YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 153/2007/4 Dnro LSY-2004-Y-402
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
31.12.2007
ASIA Savonnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alajär- vi, Soini, Kyyjärvi ja Karstula
LUVAN HAKIJA Vapo Oy
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Savonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungin sekä Soinin, Kyyjärven ja Karstulan kuntien alueella. Tähän turvetuotan- tokokonaisuuteen liittyvät Järvisalonnevan, Heiniahonnevan, Lypsin- nevan ja Koirasuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Soinin kunnan alueella. Tuotantoalueiden kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1978. Tuotantokelpoinen pinta-ala oli vuonna 2006 Savonnevalla 604,2 ha, Järvisalonnevalla 81,0 ha, Heiniahonnevalla 36,9 ha, Lypsinnevalla 43,3 ha ja Koirasuolla 351,2 ha eli yhteensä 1 116,7 ha. Tästä tuotantokunnossa on 804,4 ha, valmistelussa 93,2 ha ja kokonaan valmistelematta 219,0 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 31.12.2004 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saa- puneella ja 6.5.2005, 9.6.2006, 8.10.2007, 15.10.2007 sekä 12. ja 13.12.2007 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuo- tannolle. Vapo Oy on 31.12.2004 Itä-Suomen ympäristölupaviras- toon toimittamallaan hakemuksella, jota on täydennetty 25.5.2005, pyytänyt ympäristölupaa Savonnevan Vahankajoen vesistöalueelle sijoittuvan osan turvetuotannolle. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 12.10.2005 tekemällään päätöksellä siirtänyt hakemuksen Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle käsiteltäväksi. Molemmat hakemuk- set sisältyvät tähän päätökseen.
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on jakanut hakemukset viideksi asiaksi; Savonnevan (LSY-2004-Y-402), Järvisalonnevan (LSY- 2005-Y-302), Heiniahonnevan (LSY-2005-Y-303), Lypsinnevan (LSY-2005-Y-304) ja Koirasuon (LSY-2005-Y-305) turvetuotantoalu- eita koskeviksi ympäristölupahakemuksiksi, joita käsitellään saman- aikaisesti, mutta joista annetaan erilliset päätökset.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Savonnevan Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotanto- alueet on 9.2.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain 6 §:n edellyttämällä tavalla ilmoitettu 28.2.2001 Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjes- telmään merkitsemistä ja myöhempää lupatarveharkintaa varten se- kä merkitty siihen 28.11.2001.
Savonnevan Vahankajoen vesistöön laskevalla osalla on Itä- Suomen vesioikeuden 22.5.1997 antamalla päätöksellä nro 23/97/3 myöntämä lupa, jota vesiylioikeus on 11.12.1998 antamallaan pää- töksellä nro 157/1998 osittain muuttanut. Päätöksen mukaan, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2005 jälkeen, on hakijan pantava vii- meistään 31.12.2004 vireille hakemus vesien johtamista turvetuo- tantoalueilta vesistöön koskevien lupaehtojen tarkistamiseksi.
Savonnevan Kyyjärveen laskevilla lohkoilla 1–4 on Itä-Suomen ym- päristölupaviraston 14.3.2003 antamalla päätöksellä nro 14/03/1 myöntämä ympäristölupa. Nämä alueet eivät sisälly tässä päätök- sessä käsiteltävään hakemukseen.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Savonnevan Soinin ja Alajär- ven puolella sijaitseva alue on merkitty turvetuotantoalueiksi. Keski- Suomen seutukaavassa Kyyjärven alueella oleva osa Savonnevasta on varattu turvetuotantoon. Myös maakuntavaltuuston 16.5.2007 hy- väksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa Savonnevan Kyy- järvellä sijaitsevat alueet on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu).
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila
Kyseessä on useista eri lohkoista muodostuva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 1 116,7 hehtaaria.
Savonnevan alueen pinta-ala on 604,2 ha, josta tuotantokunnossa on 594,7 ha ja valmistelussa 9,5 ha.
Asutus ja maankäyttö
Turvetuotantoalueiden lähiympäristöt ovat pääasiassa metsäojitettua metsää ja suota. Kylämäistä asutusta on lähinnä Vehkaperäntien
varressa sekä neljä yksittäistä taloa Savonnevan tuotantoalueen pohjoispuolella. Savonnevan itäpuolella noin 80 metrin etäisyydellä sijaitsevalla pellolla harjoitetaan mansikanviljelyä.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Savonnevan itä- ja eteläosat sijaitsevat Vahankajoen vesistöalueel- la, joka kuuluu Saarijärven reittiin. Saarijärven reitti Pääjärven ala- puolella sisältyy Natura 2000 -verkostoon merkinnällä FI0900025.
Saarijärven reitti on laaja ja maisemallisesti arvokas kokonaisuus, joka koostuu vaihtelevista joki-, koski- ja järviosuuksista.
Turvetuotantoalueiden itäpuolella sijaitsee Saarisuo - Vallessuo - Löytösuo - Hirvilampi -niminen Natura-aluekokonaisuus (FI0900043). Alue on laaja (noin 1500 ha), erämainen ja pääosin luonnontilaisena säilynyt aapasuo. Suon keskellä on luonnontilaisia metsäsaarekkeita. Hankealueen laskuojat 6 ja 7 yhtyen yhdeksi ojaksi laskevat em. Natura-alueen läpi noin 0,7 km matkalla.
Tuotantolohkon 11 välittömässä läheisyydessä sijaitsee Torisaaren yksityinen luonnonsuojelualue ja sen pohjoispuolella metsähallituk- sen päätöksellä rauhoitettu Kelkkasuon alue.
Hankealueen eteläisten lohkojen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee laaja (noin 2500 ha) Haukisuo - Härkäsuo - Kukkonevan Natura-alue (FI0900093). Alue koostuu kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Suoluonto on pääosin karua.
Aluekokonaisuuteen kuuluu pienvesiluontoa edustavia puroja, kes- kimäärin noin 5 m leveä Punsanjoki ja noin 20 lampea.
Hankealueen lounaispuolella sijaitsee kuusivaltainen tuoreen kan- kaan metsäalue, Mäntykangas (FI0800100). Alueen pinta-ala on noin 53 ha ja se on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Alu- een nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta.
Lähimmät pohjavesialueet ovat Hankasenkangas B, joka sijaitsee Iso-Punsan länsipuolella ja rajautuu osittain Hankajärveen sekä Hankasenkangas A, joka sijaitsee Hankasenkangas B:n pohjoispuo- lella rajoittuen Koirasuon tuotantolohkoon 25. Hankasenkankaan pohjavesialue nro 1075915 on poistettu kokonaan pohjavesirekiste- ristä vuoden 2005 alussa.
Vesistön tila ja käyttö
Hankealue sijoittuu osittain Toraspuron valuma-alueelle (47.057) joka kuuluu Kuninkaanjoen valuma-alueeseen (47.05) sekä Savon- joen yläosan valuma-alueelle (47.083), joka kuuluu Vimpelinjoen va- luma-alueeseen (47.08). Kyseiset valuma-alueet kuuluvat Ähtävän- joen vesistöalueeseen (47).
Tältä alueelta kuivatusvedet johdetaan kuudella laskuojalla alapuoli- seen vesistöön. Laskuojien 1 ja 2 vedet johdetaan Savonjokeen, jo- ka laskee Lappajärveen. Laskuojan 3 vedet johdetaan Tipakanpuroa pitkin Pohjoisjokeen, joka laskee Torasjärveen. Toraspuro laskee Torasjärvestä Kuninkaanjokeen, joka laskee Alajärveen. Laskuojan 4 vedet johdetaan Valkeispuroa pitkin Pohjoisjokeen, johon johde- taan myös laskuojien 5 ja 6 vedet.
Hankealue sijaitsee osittain Kymijoen vesistöalueen (14) Saarijärven reitin valuma-alueella (14.6) ja siellä tarkemmin Vahankajoen vesis- töalueen (14.67) Mustapuron valuma-alueella (14.674).
Tällä osalla hankealuetta on yhteensä 9 laskuojaa. Laskuoja 3 joh- taa vettä Haukipuroon, joka laskee Mustapuroon. Laskuojat 4–7 las- kevat suoraan Mustapuroon, joka laskee Punsanjokeen yhdyttyään Kortejärveen, joka laskee Vahankaan. Laskuojat 8 10 ja 12 laskevat osin Ryöstöjärven kautta, osin suoraan Viitajokeen ja edelleen reittiä Iso-Punsa Punsanjoki Kortejärvi Vahanka.
Valkeispuro ja Tipakanpuro
Valkeispuro ja Tipakanpuro ovat pieniä suopuroja, joiden vedet pää- tyvät Pohjoisjoen kautta Torasjärveen. Purot virtaavat Savonnevan valmistelemattomien lohkojen vieritse. Purojen vedenlaatua ei ole tutkittu.
Pohjoisjoki
Torasjärveen laskevan Pohjoisjoen valuma-alueella on runsaasti suo- ja metsämaita. Näytetulosten perusteella joki on lievästi rehe- vä/rehevä ja erittäin humuspitoinen. Rautapitoisuus on korkea ja pH- arvo on vaihdellut lievästi happaman ja happaman välillä. Kiinto- ainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti, ollen keväisin selvästi kor- keampi kuin loppukesäisin.
Torasjärvi
Torasjärven pintaa on laskettu 1800-luvulla lähes metrillä. Järvi on pahoin liettynyt ja osittain umpeenkasvanut. Järveä on kunnostettu vuonna 1998 helmi-maaliskuussa ruoppaamalla rantaa 700 metrin matkalta ja nostamalla vedenpintaa kesällä 20 cm:llä Toraspuron suulle rakennetun pohjapadon avulla.
Torasjärven pinta-ala on 41 hehtaaria ja vesitilavuus 0,54 milj.m3. Järven valuma-alue on luusuassa 17,5 km2. Hakemuksen mukaisen tuotantoalan osuus valuma-alueesta on 10,7 %. Järven syvin kohta on 3,3 m, mutta keskisyvyys jää 1,3 metriin. Valtaosa järveen pääty- vistä vesistä tulee Pohjoisjokea pitkin. 1980-luvulla Torasjärven vesi on hieman Pohjoisjokea parempilaatuista ollen kuitenkin selvästi humuspitoista ja ravinteikasta. Rautapitoisuudet ovat olleet korkeita ja vesi on väriltään ruskeaa. pH-arvot ovat vaihdelleet välillä 5,1 – 6,3 eli kyseessä on hapan/lievästi hapan järvi. 1990-luvun lopulla
järven vedenlaatu näyttää olleen hieman 1980-lukua parempi; väri- luku sekä ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisemmat ja pH-arvo kor- keampi.
Valuma-alueiden pinta-ala, järvisyys, tuotantoalueiden osuus sekä kuivatusvesien kulkema matka vesistön eri osissa.
Valuma-alue Nro Pinta-ala
km2
Järvisyys
%
Tuotanto-alan osuus %
Matka (km) Tuotanto- alueelta
Savonjoen yläosa (LO 1 ja 2) 47 083 61,80 0,29 4,2 13,1
Savonjoki laskussa Lappajär- veen (LO 1 ja 2)
47 08 377,62 1,07 0,7 48,0
Tipakanpuro laskussa Pohjois- jokeen (LO 3)
- 4,3 0 13,7 4,5
Pohjoisjoki (LO 3-6) - 16 0,2 10,0 2,7
Torasjärvi (LO 3-6) 47 057 17,5 2,5 10,7 3,5
Toraspuro (LO 3-6) 47 057 22,7 1,5 8,3 6,4
Kuninkaanjoki, luusua (LO 3-6) 47 03 268,4 0,3 0,7 28
Lappajärvi, luusua (LO 1-6)
47 03 47 04 47 05 47 07 47 08 47 09
1 526,5 10,9 0,3 22
Toraspuro
Toraspuro on noin 3 km pitkä puro, joka saa alkunsa Torasjärvestä ja laskee Kuninkaanjokeen. Toraspuron valuma-alue on 22,7 km2:n laajuinen. Toraspurossa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta.
Toraspurosta ei ole olemassa vedenlaatutietoja.
Kuninkaanjoki
Kuninkaanjoen 268 km2:n suuruisesta valuma-alueesta maatalous- maiden osuus on noin 12,7 % ja turvetuotantoalueiden noin 1,4 %.
Savonnevan turvetuotantoalueen osuus Kuninkaanjoen valuma- alueesta on noin 0,7 %.
Kuninkaanjoen veden laatua hankealueen yläpuolella on Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan vuoksi tarkkailtu säännölli- sesti. Puhdistamon vaikutus on selvästi havaittavissa veden laadus- sa.
Vedessä on runsaasti ravinteita. Kuninkaanjoen keskimääräinen fos- foripitoisuus on ollut 98 µg/l. Myös typpipitoisuuksien mukaan joki on erittäin rehevä. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvon perusteella joen vesi on hyvin humuspitoista, kuten suovaltaisen valuma-alueen vesistöille on tavanomaista.
Savonjoki
Savonjoen yläosan valuma-alue on 61,8 km2:n suuruinen, josta ha- kemuksen mukaisen tuotantoalan osuus on 4,3 %.
Savonjoen keskiosan vesi on ravinteikasta ja selvästi humuspitoista.
pH-arvo on yleensä lievästi hapan, joitakin eliöstölle haitallisia arvoja (pH alle 5,5) on esiintynyt.
Savonjoen alaosan vesi on selvästi humuspitoista. Väriluvut ovat olleet matalimmillaan 1970-luvulla. Kiintoainepitoisuudet ovat hie- man nousseet 1970-luvulta 1980-luvun loppupuolelle. Ravinnepitoi- suuksien perusteella joki on rehevä. pH-arvojen vuosittaiset keskiar- vot ovat vaihdelleet happamasta neutraaliin.
Lappajärvi
Lappajärvi on Pohjanmaan suurin järvi, jonka pinta-ala on 142 km2, keskisyvyys 7,5 metriä ja suurin syvyys 38 metriä. Järven valuma- alueesta peltoa on noin 20 % ja metsää ja suota noin 68 %.
Lappajärven fosforipitoisuus on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Vuosina 1999–2002 toteutetussa Lappa- järvi Life -hankkeessa rehevöitynyttä järveä ja sen valuma-aluetta kunnostettiin.
Järvi on lievästi rehevöitynyt. pH on ollut melko korkea, mihin ovat vaikuttaneet kesäaikaiset leväkukinnot. Järvessä esiintyy ajoittain si- nilevää. Väriarvon perusteella järvi on humuspitoinen.
Haukipuro
Haukipuro on Savonnevan tuotantoalueen kaakkoispuolella. Se on noin 5 km pitkä, hyvin kapea puro ja se laskee idässä Mustapuroon.
Sen valuma-alue (17,8 km2) koostuu 1,1 %:n osuudella (190 ha) Sa- vonnevan tuotantoalueesta ja muulta osin ojitetusta suomaasta sekä peltoviljelyaloista. Vesi on tyypillisen humuspitoista sekä ravinneri- kasta vesistölle joka on suorassa laskuojayhteydessä tuotantoaluee- seen.
Mustapuro
Mustapuro saa alkunsa Savonnevalta. Puron pituus on noin 11 km ja sen leveys on yläjuoksulla 1–2 metriä ja alajuoksulla noin 5–7 met- riä. Mustapuro yhtyy Punsanjokeen noin 0,5 km ennen Kortejärveä.
Mustapuron valuma-alueen pinta-alasta (53,2 km²) Savonnevan tuo- tantokelpoinen alue muodostaa 0,7 % (385 ha). Puron varrella on melko runsaasti peltoviljelyksiä ja valuma-alue koostuu muutoin suu- relta osin ojitetusta suomaasta. Veden nykytila Mustapurossa on käyttökelpoisuusluokaltaan välttävä. Vesi on kokonaisuutena katsot- tuna voimakkaan humuspitoista ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Selkeitä laadullisia kehityssuuntauksia ei ole nähtävissä.
Ryöstöjärvi
Ryöstöjärvi sijaitsee tuotantoalueen eteläpään välittömässä lähei- syydessä. Järvi on suuntautunut luoteis-kaakkoissuuntaisesti ja on muodoltaan pitkänomainen. Sen valuma-alue koostuu ojitetusta metsämaasta ja se on tuotantoalueen laskuojien kautta yhteydessä tuotantoalueeseen. Järvi on hyvin matala ja lähes kasvillisuuden peittämä. Järvestä ei ole vedenlaatutietoja.
Viitajoki
Viitajoki saa alkunsa Ryöstöjärvestä laskevasta Viitapurosta ja Viita- lammesta. Joki on noin 1,5 km pitkä ja muutamia metrejä leveä. Se laskee Iso Punsaan ja sen valuma-alue koostuu ojitetusta suo- ja metsämaasta. Joen vesi on tyypillistä turvetuotantoalueen/ metsäoji- tusten alapuolisen vesistön runsasravinteista ja humuspitoista vettä.
Iso Punsa
Iso Punsa on pohjois-etelä -suuntainen hieman pitkänomainen järvi.
Järven pinta-ala on noin 78 ha. Järvi on kauttaaltaan varsin matala, suurimman syvyyden ollessa 1,9 metriä. Valuma-alue on suurimmal- ta osin metsätalouskäytössä olevaa turvemaata ja Savonnevan tuo- tantoalue (220 ha) muodostaa 0,4 % järven valuma-alueesta (61,4 km²). Järven luusua sijaitsee altaan pohjoispäässä. Järven ve- si on nykyisellään käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävän ja välttävän välillä. Järven vesi on kokonaisuutena katsoen voimakkaan humus- pitoista, ravinteikasta ja rehevää
Punsanjoki
Punsanjoki saa alkunsa Iso Punsasta. Joki laskee mutkitellen kohti itää ja yhtyy Mustapuroon noin 10 km:n päässä. Punsanjoen valu- ma-alueesta (72,0 km²) Savonnevan tuotantokelpoinen ala muodos- taa 0,3 % (220 ha). Enin osa valuma-alueesta on metsätalouskäy- tössä olevaa turvemaata. Joen keski- ja yläosassa on useita koski- jaksoja ja sen leveys vaihtelee noin 5–12 metriin. Rannat ovat jyrkkiä ja rantakasvillisuus tiheää. Joen pohja on pääasiassa hiekkainen, sorainen tai kivinen. Hitaasti virtaavissa suvannoissa on myös peh- meämpää ja hienojakoisempaa ainesta. Joen vedenlaadussa ei ole mainittavia eroja yläpuoliseen Iso Punsaan verrattuna.
Kortejärvi
Kortejärvi on luode-kaakkosuuntainen, pitkänomainen järvi, jonka pinta-ala on noin 51 ha. Keskisyvyys on 2,8 metriä ja syvin kohta on 7,3 metriä. Järvessä on vahvoja järvikortekasvustoja ja rantojen poh- ja koostuu orgaanisen aineksen peittämästä somerikosta. Suurin tu- louoma on järven luoteispäähän laskeva Punsanjoki, joka muodos- taa noin 95 % järven valuma-alueesta. Tuotantoalueesta sijaitsee
järven valuma-alueella (171 km²) noin 0,4 % (605 ha). Luusua sijait- see järven pohjoisrannalla.
Vedenlaatutietojen viisivuotisjaksojen keskiarvojen perusteella tilan- ne on Kortejärven happi- ja klorofyllipitoisuuksien suhteen heikenty- nyt lähestyttäessä nykyhetkeä. Muiden parametrien osalta tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, satunnaisia vaihteluja lukuun ottamat- ta.
Kortejärven alusvedessä on ollut happea vaihtelevasti, tosin 2000- luvulla pitoisuudet ovat olleet laskussa. Kevättalvisin veden happipi- toisuus on yleensä matala. Pohjan läheinen vesi on ollut hapetonta kuitenkin vain kesällä 2002. Typen pitoisuudet ovat vaihdelleet luon- non taustapitoisuuksiin verrattuna 1,5 – 2,5 -kertaisesti. Fosforipitoi- suuksissa on niin ikään vaihtelua sekä vuodenaikojen että vuosien välillä. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna noin 1,5–4 -kertaisesti. Sameudessa esiintyy melkoista vaihtelua niin vuodenaikojen kuin vuosien suhteen. Veden sameus on ollut vähäisessä kasvussa 2000-luvulla, arvojen ollessa vielä re- hevähkön luonnontilaisen järven tasoa (FTU 3 6).
Kortejärven vedenlaatu on turvetuotantoalueen alapuoliselle purku- vesistölle ominaisesti humuspitoista ja ravinteikasta. Kokonaisuute- na katsoen järven vedenlaadun muutoksessa ei ole havaittavissa selkeää suuntausta ja järvi on nykyään rehevyysasteeltaan rehevä.
Nykyisellään järvi on käyttökelpoisuusluokaltaan välttävä.
Kortejoki
Kortejoki alkaa Kortejärvestä ja laskee Vahankaan. Joen pituus Kor- tejärven luusuasta Vahankaan on noin 1,4 km ja joen leveys on noin 5–30 metriä. Joen yläpäässä ja keskivaiheilla on leveämpi suvanto- alue. Valuma-alue koostuu pääasiassa peltoviljelyaloista sekä met- sätalouskäyttöön ojitetusta turvemaasta.
Vahanka
Vahanka on luode-kaakkoissuunnassa oleva ja luoteispäähän päin kapeneva järvi. Järven pinta-ala on 5,1 km². Laskennallinen kes- kisyvyys on 2,1 m ja suurin syvyys on 6,4 metriä. Järven valuma- alue on noin 346,9 km2, josta Savonnevan tuotantoalue (605 ha) muodostaa noin 1,7 %. Lisäksi Vahankaan tulee turvetuotannon kui- vatusvesiä hakijan omistamalta Kaijansuon tuotantoalueelta Valkku- na-järven kautta. Kaijansuon tuotantoalue (493,1 ha) muodostaa 1,4 % Vahangan valuma-alueesta. Yhteensä Savonneva ja Kaijan- suo muodostavat 3,1 % Vahangan valuma-alueesta.
Vahankajärven valuma-alueella on runsaasti ojitettuja suoalueita se- kä myös peltoviljelyaloja. Tärkeimmät tulo-uomat ovat Kortejoki Kor- tejärvestä järven luoteispäässä ja Koskelanjoki Valkkunasta järven lounaisosassa. Luusua sijaitsee järven kaakkoispäässä.
Järven talviaikaiset alusveden happipitoisuudet ovat olleet hyvin al- haisia. Kevättalvella happea on ollut niukasti syvänteessä, niin tuo- tantoa edeltävänä kuin sen jälkeisenäkin aikana. Useina talvina sy- vänne on ollut täysin hapeton. Kesällä tilanne on suhteellisen hyvä.
Kokonaistypen talviaikaiset pitoisuudet ovat pääsääntöisesti kesää korkeampia. Luonnon taustapitoisuuksiin verrattuna Vahangan typ- pipitoisuus on noin 1,5–2 -kertainen ja fosforipitoisuus noin 2–3 - kertainen. Järven käyttökelpoisuusluokka on nykyisellään tyydyttävä.
Kokonaisuutena tarkasteltaessa Vahangan vesi on rehevää.
Vahankajoki
Vahankajoki lähtee Vahankajärven kaakkoispäästä ja päätyy noin 9 km mutkiteltuaan Pääjärveen. Joki on suhteellisen leveä, koostuen selkeästi leveämmistä suvantoalueista sekä koski-osuuksista. Joen valuma-alue on 399 km2 ja koostuu pääosin ojitetuista suoalueista, talousmetsistä sekä peltoviljelmistä. Joen nykytila on käyttökelpoi- suusluokaltaan tyydyttävä ja rehevyystarkastelussa joki on veden- laadultaan rehevää.
MUU VESISTÖKUORMITUS
Hankealueen lisäksi Mustapuron valuma-aluetta kuormittavat Juu- vinsuon, Puntarisuon ja Konttisuon turvetuotantoalueet. Vahankajo- en vesistöaluetta kuormittavat lisäksi Kaijansuon, Heposuon, Isone- van, Vihisuon, Pärepuulamminnevan, Ristisoiden (kaksi) ja Laukerin- lammen turvetuotantoalueet.
Kuninkaanjoen valuma-aluetta kuormittaa hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Kuninkaansuon tuotantoalue sekä yksityinen Taatinneva. Li- säksi valuma-alueella sijaitsee Soinin kunnan jätevedenpuhdistamo.
Savonjoen valuma-alueella sijaitsee hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Korpisalonnevan turvetuotantoalue, Koppelonnevan, Marjamäen Savonnevan sekä Veteläsuon turvetuotantoalueet. Lisäksi Savonjo- keen johdetaan Vimpelin kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet.
Turvetuotantoalueiden lisäksi vesistöalueita kuormittaa maa- ja met- sätalous sekä haja- ja loma-asutus.
TURVETUOTANTO
Savonnevalla, Järvisalonnevalla, Heiniahonnevalla, Lypsinnevalla ja Koirasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta HAKU- menetelmällä sekä imuvaunu- ja mekaanisella kokoojavaunumene- telmällä. Palaturvetta tuotetaan palaturvemenetelmällä. Kaikkien tuo- tantoalueiden keskimääräinen vuosituotantomäärä, kun koko tuotan- tokelpoinen pinta-ala on käytössä, on yhteensä noin 523 000 m3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2030.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Tuotantoalueilla on vesienkäsittelyrakenteina laskeutusaltaat, sarka- oja-altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu vet- tä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Kuivatusvesien kä- sittelyä tullaan tehostamaan pintavalutuskentillä. Kaikkien uusien tuotantoalueiden (Heiniahonneva, Lypsinneva, Järvisalonneva ja Koirasuo) vesienkäsittelynä tulee olemaan pintavalutus. Vesien joh- taminen pintavalutuskentille vaatii pumppausta, jota tehdään sulan maan aikana.
Vesienkäsittelyn tehostaminen
Täydennyksessään 9.6.2006 hakija on esittänyt vesienkäsittelyme- netelmiä tehostettavaksi myös Savonnevan lohkoilla 7 ja 8 sekä Lyp- sinnevan lohkolla 19 rakentamalla 17,1 ha:n suuruinen kosteikko- alue 1, jonka osuus valuma-alueesta (369,4 ha) olisi 4,6 %.
Savonnevan lohkon 14 vedet tullaan jatkossa johtamaan lohkon 13 alapäässä olevalle pumppaamolle. Vesille rakennetaan uusi laskeu- tusallas LA 75. Pintavalutusaluetta 1 laajennetaan pintavalutusken- tällä 2. Jako-ojan kautta vedet jaetaan uudelle, yhdistetylle pintavalu- tuskentälle 3 (6,8 ha). Laajennuksen jälkeen pintavalutuskentän osuus valuma-alueesta on 4,7 %. Kentälle johdetaan kuivatusvedet lohkoilta 13 ja 14 yhteensä 136,3 ha:n tuotantoalueelta.
Koirasuon lohkon 20 ja osittain lohkon 21 vedet tullaan tehostamis- suunnitelman mukaan käsittelemään pintavalutuskentällä 5, jonka pinta-ala 6,3 ha on noin 5,0 % valuma-alueesta (125,7 ha). Valuma- alueesta on tuotantokelpoista aluetta 109,8 ha.
Koirasuon lohkon 22 ja osittain lohkon 21 vedet tullaan käsittele- mään pintavalutuksen avulla pintavalutuskentällä 7, jonka suunnitel- tu 3,4 ha:n ala on noin 4,1 % valuma-alueesta.
Koirasuon lohkojen 23, 24 ja 25 vedet tullaan johtamaan rakennetta- valle pintavalutuskentälle 6 luonnollisella laskulla. Pintavalutusken- tän suunniteltu 8,2 ha:n ala on noin 6,2 % valuma-alueesta (131,9 ha). Valuma-alueesta tuotantokelpoista aluetta on 120,8 ha, josta tuotantokunnossa on 99,9 ha ja loput 20,9 ha valmistelematonta.
Laskeutusaltaiden 9 ja 10 kautta johdettavien vesien pintavalutusta pintavalutuskentälle 12 selvitetään.
Heiniahonnevan lohkon 29 vedet käsitellään uuden suunnitelman mukaisella pintavalutuskentällä 11, joka olisi lohkon 63 eteläpuolella.
Pintavalutuskentän suunniteltu 1,8 ha:n ala on noin 3,9 % valuma- alueesta (46,2 ha). Valuma-alueesta on tuotantokelpoista aluetta 36,9 ha. Tuotantokelpoinen ala on kokonaan valmistelematonta.
Järvisalonnevan lohkoille 27 ja 28 on uusi vesienkäsittelysuunnitel- ma, jossa pintavalutuskentät tulevat kauemmas suon eteläpuolelle.
Järvisalonnevan kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä 9 ja 10. Lohkon 28 vesien käsittelyyn tarkoitetun pintavalutuskentän 9 suunniteltu 2,9 ha:n ala on noin 4,6 % valuma-alueesta (63,1 ha).
Valuma-alueesta on tuotantokelpoista aluetta 56,6 ha, joka on koko- naan valmistelematonta. Lohkon 27 vesien käsittelyyn tarkoitetun pintavalutuskentän 10 suunniteltu 1,7 ha:n ala on noin 5,1 %valuma- alueesta (33,1 ha). Valuma-alueesta on tuotantokelpoista aluetta 24,4 ha, joka on kokonaan valmistelematonta.
Päästöt vesistöön
Vahankajoen vesistöalueella olevien Savonnevan, Lypsinnevan (al- kuperäisen suunnitelman mukainen 5,0 ha:n alue) ja Koirasuon tur- vetuotantoalueiden kokonaiskuormitus on vuoden 2004 tuotantokel- poisten pinta-alojen perusteella laskettuna seuraava:
Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen laskennallinen Vahankajoen vesistöalueelle kohdistuva ainekuormitus on seuraava:
Laskennallinen vuotuinen nettohuuhtouma Savonnevalta Ähtävänjo- en vesistöalueelle on seuraava:
Ainekuormitus, kg/a
Kiintoaine Typpi Fosfori
Purkuvesistö Laskuojat Tuot.kelp.
ha
netto brutto netto brutto netto brutto
Mustapuro 3-7 385 9770 14600 2250 3180 66 103
Punsanjoki 8-10 ja 12 220 6660 9930 1420 2000 44 66
yhteensä 605 16430 24530 3670 5180 110 169
Ainekuormitus, kg/a
Kiintoaine Typpi Fosfori
Purkuvesistö Laskuojat Tuot.kelp.
ha
netto brutto netto brutto netto brutto
Mustapuro 3-7 385 5470 8230 2060 2920 55 86
Punsanjoki 8-10 ja 12 220 3810 5680 1250 1770 44 52
yhteensä 605 9280 13910 3310 4690 99 138
Laskuoja
Tuotantokelpoinen pinta-ala (ha)
Kiintoaine kg
Typpi kg
Fosfori kg Savonneva
Laskuoja 1 42,1 1280 280 9
Laskuoja 2 156,2 4730 1030 31
yhteensä 198,3 6010 1310 40
Laskennallinen vuotuinen huuhtouma tuotantoaikana Ähtävänjoen vesistöalueelle Savonjoen ja Kuninkaanjoen suuntiin Heiniahonne- van, Lypsinnevan, Järvisalonnevan ja Koirasuon tuotantoonoton ja tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton jälkeen (pin- tavalutus laskuojat 2–6) on seuraava:
Savonjokeen
Kuninkaanjokeen
Pöly, melu ja liikenne
Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyr- sinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.
Pölyäminen riippuu sääolosuhteista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta.
Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumi- sesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla.
Kaikilta viideltä turvetuotantoalueelta turve kuljetetaan yhteensä noin 60–80 rekkakuormalla vuorokaudessa noin 40–60 vuorokautena vuodessa. Turvetuotantoalueilta kuljetusreitit ovat itään: työmaantie Vehkaperäntie valtatie nro 16, länteen: työmaantie Niskakan- kaantie valtatie nro 16 ja etelään: Ryöstejärventie maantie nro 697.
Varastointi ja jätteet
Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä tuotantoalueiden varikko- alueilla siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen.
Säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain viideltä turvetuotantoalueelta yhteensä noin 2 500 l, kiinte- Laskuoja
Tuotantokelpoinen pinta-ala (ha)
Kiintoaine kg
Typpi kg
Fosfori kg
Savonneva LO 1 ja 2 198 5270 1190 37
Lypsinneva LO 2 27 540 150 4
Heiniahonneva LO 2 33 690 170 5
yhteensä 258 6500 1510 46
Laskuoja
Tuotantokelpoinen pinta-ala (ha)
Kiintoaine kg
Typpi kg
Fosfori kg
Järvisalonneva LO 3 ja 4 74 1560 390 11
Koirasuo LO 5 ja 6 114 2390 600 17
yhteensä 188 3950 990 28
ää öljyjätettä noin 420 kg, paristoja ja akkuja noin 130 kg, metalleja 1 700 kg, sekajätettä 13 m3 ja aumamuoveja 21 000 kg.
Työmailla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kasataan. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varas- toidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Kaikkien viiden turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 146 henkilötyövuotta. Tuo- tantoalueilla ei voi metsästää tuotanto- ja kunnostustoimien aikana.
Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua.
Marjastus on mahdollista vain tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympä- ristössä on suo- ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa es- teettä. Tuotantoalueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoi- lu- tai virkistysalueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Savonnevan turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset Ähtävänjoen vesistöalueella kohdistuvat ensisijaisesti Tipakanpuroon, Pohjoisjo- keen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Savonjokeen ja Kuninkaanjo- keen aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisempiä.
Laskennallisesti Järvisalonnevan ja Koirasuon turvetuotantoalueiden turvetuotanto nostaisi Torasjärven veden ravinnepitoisuuksia 10 – 20 %.
Torasjärven rannoilla on kymmenisen rantakiinteistöä ja Niemen ky- lässä, jossa järvi sijaitsee, on noin 30 vakinaista asukasta. Torasjärvi on ennestään ravinteikas ja hakija on katsonut, ettei turvetuotannon aloittaminen uusilla lohkoilla tule merkittävästi vaikuttamaan järven veden laatuun ja sen käyttökelpoisuuteen virkistyskäyttötarkoituksiin.
Tipakanpuro ja Pohjoisjoki ovat vähävetisiä metsäpuroja, joilla ei ole kalataloudellista tai virkistyskäyttöarvoa.
Tuotantoalueiden aiheuttama ainekuormitus on vuonna 2003 muo- dostanut noin 4-7 % Savonjoen yläosan ja 0,6 – 1,6 % koko Savon- joen ainekuormasta.
Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käy- tetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesi- en käyttökelpoisuuteen.
Savonnevan tämän hetkisen sekä vesiensuojelutason parantamisen jälkeisen (suluissa) ainekuormituksen aiheuttamat laskennalliset pi- toisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä ovat seuraavat:
Vuonna 1996 katselmustoimituksen yhteydessä on todettu, että Sa- vonnevan purkuvesien vesistövaikutukset Vahankajoen vesistöalu- eella heikentävät jo muutoinkin huonosti kuormitusta kestävien vesi- alueiden sietokykyä ja heikentävät näiden käyttökelpoisuutta. Tuol- loin on katsottu myös, että alapuolisten järvialtaiden läpivirtausluon- teesta, mataluudesta ja kuormituksen syklisyydestä johtuen haitalli- set vaikutukset ovat kulkeutuneet hyvinkin etäälle huuhtoutumispai- koilta. Tehostettaessa vesiensuojelua nykyisestä tasosta tulevat haittavaikutukset hakijan käsityksen mukaan vähenemään.
Kortejärven veden laadullisessa kehityksessä ei ole nähtävissä mi- tään erityistä suuntaa koko sen ajanjakson aikana, jona järven tilaa on tarkkailtu. Järvi on rehevä eikä se poikkea muista tuotantoaluei- den alapuolisista vesistöistä huolimatta siitä, että siihen laskee pur- kuvesiä sekä pohjoisilta että läntisiltä tuotantoalueilta. Tehostettavat vesiensuojelumenetelmät parantavat pitkällä aikavälillä myös Korte- järven tilaa. Kortejärveen tulevaan ravinnekuormitukseen vaikuttavat ratkaisevasti valuma-alueen muut turvetuottajat sekä muut maan- käyttömuodot.
Vaikutus kalatalouteen
Ähtävänjoen vesistöalueella kuivatusvesien vaikutukset kalastoon ja kalastukseen kohdistuvat voimakkaimmin Tipakanpuroon, Pohjoisjo- keen, Torasjärveen ja Toraspuroon. Näistä kalataloudellista merki- tystä on vain Torasjärvellä ja Toraspurolla. Toraspurossa on luontai- sesti lisääntyvä purotaimenkanta. Purotaimentiheys oli vuoden 1999 koekalastuksissa 2 kpl/100 m2. Myös Kuninkaanjoessa on luontai- sesti lisääntyvä purotaimenkanta, joka kuitenkin keskittyy joen ylä- juoksulle, Puntalankosken sillan yläpuolelle.
Kalatalouden kannalta Savonnevan, Lypsinnevan ja Heiniahonnevan kuivatusvesien vaikutukset Savonjoen yläosalla ovat siinä määrin vähäisiä, ettei niistä hakijan mielestä aiheudu korvattavia haittavai- kutuksia. Järvisalonnevan ja Koirasuon laajennusalueiden käyttöön- otosta aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi hakija on esittänyt Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle makset- tavaa vuotuista 300 euron kalatalousmaksua käytettäväksi haittoja estäviin toimenpiteisiin Torasjärvessä ja Toraspurossa.
Kiintoaine Kok.typpi Kok. fosfori Savonnevan alapuoliset vesistöt
mg/l µg/l µg/l
Ryöstöjärven luusua 1,3 (0,7) 287 (258) 8,9 (7,1)
Iso Punsan luusua 0,3 (0,2) 75 (66) 5,5 (1,8)
Punsanjoki laskussa Mustapuroon 0,3 (0,2) 64 (57) 2,0 (1,5)
Haukipuro laskussa Mustapuroon 0,9 (0,5) 195 (176) 6,0 (4,9)
Mustapuro laskussa Punsanjokeen 0,7 (0,3) 158 (131) 4,9 (3,5)
Kortejärvi laskussa Vahankaan 0,4 (0,2) 78 (66) 2,4 (1,8)
Kalataloudellisessa tarkkailuraportissa vuodelta 2004 todettiin Va- hankajoen vesistöalueella eniten haittaa aiheutuvan kalakantoihin Vahangalla järven heikentyneestä vedenlaadusta johtuen. Kaikilla vesialueilla koettiin tehdyssä kyselyssä turvetuotannosta aiheutuvan haittaa jonkin verran. Aikaisempaan verrattuna tilanne on kuitenkin nykytilanteessa parempi ja kalakannat ovat pysyneet suhteellisen vakaina.
Hakija on katsonut, että hankealueen Vahangan puoleisten turvetuo- tantoalueiden kuormitus aiheuttaa jatkossa yhä vähenevässä määrin vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastusedellytyk- siin. Kokonaan kuormitus ja siitä aiheutuvat haitat eivät kuitenkaan poistu. Jäljelle jäävä haitta voidaan estää 500 euron vuotuisella kala- talousmaksulla, joka käytettäisiin Vahangan ja sen yläpuolisten Mus- tapuron ja Punsanjoen vesialueiden kala- ja rapukantojen elinmah- dollisuuksia parantaviin toimenpiteisiin ja selvityksiin.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hakijan käsityksen mukaan turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövai- heineen vaaranna Hankasenkankaan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta.
Turvetuotantoalueiden läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä on yhdeksän vakituisessa tai vapaa-ajan käytössä olevaa kiinteistöä.
Hakijalle ei ole esitetty kaivoja koskevia valituksia. Hakijan käsityk- sen mukaan turvetuotantoalueilla ei ole merkittävää vaikutusta lähi- alueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueiden lähiympäristössä alle 500 m etäisyydellä on yhdeksän asuttua kiin- teistöä. Lähin asutus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä tuotanto- kentistä. Näillä tiloilla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutu- vaa viihtyvyyshaittaa tuotantokauden niinä päivinä kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on asutukseen päin. Asuinrakennusten ja tuotantokenttien välissä on ainakin osaksi mäntyvaltaista sekamet- sää, joka omalta osaltaan estää pölyn kulkeutumista tiloille. Pölyhait- ta ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puo- lilla. Ympäristöön leviävän pölyn määrään voidaan vaikuttaa mene- telmävalinnan ja auma-alueiden sijoittamisen avulla sekä huomioi- malla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lasta- uksen aikana. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen turve- pölystä.
Hakija on arvioinut muilla tuotantoalueilla tehtyjen pölyn leviämismal- linnusten perusteella, että valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) asetettu pölypitoisuuden (PM10) kalenterivuoden laskuarvon raja- arvo 50µg/m3 ei saata ylittyä.
Tuotantoalueita ympäröivä metsävyöhyke rajoittaa työkoneista syn- tyvän melun leviämistä. Hakijalle ei ole tullut valituksia turvetuotan- non aiheuttamasta melusta.
Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 dB(A) melu- vaikutus jää noin 100 – 150 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 dB(A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etääm- mälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa täysin avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Alle 300 metrin päässä asuinrakennuksesta on tuotantoaluetta vain pie- niä alueita. Tällöin aktiivista melua ja pölyä muodostavaa toimintaa asutuksen lähellä on varsin lyhytaikaisesti, millä on merkitystä melun ja pölyn muodostumisen sekä ympäristöön kantautumisen kannalta.
Lisäksi pääosa tuotantoalueesta sijoittuu huomattavasti etäämmälle sekä laajojen meluvaikutusta estävien metsäkannasten taakse.
Ympäristöriskit
Alueille on laadittu palosuojelusuunnitelmat. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Hätätilanteissa noudatetaan ISO 9002 laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueiden toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut
Alueella noudatetaan Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikköä koskevaa tarkkailuohjelmaa, joka sisältää ohjeet käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta. Savonneva on yksi ns. intensiivi- tarkkailussa olevista alueista, joilta valumia mitataan ympärivuotises- ti ja jatkuvatoimisesti. Päästötarkkailupiste sijaitsee Mustapuron va- luma-alueella lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolella.
Käyttötarkkailua on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan ja päästötark- kailua jatketaan lohkon 13 alapuolisen pintavalutuskentän alapuolel- la voimassa olevan ohjelman mukaisesti.
Savonnevan Lappajärveen laskevalle osalle perustetaan ympärivuo- tisesti toimiva tarkkailuasema esim. Järvisalonnevan pintavalutus- kentän alapuolelle.
Lisäksi muista laskuojista otetaan lisänäytteitä veden laatutiedon varmistamiseksi ja kuormituslaskennan tarkentamiseksi kahtena vuotena lupakaudella touko syyskuun aikana kerran kuukaudessa.
Vaikutustarkkailut
Vesistötarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti Mustapurossa, Kortejärvessä, Iso-Punsassa ja Vahangassa. Toras- järveen perustetaan pysyvä tarkkailupiste. Savonjoen yläosalle pe- rustetaan uusi tarkkailupaikka kohtaan, jossa Savonjoki alittaa Kyy- järvi–Vaasa valtatien.
Hakija on vuodesta 2000 lähtien tarkkaillut suoveden korkeutta Tori- saaren luonnonsuojelualueella ja Kelkkasuon rauhoitetulla alueella.
Hakija on esittänyt, että seurantaa jatketaan ohjelman mukaisesti tu- levallakin lupakaudella.
Hakija on vuodesta 1999 lähtien tarkkaillut hankealueiden kalatalou- dellisia vaikutuksia Vahankajoen vesistöalueella Keski-Suomen TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Ähtävänjoen vesistöalueen puolella ha- kija esittää kalataloudellisen tarkkailun toteuttamista Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voi sisältää määrävä- lein tehtäviä kalastustiedusteluja sekä koekalastuksia Torasjärvellä, Savonjoella ja Toraspurolla.
Soiden sijainti huomioon ottaen hakija on katsonut, ettei muuta vel- voitetarkkailua ole tarpeen järjestää alkavalla lupakaudella.
KORVAUKSET
Hakija on katsonut, että Savonnevan turvetuotantoalueiden vesien- suojelumenetelmien tehostamisesta huolimatta kuivatusvedet ylläpi- tävät osaltaan edelleen Kortejärven rehevää tilaa ja aiheuttavat välil- lisesti haittaa Arvolan tilan RN:o 1:240 vesistösidonnaiselle käytölle.
Haitat voidaan korvata 40 euron suuruisella vuosittaisella korvauk- sella. Muut hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria, että ne antaisivat perustetta korvausvelvoitteille.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
1) Kuulutus Itä-Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla Vahankajoen vesistöalueella sijait- sevien Savonnevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuk- sesta ympäristölupavirastossa sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 29.4.2005.
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnot Keski- Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen työvoima- ja elinkei- nokeskukselta, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kuntien ympäristön- suojeluviranomaisilta sekä Karstulan, Kyyjärven ja Soinin kunnilta.
Asian kuuluttamisesta on julkaistu 17.3.2005 ilmoitus Viiden Kunnan Sanomat -nimisessä lehdessä.
Lausunnot 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että lohkon 11 valmistelussa olevan osan ja Torisaaren luonnonsuojelualueen väliin on jätettävä riittävän leveä suojavyöhyke. Tarkkailuohjelmasta 14.10.1999 antamassaan lausunnossa ympäristökeskus on ehdotta- nut vähintään 60 metrin suojavyöhykkeen jättämistä.
Hakemuksessa esitetty turvetuotantoalueiden ainekuormitusten osuus valuma-alueilla on vanhentunut. Suomen ympäristökeskuksen vesistökuormituksen arviointijärjestelmän (VEPS) vesistökuormi- tusarvion mukaan Mustapuron valuma-alueella (14.674) turvetuo- tannon osuus kokonaisfosforikuormasta on 10 % ja kokonaistypen osuus 14 %. Ihmistoiminnasta aiheutuvasta kuormituksesta turvetuo- tannon osuus on maatalouden jälkeen toiseksi suurin ollen fosforin osalta 18,6 % ja typen osalta 28,1 %.
Savonnevan kuivatusvedet kohottavat vesistön kuormitusta ja ylläpi- tävät osaltaan alapuolisen vesistön rehevää tilaa. Hakijan tulisi vielä selvittää vesiensuojelun tehostamismahdollisuus virtaamansäätöä tehokkaammalla menetelmällä ainakin lohkoilla 9 ja 14. Lupapäätök- sessä tulee määrätä, että vesiensuojelun tehostamistoimenpiteiden valmistumisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristökeskukselle.
Ympäristökeskus on vastustanut luvan myöntämistä uusien alueiden kunnostamiseksi turvetuotantoon. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vedenlaatuaineisto osoittaa Vahankajoen vesistöalueen hei- kon tilan. Vesistöalue ei siedä enää lisäkuormitusta ja jotta vesistön tila pääsisi parantumaan, se edellyttää kuormituksen pienenemistä.
Melun ja pölyn osalta ympäristökeskus on katsonut, että päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja.
Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pö- lyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Kelkkasuon tarkkailun raportissa on ilmoitettava tuotantoalueen kuivatustilojen muutokset. Ympäristö- keskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Lupaehtojen tarkistusajankohta tulisi olla vuosi 2015.
2) Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa edellyttäen, että hakija maksaa työ- voima- ja elinkeinokeskukselle 2 500 euron vuotuisen kalatalous- maksun sekä tarkkailee toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjel- man mukaisesti. Hakemuksessa esitetyille uusille ja valmistelemat- tomille tuotantoalueille ei tule myöntää lupaa.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että tuotantoalue sijait- see Vahankajoen vesistöalueella, joka on rehevöitynyt voimakkaasti mm. turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vaikutuksesta. Ve- sistöalueen kalatalouden perustoiminnot ovat heikentyneet ja lajisuh- teet vääristyneet. Hoitokustannusten voidaan arvioida tulevaisuu- dessa lisääntyvän riippumatta kuormituksen suunnasta. Aiheutunei- siin haittoihin suhteutettuna maksua tulee korottaa nykyisestä. Kala-
talousmaksuilla on hoidettu turvetuotantoalueiden alapuolisten vesi- alueiden kalakantoja istuttamalla kuhaa, järvisiikaa ja jokirapua. Ny- kyinen maksu on osoittautunut käytännön toteutuksessa täysin alimi- toitetuksi. Se ei ole riittänyt koko vahinkoalueen kalataloudelliseen hoitoon, joten maksu on kohdennettu vain tärkeimmille vesialueille.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Vahankajoen vesis- töalueella tule sallia uutta turvetuotantokapasiteettia vesistöalueen sietokyvyn ylittävän kuormituksen ja kala- sekä raputaloudellisten haittojen ilmenemisen vuoksi. Tilanne muuttuu vasta kuormituksen pienentyessä vesistön sietokyvyn mukaiselle tasolle. Tuotannosta poistuneen suoalan vaikutus ei vielä näy vesistössä.
3) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei turvetuotantoalueille tulisi myöntää lupaa, jollei vesiensuojelutoi- menpiteitä tehosteta kaikkien tuotantolohkojen osalta. Alueen vesis- töt ovat kärsineet pahasti turvetuotannon aiheuttamasta kuormituk- sesta. Kaikkien valuma-alueen toimijoiden tulisi todellisten mahdolli- suuksien mukaan vähentää päästöjään vesistöön. Työvoima- ja elin- keinokeskus on katsonut, että luvansaajan tulisi tarkkailla hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen ja Pohjanmaan TE- keskusten hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toi- mitettava TE-keskuksille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi luvansaajan on suoritettava 3 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE- keskukselle. Mikäli hakija tehostaa vesiensuojelutoimenpiteitä, mak- sua voidaan vähentää suhteessa kuormitukseen. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien, ainakin Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa.
4) Kyyjärven kunta on todennut, ettei hankkeesta kohdistu Kyyjär- ven suuntaan vesistön kautta tulevaa kuormitusta. Eräiltä osin Sa- vonnevan turvetuotantoalue sijaitsee melko lähellä Kyyjärven Veh- kaperän kylän asutusta. Turvetuotannon toiminnoissa on huomioita- va asutuksen läheisyys ja etenkin nostotoiminnassa on käytettävä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa pöly- ja meluhaittojen torjumi- seksi.
5) Karstulan kunta on katsonut, että vesistöön tulevaa kuormitusta on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä vähentämään ja myös turve- tuotannossa on vanhoilla tuotantoalueilla vesiensuojelua parannet- tava ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Karstulan kunnan käsityksen mukaan turvetuotantoalueiden vesien puhdistaminen vä- hintään pintavalutuksella vastaa ympäristönsuojelulain 4 §:ssä tar- koitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kunta on todennut, ettei hakija ole hakemuksessaan selvittänyt min- ne jätteeksi päätyvä aumamuovi on tarkoitus toimittaa. Tuotantoalu- eilla syntyvät muovijätteet on toimitettava jätteenkeräykseen, mutta mikäli muoville löytyy hyötykäyttömahdollisuus, se on toimitettava
hyötykäyttöön. Kaikki turvetuotannosta aiheutuva haitta on korvatta- va haitankärsijöille täysimääräisenä.
6) Soinin kunta on todennut, että turvetuotanto on aiheuttanut luon- nolle huomattavia muutoksia. Lisääntyvä tuotanto heikentää entises- tään alapuolisten vesistöjen tilaa rehevöittämällä vesistöjä ja heiken- täen veden laatua. Kasvava turvetuotanto heikentää tonttien arvoa ja kysyntää. Ongelmia on jo nykyisellä tuotannolla ja viime vuosina ke- säasukkaat ovat olleet asiasta erityisen huolissaan. Lupaa haetaan alueelle, joka liittyy kiinteästi Kuninkaanpuiston luontomatkailualuee- seen Hankajärvi-Limajärvi Natura-alueella. Vapaa-ajan lisääntyessä matkailun merkitys elinkeinona tulee kasvamaan ja luontoarvoilla, erityisesti vesistöillä, on keskeinen merkitys matkailun kasvussa.
Soinin kunta on yhtynyt Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausun- toon, ettei hakemuksessa mainituille lisäalueille tule myöntää ottolu- paa ja käytössä olevilla ja valmistuneilla turvetuotantoalueilla tulee löytää tehokkaammat vesiensuojelumenetelmät kuin vain virtaaman- säätömenetelmät. Kunta on yhtynyt myös kunnan lausunnon liittee- nä olevaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että Soinin kunta on rantayleiskaavassa varannut 22 uutta lomaraken- nuspaikkaa järvien rannoille. Turvetuotanto vaikuttaa virkistysaluei- den hankintaan ja alentaa mahdollisesti niiden arvoa.
Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se puolla lupaa Savonnevan tuotannon laajennukselle lohkoilla 19 ja 25. Lohkoille 24 ja 25 on esi- tetty vesiensuojelurakenteena maaperään imeytystä/haihdutusta.
Ympäristökeskus on pitänyt tätä riittävänä puhdistusmenetelmänä.
Muilla tuotantolohkoilla tulee vesiensuojelun tasoa tehostaa, koska tuotanto on laajaa ja se jatkuu vielä pitkään. Jos muiden tuotanto- lohkojen vesiensuojelua ei voida tehostaa pintavalutuksella tai vas- taavan tehoisella menetelmällä perustason vesiensuojelumenetelmi- en lisäksi, hakijan tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemiallinen puh- distus. Mikäli vesiensuojelua ei voida tehostaa, ympäristökeskus on katsonut, että luvanmyöntäjän tulee harkita ympäristöluvan epäämis- tä niille alueille. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelura- kenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön.
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet
7) 7.1 ja 7.2 (Penninki RN:o 1:389, Vahanka, Karstula) ovat vastus- taneet luvan myöntämistä. He omistavat vapaa-ajanasunnon Valk- kunajärven rannalla ja ovat katsoneet, että näin monien vesistöjen läheisyydessä tulisi turpeennosto ehdottomasti lopettaa ja estää ve- sistöjä enempää saastumasta.
8) 8.1 ja 8.2 (Vaihtola RN:o 1:90, Vahanka, Karstula) omistavat sau- namökin Kortejärven rannalla ja he ovat katsoneet, että turvetuotan- non takia Kortejärven veden laatu on muuttunut erittäin huonoksi.
Virkistyskäytön kannalta järven tila on kestämätön. Järven kalakanta
on yksipuolistunut ja rapukanta on pienentynyt huomattavasti. Turve- tuotannon takia vesi on sameaa ja limaista. Järvessä uiminen aihe- uttaa ihottumaa ja kutinaa. Mustapuron ja Kortejoen jokisuistot ovat madaltuneet turvesuolta tulevan turpeen kasaantuessa jokisuistojen pohjaan. Pohjaan kerääntynyt turve on madaltanut myös järven luo- teisosaa, jonka vuoksi veden virtaussuunta on kääntynyt lähemmäs järven pohjoisosaa. Turvetuotannon jatkaminen ja lisääminen edel- lyttäisi, että kaikki Savonnevan kuivatusvedet olisi käsiteltävä tehos- tetusti. Laskeutusaltaiden määrää olisi lisättävä, niiden olisi oltava nykyistä syvempiä ja niiden kunnosta ja tehosta olisi huolehdittava.
Myös pintavalutuskentän, sarkaoja-altaiden, virtaaman säätöpatojen sekä maaperäimeytys- ja haihdutusalueiden kunnosta olisi huoleh- dittava niin, että ne toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla haitallis- ten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi.
9) 9 (Heikkilä RN:o 1:336, Vahanka, Karstula) on todennut, että ve- den virtaama pitkin Vahankaa on sekä Kortejärvestä että Valkkunas- ta kohti Heikkilän tilaa. Erityisesti paikka, jossa Valkkuna laskee Va- hankaan on hyvin lähellä tilan rantaa ja rantasaunoja, jotka sijaitse- vat lahdenpoukamassa, minne turveaines kerääntyy ja jää sinne py- syvästi. Turvetuotannosta ja veden virtaamasta johtuen Heikkilän rantavedet ovat todella pahoin saastuneet. 9 on katsonut, että ranta- veden saastuminen alentaa niin koko Heikkilän tilan kuin siitä erilli- sen rantapalstan myyntiarvoa ja saastuneisuus haittaa omaakin vir- kistyskäyttöä. Ahonen on vastustanut luvan myöntämistä. Ennen päätöstä tulisi suorittaa katselmus haittojen toteamiseksi. Vapo Oy tulee joka tapauksessa velvoittaa maksamaan 9:lle 20 000 euroa Heikkilän tilan ja rantapalstojen arvonalenemisen korvaamiseksi.
10) 10.1 ja 10.2 (Suviranta, RN:o 13:46, Vahanka, Karstula), 10.3 (Ryysyranta RN:o 13:45, Vahanka, Karstula) ja 10.4 (Vahankala RN:o 13:48, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämis- tä. He ovat katsoneet, että turvetuotannosta ja sen kuivatusvesien riittämättömästä käsittelystä on jo aiheutunut Vahankajärven veden- laadulle haittaa. Kuivatusvesien käsittely hakemuksessa esitetyllä tavalla aiheuttaa veden ainepitoisuuksien lisääntymistä, josta väis- tämättä aiheutuu haittaa Vahangan virkistyskäytölle, kalastolle ja ka- lastukselle.
11) Ähtärinreitin kalastusalue on todennut, että kyseillä soilla on nostettu turvetta jo pitkään. Vuosien saatossa on ollut nähtävissä, et- tä alueen ympäristöarvot ja vesistön virkistyskäyttö on huonontunut huomattavasti. Tähän on vaikuttanut ravinnekuormituksen merkittä- vä lisääntyminen sekä ranta-alueiden ja erityisesti jokisuiden kasvilli- suuden lisääntyminen. Kalapyydykset likaantuvat entistä nopeammin ja kalan maussa on tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan.
Kalastusalue on katsonut, ettei lisäalueiden käyttöönottoon tule myöntää uusia lupia. Lisäksi nykyisiltä alueilta tulevien pintavesien tehokkaaseen puhdistamiseen tulee ympäristölupapäätöksessä kiin- nittää suurta huomiota.
12) Vahangan kalastuskunta on pyytänyt ympäristölupahakemuk- sen käsittelyssä huomioimaan kala- ja raputaloudellisten haittojen korvaamisen (kalatalousmaksu) edelleen, vähintään entisen suurui- sena.
13) 13 on vastustanut luvan myöntämistä.
14) 14.1, 14.2 ja 14.3 (Leppälä RN:o 1:258, Vahanka, Karstula) ovat ensisijaisesti vastustaneet luvan myöntämistä turvetuotannon jatka- miselle ja laajentamiselle. Toissijaisesti he ovat vaatineet täyttä kor- vausta kiinteistöilleen aiheutuvasta haitasta.
14:t ovat katsoneet, että vanhaa toimintaa on arvioitava uudelleen voimassa olevan ympäristönsuojelulainsäädännön valossa siten, et- tä vanha toimintaa saa jatkua, mutta tämän päivän puhdistusteknii- kalla ja -vaatimuksilla toteutettuna. Uutta tuotantoalaa ei kuitenkaan tule sallia käyttöönotettavaksi. Vuonna 1997 määrätyillä korvauksilla ei ole kyetty puuttumaan ja estämään erityisesti veden laadun mer- kittävää huonontumista. Veden näkyvyys on huonontunut huomatta- vasti ja uidessa iholle tarttuu ruskea turveliete. Nykyisillä puhdistus- menetelmillä ei ole voitu estää vedenlaadun huonontumista. Muistut- tajat ovat katsoneet, että haitan korvaaminen rahana ei poista sitä haittaa, mitä noin 800 – 1 000 hehtaarin turvetuotantoalue aiheuttaa alueen loma-asukkaille sekä Natura-alueille ja niihin liittyville alueille.
15) 15.1 ja 15.2 (Luomala RN:o 6:60, Kuninkaanjoki, Soini) ovat esit- täneet vaatimuksen turvetuotannon melu- ja pölyvaikutusten rajoit- tamisesta voimassaolevien säädösten mukaisiksi sekä Pienen Viita- lammen veden pinnan säilymiseksi nykyisissä rajoissa. Muistuttajat ovat vaatineet veden laadun mittausta ennen turvetuotannon aloit- tamista Viitasuolla sekä vuosittain elokuun loppuun mennessä. Täs- sä yhteydessä tulisi suorittaa myös turvepölymittaus, josta tehtävä pöytäkirja tulisi toimittaa muistuttajille. Pienestä Viitalammesta las- kevan puron toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa sekä kesä- että talviaikaan ja tulva-aikana. Kaikki turvetuotannosta aiheutuvat haitat on arvioitava ulkopuolisen arvioitsijan toimesta ja korjattava.
Vahinko, jota ei ole mahdollista korjata tai ennallistaa, on Vapo Oy:n korvattava.
16) 16.1 ja 16.2 (Kotilehto, RN:o 1:310 ja 1:110, Vahanka, Karstula) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. He ovat katsoneet, että tur- peennostosta aiheutuva kuormitus Vahankajärveen ja Kortejärveen on jo tässä vaiheessa niin suuri, ettei järvien kunto kestä lisäkuormi- tusta vähäisessäkään määrin. Vesien laatu on jo nyt ala-arvoinen.
Rannoille kulkeutuu ”turvemössöä” ja jokisuut ja rannat ovat rehevöi- tyneet ja kasvavat umpeen. Kaikki tämä on johtunut suurista turve- alueista ja suurista nostomääristä. Järvien vesien syvyys on pienen- tynyt huolestuttavan paljon turpeennostojen alettua ja kuivatusvesien johtamisesta jokia myöten järviin. Kalastusta ei voi harjoittaa, koska kalakanta on melkein hävinnyt järvistä. Keskikesällä ei järvissä voi uida eikä ottaa saunavesiä tai käyttää pyykinpyykin tai mattojen pe-
suun. Toimenpiteenä muistuttajat ovat vaatineet jo aiheutettujen haittojen korjaamista.
Muistuttajat ovat vaatineet, että luvan saajan on ennen toimintansa jatkamista tai uuden luvan myöntämistä ruopattava jokien ja järvien pohjat turvemössöstä ja puhdistettava jokisuut ja ranta-alueet kais- lasta sekä hapetettava järvet ja istutettava uutta kalakantaa.
Jos toiminta jatkuu vanhoilla tuotantoalueilla, tulisi kaikki kuivatusve- si muistuttajien mielestä maastoimeyttää. He ovat katsoneet, ettei mikään rahasumma maanomistajille korvaa sitä vahinkoa, minkä Vapo Oy on turpeennostolla saanut vuosien myötä aikaan.
17) 17 (Nurmela RN:o 9:63, Kivijärvenkylä, Soini) on vastustanut lu- van myöntämistä. Hautala on kertonut ostaneensa vapaa- ajanasuntonsa Iironjärven rannalta kun järvi oli moitteettomassa kunnossa. Vuosien saatossa järven kunto on huonontunut turvetuo- tannon myötä. Järven mataluuden huomioon ottaen se ei kestä enää kyseisestä toiminnasta johtuvaa kuormitusta.
18) 18 (Perttula RN:o 15:34, Kivijärvenkylä, Soini) on esittänyt samat vaatimukset kuin 17 edellä kohdassa 17).
19) 19 (Jukkala RN:o 15:20, Kivijärvenkylä, Soini) on esittänyt samat vaatimukset kuin 17 edellä kohdassa 17).
20) 20.1 ja 20.2 (Syli RN:o 1:450, Vahanka, Karstula) ovat vastusta- neet uusien lupien myöntämistä turvetuotantoon. He ovat todenneet, että Vahankajärvi on jo nyt rehevöitynyt ja huonossa kunnossa. Poi- kolaiset ovat katsoneet, että turvetuotantoa pitäisi vähentää ja kiin- nittää huomiota siihen, miten haittoja voitaisiin nykyisen tuotannon tasolla vähentää ja järven tilaa parantaa.
21) 21 (Ahola RN:o 1:47, Vahanka, Karstula) on todennut, että Kor- tejärven ja Vahankajärven veden laadun huonontumisen takia ranto- jen arvo on laskenut. Koskinen on esittänyt tätä korvattavaksi, koska hän omistaa rantaa järvien rannoilla noin kilometrin.
22) 22 (Kujala RN:o 21:23, Kuninkaanjoki, Soini) on todennut, että Kujalan tilasta on vuokrattu Vapo Oy:lle noin 28 hehtaarin määräala.
Sopimuksesta huolimatta Vapo Oy ei ole toimittanut Karille tarkistet- tua karttapiirrosta alueesta. Kujalan tilalle on kaivettu useita syviä laskuojia, jotka vaikeuttavat metsänhoitoa ja hakkuita. 22 on vaatinut rumpujen rakentamista laskuojiin, joiden paikat tulee selvittää kat- selmuksessa.
Rapavalkeinen -niminen lampi sijaitsee kokonaan Karin tilalla. Lam- men veden laatua ei ole tutkittu kertaakaan. syksyyn 2004 saakka lohkolta 23 vedet on johdettu Rapavalkeiseen ja siitä edelleen Koira- lammen kautta eteenpäin. Tämä on huonontanut veden laatua. Vuo- den 2004 aikana lohkolta 23 tulevaa laskuojaa on syvennetty ja ve- det ohjattu suoraan Koiralampeen. Tämä on aiheuttanut sen, että
Rapavalkeisen vedenpinta on alkanut laskea. Lohkolta 23 laskeutuu näkyvää pölyä veteen pohjoisen suunnan tuulella tuntuvasti. Lisäksi itä-kaakon suunnalla alle 500 metrin etäisyydellä on lohko 24. 22 on katsonut, ettei Rapavalkeisen keskivedenkorkeutta saa laskea ja Vapo Oy tulee lisäksi määrätä tarkkailemaan Rapavalkeisen veden laatua.
Koiralampeen on johdettu vedet lohkoilta 23 ja 24, mikä vaikuttaa veden laatuun. Varsinkin länsituulella pölylaskeumat Koiralampeen ovat tuntuvat. Lammen vedenlaadun seurantaa ei ole tehty. Näyte on otettu ainoastaan kerran vuonna 1995. Myös Koiralammen vettä tulee Karin mielestä tutkia säännöllisesti.
22 on todennut, että kesään 2004 saakka vesiä on johdettu lohkon 23 pohjoisosasta sekä lohkolta 22 22:n omistaman maan kautta Mustajokeen ja sitä pitkin Kuninkaanjokeen. Vapo Oy on ilman lupaa kaivanut laskeutusaltaan lohkon 23 länsipuolelle ja jättänyt maat le- vittämättä sekä kaivanut suuren laskukanavan osittain 22:n omista- malle maalle. Haittojen poistamiseksi 22 on vaatinut laskukanaviin- ja ojiin tehtäväksi riittävän määrän rumpuja. Rapavalkeisen tai Koira- lammen syvyyttä ei saa alentaa. Mikäli ympäristölupaan ei voida määrätä yksityiskohtaisesti korvattavia vahinkoja kullekin maanomis- tajalle, tulee näistä ja haittaa vähentävistä toimenpiteistä (kuten silta- rummut) antaa yleisluonteinen määräys. Yksityiskohtaiset vaatimuk- set 22:n tulee esittämään toimitettavassa katselmuksessa.
22 on vielä todennut Ryöstöjärven osalta, että se on rehevöitynyt, muttei umpeenkasvanut kuten hakemuksessa on esitetty. Ryöstöjär- ven vedenlaatua olisi tullut välttämättä seurata, koska sinne on joh- dettu vesiä ilmeisesti yli 20 vuotta. Viitapuro ei ole leveimmiltäkään kohdin kuin muutamia metrejä leveä. Viitajoen leveys on muutamia metrejä vasta lähellä Iso-Punsaa, mihin se laskee. Iso-Punsa kuuluu osin rantayleiskaavaan ja osin ranta-asemakaavaan. Molemmat kaavat on vahvistettu.
Hakijan 1. vastine
Vapo Oy on antanut 17.6.2005 vastineen muistutusten ja lausunto- jen johdosta.
Keski-Suomen ympäristökeskuksenlausunnon johdosta hakija on todennut, että kolmion muotoisen Torisaaren luonnonsuojelualueen etelä- ja lounaispuolinen 5,5 ha osa lohkoa 11 on sarkaojituksella peruskuivatettu 1980-luvulla ja suojelualueen lounaaseen suuntau- tuva kärki on lähimmillään 10 m päässä tuotantoalueen em. osan nurkasta etääntyen itään päin siitä. Muut osat noin 19,9 ha samaa lohkoa on ojitettu talvella 2004/2005. Viimeksi mainitun alueen etäi- syys suojelualueesta on noin 40 m. Se kuivattava vaikutus, joka voi olla mahdollinen, on voinut tapahtua jo 1980-luvulla ja tilanne ei enää siitä muutu. Voimassa olevan luvan mukaisella toiminnalla ei kajota rauhoitettuun alueeseen. Luvassa määrättyä tarkkailua suori- tetaan suojelualueen vastakkaisella eli itäpuolella.
Hakija on viitannut AA:n opinnäytetyöhön, jonka tulosten perusteella virtaaman säätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Hakijan käsityksen mu- kaan hakemuksessa esitetty vesienkäsittelyn tehostaminen YSL:n 43 §:n 3 momentin määräykset huomioon ottaen tarkoittaa Savon- nevan olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Vahankajoen vesistöalueella olevilta lohkoilta on poistunut pinta-alaa jo yhteensä 102,5 ha. Näitä poistuneita alueita korvaamaan hakija on sisällyttänyt suunnitelmaan laajennusaluetta yhteensä 21,7 ha, eikä noin 44 ha, kuten ympäristökeskus on esittänyt. Savonnevan tuotantoalue ei voimassa olevaan lupaan nähden kasva, vaan jää noin 153 ha pienemmäksi. Hakija on katsonut, että näiden lisäaluei- den käyttöönottoon voidaan myöntää lupa hakemuksen mukaisesti.
Hakemuksessa esitetyt laskelmat osoittavat, että hankealueelta ve- sistöön kohdistuva ainekuormitus vähenisi vesiensuojelun tehosta- misen myötä huolimatta lisäalueiden käyttöönotosta. Eniten (44 %) vähenisi kiintoainekuormitus. Ravinnekuormituksen kohdalla alenema on 10 % luokkaa. Vahangan vesistöalueen veden laatu määräytyy pääasiassa valuma-alueelta muista lähteistä tulevan kuormituksen mukaan. Mustapuron valuma-alueella turvetuotannon osuus kokonaisainekuormituksesta on ympäristökeskuksen lausun- nonkin mukaan kuormitteesta riippuen vain 10 – 14 % luokkaa.
Keski-Suomen ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksien vaatimuksista hakija on todennut, että voimassa olevassa luvassa kalatalousmaksu on 7 000 mk eli 1 177,30 euroa ja se koskee sekä Kaijansuon että Savonnevan yhteensä 1 320 hehtaaria. Tässä asi- assa on kysymys yksinomaan Savonnevan toiminnan kalataloudel- lisista vaikutuksista, jotka vielä vesiensuojelun tehostumisen myötä vähentyvät. Hakija on paljoksunut maksuvaatimusta ja todennut, että hakijan esittämä 500 euron vuosittainen kalatalousmaksu on riittävä estämään aiheutuva kalataloudellinen haitta. Tästä 500 euron mak- susta vähäisempi osa on määrättävä käytettäväksi Viitajoessa ja Iso- Punsassa (järvi jakaantuu kummallekin TE-keskukselle). Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.
Soinin ja Karstulan kuntien vaatimusten osalta hakija on viitannut soveltuvilta osin Keski-Suomen ympäristökeskuksen kohdalla lau- sumaansa.
7.1 ja 7.2: sekä 8.1 ja 8.2:n vaatimusten johdosta hakija on katso- nut, että asiassa on pääosin kysymys jo käynnistetystä toiminnasta ja toistaiseksi voimassa olevan luvan ehtojen tarkistamisesta. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja vaatimus hakemuksen epä- ämisestä on hylättävä.
9 ym:n sekä Ähtärinreitin kalastusalueen vaatimuksista hakija on todennut, että asiassa on pääosalta kysymys jo käynnistetystä toi- minnasta ja toistaiseksi voimassa olevan luvan ehtojen tarkistami- sesta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja vaati-
