Alueella ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta

LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 34/2007/4

Dnro LSY-2005-Y-409

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

19.4.2007

ASIA Tuohisaarennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi

LUVAN HAKIJA Apemet A-P N Ky Ilvesjoentie 661 61760 ILVESJOKI

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Suunnitellun Tuohisaarennevan turvetuotantoalueen pinta-ala on 14,5 ha ja tuotannon arvioidaan kestävän noin kymmenen vuotta.

Alueella ei ole aikaisemmin tuotettu turvetta. Hankealue sijaitsee Ja- lasjärven kylässä Jalasjärven kunnassa noin 7 km kunnan keskus- taajamasta länteen. Vesistöllisesti alue sijaitsee Kyrönjoen vesistö- alueeseen kuuluvan Jukaluoman valuma-alueella.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Apemet A-P N Ky on 29.12.2005 Länsi-Suomen ympäristölupaviras- toon saapuneella ja 1.3.2006 täydentämällään hakemuksella pyytä- nyt ympäristölupaa Tuohisaarennevan turvetuotantoalueen kuntoon- panolle ja toiminnalle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Suunnitelman mukaisella alueella ei ole aikaisemmin ollut turvetuo- tantoa.

ALUEEN OMISTUS- JA KAAVOITUSTILANNE

Hakija on vuokrannut hanketta varten 16 ha vuoden 2035 loppuun saakka voimassaolevilla vuokrasopimuksilla.

Etelä-Pohjanmaan 23.5.2005 vahvistetun maakuntakaavan mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuoje- lualueet, valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja –päätökset sekä Natura 2000 –verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijai- sesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole valta- kunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuohisaarennevan tuotan- toalue sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle tt2, jo- ta koskevan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että koko- naiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila

Suunnitellun hankealueen ympäristö on lähes kokonaisuudessaan metsäojitettu. Hankealue on tällä hetkellä luonnontilainen.

Asutus ja maankäyttö

Hankealueen lähin asutus sijaitsee Tuohisaarennevan pohjois- ja koillispuolella yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.

Vesiteitse noin 4,5 km:n etäisyydellä hankealueelta Jokiluoman ran- nalla on muutamia asuinkiinteistöjä. Turpeen kuljetukseen käytettä- vän työmaatien varrella ei ole asutusta.

Tuohisaarennevan tuotantoalue rajoittuu etelässä turvetuotantoalu- eisiin ja muualla loiviin hiekkamuodostumiin. Suota ympäröivät ojite- tut suo- ja metsätalousmaat.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 – ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita eikä tärkeitä poh- javesialueita.

Vesistöt, niiden tila ja käyttö

Tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Juka- luoman valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Jukaluoman kautta Jalasjärveen, josta vedet kulkeu- tuvat Jalasjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Matkaa tuotantoalueelta Jukaluoman laskuun Jalasjärveen on 6,5 km ja Jalasjärven luusuaan 8,5 km.

Tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen hydrologia:

Valuma-alue Pinta-ala MHQ MQ MNQ

(km²) (m³/s) (m³/s) (m³/s)

Laskuoja ennen laskua 14 1,89 0,13 0,007

Jukaluomaan

Jukaluoma, laskuojan 26 3,43 0,25 0,013

yhtymäkohta

Jukaluoma laskussa 28,3 3,72 0,27 0,015

Jalasjärveen

Jalasjärvi (luusua) 699,05 64,31 6,64 0,84

Jukaluoma

Jukaluoma on 8 km pitkä valuma-alueensa pinta-alan (28 km²) pe- rusteella puroksi luokiteltava vesistö, joka saa alkunsa Jukanperältä noin 3 km Tuohisaarennevalta kaakkoon. Jukaluoman valuma- alueesta noin 14 % on turvetuotannossa (Kontionevan ja Iso- Korvaneva tuotantoalueet). Peltoalueiden osuus valuma-alueesta on noin 3 %.

Jukaluomasta on otettu yksi vesinäyte vuoden 2000 syksyllä sen alajuoksulta. Vesi oli näytteenottohetkellä erittäin humuspitoista, lie- västi hapanta ja rehevää.

Jukaluomassa esiintyy ainakin taimenta, mutta ravun esiintymisestä ei ole varmuutta. Jukaluoman kalastuksellinen merkitys on keskin- kertainen.

Jalasjärvi

Jalasjärvi on pinta-alaltaan noin 134,2 ha. Järven suurin syvyys on noin 7 m ja rantaviivan pituus noin 6,7 km. Järveen laskeva suurin uoma on Jalasjoki, jonne järvi pohjoispäästään purkaa vetensä.

Järven veden laatu on välttävä/huono. Järven puskurointikyky on ollut hyvä, mutta pintaveden pH-arvot ovat olleet lievästi happamia.

Eliöstölle haitallisia alle 5,5 pH-arvoja ei ole esiintynyt lainkaan. Järvi on rehevän ja erittäin rehevän rajoilla. Vesi on ollut myös erittäin humuspitoista ja väriltään ruskeaa ja rautapitoisuudeltaan korkeaa, joista viimeksi mainittu kertoo valuma-alueen suovaltaisuudesta.

Jalasjärveen on istutettu kuhaa ja istutukset ovat onnistuneet hyvin.

Järven kalastoon kuuluu myös ahven, hauki, made, särki ja kiiski ja joskus ankerias. Järvi soveltuu kotitarve- ja virkistyskalastukseen.

Jalasjärven kalastuksellinen merkitys voi olla paikallisesti suuri.

TURVETUOTANTO

Tuohisaarennevan tuotantoala on 14,5 ha. Suon keskisyvyys on noin 1,35 m. Turpeen paksuus on suon kaakkoislaidalla noin 1,5 m

ohentuen luodetta kohden ja on suon luoteislaidalla noin 1,2 m. Tuo- tantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunumenetel- mää, imuvaunua ja palannostokalustoa.

Tuohisaarennevan turvetuotantoalueella on tarkoitus tuottaa jyrsin- polttoturvetta Fortum Power and Heat Oy:n Säterin voimalaitokselle Valkeakoskella ja Kautttuan voimalaitokselle. Tuotannon alkuvai- heessa tuotetaan mahdollisesti myös ympäristöturvetta kuivikkeeksi, maanparannukseen, kompostointiin ja lietteiden imeytykseen. Koko tuotantokelpoisen pinta-alan ollessa tuotannossa keskimääräinen vuosituotanto tulee olemaan noin 7 300 m³ turvetta. Turvetuotannon arvioidaan kestävän kymmenen vuotta.

Turvetuotannon loputtua alue siistitään. Alue on kokonaisuudessaan vuokra-aluetta ja vuokratut alueet palautetaan niiden omistajille tur- vetuotannon päättymisen jälkeen. Omistajat päättävät alueidensa käytöstä turvetuotantovaiheen jälkeen.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely

Kuivatusvesien käsittelyssä käytetään sarkaoja-altaita, päisteputki- pidättimiä, virtaamansäätöä ja laskeutusallasta.

Ympäristölupavirasto on 8.2.2006 päivätyssä kirjelmässään pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan suunnitelmalla kuivatusvesien käsittelystä johtamalla ne ympärivuotisesti pintavalutuskentän, kos- teikon, kasvillisuus- tai imeytyskentän kautta tai niiden käsittelystä muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. Hakija on ympäristölupa- virastoon toimittamassaan vastauksessa todennut, ettei pintavalu- tuskentän tai muun ympäristölupaviraston esittämän kuivatusvesien käsittelymenetelmän rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa ottaen huomioon tuotantoalan vähäisyys ja tehostetusta vesienkäsit- telystä aiheutuvat korkeat kustannukset. Hakija ei tämän vuoksi ole esittänyt suunnitelmaa tehostetusta vesienkäsittelystä.

Päästöt vesistöön

Tuohisaarennevan tuotantoalueen aiheuttama vuotuinen brutto- ja nettokuormitus koko tuotantokelpoisen pinta-alan (14,5 ha) ollessa tuotannossa on seuraava:

Kiintoaine (kg) Kokonaistyppi (kg) Kokonaisfosfori (kg) brutto netto brutto netto brutto netto

Ojitusvuosi 582 440 229 171 6,9 4,6 Ojituksen jäl- 437 330 171 129 5,1 3,5 keinen vuosi

Tuotantokausi 291 220 114 86 3,4 2,3

Pöly, melu ja liikenne

Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotan- toon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, si- tä helpommin se pölyää. Tuulen voimakkuus vaikuttaa pölyn le- viämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta ulottuvalla vyöhykkeellä. Silmälle näkymättömiä pienhiuk- kasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla.

Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskais- ta kulkuneuvoista. Vuodessa tuotantopäiviä on 30–50, joten melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja sääs- tä riippuen. Tuotannosta aiheutuva melu on yleensä hyvin paikallis- ta. Väärälammensuon turvetuotannon melusta tehdyn tutkimuksen mukaan jyrsin- tai palaturvetuotannon 40 dB(A) meluvaikutus jää noin 100-150 m:n etäisyydelle turvetuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 dB(A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Myös turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua.

Keskimääräisen vuosituotannon turpeen kuljetus on yhteensä noin 55 rekkaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskitetään yhteen tai kahteen jaksoon talven aikana. Jakso kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Toimitusjakson aikana kuljetus on yhteensä 5-10 rekkakuormaa vuorokaudessa ja toimituksia yhteensä noin 6- 12 vuorokauden ajan talven aikana. Turpeet kuljetetaan työmaatien kautta Ponsikyläntielle ja edelleen Kauhajoentien (672) kautta Tam- pereentielle (3) ja sitä pitkin edelleen käyttökohteisiin.

Varastointi ja jätteet

Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet ei- vät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksessa.

Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 6 500 l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päät- tyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on 0,4 tonnia.

Tuotantotoiminnassa syntyy moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyjä 44 l, kiinteää öljyjätettä 7 kg, loisteputkia ja muita elohopeaa sisältäviä jät- teitä 0,1 kg, paristoja ja akkuja 2 kg, metalleja 29 kg, sekajätettä 0,2 m³ ja muovia 363 kg.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 –ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita.

Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin

Turvetuotanto vaikuttaa maisemaan ja maaluontoon näkyvimmin.

Hankealueella luonnollinen suo muuttuu kasvillisuudesta paljaaksi turvekentäksi, joka muistuttaa keväistä peltomaisemaa. Maisemaku- vaan vaikuttavat myös tuotantoalueeseen kuuluvat rakenteet kuten varastoaumat ja työkoneet. Suoalue sijaitsee metsäalueiden keskel- lä eikä suon maiseman muuttuminen näy laajalti lähiympäristöön.

Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysaluei- ta, joihin hankealueella voisi olla merkitystä.

Tuohisaarennevan tuotantoalueen suora ja välillinen työllisyysvaiku- tus on yhteensä noin kaksi henkilötyövuotta.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

Tuohisaarennevan tuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa:

Vesistö Kiintoaine (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) Jukaluoma,

laskuojan yhtymäkohta

Ojitusvuosi 0,1 42,0 1,12

Ojituksen jäl- 0,08 31,5 0,84

keinen vuosi

Tuotantoaika 0,05 21,0 0,56

Jukaluoma laskussa Jalasjärveen

Ojitusvuosi 0,05 20,2 0,54

Ojituksen jälkeinen vuosi 0,04 15,2 0,41

Tuotantoaika 0,03 10,1 0,27

Jalasjärvi (luusua)

Ojitusvuosi 0,002 0,8 0,022

Ojituksen jälkeinen vuosi 0,015 0,6 0,016

Tuotantoaika 0,001 0,4 0,011

Hakijan käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset Jukaluoman ala- juoksun vedenlaatuun ovat melko vähäiset, kun verrataan laskennal- lisia pitoisuuslisäyksiä Jukaluoman alajuoksun vedenlaatutietoihin vuodelta 2000. Hankkeen vaikutusten arvioidaan olevan Jalasjärven vedenlaatuun häviävän pieniä.

Tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvete- nä, minkä vuoksi turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen.

Jukaluoman varrella on muutamia asuinkiinteistöjä, joista lähimmälle on hankealueelta etäisyyttä vesiteitse noin 4,5 km. Arvion mukaan kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu korvattavia haittoja alapuoli- siin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle.

Jukaluoman valuma-alueella on Tuohisaarennevan lisäksi Vapo Oy:n Kontionevan noin 150 ha:n suuruinen tuotantoalue ja noin 208 ha:n suuruinen alue Iso-Korvanevan turvetuotantoalueesta. Ja- lasjärven valuma-alueella sijaitsevat Vapo Oy:n Alkkian (noin 261 ha), Iso-Korvanevan (noin 471 ha), Korvajärvennevan (noin 90 ha), Kontionevan (noin 150 ha), Vasikkanevan (noin 105 ha), Lii- kanevan (noin 47 ha), Madesnevan (noin 204 ha), Vähä-Hautanevan (noin 71 ha), Haukinevan (noin 23 ha), Löyhinkinevan (noin 193 ha), Sompanevan (noin 118 ha), Susinevan (noin 16 ha) ja Sydänmaan- nevan (noin 32 ha) turvetuotantoalueet. Lisäksi valuma-alueella on ainakin seuraavat yksityisten tuottajien turvetuotantoalueet: Haukka- neva (noin 16 ha), Ilvesneva (noin 25 ha), Mäkiviita (noin 18 ha), Ojaturve (noin 24 ha), Pohjaisneva (noin 10 ha) ja Rummukkaneva (noin 10 ha).

Vaikutus kalatalouteen

Tuohisaarennevan kuivatusvesien vaikutukset kohdistuvat ainoas- taan laskuojaa seuraavaan Jukaluomaan. Hakijan käsityksen mu- kaan Jukaluoman kalastolle ja kalastukselle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska kyseessä on pieni tuotantoalue ja vesienkäsittelyä te- hostetaan virtaamansäätöpadolla. Kuivatusvesien vaikutukset eivät ulotu Jalasjärveen asti.

Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön

Hankealueesta 5 km:n säteellä ei ole luokiteltua pohjavesialuetta.

Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset

Tuotantoaluetta lähinnä oleva asutus sijaitsee yli kilometrin etäisyy- dellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Myöskään kuljetusreitin välit- tömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Tuotannosta ei tämän vuoksi aiheudu kenellekään pöly- tai meluhaittaa eikä liikenteestä aiheutu- vaa haittaa. Hankealueen lähistöllä ei ole myöskään lampia tai jär-

viä, joiden pinnalle pöly saattaisi laskeutua ja aiheuttaa viihtyvyys- tai esteettistä haittaa.

Ympäristöriskit

Vuosittain laaditaan palosuojelusuunnitelma paloturvallisuusriskin minimoimiseksi. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilan- teissa ylläpidetään paloturvallisuus- ja ensiapukoulutuksen avulla.

Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Pa- loviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunni- telmat. Paloviranomaiset tekevät ennen tuotantokauden alkua arvi- ointi- ja tutustumiskäyntejä työmaille ja hyväksyvät työmaan palo- suojelusuunnitelman.

Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita.

Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija on tehnyt esityksen Tuohisaarennevan tuotantoalueen käyttö- ja kuormitustarkkailusuunnitelmaksi. Hakijan mukaan vaikutustark- kailusuunnitelma ei ole tarpeen.

HAITAT JA VAHINGOT

Hakijan mukaan hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Jalasjärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 10.3. - 10.4.2006 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 3.3.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elin- keinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selta ja Jalasjärven kunnalta.

Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Jalasjärven- Peräseinäjoen Kunnallissanomat –nimisessä lehdessä.

Lausunnot

1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristölu- van myöntäminen edellyttää vesienkäsittelyrakenteiden edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Virtaamansäätö on perustason vesienkäsittelyyn kuuluva puhdistusmenetelmä. Kuivatusvesien puhdistamista on ympäristökeskuksen mukaan tehostettava, koska kysymyksessä on uusi tuotantoalue. Lisäksi kuivatusvedet laskevat Kyrönjokeen, joka on Vaasan alueen raakavesilähde. Ympäristökes- kuksen käsityksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta alueen luon- toon. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönot- totarkastusta varten.

2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli koko alueella sovelletaan tehos- tettuja vesiensuojelun periaatteita. Virtaamansäätöpatoa ei voida pi- tää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana turvetuotannon vesistö- kuormituksen vähentämisessä, vaikka kyseessä on melko pieni tuo- tantoalue. TE-keskus on vaatinut, että kuivatusvedet on johdettava pintavalutukseen tai puhdistettava vastaavantehoisella menetelmällä ympärivuotisesti. Vesiensuojelurakenteita on hoidettava ja ne on pi- dettävä kunnossa ja toimintaa on tarkkailtava.

Mikäli lupa hankkeelle myönnetään hakemuksen mukaisesti, TE- keskus on edellyttänyt, että luvansaajan maksettavaksi asetetaan 1 000 euron suuruinen kalatalousmaksu. Maksun suuruutta arvioita- essa on otettu huomioon Jalasjärven lisäksi Jukaluoman taimenkan- ta ja turvetuotannosta sille kohdistuva haitta. Mikäli hankkeen kuor- mitusta vesistöön vähennetään tehostamalla vesienkäsittelytoimen- piteitä TE-keskuksen edellä esittämällä tavalla, maksua voidaan pie- nentää suhteessa kuormituksen vähenemiseen.

Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueen kalastoa TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa.

3) Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on vii- tannut vuonna 2001 julkaistuun selvitykseen ”Jalasjärven kuormitus- selvitys vuonna 2000 ja vesiensuojelusuunnitelma”, jonka mukaan turvetuotannosta aiheutuvan typen osuus Jalasjärveen on 4,7 % ja fosforin 2,3 %. Jalasjärveen kohdistuva kuormitus on kymmenkertai- nen ns. vaaralliseen kuormaan verrattuna. Lautakunnan mukaan suunnitelmassa esitetyt vesienkäsittelymenetelmät eivät riitä. Maa- kuntakaavassa edellytetään turvetuotannon vesiensuojelusta, ettei kuormitus vesistöihin kasva nykyisestään. Kuormitus kasvaisi, mikäli suunniteltu hanke toteutetaan vain perustason vesienkäsittelyllä.

Suunnitelmaa on tehostettava pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella vesienkäsittelymenetelmällä.

Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja alueen luonnosta ja eläimistös- tä, kasvillisuudesta tai linnustosta. Lautakunnan mukaan ne on selvi-

tettävä ennen luvan myöntämistä, koska alue on lähes luonnontilai- nen ojittamaton suo.

4) Jalasjärven kunnanhallitus on yhtynyt Jalasjärven kunnan ra- kennus- ja ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon asiassa.

Hakijan vastine

Hakija on todennut Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristö- lautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 4) vaatimuksiin vesienkäsittelyn tehostamisesta pintavalutuksella tai vastaavan te- hoisella vesienkäsittelymenetelmällä, että Tuohisaarennevan vuosit- tainen tuotantoaikainen typen ja fosforin nettokuormitus vastaa noin 0,1-0,2 ‰ Jalasjärven kokonaiskuormituksesta. Hakija on esittänyt laskelmia Jalasjärven koko valuma-alueelta tulevasta kuormitukses- ta kuormituslähteittäin vuodelta 2000. Jalasjärveen kohdistuva vuo- sittainen fosforikuormitus on noin 22 840 kg ja typpikuormitus noin 417 900 kg. Koko valuma-alueen turvetuotannon osuus fosforikuor- mituksesta on 2,3 % (noin 527 kg) ja typpikuormituksesta 4,7%

(19 748 kg). Hakijan mukaan hanke ei perustason vesienkäsittely- menetelmälläkään merkittävästi kuormita Jalasjärveä.

Pintavalutuskentän rakennuskustannukset nousisivat hakijan mu- kaan niin suuriksi, ettei turvetuotanto haetun suuruisella tuotantoalu- eella olisi taloudellisesti kannattavaa. Hakijan mukaan pintavalutus- kentän rakentamisen kokonaiskustannukset olisivat noin 40 500 eu- roa ja sen vuosittaiset käyttökustannukset noin 1 000 euroa. Vuosit- taisen fosforikuorman vähentäminen (noin 1 kg) maksaisi yli 5 000 euroa vuodessa.

Hakija on todennut lausunnonantajien vaatimukseen alueen luon- non, eläimistön, kasvillisuuden ja linnuston selvittämisestä, että han- kealue ei sijaitse Natura 2000 –alueella eikä sillä ole vaikutusta lä- himpiin Natura 2000 –alueisiin. Hankealueen läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaiku- tusta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vapo Oy:n Kontionevan turvetuotantoalue. Hakija on todennut, että Länsi- Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan hankkeella ei ole vaikutusta ympäröivään luontoon. Hakijan käsityksen mukaan han- kealue edustaa tyypillistä suo- ja metsäalueiden biotooppeja, joita esiintyy laajasti maakunnassa, eikä hankealueen kasvillisuutta, eläimistöä tai linnustoa ole syytä tarkastella sen enempää.

Hakija on tehnyt suunnitelmassaan esityksen tarkkailuohjelmaksi, eikä hakijan mukaan vesistövaikutustarkkailulla Jukaluomassa saa- vuteta lisäarvoa.

Hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) ja Poh- janmaan TE-keskuksen 2) lausunnoissa esitettyjen vesienkäsitte- lymenetelmien tehostamisvaatimusten osalta Jalasjärven kunnan ra- kennus- ja ympäristölautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituk- sen 4) vaatimuksiin antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut

TE-keskuksen vaatimuksen vuosittaisesta 1 000 euron kalatalous- maksusta olevan perusteeton. Maksun suuruus ei vastaa Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä eikä Jukaluoman ja Jalasjärven kalataloudellista arvoa. Jukaluomassa ei ole suoritettu kalastoselvitystä. Hakijan mukaan Tuohisaarennevan turvetuotan- non edellyttämä kalatalousmaksu on alle 1,00 euroa vuodessa. Ha- kija on todennut, ettei erillistä kalataloudellista tarkkailua ole kustan- nussyistä mahdollista järjestää, mutta hakija on valmis osallistumaan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun vaikutusosuutensa mukaisesti.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu

Ympäristölupavirasto hylkää Apemet A-P N Ky:n ympäristölupaha- kemuksen Tuohisaarennevan tuotantoalueen kuntoonpanosta ja toiminnasta Jalasjärven kunnassa.

Ratkaisun perustelut

Ympäristönsuojelulain 4 §:n 3-kohdan mukaan ympäristön pilaantu- misen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että toi- minnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämä edel- lyttää uusilla turvetuotantoalueilla perustason vesienkäsittelyn lisäksi pintavalutusta tai muuta teholtaan vastaavaa vesienkäsittelymene- telmää. Ympäristölupavirasto on asiaa käsitellessään pyytänyt haki- jaa täydentämään hakemustaan suunnitelmalla kuivatusvesien käsit- telystä johtamalla ne ympärivuotisesti pintavalutuskentän, kosteikon, kasvillisuus- tai imeytyskentän kautta tai niiden käsittelystä muulla vastaavan tehoisella menetelmällä. Hakija on ilmoittanut ympäristö- lupavirastolle, ettei pintavalutuskentän tai muun ympäristölupaviras- ton esittämän kuivatusvesien käsittelymenetelmän rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa ottaen huomioon tuotantoalan vähäisyys ja tehostetusta vesienkäsittelystä aiheutuvat korkeat kustannukset, eikä ole esittänyt suunnitelmaa tehostetusta vesienkäsittelystä. Ym- päristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen vesienkäsitte- ly ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelu- lain 41 §:n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen ase- tusten vaatimukset. Ympäristölupavirasto toteaa, että edellä kerrotun perusteella luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa.

Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin

Ympäristölupavirasto ottaa tehostettua vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon hylkäämällä ympäristölupahakemuksen.

Koska hakemus on hylätty, vastauksen antaminen lausunnoista ja vaatimuksista raukeaa enemmälti.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 ja 42 § KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

1 470 euroa

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 ja 4 §

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.

Liite Valitusosoitus

Anne Valjakka

Jukka Leinonen Pertti Seppänen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka.

AV/sl

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.5.2007.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: vaihde 020 490 121

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.