Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017. Osa I: Tilastokatsaus koulutuksesta työelämään sijoittumisesta : Osa II: Teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä

(1)

SPATIA Raportteja 3/2017

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017

Osa I: Tilastokatsaus koulutuksesta työelämään sijoittumisesta

Osa II: Teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä

Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen, Joona Rissanen ja Petri Kahila

Alue- ja kuntatutkimuskeskus

Itä-Suomen yliopisto

(2)

Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto

www.uef.fi/spatia

ISBN: 978-952-61-2533-6 (PDF) ISSNL: 1795-9594

ISSN: 1795-9594, Spatia

(3)

Sisältö

Tilastokatsauksen sisältö... 2

OSA I TILASTOKATSAUS KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMISESTA... 5

Tutkinnon vuosina 2010–2014 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2014 lopussa ... 5

Itä-Suomen yliopisto ... 5

Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2014 lopussa ... 5

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014 ... 10

Karelia-ammattikorkeakoulu ... 13

Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna vuoden 2014 lopussa ... 13

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ... 20

Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 20

Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu palvelut ... 20

Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu tekniikka ja kulttuuri ... 21

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee ... 22

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa ... 23

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo ... 24

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu ... 26

Perustutkinto, näyttötutkinto ... 27

Pohjois-Karjalan aikuisopisto ... 31

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut ... 32

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri ... 33

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee ... 34

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa ... 35

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ... 36

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu ... 37

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo ... 37

OSA II TEEMAKARTAT TYÖLLISYYDESTÄ, TYÖTTÖMYYDESTÄ JA ELINVOIMASTA ... 43

Työllisyys ... 43

Työttömyys... 46

Huoltosuhteet, osaaminen, muuttoliike ja elinvoima ... 53

(4)

Tilastokatsauksen sisältö

Tässä Pohjois-Karjalan työllisyysindikaattorit 1/2017 -julkaisussa esitetään koulutuksesta työelämään sijoit- tumisen tunnuslukuja sekä teemakarttoja työllisyydestä, työttömyydestä ja väestöstä. Lopun yhteenvetona kuvataan Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kunnan työllisyyttä, väestöä, osaa- mista ja taloutta kuvaavat elinvoimaindeksit. Tilastokatsaus on osa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä- Suomen yliopiston yhteistä Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) - hanketta.

Tilastokatsauksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen tietokantoja: Sijoittumispalvelu, Työvoima- ja elinkeinorakenne, Maaseutuindikaattorit, Toimialoittainen yrityspalvelu ja StatFin.

Kuvioluettelo

Kuvio 1. Kaikkien ja luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. ... 6 Kuvio 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 6 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 7 Kuvio 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 7 Kuvio 5. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. ... 8 Kuvio 6. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa kaupan ja hallinnonalan

ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014 ... 8 Kuvio 7. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysalan

ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014 ... 9 Kuvio 8. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014 ... 9 Kuvio 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue

vuonna 2014. ... 10 Kuvio 10. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden

pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 13 Kuvio 11. Luonnontieteiden alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan

ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 14 Kuvio 12. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia- ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 14 Kuvio 13. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 15 Kuvio 14. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, kulttuurialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan

ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. ... 15 Kuvio 15. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014 ... 16 Kuvio 16. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014 ... 16

(5)

Kuvio 17. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden

työllistymisalue vuonna 2014. ... 17 Kuvio 18. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. ... 20 Kuvio 19. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa

(tekniikka/kulttuuri) 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. ... 21 Kuvio 20. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. ... 22 Kuvio 21. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa

2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. ... 23 Kuvio 22. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla ja

Nurmeksessa 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 25 Kuvio 23. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Outokummussa

2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. ... 26 Kuvio 24. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja Pohjois- Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 ... 27 Kuvio 25. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kulttuurialan, yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan sekä luonnontieteiden toisen asteen ammatillisen

perustutkinnon suorittaneista 2011–31.7.2014. ... 28 Kuvio 26. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sosiaali-,

terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara- ja ympäristöalan toisen asteen

ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011–31.7.2014 ... 28 Kuvio 27. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tekniikan ja

liikenteen alalla, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011–31.7.2014 ... 29 Kuvio 28. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan aikuisopistossa 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 31 Kuvio 29. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 32 Kuvio 30. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa

(tekniikka/kulttuuri) 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 33 Kuvio 31. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011–2013

suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 34 Kuvio 32. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 35 Kuvio 33. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa

2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 36 Kuvio 34. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa

2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014... 37 Kuvio 35. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 37

Taulukkoluettelo

Taulukko 1. Luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 11 Taulukko 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 11 Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 12

(6)

Taulukko 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014

suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 12

Taulukko 5. Kulttuurialan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014 ... 18

Taulukko 6. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. ... 18

Taulukko 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulu- tutkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. ... 19

Taulukko 8. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritetut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot ... 38

Taulukko 9. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ... 39

Taulukko 10. PKKY:n oppilaitoksissa vuonna 2015 suoritetut ammatilliset perustutkinnot ... 40

Karttaluettelo Kartta 1. Työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä 2014 ... 43

Kartta 2. Miesten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 44

Kartta 3. Naisten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 45

Kartta 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 ... 46

Kartta 5. Työttömien miesten ja ulkomaalaisten osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 ... 47

Kartta 6. Nuorten (15–24-vuotiaat) osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 ... 48

Kartta 7. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15–24-vuotiaat miehet ... 49

Kartta 8. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15–24-vuotiaat naiset ... 50

Kartta 9. Yli 50 vuotta täyttäneiden osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 ... 51

Kartta 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017 ... 52

Kartta 11. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä .... 53

Kartta 12. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 54

Kartta 13.Väestöllinen huoltosuhde 2035 ... 55

Kartta 14. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 56

Kartta 15. 15–24-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina 2013–2015 suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 57

Kartta 16. 25–39-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto suhteutettuna 25–39-vuotiaiden keskiväkilukuun 2013–2015 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 58

Kartta 17. 40–64-vuotiaiden kuntien välinen nettomuutto vuosina 2013–2015 suhteutettuna ikäryhmän tarkasteluajanjakson keskiväkilukuun Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 59

Kartta 18. Yli 65-vuotiaiden ja työikäisten osuus väestöstä vuonna 2014 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä . 60 Kartta 19. Yli 65-vuotiaiden maassamuuton tulomuutto vuosina 2013–2015 Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä ... 61

Kartta 20. Kuntien elinvoimaindeksi ... 62

(7)

OSA I TILASTOKATSAUS KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMISESTA

Tutkinnon vuosina 2010–2014 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2014 lopussa

Itä-Suomen yliopisto

Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2014 lopussa



Itä-Suomen yliopistossa suoritettiin vuosina 2010–2014 yhteensä 6 265 ylempää korkeakoulututkin- toa, joista 1 143 suoritettiin luonnonvara-alalla, 1 356 kaupan- ja hallinnon alalla, 1 819 sosiaali- ja terveysalalla sekä 1 947 humanistisella ja opetusalalla.



Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2010–2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuo- den 2014 lopussa työllisenä 65 prosenttia, työllisenä opiskelijana 17 prosenttia ja työttömänä oli kah- deksan prosenttia.



Luonnonvara-alalta valmistuneista 46 prosenttia oli työllisiä ja 23 prosenttia oli työllisiä opiskelijoita.

Parhaiten luonnonvara-alalta valmistuneista työllistyivät maantieteilijät.



Työllisten opiskelijoiden osuus oli suurin filosofian maistereissa, joilla oli tutkinto fysiikan alalta.



Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä oli 70 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli yli 14 prosenttia ja työttömänä oli kahdeksan prosenttia.



Sosiaali- ja terveysalalta työllistyttiin parhaiten, työllisenä oli 68 prosenttia ja työllisenä opiskelijana 24 prosenttia, lääketieteen lisensiaateista työllisiä oli yhteensä 96 prosenttia.



Humanistisen ja opetusalan tutkinnon suorittaneista työllisiä oli 71 prosenttia ja työllisiä opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia.



Kotitalousopettajat, erityisopettajat ja luokanopettajat työllistyivät parhaiten humanistisen ja ope- tusalan korkeakoulututkinnon suorittaneista.



Kielen tutkimuksen alan maisteritutkinnon suorittajia oli määrällisesti vähän, heistä 36 prosenttia muutti pois maasta, mikä johtuu siitä, että kansainvälisissä maisteriohjelmissa on paljon ulkomaalai- sia opiskelijoita.



Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat koulutusaloittain ja koulutusalojen sisällä tutkinnon suoritta- neet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuu- den mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä vuosilta 2010–

2014.

(8)

Kuvio 1. Kaikkien ja luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suoritta- neiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

(9)

Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

(10)

Kuvio 5. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 6. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(11)

Kuvio 7. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 8. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Itä-Suomen yliopistossa humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(12)

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014



Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2010–2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työlli- sistä (N=5 146) 23 prosentilla työpaikka sijaitsi Pohjois-Savossa, 22 prosentilla Uudellamaalla ja 17 prosentilla Pohjois-Karjalassa.



Luonnonvara-alan tutkinnon suorittaneista työllisistä Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon sijoittui yhteensä 55 prosenttia ja Uudellemaalle 18 prosenttia.



Kaupan ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työssä olleista yhteensä 43 prosenttia sijoittui Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon ja 31 prosenttia Uudellemaalle.



Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneista työllisistä Pohjois-Savoon jäi 30 prosenttia. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneista kahdeksan prosenttia sijoittui Pohjois-Karjalaan, Etelä-Sa- voon ja Keski-Suomeen sijoittui seitsemän prosenttia molempiin ja Uudellemaalle 20 prosenttia.



Humanistisen ja opetusalan tutkinnon suorittaneista työllisistä 21 prosenttia oli työssä Uudella- maalla, 21 prosenttia Pohjois-Karjalassa, 12 prosenttia Pohjois-Savossa ja 6–8 prosenttia oli työssä Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Kuvio 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(13)

Taulukko 1. Luonnonvara-alan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue 1. Luonnonvara-ala Luonnontieteellinen

(%) Metsätieteet

(%)

N (%)

Uusimaa 138 17,6 19,3 8,5

Varsinais-Suomi 13 1,7 1,8 0,8

Satakunta 7 0,9 0,8 1,7

Kanta-Häme 5 0,6 0,3 2,5

Pirkanmaa 32 4,1 3,5 7,6

Päijät-Häme 18 2,3 2,0 4,2

Kymenlaakso 20 2,6 2,9 0,8

Etelä-Karjala 14 1,8 1,5 3,4

Etelä-Savo 27 3,5 2,9 6,8

Pohjois-Savo 233 29,8 32,8 12,7

Pohjois-Karjala 195 24,9 24,1 29,7

Keski-Suomi 22 2,8 2,6 4,2

Etelä-Pohjanmaa 8 1,0 0,6 3,4

Pohjanmaa 3 0,4 0,3 0,8

Keski-Pohjanmaa 6 0,8 0,9 0,0

Pohjois-Pohjanmaa 17 2,2 1,8 4,2

Kainuu 15 1,9 1,4 5,1

Lappi 9 1,2 0,8 3,4

Koko maa yht. % 100 100 100

Koko maa N 782 782 664 118

Taulukko 2. Kaupan ja hallinnonalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue 3. Kauppa ja hallinto Yhteiskuntatieteelli-

nen (%) Kauppatieteellinen N (%) (%)

Uusimaa 348 30,7 28,5 34,9

Varsinais-Suomi 18 1,6 1,6 1,6

Satakunta 3 0,3 0,3 0,3

Kanta-Häme 24 2,1 2,5 1,3

Pirkanmaa 27 2,4 1,7 3,6

Päijät-Häme 19 1,7 1,5 2,1

Kymenlaakso 38 3,4 4,3 1,6

Etelä-Karjala 37 3,3 4,0 1,8

Etelä-Savo 52 4,6 6,0 1,8

Pohjois-Savo 283 25,0 23,2 28,4

Pohjois-Karjala 201 17,7 17,9 17,4

Keski-Suomi 27 2,4 2,7 1,8

Etelä-Pohjanmaa 1 0,1 0,1 0,0

Pohjanmaa 2 0,2 0,1 0,3

Keski-Pohjanmaa 5 0,4 0,7 0,0

Pohjois-Pohjan-

maa 25 2,2 2,7 1,3

Kainuu 18 1,6 1,9 1,0

Lappi 6 0,5 0,4 0,8

Koko maa yht. % 100 100 100

Koko maa N 1134 1134 750 384

(14)

Taulukko 3. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue 5. Sosiaali- ja terveys Terveystieteiden koulutus

(%)

Lääketieteellinen koulutus

(%)

Farmasian koulutus N (%) (%)

Uusimaa 335 20,1 34,6 12,1 18,2

Varsinais-Suomi 33 2,0 2,4 2,2 0,0

Satakunta 25 1,5 1,3 1,0 4,3

Kanta-Häme 13 0,8 1,5 0,4 0,5

Pirkanmaa 83 5,0 4,1 4,4 10,0

Päijät-Häme 59 3,5 3,9 3,4 3,3

Kymenlaakso 49 2,9 3,9 2,4 2,9

Etelä-Karjala 49 2,9 3,2 3,2 1,4

Etelä-Savo 120 7,2 7,4 7,4 5,7

Pohjois-Savo 507 30,4 22,9 36,6 22,5

Pohjois-Karjala 131 7,9 5,4 10,0 4,8

Keski-Suomi 112 6,7 2,6 9,6 4,8

Etelä-Pohjanmaa 27 1,6 0,9 1,6 3,3

Pohjanmaa 16 1,0 0,7 0,9 1,9

Keski-Pohjanmaa 20 1,2 0,7 1,1 2,9

Pohjois-Pohjanmaa 33 2,0 1,7 0,9 7,7

Kainuu 26 1,6 1,9 1,1 2,9

Lappi 25 1,5 0,4 1,7 2,9

Ahvenanmaa 3 0,2 0,6 0,0 0,0

Koko maa yht. % 100 100 100 100

Koko maa N 1666 1666 538 917 209

Taulukko 4. Humanistisen ja opetusalan ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue 7. Humanistinen

ja opetusala Teologi- nen koulu-

tus (%)

Humanisti- nen koulutus

(%)

Kasvatustieteelli-

nen (%) Psykologian (%)

N (%)

Uusimaa 332 21,2 11,8 24,0 22,3 15,9

Varsinais-Suomi 22 1,4 2,8 1,2 1,3 0,0

Satakunta 15 1,0 3,4 1,0 0,6 0,0

Kanta-Häme 18 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2

Pirkanmaa 75 4,8 5,6 3,6 5,3 3,7

Päijät-Häme 66 4,2 1,1 3,8 5,1 3,7

Kymenlaakso 94 6,0 2,2 6,0 6,9 4,9

Etelä-Karjala 116 7,4 4,5 4,8 9,3 6,1

Etelä-Savo 117 7,5 5,6 5,3 9,3 2,4

Pohjois-Savo 181 11,6 12,4 9,4 12,3 13,4

Pohjois-Karjala 330 21,1 15,2 32,1 16,3 29,3

Keski-Suomi 48 3,1 6,7 2,2 3,0 0,0

Etelä-Pohjanmaa 22 1,4 2,8 0,5 1,7 0,0

Pohjanmaa 9 0,6 0,6 0,5 0,7 0,0

Keski-Pohjanmaa 10 0,6 3,4 0,0 0,3 1,2

Pohjois-Pohjanmaa 60 3,8 11,2 1,4 2,6 13,4

Kainuu 24 1,5 5,1 1,2 0,9 2,4

Lappi 26 1,7 4,5 1,7 1,0 2,4

Ahvenanmaa 1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0

Koko maa yht. % 100 100 100 100 100

Koko maa N 1566 1566 178 417 889 82

(15)

Karelia-ammattikorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna vuoden 2014 lopussa



Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina 2010–2014 suoritettiin yhteensä 3 130 ammattikorkeakou- lututkintoa, joista sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettiin 1 101, yhteiskuntatieteiden, liiketa- louden ja hallinnon alalla 442, tekniikan ja liikenteen alalla 652, matkailu- ravitsemis- ja talousalalla 183, luonnonvara- ja ympäristöalalla 259, luonnontieteiden alalla 87 ja kulttuurialalla 406.



Kaikista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden 2014 lopussa 72 prosenttia työllisiä ja 7 prosenttia työllisiä opiskelijoita. Työllisten opiskelijoiden osuus vaihteli koulutusaloittain 5–11 prosentin välillä.



Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät ammattikorkeakou- lututkinnon suorittaneista parhaiten ja heistä yhteensä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 86 prosent- tia.



Heikoiten työllistyttiin luonnontieteiden alalta, josta 61 prosenttia oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita ja 32 prosenttia oli työttömiä.



Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat koulutusaloittain ja koulutusalojen sisällä tutkinnon suoritta- neet on järjestetty suuruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuu- den mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä vuosilta 2010–

2014.

Kuvio 10. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

(16)

Kuvio 11. Luonnontieteiden alan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä kulttuurialan

ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 12. Luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia- ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

(17)

Kuvio 13. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde:

Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuvio 14. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, kulttuurialan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan

ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(18)

Kuvio 15. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde:

Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 16. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 2010–2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(19)

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014



Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina 2010–2014 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten (N=2 475) työllistymismaakunta oli vuoden 2014 lopussa 69 prosentilla Pohjois-Karjala, 10 prosentilla Uusimaa ja viidellä prosentilla Pohjois-Savo, kolmella prosentilla Etelä-Savo ja Etelä-Kar- jala. Kaksi prosenttia tutkinnon suorittaneista työllisistä työskenteli Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuvio 17. Ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(20)

Taulukko 5. Kulttuurialan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä luonnontieteiden alan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014

suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue Musiikkipedagogi (AMK)

(%)

Artenomi (AMK)

(%)

Muotoilija (AMK)

(%)

Kuvataiteilija (AMK)

(%)

Medianomi (AMK)

(%)

Tradenomi, tal., hall., markk. (%)

Tradenomi, tie- tojenkäsittely

(%)

Uusimaa 11,6 23,8 21,7 23,1 32,6 13,0 24,5

Varsinais-Suomi 0,0 0,0 1,2 0,0 0,0 0,8 1,9

Satakunta 7,0 0,0 2,4 0,0 0,0 0,6 0,0

Kanta-Häme 0,0 0,0 2,4 0,0 1,1 0,6 1,9

Pirkanmaa 2,3 0,0 1,2 7,7 4,2 1,1 5,7

Päijät-Häme 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0

Kymenlaakso 7,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,3 1,9

Etelä-Karjala 2,3 0,0 2,4 0,0 2,1 0,8 0,0

Etelä-Savo 2,3 0,0 3,6 7,7 2,1 1,7 0,0

Pohjois-Savo 4,7 9,5 10,8 0,0 3,2 2,2 3,8

Pohjois-Karjala 55,8 52,4 47,0 61,5 48,4 76,0 58,5

Keski-Suomi 2,3 0,0 4,8 0,0 5,3 0,8 0,0

Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Pohjois-Pohjanmaa 2,3 4,8 2,4 0,0 1,1 0,8 1,9

Kainuu 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0

Lappi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0

Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 100 100

Koko maa N 43 21 83 13 95 362 53

Taulukko 6. Tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakoulututkinnon Karelia- ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus,

Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue Insinööri (AMK),

kone- tekn.

(%)

Insinööri (AMK), sähkö- tekn. (%)

Insinööri (AMK),

tieto- tekn.

(%)

Insinööri (AMK), ym-

päristö- tekn.

(%)

Insinööri (AMK), puunjalos-

tustekn.

(%)

Insinööri (AMK), mate-

riaalitekn.

(%)

Insinööri (AMK), rakennus, yhdysk.

(%)

Agrologi (AMK)

(%)

Metsäta- lous-insi- nööri (AMK)

(%)

Uusimaa 10,5 15,9 5,2 5,3 6,3 4,0 14,3 1,8 2,2

Varsinais-Suomi 0,9 1,2 0,0 2,6 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5

Satakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 0,7

Kanta-Häme 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Pirkanmaa 0,0 0,0 1,0 7,9 0,0 4,0 1,4 0,0 0,0

Päijät-Häme 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 0,7 0,0 3,7

Kymenlaakso 0,0 2,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 3,6 0,7

Etelä-Karjala 0,0 4,9 1,0 2,6 0,0 0,0 3,4 20,0 5,2

Etelä-Savo 2,6 2,4 0,0 2,6 6,3 8,0 5,4 12,7 8,9

Pohjois-Savo 1,8 8,5 1,0 10,5 6,3 0,0 2,7 3,6 8,1

Pohjois-Karjala 78,1 62,2 86,6 65,8 68,8 80,0 62,6 43,6 54,1

(21)

Keski-Suomi 0,9 1,2 1,0 0,0 0,0 0,0 3,4 10,9 3,7

Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 0,0

Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 0,0

Pohjois-Pohjanmaa 1,8 1,2 0,0 2,6 6,3 0,0 2,0 0,0 3,7

Kainuu 0,9 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 2,7 0,0 5,9

Lappi 0,9 0,0 3,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8 1,5

Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Koko maa N 114 82 97 38 16 25 147 55 135

Taulukko 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan

ammattikorkeakoulututkinnon Karelia-ammattikorkeakoulussa 2010–2014 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Työllistymisalue Sairaanhoitaja (AMK)

(%)

Terveydenhoitaja (AMK)

(%)

Bioanalyytikko (AMK)

(%)

Fysioterapeutti (AMK)

(%)

Sosionomi (AMK), sosiaaliala

(%)

Restonomi (AMK), matkailu

(%)

Uusimaa 4,4 6,5 8,9 7,5 5,7 13,3

Varsinais-Suomi 0,9 0,0 0,0 0,8 0,9 0,7

Satakunta 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Kanta-Häme 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Pirkanmaa 2,4 1,1 0,0 3,3 2,6 3,5

Päijät-Häme 0,4 0,0 0,0 4,2 0,4 0,0

Kymenlaakso 0,2 0,0 7,1 3,3 0,0 0,0

Etelä-Karjala 0,4 1,1 19,6 2,5 2,2 1,4

Etelä-Savo 1,1 0,0 3,6 5,8 3,0 1,4

Pohjois-Savo 4,6 5,4 1,8 5,0 6,5 5,6

Pohjois-Karjala 81,5 84,9 50,0 52,5 72,6 67,1

Keski-Suomi 1,1 1,1 1,8 1,7 1,7 2,1

Etelä-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7

Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0

Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Pohjois-Pohjanmaa 1,3 0,0 3,6 4,2 0,4 2,1

Kainuu 0,9 0,0 3,6 8,3 3,5 1,4

Lappi 0,2 0,0 0,0 0,0 0,4 0,7

Koko maa yht. % 100 100 100 100 100 100

Koko maa N 454 93 56 120 230 143

(22)

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014

Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu palvelut



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa (Joensuu palvelut) toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011–31.7.2014 suorittaneista (N=1 405) oli vuoden 2014 lopussa 52 prosenttia työllisiä, työllisiä opiskelijoita oli 14 prosenttia, työttömiä oli 17 prosenttia.



Parhaiten olivat työllistyneet lähihoitajat sekä hius- ja kauneudenhoitoalalla toisen asteen ammatil- lisen tutkinnon suorittaneet.



Heikoiten olivat työllistyneet tieto- ja viestintätekniikan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorit- taneet. Heistä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli yhteensä 32 prosenttia ja työttömänä oli 30 pro- senttia tutkinnon suorittaneista.



Kuviot pääasiallisesta toiminnasta ovat oppilaitoksittain ja tutkinnon suorittaneet on järjestetty suu- ruusjärjestykseen työllisten ja työllisten opiskelijoiden yhteenlasketun osuuden mukaan. Suluissa on mainittu tutkinnon suorittaneiden yhteenlaskettu määrä ajalta 2011–31.7.2014.

Kuvio 18. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011–

31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(23)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu tekniikka ja kulttuuri



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa (Joensuu tekniikka ja kulttuuri) toisen asteen ammatillisen pe- rustutkinnon ajalla 2011–31.7.2014 suorittaneista (N=1 517) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä yh- teensä 38 prosenttia, työllisiä opiskelijoita 11 prosenttia ja työttömiä 29 prosenttia.



Parhaiten työllistyivät maanmittausalan logistiikan ja talotekniikan alan tutkinnon suorittaneet.



Heikoiten työllistyivät tieto- ja tietoliikenne alalta sekä kuvallisen ilmaisun alalta tutkinnon suo- rittaneet. Molemmista koulutusaloista valmistuneista yli 40 prosenttia oli työttöminä vuonna 2014.

Kuvio 19. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa

(tekniikka/kulttuuri) 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(24)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä 2011–31.7.2014 suorittaneista (N=439) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 41 prosenttia työllisiä, 11 prosenttia oli työllisiä opiskelijoita ja työttömiä oli 28 prosenttia.



Parhaiten työllistyivät lähihoitajiksi valmistuneet, heistä yhteensä työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 88 prosenttia ja työttömiä oli kuusi prosenttia.



Toiseksi parhaiten työllistyivät maatalousalalta valmistuneet, joista oli työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 56 prosenttia ja työttömänä oli 23 prosenttia.

Kuvio 20. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(25)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011–

31.7.2014 suorittaneista (N=390) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä 40 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia, päätoimisia opiskelijoita oli 13 prosenttia ja työttömänä oli 27 prosenttia.



Lähihoitajat työllistyivät parhaiten, heistä oli työllisiä ja työllisiä opiskelijoista yhteensä 78 prosenttia.



Kone- ja metallialan tutkinnon suorittaneista työllistyi yhteensä 57 prosenttia ja sähköalan tutkinnon suorittaneista 56 prosenttia.



Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneista työllistyi pienin osa (14 %), mutta heistä päätoi- misia opiskelijoita oli 45 prosenttia.



Työttömien osuudet olivat suurimmat rakennusalan (47 %) ja prosessiteollisuuden alan tutkinnon (46

%) suorittaneissa.

Kuvio 21. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(26)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä 2011–31.7.2014 suorittaneista (N=125) oli vuoden 2014 lopussa työllisinä 62 prosenttia, kaksi pro- senttia oli työllisiä opiskelijoita, päätoimisia opiskelijoita oli yhdeksän prosenttia ja työttömiä oli 20 prosenttia.



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011–

31.7.2014 suorittaneista (N=364) oli vuoden 2014 lopussa työllisiä 39 prosenttia, 10 prosenttia työl- lisiä opiskelijoita, 15 päätoimisia opiskelijoita ja työttömänä 27 prosenttia.



Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta tutkinnon suorittaneiden työllistyminen oli hei- kointa tieto- ja viestintätekniikasta valmistuneissa (18 %), joista kuitenkin päätoimisina

opiskelijoina oli 46 prosenttia.



Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta rakennusalan tutkinnon suorittaneista oli toiseksi vähiten työllisiä ja työllisiä opiskelijoita (41 %) ja työttömänä heistä oli 46 prosenttia. Rakennusalalta tutkinnon suorittaneista vain harva jatkoi opintoja valmistumisensa jälkeen.



Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta matkailualan tutkinnon suorittaneista työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 44 prosenttia, heistä päätoimisia opiskelijoita oli 31 prosenttia ja työttömiä oli 19 prosenttia.



Pohjois-Karjalan ammattiopistosta Nurmeksesta hotelli-, ravintola ja catering alalta valmistuneista

työllistyi yhteensä 69 prosenttia ja hotelli- ja ravintola-alalta 75 prosenttia (työlliset + työlliset opis-

kelijat).

(27)

Kuvio 22. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla ja Nurmeksessa 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(28)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu



Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aikavälillä 2011–31.7.2014 suorittaneista (N=602) oli vuoden 2014 lopussa työllistynyt 35 prosenttia, työllisiä opiskelijoita oli 12 prosenttia, työttömiä 26 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoita oli 17 prosenttia.



Parhaiten työllistyivät (työlliset + työlliset opiskelijat) lähihoitajat (70 %), suunnitteluassistentit (68

%) ja kone- ja metallialan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet (62 %).



Työttömien osuus oli suurin tieto- ja tietoliikennealan tutkinnon suorittaneista (44 %). Heistä päätoi- misia opiskelijoita oli 24 prosenttia.



Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneista työttöminä oli 42 prosenttia, päätoimisia opiskeli- joita oli 21 prosenttia ja työllisiä opiskelijoita oli seitsemän prosenttia.



Sähköalan perustutkinnon suorittaneista 25 prosenttia oli työllisiä, päätoimisena opiskelijana oli 31 prosenttia ja työttömänä oli 19 prosenttia.

Kuvio 23. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Outokummussa 2011–

31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(29)

Perustutkinto, näyttötutkinto



Pohjois-Karjalan aikuisopistossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) suorit- taneista (N=1 413) työllisiä ja työllisiä opiskelijoita oli 70 prosenttia, työttömiä oli 19 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoita seitsemän prosenttia vuoden 2014 lopussa.



Parhaiten olivat työllistyneet (työlliset + työlliset opiskelijat) turvallisuusalan (85 %), lähihoitajan (84

%) ja kiinteistönpalvelujen (82 %) tutkinnon suorittaneet.



Työttömänä oli eniten puualan (63 %), puutarhurin ja puutarhatyöntekijän (46 %) sekä metsäalan (39

%) tutkinnon suorittaneita.

Kuvio 24. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto) Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja Pohjois- Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011–31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014. Lähde:

Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(30)

Kuvio 25. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kulttuurialan, yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan sekä luonnontieteiden toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011–31.7.2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Kuvio 26. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, luonnonvara- ja ympäristöalan toisen asteen ammatillisen

perustutkinnon suorittaneista 2011–31.7.2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(31)

Kuvio 27. Työllisten ja työttömien osuus vuoden 2014 lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tekniikan ja liikenteen alalla, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 2011–31.7.2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(32)

Työllisten tutkinnon suorittaneiden työllistymisalue Suomessa vuonna 2014



Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän eri oppilaitoksista vuosina 2011–2013 ammatillisen perus- tutkinnon suorittaneiden työllisten työllistymisalue oli suurimmalla osalla Pohjois-Karjala vuonna 2014. Työllistymisalueet on kuvioissa jaettu Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin, Pohjoisen Suomen maakuntiin, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen.



Pohjois-Karjalan aikuisopiston luonto- ja ympäristöalan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011–

2013 suorittaneista työllisistä vuoden 2014 lopussa oli työllistynyt Pohjois-Karjalaan 37 prosenttia, Pohjoiseen Suomeen 22 prosenttia, naapurimaakuntiin ja muualle Suomeen 16 prosenttia sekä Uu- dellemaalle yhdeksän prosenttia. (Kuvio 28.)



Pohjois-Karjalan ammattiopiston (Joensuu tekniikka ja kulttuuri) viestintä- ja informaatiotieteiden, käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011–2013 suorit- taneista, jotka olivat työllisiä vuoden 2014 lopussa, olivat työllistyneet Pohjois-Karjalan ulkopuolelle useammin kuin muilta ammattiopiston koulutusaloilta (Kuvio 30.)



Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kiteen maatilatalouden sekä luonnonvara- ja ympäristöalan amma- tillisen perustutkinnon vuosina 2011–2013 suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työllisenä olleista 43 prosenttia työllistyi Pohjois-Karjalaan ja 44 prosenttia Pohjois-Karjalan naapurimaakuntiin vuonna 2014. (Kuvio 31.)



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa teatterin ja tanssin, viestintä- ja informaatiotie- teiden, käsi- ja taideteollisuuden sekä kulttuurialan ammatillisen perustutkinnon vuosina 2011–2013 suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työllisenä olleista huomattavasti suurempi osa työllistyi Poh- jois-Karjalan ulkopuolelle kuin ammattiopiston muilta koulutusaloilta. Ammattiopistossa kaikkien opintoalojen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista, jotka olivat työllisenä vuoden 2014 lo- pussa, työllistyi 56 prosenttia Pohjois-Karjalaan, Uudellemaalle 17 prosenttia ja Pohjois-Karjalan naa- purimaakuntiin 16 prosenttia vuonna 2014. (Kuvio 34.)



Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla kaikista vuosina 2011–2013 ammatillisen tutkinnon

suorittaneista ja vuoden 2014 lopussa työssä olleista 47 prosenttia työllistyi Pohjois-Karjalaan ja Poh-

jois-Karjalan naapurimaakuntiin 42 prosenttia vuonna 2014.

(33)

Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Kuvio 28. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan aikuisopistossa 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(34)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut

Kuvio 29. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (palvelut) 2011–

2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(35)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri

Kuvio 30. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa (tekniikka/kulttuuri) 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(36)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee

Kuvio 31. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Kiteellä 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(37)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa

Kuvio 32. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(38)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

Kuvio 33. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Nurmeksessa 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(39)

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu

Kuvio 34. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

Kuvio 35. Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla 2011–2013 suorittaneiden työllistymisalue vuonna 2014. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu.

(40)

Taulukko 8. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2015 suoritetut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot

Yht. Miehet Naiset

N N N %

Tutkinnot yhteensä 1380 470 910 65,9

1 Luonnonvara-ala yht. 276 153 123 44,6

742101 FM, matematiikka 26 14 12 46,2

742201 FM, tietojenkäsittelytiede 54 44 10 18,5

742301 FM, fysiikka 33 25 8 24,2

742401 FM, kemia 39 15 24 61,5

742601 FM, maantiede 7 4 3 42,9

742701 FM, biologia 25 7 18 72,0

742702 FM, biotieteet, biokemia 22 5 17 77,3

742703 FM, ympäristötiede 17 10 7 41,2

742999 FM, muu luonnont. ala 14 7 7 50,0

762202 MMM, metsätalous 39 22 17 43,6

3 Kaupan ja hallinnon ala yht. 350 132 218 62,3

732101 KTM, liiketaloustieteet 120 64 56 46,7

732105 KTM, yhteiskuntatieteet 1 1 0 0,0

733202 YTM, taloustieteet 16 6 10 62,5

733203 YTM, sosiaalitieteet 123 22 101 82,1

733207 YTM, filosofia 4 1 3 75,0

733210 YTM, alue- ja ympäristötieteet 8 4 4 50,0

733301 HTM, hallintotieteet 64 29 35 54,7

733310 HTM, alue- ja ympäristötieteet 8 2 6 75,0

734101 Oikeustieteen maisteri 4 2 2 50,0

734102 Kansainv. ja vert.oik.t.maist. 2 1 1 50,0

5 Sosiaali- ja terveysala yht. 337 98 239 70,9

772101 Lääketieteen lisensiaatti 131 59 72 55,0

772201 Hammaslääketieteen lis. 16 5 11 68,8

772401 Proviisori 45 12 33 73,3

772501 Terveystieteiden maisteri 145 22 123 84,8

7 Humanistinen ja opetusala yht. 417 87 330 79,1

712101 KM, luokanopettaja 103 20 83 80,6

712102 KM, erityisopettaja 24 4 20 83,3

712104 KM, kotitalousopettaja 17 1 16 94,1

712105 KM, käsityönopettaja 14 0 14 100,0

712108 KM, perusk.,lukion opinto-ohj. 28 3 25 89,3

712201 KM, kasvatustiede 15 2 13 86,7

712202 KM, aikuiskasvatus 10 0 10 100,0

712203 KM, erityispedagogiikka 3 0 3 100,0

726101 FM, suomen kieli 19 1 18 94,7

726102 FM, ruotsin kieli 4 0 4 100,0

726103 FM, englannin kieli 22 9 13 59,1

726104 FM, saksan kieli 6 0 6 100,0

726106 FM, venäjän kieli 3 0 3 100,0

726203 FM, englannin käänt., tulkk. 8 2 6 75,0

726204 FM, saksan käänt., tulkk. 3 1 2 66,7

726206 FM, venäjän käänt., tulkk. 7 1 6 85,7

726301 FM, historia 25 15 10 40,0

726401 FM, kirjallisuuden tutkimus 11 1 10 90,9

726402 FM, kulttuurien tutkimus 16 4 12 75,0

726403 FM, kielentutkimus 8 3 5 62,5

727101 Teol. maist. 44 17 27 61,4

733501 Psykologian maisteri 27 3 24 88,9

(41)

Taulukko 9. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot

Yht. Miehet Naiset

N N N %

Tutkinnot yhteensä 694 286 408 58,8

2 Kulttuuriala, yhteensä 105 39 66 62,9

611101 Musiikkipedagogi (AMK) 13 8 5 38,5

621101 Artenomi (AMK) 1 0 1 100,0

621102 Muotoilija (AMK) 56 13 43 76,8

621201 Muusikko (AMK) 2 1 1 50,0

621601 Medianomi (AMK) 33 17 16 48,5

3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala, yhteensä 120 42 78 65,0 631101 Tradenomi, tal., hall., markk. 120 42 78 65,0 4 Luonnontieteiden ala, yhteensä 16 13 3 18,8 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 16 13 3 18,8 5 Tekniikan ja liikenteen ala, yhteensä 131 114 17 13,0

651101 Ins. (AMK), konetekniikka 29 28 1 3,4

651201 Ins. (AMK), sähkötekniikka 19 19 0 0,0

651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 19 19 0 0,0

651403 Ins. (AMK), ympäristötekniikka 23 15 8 34,8 651501 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 41 33 8 19,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 49 28 21 42,9

661101 Agrologi (AMK) 19 5 14 73,7

661301 Metsätalousinsinööri (AMK) 30 23 7 23,3

7 Sos., terveys- ja liikunta-ala, yhteensä 237 43 194 81,9

671101 Sairaanhoitaja (AMK) 139 24 115 82,7

671103 Terveydenhoitaja (AMK) 23 0 23 100,0

671104 Bioanalyytikko (AMK) 1 1 0 0,0

671112 Fysioterapeutti (AMK) 28 13 15 53,6

671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 46 5 41 89,1 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala, yhteensä 36 7 29 80,6

681102 Restonomi (AMK), matkailu 36 7 29 80,6

(42)

Taulukko 10. PKKY:n oppilaitoksissa vuonna 2015 suoritetut ammatilliset perustutkinnot Yht. Miehet Naiset

N N N %

P-K:n Aikuisopisto

Näyttötutkinnot yhteensä 358 132 226 63,1

3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 26 4 22 84,6

301 Liiketalous ja kauppa 26 4 22 84,6

5 Tekniikan ja liikenteen ala 106 80 26 24,5

501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 24 23 1 4,2

502 Kone-, met.- ja energiatekn. 20 19 1 5,0

503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 14 14 0 0,0

506 Elintarvikeala ja biotekn. 16 4 12 75,0

507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 21 14 7 33,3

599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 11 6 5 45,5

6 Luonnonvara- ja ympäristöala 58 22 36 62,1

601 Maatilatalous 25 11 14 56,0

602 Puutarhatalous 26 4 22 84,6

604 Metsätalous 7 7 0 0,0

7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 127 19 108 85,0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 127 19 108 85,0

8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 41 7 34 82,9

801 Matkailuala 1 0 1 100,0

802 Majoitus- ja ravitsemisala 18 5 13 72,2

804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 22 2 20 90,9

P-K:n amm.opisto Joensuu palv.

Perustutkinnot yhteensä 379 90 289 76,3

4 Luonnontieteiden ala 15 12 3 20,0

402 Tietojenkäsittely 15 12 3 20,0

506 Elintarvikeala ja biotekn. 16 1 15 93,8

7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 138 23 115 83,3

703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 100 22 78 78,0

710 Kauneudenhoitoala 38 1 37 97,4

801 Matkailuala 15 1 14 93,3

804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 11 0 11 100,0

P-K:n amm.opisto Joensuu tk/ku

Perustutkinnot yhteensä 436 350 86 19,7

2 Kulttuuriala 54 17 37 68,5

201 Käsi- ja taideteollisuus 32 12 20 62,5

202 Viestintä ja inform.tieteet 22 5 17 77,3

504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 30 30 0 0,0

508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 14 0 14 100,0

509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 72 62 10 13,9

(43)

Näyttötutkinnot yhteensä 6 4 2 33,3

P-K:n amm.opisto Kitee

Perustutkinnot yhteensä 100 45 55 55,0

601 Maatilatalous 23 6 17 73,9

P-K:n amm.opisto Lieksa

Perustutkinnot yhteensä 76 43 33 43,4

P-K:n amm.opisto Nurmes

801 Matkailuala 9 4 5 55,6

P-K:n amm.opisto Outokumpu

Perustutkinnot yhteensä 180 83 97 53,9

2 Kulttuuriala 95 45 50 52,6

201 Käsi- ja taideteollisuus 4 1 3 75,0

202 Viestintä ja inform.tieteet 80 44 36 45,0

204 Teatteri ja tanssi 11 0 11 100,0

(44)

504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 11 10 1 9,1

505 Graafinen ja viestintätekn. 5 4 1 20,0

599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 11 3 8 72,7

P-K:n amm.opisto Valtimo

Perustutkinto, näyttötutkinto

Tutkinnot yhteensä 27 26 1 3,7

(45)

Työllisyysaste kuvaa työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä (15–64-vuotiaat)

 Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomen maakunnan pohjoisosissa työllisyysaste oli maan alhaisinta.

 Pohjois-Karjalan kunnista Kontiolahdella ja Liperissä oli maakunnan korkein työllisyysaste ja alhaisin se oli Juuassa ja Lieksassa.

 Heinäveden työllisyysaste oli 57,1 %.

OSA II TEEMAKARTAT TYÖLLISYYDESTÄ, TYÖTTÖMYYDESTÄ JA ELINVOIMASTA Työllisyys

Kartta 1. Työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Hei- nävedellä 2014

(46)

 Miesten työllisyysaste oli korkein Kontiolahdella (66,1 %) ja Liperissä (63 %).

 Miesten alhaisin työllisyysaste oli Juuassa (47,6 %), Rääkkylässä (49,1 %) ja Lieksassa (50,3 %).

 Heinävedellä miesten työllisyysaste oli 53,1 %.

Kartta 2. Miesten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä

(47)

 Naisten työllisyysaste oli korkeammalla tasolla kuin miesten. Suomessa oli 116 kuntaa, joissa miesten työllisyysaste oli alle 60 prosenttia ja nai- silla se oli alle 60 prosenttia 42 kunnassa. Pohjois-Karjalassa (Heinävesi mukaan luettuna) naisten työllisyysaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Koko maan tasolla ero oli 3,1 prosenttiyksikköä naisten eduksi.

 Naisten korkein työllisyysaste oli Kontiolahdella (68,3 %) ja alhaisin Lieksassa (56,2 %).

Kartta 3. Naisten työllisyysaste vuonna 2014 koko maassa sekä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä

(48)

Työttömyys

Kartta 4. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017

 Maaliskuun lopussa 2017 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 17,1 prosenttia.

Heinävedellä työttömänä oli työvoimasta 16,3 prosenttia.

 Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden työttömien yhteenlasketun määrän osuus em. kuntien työvoimasta oli samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa.

 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Kontiolahdella ja Liperissä ja suurin Ilomantsissa ja Liek- sassa.

 Työttömyys oli Pohjois-Karjalan kunnista kolmessa (Li- peri, Kontiolahti, Valtimo) alemmalla tasolla kuin Heinä- vedellä.

(49)

Kartta 5. Työttömien miesten ja ulkomaalaisten osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017

 Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa ja Heinävedellä työttömistä suurempi osa oli miehiä kuin naisia. Miesten osuus työttömistä oli korkein Juuassa (66, 3%) ja Valtimolla ja Ilomantsissa, joissa se oli molemmissa 64,8 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus työttömistä oli suurin Tohmajärvellä (9,3 %) ja toiseksi suurin Joen- suussa (7,7 %).

(50)

Kartta 6. Nuorten (15–24-vuotiaat) osuus työttömistä Pohjois- Karjalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017

 Maaliskuun lopussa 2017 alle 25-vuotiaiden nuorten osuus työttömistä oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 11,6 prosenttia.

 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus työ- voimasta oli alhaisin Valtimolla (4,8 %) ja Polvijärvellä (5,2 %) ja suurin Joensuussa (14,9 %) ja Kontiolahdella (11,3 %).

(51)

 Pääasiallisen toiminnan mukaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus alle 25-vuotiaissa miehissä oli suurin Pohjois-Karjalassa Lieksassa (25,9 %), Ilomantsissa (25,3 %) ja Nurmeksessa (24 %). Näissä kunnissa tämä osuus oli maan korkeinta tasoa.

Kartta 7. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15–24-vuotiaat miehet

(52)

Pääasiallisen toiminnan mukaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus alle 25-vuotiaissa naisissa oli suurin Pohjois-Karja- lassa Nurmeksessa (17,8 %), Lieksassa (16,7 %) ja Ilomantsissa (14 %). Tämä oli valtakunnan keskitasoa.

Kartta 8. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat 15–24-vuotiaat naiset

(53)

Kartta 9. Yli 50 vuotta täyttäneiden osuus työttömistä Pohjois-Karjalan kun- nissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017

 Maaliskuun lopussa 2017 yli 50 vuotta täyttäneiden työttömien työn- hakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä 44,3 prosenttia.

 Yli 50 vuotta täyttäneiden työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Ilomantsissa (61,1 %), Valtimolla (60,7 %), Juuassa (60,1 %) ja Kiteellä (59,6 %).

 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli alhaisin Joensuussa (35,5 %), Kontiolahdella (42,5 %), Outokummussa (46,8 %) ja Liperissä (47,7 %).

(54)

Kartta 10. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Pohjois-Kar- jalan kunnissa ja Heinävedellä maaliskuussa 2017

 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli maaliskuun lopussa 2017 suurin Polvijärvellä (40 %). Ilomatsissa Toh- majärvellä, Rääkkylässä, Kontiolahdella, Lieksassa ja Jo- ensuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 33–35 prosenttia työt- tömistä.

 Juuassa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli pienin (28 %)

 Heinävedellä työttömyys oli jatkunut pitkään 32 prosentilla työttömistä.