SPATIA Raportteja
1/2015
”Mitä tästä tulisi, jos ei olisi näitä porukoita”
Mikroklusterien liiketoiminnan tunnistaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa
Hannu Ryhänen Pasi Saukkonen
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto
Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto
www.uef.fi/spatia
Sisällys
1 Johdanto ... 7
1.1 Lähtökohdat ... 7
1.2 Mikä on mikroklusteri? ... 7
1.3 Selvityksen tarkoitus, menetelmä ja aineisto ... 10
2 Yritysyhteistyö ja mikroklusterit ... 12
2.1 Yritysryhmätoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalassa ... 12
2.2 Yritysyhteistyön nykytila Pohjois-Karjalassa ... 13
3 Yritysryhmät Pohjois-Karjalassa ... 18
3.1 Havaitut mikroyritysryhmät ... 18
3.2 Mikroyritysryhmien peruspiirteitä ja rakenteellisia ominaisuuksia ... 19
3.3. Yritysryhmäytymisen motiivit ja tavoitellut hyödyt ... 21
3.4 Yritysryhmätyyppejä ... 23
4 Yritysryhmätoiminnan vahvistaminen ... 29
4.1 Onnistumisen eväitä ... 29
4.2 Kehittämistarpeet ... 36
4.3 Kehittämisen haasteita ... 39
5 Loppupäätelmät ... 41
6 Kehittämisehdotukset... 44
Lähteet ... 46
Liitteet... 47
Kuviot
Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista yrityksistä ... 14
Kuvio 2. Yritysten erittäin tärkeäksi arvioimat kehittämiskohteet tulevan kolmen vuoden aikana……15
Kuvio 3. Yritysverkostojen maantieteellinen jakauma ... 16
Kuvio 4. Hyödyt yritysyhteistyöstä ... 16
Kuvio 5. Yritysyhteistyön esteet ……….17
Kuvio 6. Kartoitettujen yritysryhmien lukumäärät kunnittain ja toimialajakauma... 19
Kuvio 7. Yritysryhmän tuottamia alueellisia ja paikallisia hyötyjä. ... 23
Kuvio 8. Yritysryhmien kehittymisen askeleet ... 31
Taulukot Taulukko 1. Hankkeessa toteutetut yritysryhmä- ja asiantuntijahaastattelut ... 11
Taulukko 2. Vastausaktiivisuus seuduittain ja kunnittain ... 13
Taulukko 3. Miten elinkeinoyhtiöt voisivat edelleen tukea yritysten yhteistyön kehittymistä? ... 18
Taulukko 4. Yritysryhmien peruspiirteitä ja rakenteellisia ominaisuuksia ... 21
Taulukko 5. Yritysryhmäytymisen motiiveja ... 22
Taulukko 6. Yritysryhmäytymisen hyötyjä ... 22
Taulukko 7. Onnistuneen yritysryhmäytymisen tärkeitä osatekijöitä ... 35
Taulukko 8. Yritysryhmien kehittämistarpeita ... 38
Tiivistelmä
Hannu Ryhänen, Pasi Saukkonen
SPATIA – Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Raportteja 1/2015 Itä-Suomen yliopisto
ISBN: 978-952-61-1768-3 (PDF) ISSNL: 1795-9594
ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja
Avainsanat: yritysryhmä, mikroklusteri, kasvu
Raportissa on tarkasteltu vähemmän näkyvää pohjoiskarjalaista yritysilmiötä, mikroklustereita. Vaikka käsite on esillä erilaisissa alueellisissa ja kansallisissa kehittämissuunnitelmissa ja -ohjelmissa, käytän- nön tietoa siitä on niukasti. Nämä usein paikallisesti syntyneet mikro- ja pienyritysten yritysryhmät muodostavat Pohjois-Karjalan toimialaklusterien rinnalle tiheän rihmaston, yhteistyön aluskasvillisuu- den. Ne eivät ole näkyvin osa maakunnan yritystoimintaa, mutta ne muodostavat alati uudistuvan, kehittyvän ja omaleimaisen yritystodellisuuden maakuntaan.
Selvityksen haastattelut ja kyselyt antavat viitteitä siitä, että Pohjois-Karjalan yritysyhteistyön kulttuuri on muuttumassa uuteen, aiempaa avoimempaan ja yhteistyöhakuisempaan suuntaan. Esi- merkiksi taito hakea yhteistyön etuja myös kilpailijoista näyttäisi kehittyneen. Tämä antaa hyvän läh- tökohdan yritysten erilaisten yhteistyörakenteiden syntymiselle ja nykyisten kehittämiselle.
Selvitys tunnistaa noin 160 mikroklusteria eri puolilta maakuntaa. Ryhmistä lähes puolet sijoittuu palvelutoimialoille ja toinen puoli tasaisesti alkutuotannon ja jalostuksen toimialoille. Yritysryhmistä löytyy niin osuuskuntia, yhdistyksiä kuin osakeyhtiöitäkin. Kuitenkin merkittävä osa mikroklusterista toimii vapaamuotoisesti ilman muodollista järjestäytymistä tai rekisteröitymistä. Selvityksessä tunnis- tettiin pohjoiskarjalaisten yritysten muodostamista mikroklustereista 9 toiminnallista tyyppiä, joka kertoo toiminnan monimuotoisuudesta.
Yritysryhmien perustamista ovat motivoineet useat tekijät kuten pienten yritystoimijoiden uskot- tavuuden lisääminen markkinoilla, kustannussäästöjen hakeminen tai kilpailukyvyn lisääminen osaa- mista yhdistämällä. Yritysryhmien kehittämisen esteitä ovat erityisesti puutteet ryhmäytymisen osaa- misessa ja johtamisessa, mikro- ja pienyritysten niukahkot resurssit (aika, pääoma, jaksaminen, osaa- minen) sekä liiketoimintakonseptin muodostamisen haasteet. Yritysryhmien kehittämisen tavoitteina vahvimmin esille nousevat markkinointi- ja myyntitoimintojen edistäminen, keskinäinen tiedonvaihto, ryhmävalmiuksien ja -osaamisen vahvistaminen, uusien kumppanuuksien löytäminen sekä yritysryh- män kanssayrittäjien henkinen ja toiminnallinen tukeminen.
Pohjois-Karjalan yritysryhmissä on paljon potentiaalia suunnitelmallisempaan ja määrätietoisem- paan yhteistyöhön. Yritysryhmätoiminnan avainkehittäjiä ovat muita aktiivisemmat, sosiaalisemmat ja kyvykkäämmät ”hyvät yrittäjätyypit” tai yrittäjäparit, mutta yritysryhmät kaipaavat myös toimin- taympäristön tukea. Etenkin julkisen sektorin toimin on mahdollista edistää yritysryhmien syntymistä, toiminnan kehittymistä ja uusiutumista. Yhteistyöosaamisen kehittämiseen kaivataan lisäksi yksinker-
”Mitä tästä tulisi, jos ei olisi näitä porukoita”. Mikroklusterien liiketoiminnan tunnistaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa
taisia työkaluja, toimivia kehittämisväyliä yritysten yhteistyön ensiaskeleista kohti syvenevää yhteis- työtä ja joustavia, matalan kynnyksen kokeiluja, joilla yrityksiä saadaan mukaan uudenlaisiin yhteis- toimintoihin.
Pohjois-Karjalan yritysten yhteistyö ja mikroklusterit ovat osoittautuneet odotettua monimuotoi- semmaksi, toiminnallisesti laajemmaksi ja siten myös merkittävämmäksi maakunnan yritysilmiöksi.
Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset kehittyä Suomen johtavaksi mikro- ja pienyritysten yhteistyön ja ryhmäytymisen maakunnaksi. Sen edellytyksenä on yhteisen tahtotilan löytäminen tunnistetun yri- tysilmiön edistämiseksi vahvalla toimija- ja toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä.
Johdanto 1.1 Lähtökohdat
Yritystoiminta elää jatkuvassa muutostilassa. Haasteita yrityksille asettavat erityisesti tällä hetkellä ta- louden pitkään jatkunut taantuma ja hiipuva kotimainen kysyntä. Samaan aikaan yritysten tulisi löytää vaihtoehtoisia markkinoita ja kyetä toimimaan entistä asiakaslähtöisemmin omia erityisvahvuuksiaan hyödyntäen. Harvalla yrityksellä on kuitenkaan kykyä selviytyä näistä haasteista yksin.
Yhdistämällä useamman yrityksen voimavaroja yritysten on mahdollista saada käyttöönsä muun muassa resursseja, osaamista ja jakelukanavia. Yhteistyöllä yritykset voivat keskittyä siihen liiketoi- mintaan, minkä ne parhaiten osaavat ja mistä niiden tulos rakentuu tuottavimmin.
Yritysten yhteistyösuhteiden aktiivista rakentumista kutsutaan yritysten väliseksi keskinäiseksi verkostoitumiseksi. Tässä raportissa tarkastellaan verkostoitumisen yhtä toiminnallista muotoa, mik- roklusteriksi kutsuttua yritysten monenkeskistä yhteistyötä. Tämä toiminta näyttäytyy itsenäisten mikro- ja pienyritysten, usein omistajayrittäjien välisinä paikallisina yhteistyörakenteina ja toimintana.
Pohjois-Karjalassa mikroklustereita toimii jo useilla toimialoilla ja uusia on viritteillä tai käynnisty- mässä. Näiden synnystä ja toiminnan luonteesta tiedetään kuitenkin vähän. Tämän puutteen korjaa- miseksi ja mikroklusteritoiminnan vahvistamiseksi Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskes- kus Spatiassa käynnistyi huhtikuussa 2014 ESR-osarahoitteinen esiselvityshanke ”Mikroklusterien lii- ketoiminnan tunnistaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa”. Tähän raporttiin on koottu hank- keen eri vaiheiden1 tulokset.
Raportti etenee siten, että luvun yksi taustoituksen jälkeen luvussa kaksi tarkastellaan yritysryh- mätoiminnan edistämistä ja yritysyhteistyön nykytilaa Pohjois-Karjalassa. Luvussa kolme tunnistetaan Pohjois-Karjalan mikroklustereita, niiden toiminnallisia muotoja ja ominaispiirteitä. Luvussa neljä esi- tellään mikroklustereiden toiminnassa ja kehittymisessä havaittuja tärkeitä osa-alueita sekä kehittä- misen tarpeita ja haasteita. Luvussa viisi esitetään loppupäätelmät ja luvussa kuusi tehdään kehittä- misehdotuksia mikroklusteritoiminnan vahvistamiseksi. Suorat haastattelulainaukset on esitetty kur- siivilla ja suorat kirjallisuuslainaukset lainausmerkeillä erotettuna.
1.2 Mikä on mikroklusteri?
Mikroklusteri käsitteen kantasanalla mikro viitataan tässä selvityksessä mikrokokoiseen yritykseen eli yritykseen, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja vuosiliikevaihto tai taseen loppu- summa on enintään 2 miljoonaa euroa (Tilastokeskus 2015a). Pohjois-Karjalan vajaasta 9000 yritystoi- mipaikasta noin 90 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä (Tilastokeskus 2015b).
Klusteri käsitteenä viittaa yritysten ja yhteisöjen muodostamaan maantieteelliseen yrityskeskit- tymään, joka muodostuu toisiinsa sidoksissa olevista saman toimialan yrityksistä ja siihen läheisesti sidoksissa olevista muista toimialoista sekä näihin liittyvistä toimijoista. Keskittymiseen vaikuttavat useat kasautumistekijät, mutta klusterin syntyyn riittää, että samalle maantieteelliselle alueelle syntyy useampia samaan tuotannonalaan erikoistuneita yrityksiä (esim. Ramstedt-Sen 2010).
1 Hankkeen toimenpiteet 1) Selvitys Pohjois-Karjalan mikroklusteritoiminnasta, 2) Kehittämis- ja koulutustar- peen selvittäminen, 3) Yritysten ja kehittäjien tietoisuuden lisääminen mikroklusteritoiminnasta
Klusterin voima ja kilpailukyky syntyvät siitä, että saman toimialan yritykset löytävät jonkin yhtei- sen tavan hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa keskinäisiä synergiaetuja, joita niillä ei muuten olisi ilman tiivistä keskinäistä kanssakäymistä. Michael E. Porterin (1990) klusterikäsityksen mukaan klusteri kat- taa arvoketjussa syntyvät verkostot muidenkin kuin yritystoimijoiden välillä, jolloin mukaan luetaan yritysten ohella koko tutkimus- ja tukiorganisaatioiden verkostokokonaisuus.
Pohjois-Karjalassa isoja, alueellisesti vahvoja ja kansainvälisesti merkittäviä, makrotasolla toimivia klustereita ovat metsäteollisuuden ja metsätalouden sekä teknologiateollisuuden klusterit. Muita toi- minnallisesti merkittäviä klustereita ovat kivi- ja kaivannaisalan, alkutuotannon ja elintarvikkeiden ja- lostuksen, teknologian ja materiaalien, hyvinvointituotannon, matkailun ja luovien alojen klusterit (ks.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014). Pohjois-Karjalan toimialaklusterit eivät ole täysin selväpiirteisiä ja maantieteellisesti toistensa lähelle kasautuneiden yritysten toimialakeskittymiä. Sen sijaan ne ha- jautuvat eri puolille maakuntaa pieniksi seudullisiksi tai paikallisiksi yrityskeskittymiksi, joiden arvoket- jut- ja verkot2 eivät välttämättä kata kaikkia olennaisia toimintoja tai toimijoita. Tässä raportissa tar- kastelun painopiste on pienissä paikallisissa mikroklustereissa, jotka raportissa nähdään omantyyppi- senä pohjoiskarjalaista yrityskenttää luonnehtivana klusterimuotona.
Mikro ja klusteri käsitteiden kytkeminen toisiinsa mikroklusteri (micro-cluster) käsitteeksi muut- taa näkökulman vahvoista alueellisista klustereista paikallisesti organisoiduiksi klustereiksi. Lisäksi nä- kökulma vaihtuu suurien tai keskisuurien yritysten muodostamasta yrityskeskittymästä mikrokokois- ten ja/tai pienten yritysten3 muodostamaksi yhteistyörakenteeksi. Leinamo ja Katajamäki (2007) mää- rittelevät mikroklusterin seuraavasti: ”Mikroklusteri koostuu pienistä toisiaan lähellä olevista yrityk- sistä, jotka tekevät tuotteiden valmistuksessa keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyön ei tarvitse välttä- mättä tähdätä konkreettiseen tuotannolliseen tai teolliseen toimintaan, vaan mikroklusteri voi syntyä myös esimerkiksi palveluyrittämisen ympärille”. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (2009) määrit- telyssä todetaan, että ”Maaseudulla voi kehittyä kilpailukykyisiä mikroklustereita, jotka ovat lähellä toisiaan sijaitsevien pienyritysten muodostamia, yhteistyöhön perustuvia kokonaisuuksia”.
Käsillä olevassa selvityksessä mikroklusterikäsitettä ei lähtökohtaisesti määritelty tarkasti, vaan hankitun aineiston annettiin puhua puolestaan. Aineistonkeruun edetessä kokonaiskuva mikrokluste- rikentästä täsmentyi ja sen toiminnallinen sisältö tarkentui. Mikroklusteri osoittautui käsitteeksi, joka ei soveltunut useimpien haastateltujen, etenkään yrittäjien, puheeseen. Mikroklusterin sijaan yritys- asiantuntijat ja yrittäjät käyttivät mieluummin kansanomaisempia käsitteitä kuten luonnollinen yritys- porukka, yritysryväs, toimijaryhmä, yhteistyöryhmä, yhteistyöjoukko tai yrityskimppa. Mikroklusteri onkin käsitteenä verraten abstrakti ja epämääräinen. Sen voi katsoa palvelevan paremmin hallinnon, kehittämisen ja tutkimuksen kuin yritystoiminnan tarpeita.
Kerätyn aineiston perusteella mikroklusterien voidaan katsoa muodostavan toimialaklusterien rinnalle kevyemmän, mutta tiheän mikro- ja pienyritysten yhteistyön ”aluskasvillisuuden” ja suhde- rihmaston. Mikroklusterit eivät välttämättä ole näkyvin ja näyttävin osa Pohjois-Karjalan yritystoimin- taa, mutta toimintamallina ne ulottuvat kattavasti koko maakunnan alueelle. Tämä suhderihmasto
2Arvoketjussa arvo muodostuu muutettaessa panoksia tuotteiksi tai palveluiksi, joissa arvo luodaan useissa pe- räkkäisissä vaiheissa. Arvoketju on yritysten tavallisin arvonluontimalli. Arvoverkko luo arvoa mahdollistamalla resurssien tai informaation vaihdannan asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa (Pulkkinen et al.
2005).
monine erilaisine säikeineen muodostaa jatkuvasti elävän, eri tavoilla kehittyvän ja monipuolisesti voi- mavaroja, etenkin tietoa sekä osaamista jakavan liiketoimintaverkoston, joka on Pohjois-Karjalassa tunnistettavissa selkeästi omaksi erityiseksi yritystoiminnalliseksi kokonaisuudekseen.
Mikroklusterin synonyymina tässä raportissa käytetään käsitettä yritysryhmä. Se on tuttu esimer- kiksi EU:n ohjelmakauden 2007–2013 yritysrahoituksesta. Tässä yhteydessä yritysryhmällä tarkoite- taan yritysyksiköistä ja niissä toimivista yrittäjistä koostuvaa sekä keskinäistä yritysyhteistyötä harjoit- tavaa mikro- ja pienyrittäjien ryhmää. Yrittäjät ovat tietoisia toisistaan (esim. keitä ja montako henki- löä ryhmään kuuluu), ja he tuntevat jollain tapaa muodostavansa paikallisen tai joissain tapauksissa myös alueellisesti laajemman yritysryhmän (vrt. Pennington 2005). Yhteistyö viittaa tässä yhteydessä tavoitteelliseen ja aktiiviseen yhteistyöprosessiin, joka syntyy toiveesta tai tarpeesta luoda jotain uutta tai ratkaista jokin liiketoiminnallinen ongelma. Yhteistyö on yritysryhmään kuuluville yrittäjille vapaaehtoista, jolloin yritysyhteistyön osapuolet joko toteuttavat tai jättävät toteuttamatta yhteis- työtä omalla käyttäytymisellään (Aira 2012,17).
Liiketoiminnalla raportissa ”Tarkoitetaan tuotteiden ostamista, valmistamista tai muuta tuotta- mista ja myymistä ansaintatarkoituksessa ja niihin liittyviä toimintoja tai suhteita. Liiketoiminnan pe- rusta on jokin tuoteydin, joka voi käytännössä olla tavaroita, palveluita tai niiden yhdistelmiä. Liiketoi- minnan ydin on joskus selkeä, joskus hahmottumaton mielikuva siitä, mitä yritys konkreettisesti tulisi tekemään” (Laukkanen 1999, 52). Liiketoimintaa harjoittaa markkinataloudessa yritys, joka voi koos- tua yhdestä tai useammasta henkilöstä tai (yritys)ryhmästä, jotka sen puitteissa osallistuvat yhteisön tai talouden työnjakoon ja hyödyketuotantoon (emt., 53).
Liiketoimintakonsepti on moniulotteinen käsite, joka eri yhteyksissä määritellään eri tavoin.
Tässä selvityksessä sillä tarkoitetaan lähtökohtaisesti systematisoitua tapaa tehdä liiketoimintaa jota- kin ansaintamallia4 soveltaen ja tuottaen siten asiakkaalle jotakin lisäarvoa (vrt. Karhu 2008, 28). Lii- ketoimintakonsepti ei perustu yksittäisille satunnaisille toimenpiteille, vaan sillä tarkoitetaan liiketoi- minnan perusideaa ja sitä toiminnallista perusperiaatetta, jolla liiketoiminnan keskeisistä osatekijöistä on muodostettu toimiva kokonaisuus ja sille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa (vrt. Humala 2004, 19). Asiakaslähtöisen liiketoimintakonseptin lähtökohtana on yrityksen kyky tunnistaa ja ymmärtää potentiaalisten asiakkaiden arvostuksia sekä tarpeita. Asiakaslähtöinen yritys keskittää huomionsa asiakassuhteeseen ja kehittää aktiivisesti tapaa toimia yhteistyössä asiakkaansa kanssa, joka myös määrittää sen millaisen tuote-, palvelu- tai tuotanto- ja jakelukonseptin yritys omaksuu (emt., 20;
Karhu 2008, 28). Menestyvälle liiketoimintakonseptille on tyypillistä, että sen erinomaisuus (kilpai- luetu) on asiakaskeskeisyyden lisäksi luotu tuotejohtajuuden, strategisen ja operatiivisen erinomai- suuden kautta (Karhu 2008, 28). Liiketoimintakonseptin toteutuksen taustatekijöitä ovat kulloisenkin markkinatilanteen ja yhteistyökumppaneiden lisäksi yrityksen käytössä olevat yrityksen aineelliset ja aineettomat voimavarat, joista etenkin aineeton ydinosaaminen on avain menestyksellisen liiketoi- minnan toteuttamiselle (emt.).
4Ansaintamalli (ansaintalogiikka) on malli tai suunnitelma siitä, millä keinoin tietyn liiketoiminnan on tarkoitus ansaita rahaa tai olla kannattavaa toimintaa. Sekä liikeidea että arvoketju ovat tapoja kuvata ansaintalogiikkaa (Pihkala et al. 2007).
1.3 Selvityksen tarkoitus, menetelmä ja aineisto
Selvityksen tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista ja konkreettisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa Pohjois-Karjalan mikroklusteritoiminnan nykytilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista. Keskeiset ky- symykset ovat seuraavat:
1) Millaisia mikroklustereita on Pohjois-Karjalassa?
2) Millaisia ovat mikroklusterien kehittämisen haasteet ja tarpeet?
3) Miten Pohjois-Karjalan mikroklusteritoimintaa voi edistää ja vahvistaa?
Selvityksen aineisto on laaja ja monipuolinen. Elektronisella lomakkeella toteutettiin yrityskysely, jolla selvitettiin muun muassa verkostoitumisen nykytilaa, sen tarpeita sekä siihen liittyviä esteitä ja koet- tuja hyötyjä pohjoiskarjalaisissa mikro- ja pienyrityksissä (kyselylomake liitteessä 1). Yrityskyselyn li- säksi toteutettiin yritysryhmätoiminnan edistämistoimenpiteisiin liittyvä kysely maakunnan kehittä- jille. Tähän liittyvää tietoa on saatu myös selvityksen taustalla olleen hankkeen kehittämisryhmän kes- kusteluista ja järjestetystä seminaarista.
Selvityksessä haastateltiin 18 yritysryhmien kanssa toimivaa yritysasiantuntijaa kesällä 2014.
Haastatteluissa selvitettiin kokemuksia maakunnan alueella toimivista mikroklustereista ja näkemyk- siä mikroklusterikäsitteestä. Tietämystä syvennettiin haastattelemalla yhteensä 33 mikroklustereissa toimivaa yrittäjää tai heidän kanssaan läheisessä kehittämisyhteistyössä toimivaa henkilöä5 (taulukko 1). Heidän valinnassaan kiinnitettiin huomiota siihen, että mukaan valikoituisi henkilöitä eri toimialo- jen ja toiminnallisesti erityyppisistä mikroklustereista sekä maantieteellisesti eri puolilta maakuntaa.
Tavoitteena oli saada haastattelujen perusteella mahdollisimman hyvä kuva Pohjois-Karjalan mikro- klusterien nykytilasta ja tuottaa tietoa ongelmista sekä kehitystarpeista (käytetyt haastattelurungot liitteissä 2 ja 3) .
Taulukko 1 Hankkeessa toteutetut yritysryhmä- ja asiantuntijahaastattelut
Yritysryhmä Haastateltujen lkm Toimiala
Enon Energia Osuuskunta 3 Alkutuotanto
Lieksan kaupunkikeskustayhdistys ry 1 Palvelut
Kolin Matkailuyhdistys ry 3 Palvelut
Mattilan Koneasema Oy 1 Palvelut
Pro-Group yritysryhmä 1 Jalostus
Koivikon yritysryhmä 2 Alkutuotanto, palvelut
Karelian Kotilot Oy 1 Palvelut
Hassinen Veljekset Oy 1 Jalostus
Puuseppäryhmä 1 Jalostus
Viihtyisä Piha Oy 3 Palvelut
Ilomantsin marjaosuuskunta 1 Alkutuotanto
Synertec 5 Jalostus
Nurmeksen Metallinyrkki 3 Jalostus
Polvijärven lähiruokayritysryhmä 4 Alkutuotanto
Joensuun Popmuusikot ry 1 Palvelut
Päämiehen alihankintaryhmä 1 Jalostus
Yhteensä 33 henkilöä
Asiantuntijaorganisaatio
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 8
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI 2
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 1
Joensuun Tiedepuisto Oy 4
Joensuun Seudun maaseututoimi 2
ProAgria 1
Yhteensä 18 henkilöä
Yritysyhteistyö ja mikroklusterit
2.1 Yritysryhmätoiminnan edistäminen Pohjois-Karjalassa
Yritysryhmien kehittämistä ovat Pohjois-Karjalassa toteuttaneet yritysten lisäksi pääasiassa kehittä- mis- ja koulutusorganisaatiot. Kehittämisen kenttää voisi luonnehtia tältä osin pirstaleiseksi, sillä to- teuttajatahoja ja kehittämisen näkökulmia on ollut monia. Lisäksi toimintaa luonnehtii EU:n ohjelma- poliittisen hankerahoituksen hyödyntäminen, mikä tekee toiminnasta lyhytjänteistä. Tietyiltä osin ke- hittämistoimintaa on toteutettu maa- ja seutukunnallisten kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden perustoimintana.
Yritysryhmätoiminnan edistämisessä ELY-keskuksen rahoittamat yritysryhmähankkeet ovat olleet tärkeässä asemassa. Niitä toteutettiin Pohjois-Karjalassa eniten Suomen maakunnista ohjelmakau- della 2007-2013, kaikkiaan 12 kappaletta. Tämä on osoituksena siitä, että yrittäjillä on ollut tarve ja halu yritysryhmien perustamiseen. Lisäksi on löytynyt kehittämisorganisaatioita, jotka ovat olleet val- miita ja kykeneviä ottamaan vetovastuun hankkeista. Yritysryhmähankkeina on toteutettu esimerkiksi majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjien verkoston rakentaminen, sienten markkinointi ja tuotekehitys, koivunmahlan keruuverkoston organisointi, sähköisen kauppapaikan luominen tuotteille ja osallistu- minen Herkkujen Suomi -tapahtumaan Helsingissä.
Keskeisessä roolissa yritysryhmien kehittämisessä ovat olleet seudulliset elinkeinoyhtiöt, joiden toteuttamat EU-osarahoitteiset kehittämishankkeet ovat osin koskeneet yritysryhmätoiminnan akti- vointia ja niiden tukemista. Näistä voidaan mainita esimerkkinä Keski-Karjalan tekstiiliteollisuuden toi- mintaympäristön kehittämishanke ja yksityisten sosiaalipalvelujen kehittämiseen tähdänneet HYRRÄ ja HYMY-hankkeet, joissa on myös rakennettu laajempaa kansallista yritysverkostoa. Elinkeinoyhtiöi- den hankevetäjät ja yritysneuvojat ovat kiertäneet yrityksissä neuvontatehtävissä ja samalla ottaneet tarpeen tulleen esille yritysyhteistyön mahdollisuuden ja potentiaaliset yritysyhteistyökumppanit.
Elinkeinoyhtiöt ovat lisäksi tiedottaneet onnistumisista yritysten välisessä yhteistyössä.
Elinkeinoyhtiöiden yritysneuvonta on ohjannut aloittavia ja toimivia yrityksiä yhteistyöhön tois- tensa kanssa järjestämällä erilaisia yritystilaisuuksia. Elinkeinoyhtiöt ovat pyrkineet luomaan hanke- toiminnan ohella myös erilaisia pysyvämpiä yhteisöalustoja. Näitä ovat olleet muun muassa erilaiset aamukahvitilaisuudet, teemapäivät, lyhyet yrityskoulutukset, maakunnallisen yritysrekisterin kehittä- minen, rahoitusneuvonnan järjestäminen, virkistäytymistapahtumat ja ideapajat. Toimintamalleja on ollut useita, joista yhtenä esimerkkinä toimii ”Kohtaamot” -malli, jossa toimialarajoja ylittäen yritykset ovat kohdanneet toisensa. Tilaisuuksissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat saatettu te- kemään yhteistyötä tuotannollisten yritysten kanssa alalle sopivien tuotteiden valmistuksessa.
Joensuun Tiedepuiston yritysneuvonnalla on ollut tärkeä rooli erilaisten maa- ja ylimaakunnallis- ten sekä kansainvälisten yritysverkostojen kutomisessa. Yksi sen keskeinen kehitysväline on ollut yri- tyshautomo, jossa yrityksiä on ohjattu portaittaiselle kasvupolulle, rakennettu yhteistyöverkostoja yri- tysten välille ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä luotu tarvittavia yhteyksiä tutkimus- ja oppi- laitosyksiköihin. Lisäksi koulutusorganisaatioista Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ovat koulutustapahtumiensa kautta tukeneet yritysyhteistyön syntymistä. Koulutusorganisaatioilla on ollut myös sellaisia koulutus- ja kehittämishankkeita, joissa ta- voitteena on ollut yritysyhteistyön edistäminen. Pohjois-Karjalan ProAgria on ollut aktiivinen toimija etenkin maaseudun yritysryhmähankkeiden toteuttamisessa. Myös kuntien maaseututoimet ovat jos- sain määrin osallistuneet yritysyhteistyön ja yritysryhmäytymisen edistämiseen toimintakuntiensa
Yksi kehittämisorganisaatioiden hankevetäjien tai yrittäjien itsensä toteuttama yritysryhmäytymi- sen tapa on ollut järjestää opinto- ja tutustumismatkoja niin muualle Suomeen kuin ulkomaille. Mat- koilla yritysten välinen yhteistyö on käynnistynyt luontevasti sosiaalisen kanssakäymisen tuloksena.
Nämä matkat ovat selvästi olleet yksi keskeinen kohtaamisen tila, jossa on syntynyt uutta ryhmäyty- mistä ja toimivien ryhmien vahvistumista.
2.2 Yritysyhteistyön nykytila Pohjois-Karjalassa
Yritysyhteistyön nykytilaan liittyen toteutettiin internetkysely Pohjois-Karjalan mikro- ja pienyrityksille 21.5–6.6.2014. Kyselyllä selvitettiin muun muassa yritysten verkostoitumistarpeita, yritysyhteistyöstä koettuja hyötyjä ja sitä estäviä tekijöitä.
Kyselyn kohteeksi poimittiin Pohjois-Karjalan yritysrekisteristä sellaiset yritystoimipaikat, joiden yhteystiedoissa oli ilmoitettu yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Pielisen Karjalan seutukunnassa hyö- dynnettiin seudullisen kehittämisyhtiön PIKES Oy:n toimittamaa tuoretta yrityslistausta. Kaikki yritys- muodot ja toimialat olivat kyselyn kohderyhmänä. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin suuret yritystoimipai- kat ja niin sanotut erityiset yhtiömuodot kuten asunto-osakeyhtiöt, osuuspankit, liikepankit, kunnalli- set ja valtion liikelaitokset sekä vakuutusyhtiöt.
Lopulliseksi kyselyn kohdejoukoksi muodostui 4255 toimipaikkaa, joista kyselyyn vastasi 389 (ks.
taulukko 2). Kyselyllä tavoiteltiin erityisesti pieniä omistajayrittäjiä Pohjois-Karjalasta ja vastausten mukaan tässä myös onnistuttiin. Tyypillinen vastaaja on alle kaksi henkilöä työllistävä omistajayrittä- jävetoinen yritys, jonka liikevaihto on enintään 100 000 euroa. (ks. kuvio 1). Vastausten toimialaja- kauma on pitkälti linjassa koko maakunnan toimialarakenteen kanssa lukuun ottamatta alkutuotan- toa, joka on aineistossa hieman aliedustettuna.
Tulosten yleistämisessä maakunnan koko mikro- ja pienyrityssektorille tulee huomioida alhainen vastausaktiivisuus. Tästä johtuen on mahdollista, että vastanneissa ovat yliedustettuina yritykset, joille yritysyhteistyö on ollut vastausajankohtana erityisen ajankohtainen ja merkittävä asia.
Taulukko 2. Vastausaktiivisuus seuduittain ja kunnittain
Kunta/seutu Lähetetty Vastauksia Vastaus %
Polvijärvi 128 20 16
Ilomantsi 160 24 15
Kontiolahti 332 35 11
Juuka 144 13 9
Liperi 370 44 12
Outokumpu 186 23 12
Joensuu 1687 101 6
Joensuun seutukunta 3007 260 9
Kitee 450 49 11
Tohmajärvi 161 18 11
Rääkkylä 101 7 7
Keski-Karjalan seutukunta 712 74 10
Valtimo 57 8 14
Lieksa 254 23 9
Nurmes 224 24 11
Pielisen Karjalan seutukunta 535 55 10
Yhteensä 4254 389 9
Kuvio 1 Taustatietoja vastanneista yrityksistä
Yrityksillä on useita erittäin tärkeäksi koettuja kehittämiskohteita seuraavan kolmen vuoden aikana6, sillä noin joka kolmas vastaaja katsoi tällaisiksi tuottavuuden kasvattamisen sekä markkinoinnin ja myynnin tehostamisen (kuvio 2). Yritysyhteistyö tulee esille kolmanneksi yleisimpänä erittäin tärkeänä kehittämisen osa-alueena. Tämän kehittämistä pitää erittäin tärkeänä noin joka neljäs vastaaja. Tämä
”yhteistyösuuntautuneiden” yritysten joukko on hyvin monipuolinen. Siihen kuuluu yrityksiä eri seu- duilta sekä henkilöstön ja liikevaihdon eri kokoluokista. Myös kaikki päätoimialat ovat hyvin edustet- tuna, joskin palvelualat hieman korostuvat.
6Kyselyssä esitettiin erilaisia kehittämisen osa-alueita ja pyydettiin arviomaan niiden tärkeyttä tulevan kolmen vuo-
61 % 27 %
12 %
2 3-9 10 Henkilöstön määrä
53 % 30 %
6 % 11 %
Alle 100 000 100 000-500 000 500 000- 1 milj.
Yli 1 milj.
Liikevaihto, €
6 % 28 % 67 %
Alkutuotanto Jalostus Palvelut Toimiala
Kuvio 2. Yritysten erittäin tärkeäksi arvioimat kehittämiskohteet tulevan kolmen vuoden aikana (n=377–383)
Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen nykytilannetta. Yritys- ten välinen yhteistyö ja yhteistyöverkosto määriteltiin kyselyssä seuraavasti: ”Satunnaisia yhteisiä toi- menpiteitä kiinteämpää toimintaa, jossa yritykset yhteistuumin ja tavoitteellisesti toteuttavat yhdessä sovittuja kehittämistoimia liiketoimintojen edistämiseksi.” Määritelmässä on siten kysymys ns. perin- teistä liiketoimintaverkostoa syvällisemmästä ja tiiviimmästä verkostosta. Vastanneista noin joka kol- mas ilmoitti (130 kpl), että heidän yrityksensä on mukana tällaisissa yhteistyöverkostoissa. Nämä ovat yleisimmin syntyneet paikalliselle eli kuntatasolle (kuvio 3). Seuraavaksi yleisimpiä ovat maakunnalli- set (Pohjois-Karjala) ja koko Suomen kattavat yhteistyöverkostot.
Yritysyhteistyöverkostoissa mukana olevat arvioivat saaneensa yhteistyöstä hyötyä usealla osa- alueella7 (kuvio 4). Tyypillisimmin ne liittyivät osaamispääoman kasvamiseen, uusiin yrityskumppa- nuuksiin, laajentuneisiin markkinoihin, myynnin lisääntymiseen ja uusien asiakasryhmien syntymi- seen. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että yritykset, jotka ilmoittivat yhteistyön lisäämisen erit- täin tärkeäksi asiaksi (”yhteistyösuuntautuneet”), kokivat yhteistyöstä jo saadut hyödyt keskimäärin suuremmiksi jokaisella osa-alueella. Tätä voi tulkita siten, että kokemukset yhteistyöstä ja sen hyö- dyistä ovat olleet siinä määrin rohkaisevia, että toimintaa halutaan edelleen vahvasti kehittää.
7 Kyselyssä esitettiin mahdollisia myönteisiä vaikutuksia ja pyydettiin arvioimaan niitä asteikolla ”ei lainkaan mer- kitystä, pieni merkitys, kohtalainen merkitys, suuri merkitys”
0 20 40 60 80 100 120 140
Tuottavuuden kasvattaminen Markkinoinnin ja myynnin tehostaminen Yritysyhteistyön kehittäminen Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityksen kasvuun panostaminen Asiakaspalvelun kehittäminen Tuote- ja palveluvalikoiman laajentaminen Tuotannossa erikoistuminen Omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen Toimintojen rationalisointi Johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Investointien toteuttaminen Lisähenkilöstön tai erikoisosaajien palkkaaminen Laatujärjestelmän kehittäminen Vientitoiminnan kehittäminen Toimintojen ulkoistaminen
Yritysten lukumäärä
91 yritystä
”Yhteistyösuuntautuneet”
Kuvio 3. Yritysverkostojen maantieteellinen jakauma (n=120)
Kuvio 4. Hyödyt yritysyhteistyöstä
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Kuntataso (paikallinen)
Lähikunnat (seutukunta) Pohjois-Karjala Lähimaakunnat (E-Karjala, E-Savo, P-
Savo, Kainuu) Suomi
Kansainvälinen Paikkariippumaton sähköinen verkosto
Yritysten lukumäärä
1 2 3-5 6-10 yli 10
Yhteistyöverkostojen lukumäärä, joissa yritys on mukana (kpl)
1 2 3 4
Osaaminen kehittynyt Syntynyt pysyviä uusia yrityskumppanuuksia Markkinat laajentuneet Saatu uusia asiakasryhmiä Myynti lisääntynyt Toiminnan suunnittelu kehittynyt (tuotanto, talous) Yritysstrategia selkeytynyt Ajankohtaisen tiedon saanti parantunut Laatu parantunut Tuotevalikoima laajentunut Tuotekehitys vahvistunut Suorat kustannussäästöt/kannattavuuden paraneminen Johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmät kehittyneet Rahoitus varmistunut investointeihin/kehittämiseen Logistiset ratkaisut kehittyneet Ruuhkahuiput tasoittuneet Vientimarkkinat avautuneet
Vastausten keskiarvo
Kaikki yhteistyöverkostoissa mukana olevat
(120-124 vastausta)
”Yhteistyösuuntautuneet”
(33–35 vastausta)
Yritysyhteistyöverkostoissa toimimisen esteitä kysyttiin niiltä 260 yritykseltä, jotka eivät ainakaan tois- taiseksi ole mukana tällaisissa verkostoissa8. Selkeästi merkittävimpänä esteenä mainittiin sopivien yhteistyökumppaneiden puuttuminen (kuvio 5). Myös aikapulan katsotaan rajoittavan yritysyhteis- työn kehittämistä. Sen sijaan esimerkiksi verkostotoiminnan osaamisen puutteita tai huonoja aiempia yhteistyökokemuksia ei pidetä niin suurina rajoitteina. ”Yhteistyösuuntautuneet” yritykset tunnistivat selvemmin sen, että yritysryhmätyyppisen verkoston avulla voisi pärjätä paremmin kuin yksin yrittä- mällä. Niille vieläkin selvemmäksi esteeksi osoittautui se, että sopivia yhteistyökumppaneita ei ole löytynyt.
Kuvio 5. Yritysyhteistyön esteet, mainintojen jakauma (esitetty 1–3 merkittävintä estettä)
Yritysten vastauksissa esitetään monenlaisia yritysyhteistyötä edistäviä tuki- ja kehittämistoimenpi- teitä (ks. taulukko 3). Monet asiat liittyvät edellä mainittuun keskeisimmäksi todettuun yhteistyön es- teeseen eli sopivan yhteistyökumppanin löytämiseen. Yritykset tulisi saattaa eri tavoin kohtaamaan toisensa, tuoda esille yhteistyön erilaisia muotoja, yhteistyön kokemuksia ja niihin liittyviä mahdolli- suuksia. Käytännön toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi verkostoitumismessut ja -tapahtumat, yri- tysvierailujen järjestäminen, benchmarkkausmatkat sekä kartoitukset ja selvitykset yhteistyökumppa- neista. Näitä toimenpiteitä maakunnassa jo osin toteutetaan tai on toteutettu. Tämä viesti yrityksistä osoittaa sen, että toimenpiteille on ollut tarvetta ja niille edelleen on kysyntää. Toimintatapoja, me- netelmiä ja työkaluja voinee ja tuleekin pyrkiä kehittämään entistä paremmiksi ja vaikuttavimmiksi.
8Vastaajille esitettiin lista mahdollisista yhteistyön esteistä ja pyydettiin valitsemaan niistä kolme tärkeintä. Kuiten- kin noin kolmannes vastaajista ilmoitti vain 1 tai 2 estettä.
0 10 20 30 40 50 60 70
Ei ole löytynyt sopivia yhteistyökumppaneita Pärjään hyvin itsenäisenä yrittäjänä Aika yrittäjänä ei riitä yhteistyöhön Luottamusta on vaikea löytää yritysten/yrittäjien välillä Muut yritykset ovat kilpailijoita, eivät yhteistyökumppaneita Puutteet yhteistyöosaamisessa Huonot aiemmat kokemukset yritysyhteistyöstä Muut esteet Liian pitkä välimatkat mahdollisiin yhteistyöyrityksiin Yhteisten laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmien
yhteensopimattomuus
Yhteensopimattomat sähköiset yhteydenpito- ja tiedonsiirtojärjestelmät
%
Kaikki vastanneet, jotka eivät ole yritysverkostoissa (260 vastausta)
”Yhteistyösuuntautuneet ”, jotka eivät ole yritysverkostoissa (56 vastausta)
Taulukko 3. Miten elinkeinoyhtiöt voisivat edelleen tukea yritysten yhteistyön kehittymistä?
Vastausesimerkkejä
Yritysryhmät Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalassa toimivia yritysten yhteistyöryhmiä selvitettiin kartoittamalla niitä pääosin maakun- nan yritysasiantuntijoilta. Jonkin verran yritysryhmiä tuli esille myös yrityshaastattelujen aikana ja re- kisteriaineistoista (erityisesti osuuskunnat). Yritysryhmien ominaispiirteiden selvittämiseksi valittiin 16 yritysryhmää tarkempaan analyysiin. Tähän pyrittiin löytämään sellaisia yritysryhmiä, jotka alueel- lisesti, järjestäytymiseltään ja liiketoimintaratkaisuiltaan antaisivat mahdollisimman hyvän ja kattavan käsityksen Pohjois-Karjalan mikroklusteritoiminnasta.
3.1 Havaitut mikroyritysryhmät
Mikroyritysryhmiä tunnistettiin ennakko-odotuksiin nähden yllättävän runsaasti, kaikkiaan 157 kap- paletta eri puolilta maakuntaa (Kuvio 6 & Liite 4). Tunnistetuista ryhmistä 146 voidaan selkeästi sijoit- taa yksittäisen kunnan alueelle. Vastaavasti 11 yritysryhmää on sellaista, joiden kotipaikka on usean kunnan, koko Pohjois-Karjalan tai vieläkin laajemmalla maantieteellisellä alueella. Yritysryhmät voi- daan sijoittaa useimmiten palvelutoimialoille, johon sijoittuu 44 prosenttia ryhmistä. Alkutuotannon ja jalostuksen toimialoille sijoittuu molempiin 28 prosenttia yritysryhmistä.
Kaikkien tunnistettujen yritysryhmien rakenteellisten ja toiminnallisten piirteiden selvittäminen ei selvityksessä ollut mahdollista. Siten tunnistetuissa ryhmissä on mukana ensinnäkin tarkkaan ni- mettyjä mikroklustereita ja virallisesti organisoituneita ryhmiä (esimerkiksi yhdistykset ja osuuskun- nat). Toiseksi mukana on myös mikroklustereita, jotka on paikannettu tietylle alueelle, mutta muilta osin tieto esimerkiksi niiden jäsenyrityksistä ja toiminnan aktiivisuudesta on hyvin vähäinen.
Yritysryhmät jakaantuvat suhteellisen tasaisesti eri puolille Pohjois-Karjalaa. Yritysryhmäytymisen aktiivisuudessa ei näyttäisi olevan suurta eroa maaseutu–kaupunki-akselilla, koska ryhmäytymistä on tapahtunut sekä Pohjois-Karjalan maaseutumaisissa kunnissa, maakunnan pienissä kaupunkikeskuk- sissa (Kitee, Outokumpu, Lieksa, Nurmes) kuten myös maakuntakeskuksessa Joensuussa. Lievää pai- nottumista voidaan havaita Ilomantsin kunnan ja Keski-Karjalan seudulla. Haastattelujen perusteella
”Kertoisi toimintamallin hyödyistä ja kenties esittelisi mahdollisia yhteistyöyrityksiä.”
”Enemmän tapaamisia muiden yritysten kanssa ja mahdollisten koulutusmahdollisuuksien kar- toittaminen/ osallistuminen yhdessä.”
”Tukihankkeita yhteistyön aloittamiseen liittyen.”
”Toimia organisaattorina ja hankkeiden vetäjänä.”
”Yhteistyötä eri yrittäjien välillä, esimerkiksi yritysvierailuja.”
”Verkostoitumismessut tms., benchmarkkaus.”
”Yritysten välisiä tapaamisia ja ideapajoja, joissa voisi miettiä miten yhteistyötä tulisi kehittää.”
”Tiedottamista, kyselyjä, kartoittamista?”
”Me yrittäjät/yritykset emme tunne toistemme palveluja ja mahdollisuuksia. Jonkinlaista lähi- markkinointia?”
”Luetteloita yrityksistä, joilla jo on yhteistyötä ja yrityksistä, joiden yhteistyö voisi tuottaa tulosta.”
näillä alueilla tietynlainen yrittäjien kotiseuturakkaus näyttäisi ruokkivan paikallista keskinäistä yritys- yhteistyötä. Lisäksi kunnat ja seudulliset elinkeinoyhtiöt ovat toimineet erityisen aktiivisesti yritysten ryhmäytymisen edistämisessä.
Yrityshaastattelujen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että jokaiseen ryhmään voisi kuulua keskimäärin 10 yritystä. Tämä tarkoittaisi kokonaisuutena sitä, että noin 1600 yritystä eli lähes joka viides pohjoiskarjalainen yritys olisi mukana tällaisten ryhmien toiminnassa. Tämä osaltaan viestii Poh- jois-Karjalan yritysten yhteistyöhalukkuudesta ja -tarpeesta.
Kuvio 6. Kartoitettujen yritysryhmien lukumäärät kunnittain ja toimialajakauma (n=146)
3.2 Mikroyritysryhmien peruspiirteitä ja rakenteellisia ominaisuuksia
Haastattelujen perusteella yritysryhmän perustaminen on usein kompleksinen tapahtuma, johon on vaikea osoittaa yhtä ainoaa syytä ja toimintatapaa. Toiminnan käynnistäjänä on useasti idearikas, so- siaalinen, yhteistyökykyinen ja yhteistyönäkemyksen omaava yrittäjäpersoona (”Hyvä tyyppi”) tai toi- siaan tasapainottava yrittäjäpari. He kenties ensin pohtivat yhdessä yritysyhteistyön edistämisen tar- vetta ja tämän jälkeen innostavat muita yrittäjiä yhteistyöhön perustelemalla heille yhteistyöstä syn- tyviä etuja. Eräs aktiivinen yrittäjä ja verkostoituja perusteli ryhmäytymisen tarvetta sillä, että ”Ver- kosto antaa enemmän kuin kuluttaa” ja jatkoi osuvasti omiin kokemuksiinsa nojaten, että ”Mitä tästä tulisi, jos ei olisi näitä porukoita”.
Aktiivisten yrittäjien lisäksi paikallisella tai seudullisella elinkeinopolitiikalla on ollut useissa ta- pauksissa tärkeä merkitys paikallisten yritysten ryhmäytymisessä tai sen mahdollisuuksien arvioin- nissa. Myönteinen yrityskehittämisen ilmapiiri ja ryhmäytymisen tuki esimerkiksi kunnan maaseutu- asiamiehen tai elinkeinoyhtiön yritysasiantuntijan toimesta on edistänyt merkittävästi yritysten ryh- mäytymistä.
Tyypillinen piirre useissa yritysryhmissä on se, että ryhmän yrittäjät ovat tunteneet toisensa hen- kilökohtaisesti yrittäjinä ja persoonina jo pitkän aikaa joko liiketoiminnan tai erilaisten läheisten suh-
derakenteiden kuten sukulaisuus-, naapuruus-, kaveruus- tai harrastussuhteiden kautta. Tähän viita- ten haastatellut yrittäjät totesivat muun muassa, että ”Tutut tuli kasaan, kun mietittiin, että ketä tulee mukaan” ja ”Aloitusprosessi eteni siten, että kun ihmiset tunsivat toisiaan, niin heitä pyydettiin mu- kaan”. Pienellä paikkakunnalla yrittäjien luottoaste jo tunnetaan ennestään ja sen pohjalle yleensä perustuu myös yritysryhmän ensivaiheen kokoaminen. Kyseessä on siten paikallinen sosiaalinen pää- oma, jota hyödynnetään ryhmäytymisessä. Tämä lähtökohta mainittiin tosin myös esteeksi hyvälle ja rakentavalle kritiikille, koska ”Kynnys kritisoida kaveria on korkeampi”. Paikallisuus ei yritysryhmissä siten ole vain fyysiseen sijaintiin perustuvaa, helposti saavutettavaa tai kohdattavaa paikallisuutta, vaan siihen sisältyy myös useissa tapauksissa oman paikkakunnan yritysten ja yrittäjien välistä keski- näistä solidaarisuutta, paikallisyhteisöllisyyttä ja jopa ”kotiseutuhenkeä ja -rakkautta”. Tällaiseen toi- mintaympäristöön yritysryhmät ja sen yrittäjät arjessa kiinnittyvät.
Pohjois-Karjalan yritysryhmät ovat useimmiten vapaamuotoisesti organisoituneita. Hallinnollinen järjestäytymättömyys osaltaan viittaa siihen, että yritysyhteistyötä halutaan toteuttaa mahdollisim- man kevyellä byrokratialla. Eräs yrittäjä totesi seuraavasti: ”Ei olla mietitty järjestäytymistä. Ei olla liiketaloudellinen yksikkö. On rennompi meininki”. Useimmiten yritysryhmät kokoontuvat eri tavoin 4–
6 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi yrittäjät saattoivat pitää yhteyttä toisiinsa lähes päivittäin. Vaikka yrittäjät tunnistaisivat itsensä osaksi ryhmää ja sille olisi muodostunut jo jonkinlainen yhteinen iden- titeetti, ryhmien sisällä voi siitä huolimatta toimia aktiivisesti pienempiä sisäisiä osaryhmiä tai yritys- pareja. Useissa ryhmissä oli muita ”aktiivisempi ydinporukka”. Useat haastatellut yritysryhmät eivät ole homogeenisia yritysten välisiltä liiketoiminta- tai muilta suhteiltaan. Tämän toiminnallisen piirteen yrittäjät itse tunnistavat useimmissa ryhmissä eikä se siinä mielessä ole ongelma.
Yritysryhmän perustamisessa liiketoiminnan kehittämistarve on yksi keskeisimmistä syistä. Tämä liiketoimintaperuste ei kuitenkaan aina selkeästi heijastu yritysryhmien toiminnassa esimerkiksi siten, että olisi laadittu liiketoimintasuunnitelma tai ryhmän liiketoimintakonseptista olisi selkeä käsitys.
Usein haastatteluissa tuli vaikutelma, että liikeidea ja etenkin sen konkreettiset tulokselliset käytännöt ovat vielä pitkälti epäselvät. Tosin oli myös yritysryhmiä, jotka ovat löytäneet oman liikeideansa ja liiketoimintakonseptinsa sekä ottaneet haltuun sen liiketoimintaympäristön, jossa he pääasiassa toi- mivat. Ylipäätään yritysten yhteisen liiketoiminnan ideointi ja sen konseptointi tai jo vanhentuneen liiketoimintakonseptin uusiminen ovat asioita, joissa useilla ryhmillä on paljon kehitettävää.
Toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna ryhmät ovat keskittyneet markkinointi- ja myyntitoi- minnan edistämiseen, erityisesti matkailun toimialan yritysryhmissä. Alkutuotannossa on useita yri- tysryhmiä, jotka suuntautuvat yhteishankinta- ja urakointitoimintaan, mutta siellä on myös alkutuo- tannon organisointiin keskittyneitä tuottajaryhmiä. Jalostuksen toimialalla useampi ryhmä sijoittuu alihankintaketjun alkupäähän päämiehen toimittajaryhmäksi, joista kehittyneimpiä ovat isojen kan- sainvälisilla markkinoilla toimivien yritysten alihankintayrityksistä koostuvat yritysryhmät. Palvelutoi- mialalla yleisiä ovat matkailuyritysryhmät, luovien alojen yritysryhmät ja käden taitoihin liittyvät ryh- mät. Joukossa oli myös erilaisia toiminnallisesti sekamuotoisia yritysryhmiä, joita oli vaikea sijoittaa yksittäiselle toimialalle. Ryhmän toiminta saattoi kattaa koko arvoketjun aina alkutuotannosta loppu- palveluun saakka tai sitten ryhmässä sekoittuivat sekä julkisen että yksityisen sektorin toiminnot ja intressit (esimerkiksi kaupunkikeskusyhdistykset). Jotkut yritysryhmät olivat erikoistuneet tiettyyn niche-tuotantoon (esimerkiksi Ilomantsin marjaosuuskunta). Pieni osa yritysryhmistä toimii koko maa- kunnan alueella ja useimmat niistä toimivat hyvin paikallisesti. Kansainvälisesti suuntautuneimpia ovat matkailuyritysryhmät, mutta kansainvälisesti toimivia ryhmiä löytyy kaikilta kolmelta päätoimialalta.
Seuraavassa tekstikehyksessä (taulukko 4) on tiivistetty selvityksen aineiston perusteella piirteitä, jotka ovat keskeisiä yritysryhmien tunnistamisessa. Nämä voivat vaihdella ryhmittäin, mutta valtaosa piirteistä on tunnistettavissa kaikista ryhmistä. Peruspiirteiden lisäksi tekstikehyksessä on esitetty haastateltujen yritysryhmien rakenteellisia tekijöitä.
Taulukko 4. Yritysryhmien peruspiirteitä ja rakenteellisia ominaisuuksia (haastatellut 16 yritysryhmää)
3.3. Yritysryhmäytymisen motiivit ja tavoitellut hyödyt
Lähtökohtaisesti yritysryhmän taustalla on jokin havaittu konkreettinen tarve, esimerkiksi havaittu on- gelma, uhkakuva, jokin puute tai ennakoitu/havaittu liiketoimintamahdollisuus. Näistä yritysryhmistä eräs haastateltu käytti nimitystä ”Tarkoituksenmukaiset verkostot”. Esimerkkinä voidaan mainita osuuskuntamuotoinen yritysryhmä, jolla on ilmennyt tarve perustaa välikäsi tuotteiden välittämiseksi eteenpäin jatkojalostajalle sen sijaan, että jokainen tuottaja myy tuotteensa markkinoille omatoimi- sesti. Osuuskunta organisoi tuotteen kehittämisen, keräilyn ja myynnin tuottajien yhteistyönä, jolloin tuottaja voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa eli tuotantoon. Osuuskunnan yhteistuotanto takaa myös riittävän tuotevolyymin niin, että sillä on markkinoilla neuvotteluvoimaa. Ratkaisu on ollut hyvin tarkoituksenmukainen ja se on osoittanut tarpeellisuutensa jo pidemmän aikaa.
a) Peruspiirteet
Yritysryhmä on itsenäisten mikro- ja/tai pienyritysten, joissakin tapauksissa yritysten ja yhdistysten yh- teenliittymä. Nämä muodostavat toimivan, monenkeskistä yhteistyötä tekevän ryhmän.
Yritysryhmän alkukoti ja toiminnallinen ydin sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Paikallisuudella on tärkeä merkitys yritysryhmien syntymiselle, kumppanuuksille ja identifioitumiselle.
Usein aika- ja paikkamääritteiset etäisyydet yritysten välillä ovat suhteellisen pieniä, korkeintaan muu- tamia kymmeniä kilometrejä, poikkeuksena sähköisesti ryhmäytyneet yritykset.
Yritysryhmät eivät ole paikallisesta juurtumisestaan huolimatta markkinoiltaan paikallisia.
Yritysryhmän toimijat ovat useimmiten yritysten vastuullisia omistajayrittäjiä, jotka tunnistavat ryh- mänsä jäsenet ja kokevat myös itse kuuluvansa jollain tapaa osaksi ryhmää.
Kaikilla yritysryhmien yrittäjäjäsenillä on sosiaalista vuorovaikutusta keskenään, väljempää tai tiiviim- pää.
Yritysryhmillä on jollain tapaa yhteisesti määritelty liiketoiminnallinen tavoite, jonka vuoksi ryhmä pyrkii yhdessä kehittämään liiketoimintaratkaisuja asetettujen tavoitteiden edistämiseksi.
Yritysryhmien toiminta on aina jossain määrin suunnitelmallista ja johdettua, mutta se ei välttämättä ole kovin systemaattista.
b) Rakenteellisia ominaisuuksia
Yritysryhmään kuuluu vähintään 3, usein yli 10 yritystä.
Ryhmissä mikroyrityksiä (11 ryhmää), osassa myös pienyrityksiä (5 ryhmää).
Yritysryhmien toiminnan kesto vaihtelee 2 vuodesta 43 vuoteen.
Työntekijöitä yritysryhmien yrityksissä 2–75.
Ryhmistä järjestäytymättömiä 10, järjestäytyneitä 6 (yhdistyksiä, yrityksiä).
Yritysryhmien yrittäjien ikärakenne painottuu 30–50 vuotiaisiin yrittäjiin.
Yrityshaastatteluissa ryhmäytymiseen johtaneet syyt osoittautuivat moninaisiksi. Aina ne eivät olleet täysin selkeästi ja loogisesti perusteltuja, vaan joskus myös sattumalla tai tunneperäisillä teki- jöillä on ollut vaikutusta. Taulukossa 5 on esitetty eräiden haastateltujen yrittäjien kommentteja yri- tysryhmän perustamiseen vaikuttaneista motiiveista.
Taulukko 5. Yritysryhmäytymisen motiiveja
Yritysryhmien saavuttamat hyödyt ja edut ovat olleet luonnollisesti yhtä moninaisia kuin niiden perus- tamiseen johtaneet motiivit. Yleensä ryhmäytymisellä pyritään kriittisen yritysmassan saavuttamiseen siten, että on mahdollista toteuttaa laajempia liiketoimenpiteitä riskiä jakaen ja resursseja yhdistäen.
Matkailun toimialan yritysryhmissä esimerkiksi yhteiset matkailukohteen tunnettuuden lisäämiseen tähtäävien markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa yhteistyön kautta. Hyödyt syntyvät laa- jemmasta markkinointimateriaalista, uskottavammasta markkinointikokonaisuudesta ja siten parem- masta markkinanäkyvyydestä. Seuraavassa taulukossa 6 on tiivistetty eräitä keskeisiä hyötyjä, joita haastatellut yrittäjät kokivat saavansa yritysryhmistä.
Taulukko 6. Yritysryhmäytymisen hyötyjä
Avaa ”pääväylän” yhteisille keskusteluille ja eri yhteistyötahoihin päin.
Tuore tieto leviää nopeasti ja on tehokkaassa käytössä ryhmän yrityksissä.
Pistää miettimään asioita uusiksi yhteisissä kehittämiskeskusteluissa (muiden yrittäjien ”piiskaus”, yh- teinen ideointi ja kokemusten jako).
Uskottavuuden ja painoarvon vahvistuminen (ryhmällä ”ulospäin enemmän lihaksia”).
Lisää tuotteiden ja palvelujen tunnettavuutta ja myyntiä (tuotekokonaisuudet, vahvempi imago).
Työnjako/fokusoituminen oleelliseen yksittäisten yritysten liiketoiminnassa.
Suorat kustannussäästöt hankinnoissa, tuotannossa, kuljetuksissa jne.
Lisää laatua ja varmuutta omaan yritystoimintaan (kokonaisvaltainen yrityskehitys).
Omaksutaan yhdessä hyviä ratkaisumalleja ja käytäntöjä omaan liiketoimintaan.
Henkinen vertaistuki ja työssäjaksamisen edistäminen (voi keskustella samanhenkisten kanssa, sillä
”yrittäjät ymmärtävät yrittäjää” ja oman työn arvon vahvistus).
Välilliset hyödyt muille yrittäjille voivat olla merkittäviä (alihankinnat, palvelut jne.).
Yhteistyön kulttuuri paikallisessa yrityskentässä kehittyy suotuisammaksi.
”Verkosto lähti liikkeelle kehittämishankkeesta”.
”Kun puita kaatui ympärillä, yhteistyö alkoi tästä”.
”Valitus sitoi yrittäjät yhteen, jotka olivat jääneet tappiolle”.
”Motiivi alussa jakaa kokemuksia, mielipiteitä ja yhteenkuuluvuuden kehittäminen”.
”Yrittäjällä oli tarve saada vauhtia toimintaan”.
”Kaupunginjohtaja ja yrittäjien puheenjohtaja kävivät Gotlannissa ja Skotlannissa ja saivat sieltä idean”.
”Motiivi ydinliiketoimintaan fokusoiminen (työnjakokysymys) ja isompien kokonaisuuksien toimittami- nen maailmalle”.
”Ja perkele, pitäisi olla Suomessa koneasema”.
”Argumentteina olivat etenkin työllisyys, öljyn korvaaminen ja kunnan imago”.
”Tieto ei kulkenut ja yksinään ei ole mukava pakertaa”.
”Kehitetään Koivikko aluetta ja tuetaan toisiamme”.
Yritysryhmien toiminnan hyödyt eivät rajoitu pelkästään ryhmien sisäisesti saavutettuihin hyötyihin, sillä välilliset vaikutukset yltävät laajemmalle. Kun paikallinen ryhmä on perustettu, se luo puitteet uusille liikeideoille, yhteisille tuotteille, tekemisen rohkeudelle ja aktiivisuudelle. Tässä mielessä jo yri- tysryhmän perustaminen on tapahtuma, jossa oletusarvoisesti syntyy suorien hyötyjen lisäksi välillisiä paikallis- ja aluetaloutta vahvistavia hyötyjä (kuvio 7).
Kuvio 7. Yritysryhmän tuottamia alueellisia ja paikallisia hyötyjä
3.4 Yritysryhmätyyppejä
Haastattelujen perusteella aineistosta on tunnistettavissa yhdeksän erilaista yritysryhmätyyppiä. Yri- tysryhmät voivat olla myös muunnettuja sekamuotoisia yritysryhmätyyppejä, joissa sekoittuu usealle tyypille luonteenomaisia piirteitä.
1. Tasaveroisten yritysten muodostama vapaamuotoinen yritysryhmä. Tämän yritysryhmän pe- ruspiirre on, että sen yritykset ovat keskenään suhteellisen tasaveroisia kooltaan (henkilöstö ja liike- vaihto), yrityskokemukseltaan, toiminnan tavoitteiltaan ja markkinoiltaan. Useimmiten ryhmät yrityk- set toimivat myös samalla toimialalla. Eri toimialoilla toimiessaan ne täydentävät hyvin toisiaan. Va- paamuotoinen tasaveroisten yritysten yritysryhmä on yksinkertaisin tapa muodostaa yritysten paikal- linen yhteistyöryhmä. Tämän tyypin yritysryhmää voi pitää ikään kuin neutraalina perusryhmänä il- man, että sen toimintaan sisältyy mitään erityisen poikkeuksellisia toiminnallisia piirteitä. Kyseessä on Pohjois-Karjalan yleisin yritysryhmätyyppi ja tähän tyyppiin periaatteessa sisältyvät myös yritysryhmä- tyypit viisi ja yhdeksän.
Yritysryhmä
Koivikon yritysryhmä on Kiteen Puhoksen historialliseen maaseutumiljööseen sijoittuva pai- kallinen seitsemän yrityksen vapaamuotoisesti järjestäytynyt ja usealla tavalla uutta ajatte- lua edustava maaseutuyrityskeskus. Toiminta Koivikossa käynnistyi vuonna 2010 kahden ak- tiivisen yrittäjän aloitteesta, joilla on jo pidempi yrityshistoria alueella. Koivikon toiminnalli- sena ytimenä on pohjoiskarjalaisittain iso ja moderni maatalousyhtymä Partanen & Tolonen.
Yhtymä kasvattaa luomulihakarjaa ja tuottaa luomumaitoa Koivikon Kartanoksi nimetyssä erillisessä yrityksessä ja viljelee myös luomuviljaa. Yhtymän toiminta kytkeytyy läheisesti Bio10 yritykseen, joka jalostaa lähialueilta saatavista orgaanisista jätteistä kierrätyslannoit- teita, biokaasua ja tuottaa myös biokaasulla sähköä. Muita yritysryhmään kuuluvia yrityksiä ovat Koivikon Kievari, Koivikon ratsutalli, Kiteen Mato ja Multa ja Koivikon Tukikodit. Toimin- taa kehitetään koko ajan mm. erillisillä kehittämishankkeilla. Maaseutuyrityskeskus työllistää kaikkiaan noin 22 henkilöä ympäri vuoden.www.kiteenkoivikko.fi
Mattilan Koneasema Oy on Liperissä toimiva yhden yrittäjäpersoonan ja nopeasti kehitty- neen yrityksen ympärille syntynyt, monipuolisesti maatalousurakointiin keskittynyt yritys- ryhmä. Yritys aloitti toimintansa vuonna 2001 ja on laajentunut nykyisiin mittoihinsa vajaassa kymmenessä vuodessa. Omistajayrittäjän lisäksi toiminnassa on mukana noin 16 alihankin- taurakointiin sitoutunutta yhteistyökumppania. Yritys työllistää suoraan tai välillisesti kesäi- sin noin 20 työntekijää ja toimii laajalla säteellä ympäri Suomea maatalouden koneurakoin- nissa. Uutena toimintona on saman yrittäjän Mattilan Marine Oy, joka työllistää kaksi hen- 2. Hyvän yrittäjätyypin tai yrittäjäparin ympärille muodostuva yritysryhmä. Lähtökohtana on vahva paikallinen yrittäjäpersoona (”hyvä tyyppi”) tai yrittäjäpersoonapari, joilla on ideoita, visioita ja roh- keutta yhteistyön käynnistämiseen. He ovat aktiivisia edelläkävijäyrittäjiä, jotka luottamusta herättä- vinä yrittäjinä kykenevät kokoamaan ympärilleen vapaamuotoisen yritysryhmän ja profiloivat myös sen toimintaa. Nämä hyvät yrittäjätyypit useimmiten johtavat määrätietoisesti yritysryhmänsä toimin- taa ja ovat kaikin puolin aktiivisia yritysryhmän toiminnan kehittäjiä. Osa tai jopa kaikki ryhmän yrityk- set voivat tarpeen mukaan toimia myös alihankkijoina kyseiselle yrittäjälle.
Polvijärven lähiruokayrittäjien yritysryhmän toiminta käynnistyi yksittäisen paikallisen yrittä- jän aloitteesta vuonna 2013. Vapaamuotoisesti järjestäytyneeseen ja tasaveroisten yritysten ryhmään kuuluu 11 yrittäjää, joista kuusi on alkutuottajia, kaksi palvelutuottajia ja kolme jat- kojalostajia. Ryhmä on hyvin paikallinen, sillä kaikki yritykset sijaitsevat Polvijärven kunnan alu- eella linnuntietä laskien noin 15 km säteellä toisistaan. Ryhmän toiminta on keskittynyt tois- taiseksi yhteisen lähiruokatapahtuman järjestämiseen Joensuun keskustassa, mutta toimintaa ollaan edelleen kehittämässä.
Keski-Karjalan hoiva- ja hoitoyritysten yritysryhmässä toimii yhteistyössä kymmenen hoito- ja terveydenhoitoalan henkilöä kuudesta eri hoito- ja terveysalan yrityksestä. Ryhmä on perusta- nut osakeyhtiön. Sen toiminta alkoi vuonna 2010 ja mukana on jo hyvinkin pitkään paikallisesti alalla toimineita ammattihenkilöitä. Toiminnan keskeisenä motiivina on ollut terästää yritysten välistä yhteistyötä paikallisesti, toimia niiden edunvalvojana sekä vahvistaa paikallisten toimi- joiden kilpailuasemaa. Keskeisiä ryhmän aktivointitoimenpiteitä ovat hoiva- ja hoitoalan kou- lutustapahtumat ja erilliset toimialan tukemiseksi käynnistetyt hankkeet.
3. Yhdistysmuotoinen tasavertaisten yritysten yritysryhmä. Tämä mikro- ja/tai pienyritysten muo- dostama yritysryhmätyyppi on yksi yleisempiä ja koskee erityisesti Pohjois-Karjalassa matkailun toi- mialalla järjestäytyneitä yrityksiä. (vrt. Hybridiryhmä).
4. Hybridiryhmä on poikkeuksellinen versio yhdistysmuotoisesta yritysryhmästä, jossa sekoittuu yh- distystoiminta yritystoimintaan. Sen ytimenä on yleensä toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva yhdis- tys, jonka ympärille voi syntyä erillisiä toiminnan tukiyrityksiä tai se hyödyntää tarpeen mukaan ali- hankintayrityksiä. Yhdistysmuotoisessa tasavertaisten yritysten ryhmässä yhdistys on vain toiminnan työkalu, kun taas hybridiryhmässä se on taloudellinen ja toiminnallinen ydin, jonka varaan kaikki muu toiminta perustuu.
Kolin matkailuyhdistys ry on Kolin alueen ja sitä ympäröivien alueiden matkailuyrittäjien yh- teistoimintaelin, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2006. Yhdistyksen perusti alun perin 15 mat- kailuyritystä ja tällä hetkellä siihen kuuluu noin 80 jäsentä, joista osa on paikallisia yhdistyksiä tai muita matkailun kanssa tekemisissä olevia jäseniä. Yhdistyksen jäsenmaksu määräytyy yri- tyksille liikevaihdon sekä toiminnan sijainnin ja luonteen mukaan. Yhdistyksen tavoitteena on tehdä Kolia tunnetuksi ja saada yrityksille lisämyyntiä etenkin tehostamalla Kolin yhteismark- kinointia. Keskeisenä myyntikanavana on Kolin nettisivut, jota täydentää sosiaalinen media.
Yhdistyksen sisäinen ja ulkoinen tiedonvälitys on aktiivista. Yhdistys on myös keskeisesti mu- kana Kolin eri kehittämishankkeissa. Toimintaa johtaa toiminnanjohtaja yhdessä yhdistyksen 16 jäsenisen hallituksen kanssa ja suurista linjoista päättää vuosikokous. Yhdistys kehittää toi- mintaansa muun muassa uusilla jäsenhankinnoilla ja edistämällä alueen matkailun yhteishen- keä.www.koli.fi
Joensuun Popmuusikot ry on vuonna 1971 perustettu aatteellinen ja yleishyödyllinen elävän musiikin yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja vahvistaa pohjoiskarjalaista populäärimusii- kin harrastusta. Yhdistyksessä oli vuonna 2014 noin 420 jäsentä. Yhdistyksen toimintaan liittyy läheisesti myös elinkeinotoiminta, sillä sen rinnalle on perustettu kaksi yritystä (Joensuun Tö- minä Oy ja Joensuun Nuori Rytmi Oy) hoitamaan tarvittavaa kalustovuokrausta, tapahtumatoi- mintaa ja ylläpitämään ruokaravintola Kerubin sekä esiintymisareena Kerubin toimintaa kult- tuurikeskus Karjalantalossa. Yhdistys toteuttaa myös itse elinkeinotoimintaa järjestämällä Ilo- saarirock-festivaalia. Lisäksi yhdistys hallinnoi perustamaansa stipendirahastoa, joka jakaa apurahoja paikallisille musiikintekijöille ja tapahtumille. Yhdistyksen toimintaa vetää toimin- nanjohtaja yhdessä hallituksen ja ydintiimin kanssa, joka koostuu yhdistyksen henkilökunnasta.
Joensuun Popmuusikot ry on toiminnallisesti ja taloudellisesti maakunnan merkittävimpiä nuo- riso- ja kulttuuritoimintaan suuntautuneita yhdistyksiä. Yhdistyksen taustalla toimii suuri va- paaehtoisten harrastajien joukko, jota ilman sen toiminta ei olisi mahdollista. Yhdistyksen toi- mintaa onkin luonnehdittu “puuhastelun ja busineksen” toimivaksi yhdistelmäksi, jossa toimin- nan onnistuneisuutta mitataan taloudellisen tuloksen ohella yhdistyksen toimintaan osallistu- vien yhteisellä innostuksella ja sitoutumisella. Toiminta on arvojohdettua. Yhdistyksen kulttuu- rialan substanssiosaaminen on hyvin vahvaa. Toimintaa kehitetään edelleen aktiivisesti ja mo- nipuolisesti mm. hanketoiminnalla erittäin kattavan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyöver- kon tuella.www.popmuusikot.fi
5. Teollisen alihankinnan tai oman teollisen tuotannon yritysryhmä. Yritysryhmän toimintaa ohjaa ja
”piiskaa” joissain tapauksissa päämiesyritys, joka toimii kansainvälisillä markkinoilla. Yritysryhmän yri- tyksillä voi yhtä hyvin olla pelkän päämiessuhteen ulkopuolelle menevää kotimaahan tai ulkomaille suuntautuvaa monipuolista alihankintatoimintaa, yritysryhmän jäsenten välistä keskinäistä alihankin- taa tai täysin omaan suunnittelu- ja tuotantotoimintaan perustuvaa teollista tuotantoa. Yritysryh- mässä jokin yritys saattaa toimia alihankinnan päämiehenä tai sitten se on ryhmä, jonka yritykset toi- mivat itsenäisesti alihankintasuhteessa. Nämä yritysryhmät ovat yleensä vapaamuotoisesti järjestäy- tyneitä, mutta esimerkiksi yhteistyö päämiehen kanssa voi saada hyvinkin kiinteitä yhteistyömuotoja.
6. Osuuskuntamuotoinen yritysryhmä. Osuuskunta toimii tasaveroisten yritys- tai muiden mahdollis- ten toimijoiden (yritys tai osakas/ääni) toimijaryhmänä. Osuuskunta voi tarvittaessa olla myös pää- miehen asemassa, jolloin se esimerkiksi ostaa alihankintaa osuuskunnan muilta yrityksiltä tai muilta toimijoilta osuuskunnan ulkopuolelta. Useimmat Pohjois-Karjalan osuuskunnat toimivat paikallisilla markkinoilla, joita ovat esimerkiksi paikalliset energiaosuuskunnat ja alkutuotantoon keskittyneet hankintaosuuskunnat.
Synertec verkosto on Pohjois-Karjalan vanhin vapaamuotoinen teollisten tuotantoyritysten muodostama yritysryhmä, sillä se on perustettu jo vuonna 1985. Yritysryhmä on hyvin paikal- linen, sillä sen yritysten päätoimipaikat sijaitsevat Outokummun kaupungissa yhtä yritystä lu- kuun ottamatta. Pääosa yrityksistä toimii Outokummun teollisuuskylässä. Yrityksiä ryhmään kuuluu tällä hetkellä 15, mutta osa niistä on kasvanut vuosien saatossa sen verran suureksi tai tullut osaksi suurempaa yrityskonsernia, että ne eivät toimi enää kovin aktiivisesti ryhmässä.
Ryhmän yritykset tekevät paljon erilaista metallin ja koneistuksen alihankintaa eri päämiehille, mutta joillakin ryhmän yrityksillä on myös omia tuotteita. Synertec yritysten osaaminen täy- dentää hyvin toinen toistaan ja keskinäinen yhteistyö sen yksittäisten yritysten välillä voi olla hyvinkin tiivistä. Yritysryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja toimintaan kuuluu mm.
koulutuksia, messu- ja markkinointimatkoja, kansainvälistymisprojekteja sekä tuoteidea- ja tuotantoselvityksiä, laatujärjestelmien ja logistiikan kehittämistä sekä ympäristöasioiden hoi- toa. Suoran keskinäisen kilpailun sijaan yritysryhmä on pyrkinyt kehittämään työnjakoa kone- hankinnoissa ja myös tehostamaan yhteistä myyntityötä. Yritysryhmä elää parhaillaan murros- vaihetta yrityksissä tapahtuneiden sukupolvenvaihdoksien ja omistusmuutosten takia.
www.synertec.info/fi/
Nurmeksen Metallinyrkki on lähinnä nurmekselaisista metalli- ja konepajayrityksistä koostuva paikallinen ja vapaamuotoisesti järjestäytynyt kuuden tuotannollisen yrityksen ja yhden suun- nitteluyrityksen yritysryhmä. Yhteistyöllä tavoitellaan suurempaa volyymia, suurempia yhteis- tilauksia, työnjaon ja osaamisen kehittymistä sekä parempaa yritysten tunnettuutta. Ryhmän yrityksillä on metallin alihankintatöiden lisäksi omia kaupallisia tuotteita. Kukin omistajayrittäjä toimii vuorollaan ryhmän vetäjänä ja vastaa ryhmän tiedottamisesta sekä tarjouspyynnöistä.
Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa pohtimaan yhteisiä kehittämistoimenpiteitä.
www.metallinyrkki.fi
7) Julkisen ja yksityisen yritysintressin yritysryhmä muodostuu julkisen toimijan ja yksityisten yritys- ten yhteisen intressin pohjalta. Toiminta ohjautuu vahvasti julkisen toimijan, useimmiten kuntien, asettamien tavoitteiden suuntaan. Yritysten rooli yritysryhmässä on sekä ”yhteistä hyvää” edistävä että myös yritysten välitöntä etua ajava, kuten myynnin lisääminen tai julkiseen päätöksentekoon vai- kuttaminen. Tällainen yritysryhmä on yleensä suhteellisen löysästi sitoutunut joukko usean eri toi- mialan yrityksiä, joilla ei ole useinkaan erityistä yhteistä intressiä tiiviimmän keskinäisen yritysyhteis- työn kehittämiseksi.
8) Tietoteknisesti verkottunut yritysryhmä, jossa ryhmän toiminnasta vastaa esimerkiksi yksi johtava yritys osaomistajinaan muutama muu yritys, ja josta koostuu myös sen toiminnallinen ydinryhmä. Tä- hän yritysryhmään ja sen liiketoimintakonseptiin kiinnittyvät muut yritykset paikkariippumattomasti
Enon energiaosuuskunta on lämpöyritystoiminnan pioneereja Pohjois-Karjalassa, jonka perus- tava kokous pidettiin 15. syyskuuta 1999. Perustajajäseniä oli 12 ja tällä hetkellä jäseniä on 52.
Osuuskunnan toimintamuotoina ovat hakepuun hankinta, haketus sekä alue- ja pellettilämpö- laitosten hoito. Osuuskunnan perustamisen alkuperäisenä motiivina oli tukea metsänhoitoa edistämällä energiapuun hyötykäyttöä. Myöhemmin tavoitteeksi on tullut paremman hinnan saaminen energiapuusta. Osuuskunta toimii pääasiassa Enon kunnan alueella, jossa se omistaa kolme hakelämpölaitosta lämpöputkistoineen. Lisäksi osuuskunta hankkii hakkeen Kontionie- men hakelämpölaitokselle ja huolehtii Uimaharjussa olevan Hoitokoti Tuuliharjun kiinteistön pellettilämmityksestä. Osuuskunnan hoidossa on kaikkiaan 7 biokattilaa yhteisteholtaan noin 6,46 MW. Vuotuinen liikevaihto on 1 200 000 euroa. Paikallis- ja aluetaloudellisesti toiminta tuottaa merkittäviä taloudellisia, työllisyys- ja ympäristö- sekä metsänhoidollisia hyötyjä. Esi- merkiksi ympäristöllisesti toiminnalla korvataan noin 2 miljoonaa litraa polttoöljyä vuosittain.
Läheisiä yhteistyökumppaneita metsänomistajien lisäksi ovat haketusyritys ja raaka-ainehan- kinnassa metsäpalveluyritys. Osuuskuntaa johdetaan tiimimallilla, jossa sen asioista päätetään yhteisesti johtoryhmän jäsenten kesken.www.enonenergia.fi
Lieksan kaupunkikeskusyhdistys toimii kaupungin, yrittäjien ja asukkaiden hyväksi kehittä- mällä toimintaa ja viihtyisyyttä Lieksassa. Yhdistys on toiminut seitsemän vuotta ja idea on saatu ulkomaan vierailulta vastaavanlaisesta kaupunkikeskustoja kehittävästä toiminnasta. Yh- distyksen tavoitteena on luoda Lieksasta vetovoimainen, monipuolinen kaupallinen ja kulttuu- ripalveluiden keskus mm. huolehtimalla alueen toimivuudesta, yleisilmeestä ja siisteydestä, edistämällä alueen yrittäjien, kiinteistön omistajien, asukkaiden ja kaupungin välistä yhteistoi- mintaa, suunnittelemalla ja organisoimalla tori-, juhla-, huvi-, kilpailu-, talkoo- yms. tapahtu- mia, edistämällä jäsenten keskinäistä yhteistyötä ja aktivoimalla niitä me-hengen nostattami- seen ja toteuttamalla jäsenistölle ja sen henkilöstölle koulutusta. Yritys- ja yhteisöjäseniä yh- distyksessä on hieman yli 20, jonka lisäksi jäseninä on yksittäisiä henkilöitä. Lieksan kaupunki osallistuu vuosittain merkittävällä taloudellisella panoksella (15 000 €) yhdistyksen toimintaan.
Toimintaa johtaa toiminnanjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Lieksan kaupunkikeskusyhdis- tys ry on järjestänyt tai ollut mukana useissa paikallisissa tapahtumissa kuten mm. Pielisen Messut, Hämärän kaupan ilta, Torivalvonta, Kesä Lieksa ja Talvi Lieksa -lehdet ja Joulun avaus Lieksassa.www.lieksankaupunkikeskusyhdistys.fi
