LUPAPÄÄTÖS
Nro 67/06/2
Dnro Psy-2005-y-164
Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2006
ASIA
Kiehtäjänkosken kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Puo- lankaLUVAN HAKIJA
Kuhmon Eko-Kala OyJärveläntie 135
88900 KUHMO
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Vesilain mukainen toiminta ... 5
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Muut päästöt ... 7
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8
Vesistön tila ja käyttö ... 8
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 8
Kalatalous ... 10
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 11
Vaikutus pintavesiin ... 11
Vaikutus kalatalouteen... 12
Muut ympäristövaikutukset ... 12
Hankkeen hyödyt ja vahingot... 13
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 13
Käyttötarkkailu ... 13
Päästötarkkailu ... 13
Vaikutustarkkailu... 14
Tulosten toimittaminen ja raportointi... 15
Tarkkailuohjelmien muuttaminen ... 16
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 16
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 16
Lupahakemuksesta täydentäminen ... 16
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 16
Muistutukset ja vaatimukset... 16
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 18
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 18
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 18
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 19
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 19
Vesitalousluvan määräykset ... 19
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 19
Päästöt pintavesiin... 19
Päästöt ilmaan ... 20
Melu ja tärinä ... 20
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 20
Varastointi... 20
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 20
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 20
Toiminnan lopettaminen... 21
Kalatalousmaksu... 21
RATKAISUN PERUSTELUT... 21
Lupaharkinnan perusteet ... 21
Luvan myöntämisen edellytykset ... 21
Vesitalouslupa ... 21
Ympäristölupa... 21
Lupamääräysten perustelut ... 22
Vesitalousluvan määräykset ... 22
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 22
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 22
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 23
Toiminnan lopettaminen ... 23
Kalatalousmaksu... 23
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 23
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 24
Päätöksen voimassaolo ... 24
Lupamääräysten tarkistaminen ... 24
Korvattava päätös ... 24
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 24
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 24
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 24
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 24
KÄSITTELYMAKSU... 25U Ratkaisu ... 25
Perustelut... 25
Oikeusohje ... 25
MUUTOKSENHAKU ... 26
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Kuhmon Eko-Kala Oy on ympäristölupavirastoon 16.12.2005 toimittamas- saan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jat- kamiseen Kiehtäjänkosken kalankasvatuslaitoksella siten, että
– laitokselle johdettava vesimäärä on 16.7.–31.10. enintään 1,5 m3/s ja muulloin enintään 1,0 m3/s, mutta ei enempää kuin 1/3 Näljänkäjoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta
– käytettävä kuivarehumäärä on enintään 120 000 kg vuodessa ja rehu- kerroin enintään 1,2 sekä
– fosforikuormitus vuodessa on tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 700 kg.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Puolangan Joukokylässä Näljänkäjoen oi- kealla rannalla Puolanka–Näljänkätien nro 894 sillalta noin kilometrin ylä- virtaan hakijan omistamalla kiinteistöllä.
VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.
Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheut- taa vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen.
YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Pohjois-Suomen vesioikeuden 15.5.1998 antaman päätöksen nro 17/98/2 mukaan luvan haltijan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava ve- sioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, mikäli päätök- sessä tarkoitettua kasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa mainitun vuoden jälkeen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 15.5.1998 antaman päätöksen nro 17/98/2 nojalla.
Laitos sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Käpylintu RN:o 39:1.
Näljänkäjokisuisto Suolijärveen ja osa Suolijärven ranta-alueista ja saarista kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO110110). Suolijärvellä on muutamia yksityisiä suojelukohteita.
Kainuun maakuntakaava 2020-luonnoksessa (25.10.2004) hankkeen vai- kutusalueella ei ole em. rantojensuojeluohjelman lisäksi muita merkintöjä.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitoksella kasvatetaan kirjolohen poikasia 2- ja 3-vuotiskierrolla. Kalat ovat laitoksella yli talven. Kiehtäjänkosken laitoksen poikaset kasvatetaan teuraskaloiksi hakijan Ontojärven laitoksella.
Vesilain mukainen toiminta
Vesi maapohjaisiin kasvatusaltaisiin johdetaan Näljänkäjoesta kanavalla tasaus- ja jakoaltaan kautta. Altaiden vedenkorkeutta ja vesitilavuutta voi- daan säätää tulo- ja poistokanavassa. Käytetyn veden määrä mitataan poistokanavan mittapadolta vesipinnan korkeuden perusteella. Näljänkä- joen keskivedenkorkeus on laitoksen tulokanavassa settipadolla N60 + 156,82 m ja poistokanavassa mittapadon jälkeen N60 + 155,20 m.
Lupapäätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Näljänkäjoesta 16.7.–31.10. enintään 1,5 m3/s ja muulloin enintään 1,0 m3/s, ei kuitenkaan enempää kuin kolmasosa Näljänkäjoen kulloisestakin kokonaisvirtaamas- ta. Laitoksen käyttämä vesimäärä on ollut viime vuosina noin 400–900 l/s, kasvatuskaudella keskimäärin noin 740 l/s.
Kalat kasvatetaan yhdeksässä noin 40 metrin pituisessa ja 15 metrin levyi- sessä maa-altaassa. Altaiden syvyys on noin 1,7 m ja tilavuus yhteensä noin 9 200 m3.
Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta
Pohjois-Suomen vesioikeuden 15.5.1998 antaman päätöksen nro 17/98/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 120 000 kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,9 %. Rehu- kerroin saa olla enintään 1,2. Fosforikuormitus saa olla enintään 700 kg vuodessa. Vedet on johdettava vesistöön laskeutusaltaan kautta. Liete on poistettava kasvatusaltaista kasvatuskaudella vähintään kaksi kertaa vii- kossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa.
Rehuista on poistettava pöly ennen ruokintaa ja kaloja ei saa yliruokkia.
Kalat ruokitaan pääasiassa automaateilla. Kalojen koko ja veden lämpötila vaikuttavat ruokintatiheyteen ja käytetyn rehun määrään. Pieniä poikasia ruokitaan tiheämmin kuin isoja ja ruokintaa voidaan tasata käsiruokinnalla.
Tammi-maaliskuussa kaloja ruokitaan käsin kerran viikossa, ja rehua käy- tetään tällöin yhteensä noin 1 500 kg. Laitoksella on talvisäilytyksessä ka- laa noin 60 000–80 000 kg vuodessa.
Laitoksella on vuosina 1999–2004 käytetty rehua 66 900–102 200 kg vuo- dessa, keskimäärin 86 450 kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisä- kasvuna ilmaistuna 61 950–99 000 kg vuodessa, keskimäärin 78 940 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,10 vuodessa, vaihtelu 1,03–
1,26 vuodessa. Haetulla rehumäärällä on rehukertoimen 1,1 perusteella mahdollista kasvattaa kalaa noin 110 000 kg vuodessa.
Kuormitusta on tarkkailtu yleensä 11–12 kertaa vuodessa. Tulevasta ve- destä on otettu kertanäyte ja lähtevästä vuorokauden kokoomanäyte. Re- hun fosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 0,9 % ja typpipitoi- suus 6,4 %. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1999–2004 ollut 1,6–3,1 kg/vrk, keskimäärin 2,3 kg/vrk ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 1,8–2,9 kg/vrk, keskimäärin 2,5 kg/vrk. Mitattu fosforikuormitus on ollut vuosina 1999–2004 385–637 kg/v, keskimäärin 462 kg/v ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 341–534 kg/v, kes- kimäärin 455 kg/v. Laskennallinen typpikuormitus kasvatuskaudella on vuosina 1999–2004 ollut 14–21 kg/vrk, keskimäärin 19 kg/vrk ja 2 545–
3 893 kg/v, keskimäärin 3 480 kg/v.
Fosforin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut mittaustulosten mukaisella kuormituksella vuosina 1999–2004 keskimäärin 6,2 g ja tuotantotietojen perusteella lasketulla kuormituksella keskimäärin 5,8 g. Typen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella lasketulla kuormituksella keskimäärin 45 g. Vesiensuojelun tavoiteohjel- massa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetetut tavoitearvot ovat 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohden. Kiehtäjän- kosken laitoksella tavoitteisiin on pääosin päästy, kun ei oteta huomioon vuotta 2004, jolloin laitokselta karkasi kaloja.
Laitoksella käytetty vesi johdetaan noin 300 m pituista poistokanavaa Näl- jänkäjokeen noin 650 m tulokanavan alapuolella. Poistokanava toimii sel- keytysaltaana. Poistokanavan pinta-ala on noin 4 000 m2, keskisyvyys noin 1,5 m ja tilavuus noin 6 000 m3. Laitoksen käyttämä vesimäärä on ollut viime vuosina noin 400–900 l/s, kasvatuskaudella keskimäärin noin 740 l/s.
Viipymä poistokanavassa on em. arvoilla ollut noin 2–4 tuntia.
Jokaisessa altaassa on lietetasku. Lietetaskuihin kertynyt liete imetään pumpulla noin kaksi kertaa viikossa kasvatuskaudella. Lietettä on poistettu noin 150 m3 vuodessa. Liete-vesiseos johdetaan allasalueen läheisyydes- sä sijaitsevaan mm. pajua ja koivua kasvavaan maasyvennykseen, jonka koko on noin 7 m x 40 m. Vesi imeytyy maaperään eikä pääse valumaan vesistöön.
Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, noin 200 kg vuodes- sa, kerätään päivittäin ja haudataan maamonttuun laitoksen alueelle. Isot rehusäkit (noin 200/v) on otettu hyötykäyttöön purun ja polttopuiden säily- tykseen ja osa on sijoitettu vahvikkeeksi tiepohjaan. Pienet säkit (noin 200/v) on poltettu. Laitoksella ei synny ongelmajätteitä. Rehut tuodaan lai- tokselle säkeissä ja varastoidaan kesällä laitoksen piha-alueella pressun alla ja rehusiiloissa sekä talvella ruhusiiloissa.
Vesihomeen torjuntaan käytetään formaliinia noin 5–10 litraa vuodessa.
Ainetta hankitaan laitokselle tarpeen mukaan.
Laitokselle liikennöidään Puolanka–Näljänkä maantietä (nro 894) ja siltä johtavaa laitostietä pitkin. Rehua laitokselle tuodaan 8–10 kertaa vuodes- sa. Kaloja tuodaan kaksi kertaa vuodessa. Kaloja laitokselta siirretään On- tojärven laitokselle 2–3 viikon aikana keväällä 10–12 kuormaa viikossa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Laitosta hoidetaan huolellisesti, ruokintaa optimoidaan, pyritään mahdolli- simman alhaiseen rehukertoimeen sekä käytetään mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Altaissa on lietetaskut, joihin kertynyttä lietettä poistetaan kasvatuskaudella noin kaksi kertaa viikossa. Laitoksen varustus ja toiminta ovat hakijan arvion mukaan vanhalle maa- allaslaitokselle hyvää tasoa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin
Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Osa aineista joutuu vesistöön liuen- neena ja osa kiintoaineeseen sitoutuneena. Pohjaan laskeutuva liete ha- joaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön.
Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laa- dusta sekä lietteenpoiston tehokkuudesta. Rehunkäyttö ja siten myös ve- sistökuormitus on yleensä suurin loppukesällä.
Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1999–2004 ollut 1,6–3,1 kg/vrk, keskimäärin 2,3 kg/vrk ja laskennallinen fosforikuormi- tus vastaavasti 1,8–2,9 kg/vrk, keskimäärin 2,5 kg/vrk. Mitattu fosforikuor- mitus on vuosina 1999–2004 ollut 385–637 kg/v, keskimäärin 462 kg/v ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 341–534 kg/v, keskimäärin 455 kg/v. Laskennallinen typpikuormitus kasvatuskaudella on vuosina 1999–
2004 ollut 14–21 kg/vrk, keskimäärin 19 kg/vrk ja 2 545–3 893 kg/v, keski- määrin 3 480 kg/v.
Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu vesistöön meneväksi fosfo- rikuormitukseksi tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 700 kg vuodessa. Fosforipäästö määräytyy tuotantotietojen perusteella. Ominais- kuormituksen arvioidaan olevan noin 6 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti.
Kuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolelli- sella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä kuivarehuja ja lietteenpoistolla.
Muut päästöt
Toiminta ei aiheuta mainittavaa hajua ympäristöön. Paineilmalla toimivat ruokinta-automaatit aiheuttavat lyhytkestoista melua ympäristöön. Niitä käytetään kello 7–20. Toiminta ei aiheuta haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Laitos sijaitsee Iijoen vesistöalueen Korpijoen keskiosaan kuuluvalla Suoli- järven alueella (61.722) Näljänkäjoen varressa. Näljänkäjoen valuma-alue laitoksen kohdalla on noin 1 250 km2 ja järvisyys noin 3,3 %. Noin 7 km lai-
tokselta alavirtaan Näljänkäjoki laskee Suolijärveen. Suolijärven luusuassa valuma-alueen pinta-ala on 1 313 km2 ja järvisyys 3,9 %. Vesistön keskivir- taama Suolijärven luusuassa on noin 18 m3/s.
Suolijärven luusuassa sijaitsevan ympäristöhallinnon mittauspisteen (620) vuosien 1991–2000 keskimääräisen virtaaman perusteella valuma- alueiden suhteella arvioituna virtaama (m3/s) Kiehtäjänkosken laitoksen kohdalla on ollut seuraava:
MQ HQ MHQ MNQ NQ VI VII VIII IX
16,9 228 140 5,0 3,6 22,9 13,0 13,2 12,5
Pienimmillään virtaamat ovat yleensä olleet maaliskuussa.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Näljänkäjokisuisto ja osa Suolijärven ranta-alueista ja saarista kuuluu ran- tojensuojeluohjelmaan (RSO110110). Suolijärvellä on lisäksi muutamia yk- sityisiä suojelukohteita.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Laitoksen naapuritiloista kaksi on rakennettua. Näljänkäjokivarressa laitok- selta alavirtaan on neljä vakituista ja neljä vapaa-ajan asuntoa. Lähin asu- tus on noin 400 metrin päässä laitokselta. Paikalliset asukkaat ja kesä- mökkiläiset käyttävät vesistöä mm. kalastukseen, veneilyyn ja uintiin.
Laitoksen ympäristössä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, eikä alueella si- jaitse vedenottamoita. Vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja.
Vesistön tila ja käyttö
Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus
Korpijoen vesistöalueelle kohdistuva kuormitus on valtaosin hajakuormitus- ta. Vesistön yläosalla sijaitsee kaksi kalankasvatuslaitosta, Välijoen Lohi ja Lylyjoen Lohi Ky, joilla saadaan käyttää kuivarehua yhteensä enintään 77 000 kg vuodessa ja fosforikuormitus saa olla enintään 420 kg vuodes- sa.
Näljänkäjoen–Suolijärven alueella vesi on humuspitoista. Näljänkäjoki on fosforipitoisuuksien perusteella alaosaltaan rehevä ja Suolijärvi lähinnä lie- västi rehevä. Happitilanne heikkenee Suolijärven syvänteessä erityisesti talvella, mutta hapettomuutta ei ole viime vuosina todettu. Ympäristöviran- omaisten laatimassa vuosien 2000–2003 vedenlaatuun perustuvassa ve- sistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Suolijärven–Näljänkäjoen alue kuuluu pääosin luokkaan hyvä. Näljänkäjoen Kiehtäjän alue kuuluu luokkaan tyydyttyvä.
Vesistön vedenlaatua on tarkkailtu Iijoen yhteistarkkailuohjelman mukaan.
Vesinäytteet on otettu kaksi kertaa kesässä laitoksen alavirranpuolelta Näl- jänjoesta ja joen suulta sekä Suolijärvestä jokisuun edustalta ja itäosan sy- vännepisteeltä. Suolijärvestä on otettu näytteet yhden kerran myös talvella.
Laitokselle tulevasta vedestä määritetään fosfori kuormitustarkkailun yh- teydessä ja lisäksi myös muut ravinnejakeet kesäaikana vesistötarkkailun yhteydessä. Suolijärvessä on tarkkailtu havaksen limoittumista kesällä kaksi kertaa.
Veden happitilanne on ollut vuosina 2002–2005 Näljänkäjoessa ja Suoli- järven pintaosissa pääosin hyvä. Suolijärven syvemmissä vesikerroksissa happitilanne on heikentynyt selvimmin talvella, mutta täydellistä hapetto- muutta ei vuosina 2002–2005 ole todettu, minimi huhtikuussa 2004 0,5 mg/l, kyllästys-% 4. Veden väriarvot ovat olleet pintakerroksessa kesäl- lä keskimäärin 79–96 mgPt/l ja CODMn 11–12 mg/l. Arvot ovat humuspitoi- sille vesille tyypillisiä. Väriarvoja nostaa kohonneet rautapitoisuudet eten- kin Suolijärven syvänteessä talvella.
Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet talvella pintakerroksessa tasoa 15–
16 µg/l ja typpipitoisuudet 320–330 µg/l. Suolijärven syvänteessä pitoisuu- det ovat olleet korkeampia, korkeimmillaan pohjan läheisyydessä 51 µg/l fosforia ja 800 µg/l typpeä.
Kesällä kokonaisfosforipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä kes- kimäärin 21 µg/l, Näljänkäjoessa laitoksen alavirranpuolella 29 µg/l, Näl- jänkäjoen suulla 32 µg/l, Suolijärven pintakerroksessa 20–23 µg/l ja sy- vemmissä vesikerroksissa 22–32 µg/l. Typpipitoisuudet ovat olleet pinta- kerroksessa keskimäärin 340–400 µg/l ja Suolijärvessä pohjan läheisyy- dessä 484 µg/l. Keskimäärin korkeimmat fosforipitoisuudet ovat olleet joen suulla ja Suolijärven syvänteessä pohjan läheisyydessä, ja korkeimmat typpipitoisuudet Näljänkäjoessa laitoksen alavirranpuolisella pisteellä. Epä- orgaanisten ravinteiden osalta tilanne on ollut pääpiirteissään vastaava.
Suolijärven pintakerroksessa epäorgaanista typpeä on ollut vähän ja poh- jan läheisyydessä ammoniumtyppipitoisuus on ollut selvästi koholla. Epä- orgaanisten ravinteiden suhteen perusteella perustuotanto on ollut pääosin typpirajoitteista. Ainostaan laitoksen alavirranpuolella Näljänkäjoessa mo- lempia epäorgaanisia ravinteita on ollut saatavilla ja tuotantoa onkin rajoit- tanut yleisimmin jompikumpi ravinteista tai jokin muu tekijä.
Kesän keskimääräiset Näljänkäjoen fosforipitoisuudet kuvastavat laitoksen alavirranpuolella ja jokisuulla rehevyyttä ja muilla pisteillä lievää rehevyyttä.
Suolijärven kesän keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän ja rehevän luokkarajan (7) tuntumassa. Vesien yleisen käyttökel- poisuusluokituksen a-klorofyllin luokkarajojen mukaan Suolijärvi kuuluu luokkaan hyvä.
Hygieeninen laatu on ollut yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajo- jen mukaan Suolijärvessä yhtä hyvään luokkaan kuuluvaa poikkeusta lu- kuun ottamatta erinomainen. Näljänkäjoen suulla hygieeninen laatu on ol- lut yleensä hyvä tai erinomainen ja yhden kerran tyydyttävä. Laitoksen ala- virranpuolella hygieeninen laatu on vaihdellut erinomaisesta välttävään.
Verkkohavaksen likaantumista on tutkittu vuosina 2003–2005 Suolijärves- sä Näljänkäjokisuun läheisyydessä ja aikaisempina vuosina Suolijärven syvännepisteellä heinä- ja elokuussa yhden vuorokauden aikana. Havak- sen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut varsin paljon havaintokerrasta riippu- en. Yksittäiset suurimmat pitoisuudet on todettu elokuussa.
Ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen kehitystä on tarkasteltu Näljänkäjo- essa ja Suolijärvessä ja a-klorofyllipitoisuuksia Suolijärvessä kesinä 1997–
2005. Näytteet on otettu kaksi kertaa vuodessa, heinä- ja elokuussa.
Näljänkäjoessa happitilanne on ollut kesällä pääsääntöisesti hyvä. Myös Suolijärvessä happitilanne on ollut pintakerroksessa hyvä, mutta syvänne- pisteen pohjan läheisyydessä happitilanne on ollut ajoittain heikko. Syvän- nepisteen heikentynyt happitilanne lienee pääosin luontaista, johon vaikut- tavat ympäröivän valuma-aleen maaperän laatu ja myös valuma-alueella tehdyt kuivatukset ja muu hajakuormitus.
Fosforipitoisuudet osoittavat kasvua Näljänkäjoessa, selvimmin joen suulla heinäkuun 2005 korkeasta pitoisuudesta johtuen. Suolijärven pintakerrok-
sen fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa, mutta syvänteen pohjan läheisyydessä pitoisuudet osoittavat kasvua. Typpipitoi- suudet osoittavat hienoista kasvua Näljänkäjoessa laitoksen alavirranpuo- lella ja Suolijärven syvänteessä, mutta ovat pysyneet muilta osin melko va- kaina. Suolijärven syvännepisteen pintakerroksen laskeva suunta johtuu
vuoden 1997 heinäkuun korkeasta typpipitoisuudesta. Suolijärven a-klorofyllipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa.
Kalatalous
Tiedot Näljänkäjoen ja Suolijärven kalastuksesta on saatu Suolijärven osa- kaskunnan esimiehen haastattelusta.
Näljänkäjoella on tehty uittoa varten perattujen koskien kunnostuksia ja niihin liittyviä kalaistutuksia. Lohikalakannan elpymisen turvaamiseksi Näl- jänkäjoki on ollut rauhoitettuna noin 5 vuotta. Aktiivista kalastusta harjoitet- tiin ensimmäistä kertaa taas vuonna 2005. Näljänkäjoen alaosalla merkit- tävin kalastuskohde on noin kilometrin Suolijärvestä oleva Kattilakoski, jos- ta kalastaa muutamia kymmeniä vapakalastajia. Jokivarressa on muutamia kesäasuntoja, joiden asukkaat vapakalastuksen ohella kalastavat ainakin katiskoilla. Tärkeimmät saalislajit ovat harjus, hauki ja taimen. Näiden li- säksi saadaan ahventa, madetta, lahnaa ja särkeä. Joella on varsin hyvä luontainen harjuskanta. Näljänkäjoella on pyyntivahva rapukanta ja ravus- tusta harjoittaa 5–10 taloutta. Pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta joella. Kaloissa ei kuitenkaan tiettävästi esiinny makuvirheitä. Osakaskun- nan esimiehen mukaan kalankasvatuslaitoksen rehevöittävä vaikutus on havaittavissa Näljänkäjoella.
Suolijärvellä kalastaa arviolta noin 50 kalastajaa verkoilla, katiskoilla ja va- voilla. Vetouistelu on myös merkittävä pyyntimuoto. Osakaskunnalla on myös nuotta, jolla pyydystetään lähinnä vähäarvoista kalaa (kuore, särki).
Talviverkoilla kalastaa muutama ruokakunta. Tärkeimmät saalislajit ovat Suolijärvellä muikku, hauki, ahven ja kuha. Näiden lisäksi saadaan madet- ta, lahnaa, särkeä ja kuoretta. Pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta.
Kaloissa ei kuitenkaan tiettävästi esiinny makuvirheitä. Osakaskunnan esimiehen mukaan parina viime vuotena järvellä on esiintynyt sinilevää, mihin on mahdollisesti voinut vaikuttaa mm. veden pinnan noston aiheut- tama muutos veden laadussa.
Suolijärvestä alkava Suolijoki on merkittävää virkistyskalastusaluetta, jolla kalastaa useita satoja vapakalastajia. Tärkeimmät saalislajit ovat harjus, taimen ja hauki. Alueelle istutetaan vuosittain pyyntikokoista taimenta muu- tamia satoja kiloja.
Näljänkäjoen ja Suolijärven kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit:
taimen, harjus, kirjolohi, muikku, hauki, ahven, kuha, made, lahna ja särki.
Sähkökoekalastuksissa on saatu lisäksi kivisimppua, kivennuoliaista ja mu- tua. Näljänkäjoessa on luontainen harjuskanta. Sähkökoekalastusten pe- rusteella myös taimen on alkanut lisääntyä Näljänkäjoessa. Kesällä 2005 taimenen luonnonpoikasia esiintyi merkittävässä määrin (27 yksilöä/aari) Räpättäjänkoskella, joka sijaitsee Suolijoessa. Aiemmin yksittäisiä taime- nen luonnonpoikasia on tavattu Kiehtäjänkosken kalankasvatuslaitoksen ylä- että alavirranpuolella. Laitoksen alavirranpuolisella Kiehtäjänkoskella koskikalasto on ollut pääasiassa istutettua taimenta, kivisimppua ja mutua.
Näljänkäjokeen on istutettu viime vuosina Metsähallituksen uittovelvoiteis- tutuksina taimenen ja harjuksen poikasia. Suolijärveen osakaskunta on is- tuttanut muutaman vuoden välein kuhan poikasia.
Sähkökoekalastusten tulokset (yksilöä/aari) Näljänkäjoen Kiehtäjänkoskel- la vuosina 2000, 2002 ja 2005 ovat seuraavat:
Vuosi Taimen Harjus Kirjol. Hauki Ahven Särki Salakka Mutu Kivis.
2000 1,8 - - 0,4 - 0,4 0,4 1,3 4,8
2002 15,5 0,9 - - - 15,5 7,3
2005 10,3 - 3,0 - 0,4 - - - 1,1
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia ei yleensä esiinny, ja niissä merkittävin haitta on ravinnekuormituksen aiheuttama rehevyyden kasvu. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmil- laan. Ravinteisuuden kasvu lisää virtaavissa vesissä lähinnä pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja seisovien kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Järvivesissä planktinen levätuotanto ja vesikasvillisuus voivat lisääntyä.
Kiehtäjänkosken laitoksen alavirranpuolisessa vesistössä happitilanne on ollut Suolijärven syvännettä lukuun ottamatta varsin hyvä, eikä laitoksen kuormituksella arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön happitilan- teeseen.
Kiehtäjänkosken laitoksen vaikutusalueella Näljänkäjoessa virtausolot ovat yleensä kohtuullisen hyvät, mutta alivirtaamakausina laimentumisolosuh- teet heikkenevät. Heinä- ja elokuun keskivirtaamat 2000-luvulla ovat vaih- delleet laitoksen kohdalla välillä 4,2–17 m3/s Suolijärven luusuan virtaaman perusteella laskettuna.
Tarkkailutulosten mukaan viimeisten neljän vuoden aikana kokonaisfosfo- ripitoisuus on kasvanut laitoksen kohdalla heinä-elokuussa keskimäärin 8 µg/l (21–>29 µg/l) ja fosfaattifosforipitoisuus 4 µg/l. Fosforipitoisuus on kasvanut vielä jonkin verran jokisuuta kohden, mikä viittaa mahdolliseen muuhun alueelle tulevaan hajakuormitukseen. Kokonaistyppipitoisuus on kasvanut keskimäärin noin 60 µg/l (340–>399 µg/l) ja epäorgaaninen typ- pipitoisuus noin 40 µg/l. Typen pitoisuuslisäys pienee lähes puoleen jo- kisuulle tultaessa.
Laimentumissuhteen perusteella laskettuna kesän keskimääräisen fosfori- kuormituksen vaikutus on ollut noin 2–5 µg/l virtaamatilanteesta riippuen.
Fosforikuormituksella 5,5 kg/vrk vaikutus on ollut noin 4–13 µg/l. Keski- määräisen typpikuormituksen laskennallinen vaikutus on ollut 13–44 µg/l virtaamatilanteesta riippuen. Luparajan mukaisen rehumäärän aiheutta- malla kuormituksella fosforipitoisuuden kasvu olisi arviolta edellä esitettyä suuruusluokkaa, typen osalta hieman suurempi. Arviossa rehusta on ole- tettu käytettävän 80 % kasvatuskaudella, rehukertoimena on käytetty 1,1 ja rehun fosforipitoisuutena 0,9 % ja typpipitoisuutena 6,4 %. Lupamääräys- ten mukaisen tuotannon ei arvioida muuttavan vesistön käyttökelpoisuutta nykyisestä.
Ravinnepitoisuuksien kasvu voimistaa ensisijaisesti päällyslevästön kas- vua Näljänkäjoessa ja myös vesikasvillisuus voi lisääntyä lähinnä vesien purkualueen läheisyydessä. Tarkkailutulosten perusteella 7 km alempana
sijaitsevassa Suolijärvessä laitoksen kuormituksen ja veden laadun välillä ei ole havaittavissa selvää riippuvuutta.
Kiehtäjänkosken laitoksen vuosien 1999–2004 keskimääräisen ravinne- kuormituksen aiheuttama pitoisuuksien kasvu Näljänkäjoessa, ja arvio lu- parajan mukaisen rehumäärän aiheuttaman kuormituksen vaikutuksista kolmessa eri virtaamatilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa. Fos- forin osalta on esitetty lisäksi mitatun keskimääräistä suuremman kuormi- tuksen vaikutus pitoisuuteen vesistössä.
Virtaama m3/s MQ (1991-00) MQ (VII-VIII)* MNQ (1991-00)
17 10 5
Kuormitus (kg/d) Pitoisuuslisä (µg/l) Kasvatuskausi 1999-2004
Kok.P 2,3 1,6 2,7 5,3
Kok.P (15.7.2004) 5,5 3,7 6,4 13
Kok.N 19 13 22 44
Arvio
Kok.P 3,5 2,4 4,1 8,1
Kok.N 26 18 30 60
*vuosien 2002 - 2005 heinä-elokuun keskivirtaama
Vaikutus kalatalouteen
Vesistövaikutusarvion mukaan laitoksen kuormitus lisää vesistön ravinne- pitoisuuksia lähinnä laitoksen alapuolisessa Näljänkäjoessa. Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta.
Kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön kevätkutuisten kalalajien kantoihin, jotka ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä. Vesis- tön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kus- tannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seu- rausilmiöineen voi yleensä heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien li- sääntymisolosuhteita. Laitoksen kuormitus ei ole estänyt taimenen luon- taista lisääntymistä Näljänkäjoella, mutta kuormitus voi kuitenkin heikentää taimenen ja ilmeisesti myös harjuksen lisääntymisolosuhteita ainakin lai- toksen alavirranpuolisella lähialueella. Laitoksen ravinnekuormitus lisää osaltaan pyydysten limoittumista Näljänkäjoella ja Suolijärven eteläosassa.
Kalastus Näljänkäjoella on kuitenkin pääasiassa vapakalastusta, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta. Suolijärven kalakantoihin kuormituksella ei arvioida olevan enää merkittävää vaikutusta. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaiku- tusta.
Muut ympäristövaikutukset
Toiminta ei aiheuta merkittävää hajua ympäristöön. Ruokinta-automaatit aiheuttavat ääntä noin klo 7–20. Asutus alueella on harvaa, eikä äänen ar- vioida häiritsevän merkittävästi yleistä viihtyisyyttä. Alle 200 m:n etäisyy- dellä laitoksesta sijaitsee kaksi rakennettua kiinteistöä. Toiminnasta ei ar- vioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle.
Hankkeen hyödyt ja vahingot
Laitos työllistää 2 henkilöä. Välillisesti toiminta työllistää kalojen jatkokas- vatuksessa useita henkilöitä yrityksen Ontojärven laitoksella ja perkaa- mossa Kuhmossa.
Laitoksen toiminta aiheuttaa ravinnepitoisuuksien kohoamista Näljänkä- joessa. Haitat ovat myös yleiseltä kannalta katsottuna etuihin verrattuna vähäisiä. Toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa tai muuta ympäris- tön pilaantumista, erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista, yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai rasitusta naapu- rustolle.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettu Iijoen yhteistarkkailuohjelman mukaan. Viimeisin hyväksytty ohjelma on vuosille 2003–2005. Hakemuk- sen liitteenä on ehdotus tarkkailuohjelmaksi.
Käyttötarkkailu
Laitoksen hoitaja tekee käyttö- ja hoitotarkkailua pitämällä laitoksen toi- minnasta hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt kalamäärät, käytetyn rehun määrä päivittäin, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeai- neiden määristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ym. vastaavista tapah- tumista laitoksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tiedot lietteenpoistosta ja sijoituksesta.
Käytetystä kuivarehusta merkitään hoitopäiväkirjaan tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävis- sä valmistajan ilmoittamia tietoja (rehun vakuustodistus). Rehun fosforipi- toisuus voidaan tarvittaessa myös analysoida.
Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvovalle viranomaiselle. Valvovalle viranomaiselle annetaan vaadittaessa hoitopäi- väkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskuk- selle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajan- kohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskuksel- le Vahti-rekisteriä varten.
Päästötarkkailu
Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 10 kertaa vuodessa touko- ja loka- kuussa yhden kerran ja kesä-syyskuussa kaksi kertaa kuukaudessa. Lai- tokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä ve- destä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimi- tetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin näytteet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ot- taa kuormitustarkkailunäytteet. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori.
Vaikutustarkkailu
Kalankasvatuksen merkittävin vesistövaikutus on ravinnekuormituksen ai- heuttama ravinteisuuden ja rehevyyden kasvu.
Ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan kahtena peräkkäise- nä vuotena otettavin vesinäyttein eli vuosina 2006–2007, 2009–2010 jne.
Joka kolmas vuosi tehdään pohjaeläintutkimus ja kaksi kertaa lupakauden aikana perifytontutkimus.
Suolijärvessä on tehty havastutkimuksia. Niiden perusteella ei voida pää- tellä kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutusta, mistä johtuen ny- kyistä tarkkailuohjelmaa esitetään tältä osin muutettavaksi.
Vesistötarkkailu
Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa kesällä heinä- ja elokuussa seuraavilta havaintopaikoilta.
Vesistötarkkailun havaintopaikat
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk Kiehtäjänkoski kvl tul Kiehtu 7219818 3551445 Näljänkäjoki 4, mts 894 Nä5 7220470 3552080 Näljänkäjoki 6 Nä0 7224110 3550490 Suolijärvi 7 Suo1 7225100 3550530
Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli ve- sisyvyys on alle 2 m. Klorofyllinäyte otetaan kokoomana 0–2 m:n vahvui- sesta vesikerroksesta. Vesisyvyyden olleessa 5 m tai suurempi, otetaan näyte lisäksi pohjan läheisyydestä. Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita.
Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:
Näkösyvyys ja lämpötila (maastossa), happi, sähkönjohtavuus, sameus, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen sum- ma, ammoniumtyppi, fekaaliset koliformiset bakteerit ja a-klorofylli (Suoli- järvestä).
Suolijärvestä mahdollisesti otettavasta pohjanläheisestä vesinäytteestä määritetään vain happi- ja kokonaisfosforipitoisuus. Kaikki määritykset teh- dään SFS-standardien mukaisesti ja/tai vesiviranomaisten hyväksymin menetelmin.
Pohjaeläintarkkailu
Pohjaeläintarkkailulla selvitetään kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutuksia Näljänkäjoen koskipohjaeläimistön tilaan vesipolitiikan puitedi- rektiivin vaatimusten mukaisesti.
Pohjaeläintarkkailu toteutetaan joka kolmas vuosi alkaen vuodesta 2008.
Näytteet otetaan syksyllä (syys-lokakuussa) kolmena rinnakkaisena potku- haavinäytteenä standardin SFS 5077 mukaisesti. Potkinta-aika on 1 min/näyte. Näytteet otetaan laitoksen kohdalta purkupaikan ylävirranpuo- lelta ja laitoksen alavirranpuolelta (mts 894 alavirtaan).
Näytepaikkojen tarkka sijainti määritetään maastossa GPS:n avulla en- simmäisellä näytteenottokerralla.
Näytteet seulotaan 0,5 mm:n seulalla ja säilötään tutkimusta varten 70 % etanoliin. Laboratoriossa näytteistä määritetään pohjaeläimistön koostu- mus yksilömäärineen. Määritykset tehdään pääsääntöisesti lajitasolle, mut- ta surviaissääsket (Chironomidae), mäkärät (Simulidae), polttiaiset (Cera- topogonidae) ja harvasukamadot (Oligochaeta) määritetään heimotasolle.
Määrityksen jälkeen näytteet säilötään 70 % etanoliin.
Pohjaeläintarkkailussa käytetään ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjes- telmää ja tulokset kirjataan järjestelmään. Maastolomakkeena käytettään ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmästä tulostettavia esitäytettäviä lomakkeita ja lomake täytetään järjestelmästä saatavien ohjeiden mukai- sesti. Määrityksiä tehtäessä käytetään järjestelmästä tulostettavaa määri- tyslomaketta.
Pohjaeläintuloksista lasketaan likaantuneisuutta kuvaavat BMWP- ja ASPT-indeksit.
Perifytontarkkailu
Perifytontarkkailulla selvitetään pistekuormituksen vaikutusta perifytonle- västön yhteisörakenteeseen sekä vaikutusalueen laajuutta purkualueen läheisyydessä. Perifytonin piileväyhteisön rakenne kuvastaa jokivesistössä hyvin ohivirtaavan veden laatua.
Perifytontarkkailu toteutetaan kaksi kertaa lupakauden aikana, esimerkiksi vuosina 2008 ja 2011. Tarkkailu toteutetaan keräämällä luonnon kasvu- alustoilla kasvavaa perifytonia. Ensisijaisesti näytteet kerätään kivien pin- noilta harjaamalla, mutta mikäli näytealueella ei ole sopivia kiviä, otetaan näytteet pipetoimalla sedimentin pinnalta tai vaihtoehtoisesti uposkasvien pinnoilta. Näytteet otetaan vastaavanlaisilta pinnoilta tarkkailtavan kohteen ylä- ja alavirranpuolesilta näytteenottopaikoilta. Näytteenotossa ja näyttei- den käsittelyssä noudatetaan standardia SFS-EN 13946. Paikannus teh- dään GPS -laitteella ja koordinaatit kirjataan kenttäkaavakkeeseen.
Näytteet kerätään heinä-elokuussa alivirtaama-aikana. Näytepaikat sijait- sevat 50 m laitoksen vesien purkupaikan ylävirranpuolella sekä 50 m ja 200 m sen alavirranpuolella. Lopullinen näytteenottopaikkojen valinta teh- dään maastossa ottaen huomioon standardissa SFS-EN 13946 esitetyt näytteenottopaikan ominaisuudet. Perifytonnäytteistä tehdään piileväpre- paraatit, joista lajisto määritetään lajitasolle. Kuormituksen vaikutusta piile- väyhteisöjen rakenteeseen tarkastellaan yhteisöanalyysimenetelmällä se- kä erilaisilla veden ravinteisuutta ja orgaanista kuormitusta kuvaavilla in- dekseillä (IPS, GDI, TDI, indikaattorilajit).
Kalataloustarkkailu
Kalataloudellisia vaikutuksia arvioidaan vesistö- ja biologisen tarkkailun pe- rusteella.
Tulosten toimittaminen ja raportointi
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kai- nuun ympäristökeskukselle ja Puolangan kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai mahdolliseen Iijoen yläosan yhteistarkkailun raporteissa.
Tarkkailuohjelmien muuttaminen
Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla.
VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Toiminnasta ei ole aikaisempien lupakäsittelyjen yhteydessä arvioitu aiheu- tuvan korvattavia vahinkoja. Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä käytettä- vää rehumäärää pienennettiin 165 000 kg:sta nykyiseen 120 000 kg:aan vuodessa. Toiminnan vaikutusten ei arvioida muuttuvan olennaisesti aikai- semmin havaituista, joten tilakohtaisesti korvattavaa vesistön tai rannan käytön vaikeutumista tai muuta korvattavaa vahinkoa toiminnasta ei arvioi- da aiheutuvan jatkossakaan.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta täydentäminen
Hakija on täydentänyt hakemusta 27.1.2006 selvityksellä laitoksen lähei- syydessä olevista asutuista kiinteistöistä ja Näljänkäjoen virtaaman määrit- tämisestä laitoksen kohdalla.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Puolangan kunnassa 24.2.–27.3.2006 sekä eri- tyistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Puolangan kunnalle ja sen ympäristönsuojelu- ja ter- veydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavi- rasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Puolangan kunnan kaavoitus- viranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 1.3.2006 Puolanka-lehdessä.
Muistutukset ja vaatimukset
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus katsoo, että hakija on toimittanut riittävät tiedot ja selvi- tykset asian ratkaisemiseksi. Luonnonsuojelua ja alueidenkäyttöä valvova- na viranomaisena ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hakemuk- sen johdosta.
Hakemuksessa on esitetty varsin selkeästi laitoksen ylä- ja alapuolisen ve- sistön nykytila sekä arvio laitoksen aiheuttaman kuormituksen vaikutuksis- ta alapuoliseen vesistöön. Ympäristökeskus arvioi, ettei laitoksen toiminta ja sen aiheuttama kuormitus heikennä merkittävästi laitoksen alapuolisen Näljänkäjoen vedenlaatua eikä sen virkistyskäyttöä.
Ympäristökeskuksen suorittamien tarkastusten ja näytteenottojen perus- teella laitoksen vedenkäyttö ja kuormitus on ollut lupamääräysten mukais- ta.
Tuotantotietojen perusteella arvioitu laitoksen keskimääräinen kokonaisfos- forikuormitus (455 kg/v) vastaa asukasvastineluvuiksi muutettuna noin 566
asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaistypen kuormitus (3 480 kg/v) vastaa puolestaan noin 680 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä.
Vuoden 2005 vuosiyhteenvetotietojen perusteella laitoksen rehunkäyttö on ollut 61 800 kg, lisäkasvu 53 935 kg ja rehukerroin 1,15. Tuotantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforikuormitus on ollut 347 kg ja kokonais- typpikuormitus vastaavasti 2492 kg.
Ympäristökeskus katsoo, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalankasva- tukseen siten, että rehunkäyttö on enintään 120 000 kg/v. Rehukerroin saa olla enintään 1,1 ja tuotantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforin vuosikuormitus enintään 660 kg. Vedenkäyttö voidaan hyväksyä hake- muksen mukaisesti.
Kalankasvatuksessa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Liet- teenkäsittelyssä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon lisäksi sitä koske- va lainsäädäntö, mikäli lietettä luovutetaan laitoksen ulkopuoliseen käyt- töön.
Laitoksen tarkkailu, tulosten toimittaminen ja raportointi voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti.
Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Laitoksen jätehuolto on hoidettava jätelain ja Puolangan kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja määristä on pidettävä kirjaa. Kasvatuksessa syntyvät muovijätteet tulee toimittaa jätteen keräykseen, ellei niitä oteta hyötykäyttöön.
Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista esim.
kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Puo- langan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häi- riö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.
Ympäristökeskus katsoo, että hakijalle voidaan myöntää toistaiseksi voi- massaoleva ympäristö- ja vesitalouslupa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle vuoden 2016 loppuun mennessä.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Lupaa haetaan nykyisen luvan mukaisin ehdoin. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan sellaista haittaa kalastolle tai kalastukselle, että kompensaatio olisi tarpeen. Kalataloudellisia vaikutuksia on tarkoitus arvioida muiden tarkkailutulosten perusteella.
Laitoksen rehunkäyttö ja kuormitus ovat viime vuosina olleet luvassa sallit- tua alhaisempia, mutta vaikutukset Näljänkäjoen vedenlaatuun ovat silti selvästi havaittavissa. Kesäisin Näljänkäjoen fosforipitoisuus on tarkkailun mukaan noussut laitoksen kohdalla keskimäärin 38 % ja typpipitoisuus 17 %. Pyydysten likaantuminen haittaa kalastusta joella ja kuormituksen rehevöittävä vaikutus on osakaskunnan ilmoituksen mukaan havaittavissa.
Näljänkäjoella on toteutettu kalataloudellinen kunnostus vuosina 1999–
2000, minkä jälkeen taimenen luontainen lisääntyminen on alkanut elpyä.
Kiehtäjänkoskella kuormituksen voi arvioida lisäävän levien kasvua niin paljon, että siitä on haittaa taimenen lisääntymiselle.
Kuormituksen vaikutukset ovat vähentyneestä rehunkäytöstä huolimatta niin selviä, että kynnys kalataloudellisen kompensaation määräämiseksi on
ylittynyt. Kompensaatio on perusteltua määrätä kalatalousmaksuna, jolloin sitä voidaan alueen kalakantojen kehityksen mukaan käyttää esimerkiksi taimen- tai harjusistutuksiin laitoksen alavirranpuoleisilla kunnostetuilla koskialueilla. Tarkkailuohjelman mukainen perifytontutkimus antaa epäsuo- raa tietoa kuormituksen kalataloudellisista vaikutuksista, mitä ei kuormituk- sen suuruuteen ja Näljänkäjoen kalataloudelliseen arvoon nähden kuiten- kaan voi pitää riittävänä, ja ohjelmaa on täydennettävä.
Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla:
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä.
Hakijan on maksettava vuodesta 2005 alkaen vuotuinen 650 euron suurui- nen kalatalousmaksu käytettäväksi aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseen Näljänkäjoella.
Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokes- kuksen hyväksymällä tavalla.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on 19.4.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muis- tutuksista ja vaatimuksista.
Kainuun ympäristökeskuksen lausunnosta hakijalla ei ole ollut huomautta- mista.
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa esitettyä kalata- lousmaksua hakija ei sinällään vastusta. Ottaen huomioon kuormituksen vaikutukset ja Näljänkäjoen kalataloudellinen arvo, on riittävä kalatalous- maksu 400 euroa vuodessa. Jos hakijalle määrätään kalataloustarkkailu, on vastaavasti jotakin tarkkailuohjelmasta poistettava. Tarkkailukustannuk- set eivät saa nousta, koske se vaarantaa laitoksen toimintaedellytykset.
Biologinen tarkkailu on asiantuntijatyötä, jolloin kustannukset ovat usein suuremmat kuin fysikaalis-kemiallisessa vedenlaadun tarkkailussa.
Hakijan tarkkailuohjelmaehdotuksessa joka kolmas vuosi tehtäväksi esitet- ty pohjaeläintarkkailu voidaan jättää kokonaan pois ja korvata se vuosina 2008 ja 2014 sähkökoekalastuksilla. Ne tehtäisiin yhdessä kohteessa Kiehtäjänkoskessa laitoksesta alavirtaan. Ympäristökeskuksen lausunnos- sa esitetty lupamääräysten tarkistamisajankohta eli vuoden 2016 loppu on sopiva.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kuhmon Eko-Kala Oy:lle luvan veden joh- tamiseen Näljänkäjoesta Kiehtäjänkosken kalankasvatuslaitokselle kalan- kasvatusta varten.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kuhmon Eko-Kala Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen ja kalojen talvisäilytykseen Kiehtäjänkoksen kalankas- vatuslaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Näljänkäjokeen. Kasvatet- tava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin 110 000 kg vuodessa.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesitalousluvan määräykset
1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Näljänkäjoesta 16.7.–31.10. enintään 1,5 m3/s ja muulloin enintään 1,0 m3/s, ei kuitenkaan enempää kuin kol- masosa Näljänkäjoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta.
Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mah- dollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä ja Näljänkäjoen virtaamista laitoksen kohdal- la. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama ja Näljänkäjoen virtaama on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päi- vän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan.
Vesi on johdettava laitokselle rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt pintavesiin
2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla ympäristölu- pavirastoon 16.12.2005 toimitetun hakemussuunnitelman ja sen liitteenä 2 olevan kartan MK 1:5 000 ja liitteenä 4 olevan asemapiirroksen mukaiset.
Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.
3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 120 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 635 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään 4 850 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisäl- tämien ravinnemäärien erotuksena.
Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly en- nen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimää- rin enintään 0,9 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 6,4 %.
Liete on poistettava kasvatusaltaiden lietetaskuista kasvatuskaudella vä- hintään kaksi kertaa viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuu-
kaudessa. Poistettava liete on pumpattava laitosalueella olevaan maasy- vennykseen, josta vesi suotautuu maaperään. Kuivunut liete on tarvittaes- sa poistettava ja käsiteltävä sekä sijoitettava Puolangan kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti.
Päästöt ilmaan
4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.
Melu ja tärinä
5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua tai tärinää. Ruokinta-automaatteja ei saa käyttää kello 20–07.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Puolangan kunnan ympäristösuojeluviran- omaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa hyöty- ja uu- siokäyttöön tai kaatopaikalle. Niitä ei saa polttaa.
Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Puolangan kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.
Varastointi
7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Kala- taloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan tarkentaa sopimalla Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.
Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Puolangan kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Puolangan kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
Kalatalousmaksu
11. Luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava vuosittain Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 500 euron suuruinen kalatalousmaksu kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen eh- käisemiseksi Kiehtäjänkosken laitoksen vesien vaikutusalueella. Vuoden 2006 maksu on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antami- sesta. Sen jälkeen maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun lop- puun mennessä. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia.
OHJAUS ENNKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Vesitalouslupa
Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtami- sesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen, ja lupa voidaan vesi- lain 2 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella myöntää.
Ympäristölupa
Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Näl- jänkäjokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun ja vesikasvillisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Ve- denlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntymi-
nen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edel- lytyksiä.
Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta se- kä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Kiehtäjänkosken kalankas- vatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen teknii- kan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.
Käytettävän rehun määrää on hakemuksen mukainen, mutta laskennallista fosforikuormitusta on pienennetty 65 kg ja typpikuormitukselle on asetettu raja-arvo.
Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Lupamääräysten perustelut
Vesitalousluvan määräykset
Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vet- tä nykyisen määrän. Vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Valvonnallisista syistä käytettävän rehun määrälle on asetettu kiinteä yläraja. Vesistöön joutuva fosforikuormitus ja typpikuormitus on laskettu hakemuksen liitteenä 8 olevan selvityksen tau- lukossa 1 olevien vuosien 1999–2004 rehumäärien ja vesistöön joutuvien laskennallisten fosfori- ja typpikuormituksien keskiarvojen sekä määrättyjen luparajojen suhteella. Näin laskettu vuotuinen fosforikuormitus on 632 kg ja typpikuormitus 4 830 kg. Rehun typpipitoisuudelle on laitoksen koon vuoksi tarpeen asettaa pitoisuusraja. Se on sama kuin hakemusasiakirjoissa esi- tetty.
Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa- päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.
Ympäristöministeriön kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen (23.11.2000) mukaan kuormitustarkkailun yhteydessä kullakin laitoksella tulisi tutkia ve- siensuojelutoimien fosforinpoistoteho ainakin kerran lupakauden aikana.
Suurilla laitoksilla tutkimus tulisi tehdä määräajoin. Yleisin vesiensuojelu- toimenpide maalaitoksella on lietteenpoisto. Sen merkitys saadaan selville mittaamalla tarkasti poistettavat lietemäärät sekä analysoimalla lietteen fosforipitoisuus. Ohjeen mukaan fosforireduktion tutkiminen tulee tehdä tuotannoltaan yli sadan tonnin laitoksella joka vuosi.
Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voi- maan.
Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia.
Kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on kalastuk- sellisesti ja kalojen lisääntymisalueena tärkeä.
Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet
On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä merkit- tävien poikkeustilanteiden ilmoittamisesta.
Toiminnan lopettaminen
Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.
Kalatalousmaksu
Kalatalousmaksu on määrätty sen suuruisena, että sen katsotaan estävän vedenlaadun muuttumisesta mahdollisesti aiheutuva haitallinen vaikutus kalastoon, kalastukseen, rapuun ja ravustukseen.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Kainuun ympäristökeskusLausunnossa esitetty on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista il- menevästi huomioon. Tarkkailukustannusten nousun estämiseksi tarkkai- luohjelmasta on poistettu pohjaeläintarkkailu ja lisätty kalataloustarkkailu.
Pohjaeläintarkkailu ei ole sisältynyt laitoksen nykyiseen tarkkailuohjel- maan.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Lausunnossa kalatalousmaksusta, tarkkailusta ja lupamääräysten tarkis- tamisesta esitetty on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilme- nevästi huomioon.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2016 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölu- pavirastolle mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölu- pavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoiston tehosta sekä selvitys laitok- sen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen, rapuun ja ravustukseen sekä eh- dotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.
Korvattava päätös
Pohjois-Suomen vesioikeuden 15.5.1998 antama päätös nro 17/98/2
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 17/98/2.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti sekä 55 § 2 momentti
Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 22 § 1 ja 3 momentti ja 31 § 1 moment- ti sekä 9 luku 2 §
Jätelaki 4 § ja 6 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 4 190 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu yli 100 000 kg/v) koskevan päätök- sen käsittelymaksu on 4 190 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m3/vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasia- kirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksu- taulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen 4 190 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Riitta Riihimäki
Jorma Rantakangas Mikko Keränen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Riitta Riihimäki sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä).
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 122.
MK/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 8.9.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde 020 490 122; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
