Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 : Työmarkkinoiden tila sekä palvelu- ja myyntityöntyövoiman kysyntä ja tarjonta

(1)

Spatia

Raportteja 2/2016

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindi- kaattorit 1/2016

TYÖMARKKINOIDEN TILA SEKÄ PALVELU- JA MYYNTITYÖN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus

Itä-Suomen yliopisto

(2)

Spatia

Raportteja 2/2016

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindi- kaattorit 1/2016

TYÖMARKKINOIDEN TILA SEKÄ PALVELU- JA MYYNTITYÖN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus

Itä-Suomen yliopisto

(3)

Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto

www.uef.fi/spatia Julkaisusihteeri Lea Kervinen

(4)

TIIVISTELMÄ

Jolkkonen Arja ja Virpi Lemponen

Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 2/2016 Itä-Suomen yliopisto

ISBN: 978-952-61-2109-3 (PDF) ISSNL: 1795-9594

ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja

Avainsanat: työmarkkinoiden muutos, työllisyys, työttömyys, avoimet työpaikat, palvelu- ja myyntiala, Pohjois-Karjala

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilasta sekä työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä palvelu- ja myyntialalla. Selvitys on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutosta ja pendelöintiä, väestökehitystä, väes- töllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, väestön koulutusrakennetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaista segregaatiota. Toisessa osassa selvitetään tilastojen ja TE- hallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaistujen työpaikkailmoitusten avulla palvelu- ja myyntialan työvoiman kysyntää ja tarjontaa Pohjois-Karjalassa.

Tämä on ensimmäinen selvitys Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattoreiden kehittä- miseksi. Selvitys on toteutettu Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeessa (ETKO). ETKO-hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA.

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016

Työmarkkinoiden tila sekä palvelu- ja myyntityön työvoiman kysyntä ja tarjonta

(5)

Sisällys

OSA I POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINOIDEN TILA ... 5

Aluksi ... 5

Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutos ... 5

Väestön pääasiallinen toiminta ja työvoima ... 11

Väestön koulutusrakenne ... 18

Työllisyys ... 21

Työttömyys ... 29

OSA II PALVELU- JA MYYNTIALAN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA………. POHJOIS-KARJALASSA ... 44

Avoimet työpaikat ja niiden työpaikkailmoitukset ... 44

Avoimet työpaikat ja työttömät Pohjois-Karjalassa ... 46

Avoimet työpaikat helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa ... 48

Palvelu- ja myyntityöntekijöiden työpaikkailmoitukset Pohjois-Karjalassa……… helmikuussa 2016 ... 63

Lopuksi... 78

Liitteet: ... 83

(6)

5

OSA I POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINOIDEN TILA

Aluksi

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 -selvityksen ensimmäisen osan tavoitteena on selvittää Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilaa sekä työllisyyden ja työttömyyden ra- kennetta ja kehittää työmarkkinoiden muutosindikaattoreita. Selvityksessä käsitellään Pohjois-Kar- jalan työssäkäyntialueiden muutosta ja pendelöintiä, väestökehitystä, väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, väestön koulutusrakennetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja työmarkkinoiden suku- puolten välistä segregaatiota.

Toisessa osassa tarkastellaan palvelu- ja myyntialan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa Pohjois-Karjalassa ja sitä selvitetään tilastojen ja TE-hallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaistujen työpaikkailmoitusten avulla. Tämä osa toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston kanssa. Palvelu- ja myyntiala valittiin tarkastelun kohteeksi, sillä se on merkittävä työllistäjä, alalla esiintyi työvoiman kohtaanto-ongelmia, ja alalla oli eniten avoimia työpaikkoja Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 on Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeen (ETKO) tuottama selvitys. ETKO-hanke on Poh- jois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA.

Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutos

Paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden toimivuus pitkälti riippuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta: väestömuutoksista, työhön osallistumisesta ja osaamisesta työvoiman tarjonnan osalta sekä työpaikkatarjonnan kehityksestä, määrästä ja laadusta työvoiman kysynnän osalta. Työ- voiman kysyntä ja tarjonta ovat harvoin tasapainossa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, sillä jopa huippuosaajat ja liikkuva työvoima ovat sidoksissa alueisiin ja niiden tarjoamiin mah- dollisuuksiin. Kansalliset työmarkkinat voidaankin nähdä paikallisten työmarkkinoiden summana ja alueelliset työmarkkinat paikallisista työmarkkinoista muodostuvana kokonaisuutena. Paikalliset

(7)

6

työmarkkinat on niin moniulotteinen ilmiö, että sen yksiselitteinen määrittely on vaativa tehtävä.

Perinteisesti, ja myös virallisesti käytössä olevien luokitusten mukaan, paikallisia työmarkkinoita on rajattu alueellisesti työmatkaliikkuvuuden avulla työssäkäyntialueiksi. Työssäkäyntialueet on pyritty luokittelemaan siten, että ne muodostaisivat taloudellisesti yhtenäisiä alueita, joissa yksilöt pystyvät sekä asumaan että käymään työssä päivittäin ja joiden sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaansa vaihtamatta asuinpaikkaansa. (Jolkkonen ja Kurvinen 2012¹.)

Työssäkäyntialueita on pidetty alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitii- kan suuntaamisen kannalta oleellisina alueellisina kokonaisuuksina. Paikallisten työmarkkinoiden tutkimuksessa on myös osoitettu, että työmarkkinat olisi nähtävä pikemminkin jatkuvassa muutok- sessa olevana prosessina kuin jonain vakaana tilana tai rakenteena. Näin siitäkin huolimatta, että työmarkkinat ovat usein lohkoutuneet ja institutionaalisesti säänneltyjä. Paikallisten työmarkkinoi- den tutkimus on tuonut esille, että työmarkkinoiden kansainvälisellä ja kansallisella sääntelyllä sekä talouskehityksellä on oleellinen vaikutus paikallisten työmarkkinoiden kehitykseen, mutta työmark- kinoiden segmentoituminen ja sääntelyn hienosäätö tapahtuvat aluetasolla. Myös työ ja vapaa-aika sovitetaan yhteen tietyssä alueellisessa kontekstissa, mikä vaikuttaa niin alueelliseen liikkuvuuteen kuin työmarkkinakäyttäytymiseenkin. (Massey 1993²; Peck 1996³; Jolkkonen ym. 2003⁴; 2004⁵; Green & Collis 2006⁶; Shuttleworth 2007⁷.)

Kaikki tämä viittaa siihen, että paikallisia työmarkkinoita tulisi tarkastella erityisinä ja jatkuvasti muotoutuvina kokonaisuuksina ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tulisi eriyttää näiden piirteiden

1 Jolkkonen A. & Kurvinen, A. (2012) Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto aluetasolla ja ESR-hanketoiminnan merkitys - esimerkkinä Pohjois-Karjala. Työpoliittisessa aikakauskirja 2/2012.

2 Massey, D. (1993) Power-Geometry and progressive Sence of Place. Teoksessa Bird, J., Curtis,B., Putnam, T. Robert- son, G., Tickner, C. (eds). Mapping the Futures, Local Cultures, GloBal Change. Routledge.

3 Peck, J. (1996) Space, Segmentation and State. Progress in Human Geography 13:1, 42–61.

4 Jolkkonen, A., Jolkkonen, A. & Soininen, T. (2003) Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus. Joensuun yliopisto, Karja- lan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 140.

5 Jolkkonen, A., Kilpeläinen, R., Koistinen, P., Kurvinen, A. & Haarala, M. (2004): Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko 2010 -hankkeen julkaisuja 6/2004. Joensuu.

6 Green, A. & Collis, C. (2006) Regional and Local Labour Market, Prospects: the Importance of Ageing in Workforce Development. Population, Space and Place 12, 323–340.

7 Shuttleworth, I. (2007) Reconceptualising local labour markets in the context of crossborder and transnational labour flows: The Irish example. Political Geography 26 (2007). 968–981

(8)

7

mukaan. Työssäkäyntialueiden alueellista määrittelyä on kritisoitu siitä, että käytännössä eri ryh- millä on erilaiset liikkumistottumukset ja näin myös erilaiset työssäkäyntialueet. Aiemmin työssä- käyntialuejaot perustuivat lähinnä hallinnollisiin tai tilastollisiin aluejakoihin, jolloin tarkasteltiin val- miiksi rajattujen alueiden välistä työssäkäyntiä, mutta paikkatietojärjestelmien kehittymisen myötä työssäkäyntialueita on pystytty määrittämään todellisten työssäkäyntivirtojen perusteella. Työmat- koista on Suomessa saatavilla tarkempia paikkatietoja kuin useimmissa muissa maissa. Tämä mah- dollistaa itse aluejaon muodostamisen nimenomaan työssäkäynnin näkökulmasta. (Peck 1996; Bal- las & Clarke 2000⁸; Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa 2012⁹). Suomessa yleisesti käytetään työmarkkinoiden analyysissa hallinnollisia aluejakoja tai kuntapohjaisia työssäkäyntialu- eita, jolloin seutukunta tai työssäkäyntialue kuvaa paikallisia työmarkkinoita ja maakunta tai ELY- keskusalue alueellisia työmarkkinoita.

Työssäkäyntialue on se toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa ihmiset toimivat ja tekevät va- lintojaan asumisesta, työssäkäynnistä ja palvelujen käytöstä. Työssäkäyntialue on alue, jonka sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaa ja jat- kaa asumista entisessä asuinpaikassaan. Työssäkäyntialueen kehyskunnaksi lasketaan kunnat, joiden työllisistä vähintään 10 % pendelöi keskuskuntaan^10.

Joensuun työssäkäyntialue on Pohjois-Karjalan ainoa merkittävä seutuistunut työmarkkina-alue.

Muut keskukset ovat työpaikkatarjonnaltaan niin pieniä, että niiden ympärille ei voi muodostua laa- jaa työssäkäyntialuetta. Joensuun työssäkäyntialueen sisäkehällä ovat Kontiolahti ja Liperi. Vuonna 2013 Kontiolahden työllisistä 59 prosenttia ja Liperin työllisistä 43 prosenttia kävi työssä Joensuussa.

Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olivat Rääkkylä, Ilomantsi ja Tohmajärvi, josta tosin lähes yhtä suuret työssäkäyntivirrat suuntautuivat sekä Joensuuhun (16,0 %) että Kiteelle (15,8 %). Polvi- järvi sijoittui työssäkäyntialueen ulko- ja sisäkehän välimaastoon. Valtimolta suurin työssäkäynti- virta suuntautuu Nurmekseen, joten Nurmes ja Valtimo muodostivat pienen työssäkäyntialueen.

Työssäkäyntialueisiin kuulumattomia kuntia olivat Lieksa, Juuka ja Kitee. (Kuvio 1, Taulukot 1–2)

8 Ballas, D. & Clarke, G. (2000) GIS and Microsimultation for Local Labour Market Analysis. Computers, Environment and Urban Systems. 24 (2000), 305-330.

9 Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (2012). Suomen ympäristökeskus.

SYKE rakennetun ympäristön yksikkö. http://www.ymparisto.fi/default.

10 Ks. tarkemmin työssäkäyntialueen määrittelystä http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/lk/tyossakayntial_index.html

(9)

8

Kuvio 1. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet 2013. Lähde: Kartta perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinora- kenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon, [2.2.2016].

(10)

9

Kuvio 2. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet 2004 (vuoden 2007 kuntajaolla). Lähde: Kartta perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon, [2.2.2016].

Vuoden 2004 pendelöintitietojen ja vuoden 2007 kuntajaon perusteella määritellyssä työssäkäynti- aluejaossa Kitee vielä muodosti työssäkäyntialueen Tohmajärven ja Kesälahden kanssa. Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos vaikutti oleellisesti työssäkäyntialueen häviämiseen. Tohmajärveläisten työl- lisistä suurempi osa pendelöi Kiteelle vuonna 2013 kuin vuonna 2004, mutta pendelöinti Joensuu- hun kasvoi vielä enemmän kuin Kiteelle. Joensuun ja Enon kuntaliitos lienee nostanut ilomantsilai- sen Joensuuhun pendelöintiä. Koska Pohjois-Karjalassa on vain yksi merkittävä työssäkäyntialue, käytetään tässä selvityksessä pääasiassa kunta- ja seutujakoja.(Kuvio 2.)

(11)

10

Taulukko 1. Pendelöijien määrä Pohjois-Karjalan kunnissa 2013. Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineisto, [2.2.2016].

Taulukko 2. Pendelöijien osuus (%) työllisistä Pohjois-Karjalan kunnissa 2013. Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineisto, [2.2.2016].

Kunnasta/kuntaan

pendelöijien lkm IlomantsiinJoensuuhun Juukaan Kiteelle Kontiolahteen Lieksaan Liperiin Nurmekseen Outokumpuun Polvijärvelle Rääkkylään Tohmajärvelle Valtimolle Muualle P-K Yht.

Ilomantsista 1461 258 0 5 9 8 4 0 3 1 0 6 2 38 1757 1795

Joensuusta 228 24381 68 195 1227 144 836 29 201 110 59 204 3 1404 29442 29089

Juuasta 0 65 1331 3 18 27 2 93 4 13 0 0 11 70 29252 1637

Kiteeltä 6 229 1 3216 6 1 9 2 1 1 20 107 1 233 5167 3833

Kontiolahdelta 22 3697 35 22 1985 42 168 9 35 25 3 37 1 215 9681 6296

Lieksasta 8 203 14 0 16 3383 9 87 3 5 0 2 6 87 9817 3823

Liperistä 5 2182 9 9 166 7 2122 5 208 56 13 5 1 251 8524 5039

Nurmeksesta 0 60 51 1 2 72 9 2413 0 0 0 0 78 147 7474 2833

Outokummusta 2 279 1 1 16 3 132 1 1726 71 0 2 0 149 4920 2383

Polvijärveltä 0 348 20 1 24 10 93 0 128 971 1 2 1 62 3833 1661

Rääkkylästä 1 136 0 57 4 0 19 0 4 1 505 12 0 35 2338 774

Tohmajärveltä 10 263 0 261 19 0 8 1 7 3 7 1009 1 59 2328 1648

Valtimolta 1 17 7 0 0 5 4 168 0 0 0 0 524 72 2315 798

Kunnasta/kuntaan Pendelöijien osuus työllisistä (%)

IlomantsiinJoensuuhun Juukaan Kiteelle Kontiolahteen Lieksaan Liperiin Nurmekseen Outokumpuun Polvijärvelle Rääkkylään Tohmajärvelle Valtimolle Muualle Yht

Ilomantsista 81,4 14,4 0,0 0,3 0,5 0,5 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,3 0,1 2,1 100,0

Joensuusta 0,8 83,8 0,2 0,7 4,2 0,5 2,9 0,1 0,7 0,4 0,2 0,7 0,0 4,8 100,0

Juuasta 0,0 4,0 81,3 0,2 1,1 1,7 0,1 5,7 0,2 0,8 0,0 0,0 0,7 4,3 100,0

Kiteeltä 0,2 6,0 0,0 83,9 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,5 2,8 0,0 6,1 100,0

Kontiolahdelta 0,4 58,7 0,6 0,4 31,5 0,7 2,7 0,1 0,6 0,4 0,1 0,6 0,0 3,4 100,0

Lieksasta 0,2 5,3 0,4 0,0 0,4 88,5 0,2 2,3 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 2,3 100,0

Liperistä 0,1 43,3 0,2 0,2 3,3 0,1 42,1 0,1 4,1 1,1 0,3 0,1 0,0 5,0 100,0

Nurmeksesta 0,0 2,1 1,8 0,0 0,1 2,5 0,3 85,2 0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 5,2 100,0

Outokummusta 0,1 11,7 0,0 0,0 0,7 0,1 5,5 0,0 72,4 3,0 0,0 0,1 0,0 6,3 100,0

Polvijärveltä 0,0 21,0 1,2 0,1 1,4 0,6 5,6 0,0 7,7 58,5 0,1 0,1 0,1 3,7 100,0

Rääkkylästä 0,1 17,6 0,0 7,4 0,5 0,0 2,5 0,0 0,5 0,1 65,3 1,6 0,0 4,5 100,0

Tohmajärveltä 0,6 16,0 0,0 15,8 1,2 0,0 0,5 0,1 0,4 0,2 0,4 61,2 0,1 3,6 100,0

Valtimolta 0,1 2,1 0,9 0,0 0,0 0,6 0,5 21,1 0,0 0,0 0,0 0,0 65,7 9,0 100,0

(12)

11

Väestön pääasiallinen toiminta ja työvoima

Vuosina 2010–2014 Pohjois-Karjalan väestömäärä väheni vain hieman (608 henkilöä), mutta yli 65- vuotiaiden määrä kasvoi 13 prosentilla ja työikäisten sekä lasten määrät vähenivät enemmän kuin mitä yli 60-vuotiaiden määrä kasvoi. (Taulukko 3.) Väestön pääasiallisen toiminnan mukainen pitkän aikaväin tarkastelu osoittaa, että alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1990-luvun loppupuolelta saakka, eläkeläisten määrä on kasvanut hitaasti, opiskelijoiden määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, ja työvoiman määrä on vähentynyt hitaasti. Työllisten määrä väheni ra- justi 1990-laman aikana, eikä se sen jälkeen ole noussut entiselle tasolleen ja työttömien määrä jäi laman jälkeen sen edeltävää tasoa korkeammalle. (Kuvio 3.)

Taulukko 3. Pohjois-Karjalan väestö ikäryhmittäin vuosina 2010–2014. Lähde: StatFin-tilastotietokanta, 010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014, [24.1.2016].

Ikä 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 muutos 2010–14

Määrä % Määrä %

65+ 33181 34220 35344 36469 37622 20,0 20,6 21,3 22,0 22,8 4441 13,4 18–64 101932 101102 100126 99036 97952 61,5 60,9 60,4 59,9 59,3 -3980 -3,9

15–17 5966 5802 5710 5477 5465 3,6 3,5 3,4 3,3 3,3 -501 -8,4

0-14 24787 24782 24574 24463 24219 14,9 14,9 14,8 14,8 14,7 -568 -2,3 Yhteensä 165866 165906 165754 165445 165258 100 100 100 100 100 -608 -0,4

Yli 65-vuotiaiden osuus työllisestä työvoimasta kasvoi vain hieman vuosina 2010–2014, vaikka työl- listen yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistui. Työllisten osuus puolestaan väheni lähes 3 000:lla (- 4 %) ja työttömien määrä kasvoi lähes viidenneksen. (Taulukko 4.)

(13)

12

Kuvio 3. Pohjois-Kajalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2010–2014. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014), [24.1.2016].

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014*

Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset

Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset 0-14 -vuotiaat

(14)

13

Taulukko 4. Pohjois-Karjalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2010–2014¹¹. Lähde:

Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014), [2.2.2016].

Ikä Työmarkkina-asema

Määrä %

muutos 2010–

2014 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Määrä %

65+

Työlliset 395 463 530 522 600 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 205 51,9

Työvoiman ulkopuo-

lella 32786 33757 34814 35947 37022 19,8 20,3 21,0 21,7 22,4 4236 12,9

18–

64

Työlliset 62751 62847 62047 61087 60042 37,8 37,9 37,4 36,9 36,3 -2709 -4,3 Työttömät 10782 10971 11606 12361 12890 6,5 6,6 7,0 7,5 7,8 2108 19,6 Opiskelijat 9362 8763 8673 8580 8656 5,6 5,3 5,2 5,2 5,2 -706 -7,5 Muut työvoiman ulko-

puolella olevat 19037 18521 17800 17008 16364 11,5 11,2 10,7 10,3 9,9 -2673 -14,0

15–

17

Työlliset 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0

Työttömät 13 18 16 15 14 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 7,7

Opiskelijat, koululaiset 5783 5628 5531 5323 5151 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 -632 -10,9 Muut työvoiman ulko-

puolella olevat 170 156 163 139 300 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 130 76,5 0-

14 Alle 15-vuotiaat 24787 24782 24574 24463 24219 14,9 14,9 14,8 14,8 14,7 -568 -2,3 Yhteensä

16586 6

16590 6

16575 4

16544 5

16525 8

100,

0 100,0 100,0 100,0 100,0 -608 -0,4

Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde¹² olivat vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa (väestölli- nen 59,8 ja taloudellinen 171,4) koko maan keskiarvoa (väestöllinen 57,1 ja taloudellinen 140,6)

11 Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15–74-vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työn- hakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoi- misesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0–14- vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläke- läisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. (StatFin-tilastopalvelu, 010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014.)

12 . Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15–64- vuotiaiden määrään. Taloudellinen huoltosuhde lasketaanjakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pide- tään siten positiivisena ja nousua negatiivisena. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdantei- den ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike. Lähteet: Tilasto- keskus, http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html; http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03-12_tie_001_fi.html.

(15)

14

alemmalla tasolla, mutta Joensuussa (50,7) ja Joensuun seutukunnassa (55,9) väestöllinen huoltosuhde oli maan keskiarvoa (57,1) paremmalla tasolla. Taloudellinen huoltosuhde oli vain Kontiolah- della (133,1) parempi kuin koko maassa keskimäärin (140,6). Seutukunnista Pielisen Karjalan väes- töllinen (74,2) sekä taloudellinen (210,4) huoltosuhde olivat Pohjois-Karjalan heikoimmat. Kunnista sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde olivat heikoimmat Ilomantsissa, Valtimolla, Rääk- kylässä, Juuassa ja Lieksassa (Taulukko 5, Kuvio 4.)

Kuvio 4. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Pohjois-Karjalan kunnissa, seutukunnissa sekä koko maassa vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Väes- töllisiä tunnuslukuja alueittain 1990-2015), [12.4,2016].

(16)

15

Taulukko 5. Pohjois-Karjalan väestöllisiä tunnuslukuja seutukunnittain ja kunnittain vuonna 2014. Lähde Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokanta (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain 1990-2015), [12.4,2016].

Alue Väestölli-

nen huoltosuhde

Taloudelli- nen huoltosuhde

Alle15- vuotiaiden osuus, %

65 vuotta täyttänei- den osuus,

%

15–64- vuotiaiden osuus, %

Keski-ikä, molemmat sukupuolet

Keski- ikä, miehet

Keski- ikä, naiset

Ulkomaalais- taustaisten osuus, %

KOKO MAA 57,1 140,6 16,4 19,9 63,7 42,1 40,7 43,4 5,9

Pohjois-Karjalan maakunta 59,8 171,4 14,7 22,8 62,6 44,3 43,1 45,6 3,4

Joensuun seutukunta 55,9 161,3 15,5 20,4 64,1 42,6 41,4 43,8 3,3

..Ilomantsi 78,4 212,9 10,1 33,8 56,1 52,5 51,3 53,8 2,4

..Joensuu 50,7 158,1 14,4 19,2 66,4 41,6 40,1 43,0 4,1

..Juuka 74,6 226,1 11,2 31,5 57,3 51,0 49,9 52,2 1,9

..Kontiolahti 57,7 133,1 22,6 14,0 63,4 38,2 38,0 38,4 2,3

..Liperi 61,1 146,3 19,0 18,9 62,1 41,9 41,2 42,6 1,6

..Outokumpu 68,8 207,3 14,2 26,6 59,2 46,6 45,2 48,0 3,3

..Polvijärvi 65,9 189,7 13,5 26,2 60,3 47,5 46,5 48,5 0,8

Pielisen Karjalan seutukunta 74,2 210,4 11,9 30,7 57,4 50,0 48,4 51,7 3,5

..Lieksa 73,3 223,2 11,4 30,9 57,7 50,5 48,8 52,2 5,3

..Nurmes 74,6 193,9 12,5 30,2 57,3 49,3 47,5 51,0 1,5

..Valtimo 77,2 207,2 12,6 31,0 56,4 50,4 49,3 51,5 0,8

Keski-Karjalan seutukunta 71,3 205,4 12,6 29,0 58,4 49,3 48,1 50,5 4,2

..Kitee 71,0 203,9 12,5 29,0 58,5 49,3 47,9 50,6 4,0

..Rääkkylä 75,9 218,3 11,3 31,8 56,8 51,7 50,7 52,8 3,2

..Tohmajärvi 69,8 202,5 13,5 27,6 58,9 48,1 47,4 48,9 4,9

(17)

16

Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2005‒2015 ja taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005‒

2014 Pohjois-Karjalassa ja Manner-Suomessa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain 1990–2015), [29.1 ja 10.4.2016].

Vuonna 2005 Pohjois-Karjalan väestöllinen huoltosuhde oli 52,0 ja vuonna 2015 alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli jo 61,4. Myös koko Manner-Suomen vä- estöllinen huoltosuhde kasvoi samana ajankohtana 49,8:sta 58,4:ään. Sekä koko Manner-Suomessa että Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde heikkeni asteittain vuodesta 2010 lähtien. Talou- dellinen huoltosuhde oli koko ajan vuosina 2005–2014 heikko Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2005 sa- taa työllistä kohden oli ei-työllisiä Pohjois-Karjalassa 168 ja koko Manner-Suomessa 132. Taloudel-

0 10 20 30 40 50 60 70

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Väestöllinen huoltosuhde

MANNER-SUOMI Pohjois-Karjalan maakunta

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Taloudellinen huoltosuhde

MANNER-SUOMI Pohjois-Karjalan maakunta

(18)

17

linen huoltosuhde oli vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa 171 ja koko Manner-Suomessa 141, joten Poh- jois-Karjalan taloudellinen huoltosuhde heikkeni hieman vähemmän kuin keskimäärin koko Manner- Suomessa. (Kuvio 5.)

Taulukko 6. Pohjois-Karjalan väestöennuste vuoteen 2040 saakka ikäryhmittäin.

Ikäryhmä

Muutos 2015–2025

Muutos

2015–2022 Muutos 2015–2040 Muutos 2015–2040

Väestö yhteensä -1 771 -1,10 % -5 262 -3,20 %

0-2-vuotiaat -100 -2,20 % -352 -7,60 %

3-5-vuotiaat -230 -4,70 % -533 -10,90 %

6-vuotiaat 4 0,30 % -96 -6,10 %

7-12-vuotiaat -37 -0,40 % -545 -5,60 %

13–15-vuotiaat 126 2,50 % -223 -4,50 %

16–18-vuotiaat -465 -8,50 % -554 -10,10 %

19–21-vuotiaat -729 -12,30 % -791 -13,30 %

22–24-vuotiaat -1 113 -17,50 % -1 122 -17,60 %

25–29-vuotiaat -834 -8,70 % -1 030 -10,70 %

30–34-vuotiaat 365 4,00 % -532 -5,80 %

35–39-vuotiaat 929 11,00 % 44 0,50 %

40–44-vuotiaat 1 458 18,40 % 990 12,50 %

45–49-vuotiaat -563 -6,10 % 537 5,80 %

50–54-vuotiaat -3 389 -29,50 % -1 816 -15,80 %

55–59-vuotiaat -3 777 -28,80 % -3 494 -26,60 %

60–64-vuotiaat -2 326 -17,10 % -4 608 -33,90 %

yli 64-vuotiaat 8 910 23,00 % 8 863 22,90 %

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, https://vipunen.fi/fi-fi/rakenne/Sivut/Väestö.aspx [15.4.2016].

Pohjois-Karjalan väestömäärän on ennustettu vähenevän vuoteen 2025 mennessä noin 1 800:lla ja vuoteen 2040 mennessä yli 5 000 henkilöllä. Työikäisen (15‒64-vuotiaat) väestön odotetaan vähe- nevän eniten 50‒64-vuotiaiden, 40–44-vuotiaiden ja 22–24-vuotiaiden osalta. Yli 64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 9 000 henkilöllä, joten väestölliseen huoltosuhteeseen ei ole odotettavissa paranemista seuraavan kymmenen vuoden aikana. (Taulukko 6.)

(19)

18

Väestön koulutusrakenne

Väestön osaamista voidaan kartoittaa suoritettujen tutkintojen ja koulutusasteen perusteella. Kou- lutusluokituksessa koulutus on jaettu kuuteen koulutusasteluokkaan: perusasteeseen, keskiastee- seen, alimpaan korkea-asteeseen, alempaan ja ylempään korkeakouluasteeseen ja tutkijakoulutus- asteeseen. Koulutusasteen mittaaminen perustuu koulutusaikaan. Perusasteen koulutuksia ovat kansa-, keski- ja peruskoulu. Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoja, 1–3-vuoti- sia ammatillisia tutkintoja ja ammatillisia perustutkintoja. Alimman korkea-asteen koulutukset ovat 2–3 vuotta kestäviä koulutuksia keskiasteen jälkeen, ja näitä koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon ja merkonomin tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, maisteritutkinnot ja lääkärei- den erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovatlisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Kuviossa 6 on esitetty Pohjois-Karjalan ja koko maan työvoima, työttömät ja työlliset koulutusasteen mukaan vuonna 2013. Kuviossa ylioppilastutkinnon suorittaneet on erotettu muista keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Alimman korkea-asteen sekä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita tarkastellaan kuviossa yhdessä samoin kuin ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluas- teen tutkinnon suorittaneita. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2013 ylioppilastutkinnon, alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakoulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta pienempi kuin koko maassa. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa. Heidän osuutensa oli koko maahan verrattuna myös suurempi sekä työttömistä että työllisistä. Pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa pienempi kuin koko maassa.

(20)

19

Kuvio 6. Pohjois-Karjalan ja koko maan työvoima, työttömät ja työlliset koulutusasteen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon V07D 15 vuotta täyttäneet pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen, iän ja kielen mukaan 31.12, [15.4.2016].

Kuviossa 7 on esitetty 15–64-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden pohjoiskarjalaisten sijoittuminen naisten koulutusaloihin (naisia > 90 %), naisvaltaisiin koulutusaloihin (60 % <

naisia ≤ 90 %), tasakoulutusaloihin (40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %), miesvaltaisiin koulutusaloihin (60

< miehiä ≤ 90 %) ja miesten koulutusaloihin (miehiä > 90 %). Lähes 80 prosenttia pohjoiskarjalaisista 15–64-vuotiaista naisista oli vuonna 2014 kouluttautunut naisten aloille tai naisvaltaisille koulutus- aloille. Miesvaltaisille tai miesten koulutusaloilla oli samanaikaisesti lähes 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä Pohjois-Karjalassa.

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

Koko maa Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala

TyövoimaTyöttömätTyölliset

%

Ylempi korkea- ja tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Keskiaste (ammatil.)

Yo-tutkinto Perusaste

(21)

20

Kuvio 7. Pohjoiskarjalaiset 15–64-vuotiaat jaoteltuna nais-, mies- ja tasakoulutusalojen mukaan vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun aineistoon, [20.4.2016].

Selvityksen liitteenä (liite 1) olevissa kuvioissa on 15–64-vuotiaiden pohjoiskarjalaisten perus-, keski- tai kansakoulun ja/tai lukion jälkeen suorittamat tutkinnot koulutusasteittain ja -aloittain vuonna 2014. Tilastoihin on valittu henkilön viimeisin ja koulutusasteeltaan korkein tutkinto. Taulukoissa on eritelty erikseen naiset ja miehet, joten niistä on nähtävissä naisten ja miesten koulutusalavalinnat.

Liitteenä olevista kuvioista on poistettu ne koulutusalat, joilla oli vähemmän kuin viisi suoritettua tutkintoa.

Pohjois-Karjalassa vuonna 2014 asuneiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus oli miehiä suurempi kaikilla muilla koulutusasteilla paitsi ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintojen sekä lisensiaatin- ja tohtorintutkintojen suorittaneiden joukossa.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneissa sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen (40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %), sillä ammatillisen koulutuksen suorittaneita miehiä oli 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia ja lisensiaatintutkinnon suorittaneita miehiä oli 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Ammatillinen korkea-aste oli selkeä miesten koulutusaste (92 % miehiä) ja tohtorintutkinto oli miesvaltainen koulutusaste (61 % miehiä).

Sekä opistoasteen että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli miehiä 40 prosenttia ja naisia 60 prosenttia. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakauma oli lähes samanlainen (miehiä 41 %, naisia 59 %) vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa. Naisten osuus vaihteli 60 prosentin ja 90 prosentin välillä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden

0 10 20 30 40 50 60

Naisten koulutusalat

Naisvaltaiset koulutusalat

Tasakoulutusalat Miesvaltaiset koulutusalat

Miesten koulutusalat

%

Miehet Naiset

(22)

21

(naisia 62 %, miehiä 38 %), alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden(naisia 65 %, miehiä 35

%) sekä lääkärien erikoistumiskoulutuksen (naisia 61 %, miehiä 39 %) suorittaneiden joukossa.

Naisten ja miesten koulutus on selvästi eriytynyt kaikilla koulutusasteilla. Esimerkiksi sosiaali- ja ter- veysala on jokaisella koulutusasteella joko naisten koulutusala (naisia > 90 %) tai naisvaltainen koulutusala (60 % < naisia ≤ 90 %). Muita naisvaltaisia koulutusaloja ovat mm. kauneudenhoitoala, mat- kailuala, kulttuuri- ja taideaineet, opetus ja kasvatustyö sekä kielitieteet. Miesvaltaisia aloja (60 % <

miehiä ≤ 90 %) ovat mm. tietojenkäsittely, arkkitehtuuri, muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus.

Miesten koulutusaloja (miehiä > 90 %) ovat erityisesti kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka.

Työllisyys

Vuonna 2013 Pohjos-Karjalassa oli yhteensä noin 61 000 työpaikkaa, joista eniten, noin 12 000 (20

%) oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut oli naisvaltainen ala (88 % oli naisia) Toiseksi eniten (noin 8 800, 14 %) työpaikkoja oli teollisuudessa, jossa toimi pääasiassa miehiä (77

%). Pohjois-Karjalan alueella työssä käyneistä naisista 35 prosenttia toimi terveys- ja sosiaalipalve- luissa ja miehistä 22 prosenttia työskenteli teollisuudessa. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen ala oli työpaikkamärältään kolmanneksi suurin, ja se oli sukupuolijaoltaan tasa-ala (40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %). Yli 4 000 työntekijää työllistivät myös koulutus sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja rakentaminen. Näistä aloista koulutus oli naisvaltainen (60 % <naisia ≤ 90 %), maa-, metsä- ja kalatalous oli miesvaltainen ja rakentaminen oli miesten ala (miehiä > 90 %). (Kuvio 8., Taulukko 7.)

Työpaikkarakenteen suurin ero seutukuntien välillä oli maa-, metsä- ja kalatalouden osuuksissa.

Maa-, metsä, ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli suurin Keski-Karjalassa (16,5 %), jossa tämän alan työpaikkoja oli lähes yhtä paljon kuin terveys- ja sosiaalipalvelujen (17 %). Keski-Karjalan työ- paikoista oli 14 prosenttia teollisuustyöpaikkoja. Pielisen Karjalassa maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli 14 prosenttia, teollisuustyöpaikkojen 15 prosenttia ja terveys- ja sosiaalipalvelujen 19 prosenttia. Joensuun seutukunnassa oli 78 prosenttia kaikista Pohjois-Karjalan työpai- koista, joten Joensuun seutukunnan elinkeinorakenne pitkälti määrittää koko Pohjois-Karjalan elin- keinorakennetta. Joensuun seutukunnassa viisi suurinta toimialaa olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (20 %), teollisuus (14 %), tukku- ja vähittäiskauppa (9 %), koulutus (9 %) sekä maa-, metsä- ja kalatalous (5 %). (Kuvio 9.)

(23)

22

Kuvio 8. Pohjois-Karjalan työpaikat sukupuolen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilasto- keskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten…

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien…

B Kaivostoiminta ja louhinta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja…

L Kiinteistöalan toiminta X Toimiala tuntematon K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys J Informaatio ja viestintä S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen…

F Rakentaminen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja…

C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut

Määrä Miehet Naiset

(24)

23

Kuvio 9. Työpaikat toimialoittain ja sukupuolen mukaan vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaa- vio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssä- käyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA

..Joensuun seutukunta ..Keski-Karjalan seutukunta ..Pielisen Karjalan seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA ..Joensuun seutukunta ..Keski-Karjalan seutukunta ..Pielisen Karjalan seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA ..Joensuun seutukunta ..Keski-Karjalan seutukunta ..Pielisen Karjalan seutukunta

YhteensäMiehetNaiset

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakol. Sosiaalivak. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toim.

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon

L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto yms B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys. U Kansainvälisten organis.ja toimielinten toim.

(25)

24

Taulukko 7. Pohjois-Karjalan työpaikat toimialoittain ja sukupuolen. Lähde: Työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Miehiä % Naisia % Segregaatioluokka Segregaatioluokkien rajat

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1418 10622 12040 11,8 88,2 Naisvaltainen ala 60 % <naisia ≤ 90 %

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 474 1475 1949 24,3 75,7 Naisvaltainen ala 61 % <naisia ≤ 90 %

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 195 495 690 28,3 71,7 Naisvaltainen ala 62 % <naisia ≤ 90 %

S Muu palvelutoiminta 568 1324 1892 30,0 70,0 Naisvaltainen ala 63 % <naisia ≤ 90 %

P Koulutus 1829 3286 5115 35,8 64,2 Naisvaltainen ala 64 % <naisia ≤ 90 %

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 15 25 40 37,5 62,5 Naisvaltainen ala 65 % <naisia ≤ 90 %

T Kotitalouksien toiminta työnantajina; 113 149 262 43,1 56,9 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

R Taiteet, viihde ja virkistys 477 606 1083 44,0 56,0 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1301 1613 2914 44,6 55,4 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos.vakuutus. 1586 1910 3496 45,4 54,6 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen yms. korjaus 2963 3098 6061 48,9 51,1 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1277 1125 2402 53,2 46,8 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

L Kiinteistöalan toiminta 273 217 490 55,7 44,3 Tasa-ala 40 % ≤ naisia/miehiä ≤ 60 %

J Informaatio ja viestintä 831 404 1235 67,3 32,7 Miesvaltainen ala 60 % <miehiä ≤ 90 %

X Toimiala tuntematon 427 187 614 69,5 30,5 Miesvaltainen ala 61 % <miehiä ≤ 90 %

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 3098 1153 4251 72,9 27,1 Miesvaltainen ala 62 % <miehiä ≤ 90 %

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 189 69 258 73,3 26,7 Miesvaltainen ala 63 % <miehiä ≤ 90 %

C Teollisuus 6698 2054 8752 76,5 23,5 Miesvaltainen ala 64 % <miehiä ≤ 90 %

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto, muu puhtaanapito 280 70 350 80,0 20,0 Miesvaltainen ala 65 % <miehiä ≤ 90 %

H Kuljetus ja varastointi 2428 398 2826 85,9 14,1 Miesvaltainen ala 66 % <miehiä ≤ 90 %

B Kaivostoiminta ja louhinta 266 30 296 89,9 10,1 Miesvaltainen ala 60 % <miehiä ≤ 90 %

F Rakentaminen 3730 272 4002 93,2 6,8 Miesten ala miehiä>90 %

Toimialat yhteensä 30436 30582 61018 49,9 50,1

(26)

25

Kuvio 10. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään seitsemän suurimman toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007–2013. Lähde:Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Määrä

C Teollisuus

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus P Koulutus

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Määrä

H Kuljetus ja varastointi

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta S Muu palvelutoiminta

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys

(27)

26

Kuvio 11. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään kahdeksanneksi- neljänneksitoista suurimman toi- mialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007–2013.Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkei- norakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

Kuvio 12. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään seitsemän pienimmän toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007–2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

Vuosina 2007–2013 työpaikkamäärältään suurimmista toimialoista terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti. Vuonna 2013 alalla oli noin 1 300 työpaikkaa (12 %) enemmän kuin vuonna 2007. Muiden työpaikkamäärältään suurimpien toimialojen työpaikat vähenivät. Vä- hennys oli suurinta teollisuudessa, josta hävisi noin 2 100 työpaikkaa (-20 %) ja maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat vähenivät lähes 900 työpaikalla (17 %). Teollisuustyöpaikkojen vähenemiseen vaikutti Perloksen tuotannollisen toiminnan lopettaminen vuonna 2009 Joensuun seudulla. Teolli- suustyöpaikkojen määrä kuitenkin kasvoi vuosina 2010 ja 2011. Rakentamisessa oli työpaikkoja vuonna 2013 yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna ja koulutuksen, kaupan ja julkisen hallinnon aloilla työpaikkojen määrän väheneminen vaihteli kahden ja neljän prosentin välillä. (Kuvio 10.)

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Määrä

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito B Kaivostoiminta ja louhinta

T Kotitalouksien toiminta työnantajina;

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

(28)

27

Vuonna 2007 noin 1 000–3 200 henkilöä työllistäneistä toimialoista työpaikkojen määrän kasvu oli vuosina 2007–2013 suurinta informaation ja viestinnän alalla, jossa työpaikkojen määrä kasvoi 19 prosentilla (193 työpaikkaa). Hallinto- ja tukipalveluissa oli vuonna 2013 hieman yli 200 (8 %) työ- paikkaa enemmän kuin seitsemän vuotta aiemmin. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkojen määrät pysyivät lähes ennallaan ja työpaikka- määrät supistuivat kuljetuksessa ja varastoinnissa (-12 %) sekä muussa palvelutoiminnassa (-11 %).

(Kuvio 11.)

Työpaikkamääriltään pienimmistä (alle 800 työpaikkaa) toimialaloista työpaikkamäärä väheni aino- astaan rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-7 %). Kaivostoiminnan ja louhinnan työpaikkamäärä kasvoi noin 130:lla ja vesihuoltoon, viemäri- ja jätevesihuoltoon, jätehuoltoon ja muuhun ympäristön puhtaanapitoon sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloille tuli molempiin noin 100 työpaikkaa li- sää. Kahteen pienimpään toimialaan, kotitalouksien toimintaan työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden toimintaan, syntyi yhteensä noin 300 työpaikkaa vuonna 2013. (Kuvio 12.)

Kuvio 13. Pohjois-Karjalan alueella työssä käyvät työnantajan sektorin ja sukupuolen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta

YhteensäMiehetNaiset

Yksityinen sektori Valtio Kunta

Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Tuntematon

(29)

28

Työpaikkojen jakautuminen sektoreittain pysyi melko muuttumattomana vuosina 2007–2013.

Vuonna 2013 Pohjois-Karjalan alueella työssä käyneistä toimi 52 prosenttia yksityisellä sektorilla, 27 prosenttia kuntien palveluksessa ja yrittäjinä 13 prosenttia. Naisten ja miesten väliset erot eri sek- toreilla toimimisessa olivat suuret. Miehistä 61 prosenttia toimi yksityisellä sektorilla, 17 prosenttia oli yrittäjiä ja kuntien palveluksessa oli 13 prosenttia (kuvio 13). Naisista kuntasektori (41 %) työllisti lähes yhtä suuren osuuden kuin yksityinen sektori (43 %) ja yrittäjinä toimi vain 8 prosenttia (kuvio 14). Seutukuntien välillä suurimmat erot alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) toimimisessa eri työnantajasektoreilla olivat siinä, että Keski-Karjalassa kuntasektorin merkitys työllistäjänä oli vä- häisempi kuin muualla ja vastaavasti siellä yrittäjien, erityisesti maatalousyrittäjien, osuus oli suurempi kuin muualla.

Kuvio 14. Pohjois-Karjalan alueella työssä käyvät työnantajan sektorin mukaan vuosina 2007–

2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016].

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

YhteensäMehetNaiset

Yksityinen sektori Valtio Kunta

Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Tuntematon