Avoimet työpaikat helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa
Taulukko 12. Avoimet työpaikat toimialan mukaan tammi- ja helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa
50
Taulukko 12. Avoimet työpaikat toimialan mukaan tammi- ja helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa.
Lähde: Toimiala Online 2310. Avoimet työpaikat kuukauden aikana ammatin ja toimialan mukaan ELY-keskuksittain, [28.3.2016].
Toimiala Avoimet työpaikat Muutos
51
Vuonna 2016 tammi-helmikuun aikana avoinna olleista työpaikoista (pl. nuorten harjoitteluohjel-miin kuuluvat paikat) oli eniten (18 %) julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja sosiaalivakuutuksen aloilla. Toiseksi eniten (15 %) avoimia työpaikkoja oli hallinto- ja tukipalveluissa liike-elämälle. Vä-hittäiskaupan alalla oli 11 prosenttia avoimista työpaikoista. Näistä työpaikoista yli puolet oli nuo-rille suunnattuja kesätyöpaikkoja. Työllistämistoiminnassa (työnvälitystoiminta, työvoiman vuok-raus ja muut henkilöstön hankintapalvelut) oli 8 prosenttia ja terveyspalveluissa 4 prosenttia avoi-mista työpaikoista. Muiden toimialojen osuudet olivat kolmesta nollaan prosenttiin. (Taulukko 12.)
Kuvio 32. Avointen työpaikkojen määrän muutos (%) tammi-helmikuu 2016- tammi-helmikuu 2016 Pohjois-Karjalassa. *= luvusta vähennetty vertailtavuuden vuoksi vuoden 2016 tammi- ja helmikuun luvuista 500 nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvaa paikkaa ja tammikuun luvuista 200 nuorten kesätyöpaikkaa, [28,3.2016].
52
Tammi-helmikuun aikana vuonna 2016 oli huomattavasti enemmän avoimia työpaikkoja kuin vas-taavana ajankohtana edellisenä vuotena maaliikenteessä ja putkijohtokuljetuksessa, sahatavaran puutuotteiden valmistuksessa ja vähittäiskaupassa. Vähittäiskaupan avointen työpaikkojen määrän lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna selittää se, että alan kesätyöpaikoista noin 200 paikkaa oli vuonna 2015 haettavana vasta maaliskuussa. Avointen työpaikkojen määrä väheni eniten sosiaali-huollon avopalveluissa, metsätaloudessa ja puunkorjuussa, jätteen keruussa ja käsittelyssä sekä kierrätyksessä ja kasvinviljelyssä, kotieläintaloudessa ja riistataloudessa. (Kuvio 32.)
Kuvio 33. Avoimet työpaikat sektorin mukaan helmikuun lopussa 2016 Pohjois-Karjalassa. *= vähen-netty 500 nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvaa paikkaa. Lähde: Toimiala Online, 2205 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa ammatin, toimialan ja sektorin mukaan ELY-keskuksittain, [28,3.2016].
Helmikuun lopussa 2016 avoimista työpaikoista lähes 70 prosenttia oli yrityksissä ja 25 prosenttia kuntasektorilla (Kuvio 33). Kesätyöntekijöiden lisäksi yrityksiin haettiin eniten liike-elämän ja hallin-non asiantuntijoita, puhelinmyyjiä, prosessityöntekijöitä, siivoojia ja puhdistustyöntekijöitä sekä ko-nepaja- ja valimotyöntekijöitä, asentajia ja korjaajia. Kuntasektorille haettiin kesätyöhön puisto-työntekijöitä ja lisäksi pääasiassa opettajia, opetusalan erityisasiantuntijoita sekä terveydenhuollon ja hoivapalvelujen työntekijöitä ja erityisasiantuntijoita. (Toimiala Online, 220520.)
20 Toimiala Online, 2205 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa ammatin, toimialan ja sektorin mukaan ELY-keskuksit-tain, [28,3.2016].
53
Helmikuussa 2016 oli palvelu- ja myyntialan työttömiä työnhakijoita eniten hoivapalvelujen ja ter-veydenhuollon työntekijöissä (986). Seuraavaksi eniten työttömiä oli kaupan alan työtä hake-vissa(792) ja kolmanneksi eniten palvelutyöntekijöissä (682). Suojelu- ja vartiotyötä hakevia oli alle sata työnhakijaa (71). Helmikuun 2016 aikana myynti- ja palvelutyötä hakeneista työttömistä 39 prosenttia oli yli vuotiaita, 44 prosenttia 25–49-vuotiaita ja 17 prosenttia alle 25-vuotiaita. Yli 50-vuotiaista 45 prosenttia ja 25–49-50-vuotiaista 40 prosenttia haki hoivapalvelujen ja terveydenhuollon-työntekijöiden työtä. Nuoret hakivat enimmäkseen (41 %) kaupan alan työtä. (Taulukko 13, Kuvio 34.)
Kuvio 34. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden määrät ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online. 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [28.3.2016].
Taulukko 13. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden osuudet ikäryhmittäin. Lähde: Toimiala Online. 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [28.3.2016].
Ammattiryhmä
Määrä %
Alle 25-v. 25–49-v. Yli 50-v. Yht. Alle 25-v. 25–49-v. Yli 50-v. Yht.
Palvelutyöntekijät 138 290 254 682 20,2 42,5 37,2 100
Myyjät, kauppiaat ym. 164 345 283 792 20,7 43,6 35,7 100
Hoivapalvelun ja terveydenhuollon
työntekijät 80 456 450 986 8,1 46,2 45,6 100
Suojelu- ja vartiointityöntekijät 15 44 12 71 21,1 62,0 16,9 100
Yhteensä 397 1135 999 2531 15,7 44,8 39,5 100
54
Helmikuun lopussa 2016 kolme suurinta työttömien työnhakijoiden ammattiryhmää olivat myyjät (567), lähihoitajat (400) ja kokit (200). Neljänneksi suurin työttömien työnhakijoiden ryhmä oli kiin-teistöhuoltomiehet (95) ja viidenneksi suurin koulunkäynninohjaajat (90). Yhdestätoista suurim-masta ryhmästä kaikissa muissa paitsi lastenhoitajissa (13 %) yli 30 prosenttia oli 50 vuotta täyttä-neitä. Kotiavustajista ja hoitoapulaisista noin 80 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta. Perhepäivähoi-tajista lähes 70 prosenttia ja henkilökohtaisista avusPerhepäivähoi-tajista noin 60 prosenttia oli 50-vuotiaita. Lähi-hoitajista, myyjistä, kokeista ja tarjoilijoista noin kolmannes oli yli 50-vuotiaita. Helmikuun lopussa 2016 työttömien palvelu- ja myyntityötä hakevien ikäryhmistä suurimpia olivat yli 50-vuotiaiden ja nuorten (20–24-vuotiaat) ikäryhmät. Vähiten työttömiä työnhakijoita oli 30–44-vuotiaissa. (Kuviot 35 ja 36.)
Kuvio 35. Palvelu- ja myyntialan kaikki työttömät työnhakijat ikäryhmittäin sekä suurimmat työttö-mien työnhakijoiden ryhmät iän mukaan Pohjois-Karjalassa helmikuun lopussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon (1270. Työnhakijat ikäryhmän ja ammatin mukaan ELY-keskuksittain kk:n lo-pussa), [28.3.2016].
55
Kuvio 36. Palvelu- ja myyntityön työttömät työnhakijat ammatin mukaan Pohjois-Karjalassa helmi-kuun lopussa 2016. Lähde: 1270. Työnhakijat ikäryhmän ja ammatin mukaan ELY-keskuksittain kk:n lopussa, [28.3.2016].
56
Toimialoista, joilla palvelu- ja myyntityötä tekevät tyypillisesti työskentelevät, tukku- ja vähittäis-kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta ovat nuorten työmarkkinoille sisääntuloaloja, joissa nuorten osuus on jatkuvasti suuri, sillä näillä näiltä aloilta siirrytään myöhemmin muille aloille ja myös tehdään osa-aikaisesti töitä opiskelun ohella. Tukku- ja vähittäiskaupan alan työllisistä vuonna 2013 suurimmat ikäryhmät olivat 25–34- ja 18–24-vuotiaat. Toimialalla työskennelleitä naisia oli lä-hes saman verran kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä, mutta miehistä alle 25-vuotiaita oli vähem-män kuin 25–34-vuotiaita. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa suurimmat ikäryhmät olivat 18–24- ja 25–34-vuotiaat. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla oli huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Miesten ikäjakauma oli tasainen, mutta naisista 35–44-vuotiaiden ikäryhmä oli muita pie-nempi. Muu palvelutoiminta, johon kuuluvat mm. järjestöjen toiminta sekä pesula, kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut, oli yli 40-vuotiaiden kenttää. Naisten ja miesten ikärakenne ei oleellisesti poikennut toisistaan, mutta naisia oli toimialalla miehiä enemmän. (Kuvio 37.)
57
Kuvio 37. Naisten ja miesten ikärakenne tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoimin-nanna sekä muussa palvelutoiminnassa vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Lähde: StatFin-tilastopalvelu, 055 - Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), ammattiaseman, iän, sukupuolen ja vuoden mukaan 2007–2013, [22.4.2016].
58
Kaikista ikäluokista perus- ja lähihoitajan tutkinnon suorittaneista oli eniten alle 40-vuotiaiden ikä-ryhmissä vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa (kuvio 38). Ikäryhmässä 25–29 lähihoitajan tutkinnon suo-rittaneita oli eniten eli 550. Muissa alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä (pl. 15–19-vuotiaat) lähihoitajan tutkinnon suorittaneita oli yli 400 kussakin luokassa. Ikäryhmän 15–19 vähäistä tutkinnon suoritta-jien määrää selittää, että vain harva opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon valmiiksi ennen 20 vuoden ikää.
Kuvio 38. Perus- ja lähihoitajien tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016].
Kun kaikkien ja työllisten perus- ja lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden ikäryhmien osuuksia verra-taan toisiinsa, huomaverra-taan, että ikärakenteissa on huomattavia eroja (kuvio 39). Työllisten perus- ja lähihoitajien suurimmat ikäryhmät vuonna 2013 olivat 50–54-vuotiaat sekä 55–59-vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä työllisten perus- ja lähihoitajien määrä oli jo merkittävästi pienempi. Työllis-ten yli 50-vuotiaiden perus- ja lähihoitajien määrä oli 46 prosenttia kaikista työllisistä perus- ja lähi-hoitajista. Työllisten perus- ja lähihoitajien osuus nuorissa ikäryhmissä oli pieni suhteessa tutkinnon suorittaneisiin perus- ja lähihoitajiin. Tätä voitaneen osaksi selittää sillä, että perustutkinnon jälkeen nuoret sijoittuvat muille aloille tai jatkavat opintojaan joko samalla tai muulla koulutusalalla.
0 100 200 300 400 500 600
15–19-vuotiaat 20–24-vuotiaat 25–29-vuotiaat 30–34-vuotiaat 35–39-vuotiaat 40–44-vuotiaat 45–49-vuotiaat 50–54-vuotiaat 55–59-vuotiaat 60–64-vuotiaat
Määrä
59
Kuvio 39. Työlliset perus- ja lähihoitajat ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa 2013. Lähde Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016].
Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneita oli vuonna 2014 Pohjois-Karja-lassa ikäryhmittäin tarkasteltuna melko tasaisesti jokaisessa ikäryhmässä (kuvio40). Lähivuosien ai-kana eläkkeelle siirtyviä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneita tulee ole-maan huomattavan paljon. Alan 40–44-vuotiaiden ikäryhmän pieni koko johtunee ainakin osittain 1990-luvun talouskriisin seurauksista. Tutkinnon suorittaneet 40–44-vuotiaat valmistuivat ammat-tiin 1990-luvun puolivälin aikoihin ja on todennäköistä, että osa heistä on vaihtanut alaa tai muut-tanut maakunnan ulkopuolelle.
Kuvio 40. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016].
0 50 100 150 200 250 300 350
60
Kuviossa 41 on esitetty palvelualan työlliset Pohjois-Karjalassa ammattiryhmän mukaan ikäryhmit-täin. Työllinen työvoima oli vuonna 2013 nuorta kauppiaiden ja myyjien, ravitsemisalan työntekijöi-den, matkapalvelutyöntekijöityöntekijöi-den, kauneudenhoitotyöntekijöiden ja muiden palvelutyöntekijöiden ammattiryhmissä, joissa jokaisessa ryhmässä alle 30-vuotiaita oli yli 30 prosenttia. Työllinen työ-voima oli vanhinta kaupan alan asiantuntijoissa ja johtajissa, majoitus- ja ravitsemisalan asiantunti-joissa ja johtajissa sekä siivoustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Vanhimpia työlliset olivat isännöit-sijöiden ja kiinteistötyöntekijöiden ammattiryhmässä, jossa jo yli puolet työntekijöistä oli täyttänyt 50 vuotta.
Kuvio 41. Palvelutyön työlliset ammattiryhmän ja ikäryhmän mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016].
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 05.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät
05.2 Siivoustyöntekijät 05.3 Kauppiaat ja myyjät 05.4 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat 05.5 Ravitsemisalan työntekijät 05.6 Majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijat ja
johtajat
05.7 Matkapalvelutyöntekijät 05.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 05.9 Muut palvelutyöntekijät
15 - 19-vuotiaat 20 - 24-vuotiaat 25 - 29-vuotiaat 30 - 34-vuotiaat 35 - 39-vuotiaat 40 - 44-vuotiaat 45 - 49-vuotiaat 50 - 54-vuotiaat 55 - 59-vuotiaat 60 - 64-vuotiaat 65 - 69-vuotiaat
61
Kuvio 42. Palvelu- ja myyntityön kaikki työnhakijat ja työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan (helmikuun aikana 2016) Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen tietoihin. 1310. Työnha-kijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [20.4.2016].
62
Helmikuun aikana 2016 palvelu- ja myyntityötä hakeneista työnhakijoista 19 prosentilla oli perusas-teen koulutus, 71 prosentilla keskiasperusas-teen koulutus ja vähintään alimman korkea-asperusas-teen koulutus oli 19 prosentilla. Työttömillä palvelu- ja myyntityötä hakevilla oli hieman alhaisempi koulutustaso:
heistä 23 prosentilla oli perusasteen, 68 prosentilla keskiasteen ja 17 prosentilla vähintään alimman korkea-asteen koulutus. (Kuvio 42.)
Kuvio 43. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden koulutus ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [20.4.2016].
Työttömien myynti- ja palvelualojen työnhakijoiden koulutuksessa on huomattavia ikäryhmittäisiä eroja. Helmikuun aikana yli 50-vuotiaista alan työttömistä neljäsosa oli kansakoulun käyneitä (alempi perusaste) ja 12 prosenttia oli suorittanut joko keski- tai peruskoulun, ja keskiasteen suorit-taneita oli 53 prosenttia työttömistä. Keskiasteen suoritsuorit-taneita oli eniten nuorten ikäryhmässä, jossa 92 prosenttia oli suorittanut keski-asteen tutkinnon. Myös 25–49-vuotiaista huomattavalla osalla (72 %) oli keskiasteen koulutus. (Kuvio 43.)
63