Biotalous työllistäjänä Pohjois-Karjalassa

(1)

Spatia

Raportteja 1/2016

Biotalous työllistäjänä Pohjois-Karjalassa

Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen ja Arto Laaninen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus

Itä-Suomen yliopisto

(2)

Spatia

Raportteja 1/2016

Biotalous työllistäjänä Pohjois-Karjalassa

Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen ja Arto Laaninen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus

Itä-Suomen yliopisto

(3)

Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia

Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi/spatia

Julkaisusihteeri Lea Kervinen

(4)

TIIVISTELMÄ

Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen ja Arto Laaninen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 1/2016 Itä-Suomen yliopisto

ISBN: 978-952-61-2108-6 (PDF) ISSNL: 1795-9594

ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja

Avainsanat: biotalous, metsäbiotalous, metsäalan ammatillinen koulutus, Pohjois-Karjala, työllisyysnäkymät

Tässä selvityksessä kartoitetaan biotalouden, erityisesti metsäbiotalouden merkitystä työllis- täjänä Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa metsäbiotalous on yksi älyk- kään erikoistumisen ala. Metsäbiotalous työllistää Pohjois-Karjalassa noin 6 000 työntekijää.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Pohjois-Karjalan biotalouden koulutus- ja työllisyysnäkymien selville saamiseksi selvityksessä tarkastellaan biotalousalan ammatteja ja koulusta, Pohjois-Karjalan ja lähialueiden tulevaisuuden biotalousinvestointeja sekä metsäalan ammatillista koulutusta Pohjois-Karjalassa.

Biotaloudessa työskentelevien määrä väheni 2000-luvulla, mutta Pohjois-Karjalassa ja sen lä- hialueilla suunnitteilla olevien biotalousinvestointien toteutuessa työvoiman tarve tulee kas- vamaan, joka myös lisää aikuiskoulutuksen ja erilaisten täydennys- ja muutoskoulutusten tar- vetta.

Biotalous työllistäjänä Pohjois-Karjalassa

(5)

Sisällys

Aluksi ... 5

Biotalous ... 5

Metsäbiotalous älykkään erikoistumisen valintana Pohjois-Karjalassa ... 6

Bioenergia-alan ammatit ja koulutus ... 6

Koulutus ja työvoiman saatavuus tukevat metsäbiotalouden kehittymistä ja kasvua ... 10

Biotalousalan työlliset Pohjois-Karjalassa ... 12

Metsäbiotalousalan liikevaihdon vuosimuutokset toimialoittain Pohjois-Karjalassa ... 13

Pohjois-Karjalan ja lähialueiden biotalousinvestoinnit ... 16

Pielisen Karjalaan suunnitellut biotalousinvestoinnit ... 16

Lieksan Kevätniemen biojalostamo ... 16

Nurmeksen bioteollisuusalue ... 16

Fortumin Joensuun bioöljylaitos ... 17

Äänekosken ja Kuopion toteutuvat biotalousinvestoinnit ... 17

Äänekosken biotuotetehdas ... 17

Reagointi Äänekosken biotuotetehtaan työvoima- ja koulutustarpeisiin ... 18

Kuopion havusellutehdas ... 19

Metsäalan ammatillinen koulutus Pohjois-Karjalassa ... 20

Työvoiman tarve metsäalalla ... 20

Metsäalan aloituspaikat, hakijamäärät ja aloittaneet opiskelijat ... 21

Pääsyvaatimukset metsäalan ammatillisen koulutukseen ... 23

Metsätalousalan tutkinnot: läpäisy ja sijoittuminen ... 24

Tulevaisuuden näkymät ja PKKY:n suunnitelmat ... 27

Lopuksi ... 28

Lähteet ... 29

(6)

5 Aluksi

Tässä selvityksessä tarkastellaan biotaloutta työllistäjänä ja metsäalan koulutusta Pohjois-Karja- lassa. Selvityksen tavoitteena on luoda katsaus biotalouden ammatteihin, koulutukseen, työpaikkoi- hin sekä suunnitteilla oleviin investointeihin Pohjois-Karjalassa ja sen lähialueilla. Selvitys on toteu- tettu Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeen(ETKO) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteistyönä. ETKO-hanke on Pohjois-Karjaan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA.

Biotalous

Suomen biotalousstrategiassa (2014) biotaloudella ”tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentä- mään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edis- tämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.” Määritelmän mukaisesti biotalous käsittää metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kalata- louden, maatalouden, elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden sekä luontomatkailun. Bioener- gia-ala on tärkeä osa biotaloutta. Taulukossa 1 on esitetty Suomen biotalousstrategiassa biotalou- teen määritellyt alat sekä niiden tuotos, arvonlisäys, työlliset ja vienti Suomessa vuonna 2011.

Taulukko 1. Biotalouden tuotos, työlliset ja vienti vuonna 2011

Toimiala Tuotos milj. € Arvonlisäys milj. € Työlliset milj. € Vienti milj. €

Ruoka yhteensä 16093 4356 128400 515

Maatalous 4822 1658 90100 0

Elintarviketeollisuus 11271 2698 38300 515

Biotalouden tuotteet yhteensä* 36966 12030 148520 13709

Metsätalous 4232 2898 25000 68

Puutuoteteollisuus 6870 1542 36400 2077

Massa- ja paperiteollisuus 13653 2967 23300 9185

Rakentaminen 9228 3344 58120 100

Kemianteollisuus 1644 434 1600 1347

Lääketeollisuus 1339 845 4100 932

Uusiutuva energia 4033 1903 5801 0

Vedenpuhdistus ja -jakelu 610 400 2700 0

Biotalouden palvelut yhteensä 2993 1416 33900 0

Luontomatkailu 2737 1226 32000 0

Metsästys 85 79 100 0

Kalastus 171 111 1800 0

Koko biotalous 60695 20105 319321 14224

Koko kansantalous 375777 163424 2509500 54221

Biotalouden osuus (%) 16,1 12,3 12,7 26,3

*= alkuperäisestä taulukosta poiketen näihin lukuihin on laskettu summa tämän alan alaluokista, jolloin koko biotalouden luku täsmää pääluokkien summaa. Lähde: Suomen biotalousstrategia 2014.

(7)

6

Metsäbiotalous älykkään erikoistumisen valintana Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2017) yhdeksi älykkään erikoistumisen valinnaksi on nostettu metsäbiotalous. Keskeisinä osaamisalueina ovat metsäbioenergia, hajautettu biojalostus, puumateriaalit, metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka, bioinformaatiotutkimus sekä met- sien ja luonnon kestävä monikäyttö. Metsäbiotalous työllistää Pohjois-Karjalassa arviolta 6 000 työntekijää. Tämä sisältää metsätaloudessa, sellu- ja kartonkiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja puurakentamisen parissa, alaan liittyvässä teknologiateollisuudessa, T&K-sektorilla, koulutuksessa ja hallinnossa, uusiutuvan energian sekä metsiin liittyvän matkailun parissa ja ekosystee- mipalveluissa työskentelevät. Metsä- ja elintarvikeala ovat Pohjois-Karjalan merkittävimmät biotalouden työllistäjät.

Kesällä 2015 valmistunut Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketti koostuu kolmesta osiosta: kes- keisistä investoinneista, osaamiskeskittymän vahvistamisesta ja kansallisista ratkaisuista. Kasvupa- ketilla tavoitellaan miljardin euron kasvua biotalouden liikevaihtoon nykyisen 1,7 miljardin liikevaihdon päälle sekä noin 1 000–1 250 uutta työpaikkaa. Suunnitteilla ovat Lieksan Kevätniemen biojalostamon ja -terminaalin sekä Nurmeksen bioteollisuusalueen investoinnit, Kiteen Puhoksen teollisen keskittymän kehittäminen ja teollisen internetin edelläkävijä Joensuun Green Park -teollisuus- puisto. Metsäbiotalouden kasvua edistää myös vahva metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri.

Toisena tavoitteena on Pohjois-Karjalan metsä- ja bioenergiaosaamisen ja biotaloustutkimuksen ke- hittäminen kansainväliseksi huippuosaamisen keskittymäksi. Osana tätä osaamiskeskittymää ovat mm. Euroopan metsäinstituutti (EFI), Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäris- tökeskus, Karelia-ammattikorkeakoulu sekä metsäalan toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoa- vat oppilaitokset. Metsäbiotalouden kehittymisen ja osaavan työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että Pohjois-Karjalasta löytyy kaikki metsäalan koulutukset. (Biotalouden kasvupaketti 2015)

Kasvupaketin kolmantena osana ovat kansalliset ratkaisut, jotka tukevat biotalouden kasvua Poh- jois-Karjalassa. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. investoinnit, viennin edistäminen, puun saatavuuden parantaminen sekä kuljetusten kilpailukyvyn parantaminen. (Biotalouden kasvupaketti 2015)

Bioenergia-alan ammatit ja koulutus

Ammattinetissä (www.ammattinetti.fi) määritellään, että bioenergia-alalle on keskeistä biomas- sasta eli eloperäisestä aineksesta saatavan energian tuottaminen. Bioenergia-ala on laaja koko- naisuus, joka muodostuu monista eri toimialoista. Osa bioenergia-alan yrityksistä on erikoistunut energiaraaka-aineiden kasvattamiseen, keräämiseen ja käsittelyyn, toiset puolestaan jalostavat niistä biopolttoaineita. Ala työllistää myös energiantuotannossa voimalaitoksissa sekä mm. kulje- tuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä. Bioenergia-alan työpaikkoja on energiayhtiöissä, metsätaloudessa, metsäteollisuudessa, maataloudessa, kemianteollisuudessa, kone- ja kuljetusalan yrityksissä, konsulttiyrityksissä, koneita ja laitteita valmistavissa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa, yli- opistoissa ja muissa oppilaitoksissa. (Taulukko 2.)

(8)

7

Bioenergia-ala työllisti vuonna 2014 Suomessa noin 20 000 henkilöä. Työpaikkoja on sekä maaseu- dulla että kaupungeissa. Ala työllistää alkutuotannosta kuljetukseen, energiantuotantoon ja tuote- kehitykseen, mutta eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Metsä- ja maatalouden piirissä tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Työllisyystilanne on hyvä. Suurin tarve on metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa. Uusia työn- tekijöitä tarvitaan sekä eläkkeelle lähtevien tilalle että alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi.

(www.ammattinetti.fi.)

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla paranta- vat alan työllisyyttä tulevaisuudessa entisestään, samoin pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämi- seen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa alan työllistä- vyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön vero- tuksen kautta. Esimerkiksi metsähakkeen käyttöä lisäämällä voitaisiin luoda hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon jopa 4 100 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Turpeen tuotannosta ja kuljetuksesta voi kuitenkin hävitä jopa 3 200 työpaikkaa, jos veronkiristykset ja uusien tuo- tantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat. (www.ammattinetti.fi.)

(9)

8

Taulukko 2. Luokittelu bioenergia-alan tehtävistä ja koulutuksesta (Tiedot tuotannosta, työtehtävistä ja ammattinimikkeistä perustuvat Am- mattinetin tietoihin, http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/24/955d98c80a653446012b8313d287f618)

Bioenergian tuo-

tanto/toimiala Työtehtävät Ammattinimikkeet Sopivia tutkintoja

esim. Tutkintoon johtava koulutus P-K:ssa Kurssimuotoinen koulutus P- K:ssa (tähän mennessä) Puuperäiset

polttoaineet

Metsätalous ja metsäteollisuus:

energiapuun hak- kuu ja haketus ja hakkuutähteiden korjaus, metsä- ja kaukokuljetukset

*suorittava työ: koneellista työtä(energiapuukoneet, nosto- ja hakkuukoneet, hakkurit, murskaimet, kuor- matraktorit, hakeautot, energiapuuautot)

*suunnittelu ja johtaminen

metsäkoneenkuljettaja, metsuri, hakkurinkuljet- taja,

metsänhoitaja, metsäta- lousinsinööri

metsä-/maatalousta- lousyrittäjä sekä, kone- ja kuljetusyrittäjät

metsäenergian tuot- taja

bioenergia-alan, met- säkoneen kuljettajan ja metsätalousyrittä- jän ammattitutkinnot, metsäkoneen ja met- sämestarin erikoisam- mattitutkinnot – metsänhoitaja, met- sätalousinsinööri (AMK)

Metsäalan perustutkinto:

– metsäkoneenkuljettaja – metsäkoneasentaja

– metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsäalan ammattitutkinto:

– puutavaran autokuljetuksen – bioenergia-alan

– metsäkoneenkuljettajan – metsäkoneasentajan – metsämestarin

Metsäalan erikoisammattitutkinto:

– metsämestarin – puunkorjuun

Logistiikan perustutkinto:

– yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Luonnonvara-alan ammattikorkea- koulututkinto:

– metsätalousinsinööri (AMK) Maatalous- ja metsätieteiden kand./maisteri/tohtori

Työvoimakoulutuksena:

– puutavara-autonkuljettajan koulutus

– metsäkoneenkuljettaja – metsäkoneenkuljettajan täy- dennyskoulutus (moto-kuski) – yhdistelmäajoneuvonkuljettaja – täydennyskoulutus uusiutuvan energian osaajaksi

– bioenergia-asiantuntijoiden yliopistotasoinen täydennyskou- lutus (v. 2011)

Turve Turvetuotanto:

Pääasiassa korjuu- ja kuljetusteh- tävät

*suorittava työ: koneellista työtä (jyrsinturvekoneet, traktorit, kaivinkoneet yms.)

turvekoneen, traktorin, kaivinkoneen ja turvere- kan kuljettajat, kone- ja kuljetusyrittäjät

erilliskurssit: maan- siirto- ja

turvekoneen kuljettajien koulutus, raskai- den ajoneuvojen kuljettajakoulutus

Rakennusalan perustutkinto:

– maarakennuskoneenkuljettaja Työvoimakoulutuksena:

– maarakennuskoneenkuljettaja

Peltobio-

massat Maatalous: pää- asiassa peltojen viljely, energia- kasvien korjuu ja käsittely (ruoko- helpi, öljykasvit, viljakasvien osat)

suorittava työ: maanviljelijä, maata- loustyöntekijä, kuorma- auton ja yhdistelmäajo- neuvon kuljettajat, kone- ja kuljetusyrittäjät

voimalaitoksissa esim. sähkö- ja auto- maatiotekniikan, talo- tekniikan, kone- ja metallialan perustut- kinnot,

Maatalousalan perustutkinto:

– maaseutuyrittäjä

Maatalousalan ammattitutkinto: - viljelijä

Työvoimakoulutuksena:

– maatilatyöntekijä

(10)

9 Biopolttoai-

neet Maatalous: Pelto- biomassan jalos- tus nestemäisiksi polttoaineiksi (bioetanoli, biodie- sel)

kehittyvä ala

Lämmön tuottaminen kiin- teistöille ja teollisuuslaitok- sille. (lämpökeskukset, voi- malaitokset)

suorittava työ: tuotantopro- sessin tehtävät, kunnossa- pito

suunnittelu ja johtaminen:

tuotekehitys- ja suunnittelu- tehtävät,

prosessinhoitaja, kun- nossapitotyöntekijä, la- borantti

käyttöinsinööri, proses- sitekniikan insinööri, energiatekniikan insi- nööri,

biotekniikan insinööri, kemisti,

bioenergia-alan am- mattitutkinto, bioenergia-alan kurs- sit ja lyhytkoulutukset oppisopimuskoulu- tusta?

metsätalousinsinööri (AMK),

insinööri (AMK). So- veltuvia suuntautu- misvaihtoehtoja ovat esimerkiksi energia- tekniikka, sähkötek- niikka, automaatiotek- niikka, talotekniikka, biotekniikka ja logis- tiikka.

Yliopistotutkinnot: LuK ja FM (kemia), tekni- set tieteet: TkK ja DI

Prosessiteollisuuden perustut- kinto:

– prosessinhoitaja

Biokaasu Raaka-aineita mm. jäteveden puhdistamojen liete, kaatopaikan bioperäinen jäte, maatalouden lanta ja hajoavat biomassat, elintar- viketuotannon si- vutuotteet, pelto- kasvit

Biokaasun (metaania) tuottaminen biokaasuvoima- loissa ja -reaktoreissa.

Tekniikan ammattikorkeakoulutut- kinto:

– energia ja ympäristötekniikan insi- nööri (AMK)

Kierrätys-

polttoaineet Raaka-aineina käytetään esim.

juomateollisuu- den, leipomojen ja kauppojen käy- miskelpoisia jät- teitä

etanolin tuottaminen liiken- nepolttoaineeksi (sekoite- taan bensiiniin ja valmiste- taan korkeaseosetanolia)

Luonnontieteiden kand.

Filosofian maisteri

– biologia-ympäristöbiologia – kemia

Yhteiset toi-

minnot tuotantolaitteiden suunnit-

telu ja valmistus, tuotanto- prosessien kehittäminen, varastointi, tietotekniikka, energia neuvonta, konsul- tointi, viestintä, myynti, markkinointi, hallinto

Tekniikan ammattikorkeakoulutut- kinto:

– koneinsinööri (AMK)

(11)

10

Koulutus ja työvoiman saatavuus tukevat metsäbiotalouden kehittymistä ja kas- vua

Pohjois-Karjalasta löytyvät kaikki metsäalan opinnot ammatillisista perusopinnoista yliopistotut- kintoihin. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa on mahdollisuus opiskella metsuri-metsäpalvelu- jen tuottajaksi, metsäkoneenasentajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi sekä erä- ja luonto-oppaaksi.

Pohjois-Karjalan aikuisopistossa voi suorittaa bioenergia-alan ammattitutkinnon sekä metsä- mestarin erikoisammattitutkinnon. Karelia-ammattikorkeakoulussa voi opiskella energia- ja ym- päristötekniikan insinööriksi sekä metsätalousalan insinööriksi. Ylemmän ammattikorkeakoulu- tutkinnon voi suorittaa uusiutuvan energian alalla. Itä-Suomen yliopistossa metsätieteiden osas- tolla voi opiskella maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi, maisteriksi ja tohtoriksi. Maisteriopinto- jen Wood Materials Science -maisteriohjelmassa koulutetaan erityisesti biotalouden osaajia.

Villan ja Saukkosen (2010) Bioenergia 2020 -tutkimuksessa todetaan, että vuoteen 2020 men- nessä metsäalan koulutuksessa tulisi korostua bioenergian omat opintokokonaisuudet, erikois- tumisopinnot ja maisteriohjelmat. Erityisesti korkea-alan opetuksen toivotaan olevan monitie- teistä sisältäen mahdollisuuden opiskella liiketaloutta, oikeustieteitä, tekniikka tai luonnontie- teitä. Myös oppisopimuksen arvellaan olevan yleinen työvoiman hankintatapa vuonna 2020.

Pohjois-Karjalan biotalouden kasvupaketissa (2015) esitetään, että Itä-Suomen yliopisto kehit- tyisi Suomen ja Euroopan metsä- ja puuyliopistoksi, jossa keskityttäisiin monitieteisesti metsiin ja puuhun liittyvään biotalouden tutkimukseen. Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Energia- puistoa tulisi vahvistaa kansallisena vetovoimatekijänä ja tutkimusinfrastruktuurina biotalouden alalla.

Työvoiman saatavuuden arvioidaan bioenergia-alalla kohdistuvan erityisesti raaka-aineen hankintaan, metsähakkeen tuotantoon ja kuljetukseen. Sekä metsäkoneenkuljettajia että hake- /puutavara-autojen kuljettajia on ollut ajoittain vaikea saada. Ala ei houkuttele nuoria mm. työn kausiluonteisuuden ja alhaisen palkkauksen takia. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi on ehdotettu teknologian ja työolojen kehittämistä sekä koulutuksen työelämäyhteyksien parantamista. (Villa & Saukkonen 2010)

Soirinsuon (2012, 77) mukaan pula metsäkoneenkuljettajista ja puutavara-autonkuljettajista hi- dastaa tai jopa pysäyttää metsäkone- ja puunkuljetusyritysten kasvun ellei työntekijäpulaan pys- tytä vaikuttamaan tavalla tai toisella. Arvioiden mukaan Suomessa valmistuu vuosittain noin 400 puun korjuuseen ja kuljettamiseen erikoistunutta kuljettajaa. Metsätehon arvioiden mukaan (Sandström & Pajuoja 2013) metsäkoneen kuljettajien keskimääräinen vuositarve on 480–630 ja puutavara-auton kuljettajien 290–380 uutta kuljettaa. Metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajia valmistuu liian vähän suhteessa uusien kuljettajien tarpeeseen eikä metsätalouden työvoi- man absoluuttinen tarve näytä vähenevän tulevaisuudessa.

(12)

11

Pohjois-Karjalan metsäkeskus toteutti vuosina 2008–2011 Työvoimaa metsäalalle -hankkeen, jonka tavoitteena oli metsäalan imagon parantaminen sekä metsäalan työpaikoista tiedottami- nen erityisesti nuorille, mutta myös ammattia vaihtaville. Hankkeen toimenpiteiden kohteena oli runsas joukko nuoria koko Pohjois-Karjalan alueella, mutta tästä huolimatta nuorten mielen- kiinto metsäalan ammatillista koulutusta kohtaan ei lisääntynyt. Hankkeessa todettiin, ettei alan imagon nosto onnistu yksittäisillä projekteilla, vaan se vaatii pitkäkestoista kehittämistyötä mutta myös alan palkkauksen, työolojen ja -aikojen sekä henkilöstöjohtamisen parantamista.

(Työvoimaa metsäalalle ESR-projektin loppuraportti 2011)

Metsäalalla tapahtuneista suurista muutoksista huolimatta, metsätalouden työllisyys on pysynyt vakaana lähes koko 2000-luvun. Metsäalan perustutkinnon (metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsäkoneenasentaja, metsäkoneenkuljettaja) suorittaneilla työmarkkinoille kiinnittyminen on ollut hitaampaa ja osavuotiset työsuhteet ovat olleet yleisempiä kuin metsäalan ammattitutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Suurimpana syynä tähän on työn kausiluontei- suus. Metsäalan ammattitutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin heti valmistumisensa jälkeen samoin kuin metsäalan korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Metsäalan suhdannevaih- telut eivät vaikuta metsätalousinsinöörien, maistereiden ja tutkijakoulutuksen saaneisiin yhtä voimakkaasti kuin metsäalan perus- ja ammattitutkinnon suorittaneisiin. (Kilpeläinen ym. 2014)

Koulutusmaakunnan ja työpaikan sijaintikunnan välillä on todettu olevan vahva alueellinen si- dos. Metsäalan perustutkinnon, maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatin ja tutkijakoulutuksen suorittaneet työllistyvät usein koulutusmaakuntaansa. Sen sijaan metsätalousinsinööreistä vain noin 30 % työskenteli koulutusmaakunnassaan. Vuonna 2010 metsäalan tutkinnon suorittaneista 80 % työllistyi metsäalalle. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän metsäpalveluja tarjoa- vissa toiminnoissa kuten tuotekehityksessä, konsultoinnissa, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä sekä matkailu- ja virkistyspalveluissa. Tämä vaikuttaa osaamisvaatimuksiin ja metsäalan tutkinnon suorittaneiden työmarkkinoille sijoittumiseen. (Kilpeläinen ym. 2014)

Työ- ja elinkeinohallinnon ammattibarometri kuvaa TE-toimistojen näkemyksiä ammattien kehi- tysnäkymistä lähitulevaisuudessa, ja se julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (I/2016) mukaan Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä hyvin tarjolla työvoimaa bioenergia-alan erilaisiin työtehtäviin, mutta suunniteltujen biotalousinvestointien toteutuessa myös alan työvoiman tarve kasvaa. Kemianteollisuuden prosessinhoitajien sekä muiden prosessinvalvonnan asiantuntijoiden kohdalla tilanne on tasapainossa, mutta määrällistä ylitarjontaa on kemisteistä, laboranteista, maa- ja metsätaloustyökoneiden ja maansiirtokoneiden kuljetta- jista, metsureista, metsätyöntekijöistä, metsätalousteknikoista sekä puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijoista. Seutukunnittain tarkasteltuna bioenergia-alan ammattiryhmien erot eri seutukuntien kohdalla eivät ole suuria. Ainostaan Pielisen Karjalassa on mää- rällistä pulaa muista prosessinvalvonnan asiantuntijoista. Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (I/2016) mukaan esimerkiksi Pielisen Karjalaan suunnitellut biotaloushankkeet saisivat toteutu-

(13)

12

essaan työntekijöitä, joilla on bioenergia-alan pohjakoulutus. Ammatillisella täydennyskoulutuk- sella ja lisäkoulutuksella työnhakijoiden osaamista voitaisiin parantaa vastaamaan kulloisia työ- tehtäviä.

Biotalousalan työlliset Pohjois-Karjalassa

Vuonna 2013 biotalousalan ammateissa toimivia (alueella asuvia työllisiä) oli Pohjois-Karjalassa 4 112, kun vuonna 2010 heitä oli yli viisisataa enemmän (4 638 työllistä). Biotaloudessa työsken- televien osuus Pohjois-Karjalassa on laskenut kaikkien ammattiryhmien työllisistä 7,3 prosen- tista 6,7 prosenttiin ajanjaksolla 2010–2013. (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2010–2013).

Tässä biotalousalan työllisiin on laskettu metsätaloudessa, puutuoteteollisuudessa, massa- ja pa- periteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa, maa- ja kalataloudessa sekä biotieteiden asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevät. Vuosina 2013–2015 toteutetun Biotalousliiketoiminnan piilevät mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa -hankkeen mukaan biota- lousalan työllisyys on supistunut Pohjois-Karjalassa koko 2000-luvun. Ensisijaisina syinä tähän pidetään metsäsektorin supistumista, maatalouden tehostumista sekä maailmantalouden heik- koa tilaa. Biotalousalan yleisestä laskusuunnasta huolimatta Pohjois-Karjalassa on myös kasvu- lohkoja kuten biopolttoainetuotanto, luontomatkailu, puunkorjuu ja uusiutuva energia. Kasvu- aloja ovat olleet myös elintarviketeollisuus ja metsäkonetuotanto. (Donner-Amnell 2015).

Kuvio 1. Biotalousammattien työlliset ammattiryhmittäin Pohjois-Karjalassa vuonna 2013.

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2013

(14)

13

Eniten biotalousalan työllisiä oli Pohjois-Karjalassa vuonna 2013 eläintenkasvattajina, sahatava- ran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijöinä sekä pelto- ja puutarhaviljeli- jöinä. Suurin osa biotalouden työllisistä oli miehiä, ainoastaan elintarviketeollisuuden prosessi- työntekijöissä oli naisenemmistö. Seuraavaksi eniten naisia työskenteli muissa elintarvikealan tehtävissä, biotieteiden asiantuntijatehtävissä ja eläinten kasvattajina. (Kuvio 1.)

Metsäbiotalousalan liikevaihdon vuosimuutokset toimialoittain Pohjois-Karja- lassa

Liikevaihdon vuosimuutoksella tarkoitetaan muutosta prosenteissa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liikevaihdon muutosprosentti ilmaisee liiketoiminnan kasvua tai supistumista. Muutosprosentti kertoo liikevaihdon kasvun tai laskun edelliseen vastaavaan ajankohtaan nähden ja sen arvosta voi päätellä onko toimiala laajentunut vai supistunut. Muutospro- senttiin vaikuttavat sekä tapahtumat markkinoilla että yrityksen omat toimenpiteet. (Tilastokes- kus^;Balance Consulting¹)

Kuvioissa 2, 3 ja 4 kuvataan Joensuun, Keski-Karjalan sekä Pielisen Karjalan seutujen kaikkien toimialojen ja metsätalouden ja puunkorjuun, puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen sekä puutavaran, puutuotteiden valmistuksen liikevaihdon vuosimuutosprosentin kehitystä puoli- vuosittain vuosina 2001–2015 (kesäkuu 2015).

Vuosina 2001–2005 liikevaihdon vuosimuutokset puun sahauksen sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialoilla olivat kohtalaisen maltillisia kaikilla seuduilla. Metsätalouden ja puunkorjuun toimialatiedot Pohjois-Karjalan osalta ovat käytettävissä vasta vuodesta 2006 eteenpäin. Pielisen Karjalassa ja Joensuun seudulla liiketoiminta kasvoi huomattavasti metsäta- louden ja puunkorjuun sekä puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialoilla ajanjaksolla 2006–2007. Vuosien 2008–2009 maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma näkyi kaikilla seuduilla ja kuvatuilla toimialoilla voimakkaana vaihteluna, liiketoiminnan supistumisena ja työttö- myyden kasvuna. Tämä toteutui erityisen voimakkaana Keski-Karjalassa puun sahauksen ja puutavaran valmistuksen toimialoilla (Kuvio 3). Useat yritykset lopettivat toimintansa ja Keski-Kar- jala nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 2008–2010. Pohjalukemista päästiin kasvuun kaikilla toimialoilla ja seuduilla talouden elpyessä vuosina 2010–2011. Pohjois-Karjalassa koko- naisliikevaihdon muutosprosentti oli vuonna 2010 Suomen toiseksi suurin. Vuonna 2012 kasvu hidastui, mutta tästä huolimatta Pohjois-Karjalassa liikevaihto kasvoi lievästi vuonna 2013.

(Mella & Urjankangas 2014).

1Tilastokeskus, Käyttäjän opas, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu http://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/asiakask_suhdannep_kayttajanopas2013.pdf : Balance Consulting, Tunnuslukuopas; http://www.balance- consulting.fi/tunnusluvut/liikevaihdon_kasvu

(15)

14

Seuduittain tarkasteltaessa uusi taantuma koetteli Keski-Karjalan seutua ankarimmin ja käännös laskusuunnalle alkoi jo vuonna 2011. Lastulevyjä valmistavan Puhos Board Oy:n konkurssi syk- syllä 2011 vaikutti siihen, että puutavaran valmistuksen toimialan liikevaihto kääntyi tuolloin jyrkkään laskuun Keski-Karjalassa. Seutu nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi uudel- leen vuosiksi 2011–2013. (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 20.11.2011).

(16)

15

Kuvio 2. Liikevaihdon vuosimuutokset (%) metsäbiotalouden toimialoilla Joensuun seudulla.

Lähde: Tilastokeskus,Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Kuvio 3. Liikevaihdon vuosimuutos (%) metsäbiotalouden toimialoilla Keski-Karjalassa.

Lähde: Tilastokeskus,Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Kuvio 4. Liikevaihdon vuosimuutokset (%) metsäbiotalouden toimialoilla Pielisen Karjalassa.

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

(17)

16

Pohjois-Karjalan ja lähialueiden biotalousin- vestoinnit

Pohjois-Karjala haluaa olla biotalousyhteiskunnan tiennäyttäjä. Maakuntaan on suunnitteilla useita biotalousinvestointeja, jotka toteutuessaan toisivat 1 000–1 250 uutta työpaikkaa. (Biota- louden kasvupaketti 2015). Lisäksi Äänekosken ja Kuopion biotuoteinvestointien odotetaan vai- kuttavan positiivisesti myös Pohjois-Karjalaan.

Pielisen Karjalaan suunnitellut biotalousinvestoinnit Lieksan Kevätniemen biojalostamo

Green Fuel Nordic (GFN) suunnittelee Lieksaan Kevätniemen alueelle biojalostamoa ja biotermi- naalia. Hankkeen YVA-loppulausunto on annettu tammikuussa 2015 ja ympäristölupahakemus on tehty helmikuussa 2015. Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi tammikuussa 2016 ympäris- töluvan biojalostamon ja bioterminaalin toimintaan. Lupa sisältää kaksi erillistä biojalostamoyk- sikköä. Ensimmäisen biojalostamoyksikön ja bioterminaalin tuotannollinen käyttö on tarkoitus aloittaa aikaisintaan vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä (Ympäristölupa Lieksan Kevät- niemen biojalostamon ja bioterminaalin toimintaan 14.1.2016). Toteutuessaan biojalostamo ja -terminaali toisivat Lieksaan noin 50 miljoonan euron investoinnit. Biojalostamot käyttäisivät raaka-aineenaan metsän pienpuuta ja mahdollisesti Vapon Kevätniemen sahan sivutuotteita. Ta- voitteena on, että yksi jalostamo tuottaisi 90 000 tonnia bioöljyä vuodessa (lämpöenergiaksi muutettuna vastaa noin 20 000 omakotitalon vuosittaista lämmönkulutusta) ja sen tuotta- miseksi käyttäisi raaka-aineena noin 350 000 kiintokuutiometriä puuperäistä biomassaa vuodessa. (Green Fuel Nordic kotisivut 2015).

Yksi biojalostamo työllistää suoraan noin 60 henkilöä ja välillisesti alihankintaketjujen kautta arviolta 40 henkilöä. Jalostamolla tarvitaan työntekijöitä raaka-aineen vastaanottoon ja käsittelyyn sekä bioöljyn tuotantoon ja varastointiin. Tämä sisältää mekaanisia ja sähköisiä kunnossapito- toimintoja, prosessinvalvontaa, laboratoriotehtäviä sekä logistisia toimintoja. Green Fuel Nordic suunnittelee kouluttavansa sopivan pohjakoulutuksen omaavat rekrytoidut työntekijät tehtä- viinsä yhdessä TE-toimiston kanssa. (Green Fuel Nordic kotisivut 2015).

Nurmeksen bioteollisuusalue

Nurmekseen suunnitteilla olevan bioteollisuusalueen YVA-loppulausunto on annettu touko- kuussa 2015. Alueen kärkihankkeena on Nurmeksen Biojalostamo Oy:n suunnittelema biohiil-

(18)

17

tämö, joka tuottaisi biohiiltä ja pyrolyysinesteitä. Laitos käyttäisi noin 165 000–185 000 kiinto- kuutiometriä puuta vuodessa ja lopputuotteita syntyisi noin 200 000 tonnia vuodessa. Tehtaan rakennus- ja ympäristöluvat ovat viimeistelyä vaille. (Nurmeksen kaupungin kotisivut; Edistymis- raportti 29.9.2015 Nurmeksen vihreän teollisuuden alueesta).

Karjalan Metsä- ja Energia (KME) on rakentanut biotalousalueelle bioterminaalin ja se on otettu käyttöön. Terminaalissa valmistetaan biopolttoaineita hakettamalla ja murskaamalla puuta. Ko- neurakointi S. Kuittinen Oy on aloittanut kone- huolto- ja henkilöstöhallin rakentamisen alueelle ja se valmistuu kesällä 2016. Wood-Neste suunnittelee alueelle puun kuivaamoa, jossa kuivauk- sen yhteydessä voidaan myös läpivärjätä tai kyllästää puuta. Tärkein Wood-Nesteen tekniikan käyttökohde tulisi olemaan biohiiltämön hakkeen kuivaus. Alueelle on suunnitteilla myös liiken- nebiokaasulaitos, jossa biokaasua tuotettaisiin heinästä ja leipomojätteestä. Biohiiltämön naa- puritontille kaavaillaan maustekasvihuonetta, joka käyttäisi biohiiltämön ylijäämälämpöä ener- gianaan. Biotalousalueen hankkeiden toteutuessa puunkäyttö Nurmeksessa voisi kasvaa 600 000 kiintokuutiometriä ja ensivaiheen investoinnit biotalousalueelle olisivat noin 43 miljoonaa euroa. (Nurmeksen kaupungin kotisivut; Edistymisraportti 29.9.2015 Nurmeksen vihreän teollisuuden alueesta).

Fortumin Joensuun bioöljylaitos

Fortumin Joensuussa sijaitsevaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen integroitu bioöl- jylaitos aloitti toimintansa 2013. Integroidun bioöljylaitoksen myötä koko voimalaitoksessa käy- tetään vuosittain raaka-aineena 600 000 kiintokuutiometriä metsähaketta ja muuta puubiomas- saa. Bioöljylaitoksen odotetaan tuottavan lopullisessa tuotannossaan (syksyllä 2015) 50 000 tonnia bioöljyä vuosittain. Aluksi bioöljyä käytetään mm. Fortumin omilla lämpölaitoksilla korvaa- massa raskasta polttoöljyä. Bioöljylaitoksen vuoden tuotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmi- tystarvetta. (Fortumin kotisivut 2015).

Fortum investoi Joensuun bioöljylaitokseen noin 30 miljoonaa euroa ja bioöljyn tuotantolaitos- projektin työllisyysvaikutusten Joensuun seudulla on arvioitu olevan noin 60–70 henkilötyö- vuotta. Työpaikkoja on syntynyt raaka-aineen hankintaan, tuotantolaitokselle sekä logistiikkaan.

(Fortumin kotisivut 2015).

Äänekosken ja Kuopion toteutuvat biotalousinvestoinnit Äänekosken biotuotetehdas

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on aloittanut biotuotetehtaan rakentamisen Äänekoskelle keväällä 2015. Tavoitteena on, että tehdas otetaan koekäyttöön keväällä 2017 ja että se on val- mis syksyllä 2017. Tehdas tulee tuottamaan sellua, mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa eli

(19)

18

biosähköä, prosessihöyryä, kaukolämpöä ja kuoripohjaista kiinteää polttoainetta. Uutena tuot- teena syksyllä 2017 aloitetaan kaasumaisen biopolttoaineen eli tuotekaasun valmistaminen.

Muita mahdollisia uusia tuotteita ovat rikkihappo, metanoli, tekstiilikuidut, biokomposiitit, lig- niinijalosteet, lannoitteet ja biokaasu. (Äänekosken biotuotetehtaan kotisivut 2015)

Rakennusajan kokonaisvaikutus on 6 000 henkilötyövuotta. Tuotannon käynnistyttyä biotuotetehtaan työllistävä vaikutus on 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa eli uusia työpaikkoja syntyy 1 500. Biotuotetehtaalla odotetaan olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia sekä metsätalou- teen että kuljetuksiin, sillä tehdas käyttää vuodessa 4,5 miljoonaa kuutiometriä havupuuta ja 2 miljoonaa kuutiometriä koivua. Tehtaalle odotetaan vuorokaudessa 240 tukkirekkaa ja 70 junanvaunua. Noin 40 junanvaunua vuorokaudessa kuljettaa sellua Vuosaaren satamaan. Metsätalou- den ja kuljetusten lisäksi biotuotetehtaan odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia myös pk-yritysten toimintaan valmistaa innovatiivisia korkean jalostusarvon biotuotteita. Puunkäyttö lisään- tyy merkittävästi biotuotetehtaan valmistuttua ja sen vaikutus ulottuu koko maahan. Äänekos- ken keskeisen sijainti tukee puun hankintaa erityisesti ympäröivistä maakunnista. (Äänekosken biotuotetehtaan kotisivut 2015)

Reagointi Äänekosken biotuotetehtaan työvoima- ja koulutustarpeisiin

Keski-Suomen maakuntaliitto kutsui syksyllä 2014 alueen oppilaitosten, viranomaisten, Ääne- seudun Kehitys Oy:n, Metsä Fibren ja yritysten asiantuntijoita koolle pohtimaan miten suunni- tellun biotuotetehtaan työvoima- ja koulutustarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan sen toteutuessa. Maakuntaliiton kokoamassa työryhmässä selvitettiin, minkä alan ammattilaisia tarvitaan niin rakennusvaiheessa kuin tehtaan ollessa tuotannossa, mitä koulutusta maakunnassa on tarjolla biotuotetehtaan työvoimatarpeita ajatellen, millaista työvoimaa maakunnassa on tarjolla ja mitä edellytetään, että koulutus, työvoima ja työpaikat olisivat tasapainossa. Näistä selvityksistä ja keskusteluista laadittiin työpaperi, jota ryhdyttiin toteuttamaan kun päätös tehtaan rakenta- misesta tehtiin keväällä 2015, ja sitä toteutetaan samanaikaisesti tehtaan rakennusprosessin edetessä. Työpaperin laadinnassa auttoi Metsä Fibren tarkat suunnitelmat toteutettavista investoinneista, hankkeen aikataulusta, valmistettavista tuotteista ja puun tarpeesta. Työpaperissa lanseerattiin Biotaloudesta ammatti! -tunnuslause, jolla alaa tehdään tunnetuksi ja jolla alan ve- tovoimaisuutta pyritään lisäämään. Tunnuslausetta käytetään markkinoitaessa biotalousalan koulutuksia ja työpaikkoja sekä viestinnässä. (Biotaloudesta ammatti!; Puhelinkeskustelu: kehit- tämisjohtaja Hannu Korhonen 3.11.2015).

Keski-Suomen maakuntaliitossa oli tehty laskelmia, että pelkästään Äänekosken biotuotetehtaan toteutuessa, metsäkoneenkuljettajia tarvittaisiin vuosittain lisää noin 600. Kuopion havusellutehtaan toteutuessa metsäkoneenkuljettajia tarvittaisiin vuosittain lisää 800. Tämän seu- rauksena syksyllä 2014 Keski-Suomen liitto esitti valtiolle 2,3 miljoonan euron lisämäärärahaa 200 uuden opiskelupaikan saamiseksi metsä- ja logistiikka-aloille. Suurimmat työvoiman lisäys- tarpeet tehtaan toimiessa kohdistuvat juuri puun korjuuseen ja kuljetuksiin, sillä uuden tehtaan

(20)

19

valmistuminen ei lisää tehtaan henkilöstömäärää. Toisaalta tehtaan ympärille voi kehittyä sellai- sia innovaatioita ja yritystoimintaa, joiden henkilöstötarpeisiin ei osata varautua. (Puhelinkes- kustelu kehittämisjohtaja Hannu Korhonen 3.11.2015; Keski-Suomen maakuntaliitto 2015). Teh- taan nykyisistä prosessiosaajista eläköityy kolmasosa kymmenen vuoden sisällä, ja keväällä 2015 Metsä Fibre aloitti 20 prosessinhoitajan kouluttamisen oppisopimuskoulutuksella Äänekosken tehtaalle. Metsä Fibren seuraava 20 prosessinhoitajan oppisopimuskoulutus alkaa kesällä 2016, jossa koulutetaan osaajia Äänekosken tehtaan lisäksi myös yhtiön muihin tehtaisiin. (AEL toteuttaa Metsä Fibren oppisopimuskoulutukset 12.1.2016)

Keväällä 2015 Keski-Suomen maakuntaliitto järjesti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa opettajille ja oppilaanohjaajille suunnatun seminaarin ja minimessut, jossa esiteltiin laajasti biotalousammatteja. Syksyllä 2015 Jyväskylän Paviljongissa järjestettiin yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille Biotaloudesta ammatti! -tapahtuma, jossa mm. oppilaitokset, työhallinto, eri kulje- tus- ja metsäkoneyritykset sekä Metsä Fibre esittelivät biotalousalan koulutusta, ammatteja ja työpaikkoja. Yhteistyöverkostot järjestävät infotilaisuuksia eri puolilla maakuntaa vuosien 2015–

2016 aikana ja Pohjoiseen Keski-Suomeen suunnitellaan ESR-hanketta, jossa mm. nuoria tutus- tutetaan biotalousalaan ja saadaan eri alojen toimijat tekemään yhteistyötä biotalousalan edis- tämiseksi. (Biotaloudesta ammatti!; Puhelinkeskustelu kehittämisjohtaja Hannu Korhonen 3.11.2015).

Keski-Suomen maakuntaliiton Hannu Korhosen mukaan malli, jolla maakunnassa aloitettiin en- nakoida ja valmistautua biotuotetehtaan työvoima- ja koulutustarpeisiin on toiminut hyvin. Eri organisaatioiden yhteistyö on välttämätöntä ja työtä on helpottanut Metsä Fibren tiivis osallis- tuminen työhön.

Kuopion havusellutehdas

Finnpulp valmistelee havusellutehtaan rakentamista Kuopioon. Tavoitteena on aloittaa tehtaan rakentaminen vuonna 2017 ja käynnistää tehdas vuonna 2019. Vuonna 2021 tehtaan tulisi olla täydessä tuotantokapasiteetissa. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia sellua, 1 TWh biosähköä sekä 60 000 tonnia mäntyöljyä. Tuotettavan biosäh- kön osuus on 1 % Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta ja mäntyöljyn tuottajana se maailman suurin. Näiden tuotteiden lisäksi selvitetään myös muiden biotuotteiden valmistamista. (Finn- pulpin kotisivut 2015)

Täydessä kapasiteetissa toimiessaan tehdas tulee käyttämään puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tuotantoon arvioidaan syntyvän 200 työpaikkaa, mutta välillisten vaiku- tusten oletetaan olevan moninkertaiset, varsinkin puunkorjuussa ja -kuljetuksessa. Niiden oletetaan työllistävän noin 1 200 ihmistä. (Finnpulpin kotisivut 2015.)

(21)

20

Metsäalan ammatillinen koulutus Pohjois- Karjalassa

Työvoiman tarve metsäalalla

Työvoiman tarve eri aloille selvitetään neljän vuoden välein ministeriöiden ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Aloittajatarvelaskelmassa huomioidaan mm. eläkepoistumat, toimialojen koon muutokset, alojen sisäisen ammatti- ja koulutusrakenteen muutos, ikäluokan koko, koulutuksen läpäisy, moninkertainen koulutus ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus. Viimeisin las- kelma (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle) tehtiin vuonna 2015. Sen mukaan metsätalouden opintoalan keskimääräinen aloittajatarve koko maassa on 1 340 opiskelijaa. Taulukossa 3 on kuvattu koulutusasteittain metsäalan aloittaneiden opiskelijoiden keskiarvot vuosina 2010–2013, aloittaneet opiskelijat vuonna 2013 ja opiskelijoiden kes- kimääräinen aloittajatarve.

Taulukko 3. Metsätalouden opintoalan aloittaneet opiskelijat ja aloittajatarve.

Tutkinto Aloittaneet 2010–2013,

keskiarvo

Aloittaneet 2013 Keskimääräinen aloittajatarve

Ammatillinen peruskoulutus 537 524 980

Ammattikorkeakoulututkinto 259 187 280

Yliopistotutkinto 131 137 80

Yhteensä 927 848 1 340

Lähde: Suomi osaamisen kasvu-uralle 2015.

Metsäalan ammatillista peruskoulutusta esitetään huomattavasti lisättäväksi verrattuna nykyta- soon. Tätä perustellaan sillä, että biotuotealan ennustetaan nousevan Suomen uudeksi kasvu- alaksi. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan peruskoulun päättävän ikäluokan koko vuonna 2020 on 60 673 henkilöä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiselle asteelle tulevasta ikä- luokasta 1,6 prosenttia pitäisi saada ohjattua metsäalan ammatilliseen peruskoulutukseen. Poh- jois-Karjalassa 16-vuotiaiden ikäluokkaan on arvioitu kuuluvan vuonna 2020 yhteensä 1 608 hen- kilöä, joista 26 nuoren pitäisi valtakunnallisen suosituksen mukaisesti aloittaa metsäalan amma- tillisessa peruskoulutuksessa. Kaikissa Suomen maakunnissa ei kuitenkaan voi opiskella metsä- alan perustutkintoa, joten aloittajia voi olla Pohjois-Karjalassa enemmänkin. Lisäksi elinkeinora- kenne on Pohjois-Karjalassa metsätalousvaltaisempi kuin koko maassa. Aiemmissa aloittajatar- velaskelmissa edellä mainitut laskelmat tehtiin myös maakuntatarkkuudella, jolloin aloittajatar- peeksi Pohjois-Karjalassa arvioitiin 40 nuorta. Koulutuksen aloittaneiden nuorten määrä Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) oppilaitoksissa on ollut viime vuosina 37–62 opiskelijaa.

(22)

21

Aikuisopiskelijat eivät sisälly tähän lukuun, eikä aikuisopiskelijoiden lukumäärästä ole olemassa laskelmia tai suosituksia.

Uusi valtakunnallinen 980 metsäalan opiskelun aloituspaikan tavoite merkitsee 82 prosentin kasvua nykytason 537 aloittajan määrään. Jos Pohjois-Karjalan osuutta valtakunnallisesta kou- lutustehtävästä kasvatetaan 40 aloittajasta samassa suhteessa, pitäisi maakunnan koulutus- markkinoille tulevasta ikäluokasta 73 nuoren aloittaa metsäalan perustutkinnon suorittaminen.

Metsäalan aloituspaikat, hakijamäärät ja aloittaneet opiskelijat

Nuorisoikäluokkien määrän pienentyessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kokonaisaloi- tuspaikkamäärää on pienennetty, mutta aikuiskoulutuksen osuutta on samalla kasvatettu.

Vuonna 2013 aloituspaikkoja oli yhteensä 2 194, ja vuonna 2016 aloituspaikkoja oli 126 vähem- män. Näyttötutkintokoulutuksen määrä lisääntyi samalla ajanjaksolla 440:sta 484:ään. Metsä- alan aloituspaikkojen määrät ovat kuitenkin säilyneet viime vuodet ennallaan 124 aloituspai- kassa, johon lukuun sisältyvät myös aikuiskoulutuksen aloituspaikat. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Metsäalan aloituspaikat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä 2016.

ALOITUSPAIKAT 2016 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto

Valtimo

Pohjois-Karjalan Aikuisopisto

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh- tymä yhteensä

aloituspaikat

yhteensä näyttötutkin- topaikat

YHTEENSÄ 112 398 2 068 484

Joista metsäalan perustutkintoja 112 12 124

Metsätalouden osaamisala 4 12 16 12

Metsäkoneenkuljetuksen osaa-

misala 90 90 50

Metsäkoneasennuksen osaamis-

ala 18 18 12

Kaikkia aloituspaikkoja ei saada kaikilla paikkakunnilla ja kaikilla aloilla täytettyä, jolloin vastaa- vasti otetaan lisää opiskelijoita muille aloille, jotta koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen paikkamäärä saadaan täyteen. Aloituspaikkojen täyttötilanne muuttuu syksyisin koko ajan, kun opiskelijat vaihtavat toissijaisesti hakemaltaan alalta ensisijaisesti hakemalleen alalle sitä mukaa kuin peruutuspaikkoja vapautuu. PKKY:n opiskelijahallintojärjestelmä Wilman tieto- jen mukaan metsäalan perustutkintokoulutuksessa aloittaneiden (nuorten ja aikuisten koulutus yhteensä) määrä on ollut viime vuosina 94–145 opiskelijaa. Opetushallinnon Tietopalvelu Vipu- sen mukaan opiskelijoiden määrä on vaihdellut 92–135 välillä. Erot johtuvat siitä, että Tietopal-

(23)

22

velu Vipusen luvut kuvaavat yhden laskentapäivän² tilannetta. Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisen aloittaneita oli 16 vuosina 2014–2015 ja metsämestarin erikoisammattitutkinnon suorittamisen aloittaneita vuosina 2012–2013 oli 15. Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinnon aloittaneita opiskelijoita oli vuosina 2011–2015 vähän yli kymmenen vuosittain. (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Metsäalan opinnot aloittaneet opiskelijat Pohjois-Karjalan kuntayhtymässä vuo- sina 2011–2015.

Aloittaneet opiskelijat 2011 2012 2013 2014 2015

Metsäalan perustutkinto, nuorten koulutus 37 39 46 62 45

Metsäalan perustutkinto, aikuiskoulutus 107 76 52 83 49

Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto 0 0 0 10 6

Metsämestarin erikoisammattitutkinto 0 14 1 0 0

Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto 12 12 12 13 14

YHTEENSÄ 156 141 111 168 114

Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimolle kevään yhteisvalinnoissa metsäalan opintoihin ensisijaisesti hakeneiden määrä on vaihdellut 21 hakijasta 67 hakijaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime aikojen positiivinen kehitys hakijamäärissä selittyy osin sillä, että Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimo on perustanut yksiköt myös Joensuuhun, Iisalmeen ja Kajaaniin. Mah- dollisesti myös tiedot suunnitteilla olevista biotalouden investoinneista ovat lisänneet hakija- määriä.

2 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijatiedot on raportoitu tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaan.

(24)

23

Kuvio 5. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimolle ensisijaisesti hakeneet kevään yhteisvalin- noissa vuosina 2005–2015.

Vuoden 2016 Ammattiopisto Valtimon 52 hakijasta 29 haki Valtimon yksikköön, 10 Joensuu- hun, 8 Iisalmeen ja 5 Kajaaniin. Pohjois-Karjalaan haki yhteensä 39 opiskelijaa eli lähes edellisen maakunnittaisen aloittajatarvelaskelman mukainen määrä. Uudesta 73 hakijan tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Samanaikaisesti kevään yhteishaun kanssa tehdään ns. erillishaku jo jon- kin muun tutkinnon suorittaneille. Erillishaun avulla Ammattiopisto Valtimon Iisalmen ja Valti- mon yksiköihin saatiin yksi hakija ja Joensuuhun viisi. (Kuvio 5.)

Pääsyvaatimukset metsäalan ammatillisen koulutukseen

Metsäalan perustutkinnon valintakokeella mitataan alalle soveltuvuutta ja motivaatiota. Pääsy- vaatimuksena metsäalan perustutkinnon opiskelijaksi on suomen kielen taito. Terveydentilavaa- timuksilla³ varmistetaan, että opiskelija on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä alan opintoihin sekä työssäoppimiseen. PKKY:n metsäalan perustutkinnon suorittaneille on ase- tettu yksityiskohtaiset osaamistavoitteet⁴.

3https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/hakijan-terveystila/terveydelliset-vaatimukset-luonnonvara- ja-ymparistoalalla/

4 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän metsäalan perustutkinnon opetussuunnitelma, ks. s.6.

http://www.pkky.fi/hakijalle/opiskelu/Documents/metsaalanpt.pdf 0

10 20 30 40 50 60 70 80

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Hakijoiden määrä

Vuosi

(25)

24

Jotta työelämän vaatimuksen ja opiskelijoiden osaaminen kohtaisivat paremmin, käy Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö säännöllisesti ns. työelämäjaksoilla tutustumassa työelämän muutoksiin ja vaatimuksiin. Opettajat laativat työelämäjaksoilta raportit, joissa mm.

kuvaillaan alan ammattitaitovaatimuksia. Työnantajilta kerätyn palautteen mukaan metsäalalla työskentelyssä tulee kiinnittää huomiota työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Työelämän työ- tahti on todettu kiivaammaksi kuin mihin opiskelijat ovat tottuneet oppilaitoksessa. Opiskelijan ohjaaminen ja opastaminen itsenäiseen työskentelyyn ja omatoimiseen ongelmanratkaisuun on tärkeää. Viestintään pitäisi kiinnittää huomiota, koska sillä on merkitystä töiden onnistumi- seen, tuottavuuteen, työilmapiiriin ja kannustavuuteen. Monipuolisen ammattitaidon lisäksi työnantajat mainitsivat hyviksi ominaisuuksiksi joustavuuden, itsenäisyyden, ongelmanratkai- sukyvyn, vastuuntunnon, huolellisuuden, liikkumisvalmiuden, omatoimisuuden, riittävän fyysi- sen kunnon, tiimityötaitoisuuden, luotettavuuden sekä ahkeruuden.

Metsätalousalan tutkinnot: läpäisy ja sijoittuminen

Taulukko 6 kuvaa Opetushallituksen Tilastopalvelu Vipusen mukaan metsätalouden ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät sekä metsätalouden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrät Pohjois-Karjalassa vuosina 2010–2014.

Taulukko 6. Metsätalouden ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja suoritettujen tutkinto- jen määrät Pohjois-Karjalassa vuosina2010–2014.

Vuosi Metsätalouden ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä

Suoritettujen metsätalouden ammatillisten tutkintojen määrä

2010 210 83

2011 279 100

2012 293 131

2013 205 58

2014 246 65

Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu

Koko metsäalalla opintonsa läpäisevien opiskelijoiden osuus on suurempi kuin muilla aloilla. Esi- merkiksi vuosina 2011 ja 2012 kaikista Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä aloittaneista opiskelijoista yhä opiskeli 1,6 prosenttia koulutuksesta eronneita oli 24,0 prosenttia ja koulutuksesta valmistuneita oli 74,4 prosenttia helmikuussa 2016. Metsäalan perustutkinnon nuoriso- ja aikuisopiskelijoista opiskeli 0,4 prosenttia, eronneita oli 22,0 prosenttia ja valmistuneita 77,6 prosenttia. Nuorten koulutusten läpäisyprosentti mainittuna ajankohtana oli metsäalalla lähes sama (71 %) kuin koko PKKY:n kaikilla koulutusaloilla (72 %).

Tutkinnon suorittamisen jälkeisestä sijoittumisesta saa tietoja Tilastokeskuksen sijoittumispal- velusta. Tilaston luvut julkaistaan kahden vuoden viiveellä, ja esimerkiksi vuonna 2015 käytössä

(26)

25

oli vuoden 2013 tilanteeseen perustuvat tiedot. Sijoittumistiedoissa ovat mukana lähes neljän vuoden aikana valmistuneet, esimerkiksi 1.1.2010–31.7.2013. Taulukossa 7 on esitetty Pohjois- Karjalan Ammattiopisto Valtimolta metsäalan perustutkinnon (nuorten koulutus) suorittaneiden sijoittumisen kehitys. Taulukossa on kunkin vuoden kohdalla kyseisenä vuotena ja edeltävinä vuosina⁵ valmistuneiden kokonaismäärä. Metsäalan opinnoista on työllistytty keskimääräistä enemmän. Vuonna 2013 koko PKKY:n koulutusohjelmista valmistuneista oli työssä 55,1 prosenttia (opiskelemassa oli 14,5 prosenttia), mutta metsäalan perustutkinnon suorittaneista työllistyi peräti 68,3 prosenttia. Metsäkoneenkuljettajan tutkinnon suorittaneita ei laskettu metsäalan perustutkinnon suorittaneisiin ennen vuotta 2007 (esimerkiksi 1.1.2002–31.7.2005 valmistui 63 metsäkoneenkuljettajaa).

Taulukko 7. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimolta metsäalan perustutkinnon suorittanei- den (nuorten koulutus) sijoittuminen.

Vuosi Tutkintoja yhteensä

Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat

Päätoimiset opiskelijat

Varusmiehet/

siviilipalvelu

Muu tai tun- tematon

Työssä

%

Opiskelemassa

%

2005 51 28 7 2 0 13 1 58,8 0,0

2006 84 47 5 3 5 19 5 59,5 6,0

2007 128 90 4 10 3 13 8 78,1 2,3

2008 135 95 7 6 8 15 4 74,8 5,9

2009 147 77 22 8 7 24 9 57,8 4,8

2010 158 108 12 10 7 14 7 74,7 4,4

2011 157 102 13 8 9 18 7 70,1 5,7

2012 158 92 18 9 14 19 6 63,9 8,9

2013 139 92 23 3 12 3 0 68,3 8,6

Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu

Lisäksi on olemassa aikuisille tarkoitettuja näyttötutkintoja. Metsäalan perustutkintoja suoritet- tiin näyttötutkintoina Ammattiopisto Valtimolla 1.1.2010–31.7.2013 yhteensä 152 eli suunnil- leen saman verran kuin metsäalan perustutkintokoulutuksessa. Näyttötutkinnon suorittaneista oli työllisiä 58 prosenttia vuoden 2013 lopussa.

Kuviosta 6 nähdään, että kaikista metsäalan perustutkinnon suorittaneista on työllistynyt viime vuosina 60–70 prosenttia niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maassakin. Lisäksi jo työelämässä

5Sijoittumistiedoissa ovat mukana lähes neljän vuoden aikana valmistuneet, esimerkiksi 1.1.2010–

31.7.2013.

(27)

26

olevat voivat suorittaa jatkotutkintoja eli ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja Poh- jois-Karjalan Ammattiopisto Valtimolla. Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintoja on viime vuosina suoritettu vuosittain korkeintaan yksi.

Kuvio 6. Metsäalan perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Pohjois-Karjalassa ja koko maassa 2002–2013. Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu

Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkintoja suoritti yhteensä 43 opiskelijaa 1.1.2010–

31.7.2013. Heistä vuoden 2013 lopussa oli työllisiä 72 prosenttia. Koko maahan verrattuna Poh- jois-Karjalassa alan tutkinnon suorittaneet työllistyivät muita heikommin. Koko maassa työllisty- neiden osuus oli hieman yli 80 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa hieman yli 70 prosenttia. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Puutavaran autonkuljetuksen ammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen Poh- jois-Karjalassa ja koko maassa. Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu

0 20 40 60 80 100

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

%

Pohjois-Karjala Koko maa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

% Pohjois-Karjala

Koko maa

(28)

27

Korkeamman asteen jatko-opintoja metsäalalta valmistuneista suorittaa vain harva. Esimerkiksi 1.1.2010–31.7.2013 valmistuneista 139 henkilöstä vain seitsemän suoritti jatko-opintoja. Kai- kista PKKY:n perustutkinto-opiskelijoista 80 prosenttia jää opintojen jälkeen Pohjois-Karjalaan, mutta metsäalan perustutkinnon suorittaneista vain 45 prosenttia. Metsäalalta valmistuneet si- joittuvat toiseksi eniten Kainuuseen ja seuraavaksi eniten Pohjois-Savoon. Osasyynä tähän on Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimon toimipisteiden sijaitseminen Kajaanissa ja Iisalmessa.

Taulukko 8. PKKY:ssä vuosina 2013–2015 opiskelleiden arvio tilanteestaan valmistumisen jäl- keen.

Työmarkkina-asema Kaikki PKKY:n oppilaitoksista valmistuneet Metsäalan perustutkinnon suorittaneet

Määrä % Määrä %

Koulutusta vastaavassa

työssä 1 137 42,6 26 44,1

Muussa työssä 294 11,0 16 27,1

Yrittäjänä 62 2,3 1 1,7

Opiskelemassa 370 13,9 2 3,4

Työtön 410 15,4 5 8,5

Varusmies-/siviilipalve-

luksessa 305 11,4 9 15,3

Äitiyslomalla/hoitova-

paalla 42 1,6 0 0,0

Muualla 46 1,7 0 0,0

Yhteensä 2 666 100,0 59 100,0

Lähde: PKKY:n päättökyselyt 2013–2015

Työn ja koulutuksen vastaavuus ei käy ilmi Tilastokeskuksen sijoittumistilastosta. Siksi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän päättökyselyssä on ollut kysymys ”Todennäköinen tilanteeni valmistumisen jäl- keen”. Vuosina 2013–2015 tähän kysymykseen vastanneista kaikista 2 666 opiskelijasta 42,6 prosenttia arvioi pääsevänsä koulutusta vastaavaan työhön. Metsäalalla toiveikkuus oman alan työn saamiseen oli hieman suurempi (44,1 %). (Taulukko 8.)

Tulevaisuuden näkymät ja PKKY:n suunnitelmat

Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimon tavoitteena on vuosina 2016–2018 toteuttaa työvoi- matarpeen mukaisia metsä- ja metsäkonealan koulutuksia. Koulutuksen saavutettavuutta pidetään yllä tarjoamalla koulutusta Valtimolla, Joensuussa, Kajaanissa ja Iisalmessa. Työssäoppimisen määrää lisä- tään ja ajoitusta kehitetään ammattisaamisen näyttöjen toteuttamiseksi työssäoppimisen yhteydessä ja