Jauhoneva II:lla on tuotettu turvetta vuodesta 1994

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 26/2008/4

Dnro LSY-2005-Y-383

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

26.2.2008

ASIA Jauhoneva II:n turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Veteli

LUVAN HAKIJA Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy Lestintie 5

69440 LESTIJÄRVI

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Jauhoneva II sijaitsee noin 5,5 km Vetelin kuntakeskuksesta kaak- koon. Hankealueen tuotantopinta-ala on 38 ha. Jauhoneva II:lla on tuotettu turvetta vuodesta 1994.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy on 19.12.2005 ympäristölupa- virastoon saapuneella ja 22.2.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Jauhoneva II:n turvetuotannolle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE

Tuotantoalue on kokonaan hakijan hallinnassa. Jauhoneva II:n tur- vetuotannosta on tehty ennakkoilmoitus Länsi-Suomen ympäristö- keskukselle 17.1.2000. Ympäristökeskus on velvoittanut hakijan ha- kemaan hankkeelle ympäristölupaa 31.12.2005 mennessä.

Valtioneuvosto on vahvistanut Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 24.10.2003. Jauhonevalla ei ole maakuntakaavassa erityisiä alueva- rauksia.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila

Jauhoneva II on ollut tuotannossa vuodesta 1994, eikä sillä ole jäljel- lä alkuperäisiä luontotyyppejä tai suokasvillisuutta.

Asutus ja maankäyttö

Jauhoneva II:n sijainti on syrjäinen eikä kilometrin vyöhykkeellä suon ympäristössä ole asutusta. Lähimmät taajamat ovat Kainu ja Lam- masoja noin 3 km etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen.

Tuotantoalueen lähiympäristössä harjoitettavista elinkeinosta merkit- tävin on maatalous. Viljelyalueiden etäisyys hankealueesta on pie- nimmillään noin 3 km.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Hankealueen läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Jau- honevan itäpuolella lähimmillään noin 1 700 metrin päässä tuotanto- alueen reunasta sijaitseva Pilvineva sisältyy soidensuojelun perus- ohjelmaan ja on myös Natura 2000 -kohde. Pilvinevan tärkeimmät luontoarvot ovat edustava kasvillisuus ja linnusto. Pilvineva on eräs Keski-Pohjanmaan merkittävimmistä lintusoista. Turvetuotantoalu- een ja suojelualueen välinen korkeusero on 5 – 7 metriä, eivätkä tur- vetuotantoalueen kuivatusvedet kulkeudu suojelualueelle.

Vesistön tila ja käyttö

Jauhoneva II sijaitsee Perhonjoen vesistöalueen (49) Vissaveden valuma-alueella (49.067). Jauhoneva II:n kuivatusvedet laskevat tur- vetuotantoalueen alapuoliseen, tiheään, pääosin 1980-luvulta lähtien kaivettuun metsäojaverkostoon. Osa metsäojista laskee Jauhonevan itäpuolella virtaavaan Jauho-ojaan ja osa nevan luoteisosassa vir- taavaan Taviojaan. Ojien vedenlaatua on tutkittu vuonna 1998. Jau- ho-ojan vesi on tummaa ja humuspitoista ja fosforipitoisuuden perus- teella oja oli luokiteltavissa rehevöityneeksi. Molemmat ojat laskevat Vissaveden tekojärveen. Tekojärven etäisyys tuotantoalueesta on lyhimmän vesistöyhteyden kautta mitattuna 4,8 km.

Vissaveden tekojärven vesi on ravinteikasta, tummaa ja melko ha- panta. Tekojärven valuma-alueen pinta-ala on 38,39 km². Valuma- alue on metsä- ja suovaltaista. Jauhoneva II:n turvetuotantoalueen osuus tekojärven valuma-alueesta on 1,0 %. Vissaveden tekojärven merkittävin virkistyskäyttömuoto on kalastus. Altaan pohjoisrannalla on muutamia vapaa-ajanasuntoja ja metsäkämppä.

Turvetuotantoalueen alapuolisissa ojissa ei todennäköisesti ole ai- nakaan pysyviä kalakantoja. Vissaveden tekojärven kalastosta ei ole saatavissa tuoreita tutkimustietoja. Vissaveden tekojärvellä on pai- kallista merkitystä virkistyskalastuksen kannalta.

TURVETUOTANTO

Jauhoneva II:lla on tuotettu jyrsinturvetta vuodesta 1994. Vuosittai- nen tuotantomäärä on ollut noin 37 000 m³. Turvetuotannon arvioi- daan jatkuvan noin vuoteen 2020 asti. Nykyinen tuotantoalue koos- tuu yhdestä tuotantolohkosta, tiestöstä, laskeutusaltaasta ja lastaus- alueesta. Alueen kokonaispinta-ala on 39,0 ha, josta tuotantoaluetta on 38,0 ha ja tuki- ja varastoaluetta 1,0 ha.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely

Jauhoneva II:n vesiensuojelurakenteina on pintapuomilla ja virtausta ohjaavalla rimasäleiköillä varustettu laskeutusallas. Hakija on ilmoit- tanut, että vesienkäsittelyä tehostetaan kolmella virtaamansäätöpa- dolla. Lisäksi kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan turvetuotanto- alueen pohjoisosaan perustettavalla kasvillisuuskentällä. Kasvilli- suuskentän koko on 5 857 m². Alueella kasvaa nykyisin suokasvilli- suutta. Alue eristetään pengerryksin. Kuivatusvedet pumpataan las- keutusaltaasta kentän eteläpäähän ja tulovirtaamaa säädellään esi- merkiksi jakokaivolla tai ylivaluntakynnyksellä. Vedet kulkeutuvat kentän pohjoispuolella virtaavaan eristysojaan.

Päästöt vesistöön Jauhoneva II:n vuosipäästöt vesistöön on arvioitu seuraavaksi (kas- villisuuskentän vaikutusta ei ole huomioitu). Ravinteiden osalta luvut kuvaavat nettokuormitusta, kiintoaineen osalta bruttokuormitusta.

Kokonaisfosfori 6 kg

Kokonaistyppi 144 kg

Kiintoaine 162 kg

Em. lukujen perusteella Jauhoneva II:n turvetuotantoalueen osuus Vissaveden tekojärven valuma-alueen kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta keskimäärin 1 %, typen osalta keskimäärin 1 % ja kiintoaineen osalta keskimäärin 0,4 %.

Pöly, melu ja liikenne

Jauhonevan läheisyydessä ei turvetuotantoalueita lukuun ottamatta ole muita merkittäviä pöly- tai melulähteitä. Turvetuotannosta aiheu- tuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40.

Turvetoimitusten aikana työmaalla työskennellään tarvittaessa ym- päri vuorokauden. Myös pölyäminen on ajoittaista ja keskittyy pouta- kausiin, jolloin tuotanto on vilkasta.

Hankealueen turvekuljetusten reitti kulkee metsäautotietä maantielle 13 ja edelleen Vetelin ja Kaustisten kautta Pietarsaaren ja Kokko- laan. Vilkkain kuljetusjakso ajoittuu yleensä loppusyksyyn ja talveen.

Kuljetusvaiheen aikana turvetta kuljetetaan Jauhoneva II:n ja lähellä sijaitsevan Jauhoneva I:n tuotantoalueilta enimmillään noin 20 rek- kakuormaa päivässä ja yhteensä noin 800 kuormaa vuodessa. Jau- honeva I:n tuotantoalan supistuessa myös kuljetusten määrä vähe- nee.

Varastointi ja jätteet

Turvetyömaalla käytettävä polttoaine säilytetään liikuteltavissa 2 000 litran farmarisäiliöissä moreenialustalla. Voiteluaineita ei säilytetä työmaalla, sillä koneita ei huolleta alueella.

Hankealueella syntyvät jätemäärät ovat varsin pieniä, koska auma- muovia ei käytetä eikä koneita huolleta alueella. Yhteensä Jauhone- va I:n ja II:n alueilla syntyy jätettä arviolta 20 kg vuodessa. Tuotan- toalueelle perustetaan kuitenkin jätehuoltopiste, jossa on keruuastiat erityyppisille jätteille. Jätehuoltopisteestä jätteet kuljetetaan joko tur- vetuottajan kotiin ja edelleen kunnallisen jäteyhtiön toimesta joko kaatopaikalle tai jätteidenkäsittelylaitokselle. Koneiden huoltotoi- menpiteet tehdään turvetuottajan kotona sijaitsevissa hallitiloissa, jotka myös kuuluvat kunnallisen jätehuollon piiriin.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Jauhoneva II:n luonto on jo muuttunut, kun alue on otettu turvetuo- tantoon. Tuotantovaiheen aikana alueen kasvillisuudessa ja eläimis- tössä ei todennäköisesti tapahdu enää merkittäviä muutoksia. Jau- honeva II:n turvetuotanto ei aiheuta vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla Pilvinevalla.

Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin

Jauhoneva II:n turvetuotannolla ei ole vaikutusta lähialueella harjoi- tettaviin elinkeinoihin.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

Jauhoneva II:n turvetuotannon osuus Taviojan ja Jauho-ojan yhteen- lasketusta kuormituksesta on ravinteiden osalta noin 1 % ja kiintoai- neen osalta noin 1,5 %. Vissaveden tekojärvessä kuormitusvaikutus on vieläkin pienempi. Turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostu- essa vesistövaikutusten voidaan arvioida edelleen pienentyvän. Li- säksi tuotantoalueen muokkaustöiden aikana pyritään estämään kiintoaineen joutuminen ojastoon. Kaivutöitä ei tehdä ylivirtaamien eikä kaikkein vähävetisimpien kausien aikana. Töissä syntyviä maamassoja siirrellään mahdollisimman vähän.

Jauhoneva II:n turvetuotanto ei vaikuta alapuolisten ojien ja Vissa- veden tekojärven virkistyskäyttöön. Pohjan liettymistä tapahtuu kor- keintaan hankealueen alapuolisissa metsäojissa.

Vaikutus kalatalouteen

Suunnitelman mukaisesti toteutetun turvetuotantohankkeen kuormi- tusvaikutusten ei merkittävässä määrin arvioida ulottuvan Vissave- den tekojärveen asti. Hanke ei vaaranna suojelullisesti arvokkaiden kalalajien kantoja, koska niitä ei ole alueella, eikä sillä ole tärkeisiin kalojen lisääntymisalueisiin kohdistuvia vaikutuksia.

Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön

Hakijan arvion mukaan hanke ei tule vaikuttamaan pohjavesiin.

Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset

Jauhonevan alueella tuulen suunta on useimmin kaakon ja lännen väliltä. Pölyn kulkeutuminen alueen lounaispuolella sijaitsevan asu- tuksen (Kainun ja Lammasojan taajamat) on mahdollista vain idän ja kaakon välisillä tuulilla. Kaikki taajama-alueiden asuinkiinteistöt ja vil- jelykset sijaitsevat kuitenkin laskennallisen pölyhaitta-alueen (alle 1 000 m tuotantoalueesta) ulkopuolella. Pölyn määrää voidaan myös vähentää menetelmävalinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voi- makkuus. Myös tuotantokoneiston valinnalla voidaan vaikuttaa pölyn määrään. Tuotantokenttiä ympäröivä puusto vähentää pölyämistä.

Jauhonevan syrjäisestä sijainnista johtuen melulle annetut ohjearvot eivät ylity lähimmissäkään taajamissa sijaitsevissa asuinrakennuk- sissa. Kuljetusten harvasta tahdista johtuen kuljetuksesta johtuvat meluhaitat eivät muodostu kohtuuttomiksi.

Turvekuljetukset ja tuotantoalueen huoltoajot lisäävät vain vähän lii- kennemääriä lähiympäristön tiestöllä. Maantieliikenne aiheuttaa kui- tenkin pakokaasupäästöjä, ajoittaista liikennemelua sekä mahdolli- sesti pölyämistä. Päästöjen kokonaisvaikutus jää kuitenkin pieneksi, koska päästölähteet liikkuvat laajalla alueella. Liikenteestä aiheutuva tilapäinen melu ja mahdollinen pölyäminen keskittyvät varsin har- vaan asuttujen alueiden läpi kulkevan maantien läheisyyteen. Turve- kuormien huolellinen peittäminen vähentää pölyämistä kuljetusten aikana.

Ympäristöriskit

Jauhonevalla toimitaan vuonna 2000 päivitetyn sisäministeriön laa- timan turvetuotantoalueiden paloturvallisuusohjeen mukaisesti. Tuo- tantoalueilla on paloaltaat ja turvetuotantoalueiden reunaojiin on kai- vettu syvänteitä, joita voidaan tarvittaessa käyttää sammutusveden lähteinä.

Tuulen vaikutus pölyämiseen ja paloturvallisuuteen on huomioitu turvetuotannon palosuojeluohjeissa. Tuulen nopeuden noustessa 4 – 6 m/s tuotannossa noudatetaan ylimääräistä varovaisuutta ja pöly- haittaa aiheuttavat työt lopetetaan tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s.

Poikkeuksellisen runsaiden sateiden tai suurtulvien aiheuttamat hä- tätilanteet eivät ole mahdollisia, koska alueella ei ole suurtulville herkkiä vesistöjä.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Tuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Hakija on esit- tänyt, että Jauhoneva II:n syrjäisen sijainnin vuoksi pöly- ja melumit- tauksia ei tehdä. Jauhoneva II:n alapuolisessa laskuojassa sijaitsee näyteasema. Kuormitusnäytteet otetaan kertanäytteinä kesä- ja elo- kuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös laskuojan virtaa- ma. Tarkkailu voidaan toteuttaa erillistarkkailuna tai yhteistarkkailuna muiden Perhonjoen vesistöalueen kuormittajien kanssa. Tuotanto- vaiheen päätyttyä näytteitä otetaan kerran vuodessa (elokuussa) vielä yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua turvetuotannon päät- tymisestä.

Vaikutustarkkailu

Hakemuksessa on esitetty, että vesistö- ja kalataloustarkkailua teh- dään erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Ohjelmat toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksyttäviksi sen jälkeen kun hankkeen ympäristölupa on saanut lainvoiman.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Vetelin kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 4.4. – 4.5.2006 välisenä aikana.

Ympäristölupavirasto on 28.3.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökes- kukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vetelin kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Perhonjokilaakso -lehdessä 6.4.2006.

Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että kasvillisuus- kentän mitoitus ei ole riittävä. Kasvillisuuskentän mitoituksessa on käytettävä vähintään pintavalutuskentän edellyttämää mitoitusta tai jopa kaksinkertaistettava pintavalutuskentän mitoitus. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Natura-alueen luontoon. Toiminnanhar- joittajan tulee ilmoittaa vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten.

2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että alueella on myös muita turvetuotantoalueita kuten Lähdeneva, Kannistonneva ja Lumppionneva. Perhonjoen keski- ja yläosalla tur- vetuotantoa harjoitetaan lisäksi yhdeksällä turvesuolla. TE- keskuksella ei ole tarkempaa tietoa Taviojan ja Jauho-ojan kalastos- ta tai kalastuksesta. Vissaveden tekoaltaasta vedet laskevat Hyöty- vedenojaa Köyhäjokeen, joka on Perhojoen haara. Köyhäjoessa on oma luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Lisäksi Köyhäjoessa esiin- tyy rapuja. Köyhäjoessa kalastetaan vapavälinein, ongin, katiskoin ja koukuin. Alajuoksun koskilla harjoitetaan perho- ja uistinkalastusta.

Perhonjoen alaosa on ollut merkittävä merestä nousevien virtaku- tuisten kalalajien kutu- ja poikastuotantoalue. Uittoa varten tehtyjen perkausten ja säännöstelyn johdosta joki on menettänyt kalatalou- dellista arvoaan, jota ollaan nyt palauttamassa. Perhonjoen vesistö- alue on kalataloushallinnon painopistealuetta.

Pohjanmaan TE-keskus on korostanut, ettei virtaamansäätöä voida missään tapauksessa pitää turvetuotannon kuormituksen vähentä- misessä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Parasta käyttökel- poista tekniikkaa edustavat tarpeeksi laajat ja oikein toteutetut sekä ympärivuotisesti toimivat pintavalutus- ja kasvillisuuskentät sekä kui- vatusvesien kemiallinen käsittely. TE-keskus on vaatinut, että tuo- tantoalueen yhteyteen perustetaan kooltaan suositusten mukainen (vähintään 3,8 % tuotantopinta-alasta) pintavalutuskenttä tai kuiva- tusvesien puhdistus hoidetaan muulla vastaavan tehoisella mene- telmällä. Puhdistuksen on toimittava ympärivuotisesti.

Luvansaajan on selvitettävä hankkeen vaikutusalueella purovesien kalastoa Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailun tarve jatkossa.

3) Vetelin kunnan ympäristölautakunta on todennut, että lupaa ei tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Turvetuotannon on ar- vioitu jatkuvan vielä 15 vuoden ajan. Lupa tulisi myöntää enintään 10 vuodeksi ja lupapäätöksessä tulisi edellyttää lupaehtojen tarkistamis- ta 5 vuoden kuluttua. Lautakunta on lisäksi todennut, että vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmat tulee tehdä ennen ympäristölupahake- muksen käsittelyä, jotta voidaan varmistua siitä, että ohjelmat ovat riittävän tarkkoja ja kuvaavia. Niissä tulee ottaa kantaa myös siihen, miten mahdollisten muuttuneiden tilanteiden ilmentyessä tullaan toi- mimaan ja varmistamaan, että vesistöpäästöt eivät aiheuta kalata- loudellisia tai virkistyskäyttöä haittaavia vahinkoja. Lupaviranomai- sen tulisi myös harkita mahdollisen kalatalousmaksun määräämistä.

Muistutukset ja mielipiteet

4) Kaustisen kalastuskunta on todennut, että koska kyseessä on jo pitkään jatkunut turvetuotanto eikä lupaa haeta uudelle turvetuotan- nolle, suhtautuu kalastuskunta luvan myöntämiseen myönteisesti seuraavilla ehdoilla:

- Alapuolisten vesialueiden arvokalakanta (poikastuotanto) on selvi- tettävä Köyhäjoessa.

- Kuivatusvesien puhdistamisessa vaaditaan käytettäväksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jotta haittavaikutukset alapuoliseen vesistöön saadaan minimoitua. Saostusaltaiden toimintavarmuus on taattava kaikissa olosuhteissa.

- Hakija velvoitetaan toiminnallaan aiheuttamansa rapu- ja kalata- loudellisen vahingon korvaamiseksi istuttamaan Köyhäjokeen vuosit- tain yksivuotiaita taimenenpoikasia.

Turvetuotanto aiheuttaa alapuolisen vesistön happamoitumista ja liettymistä, jotka heikentävät ravun ja taimenen elinmahdollisuuksia ja kalakanta muuttuu vähempiarvoiseksi.

5) AA (924-410-82-1) on suositellut kuivatusvesien johtamista enti- seen tapaan ja vastustanut niiden pumppaamista Taviojaan.

Hakijan vastine 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on to- dennut, että Jauhoneva II:n kasvillisuuskentän mitoituksessa on käy- tetty Turveteollisuusliitto ry:n tuotekortteja, joiden mukaan kasvilli- suuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 44 m² tuotantohehtaaria kohden. Tällöin kentällä voidaan käsitellä myös lumen ja jään sula- misvedet. Jauhoneva II:n tuotantopinta-ala edellyttäisi siten 1 716 m²:n suuruista kasvillisuuskenttää. Hakijan esittämä alue on kool- taan 5 857 m². Turvetuotantoalueen läheisyydessä olisi pintavalu- tuskentäksi soveltuvia suoalueita, mutta ne ovat Vapo Oy:n omistuk- sessa ja yhtiö aikoo käyttää niitä omaan turvetuotantoonsa.

2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vesiensuojelu- rakenteita koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut Länsi- Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastineeseen.

Hakijan mukaan vaatimus ympärivuotisesti toimivien, kuivatusvesien pumppausta edellyttävien vesiensuojelurakenteiden käytöstä on kohtuuton, kun otetaan huomioon kuivatusvesien pieni määrä ja ala- puolisten ojien vähäinen virtaama talviaikaan. Kuormituksen määrä ja kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin on routa-aikana niin vähäis- tä, ettei pumppausrakenteiden talvikäytön edellyttämiä taloudellisia investointeja voida pitää perusteltuina.

3) Vetelin kunnan ympäristölautakunnan lausunnon osalta hakija on todennut, että lupa tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupaehtoja tarkastetaan 10 vuoden kuluttua luvan lainvoi- maiseksi tulemisesta. Vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmien hy-

väksyttäminen vasta ympäristöluvan myöntämisen jälkeen on ylei- nen käytäntö eikä vaikuta ohjelmien sisältöön, sillä valvontaviran- omainen voi tarvittaessa vaatia niihin muutoksia tai täydennyksiä.

Kalatalousmaksun määrääminen ei ole tarpeen, koska toiminnan vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti kalataloudellisesti vähäarvoisiin metsäojiin.

4) Kaustisen kalastuskunnan muistutuksesta hakija on todennut, että turvetuotannon kuormitusvaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti tuotantoalueen alapuolisiin metsäojiin, joiden kalataloudellinen mer- kitys on todennäköisesti vähäinen. Hakijan käsityksen mukaan Köy- häjoen arvokalojen poikastuotannon selvittämistä ei voida edellyttää yhdeltä toiminnanharjoittajalta vaan selvitys tulisi tarvittaessa tehdä kaikkien kuormittavien tahojen yhteishankkeena. Sama periaate pä- tee myös kalastuskunnan esittämiin rapu- ja kalatalousvahinkojen korvausistutuksiin. Pohjanmaan TE-keskus ei ole esittänyt kalata- loudellisia kompensaatiotoimenpiteitä tai kalatalousmaksua. Hakijan käsityksen mukaan esitetyt vesiensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa Jauhonevan oloissa, kun otetaan huomi- oon, ettei alueella ole pintavalutuskentäksi soveltuvia suoalueita.

5) AA:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että alueelle ei olla kaivamassa toista laskuojaa, vaan lupahakemuksessa mainitut kaksi kuivatusreittiä ovat mahdollisia, koska turvetuotantoalueen alapuoli- nen metsäojaverkosto jakaa tuotantoalueen kuivatusvedet kahteen eri suuntaan. Tilanne on ollut sama koko metsäojaverkoston ole- massaolon ajan. Muistuttaja näyttää yhdistäneen hakijan hankkeen Vapo Oy:n Jauhonevan turvetuotantohankkeeseen.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Keski-Pohjanmaan Turvetuotanto Oy:lle luvan Jauhoneva II:n turvetuotantoon Vetelin kunnassa hake- mukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee.

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset Tuotanto

1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 36,7 ha:n alueelta.

Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

Vesienkäsittely

2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti vähintään 1,9 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän kautta.

Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.

Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaan on oltava mitoitusohjeiden mukainen ja sen poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevä sihdillä varustettu putkipato. Al- taissa on oltava pintapuomit.

Laskeutusaltaan vieressä on oltava läjitysalue altaasta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse siitä vesistöön. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava 30.6.2008 mennessä lu- kuun ottamatta kasvillisuuskenttää, joka on rakennettava 30.4.2009 mennessä, ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.

5) Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistetta- va tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Päästöt ilmaan ja melu

6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87

§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua.

Varastointi ja jätteet

8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol- tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.

Tarkkailut

13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kala- taloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen hyväksymällä tavalla.

Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asian- omaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

Kunnossapitovelvoitteet

15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen

16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalas- tukselle aiheutuvan haitan estämiseen.

Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden ku- luessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.

Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatus- vesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin-

tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muu- hun käyttöön.

Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lo- pettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Jauhoneva II:n turvetuotantoalue on jo tuotannossa oleva tuotanto- alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen teknii- kan käyttämistä. Jauhoneva II:n kuivatusvesiä ei ole mahdollista joh- taa mitoitusohjeiden mukaisen pintavalutuksen kautta. Kuivatusvesi- en käsittelyä tehostetaan ympärivuotisesti käytettävällä kasvillisuus- kentällä, jotka määrätään toteutettavaksi hakemuksessa esitettyä suurempana. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla teh- tävillä toimenpiteillä.

Kun otetaan huomioon Jauhoneva II:n ja sen ympäristön tila ja käyt- tö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna Jauhoneva II:n turvetuotan- to ei heikennä Natura 2000 –verkostoon kuuluvan Pilvinevan luon- nonarvoja.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Vesienkäsittelykentän riittävää pinta-alaa arvioitaessa on otettu huomioon, että hankealu- eelle perustettavan kasvillisuuskentän puhdistusteho on heikompi, etenkin sen toiminnan alkuvuosina, kuin mitoitusohjeen mukaisen luonnontilaiselle suolle perustettavan pintavalutuskentän. Näin ollen se on mitoitettava pintavalutuskenttää suuremmaksi. Vesienkäsittely on riittävän tehokas, kun kentän pinta-ala on 1,9 ha. Määrätyn suu- ruinen kasvillisuuskenttä on mahdollista sijoittaa hankealueelle aina- kin tuotantokentälle. Tämä on otettu huomioon lupamääräyksessä 1) tuotantoalueen pinta-alassa. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava

käytössä ympäri vuoden. Selvitysten mukaan turvetuotantoalueiden vesistöön tulevista päästöistä huomattava osa tulee talviaikana. Va- po Oy:n Länsi-Suomen alueen päästötarkkailussa talviajan päästö- jen osuus on ollut viime vuosina keskimäärin 18 – 24 % kokonais- päästöistä. Päästöistä keskimäärin 25 – 30 % tulee kevätjaksolla, josta osan aikana maa on vielä jäässä. Enimmillään talvella ja ke- väällä tulleet päästöt ovat 75 – 80 % koko vuoden päästöistä. Riittä- vän vesienkäsittelytason saavuttamiseksi ja kasvillisuuskentän toi- minnan tehostamiseksi alueelle on tarpeen tehdä myös virtaaman- säätöpadot.

Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyk- sessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).

Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haitto- jen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otet- tu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja ve- sistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä purkuvesistön kalata- loudellinen merkitys.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen vaatimuksen kasvillisuuskentän koosta lupamääräyk- sessä 2) ja vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisil- moituksesta lupamääräyksessä 3).

Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- keskuksen vaatimuksen vesienkäsittelyn tehostamisesta ja käsitte- lyn ympärivuotisuudesta huomioon lupamääräyksessä 2). Purovesi- en kalasto voidaan selvittää lupamääräyksen 14) mukaisessa kalata- loustarkkailussa.

Ympäristölupavirasto ottaa Vetelin kunnan ympäristölautakunnan kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyk- sessä 16). Vaatimuksen ympäristöluvan määräaikaisuudesta ympä- ristölupavirasto ottaa osin huomioon luvan voimassaoloa koskevas- sa ratkaisussa. Hakija on ilmoittanut, että tuotanto jatkuu noin vuo- teen 2020. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei lupamääräyksiä ole tarpeen tarkistaa sitä ennen. Ympäristölupavirasto pitää lupamäärä- yksessä 14) asetettua vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelmien laatimis- ja hyväksymismenettelyä tarkoituksenmukaisena.

Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Kaustisen kalastuskunnan vaatimuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä lupa- määräyksessä 2) ja vaatimuksen laskeutusaltaiden kunnossapidosta lupamääräyksissä 4) ja 5). Kalaistutuksia ja arvokalojen poikastuo-

tannon selvittämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupa- määräyksen 14) kalataloustarkkailuvelvoitteena ja lupamääräyksen 16) kalatalousmaksuvelvoitteena. Kalataloustarkkailussa voidaan selvittää vaikutusalueen arvokalakantaa ja kalatalousmaksulla voi- daan toteuttaa poikasistutuksia.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa 31.12.2020 saakka.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59

§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 §

Jätelain 4 ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksen käsittelymaksu on 2 940 euroa

Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 §. Asetuksen liitteen maksutaulukon luku I Päätökset, kohta turvetuotanto, tuotantoalue 30 – 300 hehtaaria.

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta

3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

Leena Simpanen

Jukka Leinonen Heikki Penttinen

Liisa Selvenius

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen).

Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius.

LiS/sl

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.3.2008.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: 020 490 121 (vaihde)

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Tuotantoaluekartta

JAUHONEVA II:N KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympä- ristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pide- tään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päi- väkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteen- veto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suo- rittajille ja tarvittaessa viranomaisille.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:

- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä

- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen

- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista

- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset

- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli

- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet

- näytteiden ottoajat

- aumojen paikkojen muutokset

- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot

- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöi- hin

- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tark- kaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan nel- jä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kolmen vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja jälkihoidon aikana. Näytteenoton yh- teydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD_Mn,kok P,kok N ja pH.

Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatku- vassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen vir- taamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Ve- sienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi- suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.

Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto- raportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tark- kailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.