Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Huittisissa v.1917 · DIGI

Erkki

Yli-Olli:

Wniijön vallankumouksen

voikutuksia Huittisissa v. 1917

Huittisten meijeri kahakoinnin aikaan.

Maaliskuun 13. päivänä l9l7

^Suo-

meen saapuivat ensimmäiset huhut tsaa-

rinvallan

kukistumisesta.

Ilo

vallanku- mouksesta

oli

suuri, varsinkin kun maa-

liskuun 20.

päivänä

l9l7

väliaikainen hallitus maaliskuun manifestilla kumosi Suomessa

toteutetut

sortotoimenpiteet.

8600 asukkaan Huittisissa ihmisillä oli tunne, että jotain _suurta

oli

tapahtumas- sa. Se kuvastui hyvin niistä tapahtumista, joita huittislaiset kokivat maaliskuun jäl-

kipuoliskolla.

Ensimmäinen suurempi kansalaiskokous pidettiin V.PK:n talolla 18. 3. Paikalla

oli n.

500

eri

puolueiden kannattajaa. Kokous

asetti

5-miehisen komitean muodostamaan kunnallista jär- jestysvaltaa, joka toimikunnan ehdotuk- sesta myöhemmin syntyikin. Paikkakun- nan virkavaltaiseksi tunnettu nimismies

G.

Calonius

joutui

komitean silmälläpi- don alaiseksi. Yleinen elintarviketilanne huolestutti kokouksen osanottajia. Yksi- mielisesti kokous kehotti elintarvikkeiden omistajia myymään ruokatavaroita koh- tuullisin hinnoin.

Maaliskuun 21. päivänä

l9l7

V.PK:n talo

oli

^jälleen suuren kansalaiskokouk- sen pitopaikkana.

Nyt

liikkeellä oli vielä-

kin

enemmän paikkakuntalaisia kuin

30

18. 3. pidetyssä kokouksessa.

Yli

700 ^pai- kalle saapunutta kuuli porilaisen, sosiali- demokraatteihin kuuluneen kansanedus- tajan,

Irivon

selostuksen viime päivien suurista tapahtumista.

Tämän

^jälkeen kansanvalta

teki

päätöksiä: elintarvike- lautakuntaa piti laajentaa, nimismies Ca- loniuksen

tuli

^jättää virkansa,, maaherra

Wuorisen sekä

lääninhallituksen kor- keimpien virkamiesten oli erottava, koska

"ovat tekeytyneet syypäiksi kansan eduil-

le

vahingollisiin

tekoihini

Eduskunnan viimeistä puhemiestä

K. J.

Ståhlbergia

muistutettiin

seuraavansisältöisellä säh- keellä: (liite I )

Vielä

31. 3 .

l9l7

vietetyssä vallanku- mousuhrien muistojuhlassa

porvarit

ja sosialistit juhlivat yhdessä. V.PK:n talol- la oli joka neljäs huittislainen, kun ^pan- kinjohtaja

Olli ^puhui

^päivän merkityk- sestä. Runon jälkeen juhlayleisö vaelsi

lauttakylän läpi

palaten sitten takaisin juhlapaikalle jossa tilaisuus

jatkui

pitkin puhein

ja

runoesityksin. Samanaikaisesti poliittinen yksimielisyys

oli

särkymässä.

Porissa ilmestyvä Sosialidemokraatti kir-

joitti

_29.3.

l9l7

työläisten Huittisten vai- vaistalolla suorittamasta tarkastuksesta:

olot olivat pöyristyttävät ja siksi vastuun-

alaisten tulisi erota. Samalla ilmiantokirje

saattoi

vaivaistalon

johdon

epäilyksen alaiseksi. Kiista aiheutti johtajattaren ir- tisanoutumisen toimest aan.

Viehtymys suoraan toimintaan kuvas- tui selvästi myös I . 4.

l9l7

Y.PK:n talolla pidetystä kokouksesta. Tällä kertaa koh- teena oli Huittisten kirkkoherra Stenroos, jolle esitettiin myös eropyyntö

jotta

vaa- lissa enimmän ääniä saanut saisi viran.

Sosialidemokraatin asiasta kirjoittaman artikkelin otsake "Porvarit papin kimpus-

sa'

kuvastaa asiasta noussutta erimieli- syyttä.

Huhtikuu l9l7 oli

Huittisissa hiljais- eloa, mutta

jo

toukokuussa ajan yleiset kysymykset 8-tuntinen työpäivä, elintar- vikepula

ja

työttömyys, nousivat keskus- telunaiheiksi. Toukokuun alussa talolliset valitsivat 5-miehisen toimikunnan käy- mään neuvotteluja Huittisten työväenyh-

distyksen esittämistä

vaatimuksista.

V.PK:n talolla pidetyssä neuvottelussa ia

Karhulassa järjestetyssä

kansalaisko- kouksessa ei sovintoa löytynyt. Myöhem- min lauttakylässä, Huhtamossa ja _Raija- lassa pidetyissä maataloustyöväen ko-

kouksissa vaatimukset

täsmentyivät, mutta Huittisssa kehitys ei johtanut _vielä

#

,n*,ii!l,

-'# $'H

^itr"

Wt ^j#

, .,,rr ^,,

{tY :, rW--- fii#e ^'

rFi

"'.-"i-

Crd,trB{t* ,' ^..;- ,'#.

{il*,{&

: .: ..-

i.:ti .' { ,.-. _ ,, f . ^...;" .. . !

Lauttakylää eläinlääkäri Engdahlin aikaan.

Keskimmäinen talo tien (nyk. laltakadun) varrella oikealla eläinlääkärin ^talo.

touko- eikä kesäkuussakaan maatalous- lakkoihin, jotka Satakunnan alueella oli- vat tuolloin ^yleisiä.

Ympäristössä mielialaa kärjistäviä ta- pahtumia

oli ^paljon:

Äetsän tehtaiden pitkäaikainen

lakkq

Punkalaitumen ^ja Tyrvään maatalouslakko sekä Tyrvään meijerin kahakat. Yllätys ei tällöin ollut Huittisten maanviljelys- ja sekatyöläisten ammattiosaston ilmoitus, että maatalous-

ja

rakennustyömaat ovat lakossa heinä-

kuun

12. päivästä alkaen.

lakolla

tavoi-

teltiin

muualla Satakunnassa lakkoilun avulla toteutettuja muutoksia. lauttaky- län puhelinkeskusasema miehitettiin, lä-

hetettiin lakkovahdit

eri

^{puolille paikka-} kuntaa

ja

_V.P.K:n talolle muodostettiin päämaja.

lakon

ensimmäinen

ja

toinen päivä sujuivat suhteellisen rauhallisesti, mutta perjantaina heinäkuun 13. päivä- nä alkoi tapahtua.

Paikkakunnalla liikkuneiden huhujen

mukaan meijeri tultaisiin

perjantaina

"toppauttamaan sekä koneet särkemäänl

Tämän vuoksi joidenkin

osakkeiden pyynnöstii nimismies

Oller ja

tohtori Engdahl järjestivät meijerille suojeluvar-

tion. Klo

6.30 lakkolaiset

tulivat

Särki- myssillan

yli kohti

meijerin ylikulkusil- ta&,

jolta vartio vaati

lakkolaisia ^pysy- mään ^poissa. Täkaa tuleva joukko painoi neuvottelijoita

kohti

meijeriä puolusta-

via.

Väkijoukosta kuuluneiden "rynnät- kää?huutojen jälkeen ylikulkusillalla syn-

tyi

raivoisa käsikähmä.

Kivet, halot

^ja

muut

esineet alkoivat lennellä ilmassa.

#d*^.n,

fi, t*

i&,wffi,,-?--

Sekasortoa pahensivat laukaukset

ja

en- simmäisten haavoittuneiden huudot. Lak- kolaiset perääntyivät sitten hieman,

ja

_n.

5 minuuttia kestiinyt kahakka oli ohi. Sen

aikana lakkolaiset

pidättivät

nimismies Ollerin ^ja poliisiMalmin sekäeräitii muita.

Virallinen virkavalta

ja

lakkolaiset tie- dottivat tapahtumista nopeasti läänin ku- vernöörille. Tämä määräsi kruununvouti Stenbergin ja Tyrvään nimismiehen välit- tömästi matkustamaan

Huittisiin.

Seu- raavana päivänä myös

kuvernööri

oli paikalla.

Oli

selvitysten vuoro. Lakkolai- sista haavoittui kaikkiaan kahdeksan ja puolustajista vakavammin yksi.

Irhdistö väritti

tapahtumia

oman

ideologiansa mukaisesti. Esim. Työmies otsikoi Yeri- löyly Huittisissal Sunnuntaina 15. päivä-

nä

heinäkuuta maatalouslakko paikka- kunnalla päättyi,

ja

mieliä kuohuttanut tapahtumaketju

oli

ohi.

Ryöstöt, mellakat ja _eri puolilla maata sattuneet venäläisten sotilaiden mielival- taisuudet lisäsivät yhteiskunnallista jän- nitystä. Kahtiajako

tuli

selvästi esiin.

Satakunnassa

elokuun

alkupäivinä syntyi Satakunnan Järjestyskunta" -nimi- nen organisaatiq joka

oli

suojeluskunta- järjestöjen taustajärjestö. Huittisissa suo- jeluskuntatoiminta alkoi vähitellen tohto-

ri

Engdahlin, eläinlääkäri Backmannin sekä maanviljelijä Selim Salosen johdol- la. Aseiden hankinta osoittautui yllättä- vän vaikeaksi. Kun rahoitus oli kunnossa Engdahl sekä Väinö ja Uuno Ryti ryhtyi- vät suurisuuntaisiin puuhiin aseiden saa-

miseksi.

Matkat

Etela-Pohjanmaalle ja Ruotsiin sekä yhteydet saksalaisiin tai ve- näläisiin sotilaisiin tulivat vastustajienkin tietoon

ja

Huittisissa olevista aseista liik- kui hurjia huhuja. Todellisuudessa suoje- luskunnan aseellinen mahti supistui ko-

nekivääriin,

pariinkymmeneen uuden-

aikaiseen sotilaskivääriin,

muutamiin Graftoneihin sekä taskuaseisiin ja _kotite- koisiin pommeihin. Huittisten ^suojelus- kunta oli syksyllä

l9l7

aktiivisesti monis- sa tapahtumissa mukana: mm. Karkun ja Humppilan käräjillä turvaamassa käräjä- rauhaa. Jäseniä suojeluskunnan kirjoissa

oli noin

170.

Punakaartien, joista alkuun käytettiin ninritystä järjestökaarti, syntyaika on lo- kakuun loppupuoli. Työmies-lehti julkaisi 20. 10.

l9l7

SAJ:n kaartinperustamiske- hotuksen, ja Huittisiin järjestökaarti syn- tyi 25. lokakuuta eli hieman myöhemmin kuin suojeluskunta. Vuoden

l9l7

lopulla

kaartin

keskusjohdolle

Helsinkiin

meni

Huittisista ilmoitus 210

kaartilaisesta.

Aseita

ei kaartilla

Huittisissa

ollut,

^ei

myöskään Keikyässä, ^jossa

oli

100 kaarti-

laista.

26. 12.

l9l7 ^päivätty

pöytiikirja

Huittisten

järjestökaartin toimeenpano-

ja

taloudellisen johtokunnan _kokoukses-

ta valtuutti Heikki

Mikkolan tilaamaan 150 kpl kaartin merkkejä sekä muuta jär- jestökaartin materiaalia. Puoluetoimistol- le osoittamassaan kirjelmässä hän kirjoit- taa: lSamalla toivomme teidän niin pian, kuin se on mahdollista toimittavan meille jo ennen tilaamamme 100 kpl aseita, sillä 3l

tietänette täällä lahtarikaartin olevan san- gen vahvasti aseistautuneena ja kun siltä taholta on

jo

uhattu tulla hajoittamaan- kin järjestökaartin kokouskin." Punakaar- tin aseistus jäi _{siis muutamaan} metsästys- aseeseen

ja

jokuseen yksityiseen ^pistoo-

liin. Kaartin

harjoittelupaikkoina olivat V.PK:n talo sekä syrjäkulmien työväen- talot.

Marraskuussa

l9l7 ^jännitys

^paikka-

kunnalla oli suuri, kun vallankumouksel- linen keskusneuvosto julisti _suurlakon al- kavan 15. I

l.l9l7 ^.

Punakaartit miehitti- vät puhelinkeskuksen, lakkovahdit kiersi- vät kyliä

ja

samanaikaisesti suojeluskun-

nan

aktiivisimmat ^jäsenet

olivat

koolla

"Engdahlin kasarmissal Täältä suojelus-

kunnan vartiostot lähtivät

valvomaan järjestystä

lauttakylän

teille. Yhteenot-

toja ei sattunut. lakko

^loPPui

20.

ll.

^l9l7

, ja ^{alkoi lyhyt}

suhteellisen rauhallinen kausi.

Tämä oli

kuitenkin vain tyventö entistä suurempien tapahtu- mien edellä.

Sama eläinlääkärin talo myöhemmin kuvaffuna nyk. nk. "miljoonaristeyksessd".