meluarvoilla. Hakijalle ei ole tullut melua koskevia valituksia hankealueen läheisyydestä.
Hakija on katsonut, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöön kohtuu- tonta pöly- tai melurasitusta. Toiminnalle ei ole tarpeen asettaa sen vuoksi rajoittavia lupamääräyksiä.
Ympäristöriskit
Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avul- la. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunni- telma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ- ja ympäris- töohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkova- kuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu
Alueella on käyttötarkkailu, mutta ei päästö- eikä vaikutustarkkailua.
Hakemuksessa on esitetty päästötarkkailun tekemistä kahtena vuonna sulan maan aikana Haapanevan purkupisteestä. Vastinees- sa hakija on todennut, että yksi pisimpään tuotannossa olevalla alu- eella sijaitseva tarkkailuasema on riittävä lähialueiden turvetuotanto- alueiden päästöjen ympärivuotisessa tarkkailussa. Tarkkailussa noudatettaisiin hakijan yhteistarkkailun ohjelmaa. Lisäksi esitetään vesistötarkkailua Haapaluomassa. Hakemuksessa hakija ei ole pitä- nyt tarpeellisena kalatalous-, pöly- tai melutarkkailua. Vastineessa hakija on ilmoittanut olevansa valmis tekemään kertaluonteiset pöly- ja melumittaukset kohteissa, jotka sijaitsevat 150 m tai sitä lähem- pänä tuotantoaluetta.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa ja Peräseinäjoen kunnassa varannut asianosaisille ti- laisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.7.-30.8.2004 välisenä aikana.
Ympäristölupavirasto on 22.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökes- kukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Seinäjoen seudun ter- veysyhtymän ympäristölautakunnalta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Alavuden kaupungilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven ja Peräseinäjoen kunnallissanomissa ja Viiskunta- lehdessä 29.7.2004.
Lausunnot
1) Länsi-Suomen ympäristökeskuson todennut, että lohkoille, joil- le on esitetty pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä, lupa voidaan myöntää. Hakijan tulee esittää ympäristölupavirastolle suunnitelma päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkai- luohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden ku- luessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteut- taa yhteistarkkailuna.
Luvan saajan on lisäksi maksettava TE-keskukselle vuosittain kala- talousmaksua 8 000 euroa yhdessä Vuorenneva-Vierunnevan, Riihi- nevan, Vehkanevan ja Paalunevan tuotantoalueiden kanssa käytet- täväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksun määritysperusteena on käytetty kiintoaine-, humus- ja ravinnekuormituksen suuruutta suhteutettuna purkuvesis- tön kala- ja raputaloudelliseen arvoon. Jos hakija tehostaa vesien- suojelua tai tuotantopinta-ala vähenee, maksua voidaan pienentää kuormituksen suhteessa. Lupaehdot on tarkistettava ja ajankohta on sovitettava yhteen muiden samalla alueella sijaitsevien tuotantoalu- eiden kanssa.
3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa edellyttäen, että kaikille tuotantolohkoille rakennetaan virtaamansäätöpadot. Haapanevalle tulee rakentaa pin- tavalutuskenttä, joka on mitoitettu tuotantoalueen koon mukaisesti.
Vesiensuojelurakenteiden riittävyys on tarkastettava ja rakenteet pi- dettävä kunnossa koko tuotantojakson ajan. Rakentaminen sekä ojastojen ja laskeutusaltaiden puhdistaminen tulee tehdä aikana, jol- loin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle ve- sistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Hakijan on esitettävä päästö- ja vesistötarkkailuohjelmat ja tuotan- non jälkeiselle ajalle on tehtävä jälkitarkkailuohjelma ympäristökes- kuksen hyväksyttäväksi. Valumavesien määrän ja kuormituksen ar- vioimiseksi on tehtävä virtaamanmittauspadot ja erityisesti tulee tarkkailla vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Kalataloustarkkai-
luohjelma on tehtävä TE-keskuksen hyväksyttäväksi ja siihen tulee sisällyttää vähintään sähkökalastus Haapaluomassa.
Ottaen huomioon lähimpien kiinteistöjen etäisyyden tuotantoalueesta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat tulee selvittää kertaluonteisesti luotet- tavin mittauksin jokaisen tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevan va- paa-ajan ja vakituistesti asutun kiinteistön kohdalta. Selvitykset tulee toimittaa vuoden 2005 tuotantokauden aikana.
4) Alavuden kaupunki on todennut, että hankealueen turvetuotan- nolla on huomattava työllistävä ja energiataloudellinen merkitys, jo- ten tuotannon jatkuminen on tärkeää. Ympäristölautakunta antaa erikseen lausunnon kuivatusvesistä, tarkkailuista sekä pöly- ja melu- haitoista.
5) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että esitetyt vesiensuojelurakenteet (virtaamansäätöpadot, kasvillisuuskenttä) ovat tarpeen vesistöjen virkistyskäytön ja veden laadun turvaamiseksi.
Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää ne toimin- takuntoisina. Laskeutusaltaiden tyhjennykset tulee tehdä mahdolli- suuksien mukaan kuivana aikana. Laskuojien kasvillisuuden poisto tulee tehdä vain osalla ojaa kerrallaan. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
Kuormituksen tarkkailemiseksi tulee suunnitella näytteenotto ja vir- taamamittaukset valuma-alueittain eri jokiin tulevan kuormituksen tarkkailemiseksi. Näytteitä on otettava myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvaa ja pintavalutuskent- tien tehoa seurata.
Polttoainesäiliöiden tulee olla laponestolla varustettuja ja joko kak- soisvaippasäiliöita tai tiiviillä katoksellisella alustalla. Öljyiset maat tulee poistaa öljyn varastopaikoilta. Jätteet tulee käsitellä asianmu- kaisesti ja aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksi- en mukaan hyötykäyttöön. Tehdyssä tarkastuksessa alue oli siisti.
Toiminnassa on huomioitava meluohjetasot. Jälkikäyttöratkaisut tuli- si tehdä kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuen siten, ettei enää aiheutettaisi mainittavaa kuormitusta. Vuositarkkailuraportit on toimi- tettava ympäristölautakunnalle.
Muistutukset ja mielipiteet
6) Alavuden kalastuskunta –niminen osakaskunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa, jos suunnitelmassa esitetyt vesien- suojelurakenteet toteutetaan ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotannon ajan.
7) AA ja BB (Pohjola RN:o 33:4, Sydänmaa, Alavus) ovat toden- neet, että heidän asuntonsa sijaitsee muutaman sadan metrin pääs- sä Haapanevan tuotantoalueesta. Tuulensuunta on otettava huomi- oon turvetta nostettaessa. Kun tuulee tuotantoalueelta, pöly sotkee kuivamassa olevat pyykit, autot ja muut tavarat ja niitä pitää pestä uudelleen.
8) CC ja DD (Metsomäki RN:o 9:88, Alavus, Alavus) ovat todenneet, että heidän asuntonsa sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Haapanevan tuotantoalueesta. Tuulensuunta on otettava huomioon turvetta nostettaessa ja nostoa vältettävä, kun tuulee muistuttajien asunnolle päin. Pölyä tulee valtavia määriä ja se sotkee mm. kuiva- massa olevat pyykit.
Hakijan vastine
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että kun poistuvat alueet muodostavat riittävän yhtenäisiä kokonai- suuksia, hakija esittää ympäristölupavirastolle jälkihoitosuunnitelmat.
Jälkihoito tulee erottaa jälkikäytöstä.
Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnosta hakija on todennut, että ha- kemusselvityksen mukaan hankkeiden vaikutukset ulottuvat Haapa- luomaan eivät Nurmonjokeen ja Lapuanjokeen. Hakija on pitänyt ka- latalousmaksua aiheettomana ja paljoksunut sen määrää. Tarkkai- lusta ei ole ollut huomauttamista.
Alavuden kaupungin ja ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että yksi ympärivuotinen, pisimpään tuotannossa olevalla alueella sijaitseva päästötarkkailuasema on riittävä ja sen tarkkailus- sa noudatettaisiin hakijan yhteistarkkailun ohjelmaa. Vesistötarkkailu tehdään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Käyttö- ja päästötarkkailusta päätetään lupapäätöksessä. Kalatalou- dellisia vaikutuksia tarkkaillaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla eikä sen tarvitse huomioida paikallisen ympäristönsuojeluviranomai- sen huomautuksia tarkkailutavoista tai –menetelmistä. Länsi- Suomen ympäristökeskus ei nähnyt syitä pöly- ja melutarkkailuun.
Hakija on valmis tekemään kertaluonteiset pöly- ja melumittaukset kohteissa, jotka sijaitsevat 150 m tai sitä lähempänä tuotantoaluetta.
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausun- nosta hakija on todennut, että kasvillisuuden poisto laskuojista ei ole tarkoituksenmukainen ja mielekäs toimenpide. Tarkkailujen osalta hakija on viitannut edellä lausuttuun. Pintavalutuskenttien toimintaa ei ole tarpeen seurata jokaisella kentällä, vaan seurannassa voi olla yksi edustava kenttä. Jälkikäytön ja –hoidon osalta hakija on viitan- nut edellä lausuttuun.
Alavuden kalastuskunta -nimisen osakaskunnan muistutuksesta ei ole ollut huomauttamista.
AA ja BB:n sekä CC jaDD:n muistutuksista hakija on todennut, että turvetuotannosta aiheutuu aina jonkin verran pölyämistä. Turvetuo- tannosta saattaa ajoittain aiheutua pölyhaittaa muistuttajille. Haitan mahdollisuus voidaan estää huomioimalla tuotannossa tuulen suun- ta ja pidättäytymällä tuotannosta lähimmillä tuotantoalueen osilla sil- loin, kun tuuli puhaltaa muistuttajien kiinteistölle päin ja työvaihe on sellainen, että haitan aiheutuminen olisi ilmeinen.
Tarkastus
Ympäristölupavirasto on 24.8.2005 suorittanut asiassa tarkastuksen, jonka tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa to- dettiin, että alueella toimi neljä imuvaunua, joista kahdessa oli pö- lynerottimet. AA totesi, että pölyhaitta on lisääntynyt kaksi vuotta sit- ten, kun tuotantoalueen itäreunan lohkot otettiin käyttöön. Haittaa ai- heutuu imuvaununoston aikana silloin, kun tuuli käy AA:n talon suuntaan. Pyykit likaantuvat, eikä pihalla voi olla. Hakija totesi, että haittaa voidaan vähentää ottamalla tuuliolot huomioon turpeennos- ton aikana ja käyttämällä pölynerottimella varustettuja vaunuja lä- himmillä lohkoilla.
MERKINNÄT
Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät 1.1.2005 Sei- näjoen kaupungiksi.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätök- sillä nrot 159/2006/4, 160/2006/4, 162/2006/4 ja 163/2006/4 myön- tänyt Vapo Oy:lle luvan Vuorenneva-Vierunnevan, Riihinevan, Veh- kanevan ja Paalunevan turvetuotantoon Alavuden ja Seinäjoen kau- pungeissa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Haapanevan turve- tuotantoon Alavuden ja Seinäjoen kaupungeissa hakemukseen liite- tyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennetty- nä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 78,9 ha:n hanke- aluetta, josta 10,8 ha on poistettu tuotannosta. Lupa on määräaikai- nen.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään 68,1 ha:n alueelta.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskentän kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma- alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Kasvillisuuskentän on oltava käytössä 31.5.2009 mennessä ja muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.7.2007 mennes- sä. Rakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ym- päristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistetta- va tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuoje- luviranomaisille.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Imuvaunujen on oltava toisioerottimella varustettu- ja. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuk- sista.
Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkoilla, joiden vedet johdetaan nykyisin laskeutusaltaisiin A1 ja A2, lännen ja pohjoisen välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on ol- tava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87
§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol- tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle sekä Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäris- tönsuojeluviranomaisille.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde,
josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviran- omaisille.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kala- taloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähimpien asuinkiinteistöjen alueella.
Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asian- omaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saat- taa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 540 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalas- tukselle aiheutuvan haitan estämiseen.
Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden ku- luessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatus- vesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin- tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muu- hun käyttöön.
Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ja vii- meistään 31.12.2014 tehtävä jälkihoitosuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Länsi-Suomen ympäristökes- kus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liit- tyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Haapaneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyt- tää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotan- non vesienkäsittelyssä tuotannossa olevilla alueilla on yleensä pin- tavalutus tai jos siihen ei ole mahdollisuutta kasvillisuuskenttä, joka on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi.
Pölystä aiheutuvia haittoja rajoitetaan toimintaa koskevalla rajoituk- sella. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmak- sulla tehtävillä toimenpiteillä.
Päästöjen rajoittamiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen pienentämi- seksi on tarpeen tuottaa turve lyhyessä ajassa ja käynnistää jälkihoi- totoimet mahdollisimman pian Sen vuoksi lupa on määräaikainen hakijan arvioimaan tuotannon päättymisaikaan saakka.
Kun otetaan huomioon Haapanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5).Tuotantoa tullaan harjoit- tamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytös- sä ympäri vuoden. Päästöjen vähentämiseksi kasvillisuuskenttä on tarpeen rakentaa hakijan esittämää aikataulua nopeammin. Kasvilli- suuskentän voi perustaa turvealueelle tai turpeen voi siirtää kentän alueelta, jos se halutaan tuottaa kokonaan. Tuotannon loppuvai- heessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat pääs- töt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää.
Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyk- sessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paik- koja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalu- een itäosa sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoit- taa toimintaa silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pölyhaitat olisivat suurimmat.
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien vahin- kojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan pa- rantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesis- tössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus jälkihoitosuunnitelmas- ta on otettu huomioon lupamääräyksessä 17).
Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailu- ja kalatalo- usmaksuvaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 14) ja 16).
Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsit- telystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Tarkkai- lua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14).
Alavuden kaupungin lausunto on otettu huomioon luparatkaisussa.
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuk- set vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Jätteitä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla ja tark- kailua koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 13) ja 14). Meluohje- tasot on määrätty lupamääräyksessä 7). Jälkikäytöstä ympäristölu- pavirasto ei voi antaa määräyksiä, mutta jälkihoidosta on lupamää- räys 17).
Alavuden kalastuskunta –nimisen osakaskunnan vaatimukset ve- sienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5).
AA ja BB:n sekä CC ja DD:n pölyhaittojen vähentämisvaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 6).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa 31.12.2015 saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59
§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 § Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Leena Simpanen
Jukka Leinonen Pertti Seppänen
Raija Aaltonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen.
Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen.
RHA/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutos- ta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite- taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy2.1.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon.Valituskirjelmän on oltava perillä määrä- ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (teleko- piona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeise- nä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: (vaihde) 020 490 121
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta
HAAPANEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkai- lusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan.
Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä teh- dään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä pääs- tö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Vesinäytteet otetaan Haapanevan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittely- menetelmien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jäl- keen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana.
Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, CODMn,kok P, kok N ja pH.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotan- toalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja.
Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tu- kena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotanto- alueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, koko- naistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötark- kailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennes- sä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
