OSA II: VESISTÖTARKKAILU

(1)

Projekti 10780 29.4.2020

KALAJOEN YHTEISTARKKAILU 2019

OSA II: VESISTÖTARKKAILU

(2)

______________________________________________________________________________

KALAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II– VESISTÖTARKKAILU 2019

Sisällysluettelo

YHTEENVETO ... 1

1. JOHDANTO ... 2

2. TARKKAILUALUEEN KUVAUS ... 2

3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOSUHTEET ... 3

4. TARKKAILUVELVOITTEET JA ALUEEN MUU TARKKAILU ... 6

5. KUORMITUS ... 6

5.1 YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KUORMITUS ... 6

5.2 TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS ... 8

5.3 KALAJOEN VESISTÖN KOKONAISKUORMITUS ... 8

5.4 KALAJOEN HAJAKUORMITUS ... VIRHE.KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 6. AINEISTO JA MENETELMÄT ... 9

7. VEDENLAATUTULOKSET ... 11

7.1 V^IRTAVEDET ... 11

7.1.1 Kalajoki ... 11

7.1.2 Malisjoki... 16

7.2 J^ÄRVET ... 17

7.3 M^ERIALUE ... 18

7.4 KALAJOKILAAKSON KESKUSPUHDISTAMON HYGIENIATARKKAILU ... 19

8. LEVÄHAITTAREKISTERI ... 20

9. UIMAVESITULOKSET ... 21

10. KALATALOUSTARKKAILU ... 21

VIITTEET ... 22

(3)

______________________________________________________________________________

Liite 1. Tarkkailualueen kartta, sekä kuormittajien ja tarkkailupisteiden sijainnit

Liite 2. Yhteistarkkailuun kuuluvien vuosittain toistuvien näytepisteiden analyysitulokset 2019 Liite 3. Muiden tarkasteltujen näytepisteiden analyysitulokset vuodelta 2019

Liite 4. Kalajoen alueen uimavesitulokset vuonna 2019

29.4.2020

Eurofins Ahma Oy

Helena Puro

Helena Puro, Limnologi

Yhteystiedot Oivaltajantie 10 60100 SEINÄJOKI p. 040-1333 800

Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi

(4)

YHTEENVETO

Vuosi 2019 oli Kalajoen yhteistarkkailussa ns. suppean tarkkailun vuosi. Vedenlaadun tarkkailussa oli mukana viisi vuosittaisen tarkkailun näytepistettä, joiden lisäksi otettiin näytteitä Kalajoen meriedustalta Kalajokilaakson keskuspuhdistamon hygieeniseen tarkkailuun liittyen.

Raportoinnissa hyödynnettiin myös muita saatavilla olevia vedenlaatutuloksia.

Vuosi 2019 oli alueella hieman keskimääräistä lämpimämpi. Selvästi lämpimämpiä kuukausia olivat helmi-, huhti- ja joulukuu. Helmi-, maalis-, touko- ja marraskuu olivat selvästi runsassateisempia kuin keskimäärin vuosina 1981-2010. Kevättulva ajoittui huhtikuun loppuun ja oli hieman keskimääräistä selvästi pienempi. Loppuvuodesta virtaamat kasvoivat ja vuoden suurin virtaama havaittiin marraskuussa.

Kalajoen Keskuspuhdistamo aloitti toimintansa elokuun 2018 alussa, minkä myötä Ylivieskan keskustan jätevedenpuhdistamo, Ylivieskan Sipilän jätevedenpuhdistamo ja Kalajoen vanha jätevedenpuhdistamo lopettivat toimintansa ja poistuivat tarkkailusta vuonna 2018. Kuormitus vuonna 2019 oli typen ja fosforin osalta noin puolet pienempää ja hapenkulutuksen (BOD7) osalta viidesosan suurempaa kuin jaksolla 2004–2011 keskimäärin. Vuonna 2019 suurimmat kuormittajat olivat Kalajoen keskusjätevedenpuhdistamo ja Nivalan jätevedenpuhdistamo.

Vuoden 2019 vedenlaadun havaintojen perusteella Kalajoen pääuoman vesi oli lähinnä runsashumuksista ja rautapitoista. Veden happitilanne oli pääosin hyvä – erinomainen, maaliskuussa happitilanne oli välttävä. Näytepisteiden veden pH-arvot vaihtelivat lievästi happamasta lievästi emäksiseen ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli yleisesti tyydyttävällä-hyvällä tasolla. Pääosin vesi oli happamimmillaan alkuvuodesta ja pH-arvot kohosivat avovesiaikana emäksisen puolelle. Korkeimpia sameuden ja kiintoaineen arvoja määritettiin kevättulvan aikaan huhtikuussa. Kalajoen vesi oli vuoden 2019 näytteenottojen perusteella edellisvuosien tavoin keskimäärin rehevää. Edellisvuoden tavoin kesä-elokuussa korkeimpia fosforipitoisuuksia mitattiin pisteeltä K74.

Ympäristöhallinnon seurannassa vuonna 2019 olleiden järvien Iso-Juurikan, Kiljanjärven, Korpisen ja Vuotojärven vesi oli rehevällä tasolla. Iso-Juurikkaa lukuun ottamatta järvillä otettiin useampia vertikaalinäytteitä, joiden perusteella happitilanne heikkeni alusvedessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikana. Iso-Juurikan ja Korpisen veden pH-arvot olivat selvästi happaman puolella.

Kalajoen meriedustan näytepisteillä happitilanne oli kaikilla näytteenottokerroilla pääosin erinomainen kaikilla näytteenottosyvyyksillä, joskin kesäkuun näytekierroksella pisteen Ka-2 välivesi 5 m syvyydessä oli ylikyllästynyttä. Lämpötilakerrostuneisuutta esiintyi heinä- ja elokuussa, mutta happitilanne heikentyi tästä huolimatta vain aavistuksen. Mittausten perusteella veden hygieeninen laatu oli erinomaista. Ravinnepitoisuudet viittasivat keskimäärin karuun vedenlaatuun.

Analyysitulosten perusteella Ka-3 pintavesi koostui maalikuussa paljolti joen kuljettamasta humus-, rauta- ja ravinnepitoisemmasta vedestä, ja tulokset poikkesivat muista merialueen näytetuloksista.

Kalajokilaakson keskuspuhdistamon mahdollisia hygieenisiä vaikutuksia selvitettiin läheiseltä rannikkoalueelta näytepisteiltä Ka-4, Ka-5 ja Ka-6 otettavin vesinäyttein heinä- ja elokuussa. STM- uimavesiasetuksen mukainen uimavesiluokka oli erinomainen pisteellä Ka-4 ja hyvä pisteillä Ka-5 ja Ka-6. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska näytteitä otettiin vain kaksi kertaa uimavesikauden aikana.

Kalajoen vesistöalueelta ilmoitettiin levähavaintoja Reisjärveltä Salmensuun uimarannalta, jossa havaittiin hieman levää viikoilla 37 ja 38. Hautaperän tekojärven uimarannalta, joka ei sisälly yhteistarkkailuun, havaittiin hieman levää viikolla 32, 38 ja 39.

(5)

1. JOHDANTO

Kalajoen vesistöalueen kuormittajat ovat hoitaneet tarkkailuvelvoitteensa vesistötarkkailun osalta yhteistarkkailun muodossa jo vuodesta 1977 lähtien. Vuonna 2019 yhteistarkkailua toteutettiin vuosille 2019-2024 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2018). Kyseinen ohjelma noudattelee keskeiseltä rakenteeltaan aiempaa, vuodet 2013–2018 kattanutta tarkkailuohjelmaa, mutta sisältää myös joitakin muutoksia. Merkittävimmät muutokset koskevat Kalajokilaakson puhdistamojen käytöstä poistamista ja uuden keskuspuhdistamon toiminnan tarkkailuja. Vuonna 2018 toiminta loppui Sievin, Ylivieskan, Sipilän ja Kalajoen vanhan jätevedenpuhdistamoilla. Kalajokilaakson keskuspuhdistamon tarkkailuun liittyen tarkkailu on laajentunut Kalajoen edustan merialueelle. Kalajoen vesistöalueella on edelleen myös tähän yhteistarkkailuun kuulumattomia kuormittajia, kuten Hituran kaivos ja useampia turvetuotantoalueita.

Tässä raportissa esitetään Kalajoen yhteistarkkailun vuoden 2019 vesistötarkkailun tulokset.

Yhteistarkkailuun niin ikään kuuluvat päästö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan omissa erillisissä raporteissaan, joita referoidaan tässä raportissa. Myös Vestian jätteenkäsittelyalueiden tarkkailutulokset ja Jukuturve Oy:n Paskalannevan tarkkailutulokset raportoidaan yhteistarkkailusta eriävien raportointiaikataulujensa vuoksi omissa raporteissaan.

2. TARKKAILUALUEEN KUVAUS

Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnan alueelta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, jolla sijaitsevat sen merkittävimmät latvajärvet Reis-, Vuohto- ja Kiljanjärvi. Reisjärveltä Kalajoki virtaa ensin noin 20 km koilliseen Haapajärven kuntakeskukseen kääntyen luoteeseen kohti Perämerta.

Reisjärven ja Haapajärven välillä jokeen laskee luoteesta Kalajanjoki ja Haapajärven ja Nivalan alueilla idästä/koillisesta Kuonanjoki, Settijoki ja Malisjoki. Kalajoen alaosilla Kalajoen Tyngän kylän kohdalla jokeen laskee sen merkittävin sivujoki, Vääräjoki. Vääräjoki saa alkunsa Pitkäjärveltä, läheltä Kalajoen pääuoman latvajärviä Reisjärven kunnassa. Vääräjoki laskee mereen myös Siiponjoen kautta. Kalajoen pääuoman kokonaispituudeksi muodostuu noin 130 km ja putouskorkeudeksi 114 metriä. Valuma-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 4 247 km² ja järvisyys 1,8 %. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kunnan alueella.

Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomattavimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset sekä Hautaperän tekoaltaan ja neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä, joiden yhteenlaskettu säännöstelytilavuus on 90 milj.m³.

Kalajokilaakso on voimakasta maa- ja metsätalousaluetta, mikä vaikuttaa olennaisesti jokivesistön vedenlaatuun. Lisäksi vesistöä kuormittavat haja-asutus ja yhdyskuntien, turvetuotannon ja teollisuuden pistekuormitus. Pistekuormituksen osuus on ollut typpikuormituksesta lähes 6 % ja fosforikuormituksesta noin 2 %. Vuosina 2006–2011 Kalajoen Perämereen kulkeutuva kiintoainekuormitus oli keskimäärin noin 32 849 tonnia vuodessa. Tästä noin 51 % tulee metsätaloudesta, joka sisältää myös luonnonhuuhtouman. Kiintoainekuormituksesta noin 48 % on lähtöisin maataloudesta ja noin prosentti pistemäistä kuormitusta aiheuttavista toiminnoista.

Ympäristöhallinnon laatiman Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2016–

2021 mukaan Kalajoki kuuluu tyypiltään suuriin turvemaiden jokiin, jossa ihmistoiminnan vaikutukset ovat huomattavia. Uusimman luokituksen mukaan Kalajoen alaosan ekologinen tila on tyydyttävä ja keski- ja yläosa on luokiteltu luokkaan ”voimakkaasti muutettu tai keinotekoinen”.

(6)

Myös yläjuoksulla sijaitsevat Kalajanjoki, Juurikkaoja ja Hautaperän tekojärvi sekä alempana sijatisevat Järvioja, Erkkisjärven laskuoja, Kesonoja ja Karsikasoja kuuluvat voimaakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien luokkaan. Kuusaanjärven, Settijärven ja Pidisjärven, Erkkisjärven ja Malisjoen ekologinen tila on välttävä. Nevanoja, Kuusaanjärven, Settijoen, Kuusaanjoen ja Settijärven ekologinen tila on tyydyttävä. Vääräjoen, Pitkäjärven, Hinkuanjoen, Lohijoen ja Nurmesjärven ekologinen tila on hyvä (Vesikartta 2020).

Oulujoen–Iijoen toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevista vesimuodostumista suurella osalla on ravinteiden vähentämistarvetta jopa yli 50 % nykyisestä, jotta keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 μg/l.

Tämä tarkoittaa ihmisen aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistä yli puoleen nykyisestä.

Vesistöalueella suurimmat mahdollisuudet vähentää kuormitusta on maataloudessa. Järvissä myös sisäisen kuormituksen vähentäminen on keskeistä. Ravinteiden määrä ei ole ainoa pintavesimuodostuman ekologiseen tilaan vaikuttava tekijä. Tilaan vaikuttavat myös esimerkiksi kiintoaine, eliöstö, happamuus sekä hydromorfologia.

3. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOSUHTEET

Vuoden 2019 hydrologiset tiedot perustuvat Kalajoen voimalaitosten ja Niskakosken virtaamamittauspisteiden aineistoihin sekä Ilmatieteen laitoksen Haapaveden Mustikkamäen mittausaseman lämpötila- ja sadantatietoihin. Lämpötilat käyvät ilmi kuvasta 3-1, sadantatiedot kuvasta 3-2, ja virtaamat kuvasta 3-3 sekä kuvasta 3-4.

Vuosi 2019 oli Haapavedellä lämpimämpi pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2019 kuukausien keskilämpötiloista laskettu keskiarvo oli 3,4 ⁰C kun se vuosina 1981–2010 oli 2,5 ⁰C.

Selvästi keskimääräistä lämpimämpiä kuukausia olivat helmi-, huhti- ja joulukuu. Tammi-ja heinäkuu olivat hieman kylmempiä kuin pitkällä ajalla keskimäärin.

Vuonna 2019 huhti- ja heinäkuu olivat huomattavan vähäsateisia ja kuukauden sadesummat olivat selvästi alhaisempia kuin 1981-2010 keskimäärin. Vuoden sadesumma oli 556 mm, mikä on pitkän ajan keskiarvoa (527 mm) hieman korkeampi. Helmi-, maalis-, touko- ja marraskuu olivat selvästi runsassateisempia kuin keskimäärin vuosina 1981-2010.

Kevättulva oli hieman keskimääräistä selvästi pienempi. Niskakosken virtaama-mittauspisteellä kevään maksimivirtaama oli 158 m³/s, kun vuosien 1971–2017 keskimääräinen kevään tulvahuippu oli noin 221 m³/s. Heinä-syyskuun virtaamat olivat hyvin alhaisia. Loppuvuodesta virtaamat kasvoivat ja vuoden suurin virtaama 201 m³/s havaittiin marraskuussa.

(7)

Kuva 3-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat Haapaveden mittausasemalla vuonna 2019 sekä keskimäärin vuosina 1981–2010 (Ilmatieteenlaitos 2020).

Kuva 3-2. Kuukausittaiset sademäärät Haapaveden mittausasemalla vuonna 2019.

(Ilmatieteenlaitos 2020).

-15 -10 -5 0 5 10 15 20

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

lämpötila °C

2019 ka. 1981-2010

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Sademääärä (mm)

2019 ka. 1981-2010

(8)

Kuva 3-3. Vuoden 2019 virtaamat Kalajoen voimalaitosten virtaamamittauspisteillä, sekä mittaushistorian mukaiset virtaaman vaihteluvälit (harmaa alue) (Ympäristöhallinnon Avoin tieto-palvelu 2020).

Kuva 3-4. Niskakosken virtaamamittauspisteen virtaamat vuonna 2019 sekä mittaushistorian mukaiset virtaaman vaihteluvälit (harmaa alue) (Ympäristöhallinnon Avoin tieto-palvelu 2020).

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

m3/s

Niskakoski

^1971-2018₂₀₁₉

(9)

4. TARKKAILUVELVOITTEET JA ALUEEN MUU TARKKAILU

Yhteistarkkailussa on tällä hetkellä mukana seitsemän toimivaa jätevedenpuhdistamoa. Kalajoen Keskuspuhdistamo aloitti toimintansa elokuun 2018 alussa, minkä myötä Ylivieskan keskustan jätevedenpuhdistamo, Ylivieskan Sipilän jätevedenpuhdistamo ja Kalajoen vanha jätevedenpuhdistamo lopettivat toimintansa ja poistuivat tarkkailusta vuonna 2018. Jatkossa 2020- luvun alkupuolella Kalajoen keskuspuhdistamolle johdetaan myös Haapajärven ja Nivalan viemäriverkon vedet.

Jätevedenpuhdistamoiden lisäksi yhteistarkkailussa ovat mukana Turveruukki Oy:n Löytynnevan, Jukuturve Oy:n Paskalannevan ja Turvejetti Oy:n Akanrahkan turvetuotantoalueet, sekä Vestia Oy:n Ylivieskan jätekeskus ja suljettu kaatopaikka ja Haapajärven Hallakankaan suljettu kaatopaikka. Tarkkailussa mukana olevien kuormittajien sijainnit on esitetty liitteessä 1.

Kalajoen vesistöalueella toteutetaan myös yhteistarkkailun ulkopuolisia tarkkailuja ja vedenlaadun seurantaa, jotka pyritään soveltuvin osin ottamaan huomioon myös yhteistarkkailun raportoinnissa.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) seuraa vuosittain vedenlaatua Kalajoen suulla (Kalajoki 11000) ja Kalajoen edustalla havaintopaikalla Ka-2.

Muiden kuin tähän ohjelmaan liittyneiden turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu hoidetaan muulla tavoin. Myös Kalajoen yhteistarkkailuun kuulumattomien Vestia Oy:n suljettujen kaatopaikkojen tarkkailut hoidetaan erillisten tarkkailuohjelmiensa mukaan ja raportoidaan omissa raporteissaan.

Reisjärven Salmensuu on ollut ympäristöhallinnon koordinoiman valtakunnallisen levähaittaseurannan havaintopaikka. Levähaittaseurannan havaintopaikat määräytyvät kuntien omien tarpeiden mukaan, joten seurantapaikkojen määrä ja sijainti voivat vaihtua. Seurannan tuloksia hyödynnetään myös yhteistarkkailun raportoinnissa.

5. KUORMITUS

Tarkkailuohjelman mukaisesti Kalajoen vesistötarkkailuraportissa esitetään lyhyt yhteenveto tarkkailuvuoden kuormituksesta. Kuormitustarkkailun tulokset raportoidaan myös omassa erillisessä raportissaan (Eurofins Ahma Oy 2020a), josta tässä esitetyt tiedot ovat peräisin. Lisäksi Vestia Oy:n Ylivieskan jätekeskuksen ja suljetun kaatopaikan, sekä Haapajärven Hallakankaan suljetun kaatopaikan tarkkailuista on laadittu omat raporttinsa (Eurofins Ahma Oy 2020b-d).

Kalajoen vesistöalueen suurin ravinnekuormittaja on peltoviljely, seuraavina tulevat karjatalous ja haja‐asutus. Vesistökuormituksen osalta tarkkailuraportissa tarkastellaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon kuormitusta vesistöön. Hituran kaivos asetettiin konkurssin v.2015 ja vuodesta 2017 lähtien alueella on tehty Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen toimesta sulkemistoimia.

5.1 Yhdyskuntajätevesien kuormitus

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden päästöt vesistöön vuonna 2019 olivat keskimäärin happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta 51 kg/d, fosforin osalta 3,0 kg/d ja typen osalta 432 kg/d.

Kuormitus vuonna 2019 oli typen ja fosforin osalta noin puolet pienempää ja hapenkulutuksen

(10)

(BOD7) osalta viidesosan suurempaa kuin jaksolla 2004–2011 keskimäärin. Vuonna 2019 suurimmat kuormittajat olivat Kalajoen keskusjätevedenpuhdistamo ja Nivalan jätevedenpuhdistamo. Tarkasteltaessa jaksoa 2012–2019, vesistöön kohdistuva kuormitus oli kokonaistypen osalta suurimmillaan vuonna 2018. Kokonaisfosforin sekä biologisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli suurimmillaan vuonna 2015 (Kuva 5-1).

Kuva 5-1. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus Kalajoen vesistöön v. 2012‐

2019 sekä keskiarvot vuosilta 2004-2011 (Ervasti & Anttila 2019).

(11)

5.2 Turvetuotantoalueiden kuormitus

Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 2019 turvesoita yhteensä 1154 hehtaaria kaikki tuottajat mukaan lukien. Kokonaispinta-alasta oli kuntoonpanossa 8 ha, tuotannossa 959 ha, tuotantokunnossa 115 ha ja 72 ha oli poistunut tuotannosta. Suurimmalla osalla turvetuotantoalueista on käytössä vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutus (taulukko 5-1).

Vuonna 2019 Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden laskennallinen bruttokuormitus oli kiintoaineen osalta 23 899 kg, kokonaistypen osalta 6991 kg, kokonaisfosforin osalta 222 kg ja CODMn osalta 159 183 kg.

Taulukko 5-1. Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tarkkailuvuonna 2019 (Afry Oy 2020 ja Kanteleen Voima Oy).

5.3 Kalajoen vesistön kokonaiskuormitus

Taulukkoon 5-3 on koottu yhteenveto Kalajoen vesistöalueen taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon kuormituksesta. Turvetuotannon kuormitukset ovat bruttokuormituksia ja niiden tarkemmat laskentaperusteet ilmenevät turvetuotannon yhteistarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 2020).

Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark-

tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a

Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 25,8 26,8 7,7 60,3 E PVK 5 552 8,6 240 886 3,7 174 758

Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 30,5 1 31,4 E PVK 2 891 4,5 125 462 1,9 91 395

Vasamanneva Vapo Oy 53.036 50,2 50,2 E PVK 4 622 7,1 199 738 3,1 145 631

Rautamullansuo Vapo Oy 53.094 57,4 0 57,7 E PVK 5 313 8,2 229 848 3,6 166 725

Akanrahka Turvejetti Ky 53.022 0,0 0,0 E la + vs 0 0,0 0 0 0,0 0 0

Akanrahka Turvejetti Ky 53.022 34,0 34,0 E pvk/la talvi 4 366 6,0 190 1 072 3,0 123 936

Akanrahka Turvejetti Ky 53.022 34,0 34,0 E 4 366 6,0 190 1 072 2,5 123 936

Paskalanneva Jukuturve Oy 53.024 95,0 95,0 K PVK 7 795 8,0 244 354

Löytynneva Turveruukki Oy 53.025 85,3 63 147,9 E la+vs 24 858 36,5 1 009 6 500 20,1 651 5 795

Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.093

Isoneva Maaselän turvetuotanto 53.053 38,0 38,0 K PVK 5 531 3,0 274 165 0,5 214 45

Onkilamminneva Maaselän turvetuotanto 53.053 55,0 55,0 E PVK 5 064 8,0 218 808 3,4 159 691

8 8,0 E KP 1 075 2,0 36 714 0,9 17 672

Onkilamminneva Maaselän turvetuotanto 53.053 8 55,0 63,0 E 6 139 9,0 255 1 522 4,2 176 1 363

Puronneva Kokkolan Energia Oy 53.097 69,0 69,0 E pvk 6 353 10,0 274 1 014 4,0 199 867

8 452,0 115,0 72 647,0 73 419 101,0 3 038 13 561 44,0 1 939 11 515

Tuppuranneva Kanteleen voima Oy 53.098 75,8 75,8 E PVK 2 984 2,6 113 628 0,7 66 533

Osmalamminneva Kanteleen voima Oy 53.094 105,2 105,2 E PVK 21 568 18,4 743 3 706 8,7 500 3 221

Päällysneva Kanteleen voima Oy 53.097 40,4 40,4 E PVK 7 859 4,9 431 465 0,1 310 225

Lonkerinneva Kanteleen voima Oy 53.059 103,6 103,6 E PVK 12 248 12,9 461 884 5,5 276 514

Lamminneva Kanteleen voima Oy 53.076 144,3 144,3 E PVK 31 278 63,4 1 685 3 664 40,7 1 117 2 530

Multakaarronneva Kanteleen voima Oy 53.076 38,0 38,0 E pvk/la 9 827 18,5 521 991 12,5 371 692

Vesistöalue yhteensä 2019 959,3 115,0 72,0 1154,3 159183 221,6 6991 23899 112,2 4581 19230

2018 8 992,0 111,0 51 1161,0 111 377 141,0 5 363 17 938 69,0 3 496 14 230

2017 8 1028,0 60,0 65 1161,0 124 878 201,0 6 362 24 497 116,0 3 939 19 689

2016 11 947,0 146,0 194 1297,0 180 359 308,0 8 038 35 343 186,0 4 798 28 850

2015 46 937,0 136,0 300 1420,0 303 241 429,0 13 155 58 492 240,0 8 131 48 468

2014 64 1077,0 1,5 434 1577,0 210 326 424,0 11 326 50 779 275,0 7 301 42 697

2013 0 1078,0 36,0 354 1468,0 185 163 395,0 9 807 57 001 260,0 6 382 50 132

2012 89 1098,0 39,0 309 1535,0 268 477 566,0 16 055 77 011 374,0 11 005 57 721

Bruttokuormitus Nettokuormitus

Yhteistarkkailu yhteensä (Afry Oy)

(12)

Taulukko 5-3. Kalajoen vesistöalueen pistemäisten kuormittajien aiheuttama vesistökuormitus vuonna 2019.

Kuormittaja BOD7 Kok.P Kok.N

kg/d kg/d kg/d

Reisjärvi 6,1 0,27 18

Nivala 20 1,1 121

Ylivieska, Raudaskylä 0,31 0,01 2,1

Kalajoki, keskusjvp 24 1,4 292

Kalajoki, Rautio 0,16 0,01 1,7

JVP yht. 51 2,8 435

Turvetuotanto - 0,28 8,3

Vuonna 2019 merkittävimpiä kuormittajia olivat Kalajoen keskusjätevedenpuhdistamo ja Nivalan jätevedenpuhdistamo. Turvetuotannon osalta kuormitus riippuu merkittävästi vuoden sääoloista ja tuotantoalojen muutoksista. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2016-2021 (Osa 1 – Taustatiedot) on esitetty arviot vuosien 2006-2011 keskimääräisistä haja- asutuksen, maa- ja metsätalouden, huleveden, pistekuormituksen, laskeuman sekä luonnonhuuhtouman aiheuttamista kuormituksista Kalajokeen. Fosforin osalta arvio on n. 85 t/a (n.

230 kg/d) ja typen osalta n. 1 248 t/a (n. 3,4 t/d). Tähän nähden pistekuormittajien kuormitus on varsin pientä, joskin paikallista merkitystä niillä on.

6. AINEISTO JA MENETELMÄT

Vesistötarkkailu jakautuu tarkkailuohjelman mukaisesti ns. vuosittaisen ja laajan tarkkailun vuosiin.

Nykyisellä tarkkailukaudella laajan tarkkailun vuodet osuvat vuosiin 2020 ja 2023, jolloin näytteitä otetaan välivuosia useammilta näytepisteiltä. Laajan tarkkailun vuosina käytetään myös biologisia tarkkailumenetelmiä (piilevä- ja pohjaeläintarkkailut, sekä kasviplanktontutkimukset).

Vedenlaadun vuosittaisen tarkkailun seurantapisteet sijaitsevat Haapajärvellä, Nivalassa, Ylivieskassa, Kalajoella, Rautiossa (Vääräjoki) ja Kalajoen edustalla. Vuosittaisen tarkkailun näytteet otetaan maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Lisäksi Kalajokilaakson keskuspuhdistamolla käsiteltävien jätevesien mahdollisia hygieenisiä vaikutuksia selvitetään ottamalla vesinäytteet läheiseltä rannikkoalueelta vuosittain heinä- ja elokuussa kolmelta pisteeltä. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1 ja taulukossa 6-1.

Tilaajan toiveesta pisteeltä K40 Kalajoki Niemelänk. silta otettiin ylimääräiset näytteet 20.8.2019 ja tulokset on otettu mukaan tähän raporttiin. Kyseinen piste on aikaisemmin ollut mukana laajassa, kolmen vuoden välein tehtävässä tarkkailussa.

Eurofins Ahma Oy:ssä päästö- ja vesistötarkkaluissa kiintoaineen suodatuksessa käytetään GF/C- suodatinta (erotuskyky 1,2 µm), kun taas Ympäristöhallinnolla on nykyään yleensä käytössä kiintoaineen analysoinnissa 0,4 µm kalvosuodatin. Tulokset eivät ole näin ollen täysin vertailukelpoisia.

(13)

Taulukko 6-1. Vuosittain toistuvan tarkkailun havaintopaikat.

Tarkastelussa hyödynnetään myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia Kalajoen alaosalla (8-tien silta VP 11000) ja Kalajoen meriedustalla (Ka-1 ja Ka-2) sekä muutamien muiden näytepisteiden analyysituloksia. Yhteistarkkailuun kuulumattomien, mutta tässä raportissa hyödynnettyjen näytepisteiden sijainnit on esitetty taulukossa 6-3.

Taulukko 6-3. Tarkasteluun mukaan otettujen yhteistarkkailuun kuulumattomien näytepisteiden sijainnit v. 2019

Havaintopiste

Näyte- kerrat

2019 Koordinaatit (ETRS-

TM35FIN) Vesistöalue Kunta Veslan ID

Jokivedet

Malisjoki yläpuoli* 5 7090333-399239 53.061 Nivala 27203 Kalajoki 11000 12 7129370-351851 53.011 Kalajoki 27095

Järvet

Vuohtojärvi 4 7053249-396735 53.053 Reisjärvi 27172

Kiljanjärvi 4 7057430-395940 53.057 Reisjärvi 27180

Korpinen (Korpinen allas) 4 7062670-398368 53.058 Reisjärvi 27187 Iso-Juurikka (Juurikka allas) 4 7071602-398908 53.059 Sievi 27197

Kuonanjärvi 0 7067489-431356 53.083 Haapajärvi 27250

Settijärvi 0 7080462-423943 53.072 Haapajärvi 27227

Meriedusta

Kalajoen edusta Ka-1 0 7134184-349061 99.41 Kalajoki 27621 Kalajoen edusta Ka-2 5 7139830-347725 99.42 Kalajoki 27622

ELY-keskuksen seurannassa olevan 8-tien sillan näytepisteen (11000) näytteenoton osumista Kalajoen eri virtaamatilanteisiin on havainnollistettu kuvassa 6-1. Tiheimmin näytteitä otettiin kevättulvan aikaan.

Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöalue Kunta vuosittainen seuranta

Kalajoki Lähdekangas K98 7075740-413924 53.043 Haapajärvi

Kalajoki 10900, Sievi-Nivala

MTS* K74 7089384-397892 53.033 Nivala

Kalajoki valtat 86 silta K44 7108130-379247 53.022 Ylivieska

Vääräjoki Alapää mts V15 7111069-362281 53.091 Kalajoki

Kalajoen edusta Ka-3 7136200-349448 99.41 Kalajoki

hygieniaseuranta

* VHS-seurannan havaintopaikka

(14)

Kuva 6-1. Näytepisteen 11000 näytteenotot ja Niskakosken virtaamat v. 2019.

7. VEDENLAATUTULOKSET

Vuosi 2019 oli Kalajoen yhteistarkkailun vesistötarkkailun osalta ns. suppean tarkkailun vuosi.

Yhteistarkkailussa mukana olevien näytepisteiden tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2 ja muiden tässä raportissa hyödynnettyjen näytepisteiden tulokset liitteessä 3.

Vedenlaatupisteiden ja kuormittajien sijainnit on esitetty kartassa, joka löytyy liitteestä 1.

7.1 Virtavedet

Seuraavassa jokien vedenlaatua koskevassa tarkastelussa on yhdistetty yhteistarkkailun tuottama aineisto ja ELY-keskuksen ja muiden tahojen tuottamat tarkkailutulokset. Tulokset esitetään pääsääntöisesti ylävirrasta alavirran suuntaan.

7.1.1 Kalajoki

Happitilanne oli maaliskuussa jokipisteillä välttävä, mutta muuna aikana hyvä tai erinomainen.

Elokuussa ylimääräisenä näytteenä otetun näytepisteen K40 happitilanne oli huono.

Näytepisteiden veden pH-arvot vaihtelivat lievästi happamasta lievästi emäksiseen (pH 6,3–7,9) ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli yleisesti tyydyttävällä-hyvällä tasolla. Pääosin vesi oli happamimmillaan alkuvuodesta ja pH-arvot kohosivat avovesiaikana emäksisen puolelle.

Happamuusongelmia ei havaittu mittausten perusteella. Kalajoen kuntakeskuksen tiheämmän seurannan näytepisteellä 11000 vesi oli silminnähden sameaa koko vuoden. Korkeimpia sameuden ja kiintoaineen arvoja määritettiin kevättulvan aikaan huhtikuussa. Väriarvojen perusteella vesi oli varsin tummaa kaikilla jokinäytepisteillä ja keskimääräiset väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat runsashumuksisille vesille ominaisia. Edellisvuosien

0 50 100 150 200 250

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Virtaama

(m³/s) Niskakosken virtaama näytteenotto

(15)

tapaan kesäaikaan Vääräjoen vesi oli selvästi Kalajoen pääuomaa tummempaa (kuva 7-1).

Kalajoen vesistön vesi oli humusvesille tyypillisen rautapitoista.

Sähkönjohtavuuden arvot olivat näytepisteillä pääosin pintavesien yleisellä tasolla (≤10 mS/m) tai ajoittain lievästi koholla, jolloin sähkönjohtavuudet olivat edelleen <15 mS/m. Näytepisteen 11000 sähkönjohtavuuden arvot laskivat kevättulva-aikana hieman (Taulukko 7-1, kuva 7-2).

Kalajoen pisteillä veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan välttävä vuonna 2019. Runsaimmin suolistoperäisiä indikaattoribakteereita havaittiin pisteellä V15 heinäkuun näytekierroksella (140 pmy/100ml). Myös elokuussa enterokokkibakteerien pitoisuus oli korkea. Valtatie 86-sillan näytepisteellä (K44) pitoisuudet olivat myös koholla heinä- ja elokuussa (Taulukko 7-1).

Taulukko 7-1. Kalajoen ja sen sivujokien näytepisteiden analyysituloksia vuodelta 2019.

Pvm N.otto-

paikka Lämpö-

tila Happi Happi pH Alkalini-

teetti CODMn Kiinto- aine GF/C

Sameus Sähkön-

johtavuus Väri Rauta Entero- kokit

°C mg O2/l % mmol/l mg/l mg/l FTU mS/m mg Pt/l µg/l pmy/100

23.1.2019 11000 0 12 84 6,96 0,43 22 12* 7,7 12 150 2440 ml

11.3.2019 11000 0 11 76 6,82 0,34 20 10* 7,2 10 140 2240

11.3.2019 K98 0,3 9,8 67 6,67 0,23 22 2 5,9 160 1920

11.3.2019 K74 0,3 9,5 66 6,68 0,25 23 2,8 7,3 170 2070

11.3.2019 K44 0,1 12 83 6,87 0,30 22 2,6 9,0 160 2120

11.3.2019 V15 0,1 10 71 6,58 0,35 23 4 12 190 3470

2.4.2019 11000 0,1 13 86 6,69 0,26 19 10* 8,6 11 110 1450

9.4.2019 11000 0,6 13 88 6,52 0,21 28 21* 17 11 140 2160

17.4.2019 11000 0,6 13 89 6,63 0,2 27 31* 15 9,1 150 1970

24.4.2019 11000 5,6 11 88 6,33 0,12 32 27* 17 5,8 170 1710

29.4.2019 11000 8,2 11 89 6,56 0,12 34 14* 13 6 170 1430

9.5.2019 11000 7,4 11 90 6,78 0,15 29 10 6,9 160 1420

15.5.2019 11000 8,7 11 93 6,52 0,14 31 13 7 210 1660

27.6.2019 K98 18,6 7,8 83 6,96 0,19 26 5,2 5,8 150 1080 4

25.6.2019 K74 18,5 9,1 97 7,08 0,23 25 13,0 8,8 130 1260 <2

25.6.2019 K44 19,2 9,6 100 7,12 0,27 25 11,0 7,8 140 1370 4

25.6.2019 V15 19,2 8,7 94 6,93 0,24 30 8 6,3 250 3570 14

17.7.2019 K98 17,2 8,3 86 7,01 0,22 26 7,2 5,4 160 1350 <2

17.7.2019 K74 16,4 8,1 82 7,08 0,27 22 9,6 9,6 120 1290 <2

17.7.2019 K44 17,1 8,4 87 7,14 0,29 22 9,2 10,0 120 1370 62

17.7.2019 V15 16,7 8,1 84 7,18 0,34 23 4,4 7,5 230 3860 140

8.8.2019 11000 15,3 8,7 87 7,23 0,34 19 2* 0,74 11 100 1260

20.8.2019 K40 17,4 1,0 10 6,87 0,29 19 5,5 11,0 110 1490 42

20.8.2019 K98 16,6 7,2 74 6,70 0,22 22 5,3 5,3 130 1550 6

20.8.2019 K74 16,8 7,9 82 6,90 0,26 22 13,0 9,9 120 1680 6

20.8.2019 K44 17,2 8,0 83 6,90 0,30 20 6 11,0 110 1500 26

20.8.2019 V15 16,7 7,7 79 7,00 0,39 17 3,6 8,9 160 3560 84

3.10.2019 11000 6,2 11 92 7,4 0,32 20 19* 5,2 12 130 2230

9.12.2019 11000 0 12 84 6,76 0,15 29 11* 5,2 11 180 1600

*) suod. 0,4 µm

(16)

Kuva 7-1. Kalajoen tarkkailupisteiden veden väriluvut vuonna 2019.

Kuva 7-2. Kalajoen tarkkailupisteiden veden sähkönjohtavuuden arvot vuonna 2019.

Kalajoen vesi oli vuoden 2019 näytteenottojen perusteella edellisvuosien tavoin keskimäärin rehevää. Kokonaisravinnepitoisuudet ja epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan näytepisteellä 11000 kevättulvan huipun aikaan, jolloin pitoisuudet olivat erittäin rehevien vesien tasolla. Typen ja epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat suurimmillaan perustuotantokauden ulkopuolella (Kuva 7-3, 7-4 ja Taulukko 7-2).

0 50 100 150 200 250 300

tammi maalis huhti kesä elo syys marras joulu

Väri

K98 11000 K74 K44 V15 mgPt/l

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

Sähkönjohtavuus

K98 11000 K74 K44 V15 mS/m

(17)

Myös fosforipitoisuudet olivat rehevien vesien tasolla kaikilla näytepisteillä. Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin kevättulvan aikaan pisteeltä 11000. Muilta näytepisteiltä mitattiin korkeahkoja kokonaisfosforipitoisuuksia myös kesä-elokuussa. Edellisvuoden tavoin kesä- elokuussa korkeimpia fosforipitoisuuksia mitattiin pisteeltä K74. Fosfaattifosforia oli vapaana perustuotantokaudella kesä-elokuussa, mutta pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin maaliskuussa ennen perustuotannon käynnistymistä. Kalajoen vesistöalueen virtavesillä perustuotantoa rajoittavatkin todennäköisimmin veden väri, sameus ja virtaus. Elokuussa ylimääräisenä otetun K40 näytepisteen ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasolla ja samasuuruisia kuin pisteen K44 tulokset (Kuva 7-5, 7-6 ja Taulukko 7-2).

Taulukko 7-2. Kalajoen ja sen sivujokien näytepisteiden analyysituloksia vuodelta 2019.

Pvm N.otto-

paikka Typpi NH4-N NO2+NO

3-N Fosfori PO4-P

µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

23.1.2019 11000 1400 55 640 61 46

11.3.2019 11000 1500 97 600 61 45

11.3.2019 K98 1000 14 380 45 29

11.3.2019 K74 1100 39 420 53 34

11.3.2019 K44 1300 120 500 57 38

11.3.2019 V15 1500 210 620 65 50

2.4.2019 11000 2800 160 1600 99 50

9.4.2019 11000 3200 140 2000 96 52

17.4.2019 11000 2300 72 1300 83 36

24.4.2019 11000 1600 30 710 63 27

29.4.2019 11000 1500 18 650 54 20

9.5.2019 11000 1200 30 430 55 18

15.5.2019 11000 16 550 49 22

27.6.2019 K98 1100 68 230 49 13

25.6.2019 K74 920 69 8 74 20

25.6.2019 K44 900 76 59 60 17

25.6.2019 V15 990 100 180 70 28

17.7.2019 K98 930 120 85 54 20

17.7.2019 K74 900 110 5 68 23

17.7.2019 K44 860 85 24 58 20

17.7.2019 V15 840 110 8 60 26

8.8.2019 11000 600 10 2 34 14

20.8.2019 K40 990 89 260 59 25

20.8.2019 K98 850 94 84 59 21

20.8.2019 K74 940 140 63 83 37

20.8.2019 K44 980 67 250 60 25

20.8.2019 V15 730 48 110 60 34

3.10.2019 11000 1000 17 260 71 38

9.12.2019 11000 1800 71 860 44 20

(18)

Kuva 7-3. Kalajoen tarkkailupisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna 2019.

Kuva 7-4. Kalajoen tarkkailupisteiden veden epäorgaanisten typpiyhdisteiden yhteispitoisuudet vuonna 2019.

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Kokonaistyppi

K98 11000 K74 K44 V15 µg/l

0 500 1000 1500 2000 2500

Epäorgaaninen typpi

K98 11000 K74 K44 V15 µg/l

(19)

Kuva 7-5. Kalajoen tarkkailupisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna 2019.

Kuva 7-6. Kalajoen tarkkailupisteiden veden fosfaattifosforipitoisuudet vuonna 2019.

7.1.2 Malisjoki

Ympäristöhallinnan seurannan puitteissa Malisjoesta (Malisjoki yläpuoli) haettiin näytteet viisi kertaa vuoden 2019 aikana. Malisjoen ravinnepitoisuudet vaihtelivat rehevien-erittäin rehevien vesien välillä. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriarvot olivat runsashumuksisille vesille tyypillisellä

0 20 40 60 80 100 120

Fosfori

K98 11000 K74 K44 V15 µg/l

0 10 20 30 40 50 60

Fosfaattifosfori

K98 11000 K74 K44 V15 µg/l

(20)

tasolla. Myös rauta-arvot olivat humusleimaisille vesille tyypillisesti korkeita. Sameusarvot olivat korkeita huhti- ja toukokuussa. Veden pH-arvot olivat alhaisimmillaan huhtikuussa, jonka jälkeen arvot kohosivat lievästi emäksisen puolelle. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat hyvin paljon vuoden aikana ja pitoisuus oli korkeimmillaan kevättulva aikana huhtikuussa (taulukko 7-3).

Taulukko 7-3. Malisjoen näytepisteen analyysitulokset vuodelta 2019.

7.2 Järvet

Vuonna 2019 näytteitä otettiin ympäristöhallinnon seurannassa Vuohtojärveltä, Kiljanjärveltä, Korpisesta ja Iso-Juurikasta neljä kertaa vuoden aikana. Tarkkailutulokset on kokonaisuudessaan esitetty liitteessä 3.

Iso-Juurikan järven (Juurikka allas) happitilanne oli helmikuussa välttävä, mutta muina aikoina erinomainen. Ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä –rehevyyttä. Myös klorofylli-a- pitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Sähkönjohtavuuden ja sameuden arvot olivat alhaisia. Väriarvot ja Kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat runsashumuksisen vesien tasolla. Veden pH-arvot olivat selvästi happaman puolella ja erityisesti helmi- ja heinäkuun arvot olivat alhaisia.

Kiljanjärvestä otettiin näytteitä kolmelta eri syvyydeltä, jolloin voitiin tarkastella kerrostuneisuutta.

Kiljanjärven vesi oli selvästi lämpötilakerrostunut helmi- ja heinäkuussa, jolloin happitilanne heikkeni syvyyden lisääntyessä. Pohjanläheinen alusvesi ei kuitenkaan ollut hapetonta. Elokuussa järvi oli kevyesti lämpötilakerrostunut ja happitilanne heikkeni vain hieman pinnasta pohjaan siirryttäessä. Ravinne ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella Kiljanjärven vesi oli rehevällä tasolla.

Vesi oli lisäksi laadultaan keskihumuksista ja lievästi sameaa.

Korpisen (Korpinen allas) vesi oli lämpötilakerrostunut helmi- ja elokuussa. Happitilanne oli alusvedessä (28 kyll-%) selvästi pintavettä (61 kyll-%) heikompi helmikuussa, mutta elokuussa ero oli vähäinen. Vesi oli hyvin rauta- ja humuspitoista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyyppillisellä, alhaisella tasolla. Sekä klorofylli a- että Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevää vedenlaatua. Veden pH-arvot olivat happaman puolella ja puskurikyky happamoitumistaan oli välttävällä tasolla.

Vuohtojärvi vesi oli selvästi lämpötilakerrostunut helmi- ja heinäkuussa, jolloin happitilanne heikkeni selvästi syvyyden lisääntyessä. Happitilanne oli alusvedessä heikko, mutta hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Elokuussa järvi oli kevyesti lämpötilakerrostunut ja happitilanne heikkeni vain hieman pinnasta pohjaan siirryttäessä. Veden pH-arvot olivat Suomen sisävesille tyypillisellä, lievästi happamalla tasolla. Sekä typpi- että fosforipitoisuudet olivat rehevien vesien tasolla. Vesi oli keskihumuksista ja hyvin rautapitoista.

Lämpö-tila pH Alkalini-

teetti Kok-N NH4-N NO2+

NO3-N Kok-P PO4-P suod. 0,4

µm CODMn

Kiintoaine suod. 0,4

µm Rauta Sameus Sähkön-

johtavuus Väri

°C mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l FNU mS/m mgPt/l

Malisjoki yp 23.4.2019 3 6,16 0,24 1700 28 750 60 12 31 33 1730 21 4,5 180

Malisjoki yp 23.5.2019 14,2 7,11 0,33 1100 55 310 63 29 13 1440 11 8 160

Malisjoki yp 11.7.2019 16,2 7,31 0,89 1000 68 120 110 55 23 9,7 4290 4,2 15 190

Malisjoki yp 18.9.2019 9,1 7,45 0,88 980 47 83 120 64 19 9 3500 5,4 16 150

Malisjoki yp 29.10.2019 1,3 6,87 0,27 2600 36 1400 83 24 34 15 1790 9,9 10 200

(21)

7.3 Merialue

Kalajoen edustan merialueelta otettiin vuosittaisen yhteistarkkailun puitteissa vesinäytteitä vuonna 2019 yhdeltä pisteeltä (Ka-3) neljästi maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Alueen vedenlaadun tarkastelussa käytetään lisäksi hyväksi ympäristöhallinnon analyysituloksia kahdelta muulta pisteeltä Ka-1 ja Ka-2. Pisteeltä Ka-1 ei otettu näytteitä vuonna 2019, mutta pisteeltä Ka-2 otettiin näytteet maalis-, kesä-, heinä-, elo-, ja syyskuussa. Kalajoen keskuspuhdistamon käsiteltyjen jätevesien mahdollisten hygieenisten vaikutusten seurannan näytepisteiltä Ka-4, Ka-5 ja Ka-6 otettiin myös näytteitä, mutta näistä näytteistä määritettiin pelkästään bakteerimääriä. Tältä osin tulokset käsitellään kappaleessa 7.4.

Kalajoen meriedustan näytepisteillä happitilanne oli kaikilla näytteenottokerroilla pääosin erinomainen kaikilla näytteenottosyvyyksillä, joskin kesäkuun näytekierroksella pisteen Ka-2 välivesi 5 m syvyydessä oli ylikyllästynyttä. Lämpötilakerrostuneisuutta esiintyi heinä- ja elokuussa, mutta happitilanne heikentyi tästä huolimatta vain aavistuksen.

Vesi oli väriarvojen perusteella molemmilla pisteillä pääsääntöisesti lähes väritöntä ja humukseen tyypillisesti sitoutuneen raudan pitoisuudet olivat alhaisia. Sähkönjohtavuuden arvot olivat murtovesille ominaisia ja pH-arvot viittasivat merivesille tyypillisesti lievästi emäksisestä emäksiseen. Mittausten perusteella veden hygieeninen laatu oli erinomaista.

Kalajoen edustan merialueen näytepisteiden ravinnepitoisuudet viittasivat keskimäärin karuun vedenlaatuun. Maaliskuun näytekierroksella pisteen Ka-3 päällysveden kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat rehevään veden laatuun. Kaiken kaikkiaan maaliskuun analyysitulokset poikkesivat Ka-3 pintaveden osalta muista merialueen tuloksista ja niiden perusteella vaikuttaa, että Ka-3 pintavesi koostui paljolti joen kuljettamasta humus-, rauta- ja ravinnepitoisemmasta vedestä (Taulukko 7-8).