Keilan lapsikylä ja oikea prinsessa · DIGI

Keilan ^lapsikylä ja _oikea prinsessa

Aurinkoinen vihkiäisjuhla

Keilan Sos-lapsikylä

on

sijoi- tettu erittäin kauniiseen metsiirin- teeseen Paldiskiin ^johtavatn tien

leih eisyyteen. Sini-pu 11ål-val kois-

ten

terlojen

päädyt

rajoittuvat oman kotipihan jälkeen ^ympyråin- muotoiselle yhteiselle kyläpiharlle.

jossa keinut ja kiipeilytelineet kut- suvat lapsia yhteiseen leikkiin.

Juhlavalmistelut

oli

tehty erit-

täin

huolella.

ja

Luojan aurinko kultasi vielä koko alatasanteella olevan juhla-aukion kesäkuiseen

loistoon.

Kolmesataa kutsuvie- rasta oli oman våien lisåiksi toclista- massa tapahtumålåI. jossa Norjan prinsessel Måirtha Louise vihki lapsikylåirr kliyttoön.

ja

lapsikylåi- jrirjestön

lippu kohosi

salkoon.

Måirtha Louise heråitti ihastustu

kauniilla.

vaatimattornalla kåiy- töksellåiåin

ia

^hyvåillåi engletnnit't- kielisellåi puheellaåln. Kansålllis- puvussålan håin

oli

mitåi parhain

'tu ntu rimaål

n låihettiltis'.

Koko

.iuh la turrtui cllevun kukkuroilluun

aurinkoa. Juhlilssål

esiintyivåit

myös

kansallispukuiset lapset.

niin Tallirrnan

lapsikuoro kuin

Lapsikyllin ontål

^{tu tr h u.jou} kko-

ki n.

Kotikäyntien ^riemua

Oh.iel rna n .jåilkeen katrsai trviil i-

scrl

SOS-Iapsikyltin presidentti Helnrllt

Kutin

ltåivallustu. yhteis- poh-joisnraiclcn edustujat -ja nruut .iuhlavieritat parveilivat yhclessai sulerssa sovttssit ktttsontassåt niitai

kahtittoista

taloa..joissa

litpsct

cnlan

kunssrt

ilsuvut.

^Vailissåi puikkelehti katrsallispukuisitr ltrp-

sla

vlerarltrktrntootr såteltetuisstt kocleissåt. Satuinrtne

lts.

Ruotsi-

Kansainvälisen lapsij ärjestön lippu.

tuloon yht'aikaa Ruotsin ^cclusta- .jan. prrinscssål

Lilianin

_-i,r Virr>n

prcsiclcntinrouvu

Hcllc

Mcrcrl kitnssår. Prinscssa

tuli

yståiviilli- scsti tcrvchtirniiiin nrcitii kiiclestii 1'litåicn. Picnirnnriit lapsct olir,'ut 1'liiivriu rtilla. sLlLrrernnrillc lu1'rsil lc

Iah.joitcttiin

tuliaiksiksi

_lralapc-

lc'jri. Turvanrichillii tuntui olcvarr kiircttii. kun hc scurasivat lustcrr

piirittiinriii

valtiovicruita talostir

tuloon. Kaikilla oli

kuitcnkin hymy hcrkaissii.

Veljeskansamme vieraanvaraisuutta

Kotikicrroksctr

.itilkccn

-itrhla .jatkui koulutr .iuhlitsitlissa ^kivo.icrl

'kokkarciclctr

n'tcrkeissåi. Myös siellii .jaettiin lah.ioia puolin _.iit toi- sin. .ju kaikki låihtiviit .iokin ^ihas- tuttavet

virolaincn kiisitvo

l"l-tLl-

'q*

t_t

Marjatta Orpana.

Pohjoismaiden

ystiivyyskatr-

punkien lisäksi

^H

uittisilla

orr ystävyyskaupu nki Vi rossa. Tii rn ti tr

ystävyyskaupungin, Keilan seuril- kunta

on

myös Huittisten setlrål-

kunnan ystävyysseurakutrtit. Sin- ne on suuntautunut paljon myös Huittisten Suomi-Vi ro-scu rilll tyo.

joten huittislaisten yhtcyclet Kei- laan ovat monipuolisct.

Jäseneksi kansainväliseen lapsikylä-järjestöön

Vuonna 1995 ystiivyyskauputr-

kimme Keila oli

lnotletllaistert tapahtumien keskipistecnåi. Mcr- kittavin tapahtuma oli Viron ^SOS- lapsikylän

vihkirninen

^16.6.1995.

Keileran rarkennettu lapsikylli otct-

tiin ^näin

jeiscncksi kansainviili- secn I a psi kyl åij ii r-i estöötr.

l6

kunålåul kotitnutkallc. Prirtscssitt ihastclir,'ut lah.japålkcttiitittr. Mci- c[in Lcitl'tr lakupakkaukset ja lah-

-jukirja

^varihtui kullartkeltetiseetr virolaiscen ;ritsiliinålåln. Kerrils-

saell'r vieh åittåiviiii kierrritystii!

H uittisissa _.ja rnvös kodissiun nle

vicraillut SOS-Iapsikylrin johtaja Olav Vahcr

kiitteli

nreitri huittis- laisia sycliinrellisin sunoin. Håirr

chti suu rester vicrasjoukosta ^huol i-

ntatta toivotella

meiclåit. Viro- seuran puheerrjohtajan. ^rnieheni ja _rnirtut. uudestaettr tervetulleeksi.

Minri taas puolestani kiittelin mie- lessåini niitZi 200 huittislaista yståi- våiperhettälnme. jotka hel mikuus-

sål lahjoittivat satakertaisen suln- man tilille. jonka saatoimme lah- joittaa upg uuden.lapsikylän toi- mlnnan sisällön

ja

kasvatuksen

tehostan'liseetr

ia ^jorrka

^perus-

teella sainrme kutsutr utrohtumat-

tom ålåln vi h ki aiisti la isuttteetl.

Mikä Sos-lapsikylä oikeastaan on?

Itzivaltalainen lääkäri Herman Gnreiner huomasi toisen rnaail- n1ållrsodan jälkeen.

että

^Euroo-

passa on paljon kodittomia ^lapsia

ja

myos paljon naisia.

joilta

sota on vienyt mahdollisuuden ^perus-

taa oma

perhe. Lääkärinä hän taas

oli

todennut. että huolimatta

hyvästä hoidosta. lapset

eivät

olleet

tavallisessa lastenkodissa onnellisia.

Lääkäri alkoi

yhdis- tellä asioita. Han perusti lapsiky- län. jossa nainen. äiti 'ema' hoitaa

'Mu ^{isamaa, ffiu önn} ja rööp'

-

Tallinnan lapsikuoron ^terveh-

dys.

lapsia

24 tuntia

vuorokaudessa, aivan kuten biologinen äiti kotona ja sama aiti

ja

4-6lasta muodosta- vat perheen, oman ^kodin., ja lapset

asuvat

kodissa aikuiseksi ^asti.

Lapsikylän aate on, että jokaisella lapsella

on

oikeus kotiin

ja

per- heeseen. SOS-Iapsikylä antaa lap-

selle

^takuu

n

pysyvyydestä ja jatkuvuudesta

ja toimii

siltana suureerl maailmaan ja tavoitteena otl. että lapset selviävät elämästä lapsikylän jälkeen.

Koti Sos-lapsikylässä

-

uusi mahdollisuus

Vuonna 1949 Herman Gmeiner siis perusti

Tiroliin

ensimmäisen

Prinsessat ihastelevat lahjojaan.

t7 Prinsessa Märtha-Louise vihkii lapsikylän.

-.Ii,..,

urt

lapsikylåin. nyt 45 vuotta rnyöhcln-

min

SOS-Iapsikyliri

on

^12.1:ssii

valtiosser.ja niissri ot't 27.(XX) lustu.

-joiclen vålnhcllllltat civiit syystii tai toisesta pysty huolchtinraan lapr- sistårårn Aiutus oll tullut Suolt'tcclt-

kin .io

1950-luvulla. .ia triåillii ^orl

toirninnilssu kolrtrc

SOS-Iapsi- ky lriii.

Joulun lapsi

Niiin

.joulunu. kotic'n .juhlårnåt.

volnunc

olla kiitollisia

kaikcsta

låihilltlltåiisiåi uuttålvitsta

toi- nrinnusta. Saanunc

kiittiiii

hcitii.

-jotka ovålt tukcncct lastcn kcskuu-

clcsser tchtiiviiii tvötii. Kcilun SOS-

lapsikylain aikaålrlsålålntiscsta on niihnyt surtrcn vilir,'an Keilan kau- pungin-johta.ja Anclres

Piirt.

Håi-

rlcn

lisiikscen ltryös suonralaisct ystiiviit ovat olleet ntLtkana nåiitii

lapsia

autturtrårssåI. Pyydiinrnrc Joulun

. la1'rscn. Va1'rahttr.jan. tuo- nråla srunrttrsta

niin kovia

kcl- kcrtccn vcl jeskernsåtnr nlc raskaissrr

.ia cpiivanltoissa oloissa cliir,'illc prerhcillc

kuin

Suontcn kotlcil- lckin.

Mariatta Orpalril

,f

't' t

t" -

*F

f*.tu

Eesti-poikia kylän leikkipihalla.

Kuvat Marjatta ^()rpana.

Talvenvara

Keltaisen mekkoni helmaen

poimin mnorianheinän tuoksun .ia suopursun voimon

Toskun poh.ialle kaften

7t ci itr c) p erh

osen

h u olett om u u d en

sekr auringon hellimön rentokiven lcinrmön Rakkaani hltmyn talleton valokseni, oppnaksi kctrtan, .ionka ^han piirsi

oolto.j

en huuhtontoott hiekkaarr Ritva Ytti

Iri