HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

LUPAPÄÄTÖS

Nro 56/06/2

Dnro Psy-2005-y-171

Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2006

ASIA

LUVAN HAKIJA

Takalantie 82

88600

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6

Päästöt pintavesiin... 6

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 7

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7

Vesistön tila ja käyttö ... 8

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 8

Kalatalous ... 8

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9

Vaikutus pintavesiin ... 9

Vaikutus kalatalouteen... 10

Hankkeen hyödyt ja vahingot... 10

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 11

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12

Muistutukset ja vaatimukset... 12

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 13

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 15

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 15

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 15

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 15

Vesitalousluvan määräykset ... 15

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 15

Päästöt pintavesiin... 15

Päästöt ilmaan ... 16

Melu ... 16

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 16

Varastointi... 16

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 16

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 16

Toiminnan lopettaminen... 17

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 17

RATKAISUN PERUSTELUT... 17

Lupaharkinnan perusteet ... 17

Luvan myöntämisen edellytykset ... 17

Vesitalouslupa ... 17

Ympäristölupa... 17

Lupamääräysten perustelut ... 18

Vesitalousluvan määräykset ... 18

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 18

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 18

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 19

Toiminnan lopettaminen ... 19

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 19

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 19

Päätöksen voimassaolo ... 19

Lupamääräysten tarkistaminen ... 19

Korvattava päätös ... 20

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 20

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 20

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 20

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 20

KÄSITTELYMAKSU... 20

Ratkaisu ... 20

Perustelut... 20

Oikeusohje ... 21

MUUTOKSENHAKU ... 22

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Kainuun Lohi Oy on ympäristölupavirastoon 22.12.2005 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkami- seen Likolammen kalanviljelylaitoksella siten, että

– laitokselle johdetaan pohjavettä kahdesta lähteestä ilman pumppausta, – käytettävä kuivarehumäärä on enintään 10 000 kg vuodessa,

– kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 11 500 kg vuodessa ja – fosforikuormitus enintään 90 kg vuodessa.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalanviljelylaitos sijaitsee Sotkamon kunnan Tipasojan kylässä hakijan omistamalla kiinteistöllä Likolampi RN:o 17:18 Tipasjokeen Helalammen kautta laskevan Likolammen ranta-alueella.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 9 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan muun kuin tilapäisen pohjave- den ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 m³ vuorokau- dessa käsittävän vesimäärän ottamiseen, on haettava lupa.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalanviljelylaitokselle, jossa käytetään vähin- tään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalanviljelyä koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pohjaveden ottamista koskevissa lupa- asioissa vesilain 9 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1998 antaman päätöksen nro 27/98/2 nojalla.

Laitoksen sijaintipaikalla ja sen ympäristössä on voimassa 15.3.1991 vah- vistettu Kainuun seutukaava. Kainuun 25.10.2004 julkaistussa maakunta- kaavaluonnoksessa laitos sijoittuu pohjavesialueelle. Sotkamon kaavoitus- viranomaisen lausunnon mukaan hanke ei aiheuta haittaa kuntatason kaa- voitukselle ja maankäytön suunnittelulle.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Laitoksella haudotaan mätiä ja kasvatetaan kirjolohen poikasia pääasiassa poikashallissa. Maa-altaissa kasvatetaan emokaloja tai ne ovat varastoal- taina mm. poikasia rokotettaessa. Poikaset siirretään jatkokasvatettaviksi hakijan Veneheiton ja Hyrynsalmen laitoksille sekä merialueella toimiville laitoksille. Talvella laitoksella säilytetään pääasiassa emokaloja enintään 3 000 kg.

Vesilain mukainen toiminta

Laitos koostuu poikashallista, varastosta, seitsemästä maa-altaasta ja kah- desta pyöröaltaasta. Ulkoaltaiden yhteispinta-ala on noin 3 200 m² ja yh- teistilavuus noin 4 000 m³. Laitosalueella on lisäksi liete- ja selkeytysallas sekä maa-allas, joka ei ole käytössä. Selkeytysaltaan pinta-ala on noin 600–700 m².

Laitokselle johdetaan vettä ilman pumppausta hakijan omistamalla Liko- lammen tilalla olevista kahdesta pohjavesilähteestä. Vesi johdetaan ke- räysaltaisiin, joista edelleen poikashalliin ja kasvatusaltaisiin. Osa poi- kashallissa käytetystä vedestä kierrätetään. Johdettava vesimäärä on enimmillään 40 l/s. Poikashallista vesi poistetaan putkea pitkin kol- miosuodattimille, joilla erotettu liete johdetaan hallin ulkopuolella olevaan lietealtaaseen ja puhdistettu vesi selkeytysaltaaseen ja edelleen poisto- kanavan kautta Likolampeen. Maa-altailta ja pyöröaltailta vesi johdetaan selkeytysaltaan kautta Likolampeen. Lietealtaan vähäinen ylivuoto tapah- tuu selkeytysaltaan poistokanavaan. Käytetyn veden määrä mitataan sel- keytysaltaan poistokanavassa olevalla mittapadolla.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 27/98/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 5 600 kg vuodessa mahdolli- simman vähän fosforia sisältävää kuivarehua. Rehukerroin saa olla enin- tään 1,4. Yliruokintaa ei saa tapahtua, ja rehusta on poistettava rehupöly ennen ruokintaa. Vedet on johdettava vesistöön laskeutusaltaan kautta.

Kasvatuskaudella liete on poistettava kasvatusaltaista vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa. Liete on sijoi- tettava Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökel- poista pohjavettä.

Rehuista poistetaan pöly tarpeen mukaan. Kalat ruokitaan poikashallissa automaateilla ja maa-altailla käsinruokintana.

Lietettä maa-altaisiin ei juuri tule vähäisestä ruokinnasta johtuen. Tämän vuoksi lietettä on poistettu kaksi kertaa kasvatuskauden aikana samoin kuin selkeytysaltaasta. Lietealtaaseen johdetaan vain vähän vettä, joten ylivuoto sieltä on vähäistä. Lieteallas tyhjennetään lietteestä kerran kasva- tuskaudella. Poistettu liete kuljetetaan säiliöautolla läheisille pelloille maanparannusaineeksi.

Laitoksella on käytetty vuosina 1998–2004 rehua 5 255–5 595 kg (keski- määrin 5 480 kg) vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmais- tuna 4 300–6 750 kg (keskimäärin 5 560 kg) vuodessa. Rehukerroin on ol- lut mainittuina vuosina 0,83–1,22 (keskimäärin 1,01).

Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1998–2005 ollut 0,08–0,18 kg/vrk, keskimäärin 0,13 kg/vrk. Vuosina 1998–2004 las- kennallinen fosforikuormitus on ollut 0,17–0,30 kg/vrk, keskimäärin 0,23 kg/vrk sekä typpikuormitus 0,1–0,7 kg/vrk, keskimäärin 0,4 kg/vrk.

Laskennallinen fosforikuormitus on vuosina 1998–2004 ollut 46–68 kg/v, keskimäärin 56 kg/v ja typpikuormitus 268–331 kg/v, keskimäärin 285 kg/v.

Laskennallinen fosforikuormitus on ollut noin 1,8-kertaa mitattua kuormitus- ta suurempi. Rehun fosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 1,4 % ja typpipitoisuus 5,6 %. Kesä-syyskuussa rehusta käytetään noin 65 %. Fosforikuormitus on pienentynyt vuoden 2001 jälkeen, vaikka rehun käyttö on kasvanut. Tämä johtuu rehukertoimen ja rehun fosforipitoisuuden pienentymisestä.

Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina 1998–2004 tuotantotietojen perusteella keskimäärin 10,5 g fosforia ja 53 g typpeä tuotettua elävää ka- lakiloa kohti. Vuosina 2003 ja 2004 ominaiskuormitus on selvästi pienempi, 6,8–7,1 g fosforia ja 40–42 g typpeä. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiar- vona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Likolammen laitoksella tavoitteeseen on viime vuosina päästy.

Poikashallissa on tarkoitus tehostaa veden kierrätystä ja vettä tarvittaessa hapetetaan.

Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, 300–500 kg vuodes- sa, kerätään päivittäin ja haudataan laitoskiinteistölle maahan. Rehusäkit (noin 220–400 vuodessa) viedään jätekeräykseen. Laitoksella ei synny ongelmajätteitä. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja varastoidaan rehu- varastoon.

Toiminta ei aiheuta hajua tai melua ympäristöön eikä haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen.

Laitoksella käytetään kalojen kylvetykseen suolaa noin 500 kg ja formalii-

nia noin 30 l vuodessa. Haetulla tuotannolla määrät tulevat olemaan 2-kertaisia.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Laitosta hoidetaan huolellisesti, vettä kierrätetään poikashallissa, ruokintaa optimoidaan mahdollisimman alhaisen rehukertoimen saavuttamiseksi ja käytetään mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua sekä poistetaan altaista lietettä.

Viime vuosina on päästy vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetettuihin tavoitearvoihin eli kuormitus on enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Kalanviljelyn vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Osa aineista joutuu vesistöön liuenneena ja osa kiintoaineeseen sitoutuneena. Pohjaan laskeutuva liete hajoaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön.

Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laa- dusta sekä lietteenpoiston tehokkuudesta. Rehunkäyttö ja siten myös ve- sistökuormitus on yleensä suurin loppukesällä.

Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1998–2005 ollut 0,08–0,18 kg/vrk, keskimäärin 0,13 kg/vrk. Vuosina 1998–2004 las- kennallinen fosforikuormitus on ollut 0,17–0,30 kg/vrk, keskimäärin 0,23 kg/vrk sekä typpikuormitus 0,1–0,7 kg/vrk, keskimäärin 0,4 kg/vrk. Lasken- nallinen fosforikuormitus on vuosina 1998–2004 ollut 46–68 kg/v, keski- määrin 56 kg/v ja typpikuormitus 268–331 kg/v, keskimäärin 285 kg/v.

Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu vesistöön meneväksi fosfo- rikuormitukseksi kesä-syyskuussa keskimäärin 0,32 kg/vrk ja 90 kg vuo- dessa tuotantotietojen perusteella laskettuna. Arviossa on rehun fosforipi- toisuutena käytetty 1,3 %:a. Kuormitus on vuosina 1998–2004 ollut tuotan- totietojen perusteella laskettuna keskimäärin 0,23 kg/vrk ja 56 kg/v.

Kuormitus pyritään pitämään nykyisellä alhaisella tasolla laitoksen huolelli- sella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla ja lietteenpoistolla.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Kalanviljelylaitos sijaitsee Nuasjärven–Kiimasjärven vesistöalueella (59.8) ja tarkemmin Tipasjoen vesistöalueen Tipasjoen alaosalla. Laitoksen jäte- vedet johdetaan Likolampeen. Siitä vedet virtaavat Helalammen kautta Ti- pasjokeen, joka laskee Iso-Kiimaseen. Helalammesta lähtevän puron va- luma-alueen pinta-alaksi on arvioitu 1,8 km² karttatarkastelun perusteella.

Tipasjoen vesistöalueen alarajalla pinta-ala on noin 210 km² ja järvisyys 10,9 %.

Helalammesta laskevan puron ja Tipasjoen suun virtaamat on laskettu Myl- lypuron (Hyrynsalmi) pienen valuma-alueen vuosien 1996–2000 valuma- arvojen perusteella. Virtaamat ovat seuraavat:

Helalammesta laskeva puro Tipasjoki Koko vuosi

MQ (l/s) 21 2 450

Kesä–syyskuu

MQ (l/s) 15 1 789

MNQ (l/s) 1,2 139

NQ (l/s) 0,14 17

Alueen luonto ja suojelukohteet

Kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella ei ole suojelukohteita. Laitos sijaitsee I-luokan pohjavesialueeksi luokitellulla Riekin-Räätäkankaan pohjavesi- alueella varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Alueella ei sijaitse muita vedenottamoita.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Lähin asutus on 600–700 metrin päässä laitoksen itäpuolella.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus

Vedenlaatua on tarkasteltu Likolammen laitoksen vesistötarkkailupisteellä Helalammesta lähtevässä purossa (KaiLi2) sekä pisteellä Tipasjoki14, joka sijaitsee Tipasjoessa noin 700 m Helalammesta lähtevän puron suusta alavirtaan. Lisäksi on tarkasteltu laitokselle tulevan veden kokonaisravin- nepitoisuuksia. Helalammesta lähtevästä purosta ja Likolammen kalalai- tokselle tulevasta vedestä otetaan näytteitä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti kerran heinä-elokuussa. Lähtevästä ve- destä on määritetty vain kokonaisfosforipitoisuus vuodesta 2001 lähtien.

Vedenlaadun nykytilaa arvioidaan vuosien 2002–2004 vedenlaatuaineiston ja vedenlaadun kehitystä vuosien 1996–2005 aineiston perusteella.

Laitokselle tulevan pohjaveden ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi al- haisempia kuin vesistöpisteillä (KaiLi2 ja Tipasjoki14) erityisesti kokonais- typpipitoisuuksien osalta. Vedenlaatutulosten perusteella Tipasjoen (Tipas- joki14) vesi on ollut laadultaan pääasiassa parempaa kuin Helalammesta lähtevän puron (KaiLi2) vesi. Ainoastaan Tipasjoen fosfaattifosforipitoisuu- det ovat olleet Helalammesta lähtevän puron pitoisuuksia korkeampia.

Tarkkailupisteellä KaiLi2 heinäkuinen happitilanne on vaihdellut tyydyttä- västä hyvään, ja pisteellä Tipasjoki14 happitilanne on ollut hyvä. Pisteellä KaiLi2 veden pH on vaihdellut lievästi happamasta emäksisen puolelle (6,4–7,3), kun taas pisteellä Tipasjoki14 veden pH on ollut happaman puo- lella (6,3–6,5).

Molemmilla vesistöpisteillä (KaiLi2 ja Tipasjoki14) on ollut melko runsaasti tai runsaasti fosforia, ja keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (35 ja 45 µg/l) ovat kuvastaneet rehevyyttä. Pisteen KaiLi2 kokonaistyppipitoi- suudet (410–800 µg/l) ovat olleet lievästi koholla tai koholla, kun taas pis- teen Tipasjoki14 pitoisuudet ovat olleet pääasiassa melko alhaisia (340–

450 µg/l). Tipasjoen a-klorofyllipitoisuudet (2,7–6,0 µg/l) ovat ilmentäneet keskimäärin lievää rehevyyttä. Tipasjoen kiintoainepitoisuudet (1,1–

1,6 mg/l) ovat olleet alhaisia. Pisteen KaiLi2 väriarvot (70–90 mg/l Pt) ovat olleet tyypillisiä humusvaikutteisille vesille.

Pisteen KaiLi2 fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon vuosina 1996–2005, eikä pitoisuuksissa ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa.

Kyseisen pisteen kokonaistyppipitoisuuksissa on sen sijaan todettavissa laskua. Vuonna 2005 todettiin pisteellä KaiLi2 vuosien 1996–2005 pitoi- suuksia selvästi korkeampi nitraattityppipitoisuus (26 µg/l), vaikka samana vuonna kokonaistyppipitoisuus oli alhaisempi kuin aikaisemmin. Tipasjoen ravinnepitoisuudet, erityisesti fosfaattifosforipitoisuudet, olivat korkeimmil- laan vuonna 2004 vuosien 1999–2004 aikana. Pisteellä KaiLi2 on havait- tavissa hapen kyllästysasteiden laskua, mutta happitilanne on ollut yleensä hyvä. Vuonna 1997 vedessä oli selvää hapen ylikyllästystä (123 %).

Kalatalous

Tiedot Helalammen (Likolammen) sekä Tipasjoen kalastosta ja kalastuk- sesta on saatu Tipasojan osakaskunnan esimieheltä.

Helalammella kalastaa muutamia paikallisia talouksia kesällä verkoilla, ka- tiskoilla ja heittovavoilla. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa, lahnaa, säynettä ja särkeä. Lammesta saadaan vähän myös Iso-Kiimasesta nou- sevaa siikaa. Helalammen alavirranpuoleisella Tipasjoella on vain yksi kos- kialue, jonka jälkeen alkaa joen suvantomainen alaosa. Iso-Kiimasen säännöstelyvaikutus ulottuu tälle koskelle asti. Helalammen alavirranpuo-

leisella Tipasjoella kalastaa useita kymmeniä paikallisia talouksia verkoilla, katiskoilla ja vavoilla. Talviverkkopyyntiä ei harjoiteta. Saalislajisto on sama kuin Helalammessakin. Lisäksi joesta saadaan jonkin verran Iso- Kiimasesta nousevaa kuhaa.

Helalammen yläpuolinen Tipasjoki on koskialueineen merkittävää virkistys- kalastusaluetta, jossa käy useita satoja kalastajia vuodessa. Alueelle istu- tetaan pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta. Tipasjoella on pyyntivahva ra- pukanta Helalammen yläpuolisella jokialueella, jossa sitä myös pyydetään.

Helalammen alapuolella rapua ei pyydetä, mutta sielläkin rapua todennä- köisesti esiintyy ainakin jonkin verran.

Osakaskunnan esimiehen mukaan Iso-Kiimasen säännöstely haittaa vesis- tön käyttöä ja kalastusta Tipasjoen alaosalla. Pyydysten likaantumista ei ole pidetty erityisenä ongelmana Helalammella tai Tipasjoella eikä kaloissa tiettävästi esiinny makuvirheitä.

Helalammen ja Tipasjoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, lahna, säyne, made, siika, kuha ja särki. Helalammen yläpuoliselle Tipasjoelle is- tutetaan vuosittain pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta. Lammen alavirran- puoleiselle joelle istutuksia ei ole tehty. Iso-Kiimaseen istutetaan kuhaa ja siikaa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Kalanviljelyn vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesäl- lä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimak- kaimmillaan. Järvimäisessä vesistössä ravinteisuuden kasvu lisää planktis- ta levätuotantoa ja lähinnä purkualueen läheisyydessä myös pintalevästön kasvu ja rantojen limoittuminen voivat lisääntyä. Rehevyyden kasvu yleen- sä lisää seisovien kalanpyydysten limoittumista ja myös vesikasvillisuus voi lisääntyä lähinnä purkualueen läheisyydessä. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesistön muuta käyttöä.

Laitokselle tulevan veden ja Helalammesta lähtevän veden laatua ei voida suoraan verrata, sillä laitokselle tuleva vesi on pohjavettä. Helalammesta lähtevässä vedessä on ollut kesällä noin kaksi kertaa enemmän fosforia kuin laitokselle tulevassa vedessä. Fosforipitoisuus on ollut sekä Helalam- messa että Tipasjoessa reheville vesille tyypillinen ja yleisen käyttökelpoi- suusluokituksen luokkarajan mukaan ne kuuluvat luokkaan tyydyttävä.

Typpipitoisuus on ollut Helalammesta lähtevässä vedessä lievästi reheville ja Tipasjoessa karuille vesille tyypillistä tasoa. Happitilanne Helalammesta lähtevässä vedessä on ollut tarkkailutulosten mukaan kesällä yleensä hy- vä.

Laitoksen kuormitus lisää rehevyyttä lähinnä Likolammessa ja Helalam- messa, jonne ravinteet pääosin pidättyvät. Vaikutukset Tipasjoen veden- laatuun on arvioitu vähäisiksi lammissa tapahtuvasta ravinteiden pidättymi- sestä ja joessa tapahtuvasta laimentumisesta johtuen. Tuotannon lisäyk- sen jälkeen kasvatuskauden (kesä-syyskuu) keskimääräinen fosforikuormi- tus olisi 0,32 kg/vrk, kun se on vuosina 1998–2004 ollut keskimäärin 0,23 kg/vrk, suurimmillaan 0,3 kg/vrk. Tuotannon lisäyksen ei arvioida muutta- van merkittävästi vesistön veden laatua ja käyttökelpoisuutta.

Vaikutus kalatalouteen

Vesistövaikutusarvion mukaan kalanviljelylaitoksen aiheuttama kuormitus lisää vesistön ravinnepitoisuuksia lähinnä laitoksen alapuolisessa Liko- lammessa ja Helalammessa. Happitilanne Helalammesta lähtevässä ve- dessä on ollut kesällä yleensä hyvä. Tipasjoessa merkittäviä vesistövaiku- tuksia ei kuormituksella enää ole.

Kalanviljelylaitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen rehevöittävällä vai- kutuksella ei ole merkittävää vaikutusta Helalammen kevätkutuisten kalala- jien kantoihin, jotka ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä.

Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Helalammesta saatava siika nousee Iso-Kiimasesta. Lai- toksen aiheuttama ravinnekuormitus lisää osaltaan Helalammen rehevyyttä ja sitä kautta seisovien pyydysten limoittumista. Tipasjoen kalastoon tai ka- lastukseen kuormituksella ei arvioida olevan enää merkittävää vaikutusta.

Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta.

Hankkeen hyödyt ja vahingot

Laitos työllistää kaksi henkilöä. Laitoksen tuottamasta poikasmateriaalista yrityksen kaksi muuta laitosta kasvattavat teuraskalaa. Poikasia myydään myös merialueen laitoksille jatkokasvatukseen.

Laitoksen aiheuttama kuormitus lisää rehevyyttä lähinnä Likolammessa ja Helalammessa, jonne ravinteet pääosin pidättyvät. Vaikutukset Tipasjoen vedenlaatuun arvioidaan vähäisiksi lammissa tapahtuvasta ravinteiden pi- dättymisestä ja joessa tapahtuvasta laimentumisesta johtuen. Tuotannon lisäyksen ei arvioida muuttavan merkittävästi vesistön veden laatua ja käyt- tökelpoisuutta.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö- ja hoitotarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksen toiminnasta hoi- topäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt ka- lamäärät, käytetyn rehun määrä päivittäin, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeaineiden mää- ristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ym. vastaavista tapahtumista lai- toksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tie- dot lietteenpoistosta ja sijoituksesta.

Käytetystä kuivarehusta merkitään tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typ- pipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävissä valmistajan il- moittamia tietoja (rehun vakuustodistus). Rehun fosforipitoisuus voidaan tarvittaessa myös analysoida.

Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja esitetään tarvittaessa valvoville vi- ranomaisille. Niille annetaan vaadittaessa hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoi- topäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskau- den päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenve- to kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä var- ten.

Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa, kerran kesä- elokuussa, mikäli käytetty rehumäärä on enintään 10 000 kg vuodessa.

Mikäli rehumäärä on nykyisen luvan mukainen 5 600 kg vuodessa, otetaan

näytteet kerran 15.7.–15.8. välisenä aikana. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoo- manäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoo- manäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuo- rokauden kulussa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin näyt- teet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäyt- teet. Näytteitä määritetään kokonaisfosfori.

Vesistötarkkailua tehdään kerran vuodessa 15.7.– 15.8. välisenä aikana otettavin vesinäyttein. Näytteet otetaan laitokselle tulevasta vedestä ja He- lammesta ennen laskua Tipasjokeen.

Taulukko vesistötarkkailun havaintopaikoista

Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk

Vesistö- alue

laitokselle tuleva KaiLi Tu 59.851

Helalampi2 KaiLi2 7107618 3581485 59.851

Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä.

Näytteistä määritetään:

– näkösyvyys – lämpötila – happi – pH – väri – kok.P – PO₄-P – kok.N – NO2+NO3-N – NH4-N

– fekaaliset koliformiset bakteerit

Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita.

Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai vesiviran- omaisten hyväksymin menetelmin.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai alueen yhteistarkkailuraporteissa.

Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hankkeen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu hakemuksessa ko- konaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahin- koa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Sotkamon kunnassa 20.1.–20.2.2006 sekä erityis- tiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskukselle, Sotkamon kunnalle ja sen ympäristönsuojelu- ja tervey- densuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Sotkamon kunnan kaavoitusviran- omaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 20.1.2006 Kai- nuun Sanomissa.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että laitoksen alapuolisen Likolampi- Helalammen veden ravinnetaso on erittäin korkea. Vesialue luokitellaan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttäväksi. Kokonaisfosfo- ripitoisuus on ylittänyt toistuvasti välttävän käyttökelpoisuusluokan alarajan (50 µg/l). Korkeiden fosforipitoisuuksien vuoksi ovat leväkukinnot kesäai- kana mahdollisia, vaikka niitä ei ole vielä ympäristökeskuksen tietojen mu- kaan vesistössä esiintynyt. Tipasjoki luokitellaan yleisen käyttökelpoisuus- luokituksen perusteella hyväksi. Helalammen alapuolisella Tipasjoen osalla kokonaisfosforipitoisuus on alimmillaankin lähellä tyydyttävän käyttökelpoi- suusluokan raja-arvoa (30 µg/l) ja ajoittain selvästi ylikin (53 µg/l). Näin ol- len vähäinenkin ravinnekuormituksen kasvu voi heikentää Tipasjoen ala- osan käyttökelpoisuusluokkaa.

Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa veden- käyttöön hakemuksen mukaisesti. Laitoksen toiminta ei aiheuta vaaraa Riekin-Räätäkankaan I-luokan pohjavesialueelle. Laitoksen vedenkiertoa tulee edelleen tehostaa kuormituksen vähentämiseksi.

Tuotantotietojen perusteella arvioitu laitoksen aiheuttama keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus (56 kg/v) vastaa asukasvastineluvuksi muutettu- na noin 70 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaistypen osalta kuormitus (285 kg/v) vastaa noin 56 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä.

Hakijan esittämä 90 kg:n kokonaisfosforikuormitus vastaisi puolestaan noin 112 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä.

Hakijan esittämän rehukertoimen (0,87) ja ominaiskuormituksen (7 g P/tuotettu kalakilo) perusteella laitos voisi jatkossa käyttää 50 kg:n ai- heuttamaan kokonaisfosforin vuosikuormitukseen noin 6 200 kg kuivare- hua. Kuivarehun käytön perusteella lisäkasvu olisi vastaavasti noin 7 150 kg/v.

Ympäristökeskus on katsonut, että laitoksen lisäkasvu saa olla enintään 7 200 kg/v ja kuivarehumäärä enintään 6 500 kg/v. Tulee pyrkiä alle 0,9:n rehukertoimeen. Laitoksen aiheuttama kokonaisfosforikuormitus saa tuo- tantotietojen perusteella laskettuna olla enintään 50 kg.

Laitoksella syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Lietteenkäsittelyssä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon lisäksi sitä koskeva lainsäädäntö esimerkiksi luovutettaessa lietettä laitoksen ulkopuoliseen käyttöön. Lie- teallas tulee tyhjentää riittävän usein siten, ettei ylivuotoja vesistöön pääse tapahtumaan.

Laitoksen toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Laitoksen jätehuolto on tehtävä jätelain ja Sotkamon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksella kuolleet suuremmat kalamää- rät tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa hyötykäyttöön esimerkiksi re- huteollisuuteen. Laitoksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja mää- ristä on pidettävä kirjaa.

Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista esim.

kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Sot- kamon kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häi- riö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.

Käyttö- ja hoitotarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esityksen mukaisesti.

Laitoksen käyttö- ja hoitopäiväkirjat tulee toimittaa Kainuun ympäristökes- kukseen viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Tämän vuoksi kuormitusnäytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa. Näyt- teet tulisi ottaa kuukausina, jolloin rehunkäyttö laitoksella on suurimmillaan.

Vesistötarkkailusta ympäristökeskus on esittänyt, että se tehtäisiin kerran vuodessa heinä-elokuun aikana laitokselle tulevasta vedestä sekä pisteistä Helalampi1 (7107375-3581427), Tipasjoki5 (7107057-3582112) ja Tipas- joki14 (7107878-3581272) liitteen mukaisesti. Näytteistä tulisi määrittää näkösyvyys, lämpötila, happi, pH, väri, kok.P, PO4-P, kok.N, NO2+NO3-N, NH4-N ja a-klorofylli. Tarkkailutulokset tulisi toimittaa esitetyn lisäksi säh- köisessä muodossa ympäristöhallinnon rekistereihin siirrettävässä muo- dossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulisi liittää lyhyt kommentti.

Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviran- omaiselle vuoden 2015 loppuun mennessä.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että laitoksen kuormitus on ha- vaittavissa lähinnä Liko- ja Helalammen rehevöitymisenä, mikä lisää seiso- vien kalanpyydysten limoittumista. Lampien merkitys yleiselle kalatalous- edulle on kuitenkin vähäinen. Tipasjoessa vaikutukset ovat pienet ja kalas- tus tapahtuu lähinnä vapavälinein.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan estettä luvan myön- tämiselle ei ole. Kuormituksen kasvu ei ennalta arvioiden muuta tilannetta Tipasjoessa, eikä kalataloudellisia velvoitteita ole tarpeen määrätä. Kuor- mituksen vesistövaikutuksia on tarkkailtava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettä- vä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.

3. Sotkamon kunnan kaavoitusviranomainen

Kaavoitusviranomainen on todennut, että kalanviljelylaitoksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevaa yleis- tai asema- kaavaa, eikä alueelle kohdistu yleis- tai detaljikaavoituspaineita. Alapuoli- sissa vesistöissä olevat rantayleiskaavoitetut alueet ovat lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä Tipasjokisuulla Kuhmontien pohjoispuolella.

Hanke ei aiheuta haittaa kuntatason kaavoitukselle ja maankäytön suunnit- telulle.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on 23.3.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muis- tutuksista ja vaatimuksista. Selityksessä hakija on lausunut seuraavaa:

Kainuun ympäristökeskus

Hakijan tarkoituksena on hakemuksen mukaisesti kehittää laitoksen toimin- taa ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa veden kierrätyksessä. Jotta kehit- tämiseen olisi taloudelliset mahdollisuudet, olisi toiminnan oltava riittävän laajaa. Vesi laitokselle otetaan edelleen ilman pumppausta lähteestä. Suu- remmalle kasvatusmäärälle vettä kierrätetään poikashallissa ja hapetetaan nykyistä enemmän.

Kuormitus tulee olemaan hakemuksessa esitettyä vähäisempää veden kierrätyksestä ja lietteenpoistosta johtuen. Se tulee olemaan arviolta 70 kg fosforia vuodessa. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisiin ominais- kuormitusarvoihin on päästy viime vuosina. Vuonna 2005 ominaiskuormi- tus on ollut 6,3 g fosforia ja 36 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohden.

Myös jatkossa tavoiteohjelman mukaiset arvot tullaan alittamaan.

Ympäristökeskuksen esittämä kuormitusraja on 50 kg fosforia/vuosi. Tuo- tantotietojen perusteella laskettuna kuormitus on vuosina 2002–2005 ollut 44,4–47,7 kg/vuosi eli tuotantoa ei voitaisi juurikaan kasvattaa nykyisestä.

Tuotantotietoihin perustuva kuormitusraja on realistisempi kuin mittaustu- loksiin perustuva, sillä näytemäärää ei voida pienellä laitoksella kasvattaa kohtuuttomasti. Hakija on esittänyt luparajaksi 90 kg fosforia vuodessa tuo- tantotietojen perusteella laskettuna.

Nykyisin kirjolohen poikaset kasvatetaan pääasiassa poikashallissa. Maa- altaissa on emokaloja ja osa niistä on varastoaltaina mm. poikasten roko- tuksia varten. Maa-altaissa olevia kaloja ruokitaan vain vähän mm. kylmän pohjaveden takia. Kalat jatkokasvatetaan yrityksen Veneheiton ja Hyryn- salmen laitoksilla. Osa poikasista myydään merialueella oleville laitoksille.

Tuotannon lisäämistarvetta perustellaan poikasten lisääntyneellä kysynnäl- lä.

Hakemussuunnitelman liitteessä 12 on esitetty, että kuormitustarkkailua tehdään kerran kesä-, heinä- ja elokuussa, mikäli lupa myönnetään haetun suuruisena. Mikäli rehumäärä on nykyisen luvan mukainen, otetaan näyt- teitä nykyisen käytännön mukaisesti kerran kesässä. Näytteistä määrite- tään kokonaisfosfori. Mikäli sallittu rehumäärä on 8 000 kg vuodessa, ote- taan kuormitusnäytteitä kaksi kertaa vuodessa niinä kuukausina, jolloin re- hun käyttö on suurimmillaan.

Vesistötarkkailu tehdään hakemuksen liitteessä 12 esitetyllä tavalla kuiten- kin muutettuna siten, että näytteistä määritetään a-klorofylli fekaalisten ko- libakteerien sijaan, kuten ympäristökeskus on esittänyt. Näytepisteet ovat samat kuin nykyisin paitsi Tipasjoen näytepiste on jätetty ympäristökes- kuksen suostumuksella pois. Hakija on esittänyt, että mainittu Tipasjoen näytepiste otetaan uudelleen mukaan, kuten ympäristökeskus on esittänyt, mikäli laitos saa luvan tuotannon lisäämiseen haetun suuruisena. Muussa tapauksessa näytepisteen ottaminen takaisin ei ole perusteltua eikä tark- kailukustannusten kasvattamiseen nykyisestä ole edellytyksiä. Ympäristö- keskuksen esittämä näytepiste Tipasjoki5 on Kainuun Lohi Oy:n Venehei- ton laitoksen alavirranpuoleinen piste. Sitä ei ole tarpeen ottaa tarkkailuun tässä yhteydessä.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohi Oy:lle luvan pohjaveden joh- tamiseen lähteistä Likolammen kalanviljelylaitokselle kalanviljelyä varten.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää, hakemuksen enemmälti hyläten, Kainuun Lohi Oy:lle ympäristöluvan kalanviljelyyn ja kalojen talvisäilytykseen Liko- lammen kalanviljelylaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Likolampeen.

Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin 7 200 kg vuodes- sa.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan määräykset

1. Laitokselle saadaan johtaa vettä ylijuoksuna vapaasti ilman pumppausta luvan saajan omistamalla Likolammen tilalla olevista lähteistä.

Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama on mitattava päivittäin toukokuun en- simmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin ker- ran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.

Laitokselle on vesi johdettava rakennettuja vedenottolaitteita ja putkistoja käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

2. Kalanviljelylaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla ympäristölupavi- rastoon 22.12.2005 toimitetun hakemussuunnitelman ja sen liitteenä 4.1 olevan asemapiirroksen (MK 1:2 000) mukaiset.

Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niihin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 6 500 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa

olla enintään 65 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena.

Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä.

Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,4 %.

Lietettä on poistettava maa-altaista ja selkeytysaltaasta kaksi kertaa kas- vatuskaudessa. Lieteallas on tyhjennettävä vähintään kerran kasvatuskau- dessa ja täyttymisen uhatessa useamminkin.

Päästöt ilmaan

4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.

Melu

5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

6. Kuolleet kalat, altaista poistettu liete ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Sotkamon kunnan ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toi- mittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle.

Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on jär- jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Sotkamon kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

Varastointi

7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

9. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Vesistötarkkailuohjelmaa voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimat- ta muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

11. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Sotkamon kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien ra- kenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa sää- detyllä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai pohjaveteen kohdistuvasta toi- menpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavi- rastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalanviljely täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pohjaveden johtami- sesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavaa vahinkoa ja näin ollen toimenpi- teestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edun- menetystä huomattavasti suurempi, ja lupa voidaan vesilain 9 luvun 8 §:n 1 momentin perusteella myöntää.

Ympäristölupa

Kalanviljelylaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Likolam- peen ja Helalampeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun ja vesikas- villisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttumi- nen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.

Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta se- kä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Likolammen kalanviljelylai- toksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaa-

timuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Hake- muksessa esitetystä on käytettävän rehun määrää pienennetty 3 500 kg, kasvatettavan kalan määrää 4 300 kg ja fosforikuormitusta 20 kg vuodes- sa.

Tarkkailutulosten mukaan on Likolampi–Helalampi nykyisin käyttökelpoi- suusluokassa välttävä ja Tipasjoen alaosalla on kokonaisfosforipitoisuus ollut korkea eli lähellä tyydyttävän käyttökelpoisuusluokan raja-arvoa ja ajoittain selvästi sen yli. Ottaen huomioon laitoksen koko, haetun tuotan- non määrä ja taloudelliset mahdollisuudet laitoksen kuormitusta ei voida juurikaan uusilla vesiensuojelurakenteilla merkittävästi pienentää, joten haetun mukaisesta toiminnasta aiheutuu yksin tai yhdessä muiden toimin- tojen kanssa merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Kasvatet- tava kalamäärä ja käytettävä rehumäärä on rajattu Kainuun ympäristökes- kuksen lausunnon mukaiseksi ja sallittua fosforikuormitusta on lausunnos- sa esitetystä lisätty.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

Lupamääräysten perustelut

Vesitalousluvan määräykset

Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan saajalle oikeuden ottaa laitoksel- le pohjavettä nykyisen määrän. Vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään vahin- koa.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Valvonnallisista syistä käytettävän rehun määrälle on asetettu kiinteä yläraja. Ottaen huomioon laitoksen pieni koko, ei ole syytä määrätä typpipäästölle rajaa.

Vesistöön joutuva fosforikuormitus on laskettu hakemuksen liitteenä 7 ole- van selvityksen taulukossa 1 olevien vuosien 1998–2004 rehumäärien ja vesistöön joutuvan laskennallisen fosforikuormituksien keskiarvon sekä määrätyn luparajan suhteella. Näin laskettu vuotuinen fosforikuormitus on 66 kg.

Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.

Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa-

päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Kainuun ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muu- tokset edellyttävät luvan muuttamista.

Tipasjoen vesistötarkkailupiste on tarpeen, koska laitoksen vaikutukset ulottuvat Tipasjokeen. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailuohjelman muut- taminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväk- symällä tavalla. Voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan.

Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua eikä niiden ympäristövaikutuksia.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä merkit- tävien poikkeustilanteiden ilmoittamisesta.

Toiminnan lopettaminen

Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Kainuun ympäristökeskus ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Kasvatusmäärää ja kuormitusta on pienennetty ja tarkkailuohjelmaa muu- tettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalanviljelyä vuoden 2015 jälkeen, on lu- pamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölupa- virastolle mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölupavi- rasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys lietteenpoistosta, laitoksen vai- kutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympä-

ristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muis- ta toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi ha- kemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vä- hentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuk- sessa säädetyt selvitykset.

Korvattava päätös

Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1998 antama päätös nro 27/98/2

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 27/98/2.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti ja 55 § 2 momentti

Vesilaki 2 luku 3 § ja 31 § 1 momentti sekä 9 luku 8 § 1 momentti ja 15 § 1 momentti

Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 050 euroa.

Perustelut

Kalanviljelylaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 1 050 euroa. Pohjaveden ottamista (vesimäärä yli 500 m³/vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasia- kirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksu- taulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen 1 050 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mik- ko Keränen (esittelijä).

Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 MK/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 30.6.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

LIKOLAMMEN KALANVILJELYLAITOKSEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Kalanviljelylaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoito- päiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun tuotenimi, raeko- ko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytettyjen kemikaalien, lääkeaineiden ja rokotteiden laatu ja määrä, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistoista (ajankohta, poistetun lietteen määrä, sijoitus). Hoito- päiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viran- omaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäi- väkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Päästötarkkailu

Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kerran heinäkuussa ja kerran elokuus- sa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähteväs- tä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimi- tetaan analysoitavaksi vuorokauden kulussa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin näytteet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pa- kastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Näytteitä määritetään kokonaisfosfori.

Vaikutustarkkailu

Vesistötarkkailu tehdään hakemuksen liitteenä 12 olevan tarkkailuohjel- maehdotuksen mukaisesti siten muutettuna, että fekaalisten koliformisten bakteerien tilalla määritetään a-klorofylli ja näytteet otetaan myös pisteestä Tipasjoki14 (7107878–3581272).

Raportointi

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeukselli- siin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäris- tökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tie- tojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosi- päästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Kainuun ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden ana- lyysitulokset.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Sotkamon kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle suoraan vedenlaa- turekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuk- sellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laa- dinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Kainuun ympäristökeskuk- sen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun

loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Sotka- mon kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomais- ten hyväksymiä määritysmenetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.