HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

LUPAPÄÄTÖS

Nro 126/05/1

Dnro Psy-2004-y-179

Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2005

ASIA

LUVAN HAKIJA

PL 6

00721 Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE5 TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8

Vesistön tila ja käyttö ... 8

Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 8

Kalatalous ... 9

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9

Vaikutus pintavesiin ...9

Vaikutus kalatalouteen... 9

Vesilain mukainen intressivertailu... 9

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10

Käyttötarkkailu ... 10

Päästötarkkailu ... 10

Vaikutustarkkailu... 10

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 10

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 11

Kalataloudelliset velvoitteet... 11

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 11

Lupahakemuksen täydennykset ... 11

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 11

Muistutukset ja mielipiteet... 12

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 14

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 16

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 16

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 16

Vesitalousluvan määräykset ... 16

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 16

Päästöt pintavesiin... 16

Päästöt ilmaan ... 17

Melu ja tärinä ... 17

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 17

Varastointi... 17

Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 18

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 18

Toiminnan lopettaminen... 18

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 18

RATKAISUN PERUSTELUT... 18

Lupaharkinnan perusteet ... 18

Luvan myöntämisen edellytykset ... 19

Vesitalouslupa ... 19

Ympäristölupa... 19

Lupamääräysten perustelut ... 19

Vesitalousluvan määräykset ... 19

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19

Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 20

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 21

Toiminnan lopettaminen... 21

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 21

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 21

Päätöksen voimassaolo ... 21

Lupamääräysten tarkistaminen... 22

Korvattavat päätökset ... 22

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 22

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 22

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22

KÄSITTELYMAKSU... 23^U Ratkaisu ... 23

Perustelut... 23

Oikeusohje ... 23

MUUTOKSENHAKU ... 24

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ympäristölupavirastoon 29.12.2004 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesita- louslupaa toiminnan jatkamiseen Inarin kalanviljelylaitoksella siten, että -laitokselle johdettava vesimäärä on nykyisen luvan mukainen eli enintään 0,5 m³/s,

-käytettävä kuivarehumäärä on 48 000 kg vuodessa, -fosforikuormitus on 360 kg vuodessa,

-kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on 40 000 kg vuodessa.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Inarin kirkonkylässä Juutuanjoen varrella noin 1,5 km päässä Inarijärvestä. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1951.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.

Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheut- taa vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 28.10.1974 antaman päätöksen (nro 83/74/I), 13.5.1982 antaman päätöksen (nro 35/82/I) ja 21.11.1994 antaman päätöksen (nro 93/94/1) nojalla. Vesistötoimikunnan 17.4.1952 antama päätös nro 322 on kumoutunut myöhemmin annetuilla päätöksillä.

Laitos sijaitsee valtion maalla. Vuokranantajana on Senaatti-kiinteistöt.

Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi.

Laitosalue on Inarin kirkonkylän asemakaava-alueella. Se on kaavamer- kinnällä kalankasvatuslaitoksen alue (M-kk).

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Laitoksen päätehtävänä on ylläpitää toimialueensa uhanalaisia ja vaaran- tuneita arvokalakantoja viljelyssä ja tuottaa niiden mätiä ja poikasia jatko- kasvatukseen ja istutuksiin. Viljelytoiminnan keskeisin tuotantotehtävä on tuottaa mätiä ja poikasia Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutuksiin.

Inarin kalantutkimus ja vesiviljelyä hallitsevaa Riista- ja kalatalouden tutki- muslaitosta tulosohjaa maa- ja metsätalousministeriö, joka asettaa myös viljelytoiminnalle avaintulostavoitteet. Inarin laitoksen toiminnan tuloksena on voitu toteuttaa mm. Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutustavoitteet ja kompensoida säännöstelyn aiheuttama haitta kalakannoille.

Vesilain mukainen toiminta

Laitokselle saadaan johtaa vettä Juutuanjoesta patoaltaan kautta enintään 0,5 m³/s.

Tuotanto tapahtuu muovi- ja teräsaltaissa halleissa. Altaita on 102 kpl yh- teispinta-alaltaan 1 820 m². Laitoksen ulkoalueella on vaihteleva määrä al- taita kalojen tilapäistä varastointia ja kalojen merkintää varten. Niissä ole- via kaloja ei ruokita.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaan kuivarehua saadaan käyttää enintään 56 000 kg vuodessa. Käytettävän rehun on sisällettävä mahdollisimman vähän fosforia. Rehun fosforipitoisuus tulee selvittää La- pin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Yliruokintaa ei saa tapah- tua ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Fosforikuormitus saa olla enintään 360 kg vuodessa.

Kalatautiriskien välttämiseksi käytetään yksinomaan kuivarehuja, jotka hankitaan piensäkeissä ja säilytetään jäähdytetyssä varastossa. Rehut ovat tavanomaisia perusrehuja, joiden fosforipitoisuus on 0,8–1,3 %.

Laitoksella on käytössä tietokoneohjattu ruokinta, jonka ohjaus säätää ruo- kintaa kalan lajin ja koon, virtaaman ja happipitoisuuden sekä rehun ener-

giavahvuuden mukaan. Järjestelmä vähentää automaattisesti annostusta, jos veden lämpötila muuttuu rehun hyväksikäytölle epäedulliseksi.

Suurin osa laitoksen kalastosta on massallisesti emokaloja, jotka eivät enää ole aktiivisen kasvun vaiheessa. Näillä pääosa rehun energiasta ku- luu ylläpitoaineenvaihduntaan sekä mädin ja maidin tuotantoon ja vain pie- ni osa kasvuun. Tällaisessa tuotannossa on rehukerroin poikastuotantoon verrattuna suuri. Rehukerrointa ei siten voi vertailukelpoisesti soveltaa tuo- tannon ja ruokinnan tehokkuuden ohjaukseen ja mittaukseen. Emokalat kasvatetaan vanhoiksi, joten niiden luonnollinen kuolleisuus on suurempi kuin kasvatuskaloilla. Kuolleisuus pienentää nettolisäkasvua ja osaltaan heikentää kasvukauden tuotantoluvuista laskettavissa olevaa rehukerroin- ta.

Vuosina 2000–2003 kasvatuksessa käytettiin rehua 14 330–21 800 kg/vuosi , keskimäärin noin 18 500 kg/vuosi. Kalaa kasvatettiin lisäkasvuna 10 093–16 415 kg/vuosi, keskimäärin 14 125 kg/vuosi. Laitoksen toimin- nan luonne aiheuttaa tuotantomäärään sellaista väistämätöntä vaihtelua, jota ei ole tavanomaisessa istukas- ja ruokakalatuotannossa. Alle mädin- ja maidintuotantoikäisten emokalojen biomassa riippuu emoparvien uusimis- rytmistä, joka ei ole tasainen, vaan on sidonnainen parvien kokoon, ikään, lukumäärään, säilyvyyteen ja geneettiseen monimuotoisuuteen. Vaihtelu tulee ottaa huomioon luvan mitoituksessa.

Emokalahallista kaikki vedet johdetaan kahteen pyörreselkeyttimeen, joi- den kartioiden pohjalta lietevedet pumpataan kunnalliseen viemäriverk- koon. Poikashallin altaissa on kaikkien vesien rumpusiivilöintimahdollisuus, jolloin lietevedet pumpataan kunnalliseen viemäriverkkoon. Lietevettä pumpataan emokalahallin selkeyttämöltä kesällä 5 kertaa ja talvella 1 kerta vuorokaudessa, poikashallin rumpusiivilältä kasvukaudella (touko-syyskuu) 10–40 kertaa ja talvikaudella allaspesujen yhteydessä (1 kerta/viikko).

Vuosittain lietevesiä pumpataan emokalahallista noin 440 m³ ja poikashal- lista noin 220 m³. Hautomon ja siihen liittyvän pienpoikashallin vesiä ei kä- sitellä. Laitoksen vedet johdetaan putkea pitkin Juutanjoen Alakoskeen.

Laitoksella syntyvät asumajätevedet johdetaan oman pumppaamon kautta kunnan viemäriin.

Laitoksella kuollet kalat, 2 000–3 000 kg/vuosi, välisäilytetään jätekalasäili- öissä propionimuurahaishapposeoksessa ja viedään Sodankylän kaato- paikalle. Rehusäkit, pakkausjätteet ja talousjäte viedään Inarin kunnan siir- tokuormaus- ja hyötyjäteasemalle.

Mahdollisesti ylijääneet kemikaalit, loistelamput, paristot, tietokoneet ja akut toimitetaan suoraan tai kunnallisen jätehuollon kautta ongelmajätelai- tokseen.

Värimerkinnän kylvetysliuosta, jossa on alitsariinipunainen-väriainetta noin 40 mg/l, johdetaan 2 400 litraa poistovesien mukana vesistöön. Laimen- nussuhde on 1:100 000. Väriaineen määrä on 96 g/vuosi. Värjäys kestää 2–3 viikkoa. Päivittäin väriainetta käytetään 7–10 g. Kylvetysliuos johde- taan vesistöön touko-kesäkuussa sen jälkeen, kun poikaset ovat kuoriutu- neet. Väriaine poistuu värjäyskaukaloista noin 1 tunnin kuluessa. Alitsa- riinipunaisen pitoisuus on värjäyspäivinä laitoksen poistovedessä noin 0,6 µg/l, mikä ei ole silmin havaittavissa. Poistovedet laimentuvat edelleen Juutuanjoessa (MQ 57 m³/s) ennen päätymistä Inarijärveen.

Suomen ympäristökeskukselta saadun tiedon mukaan alitsariinipunaisen LC50 -arvo on 170 mg/l 48 tunnin altistuksessa eli liuos on kaloille vain lie-

västi myrkyllinen. Merkintään käytettävän väriliuoksen pitoisuus 40 mg/l on noin neljäsosa ja altistusaika alle kymmenesosa LC₅₀ -arvoista. Laitoksen poistovedessä alitsariinipunaisen pitoisuus on noin sadastuhannesosa vär- jäyksessä käytettävästä pitoisuudesta. Aine ei ole kertyvää. Hajoavuudes- ta ei ole tietoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Inarin laitoksen sijainti on ympäristövaikutusten kannalta erinomainen. Lai- toksen poistovedet purkautuvat Juutuanjokeen, jonka suuri virtaama lai- mentaa poistovedet vähentäen kuormituksen vaikutuksia alapuoliseen ve- sistöön.

Laitoksen tuotantotilat on peruskorjattu vuosina 1995–1998 ja 2003–2004, jolloin rakennettiin nykyiset emokalahallin itsepuhdistuvat altaat, poisto- vesien puhdistusjärjestelmä ja ruokintajärjestelmät sekä poikashallin pois- tovesien puhdistusjärjestelmä. Eri ikäisten kalojen tuotantotilat on tehty tautiturvallisuussyistä mahdollisimman erillisiksi. Laitos sijaitsee korkeus- asemaltaan siten, että matalimpana oleva hautomotila on Juutuanjoen tul- vatilanteissa vaarassa joutua veden valtaan.

Inarin laitos kuuluu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen, joka on net- tobudjetoitu valtion tutkimuslaitos ja velvollinen noudattamaan valtion mak- superustelakia. Laitos joutuu kattamaan merkittävän osan menoistaan avoimilta markkinoilta hankittavilla myyntituloilla, joiden on em. lain mu- kaan katettava kaikki kustannukset. Kaikki lisäinvestoinnit nostavat tuotan- tokustannuksia ja heikentävät suoraan taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Nykyistä laajempi puhdistusjärjestelmä edellyttäisi lisäinvestointeja, jotka eivät ole taloudellisesti mahdollisia.

Inarin laitoksen tapauksessa paras käyttökelpoinen tekniikka on lietteen- poisto kasvukaudella koko poistovedestä nykyisillä pyörreselkeyttimillä ja rumpusiivilällä ja lieteveden pumppaus kunnalliselle jätevesipuhdistamolle.

Lain mukaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön on arvioitava kokonaisuu- tena. Haitallisista vaikutuksista ainoa on ravinnekuormitus. Myönteiset ym- päristövaikutukset muodostuvat siitä, että laitoksen toiminnan keskeisenä tavoitteena on parantaa kalakantojen tilaa sekä kalavesien tuottoa ja käyt- töarvoa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Inarin kalanviljelylaitoksella on jaksolla 1995–2003 käytetty rehua keski- määrin 16 863 kg vuodessa, vaihtelu 12 255–21 800 kg vuodessa. Kuormi- tustarkkailusta laskettu vuotuinen fosforikuormitus on vaihdellut tarkastelu- jaksolla melko paljon. Keskimäärin se oli 103 kg vuodessa, vaihtelu 77–137 kg vuodessa. Kuormitus oli enimmillään vuonna 1997 ja pienimmil- lään vuonna 2000. Kuormitus on ollut jatkuvasti vähäisempää kuin lupaeh- don sallima 360 kg P vuodessa. Yhtä rehukiloa kohden laskettu fosforin ominaiskuormitus on ollut keskimäärin 6,3 g/kg, vaihtelu 3,6–7,5 g/kg.

Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu laskennallisesti noin 360 kilon vuotuinen fosforikuormitus ja 2 193 kilon typpikuormitus.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Kalankasvatuslaitos sijaitsee valtion maalla Inarin kirkonkylässä Juutuan- joen varrella noin 1,5 km päässä Inarijärvestä.

Juutuanjoen valuma-alue on 5 214 km² ja järvisyys 4,6 %. Juutuanjoen vir- taamat ovat vuosina 1961–1990 olleet:

HQ 616 m³/s

MHQ 327 "

MQ 57 "

MNQ 14,6 "

NQ 10,0"

Alueen luonto ja suojelukohteet

Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Laitos sijaitsee asemakaava-alueella.

Kalalaitoksen työntekijöitä asuu laitoksen tontille rakennetuissa asuinra- kennuksissa. Alle kolmensadan metrin etäisyydellä laitoksesta on noin 10 asuttua kiinteistöä.

Vesistön tila ja käyttö

Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus

Vesistötarkkailu on kohdistunut Juutuanjokeen ja Inarijärven Juutuan- vuonoon. Vesistövaikutuksia on Juutuanjoessa kalalaitoksen alapuolella ollut havaittavissa lähinnä kokonaisfosforin ja ammoniumtypen osalta.

Myös kokonaistypen pitoisuudet ovat ajoittain hieman kasvaneet laitoksen jälkeen. Pitoisuuslisäykset ovat kuitenkin olleet suhteellisen pieniä ja pai- kallisia eikä niillä ole oleellista merkitystä koko Juutuanjoen vedenlaatuun.

Juutuanvuonon Pahtaniemen syvänteen vedenlatuun vaikuttaa Juutuan- joesta tulevan kuormituksen lisäksi Inari kirkonkylän jätevedet. Kevättalvi- sin on syvänteen alusvedessä ollut havaittavissa veden laadun muutoksia kuten hapen vähenemistä ja ravinnepitoisuuksien kohoamista. Kesällä Juutuanvuonon veden laatu on ollut hyvä pohjanläheisiä vesikerroksia myöten. Juutuanjoen keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella sil- lä ei ole juurikaan vaikutusta Juutuanvuonon ravinnetasoon, ja kohonneet pitoisuudet johtuvatkin lähinnä asumisjätevesistä kuten vuoden 2003 jäte- vesiputkivuodosta. Kiintoaineen ja happea kuluttavien aineiden osalta Juu- tuanjoen tuomalla vedellä ilmeisesti on jonkin verran vaikutusta Juutuan- vuonossa.

Kalatalous

Laitoksen vaikutusalue Juutuanjoen Alakoskelta Juutuanjokisuuhun linjalle Huutokallio - Pappilanniemi on suosittua kalastusaluetta. Metsähallituksen perhokalastusalue on Alakosken niskalta maantiesillalle. Vaikutusalueella ei ole ammattikalastusta. Vesialue maantiesillalta Huutokallio - Pappilan- niemi linjalle on rauhoitettu.

Laitoksella ei ole velvoitetta tehdä kalanhoitotoimia eikä tarkkailuvelvoitet- ta.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvem- min. Ravinnekuormitus aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Selvimmin vaiku- tukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktista levätuotantoa että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvil- lisuus voi lisääntyä.

Kaikki vesiin päätyvä fosfori ei kuitenkaan aiheuta rehevöitymistä. Kalan ulosteen fosforin käyttökelpoisuus on selvästi alhaisempi kuin rehun, sillä kala on jo hyödyntänyt rehuista käyttökelpoisimman fosforin kasvuunsa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforista noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa ja soi- japohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän.

Suomen ympäristökeskuksen vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuusluoki- tuksen mukaan Juutuanjoen virkistyskäyttöluokka on Inarin laitoksen ylä- ja alapuolella erinomainen.

Vaikutus kalatalouteen

Hakemuksen mukaan laitoksen vesillä ei ole haitallisia vaikutuksia alapuo- lisen vesistön kalakantoihin tai kalastukseen.

Vesilain mukainen intressivertailu

Toiminnan mitoitusperusteita ovat mädintuotannon, kalakantojen varasäily- tyksen ja poikastuotannon tarpeet. Tuotantovastuut on jaettu tutkimuslai- toksen eri laitosten kesken. Inarin kalanviljelylaitoksen vastuu Jäämereen laskevien vesistöjen kalakantojen hoidossa on keskeinen, sillä alueelle ei kalaterveysrajoitusten vuoksi ole mahdollista tuoda istukkaita muualta Suomesta. Laitos toimii alueella yhteistyössä tutkimuslaitoksen Sarmijär- ven kalanviljelylaitoksen kanssa. Tällä hetkellä Inarin laitoksen päävastuul- la on 4 kantaa (Tenojoen lohi, Juutuanjoen, Kiellajoen ja Siuttajoen järvi- taimen) ja lisäksi viljelyssä on 4 kantaa (Ivalojoen järvitaimen, Inarijärven nieriä, Superior-järven harmaanieriä ja Ivalojoen pohjasiika). Laitos työllis- tää vakinaisesti 7 ja määräaikaisesti yhden.

Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi kor- vattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hank- keella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille ta- hoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailussa noudatetaan Lapin ympäristö- keskuksen 9.1.1998 hyväksymää tarkkailuohjelmaa. Laitoksella on käytös- sä sertifioitu toimintajärjestelmä (ISO 9001/2000) ja ympäristöjärjestelmä (ISO 14001).

Käyttötarkkailu

Laitos pitää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. käytetyn veden määrä, kuukausittainen rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, ve- den lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot.

Päästötarkkailu

Nykyiseen laitoksen jätevesien kuormitustarkkailuun kuuluu 12 näytekertaa vuodessa, kaksi kertaa kuukaudessa kesä-syyskuussa ja kerran loka-, jou- lu-, helmi- ja huhtikuussa. Emokalahallin pyörreselkeyttimeltä poistuvasta vedestä ja poikashallin poistoputken tarkistuskaivosta otetaan vuorokau- den kokoomanäyte automaateilla ja tulevasta vedestä kertanäyte. Näyt- teistä analysoidaan kokonaisfosfori ja kiintoaine.

Kuormitustarkkailun tuloksista lasketaan käyttötarkkailua hyväksikäyttäen laitoksen vuosittainen fosforikuormitus. Laskelma toimitetaan valvontavi- ranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Vaikutustarkkailu

Havaintopaikkoja on Juutuanjoessa laitoksen yläpuolella 1 ja 3 jokisuulla maantiesillalla (eteläranta, keskijoki, pohjoisranta) ja Inarijärvessä 1. Näyt- teet otetaan 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, heinä-, elo- ja syyskuu).

Vesistötarkkailun näytteistä analysoidaan kiintoaine, kokonaisfosfori, fos- faattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, pH, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, fekaaliset koliformit, fekaaliset streptokokit, happi ja nä- kösyvyys Inarijärvestä.

Tuloksista laaditaan vuosittain lyhyt yhteenveto, johon sisällytetään myös kuormitustarkkailusta saadut tiedot. Yhteenvedossa esitetään analyysitu- lokset, niiden tunnuslukuja ja esitetään lyhyt kommentti vesistön tilasta.

Yhteenveto toimitetaan tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Inarin kunnan ympäristölautakunnalle seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Kalataudeilta suojautuminen on sekä rakenteellista että toiminnallista. Ra- kenteellisessa suojautumisessa on kaksi perusasiaa. Ensimmäinen on si-

jainti vesistöalueella, jonne siirrot muilta vesistöalueilta on kielletty sekä si- joittuminen siten, että laitoksen yläpuolella ei ole toista kalanviljelylaitosta, jolla minimoidaan tuloveden tautiriskit. Toinen perusasia on laitoksen loh- komainen rakenne, jossa eri toiminnot (karanteeni, hautomo, poikastuotan- to ja emokasvatus) ovat fyysisesti mahdollisimman erillisiä, jolloin mahdol- linen ongelma voidaan rajata. Karanteeni- ja eristystiloina käytetään tarvit- taessa erillisiä kontteja.

Toiminnallisen suojautumisen ydin on kuuluminen Eläinlääkintä- ja elintar- viketutkimuslaitoksen EELA:n kalaterveystarkkailun P1-luokkaan, joka määrittää laitoksen perussuojaustason. Ehdoissa on tarkoin määrätty mm.

kalamateriaalin tuontiin, vesitykseen ja rehuihin liittyvistä asioista. Sisäi- sessä suojautumisessa laitoksen toimintalohkoille on määritelty suojatasot, jotka rajoittavat kalojen ja välineiden ja veden liikkumista laitoksessa. Sa- moin työvälineiden puhtaanapidolle ja käytölle on määritelty toimintatavat.

Lisäksi laitoksella on sopimus eläinlääkärin kanssa kalaterveystarkkailusta.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hakijan mukaan hankkeesta ei vesistötarkkailun tietojen perusteella ai- heudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumi- sen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi.

Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita.

Kalataloudelliset velvoitteet

Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus-, tai muita toimenpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 18.2.2005 laitosalueen kartalla, selvityksillä asumajätevesien käsittelystä ja laitoksen asutuista naapuritiloista.

Hakija on sähköpostitse ilmoittanut 22.9.2005, että vuonna 1974 annetun päätöksen kaikki lupaehdot sekä vuonna 1982 ja 1994 annettujen päätös- ten lupaehdot, lukuunottamatta lupaehtoa, 1 voidaan tarpeettomana lak- kauttaa.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Inarin kunnassa 30.3.–29.4.2005 sekä erityistie- doksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokes- kukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tervey- densuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuk- sen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 30.3.2005 Lapin Kansa-lehdessä.

Muistutukset ja mielipiteet

1.Lapin ympäristökeskus

Lapin ympäristökeskus katsoo, että lupa veden johtamiseen laitokselle voi- daan myöntää voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntä- män luvan ehdoin. Edelleen ympäristökeskus katsoo, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja esittää, että lupamääräyksiä annettaessa huomioidaan seuraavaa.

Inarin laitoksen fosforipäästö vesistöön voi olla kokonaisfosforina laskien enintään 280 kg vuodessa ja typpipäästö kokonaistyppenä laskien enin- tään 2 058 kg vuodessa. Kalojen lisäkasvu olisi noin 40 000 kg vuodessa ja kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun käyttömäärä enintään 46 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Kaikista kasvatukseen käytettävistä al- taista poisjohdettava vesi on puhdistettava ennen vesien johtamista vesis- töön. Itsepuhdistuvista altaista ja pyörreselkeyttimistä kerättävä lietevesi on johdettava käsiteltäväksi luvan omaavalle jätevedenpuhdistamolle ao. vie- märilaitoksen ohjeita noudattaen.

Ympäristökeskus perustelee kalanviljelylaitoksen rehunkäyttömäärän ra- joittamista ja päästörajojen tiukentamista hakijan esittämistä arvoista seu- raavasti.

Hakija on arvioinut fosforipäästöä käyttäen rehukerrointa 1,20, mutta typ- pipäästöä arvioidessaan hakija on käyttänyt rehukerrointa 1,15. Rehuker- toimena voidaan kalanviljelylaitoksella käyttää tänä päivänä jo arvoa 1.

Koska laitoksella kasvatetaan ja ylläpidetään huomattavassa määrin myös emokalastoa, on perusteltua käyttää suurempaa rehukerrointa, joka ympä- ristökeskuksen käsityksen mukaan voi olla 1,15. Tätä samaa rehukerrointa hakija on käyttänyt myös Sarmijärven kalanviljelylaitosta koskevassa ym- päristö- ja vesitalouslupahakemuksessa. Kalojen noin 40 tonnin vuotuiselle lisäkasvulle riittää siten rehumäärä 46 tonnia vuodessa. Rehun keskimää- räisenä fosforipitoisuutena hakijan esittämä 1,2 % on suhteettoman korkea huomioiden tämän päivän rehut sekä hakemuksessa esitetyt ja Lapin ym- päristökeskukselle toimitetut vuositiedot koskien rehunkäyttöä, rehujen ra- vinnesisältöä ja kalojen lisäkasvua. Ympäristökeskuksen käsityksen mu- kaan rehun keskimääräiseksi fosforipitoisuudeksi on hyväksyttävissä arvo 1,05 % (keskiarvo hakijan esittämästä vaihteluvälistä 0,8 %…1,3 %, kuten Sarmijärven kalanviljelylaitoksen hakemuksessakin. Puhdistusjärjestelmäl- lä talteen saatavien ravinteiden määrä on korjattu käyttäen samaa suhdet- ta kuin hakemuksen liitteessä 5 sivulla 3 olevissa laskelmissa.

Maalaitoksen BAT-tekniikkana voidaan pitää itsepuhdistuvia altaita, joista lietevesi poistetaan päivittäin, ja lieteveden erilliskäsittelyä. Inarin laitoksen tekniikka täyttää ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan BAT- vaati- mukset.

Lapin ympäristökeskus antoi 31.3.2004 lausunnon kalan poikasten mer- kinnässä käytettävän alitsariininpuna-väriliuoksen laskemisesta poistove- teen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Inarin ja Sarmijärven kalan- viljelylaitoksissa. Lausunnossa ympäristökeskus totesi, että mikäli kalan- poikasten merkitseminen toteutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- toksen Inarin kalantutkimuksen ja vesiviljelyn suunnittelemalla tavalla, lai- mennettu väriliuos voidaan lausuntopyynnössä mainitulla tavalla laskea poistoveden mukana alapuoliseen vesistöön vuonna 2004. Jatkossa ka- lanpoikasten merkitseminen sekä väriliuoksen käsittely- ja johtaminen tulee ratkaista käynnistyvässä ympäristölupamenettelyssä. Ympäristökeskus

katsoi tarpeelliseksi, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos liittää lupa- hakemukseen selvitykset alitsariinipunaisen käytöstä, ominaisuuksista (mm. hajoavuustuloksista) ja päästöjen tarkkailuun soveltuvista menetel- mistä sekä mahdollisista vaihtoehtoisista kalanpoikasten merkintään sovel- tuvista merkintäaineista ja mahdollisuuksista käsitellä väriliuos paikallisella jätevedenpuhdistamolla.

Lupahakemuksen liite 11 ei kaikilta osin ole riittävä, eikä siinä ole käsitelty mahdollisia vaihtoehtoisia värjäysmenetelmiä. Lapin ympäristökeskus ei puutteellisen selvityksen vuoksi voi ottaa kantaa myöskään siihen, miten väriainejäte tulisi käsitellä. Jo sen perusteella, ettei väriaineesta ole hajo- avuustuloksia, voidaan väriaineen johtamista laimennettunakin suoraan vesistöön pitää arveluttavana. Ympäristökeskus ei näe teknistä estettä joh- taa kylvetysliuos kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Kalanviljelylaitok- sella on viemäröinti. Inarin kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on jätevesi-

virtaama vuosina 1999–2004 ollut ympäristöhallinnon VAHTI -tietojärjestelmän mukaan 160–326 m³/d, joten hakemuksen liitteessä 11

esitetyn noin 8 m³ kylvetysvesimäärän johtaminen puhdistamolle ei tuotta- ne ongelmia.

Luvassa tulisi määrätä, että kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on kä- siteltävä ja edelleen toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräyksiä nou- dattaen.

Hakemukseen liitetty 9.1.1998 päivätty tarkkailuohjelma on ympäristölupa- päätöksen yhteydessä hyväksyttävissä seuraavin täsmennyksin:

Kaikki näytteet määritetään julkisen valvonnan alaisessa laboratori- ossa. Vaikutustarkkailun näytteet ottaa henkilö, jolla on riippumatto- man sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon.

Päästötarkkailun näytteistä määritetään myös kokonaistyppi ja pääs- tötarkkailun näytteet toimitetaan viipymättä julkisen valvonnan alai- seen laboratorioon analysoitavaksi.

Näytteenotossa sekä veden ja lietteen laadun analysoinnissa käyte- tään standardisoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväk- symiä menetelmiä.

Päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset on toimitettava Lapin ympäris- tökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vii- meistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. Vaikutustarkkailun tu- loksiin on liitettävä veden laatua ja päästöjen vaikutuksia kuvaava lausunto.

Tarkkailutuloksista vuosittain laadittava raportti on toimitettava tark- kailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Rapor- tin jakelu on sama kuin yksittäisillä tarkkailutuloksilla. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi myös Lapin ympäristökeskuksen vesistöstä tai laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset.

Kalanviljelylaitoksen lietteenpoiston tehoa ja lietteen mukana talteen saatavien ravinteiden määrää on tarkkailtava vähintään joka kolmas vuosi mittaamalla poistettavan lietteen määrä sekä analysoimalla liet- teen fosfori- ja typpipitoisuus sekä laskeuma kyseisenä vuonna vähin- tään kaksi kertaa kasvatuskauden aikana.

Edellä mainituin tiedoin täsmennetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

tiedoksi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta. Vaihtoehtoisesti laitoksen käyttö-, päästö- ja vaiku- tustarkkailuohjelma tulee määrätä toimitettavaksi Lapin ympäristökeskuk- sen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lupapäätök- sen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oike- us tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia.

Luvassa olisi määrättävä, että kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Inarin kunnan eläinlääkä- rille. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lapin ympä- ristökeskukselle ja Lapin TE-keskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan.

Lapin ympäristökeskus katsoo, että sen esittämillä tai tiukemmilla päästö- rajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamisajankohta asettaa vuoden 2014 lop- puun. Hakemukseen tulee velvoittaa tarkkailutuloksien yhteenvedon perus- teella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liitettäväksi selvitys kustannus- laskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästöra- joista.

2.Opetushallitus

Opetushallitus suhtautuu myönteisesti laitoksen laajentamiseen. Laajen- nettu laitos voi tarjota entistä enemmän yhteistyömahdollisuuksia muun muassa maamme kalatalouskoulujen kanssa. Laajentaminen vahvistaisi Pohjois-Suomen kalatalouselinkeinoa ja lisäisi yleistä mielenkiintoa koko kalatalousalaa kohtaan.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on 1.7.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen muistu- tuksista ja vaatimuksista.

1. Lapin ympäristökeskus

Rehunkäyttö- ja päästörajoitusten osalta ympäristökeskus esittää vuotui- sen fosforikuormituksen rajaksi 280 kg hakemuksessa esitetyn 360 kg si- jasta.

Hakija katsoo, että kuormitusehtojen muuttamiselle hakemuksessa esite- tyistä ei ole perustetta. Hakemuksen tarkoittaman toiminnan erityisluon- teesta seuraa, että monien viljelytoimintojen mitoituksessa on vuosittaista vaihtelua. Tämä tulisi ottaa lupamitoituksessa huomioon siten, että luvassa on sellaista liikkumatilaa, ettei usean toimintavolyymia tilapäisesti kasvat- tavan toiminnan osuminen samalle vuodelle johtaisi luparajan rikkomisris- kiin.

Nykyisen toiminnan tarkkailutietojen perusteella ei ole myöskään nähtävis- sä sellaisia ympäristönsuojelullisia syitä, joiden vuoksi haettua kuormitus- rajaa olisi pienennettävä. Myöskään ympäristökeskus ei lainkaan perustele vaatimustaan ympäristönäkökohdilla, vaan yksinomaan tuotantoprosessin sisäisillä laskelmilla.

Erityiskysymyksenä ympäristökeskus tarkastelee kalojen merkinnässä käy- tetyn alitsariiniväriaineen käsittelyä ja sitä koskevia lisäselvityksiä sekä

vaatii väriaineen käsittelyä ja toimittamista kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Hakija toteaa, että alitsariini on hyvien ominaisuuksiensa vuoksi erittäin yleisesti käytetty merkkiaine sekä lääketieteessä että akvaattisessa biolo- giassa. Aineen käytölle ei tiettävästi ole missään kieltoja tai erityismäärä- yksiä. Korvaavia aineita on vähän, sillä toimivuuden perustana on väriai- neen reagointi kalsiumin kanssa, jolloin luustoon jää värimerkki. Aiemmin käytettyjä aineryhmiä ovat antibiootteina tunnetut tetra- ja oksitetrasykliinit, mutta niiden käytöstä on paljolti luovuttu haittavaikutusten vuoksi. Kolmas aine, kalseiini on Inarissa tehtyjen kokeiden perusteella alitsariinia huo- nompi. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan alitsariinin palamishajoami- sessa ei tapahdu haitallista polymerisaatiota, vaan aine hajoaa pienimole- kyylisiksi, luonnossa esiintyviksi oksideiksi.

Hakija toteaa edelleen, että Inarin vähäkalkkisissa vesissä alitsariinin käyt- töpitoisuuksia on voitu edelleen merkittävästi laskea ympäristökeskuksen lausunnon aikaisesta tilanteesta, mikä vähentää kokonaispäästöjä. Hakija katsoo, että alitsariinin käyttö toteutuvilla määrillä ja laimennussuhteilla on ympäristölle haitatonta ja voidaan jatkossakin toteuttaa jo vallinneen käy- tännön mukaisesti ilman erilliskäsittelyjä tai johtamista puhdistamoon.

Tarkkailumääräyksiä koskevissa vaatimuksissa ympäristökeskus esittää mm, että päästö- ja vaikutustarkkailujen tulokset on toimitettava valvontavi- ranomaisille kuukauden kuluessa näytteenotosta.

Hakijan mielestä ehto on passiivimuotoisena tulkinnanvarainen, koska se ei yksilöi tietojen toimitusvelvollista. Hakijalle asetettuna ehto taas olisi on- gelmallinen sen vuoksi, että hakija ei voi vastata laboratorion toimitusvii- veistä.

Raportointia koskevissa vaatimuksissa ympäristökeskus esittää, että vaka- vissa kalatautitapauksissa ilmoitus olisi tehtävä kunnaneläinlääkärin lisäksi myös Lapin ympäristökeskukselle ja TE-keskukselle.

Vaaditun ilmoitusvelvollisuuden ottaminen osaksi ympäristöluvan ehtoja on lainsäädännöllisesti hyvin ongelmallinen. Kaikkien eläintautien, myös kala- tautien vastustaminen perustuu Suomessa eläintautilakiin (55/1980) ja -asetukseen (601/1980) ja näiden nojalla annettuihin alemmanasteisiin säädöksiin. Kyseisissä säädöksissä määritellään eri kalatautien vaaralli- suusluokitus ja torjuntakeinot sekä eläinten omistajan ja eläintautiviran- omaisten vastuut taudeista ja tautiepäilyistä ilmoittamisessa. Tautitietojen jakelua koskevat vastuut ovat tarkkoja senkin vuoksi, että viranomaiset voivat joutua korvausvastuisiin virheellisten tietojen aiheuttamista vahin- goista. Hakija katsoo, että normaali eläintautilainsäädännön mukainen il- moitusmenettely on riittävä ja siihen pitäytymällä turvataan myös se, että lupaehdot eivät tule ristiriitaisiksi lainsäädännön kanssa, jos eläintautisää- döksiin tulee muutoksia. Viranomaisten keskinäinen tiedonsaanti tulisi varmistaa eläintauti-, kalatalous- ja ympäristöviranomaisten keskinäisen yhteistyön kehittämisellä.

2. Opetushallitus

Hakija toteaa oikaisuna, että laitokselle ei haeta nykyistä laajempaa lupaa.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan veden johtamiseen Juutuanjoesta Inarin kalanviljelylaitokselle kalan- viljelyä varten.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimislaitokselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanviljelyyn Juutuanjoen varrella Inarin kirkonkylässä sijaitsevalla Inarin laitoksella ja käytetyn veden johtamiseen takaisin Juutuanjokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 40 000 kg.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan määräykset

1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Juutuanjoesta enintään 0,5 m³/s. Ve- den johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset ve- denkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyt- tämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava päivit- täin toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.

Päätöksessä nro 93/94/Ι poistettavaksi mainittu tulovesiputki rakenteineen saadaan pysyttää varajärjestelmänä ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölu- pavirastolle 18.2.2005 toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen liit- teenä 1 olevan 30.12.2002 päivätyn piirustuksen "Asemapiirustus, viljely- vesitys, viemärit" (MK 1:1000) mukaiset.

Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 46 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 340 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 2 100 kg vuodessa.

Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä.

Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasva- tuksessa olla keskimäärin enintään 1,1 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,1 %.

Emokalahallin kaikki vedet on johdettava kahteen pyörreselkeyttimeen, joi- den kartioiden pohjalta lietevesi on johdettava viemäriverkkoon. Poikashal- lin kaikki vedet on johdettava rumpusiivilän kautta ja kertynyt lietevesi on johdettava viemäriverkkoon.

4. Tutkimustarkoituksia varten laitoksella saadaan merkitä kalanpoikasia tai mätiä alitsariinpunainen-väriliuoksella (CAS 130-22-3). Värjäys tehdään touko-kesäkuussa ja käytettävän väriaineen määrä on enintään 96 g vuo- dessa. Alitsariinipunaisen pitoisuus saa laitokselta vesistöön johdettavassa vedessä olla enintään 0,6 µg/l.

Päästöt ilmaan

5. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.

Melu ja tärinä

6. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua tai tärinää.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät biojätteet on käsiteltävä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle.

Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on jär- jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Inarin kunnan jä- tehuoltomääräyksiä noudattaen.

Varastointi

8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

9. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti.

Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla.

Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

11. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalanviljely täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtami- sesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.

Ympäristölupa

Kalanviljelylaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Juutuan- jokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.

Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta ja käsittelystä sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Inarin kalan- viljelylaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tek- niikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukai- nen.

Laitoksen tuotantomäärää ei lisätä nykyisestä ja rehunkäyttöä vähenne- tään nykyisestä, joten kuormitus ei kasva. Vesistön tilassa ei ole tapahtu- nut merkittäviä muutoksia 21.11.1994 myönnetyn vesioikeuden luvan an- tamisen jälkeen.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.

Lupamääräysten perustelut

Vesitalousluvan määräykset

Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vet- tä nykyisen luvan määräysten mukaisesti. Nykyisestä vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on laskettu ympäristökeskuksen esittämällä rehukertoimella 1,15. Kasvatukseen käytettävän rehun enim- mäismäärä on noin 82 % aikaisemman luvan määrästä.

Alitsariinipunaisen osalta on annettu määräykset hakemuksen mukaisesti ottaen huomioon varovaisuusperiaate.

Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.

Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun mu- assa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lu- papäätöksessä.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa.

Luvan saaja on esittänyt hakemuksessaan tarkkailuohjelman, joka koskee käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Ympäristökeskus ei lausunnossaan ole vesistötarkkailuohjelmaa hyväksynyt, vaan todennut, että ohjelma tulee saattaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja ympäristökeskuksella tulee olla oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia.

Käyttö- ja päästötarkkailu

Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun luvassa, ja nii- den olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Käyttötark- kailuun kuuluu hoitopäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutu- vasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. La- pin ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyt- tävät luvan muuttamista.

Vesistötarkkailu

Vaikutustarkkailusta annetaan määräykset ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin nojalla. Vaikutusten tarkkailu edellyttää selvillä oloa vaikutus- alueen ympäristön tilasta.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 4 momentin (1300/2004) mukaan toiminnan- harjoittaja voidaan luvassa velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelma muun ohella vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviran- omaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi. Lainkohdan perustelujen mukaan, sellaisina kuin ne ovat lainmuutoksen 506/2002 yh- teydessä, ympäristön tilan tarkkailua koskevat määräykset voisivat olla yleispiirteisiä. Jos luvassa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmasta järjestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen mää- räämä viranomainen. Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat sekä vesistökohtaiset seikat että toiminnan luonne, mistä syystä vesistö-

tarkkailu määrätään tehtäväksi Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla.

Vaikutustarkkailun vesistötarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tu- lee voimaan.

Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuk- sia.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä niistä merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta.

Toiminnan lopettaminen

Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asi- assa tarkempia ohjeita.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannan- oton kasvatuksessa käytettävän kuivarehun määrästä ja laadusta, kuormi- tuksesta, tarkkailuohjelmasta ja sen hyväksymisestä sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta ja selvityksen kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä taval- la.

Kalataudeista ilmoittamiselle on riittävä määräys viittauksessa eläintautila- kiin. Saadun selvityksen perusteella kalojen ja mädin värjäykseen käytettä- vä alitsariinipunainen väriaine on lupamääräyksessä esitetyllä tavalla mah- dollista ilman terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista johtaa vesistöön.

Alitsariinpunaisen käytölle ei ole yhtä hyvää vaihtoehtoista merkintämene- telmää olemassa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta, on lupamääräysten tarkis- tamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2016 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukea- maan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoiston tehosta sekä selvitys laitok- sen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluase- tuksessa säädetyt selvitykset.

Korvattavat päätökset

Pohjois-Suomen vesioikeuden 28.10.1974 antama päätös nro 83/74/Ι, 13.5.1982 antama päätös nro 35/82/Ι ja 21.11.1994 antama päätös nro 93/94/1 lukuunottamatta päätöksen nro 83/74/Ι lupaehdon 1 määräyksiä pääpadosta ja hyydetulvapadosta sekä päätöksen nro 93/94/Ι lupaehdon 1 määräyksiä rakenteista ja laitteista veden johtamiseksi laitokselle ja sieltä vesistöön.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti, 52 § 1 momentti ja 55 § 2 momentti Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 9 luku 2 §

Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 2 090 euroa.

Perustelut

Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 20 000–100 000 kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 2 090 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m³/d) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasiakir- ja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutau- lukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat sa- maa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä kor- keimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen mak- su.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Matti Hepola

Simo Perkkiö Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä).

MK/lk

Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500

Liitteet

1.Valitusosoitus 2.Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 16.1.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

INARIN KALANVILJELYLAITOKSEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Kalanviljelylaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoito- päiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu ja fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyis- tä kalamääristä ja lietteenpoistoista (ajankohta, poistetun lietteen määrä).

Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoi- topäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeel- liset tiedot ja selvitykset.

Päästötarkkailu

Inarin kalanviljelylaitoksen päästötarkkailua suoritetaan hakijan esityksen mukaisesti 12 kertaa vuodessa. Yksi näyte otetaan loka-, joulu-, helmi- ja huhtikuussa ja kaksi näytettä kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuo- rokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella. Kalalaitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä määritetään lämpötila, kokonais- fosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan jatkuvatoimisella mittarilla tai muulla Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Vesistöön johdettavan alitsariinipunainen-väriaineen pitoisuus on tarvitta- essa mitattava Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Lietteenpoiston teho ja lietteen mukana talteen satavan fosforin määrä on selvitettävä kahdesti lupakauden aikana Lapin ympäristökeskuksen ohjei- den mukaisesti.

Vaikutustarkkailu

Vesistötarkkailu tehdään Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuu- kauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Raportointi

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Inarin kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Päästötiedot lähete- tään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäris- tönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla ta- valla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristö- keskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä so- veltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näyt- teiden analyysitulokset.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Inarin kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto, jon- ka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Lapin ympäristökes- kuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maalis- kuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Inarin kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomais- ten hyväksymiä määritysmenetelmiä.