Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy
Ossi Lappalainen 7.5.2020
LIEKSANJOEN JA PIELISEN LIEKSAN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN
VUOSIYHTEENVETO 2019
1 JOHDANTO ... 3
2 SÄÄOLOT ... 4
2.1 SÄÄTILA ... 4
2.2 VIRTAAMAT JA VESIVARAT ... 5
3 ALUEEN KUVAUS ... 6
4 KUORMITUS ... 7
5 TARKKAILUN TOTEUTUS ... 8
6 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU ... 10
6.1 VESINÄYTTEET ... 10
6.1.1 Talvi ... 10
6.1.2 Alkukesä ... 10
6.1.3 Loppukesä ... 11
6.2 VEDENLAADUN MUUTOKSET 2007-2019 ... 12
6.2.1 Lieksan- ja Mähkönjoen havaintopaikat ... 12
6.2.2 Pielisen havaintopaikat ... 15
6.3 BIOLOGINEN TARKKAILU ... 18
6.3.1 Veden a-klorofylli ... 18
6.3.2 Kasviplankton ... 19
LIITTEET
1. Analyysitulokset 2019 2. Kasviplanktonraportti
Lieksan kaupunki Savon Taimen Oy
JAKELU
Pankakoski Mill Oy: Juha Keränen
Lieksan kaupunki, vesihuoltoliikelaitos: Jari Kärkkäinen Savon Taimen Oy: Yrjö Lankinen
Lieksan kaupunginhallituksen lupajaosto: Riitta Laatikainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus: kirjaamo
TIIVISTELMÄ
Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan edustan vesistötarkkailu tehtiin tutkimusohjelman mukaisesti, maalis-, touko- ja syyskuussa. Näytteet analysoitiin akkreditoiduin menetelmin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa.
Vuoden 2019 tulosten mukaan vedenlaatu oli Lieksanjoessa pitkälti aiempien vuosien kal- taista. Vesi oli hapekasta, lievästi hapanta ja humusleimaista ja sähkönjohtavuus oli alhainen.
Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli niukkaravinteisten vesistöjen tasolla. Havaintoker- roilla jokiasemien vedestä havaittiin jonkin verran bakteereja, mutta veden hygieeninen säilyi kuitenkin hyvänä.
Kuormittajista kalalaitoksen vaikutus näkyi lievänä osassa havaintopaikan 29 tuloksista mm.
lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina. Kalalaitokselta tuleva kuormitus ei kuitenkaan enää näy alemmilla asemilla.
Edellisvuosien tavoin, Mähkönjoen vesi oli laadultaan heikompaa kuin Lieksanjoessa, joka näkyi korkeampina ravinnepitoisuuksina, humuksikkuutena, sähkönjohtavuutena, sameu- tena, värilukuna sekä keskimäärin hieman Lieksanjokea korkeampana bakteeritiheytenä.
Mähkönjoen vaikutus Lieksanjokeen on kuitenkin vähäinen; Lieksanjoen alapuolisella ha- vaintopaikalla veden laatu oli lähes ylempien asemien kaltaista. Jäteveden-puhdistamon ja Pankakoski Mill Oy:n kuormitusvaikutuksia ei ollut selvästi erotettavissa.
Lieksanjoen alapuolisen Pielisen havaintopaikkojen vesi oli hyvälaatuista, lähinnä niukkara- vinteista−lievästi rehevää. Maaliskuussa happitilanne oli alusvedessä heikentynyt, mutta muilla havaintokerroilla happitilanne oli melko hyvä. Huomattavaa sisäistä kuormitusta ei ha- vaittu. Päällysvesi oli havaintokerroilla hyvälaatuista ja Lieksanjoesta tulevan kuormituksen vaikutusta järviasemien vedenlaatuun ei ollut selvästi erotettavissa. Kokonaisravinnepitoi- suudet olivat Lieksanjoen suualueella samaa tasoa Pielisen kanssa. Loppukesällä, syyskuun alussa Pielisen havaintopaikkojen pintavesi oli a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi re- hevää. Pielisen havaintopaikat luokittuvat päällysveden kokonaisravinnepitoisuuksien perus- teella niukkaravinteisiksi.
Pitkällä aikavälillä seurattaessa, Pielisen havaintopaikkojen päällysveden kokonais-fosforipi- toisuus on viitannut hyvään−erinomaiseen ekologiseen tilaan. Pitkän aikavälin tarkastelussa Lieksanjoen ja Pielisen veden laadussa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia ja esiintynyt vaihtelu selittyy osaltaan hydrologisilla muutoksilla.
Vuonna 2019 kasviplanktonnäytteitä otettiin kolmesta näytteenottopisteessä Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan yhteistarkkailun alueelta. Näytteet otettiin 4.9.19. ja näytteenoton suoritti- vat Savo-Karjalan ympäristöntutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteiden määrityk- sestä ja tulosten raportoinnista vastasi Eco Monitor Oy:n Raino-Lars Albert, FM. Näytteistä selvitettiin laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja bio- massat EU-standardin (EN 15204:2006) ja Järvinen ym. (2011) mukaisesti. Näytteet edusti- vat hyvää tai erinomaista ekologista tilaa.
1 JOHDANTO
Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan, Savon Taimen Oy:n Pankakosken kalanviljelylaitoksen sekä Lieksan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupiin perustuvan vesistön yhteis- tarkkailua on tehty Lieksanjoen, Mähkönjoen ja Pielisen Mönninselän sekä Suurselän alueilla vuodesta 1985 lähtien. Vuonna 2010 tarkkailu siirtyi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n tehtäväksi. Valvovana viranomaisena toimii Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Tarkkailuohjelma uudistui vuoden 2019 alusta. Velvoitetarkkailun uusi ohjelma on laadittu 21.9.2018 kokouksen muistion mukaisesti. Uuteen tarkkailuohjelmaan sisältyy vesistön vel- voitetarkkailun ja biologisen tarkkailun lisäksi kalataloudellinen yhteistarkkailu. Uuteen ohjel- maan on päivitetty tutkimusanalyyseja, näytteenottoajankohtia sekä -paikkoja. Ohjelmaan on sisällytetty myös tarkkailu- ja analyysimenetelmien päivitetyt standardit sekä maininta toimin- nanharjoittajien ennakkovarautumissuunnitelmista laitosten häiriötilanteiden varalta. Vesistö- vaikutusten tarkkailuvelvoite on Pankakoski Mill Oy:llä, Lieksan kaupungilla ja Savon Taimen Oy:llä. Kalataloustarkkailuvelvoite on edellä mainittujen lisäksi myös Kemijoki Oy:llä. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 10.1.2019 (Dnro: POKELY/282/07.00/2010).
Yhteistarkkailu perustuu seuraaviin ympäristölupiin:
Pankakoski Mill Oy, Itä-Suomen ympäristölupaviraston 22.6.2005 antama päätös nro 62/05/2 (Dnro ISY-2004-Y-256).
Savon Taimen Oy, Itä-Suomen ympäristölupaviraston 18.11.2008 antama päätös nro 113/08/2 (Dnro ISY-2007-Y-90).
Lieksan kaupunki, Itä-Suomen ympäristölupaviraston 18.11.2008 antama päätös nro 114/08/2 (Dnro ISY-2007-Y-91).
2 SÄÄOLOT
2.1 SÄÄTILA
Loppuvuoden 2018 sekä tarkkailuvuoden 2019 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Jo- ensuussa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi oli pääosin keskiarvoa sateisempi, mutta huhtikuussa sekä heinä-elokuussa sademäärä jäi alle keskiarvon. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista sekä Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsauksista.
Kuva 1. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2019 verrattuna pitkän ajan kes- kiarvoon (Joensuu, Ilmatieteen laitos 2019).
Kuva 2. Sadanta Joensuussa 10/2018-2019 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Joensuu, Ilmatieteen laitos 2019).
Vuosi 2019 oli selvästi pitkän aikavälin (1981 – 2010) keskiarvoa lämpimämpi. Ainoastaan tammi-, heinä- ja lokakuiden lämpötilat jäivät pitkäaikaiskeskiarvon alapuolelle. Sademäärät Pohjois-Karjalassa olivat vuosikeskiarvona selvästi pitkäaikaiskeskiarvon ylittäviä. Ainoa pi- dempi keskiarvotasoa kuivempi jakso mitattiin heinä-elokuussa, mutta lokakuusta lähtien lop- puvuoden sadanta oli taas selvästi keskimääräistä runsaampi.
Kuva 3. Päivittäiset sademäärät ja lumensyvyystiedot Joensuun Pyhäselän mittausasemalla (Ilmatieteen laitos) sekä vuoden 2019 tarkkailuajankohdat.
2.2 VIRTAAMAT JA VESIVARAT
Vedenpinnat
Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat alkuvuodesta pääosin keskimääräistä alempana aina huhtikuulle asti. Lunta oli kevättalvesta tavallista enemmän. Lumen sulamisen ja satei- sen toukokuun ansiosta alkukesän vedenkorkeudet nousivat keskimääräistä ylemmäksi. Ve- denkorkeudet laskivat kesän ja vähäsateisen alkusyksyn myötä. Laskusuunta jatkui aina lo- kakuulle asti. Marras-joulukuun lauha ja sateinen sää sai järvien vedenkorkeudet nousemaan ajankohdan keskitason tuntumaan tai hieman yläpuolelle.
Virtaamat
Suurimpien jokien keskivirtaamat olivat tammi-helmikuussa jonkin verran tavanomaista al- haisempia. Pienempien jokien virtaamat olivat myös tammikuussa keskimääräistä alhaisem- pia, mutta helmikuussa jo keskitason molemmin puolin. Maaliskuussa virtaamatilanne lähes- tyi suurimpien jokien osalta keskimääräistä ja pienten jokien virtaama ylitti yleisesti keski- määräisen tason.
Huhtikuussa suurempien jokien virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Pie- nempien jokien virtaamat olivat pääosin selvästi keskimääräistä suurempia. Toukokuussa pienempien jokien keskivirtaamat vaihtelivat lähes tavanomaisesta aina nelinkertaiseen ja suurten jokien virtaamat olivat pääosin keskimääräistä korkeampia. Kuiva kesäaika vähensi nopeasti jokien virtaamia. Pienempien jokin keskivirtaamat olivat heinäkuussa reilusti ja suur- ten jokien jonkin verran normaalia alhaisempia. Elokuussa jokien virtaamat olivat jo kauttaal- taan tavanomaista pienempiä ja tilanne jatkui samankaltaisena aina syyskuulle asti. Loppu- vuoden aikana runsastuneet sateet nostivat virtaamia vaihtelevasti ja virtaamat vaihtelivat keskimääräisen tason molemmin puolin.
Vesivarat
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus vaihtelivat tammi-hel- mikuun aikana ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Maaliskuussa pohjavedenkorkeu- det olivat ajankohdan keskiarvojen tuntumassa tai hieman sen yli. Myös huhti-toukokuussa pohjavedenkorkeudet olivat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta keskimääräistä korkeammalla. Kuiva kesäaika laski pohjave- den pintoja jonkin verran ja heinäkuusta lähtien aina vuodenvaihteeseen pohjaveden korkeu- det vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin.
Jäätilanne
Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli tammikuun 30. päivä 27 cm ja Pielisellä Nurmek- sessa 38 cm. Pyhäselän jää oli 13 cm ja Pielisen 7 cm tavanomaista ohuempaa. Jäät olivat paikoin yllättävän heikkoja, koska teräsjään osuus jääpeitteestä oli jäänyt paksun lumikerrok- sen takia pieneksi. Jäiden paksuus kasvoi jonkin verran helmi-maaliskuussa ja maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 40-60 cm. Pielisen jää oli tällöin sentin ja Pyhäselän jää 10 senttiä tavanomaista ohuempaa. Huhtikuun viimeisenä päivänä jäähavait- sijat eivät päässeet enää jäänpaksuuden mittauspisteille Pyhäselällä ja Pielisellä. Maakun- nan järvien jäänlähtö ajoittui toukokuun alkuun. Orivesi-Pyhäselkä vapautui jäistä 3. päivä toukokuuta, mikä vastaa normaalia ajankohtaa. Pieliseltä jäät lähtivät 2. päivä toukokuuta lähes pari viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Järvet alkoivat taas jäätymään marras-joulu- kuun taitteessa, jolloin pienemmät lammet ja järvien suojaisat matalat lahdet jäätyivät. Nor- maalisti Pielisen ja Pyhäselän jäänpaksuus on marraskuun lopussa 7 cm. Vuonna 2019 jäätä ei kummallakaan havaintopaikalla tähän aikaan vielä ollut. Joulukuun päättyessä jäänpak- suus oli Pyhäselän Roukalahdella 9 cm. Jäänpaksuus oli 14 cm tavanomaista ohuempaa.
3 ALUEEN KUVAUS
Tarkkailualue sijoittuu valuma-alueelle Riikonlammen 04.421 ja Pielisen lähialueelle 04.411.
Valuma-alueen pinta-ala Pankajärven luusuaan on 8276 km2. Lieksanjoen valuma-alue on 829 km2. Joki laskee Lieksan kaupungin läpi Mönninselälle. Jokien tyypittelyssä Lieksanjoki kuuluu suuriin turvemaiden jokiin ja Mähkönjoki puolestaan keskisuuriin turvemaiden jokiin.
Pankajärvestä alkunsa saava Lieksanjoen alaosa on vesienhoidon ekologisen luokittelun mukaan hyvässä kunnossa. Hydrologis-morfologisen luokittelun mukaan joki on voimak- kaasti muutettu.
Pielinen on suppean ekologisen luokittelun mukaan hyvässä kunnossa ja hydrologis-morfo- logisen luokittelun mukaan erinomaisessa kunnossa. Järvien tyypittelyssä Pielinen kuuluu suuriin humusjärviin.
4 KUORMITUS
Lieksan puhdistamon kuormitus on esitetty kuvassa 4 ja yhteistarkkailussa muutoin mukana olevien kuormittajien tiedot taulukossa 1. Puhdistamon kuormitus oli edellisvuotta suurempaa vain kokonaisfosforin osalta.
Taulukko 1. Yhteistarkkailussa olevien toimijoiden vesistökuormitus vuonna 2019.
Toimija Jätevesimäärä BOD7ATU Kok.P Kok.N m3/d kg/d kg/d kg/d
Lieksan jäteveden puhdistamo 2537 30 0,5 75
Pankakoski Mill Oy 5740 - 0,5 14,75
Savon-Taimen Oy,
Pankakosken kalanviljelylaitos
- - 1,15 21,05
Kuva 4. Lieksan jätevedenpuhdistamon jakso- ja vuosikuormat vuosina 2010–2019.
5 TARKKAILUN TOTEUTUS
Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti talvella, kesäkuussa sekä elokuussa. Näytteet otti sertifioitu näytteenottaja ja näytteet analysoitiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Havaintopaikat ja tarkkailtavat kuormittajat näkyvät kartoista 1 ja 2. Havain- topaikat ja niiden tiedot on esitetty alla taulukossa 2.
Taulukko 2. Havaintopaikat ylävirrasta alaspäin.
Havaintopaikka Koordinaatit Vesistöalue Kokonaissyvyys
ETRS-TM35FIN KKJ / YK (m)
Lieksanjoki 4 7026495 7029438
04.423 6,4
657964 3658200
Lieksanjoki 29 (Pyörre) 7025432 7028375
04.422 3,6
656761 3656996
Lieksanjoki 30 7025617 7028560 04.422 6,0
655253 3655488
Mähkönjoki 37 7023506651928 70264483652161 04.421 2,2
Lieksanjoki 84 7023435 7026377
04.411 6,5
650971 3651204
Pielinen 62 (Törökari) 7022689 7025631
04.411 17,1
649154 3649386
Pielinen 3 (Ikolanniemi) 7021560 7024501 04.411 18,8
648470 3648702
Pielinen 131 7016870 7019810 04.411 14,5
646734 3646965
Kartta 1. Vedenlaadun havaintopaikkojen sijainti. Ympyröidyt kohdat tarkennettu kartassa 2.
Kartta 2. Vedenlaadun havaintopaikkojen Lieksanjoki 29 (pyörre, Lieksanjoki 84 (jokisuu), Mähkönjoki 37 sekä Lieksanjoki 4 & 30 sijainti. Pankakoski Mill Oy:n, Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitoksen sekä Lieksan jätevedenpuhdistamon purkupaikkojen sijainnit merkitty kuvaan.
6 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU
Tarkkailuvuoden 2019 yhteistarkkailun tulokset havaintokerroittain (20.3., 28.5., 4.9.) on esi- tetty alla. Pidemmän ajan vedenlaadun tarkkailutulokset ja yhteenveto ovat vuoden 2019 tu- losten jälkeen.
6.1 VESINÄYTTEET 6.1.1 Talvi
Happitilanne virtavesipaikoilla, Lieksanjoessa ja Mähkönjoessa oli hyvä. Ravinnepitoisuu- det Lieksanjoessa olivat alhaisia, kuvastaen niukkaravinteista vettä. Typpipitoisuus nousi lie- västi Pankakosken kalalaitoksen alapuolelta havaintopaikalta Lieksanjoki 29 kartonkitehtaan alapuoliselle havaintopaikalle 30. Muut Lieksanjoen pitoisuudet olivat hieman yläpuolisen ha- vaintopaikan Lieksanjoki 4 tasoa korkeampia. Lieksanjoki 4 kokonaisfosforipitoisuus oli lie- västi koholla, mutta ravinnepitoisuudet säilyivät kuitenkin niukkaravinteisina alavirtaan. Säh- könjohtavuus oli koko joen matkalla alhainen.
Lieksanjoen alaosaan laskevan Mähkönjoen vesi oli heikompilaatuista kuin Lieksanjoessa, mikä näkyi korkeampina ravinnepitoisuuksina, sähkönjohtavuutena, humuspitoisuutena, sa- meutena sekä värilukuna. Pitoisuudet ja arvot olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla.
Bakteereita esiintyi jonkin verran, mutta veden hygieeninen laatu pysyi hyvänä. Mähkönjoen vesi ei juuri vaikuttanut Lieksanjoen vedenlaatuun: Lieksanjoen alimman havaintopaikan 84 vedenlaatu oli lähellä yläpuolisen Lieksanjoen tasoa.
Pielisen syvännehavaintopaikoilla vallitsi näytteenottoaikana lämpötilakerrostuneisuus. Kai- killa havaintopaikoilla pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli selvästi heikentynyt, mutta happea riitti silti. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti kaikilla paikoilla hyvin.
Pielisen havaintopaikat luokittuivat päällysveden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella niukkaravinteisiksi. Päällysveden pitoisuudet olivat tavanomaisia tai hieman tavanomaista al- haisempia ja päällysveden laadussa ei juuri ollut eroja. Alusveden ainepitoisuudet olivat pääl- lysvettä korkeampia ja pohjan lähellä esiintyi luontaista lievää veden sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden kasvua. Kokonaisuutena Mönninselän ja Pielisen vesi oli kuiten- kin hyvälaatuista eikä viitteitä jätevesivaikutuksista ollut.
6.1.2 Alkukesä
Happitilanne virtavesipaikoilla, Lieksanjoessa ja Mähkönjoessa oli hyvä. Sähkönjohtavuus oli virtavesipaikoilla kauttaaltaan alhainen ja veden hygieeninen laatu hyvä. Veden pH oli lievästi hapan.
Lieksanjoessa kokonaisravinnepitoisuudet olivat alhaisia, kuvastaen niukkaravinteista vettä.
Kokonaistyppipitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla ja kokonaisfosforipitoisuudet tavan- omaista alhaisempia. Veden humuksikkuudesta kertova kemiallinen hapenkulutus oli hieman koholla Lieksanjoen havaintopaikoilla 4 ja 30.
Lieksanjoen alaosaan laskevan Mähkönjoen vesi oli tavalliseen tapaan heikompilaatuista kuin Lieksanjoessa, mikä näkyi hieman korkeampina kokonaisravinnepitoisuuksina, sähkön- johtavuutena, humuspitoisuutena, sameutena sekä värilukuna. Pitoisuudet ja arvot olivat keskimääräisellä tasolla tai hieman keskimääräistä alhaisempia. Mähkönjoen vesi ei juuri vaikuttanut Lieksanjoen vedenlaatuun: Lieksanjoen alimman havaintopaikan 84 vedenlaatu oli lähellä yläpuolisen Lieksanjoen tasoa.
Pielisen syvännehavaintopaikoilla vallitsi näytteenottoaikana lievä lämpötilakerrostuneisuus.
Happitilanne oli kaikilla paikoilla hyvä. Sähkönjohtavuus oli kauttaaltaan alhainen ja veden hygieeninen laatu hyvä. Veden pH oli lievästi hapan.
Pielisen havaintopaikat luokittuivat päällysveden kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella niukkaravinteisiksi. Päällysveden laadussa ei havaittu suuria eroja. Alusveden ainepitoisuu- det olivat pääosin hieman päällysvettä korkeampia. Kokonaisuutena syvännehavaintopaik- kojen vesi oli hyvälaatuista eikä viitteitä jätevesivaikutuksista ilmennyt.
6.1.3 Loppukesä
Lieksanjoen havaintopaikkojen happitilanne oli pääosin erinomainen, lukuun ottamatta ka- lalaitoksen alapuolista paikkaa 29, missä happipitoisuus oli lähellä tyydyttävää. Jokiveden kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat pääosin karuun − lievästi rehevään veteen. Pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla tai hieman tavanomaista alhaisempia. Lieksanjoen vedenlaadun heikkeneminen näkyi Pankakosken kalalaitoksen alapuolella havaintopaikalla Lieksanjoki 29. Ravinnepitoisuudet ja sameus nousivat, kun taas puolestaan happipitoisuus sekä pH las- kivat. Pankakosken alapuolisella havaintopaikalla (30) ravinnepitoisuudet puolestaan jälleen laskivat ja vedenlaatu parantui. Havaintopaikalta Lieksanjoki 30 määritetään elokuun havain- tokerralla kloridi sekä raskasmetalleista barium, kromi, lyijy ja molybdeeni. Määritykset pe- rustuvat Pankakosken voimalaitoksen tuhkasta rakennettavien varastokenttien ja meluvallin ympäristölupaan (ISAVI/ 1612/2015). Pitoisuudet olivat alhaisia tai alle määritysrajan.
Mähkönjoen vesi oli heikompilaatuista kuin Lieksanjoessa, mikä näkyi korkeampina ravin- nepitoisuuksina sekä suurempana värilukuna ja sameutena. Kokonaisravinteet, sameus ja sähkönjohtavuus olivat koholla ja tavanomaista korkeampia. Kokonaisravinnepitoisuudet luo- kittivat veden reheväksi. Bakteereita esiintyi jonkin verran, mutta veden hygieeninen laatu pysyi kuitenkin hyvänä.
Mähkönjoen selvää vaikutusta Lieksanjoen vedenlaatuun ei havaittu alapuolisella havainto- paikalla Lieksanjoki 84 ja puhdistamovaikutusta ei ollut selvästi havaittavissa; kokonaisravin- teiden pitoisuudet olivat alapuolisella Lieksanjoen havaintopaikalla lähes edellisvuoden ta- solla. Muutoin Mähkönjoen veden pH oli neutraalin happamalla puolella ja vesi oli humuslei- maista.
Pielisen syvännehavaintopaikkojen Pielinen Törökari 62, Pielinen 3 Ikolanniemi sekä Pielinen 131 vesipatsaat olivat lähes sekoittuneita. Happitilanne oli havaintopaikoilla moit- teeton. Veden laatu oli havaintopaikoilla lähes tasalaatuista. Vain havaintopaikalla 62 havait- tiin pohjan läheisyydestä päällysveteen verrattuna lievästi korkeampia kokonaisravinnepitoi- suuksia. Pielisen havaintopaikkojen pintavesi oli kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella karua ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Veden hygieeninen laatu oli lä- hes moitteeton. Kasviplanktontulokset on esitetty kappaleessa 6.3.2.
6.2 VEDENLAADUN MUUTOKSET 2007-2019
Lieksanjoen ja Mönninselän yhteistarkkailun tulokset tarkasteluineen vuodesta 2007 lähtien on esitetty alla olevissa kuvissa. Tuloksissa on ollut vaihtelua, eikä selviä muutossuuntia ole ollut havaittavissa. Vuoden 2019 tulokset olivat pääpiirteittäin edellisten vuosien kaltaisia.
6.2.1 Lieksan- ja Mähkönjoen havaintopaikat
Lieksanjoen valuma-alue on turvemaavoittoista, mistä johtuen vesi on jo luonnostaan lievästi hapanta, tummaa ja humuksista. Virtavesille on myös luontaista varsinkin rankkasateiden jälkeiset nopeat pitoisuusvaihtelut, jolloin voi esiintyä yksittäisiä korkeita arvoja.
Vuosien varrella jokiveden pH-arvo on ollut eri havaintopaikoilla suhteellisen tasainen. Vain kesäisin havaintopaikka 29 erottuu ajoittain muista hieman alhaisemman pH-arvonsa joh- dosta. Kesäisissä arvoissa on ollut talvea enemmän vaihtelua. Talven pH-arvoissa taso on kohonnut vuosikymmenen vaihteen arvoista. Ekologisen luokittelun mukaan pH-minimi on viitannut lähivuosina erinomaiseen tilaan (raja pH 5,7). (kuva 5.)
Kuva 5. Lieksanjoen (Lj) ja Mähkönjoen (Mj) havaintopaikkojen pH arvo vuosina 2007–2019.
Huom. katkaistu asteikko. Lieksanjoen havaintopaikka 103 on poistunut tarkkailuohjelmasta.
Lieksanjoen sähkönjohtavuus on yleisesti alhainen ja on pysynyt tasaisena. Mähkönjoen sähkönjohtavuus on ollut korkeampi, ilmentäen Lieksanjokea suurempaa elektrolyyttien mää- rää. Vuonna 2019 Mähkönjoen sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan maalis- ja syyskuussa, 4,0 mS/m. Arvo on kuitenkin edelleen suhteellisen alhainen, mutta hieman luonnonvesiä kor- keampi. (kuva 6.)
Havaintopaikan Lieksanjoki 29 sähkönjohtavuus on myös ollut ajoittain hieman yläpuolista havaintopaikkaa korkeampi. Selkeitä muutossuuntia ei ole ollut sähkönjohtavuuksissa ha- vaittavissa. (kuva 6.)
Kuva 6. Lieksanjoen (Lj) ja Mähkönjoen (Mj) havaintopaikkojen sähkönjohtavuus vuosina 2007–2019. Lieksanjoen havaintopaikka 103 on poistunut tarkkailuohjelmasta.
Lieksanjoen ravinnepitoisuudet ovat kuvastaneet pääosin karua – lievästi rehevää vettä. Tal- visin typpipitoisuudet ovat olleet suhteellisen tasaisia. Talven 2019 tulokset olivat edellisvuo- sien tasoa. Kalalaitoksen kuorma nostaa pitoisuutta alapuolisella havaintopaikalla 29 lähinnä kesäisin, mutta vaikutusta Lieksanjoki 29 alapuolisilla havaintopaikoilla ei ole enää juurikaan ollut havaittavissa. Vesien ekologisen laatuluokittelun mukaan Lieksanjoen arvot ovat olleet lähinnä erinomaisia. Lieksanjoki 29 on ollut kesäisin pääosin erinomaisen ja hyvän rajalla, viime kesinä erinomainen − hyvä. Mähkönjoen kesänpitoisuuksissa on esiintynyt paljon vaih- telua, ekologisen tilan ollessa lähinnä tyydyttävää − hyvää tasoa. Mähkönjoen vaikutusta ei kuitenkaan ole ollut alapuolisen havaintopaikan veden laadussa selvästi erotettavissa. (kuva 7.)
Kuva 7. Lieksanjoen (Lj) ja Mähkönjoen (Mj) havaintopaikkojen kokonaistyppi vuosina 2007–
2019. Mukana luokittelun rajat viivoina: erinomainen/hyvä = sininen, hyvä/tyydyttävä = vih- reä. Lieksanjoen havaintopaikka 103 on poistunut tarkkailuohjelmasta.
Lieksanjoen vesi on ollut kokonaisfosforipitoisuuden perusteella karua – lievästi rehevää ja Mähkönjoen lievästi rehevää. Lukuun ottamatta kalalaitoksen alapuolista havaintopaikkaa, Lieksanjoen havaintopaikkojen väliset pitoisuuserot eivät ole olleet suuria. Lieksanjoki 29 erottuu myös typen tavoin korkeampien kesäisten pitoisuuksien johdosta, mutta vaikutusta ei kuitenkaan ole enää ollut havaittavissa alemmalla havaintopaikalla Lieksanjoki 30. Mäh- könjoen kokonaisfosforipitoisuus on ollut ajoittain huomattavan korkea. Kesäisin pitoisuudet ovat olleet talvisia pitoisuuksia korkeammat ja niissä on esiintynyt laajempaa vaihtelua. Mäh- könjoen ravinteikkaan veden vaikutusta ei juurikaan ole ollut alimmalla havaintopaikalla enää nähtävissä. Kokonaisfosforin perusteella Lieksanjoen vesi luokittuu ekologiselta luokaltaan pääosin erinomaiseksi, Lieksanjoki 29 kohdalla hyväksi. Mähkönjoen ekologinen tila on vaih- dellut pääsääntöisesti hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta satunnaisesti tulokset ovat viitan- neet myös välttävään tilaan. (kuva 8.)
Kuva 8. Lieksanjoen (Lj) ja Mähkönjoen (Mj) havaintopaikkojen kokonaisfosfori talvella ja avovesiaikana vuosina 2007–2019. Mukana luokittelun rajat viivoina: erinomainen/hyvä = si- ninen, hyvä/tyydyttävä = vihreä, tyydyttävä/välttävä = keltainen, välttävä/huono = oranssi.
Asteikot eivät ole yhtenevät. Lieksanjoen havaintopaikka 103 on poistunut tarkkailuohjel- masta.
Lieksanjoen fekaalisten kolibakteerien määrä on ollut viime vuosina suhteellisen alhainen ja hygieeninen vedenlaatu pysynyt hyvänä. Mähkönjoessa bakteerien määrä on ollut viimeksi korkeampi loppukesällä 2016, mutta veden hygieeninen laatu on sen jälkeen pysynyt hyvänä.
(kuva 9.)
Kuva 9. Lieksanjoen (Lj) ja Mähkönjoen (Mj) havaintopaikkojen fekaalisten kolibakteerien ti- heys avovesiaikana vuosina 2007–2019. Lieksanjoen havaintopaikka 103 on poistunut käy- töstä. Bakteeritiheydet määritetään uuden ohjelman mukaisesti vain asemilta Mähkönjoki 27 ja Lieksanjoki 84. Lieksanjoen havaintopaikka 103 on poistunut tarkkailuohjelmasta.
6.2.2 Pielisen havaintopaikat
Pielisen järvihavaintopaikkoja on kolme: Pielinen 62 Törökari, Pielinen 3 Ikolanniemi sekä Pielinen 131 (kartta 1).
Syvänteiden alusveden happipitoisuus ja sisäinen kuormitus
Järvihavaintopaikkojen syvyydet vaihtelevat 15-19 m välillä ja niiden vesipatsaan lämpötila- kerrostuneisuus on talvella kesää vahvempaa. Kerrostuneisuuden aikana alusveden happi- pitoisuus on heikennyt, mutta pysynyt silti kaikilla paikoilla kohtuullisena. Kesäisin happiti- lanne ollut hieman talvea parempi. Huomattavaa sisäistä fosforikuormitusta ei juuri ole ilmen- nyt, mutta alusveden fosforipitoisuus on viitannut yhdessä normaalin aineiden alusveteen kertymisen kanssa ajoittain lievään sisäiseen kuormitukseen. Pielisen happitilanteeseen vai- kuttaa valuma-alueelta kuitenkin useampi tekijä. (kuvat 10-12.)
Kuva 10. Havaintopaikan Pielinen 62 Törökari alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus talvisin ja kesäisin vuosina 2001–2019.
Kuva 11. Havaintopaikan Pielinen 3 Ikolanniemi alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus talvisin ja kesäisin vuosina 2001–2019.
Kuva 12. Havaintopaikan Pielinen 131 alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus talvisin ja kesäisin vuosina 2001–2019.
Päällysveden sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus
Pielinen kuuluu tyypittelyn mukaan suuriin humusjärviin, joille tyypillistä on lievästi hapan ja tumma vesi. Vesi on erittäin niukkasuolaista ja talvinen sähkönjohtavuus on ollut tasaisen alhainen jo useamman vuoden ajan. Kesällä havaintopaikan Pielinen 131 sähkönjohtavuus on ollut hieman muita asemia korkeampi, mihin vaikuttavat todennäköisesti hajakuormituk- sen valumavedet. Kesällä 2019 havaintopaikan Pielinen 131 päällysveden sähkönjohtavuus oli havaintopaikalle poikkeuksellisen korkea, mutta arvo oli kuitenkin verrattain alhainen.
(kuva 13.)
Kuva 13. Pielisen havaintopaikkojen päällysveden sähkönjohtavuus talvisin ja kesäisin vuo- sina 2006–2019.
Humuspitoisuutta kuvaavassa kemiallisessa hapenkulutuksessa näkyy lähinnä vaihtelevien olosuhteiden aiheuttama vaihtelu: sateisten vuosien (mm. 2004, 2008, 2012) jälkeen pitoi- suus on hieman noussut. Selviä muutossuuntia ei ole ollut havaittavissa, kuten ei myöskään merkkejä jätevesivaikutuksesta. Vuonna 2019 kemiallinen hapenkulutus oli havaintopaikoilla hieman edellisvuotta pienempi. (kuva 14.)
Kuva 14. Pielisen havaintopaikkojen päällysveden kemiallinen hapenkulutus talvisin ja kesäi- sin vuosina 2006–2019.
Päällysveden kokonaisravinnepitoisuudet
Pielisen ravinnepitoisuudet ilmentävät lähinnä karua–lievästi rehevää vettä. Talviset typpipi- toisuudet ovat olleet tasaisia eikä asemien välillä ole esiintynyt juuri eroavaisuuksia. Kesäisin vaihtelu on ollut hieman runsaampaa, mutta pitoisuustasossa ei ole ollut näkyvissä selvää muutossuuntaa. Järvien vedenlaadun luokittelussa käytetään vain avovesikauden ravinnepi- toisuuksia. Pielisen typpipitoisuudet ovat viitanneet poikkeuksetta erinomaiseen ekologiseen luokkaan. (kuva 15.)
Kuva 15. Pielisen havaintopaikkojen päällysveden kokonaistyppipitoisuus talvisin ja kesäisin- vuosina 2006–2019. Kesän kuvaan merkitty kasvukauden luokittelun raja-arvo 460 µg/l erin- omaisen ja hyvän välille.
Pielisen kokonaisfosforin talvipitoisuudet ovat viime vuosina hieman nousseet. Vuoden 2019 talven pitoisuudet olivat havaintopaikkaa 131 lukuun ottamatta hieman vuosia 2015−2017 korkeampia (kuva 16). Kesällä pitoisuudet olivat pääosin edellisvuotta alhaisempia. Havain- topaikalla Pielinen 131 pitoisuus oli hieman edelliskesää korkeampi. Kesäisin pitoisuudet ovat olleet talvisia arvoja korkeammat, johtuen lähinnä valumavesien tuomasta hajakuormi- tuksesta. Alhaisin pitoisuustaso on mitattu kauimpana ulapalla olevalla havaintopaikalla Pie- linen 131. Kokonaisuutena kokonaisfosforipitoisuudet osoittavat veden kuvastavan erin- omaista ekologista luokkaa ja lähinnä karua vettä, ollen myös Lieksanjoen veden kanssa verrattain samanlaatuista.
Kuva 16. Pielisen asemien päällysveden kokonaisfosforipitoisuus talvella ja kesällä vuosina 2006–2019. Kesän kuvaan laitettu avovesikauden luokittelun raja-arvo 15 µg/l erinomaisen ja hyvän välille.
6.3 BIOLOGINEN TARKKAILU 6.3.1 Veden a-klorofylli
Pitoisuudet vaikuttavat laskeneen 2000-luvun alusta. Loppukesällä 2019 pitoisuudet olivat pääosin edellisvuoden tasolla (kuva 17). Veden a-klorofyllipitoisuuden määrittäminen Liek- sanjoesta on uuden tarkkailuohjelman myötä loppunut. Jokien a-klorofyllitasot vaihtelevat no- peasti vaihtelevien olosuhteiden johdosta.
Pielisen syvänneasemien a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet vuosien varrella keskimääräisesti alhaisimmat havaintopaikalla Pielinen 131. Vuonna 2019 a-klorofyllipitoisuus oli kuitenkin korkein havaintopaikalla Pielinen 131. Pitoisuuksissa on ollut vuosien varrella paljon vaihte- lua. Pitoisuudet ovat viitanneet pääosin hyvään tai erinomaiseen ekologiseen luokkaan.
(kuva 17.)
Kuva 17. Veden a-klorofyllipitoisuus Lieksanjoen havaintopaikalla 29 sekä Pielisen havainto- paikoilla vuosina 2000–2019. Pielisen havaintopaikkojen ekologisen luokittelun rajat erin- omainen (E), hyvä (H) ja tyydyttävä (T). Veden a-klorofyllipitoisuuden määrittäminen Liek- sanjoesta on loppunut.
6.3.2 Kasviplankton
Vuonna 2019 kasviplanktonnäytteitä otettiin kolmesta näytteenottopisteessä Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan yhteistarkkailun alueelta. Näytteet otettiin 4.9.19. ja näytteenoton suorittivat Savo-Karjalan ympäristöntutkimus Oy:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteiden määrityk- sestä ja tulosten raportoinnista vastasi Eco Monitor Oy:n Raino-Lars Albert, FM.
Määritysmenetelmänä käytettiin SYKE:n kasviplanktonmääritysten omia ohjeistuksia (Järvi- nen ym. 2011). Analyysi tehtiin faasikontrastilla varustetulla käänteismikroskoopilla Leica DMIL 100-, 200- ja 400-kertaisilla suurennuksilla käyttäen nk. Utermöhl-tekniikkaa (EN 15204:2006), jossa näyte laskeutetaan Utermöhl-kammioon. Näyte sekoitettiin hellästi mutta huolellisesti ja 10 ml osanäyte laitettiin laskeutuskammioon vähintään 8 tunniksi laskeutu- maan.
Näytteistä selvitettiin laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä lajisto, runsaussuh- teet ja biomassat EU-standardin (EN 15204:2006) ja Järvinen ym. (2011) mukaisesti. Tar- kempi määrityskuvaus on esitetty liitteessä 2.
Näytteenottojen rekisteritiedot näkyvät taulukossa 3. Järvityyppi on ilmoitettu ympäristöhal- linnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan. Joillekin paikoille järvityyppiä ei ole ilmoitettu järjes- telmässä, mikä vaikeuttaa ekologisen luokituksen tekoa. Näytteet säilöttiin kentällä happa- malla Lugolin liuoksella. Sen jälkeen niitä säilytettiin viileässä analyysiin asti. Määritystulokset on tallennettu EnvPhyto-ohjelmaan, josta ne siirtyivät hyväksymisen jälkeen Hertta-tietojär- jestelmän kasviplanktonrekisteriin. Kaikki määritystulokset ovat yksityiskohtaisesti tarkastel- tavissa siellä. A-klorofyllipitoisuudet on poimittu SYKE:n vedenlaaturekisteristä.
Taulukko 3. Näytteiden ja näytteenottojen tärkeimmät tiedot.
Nimi Pvm Näyte
Nro Kunta Paikan
syvyys m Paikka KKJ / YK Syvyys- väli m
Pinta- vesi- tyyppi
Pielinen 131 04.09.2019 22523 Lieksa 14,5 7019810 - 3646965 0.0-2.0 Sh Pielinen 3 Ikolanniemi 04.09.2019 22524 Lieksa 18,8 7024501 - 3648702 0.0-2.0 Sh Pielinen 62 Törökari 04.09.2019 22525 Lieksa 17,1 7025631 - 3649386 0.0-2.0 Sh Tuloksina on ilmoitettu jokaiselle näytteelle a-klorofyllipitoisuus µg/l, kokonaisbiomassa (mg/l), haitallisten sinilevien prosenttiosuus, TPI-arvo, taksonilukumäärä ja pintavesityyppi (liite 2). TPI on järvien kasviplanktonin trofiaindeksi skaalalla -3 - +3 (ultraoligotrofisesta hy- pereutrofiseen, Willén 2007). Osaa näistä muuttujista käytetään järvien ekologisen tilan arvi- oinnissa ja siksi taulukossa 4 näkyy yksittäisten osamuuttujien laskennalliset arviot luokituk- sesta Aroviita ym. (2012) mukaan. Jos muuttujan arvo on sama kuin kahden luokan välinen raja-arvo, näytetään luokituksena parempi luokitus kahdesta vaihtoehdosta. Luokitustulokset käydään näytekohtaisissa esittelyissä tarkemmin läpi.
Järville, joille pintavesityyppiä ei ole ilmoitettu, ei luokituksia voitu suoraan laskea. Näiden kyseisten näytteiden ekologista tilaa on kuitenkin pyritty tulkitsemaan muiden järvityyppien raja-arvoja soveltamalla ja kasviplanktonyhteisöä arvioimalla.
Gonyostomum semen –limalevän osuus voi humuksisissa vesissä kasvaa ajoittain suureksi, vaikka järveä ei muuten pidettäisikään rehevänä. Näissä tapauksissa olisi Willénin (2007) mukaan parempi käyttää haitallisten sinilevien osuutta ja TPI-arvoa indikaattoreina veden laadulle virallisessa luokitustyössä. Tässä tutkimuksessa limalevän osuudet jäävät kuitenkin varsin pieniksi, joten limalevää ei tarvitse ottaa tarkemmin huomioon tulosten tulkinnassa.
Taulukko 4. Keskeiset tulokset kasviplanktonnäytteille sisältäen a-klorofyllipitoisuuden (µg/l), kokonaisbiomassan (mg/l), taksonimäärän, sinileväosuuden (%) ja TPI -arvon tutkimusjär- villä. Järvien kasviplanktonin muuttujien luokittelussa (Aroviita ym. 2012) on käytetty värejä sininen (erinomainen), vihreä (hyvä), keltainen (tyydyttävä), oranssi (välttävä) ja punainen (huono).
Nimi Pvm Näyte Nro a-klorof.
pit. µg/l
Luokitus a- klorofylli- pitoisuuden mukaan
Kokonais- biomassa
(mg/l) Luokitus kokonais-
biomassan mukaan Limalevän %-osuus kok.bio-massasta
Pielinen 131 04.09.2019 22523 6,4 hyvä 0,4770 erinomainen 6,7
Pielinen 3 Ikolanniemi 04.09.2019 22524 4,8 erinomainen 0,2366 erinomainen 5,6
Pielinen 62 Törökari 04.09.2019 22525 4,5 erinomainen 0,2403 erinomainen 5,3
Biomassa (mg/l) ilman lima-levää
Luokitus biomassan mukaan ilman limalevää
Haitallisten sini-levien
%-osuus
Luokitus sinilevä-
osuuden mukaan TPI Luokitus TPI:n mukaan
Taksoni
lkm Pintavesityyppi
0,4452 erinomainen 11,63 hyvä 1,07 välttävä 66 Sh
0,2233 erinomainen 4,80 erinomainen -1,43 erinomainen 60 Sh
0,2275 erinomainen 2,67 erinomainen -1,34 erinomainen 55 Sh
Pielinen 131, näyte 22523
Tästä näytteestä löytyy runsaasti monadeja ja flagellaatteja (n. 21 %), piileviä (n. 14 %, Diato- mophyceae), nieluleviä (n. 14 %, Cryptophyceae) sekä sinileviä (n. 12 %, Cyanophyceae).
Suurimpia yksittäisiä biomassoja tuottavat taksonit Gonyostomum semen (limalevä) sekä Aphanizomenon spp. -sinilevä. Aphanizomenon-sinilevän esiintyminen selittää myös TPI-ar- von 1,07, joka on vain välttävällä tasolla. Tällä taksonilla on heikoin TPI-pistarvo +3. Pistear- von +1 omaavat panssarisiimalevät Peridinium umbonatum var. goslaviense ja P. willei, joita on yhteensä n. 4 % kokonaisbiomassasta. Nämä ovat sinilevän kanssa rehevyyden indikaat- torilajeja. Vastapelureina löytyvät mm. kultalevät Pseudokephyrion spp. ja Pseudopedinella spp., joilla taas on TPI-pistearvo -3. Niiden biomassa on yht. n. 3 %, mikä riittää omalta osal- taan vähentämään sinilevän vaikutusta TPI-lopputulokseen.
Kokonaisbiomassan osalta luokitus on erinomainen. A-klorofylli ja sinileväindikaattoriluku osoittavat näytteen olevan hyvän ekologisen tilan luokassa. Kokonaisarviona saadaan näin hyvä ekologinen tila.
Pielinen 3 Ikolanniemi, näyte 22524
Suurin leväryhmä tässä näyttessä on monadien ja flagellaattien ryhmä (n. 30). Tähän suu- rimpaan ryhmään kuuluvat ovat soluja, joita ei pysty määrittämään laji- tai sukutasolle.
Toiseksi suurimmat biomassat tulevat piilevistä (n. 16 %) ja kultalevistä (n. 16 %). Panssari- siimalevät muodostavat n. 11 % biomassasta ja nielulevät n. 10 %. Sinileviä on vain n. 5 % verran.
Lievän rehevyyden indikaattorilajeja löytyy joitakin, mm. piilevät Aulacoseira ambigua, A.
subarctica ja panssarisiimalevä Peridinium willei (jokaista lajia n. 5 %, TPI-pistearvolla +1) sekä sinilevä Dolichospermum macrosporum (n. 2 %, TPI-pistearvo +2). Toisaalta esiintyy myös niukkaravinteisuuden ilmentäjälajeja, joilla on parempia TPI-pistearvoja, mm. Rhodo- monas lacustris (n. 4 %, TPI-pistearvo -1), Chrysidiastrum catenatum -kultalevä (n. 1 %, TPI- pistearvo -2) sekä 8 % biomassalla kultaleviä Pseudopedinella-suvusta (TPI-pistearvo -3).
Näistä kaikista syntyy erinomainen kokonaisarvo -1,43 TPI:lle.
Muut indikaattoriarvot ovat myös erinomaisella tasolla. Erityisesti a-klorofyllipitoisuus on pa- rempi kuin Pielinen 131 -paikassa. Näyte edustaa erinomaista ekologista tilaa.
Pielinen 62 Törökari, näyte 22525
Myös tässä näytteessä monadit ja flagellaatit muodostavat suurimman ryhmän (n. 25 %).
Piilevien biomassa on n. 18 %, nielulevien n. 17 % ja kultalevien n. 14 %. Panssarisiimaleviä on n. 7 % ja sinileviä varsin vähän (n. 3 %). Varsinaista valtalajia ei löytynyt, mutta suurimpia yksittäisiä biomassoja on piilevien ryhmässä, esim. A. subarctica (n. 6 %, TPI-pistearvo +1) ja Urosolenia eriensis (n. 5 %). Limalevä Gonyostomum semen on samalla tasolla (n. 5 %).
Rehevyyttä ilmentäviä lajeja ovat mm. Peridinium umbonatum var. goslaviense ja P. willei (yht. n. 4 %, TPI-pistearvo +1) sekä vähäiset sinilevät. Niukkaravinteisuuden ilmentäjälajeja ovat esim. Rhodomonas lacustris (n. 3 %, TPI-pistearvo -1) sekä kultalevissä Chrysococcus spp. (n. 2 %, TPI-pistearvo -2) ja Pseudopedinella spp. (n. 5 %, TPI-pistearvo -3). Tästä seuraa erinomainen TPI-arvo -1,34.
Neljän tarkasteltavan muuttujan kokonaiskuva tälle näytteelle on, että näyte edustaa erin- omaista ekologista tilaa.
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY
Ossi Lappalainen tutkija, FM
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% pH Sähkönj. Väriluku Sameus Kok. N COD-Mn Kok. P E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj Kloridi E. coliC Barium Molybdeeni Lyijy Kromi
oC mg/l Kyll % mS/m mg/l Pt FNU µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l mg/l MPN/100 ml µg/l µg/l µg/l µg/l
20.3.2019 5094 / 62 Pielinen 62 Törökari Kok.syv. 18,4 m; Näk.syv. 1,9 m; Jää 60 cm; Lumi 5 cm;
Klo 8:20; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 0 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1 0,10 12,3 84 6,5 2,0 310 13 11 5 9
9 1,9 9,7 70
17,0 3,4 2,9 22 6,2 2,7 430 21
20.3.2019 5094 / 3 Pielinen 3 Ikolanniemi Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 47 cm; Lumi 5 cm;
Klo 9:10; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 0 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1 0,10 12,1 83 6,4 2,0 97 300 13 10 6 2
10 1,8 10,3 74
18,0 3,5 2,9 22 6,3 4,0 100 520 26
20.3.2019 5094 / 131 Pielinen 131 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm;
Klo 10:15; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 0 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1 0,10 12,1 83 6,4 2,0 320 13 9 0 0
10 0,90 11,7 82
16,5 2,5 5,9 43 6,2 2,4 380 19
21.3.2019 5094 / 4 Lieksanjoki 4 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Jää 15 cm; Lumi 2 cm;
Klo 8:00; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma -1 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 0,10 12,3 85 6,1 1,8 93 0,42 280 13 12
21.3.2019 5094 / 29 Lieksanjoki 29 Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 8:45; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma -1 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
0,1 0,10 12,9 89 6,2 1,9 0,46 300 13 13
21.3.2019 5094 / 30 Lieksanjoki 30 Kok.syv. 4,4 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 15 cm; Lumi 1 cm;
Klo 9:30; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma -1 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 0,20 12,1 83 6,2 1,9 0,43 320 13 10
21.3.2019 5094 / 37 Mähkönjoki 37 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 35 cm; Lumi 5 cm;
Klo 11:00; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 0 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 0,10 12,0 82 6,3 4,0 130 3,3 660 16 19 17 5
21.3.2019 5094 / 84 Lieksanjoki 84 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 1,8 m; Jää 12 cm; Lumi 7 cm;
Klo 11:40; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 0 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;
1,0 0,20 12,4 85 6,3 1,9 95 0,48 320 12 10 3 11
28.5.2019 5094 / 84 Lieksanjoki 84 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% pH Sähkönj. Väriluku Sameus Kok. N COD-Mn Kok. P E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj Kloridi E. coliC Barium Molybdeeni Lyijy Kromi
oC mg/l Kyll % mS/m mg/l Pt FNU µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l mg/l MPN/100 ml µg/l µg/l µg/l µg/l
28.5.2019 5094 / 62 Pielinen 62 Törökari Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 10:00; Näytt.ottaja SaRa / Mutanen Rico; lt.ilma 12 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 12,1 9,8 91 6,1 1,6 300 16 9 0 1
9 10,8 9,8 89
17,0 8,6 9,4 80 6,0 1,7 360 12
28.5.2019 5094 / 3 Pielinen 3 Ikolanniemi Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Näytt.ottaja SaRa / Mutanen Rico; lt.ilma 11 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 12,1 9,6 89 6,2 1,5 100 290 17 7 0 0
10 11,2 9,6 87
18,0 8,6 9,7 83 6,0 1,7 110 350 17 9
28.5.2019 5094 / 131 Pielinen 131 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 8:55; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 11 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;
1 12,0 9,6 89 6,2 1,6 380 17 9 1 1
10 7,3 11,4 94
15,0 7,1 11,3 94 6,4 2,0 370 7
29.5.2019 5094 / 4 Lieksanjoki 4
Klo 9:20; Näytt.ottaja Santeri Rautio, Rico Mutanen; lt.ilma 12 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
0,1 12,8 9,6 91 6,4 1,5 100 0,77 270 16 9
29.5.2019 5094 / 29 Lieksanjoki 29
Klo 9:35; Näytt.ottaja Santeri Rautio, Rico Mutanen; lt.ilma 12 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0 12,8 8,5 81 6,1 1,6 1,0 360 19 14
29.5.2019 5094 / 30 Lieksanjoki 30
Klo 10:00; Näytt.ottaja Santeri Rautio, Rico Mutanen; lt.ilma 12 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
0,1 12,9 9,3 88 6,2 1,5 0,67 280 17 9
29.5.2019 5094 / 37 Mähkönjoki 37
Klo 10:20; Näytt.ottaja Santeri Rautio, Rico Mutanen; lt.ilma 12 ºC; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;
1,0 13,1 8,1 77 6,3 2,7 120 4,2 500 20 21 7 7
4.9.2019 5094 / 4 Lieksanjoki 4
Klo 11:40; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 16 ºC; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0,1 17,7 9,0 95 6,7 1,7 68 0,83 240 10 9
4.9.2019 5094 / 29 Lieksanjoki 29
Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% pH Sähkönj. Väriluku Sameus Kok. N COD-Mn Kok. P E. kokit Klorof.-a Kaspl laaj Kloridi E. coliC Barium Molybdeeni Lyijy Kromi
oC mg/l Kyll % mS/m mg/l Pt FNU µg/l mg/l O2 µg/l pmy/100ml µg/l mg/l MPN/100 ml µg/l µg/l µg/l µg/l
4.9.2019 5094 / 30 Lieksanjoki 30
Klo 10:40; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 16 ºC; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
0,1 18,0 8,8 93 6,7 1,8 0,88 260 9,7 8 0,33 3,8 <0,5 0,12 0,22
4.9.2019 5094 / 37 Mähkönjoki 37
Klo 12:00; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 16 ºC; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1,0 16,9 6,7 69 6,6 4,0 100 9,2 900 12 52 3 6
4.9.2019 5094 / 84 Lieksanjoki 84 Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 9:50; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 14 ºC; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1,0 17,9 8,6 91 6,7 1,8 69 0,98 270 9,9 9 4 4
4.9.2019 5094 / 62 Pielinen 62 Törökari Kok.syv. 17,4 m; Näk.syv. 2,5 m;
Klo 8:45; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 10 ºC; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1 17,7 8,9 93 6,8 1,8 250 10 8 0 1
9 16,6 8,2 84
16,4 15,9 6,9 70 6,5 2,0 320 13
0-2 17,7 4,5 P
4.9.2019 5094 / 3 Pielinen 3 Ikolanniemi Kok.syv. 18,5 m; Näk.syv. 2,6 m;
Klo 8:15; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 10 ºC; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1 17,7 9,1 96 6,8 1,9 67 250 9,8 10 1 1
10 17,1 8,5 88
17,5 16,1 7,9 80 6,5 1,9 70 260 10 9
0-2 17,7 4,8 P
4.9.2019 5094 / 131 Pielinen 131 Kok.syv. 16,5 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 0 cm; Lumi 0 cm;
Klo 7:35; Näytt.ottaja SaRa; lt.ilma 10 ºC; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;
1 17,7 9,4 98 7,0 2,8 270 10,0 11 0 0
10 16,9 9,2 95
15,5 16,0 8,1 82 6,6 2,3 290 10
0-2 17,7 6,4 P
MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT
5094 / 131 = Pielinen 131 (7016870-646734) 5094 / 29 = Lieksanjoki 29 (7025432-656761) 5094 / 3 = Pielinen 3 Ikolanniemi (7021560-648470) 5094 / 30 = Lieksanjoki 30 (7025617-655253) 5094 / 37 = Mähkönjoki 37 (7023506-651928) 5094 / 4 = Lieksanjoki 4 (7026495-657964) 5094 / 62 = Pielinen 62 Törökari (7022689-649154) 5094 / 84 = Lieksanjoki 84 (7023435-650971) MÄÄRITYKSET
Kok.syv. = Kokonaissyvyys (Kokonaissyvyys (m)) Näk.syv. = Näkösyvyys (Näkösyvyys (m)) lt.ilma = Lämpötila, ilman ()
Pilv. = Pilvisyys (Pilvisyys (0-8))
Tuulnop. = Tuulen nopeus (Tuulen nopeus (m/s)) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (Tuulen suunta (ast.)) Jää = Jään paksuus (Jään paksuus (cm)) Lumi = Lumen paksuus (Lumen paksuus (cm)) Lämpöti = Lämpötila (Lämpötila)
Happi = Happi, Metrohm titraattori (SFS-EN 25813:1993) Happi% = Happi% (Kyllästys% (laskennallinen)) pH = pH (SFS 3021:1979)
Sähkönj. = *Sähkönjohtokyky (SFS-EN 27888:1994)
Väriluku = Värimääritys, FIA-menetelmä (SFS-EN 7887:2012, osa 6, spektrof., FIA-analysaattori) Sameus = *Sameus (SFS-EN ISO 7027-1:2016)
Kok. N = *Kokonaistyppi, FIA (Sis. menetelmä LA60, kolorimetrinen, FIA-analysaattori) COD-Mn = *Kemiallinen hapenkulutus (COD-Mn) (SFS 3036:1981)
Kok. P = *Kokonaisfosfori, Skalar (ISO 15681-2:2018, CFA-analysaattori) E. kokit = *Enterokokit (varmistetut) (SFS-EN ISO 7899-2:2000) Klorof.-a = *Klorofylli-a (SFS 5772:1993)
Kaspl laaj = Kasviplankton laaja tutkimus (Mikroskooppinen tutkimus) Kloridi = *Kloridi (SFS-EN ISO 10304-1 (2009))
E. coliC = *E. coli, Colilert (SFS-EN ISO 9308-2:2014)
Barium = Barium ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (2006) ja 17294-2 (2016))
Molybdeeni = *Molybdeeni ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (2006) ja 17294-2 (2016)) Lyijy = *Lyijy ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (2006) ja 17294-2 (2016))
Kromi = *Kromi ICP-MS (ICP-MS, SFS-EN ISO 17294-1 (2006) ja 17294-2 (2016)) MUITA MERKINTÖJÄ
P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.
Raportti 30.04.2020
Raino-Lars Albert
Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan
yhteistarkkailun kasviplanktontulokset 2019
Raportti 30.04.2020
Raino-Lars Albert
Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan
yhteistarkkailun kasviplanktontulokset 2019
Ecomonitor Oy
Länsikatu 15 80110 JOENSUU
puh. +358 40 411 7914 http://www.ecomonitor.fi
Tekijä: Raino-Lars Albert
Joensuu, 30.04.2020
SISÄLTÖ
SISÄLTÖ ... 3
TIIVISTELMÄ ... 4
TAVOITTEET ... 4
MENETELMÄT ... 5
TULOKSET ... 7
Pielinen 131, näyte 22523 ... 9
Pielinen 3 Ikolanniemi, näyte 22524 ... 9
Pielinen 62 Törökari, näyte 22525 ... 9
KIRJALLISUUS ... 11
MÄÄRITYSKIRJALLISUUS ... 12
Liite 1: Kasviplanktonanalyysin tulokset Excel-taulukkoina ja tekstitulosteina ... 15
yhteistarkkailua varten kolme kasviplanktonnäytettä, jotka lähetettiin Ecomonitor Oy:lle
analysoitavaksi laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä. Näytteistä määritettiin lajisto ja biomassa. Tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin ja esitetty tässä raportissa.
TAVOITTEET
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasviplanktonin koostumus kolmesta näytteestä. Näytteistä tuli selvittää laajalla kvantitatiivisella kasviplanktonmenetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassa Järvisen ym. (2011) mukaisesti.
Kasviplanktonin ekologisen tilan luokittelussa käytetään neljä muuttujaa, jotka ovat herkkiä rehevöitymiselle: a-klorofyllipitoisuus (kesä-syyskuun ajalta), kokonaisbiomassa (kesä-syyskuun alku), haitallisten sinilevien (syaanobakteerien) prosenttiosuus kokonaisbiomassasta (heinä-elokuu) ja trofiaindeksi TPI (kesä-syyskuun alku). TPI-trofiaindeksi perustuu ruotsalaiseen menetelmään (Willén 2007), jota on täydennetty suomalaisiin olosuhteisiin sopivilla indikaattorilajeilla.
Sinilevien prosenttiosuus taas sisältää pelkästään niitä taksoneja, jotka muodostavat kukintoja ja jotka voivat tietyissä olosuhteissa muuttua myrkyllisiksi. Tässä raportissa ei ole kyse viranomaisten tekemästä luokitustyöstä.
Järven ekologista tilaa luokitellaan viisiportaisella asteikolla (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono). Jokaiselle järvityypille ja jokaiselle muuttujalle on laskettu vertailuarvo, johon näytekohtaista tulosta vertaillaan. Tämä vertailuarvo edustaa erinomaisen ekologisen tilan luokkaa, missä on vain vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia eli järvi on lähellä luonnollista tilaansa.
Näytekohtainen tulos poikkeaa enemmän tai vähän tästä luonnontilaisesta vertailuarvosta ja se sijoitetaan taulukon avulla eri luokkiin. Vertailuarvot ja luokkien raja-arvot on poimittu Aroviidan ym. (2012) vesienhoidon toisen luokittelukauden ohjeistuksesta (Aroviita ym. 2012 liite 3.1).
Lopullinen arvio kasviplanktonin luokituksesta syntyy eri muuttujien kokonaiskuvasta. Yksittäisten tai poikkeuksellisten tulosten yhdessä muuttujassa ei tulisi ratkaista, mihin luokkaan kasviplankton sijoittuu, jo se poikkeaa muiden muuttujien kokonaiskuvasta. Tällaiset poikkeukset voidaan löytää esim. Gonyostomum semen -limalevän doiminoimissa kohteissa. Siellä a-klorofyllipitoisuus ja kokonaisbiomassa voivat olla huomattavan suuria, vaikka kyseessä ei olisikaan rehevä järvi. Siksi lajistolistauksessa olisi tarkistettava tämän lajin esiintyminen, jos epäillään väärää luokitustulosta.
Tämä on tässä raportissa huomioitu siten, että limalevän osuus on laskettu automaattisesti kaikille näytteille, jotta poikkeavuudet näkyisivät helposti (Excel-liite).
Tutkimuksen menetelmät ja keskeiset tulokset raportoidaan tässä raportissa. Lajilistaukset esitetään erillisissä liitteissä. EnvPhyto-ohjelmalla tuotetut määritykset on myös lähetetty SYKEn
kasviplanktonrekisterin ja ovat tarkasteltavissa sieltä.
näytteenottopisteessä Lieksanjoen ja Pielisen Lieksan yhteistarkkailun alueelta syyskuun 4. päivänä.
Näytteenotot tallennettiin aluksi kasviplanktonrekisteriin, jossa niille saatiin yksilölliset näytenumerot.
Näytteenottojen rekisteritiedot näkyvät taulukossa 1. Järvityyppi on ilmoitettu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan. Joillekin paikoille järvityyppiä ei ole ilmoitettu järjestelmässä, mikä vaikeuttaa ekologisen luokituksen tekoa. Näytteet säilöttiin kentällä happamalla Lugolin liuoksella. Sen jälkeen niitä on säilytetty viileässä analyysiin asti. Määritystulokset on tallennettu EnvPhyto-ohjelmaan, josta ne siirtyivät hyväksymisen jälkeen Hertta-tietojärjestelmän
kasviplanktonrekisteriin. Kaikki määritystulokset ovat yksityiskohtaisesti tarkasteltavissa siellä. A- klorofyllipitoisuudet on poimittu SYKE:n vedenlaaturekisteristä.
Taulukko 1. Näytteiden ja näytteenottojen tärkeimmät tiedot.
Nimi Pvm
Näyte
Nro Kunta
Paikan
syvyys m Paikka KKJ / YK
Syvyys- väli m
Pinta- vesi- tyyppi
Pielinen 131 04.09.2019 22523 Lieksa 14,5 7019810 - 3646965 0.0-2.0 Sh Pielinen 3 Ikolanniemi 04.09.2019 22524 Lieksa 18,8 7024501 - 3648702 0.0-2.0 Sh Pielinen 62 Törökari 04.09.2019 22525 Lieksa 17,1 7025631 - 3649386 0.0-2.0 Sh
