Palvelu- ja myyntityöntekijöiden työpaikkailmoitukset Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016
Taulukko 22. Työpaikkailmoituksissa ilmoitettu työkokemus ja koulutus 3-numerotasolla
77
Taulukko 22. Työpaikkailmoituksissa ilmoitettu työkokemus ja koulutus 3-numerotasolla.
Lähihoitajat, terveydenhuol. tt ja kodinhjat 1 2,8 0 0,0 35 97,2 36 100,0
Henkilökohtaiset avustajat 25 80,6 4 12,9 2 6,5 31 100,0
Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 0 0,0 0 0,0 19 100,0 19 100,0
Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 0 0,0 0 0,0 11 100,0 11 100,0
Myyjät ja kauppiaat 14 43,8 10 31,3 8 25,0 32 100,0
Tarjoilutyöntekijät 0 0,0 0 0,0 4 100,0 4 100,0
Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat 4 50,0 0 0,0 4 50,0 8 100,0
Muut myyntityöntekijät 37 68,5 15 27,8 2 3,7 54 100,0
Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 4 50,0 3 37,5 1 12,5 8 100,0
Katu- ja torikauppiaat 2 100,0 0 0,0 0 0,0 2 100,0
Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 0 0,0 2 100,0 0 0,0 2 100,0
Muut henkilökohtaisen palvelun tt 1 100,0 0 0,0 0 0,0 1 100,0
Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 0 0,0 2 100,0 0 0,0 2 100,0
Muut myyntityöntekijät 7 100,0 0 0,0 0 0,0 7 100,0
Suojelu- ja vartiointityöntekijät 3 100,0 0 0,0 0 0,0 3 100,0
Yhteensä 24 27,6 37 42,5 26 29,9 87 100,0
Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016 ilmoitettujen 293 palvelu- ja myyntialan avointen työpaikkojen ilmoittajina oli 115 eri työnantajaa. Työnantajat luokiteltiin neljääntoista eri luokkaan (ks. kuvio 46).
Palvelu- ja myyntityöntekijöiden suurin työnantajaryhmä varsinaisissa työpaikoissa oli puhelinmyyn-tiyritykset (20 %). Toiseksi suurin työnantajaryhmä oli yksityiset työnantajat (18 %) eli henkilöt, jotka hakivat henkilökohtaista avustajaa. Pohjois-Karjalan kunnat ja kuntayhtymät (13 %) olivat kolman-neksi suurin työnantajaryhmä. Kesätyöpaikkojen kohdalla suurimmat työnantajaryhmät olivat eri-laiset. Vähittäiskaupan yritykset tarjosivat 38 prosenttia kesätyöpaikoista, majoitus- ja ravitsemus-palveluyritykset 21 prosenttia ja alueen puutarhat ja maatilat 10 prosenttia kesätyöpaikoista.
78 Kuvio 46. Työpaikkailmoituksia jättäneet työnantajat.
Työvoimaa etsiviä työnantajia oli huomattavasti vähemmän kuin avoimia työpaikkoja ja lisäksi mo-nissa ilmoituksissa haettiin useita työntekijöitä. Työnantajat hakivat työntekijöitä ilmoituksilla pää-asiassa Joensuuhun erilaisiin myyntitehtäviin, joista korostui puhelinmyyntityöntekijöiden etsimi-nen.
Lopuksi
Joensuun työssäkäyntialue on Pohjois-Karjalan ainoa merkittävä työmarkkina-alue. Sen sisäkehälle kuuluvat Kontiolahden ja Liperin kunnat ja myös Polvijärveltä viidennes työvoimasta käy työssä Jo-ensuussa. Muut ulkokehälle sijoittuvat kunnat ovat Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi ja Outokumpu.
0,0%
79
Kitee, Juuka ja Lieksa eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Nurmes ja Valtimo muodostavat oman työssäkäyntialueensa. Työssäkäyntialueita on pidetty alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitiikan suuntaamisen kannalta oleellisina alueellisina kokonaisuuksina.
Työttömyyden tasossa on huomattavan suuria eroja kuntien välillä, mutta Joensuun työssäkäynti-alueen eri kehillä työttömyysasteet ovat noudattaneet samaa kehitystrendiä. Myös työssäkäyntialu-eisiin kuulumattomien kuntien työttömyys on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisten vuosien ajan.
Tämä osoittaa, että ainakin työvoimapoliittisten toimenpiteiden suuntaamisen kannalta työssä-käyntialuejako on toimiva ratkaisu.
Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde olivat vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa koko maan keskiarvoa alemmalla tasolla, mutta Joensuussa ja Joensuun seutukunnassa väestöllinen huolto-suhde oli maan keskiarvoa paremmalla tasolla. Taloudellinen huoltohuolto-suhde oli vain Kontiolahdella parempi kuin koko maassa keskimäärin.
Tutkinnon suorittaneiden koulutusasteet ja -alat ovat Pohjois-Karjalassa pitkälle eriytyneet suku-puolen mukaan. Pohjois-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli suu-rempi kuin koko maassa. Heidän osuutensa oli koko maahan verrattuna myös suusuu-rempi sekä työt-tömistä että työllisistä. Sukupuolijako näkyy myös työvoiman jakautumisena eri toimialoille. Sosi-aali- ja terveyspalvelujen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan työlli-sistä yli 70 prosenttia oli naisia vuonna 2013. Vesi- ja jätehuollossa sekä puhtaanapidossa, kuljetus ja varastointitehtävissä, kaivostoiminnassa ja rakentamisessa toimineista yli 80 prosenttia oli mie-hiä. Työllisistä naisista 56 prosenttia toimi naisvaltaisilla aloilla (60 % < naisia ≤ 90 %). Työllisistä miehistä 47 prosenttia toimi miesvaltaisilla aloilla (60 % < miehiä ≤ 90 %) ja 12 prosenttia miesaloilla, joissa yli 90 prosenttia alan työllisistä on miehiä.
Pohjois-Karjalassa oli 12 898 työtöntä helmikuun lopussa 2016, joista palvelu- ja myyntialan työttö-miä työnhakijoita oli 2 212. Helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa kaikista avoimista työpaikoista 38 prosenttia oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä (ammattiluokka 5). Palvelu- ja myyntiala on merkittävä työllistäjä Pohjois-Karjalassa, mutta palvelu- ja myyntialan työttömiä
80
hakijoita on myös runsaasti. Tästä syystä selvityksessä haluttiin kartoittaa työn kysynnän ja tarjon-nan kohtaantoa palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiluokassa. Selvityksessä kerättiin työhallin-non Avoimet työpaikat -palvelusta kaikki Pohjois-Karjalassa julkaistut ammattiluokka viiden työpaik-kailmoitukset helmikuussa 2016. Työpaikkailmoituksissa olevat tiedot tallennettiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Helmikuun 2016 tilanteen teki mielenkiintoiseksi se, että mukana oli runsaasti pal-velu- ja myyntialojen kesätyöpaikkailmoituksia.
Eniten työpaikkailmoituksia oli myyjien ja kauppiaiden ammattiryhmissä niin varsinaisissa työpai-koissa kuin kesätyöpaityöpai-koissa. Toiseksi eniten varsinaisia työpaikkoja oli tarjolla hoivapalvelun ja ter-veydenhuollon työntekijöille, ja kesätyöntekijöitä haettiin erilaisiin palvelutehtäviin. Ammattiryh-män tarkempi tarkastelu osoittaa, että eniten varsinaisia työpaikkoja oli tarjolla puhelin- ja asiakas-keskusten myyjille (20 %) sekä henkilökohtaisille avustajille (16 %), myyjille (15 %), lähihoitajille (14
%) ja ravintola- ja suurtaloustyöntekijöille (9 %). Samanaikaisesti helmikuun 2016 aikana vain kuusi työtöntä työnhakijaa haki puhelinmyyntityötä ja 50 henkilökohtaisen avustajan työtä. Lähihoitajan ammatissa oli runsaasti työnhakijoita (456) samoin kuin esimerkiksi kokin ammatissa (235). Näissä ammateissa, joissa on työvoiman ylitarjontaa, työttömistä työnhakijoista huomattava osa on yli 50-vuotiaita. Palvelu- ja myyntialoilla on paljon nuorten työmarkkinoille sisääntuloammatteja, jotka ovat luonteeltaan väliaikaisia (määräaikaisia, osa-aikaisia, työajat epätyypillisiä) työpaikkoja. Näistä syistä kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalle rekrytoidaan huomattavan paljon nuoria työntekijöitä, mikä heikentänee iäkkäämpien työllistymistä alalle. Myös Pohjois-Karjalan Osuuskau-pan nuorille tarjoamat 700 harjoittelu- ja kesätyöpaikkaa osoittavat, että kauOsuuskau-pan ala on vahvaa nuorten kenttää. Näitä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja haki yli viisinkertainen määrä suhteessa paik-kojen määrään, joka osoittaa, että nuorissa on potentiaalisia alan työntekijöitä.
Sekä puhelinmyyjän että henkilökohtaisen avustajan tehtävissä ei varsinaisten työpaikkailmoitusten mukaan vaadita alan koulutusta tai aiempaa työkokemusta. Erityisesti henkilökohtaisen avustajan tehtäviin toivottiin työhön soveltuvia sitoutuneita ihmisiä. Puhelinmyynnin että henkilökohtaisen avustajan ammattialoilla on työtä tarjolla, mutta vähän työnhakijoita. Näihin kumpaankaan tehtä-vään ei edellytetty alan työkokemusta tai koulutusta, joten alan tehtäviin on paljon potentiaalisia
81
hakijoita, vaikka nämä ammatit ovat harvalla työnhakijalla hakuammattina. Kuukauden aikana uu-delleen avoimiksi ilmoitetut työpaikat olivat enimmäkseen puhelinmyyntialan työpaikkoja, mutta mukana oli myös henkilökohtaisen avustajan ja lähihoitajan työtehtäviä, joihin ei ollut onnistuttu palkkaamaan työntekijöitä. Puhelinmyyntialan työpaikkailmoituksissa oli useasti lyhyt hakuaika, ai-noastaan kuusi vuorokautta. Lyhyellä hakuajalla luultavasti tavoitellaan sitä, että yhtäältä työnhaki-jat hakisivat nopeasti työpaikkaa ja toisaalta toistuvalla ilmoituksella saavutetaan näkyvyyttä työ-paikkailmoitukselle. Myös puhelinmyyntialan tehtävänimikkeiden kirjolla yritetään saada hakijat in-nostumaan alasta. Vuorostaan työnhakijat kiinnittänevät huomiota mm. työn palkkaukseen, sisäl-töön ja työaikaan.
Palvelutyöntekijöille suunnatuissa varsinaisissa työpaikkailmoituksissa yli 12 kuukautta kestävien työsuhteiden kesto oli 22 prosenttia, myyjien ja kauppiaiden kohdalla 42 prosenttia ja hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden kohdalla 36 prosenttia. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden varsi-naisissa työpaikkailmoituksissa alle 12 kuukautta kestäviä työsuhteita oli 33 prosenttia ja osa-aikai-sia työpaikkoja 43 prosenttia. Osa-aikatyö on ilmoitusten mukaan yleisintä henkilökohtaisen avus-tajan työssä. Tarjolla olleesta palvelu- ja myyntityöstä huomattava osa oli lyhytkestoista ja osa-ai-kaista. Tämä vaikuttanee myös siihen, kun työnhakijat tekevät valintoja työpaikkojen hakemiseen.
Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016 palvelu- ja myyntialan 293 työpaikkailmoituksesta vastasi 115 työnantajaa, joten yksi työnantaja saattoi ilmoittaa kahdesta tai useammasta avoimesta työpai-kasta. Suurin osa sekä varsinaisista avoimista työpaikoista että kesätyöpaikoista oli yrityksissä, yk-sittäisinä suurina ryhminä erottuivat puhelinmyyntiyritykset varsinaisten työpaikkojen osalta ja vä-hittäiskaupan yritykset kesätyöpaikkojen osalta. Varsinaisista työpaikoista yksityisten työnantajien työpaikkailmoituksia oli 18 prosenttia ja julkisen sektorin työpaikkailmoituksia 16 prosenttia kaikista ilmoituksista. Majoitus- ja ravitsemusalan yritysten työpaikkailmoituksia kesätyöntekijöille oli 20 prosenttia kaikista kesätyöpaikkailmoituksista.
Työpaikkailmoitusten antama informaatio vaihteli huomattavasti. Osa ilmoituksista oli selkeitä ja informatiivisia. Niissä tehtävänimike oli ammattiluokituksen mukainen, mainittu tärkeimmät työ-tehtävät, työssä tarvittavat taidot, pätevyys ja ominaisuudet, palkkaus, työaika, työsuhteen kesto,
82
koeaika, esitelty työnantaja sekä mainittu mahdolliset työsuhteeseen liittyvät edut ja mahdollisuu-det (mm
.
työterveys, asuntoetu, puhelinetu, perehdytys, tilat, työpaikkaruoka, kehittymismahdolli-suudet ja osaamisympäristö). Lisäksi ilmoituksissa oli mainittu, mikäli työ edellytti liikkumista tai kie-litaitoa. Vuonna 2014 käyttöön otetun uuden ammattiluokituksen tavoitteena on korostaa osaa-mista ja ammattitaitoa. Työtehtävien työnkuvat ovat moninaisempia kuin ennen, joten ammatti-luokituksen mukainen tehtävän luokittelu tai tehtävänimike saattavat kertoa vain vähän työssä tar-vittavasta osaamisesta. Tarkka työtehtävien ja osaamisvaatimusten kuvaus työpaikkailmoituksissa onkin tärkeää, jotta työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto toteutuisi siten, että rekrytoitavan työvoiman ammatilliset kvalifikaatiot vastaisivat työn edellyttämää ammatillisia osaamista.
83
Liitteet:
Liite 1. 15–64-vuotiaan väestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2014 Pohjois-Karja-lassa. Lähde: Vipunen - Opetushallinnon tilastopalvelu - Raportti haettu 20.4.2016.
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0