Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio

(1)

Harri Peltola & Riikka Rajamäki

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio

Vuosina 1998–2007 käyttöön otetut valvontajaksot

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 57/2009

(2)

(3)

Harri Peltola & Riikka Rajamäki

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio

Vuosina 1998–2007 käyttöön otetut valvontajaksot

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 57/2009

Tiehallinto Helsinki 2009

(4)

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

ISSN ISSN 1459-1561

TIEH TIEH 4000732-v

TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33

00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

(5)

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio 3

Harri Peltola & Riikka Rajamäki: Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio, vuo- sina 1998–2007 käyttöön otetut valvontajaksot. Helsinki, Tiehallinto 2009, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 57/2009. 422 s. + liitt. 13 s. , .

Asiasanat: Nopeustutkimukset, Ajonopeus, Valvonta, Automaatio, Vaikutukset, Vaiku- tusselvitykset, Liikenneturvallisuus, Liikennevalvonta, Liikenneonnettomuudet Aiheluokka: 82, 84

TIIVISTELMÄ

Kaikkien autojen keskinopeudet näyttäisivät alenevan automaattivalvonnan seurauksena 1–3 km/h tienkohdilla, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole valvontapistettä. Valvontapisteiden läheisyydessä alenemat ovat suurempia.

Seuranta antoi viitteitä myös siitä, että nopeudet ovat viime vuosina alentu- neet yleisemminkin päätieverkolla, ilmeisesti ainakin osin automaattivalvonnan seurauksena.

Päätieverkolla on viime vuosina ollut muuta tieverkkoa parempi turvallisuuskehitys, mikä on varmasti ainakin osaltaan johtunut automaattivalvonnan melko laajasta käyttöönotosta. Lisäksi turvallisuuskehitys automaattivalvotuilla jaksoilla on ollut päätieverkon keskimääräistä kehitystä parempi ja tä- mä ero on ollut tilastollisesti merkitsevä. Automaattivalvonnan turvallisuusvaikutukset näyttäisivät olevan keskimääräistä parempia talvikuukausina, suurilla liikennemäärillä ja erityisesti muissa onnettomuusluokissa kuin yksit- täis-, ohitus- ja kohtaamisonnettomuudet.

Nopeus- ja onnettomuusvaikutukset ovat samansuuntaisia, niiden välillä ei ole ristiriitaa. Automaattinen nopeusvalvonta on parantanut turvallisuutta ja tämä parannus on tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta nopeus- tai onnetto- muustarkastelut eivät yksikäsitteisesti anna vastausta siihen kysymykseen, kuinka paljon nopeus- ja turvallisuusvaikutuksista on automaattivalvonnan osuutta ja kuinka paljon muut tekijät ovat vaikuttaneet samaan suuntaan erityisesti päätieverkolla.

Luotettavimpien tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että nykyisen laajuinen automaattivalvonta (3 000 km) säästää joka vuosi 87 henkilövahin- ko-onnettomuutta ja 27 kuolemaa. Voidaan olettaa, että poliisin liikenneturvallisuuskeskusten toiminnan vakiintuminen ja lokakuussa 2009 koko maas- sa käyttöön otetut yhtenäiset puuttumiskynnykset ovat tehostaneet automaattivalvonnan turvallisuusvaikutusta, mutta näitä vaikutuksia ei vielä ole tarkasteltavissa käytössä olevalla aineistolla. Automaattivalvontaa voidaan pitää yhtenä laajimmista ja tehokkaimmista liikenneturvallisuustoimenpiteistä viime vuosina.

Saatujen kokemusten perusteella automaattivalvontaa kannattaa edelleen kehittää ja seurantatutkimuksin varmistaa muutosten tarpeita ja vaikutuksia.

Kehittämismahdollisuudet liittyvät mm. sähköiseen tiedonsiirtoon, haltijavas- tuuseen, matkanopeuteen perustuvaan valvontaan ja valvonnan piirissä olevan tieverkon laajentamiseen suhteellisen pitkinä jaksoina vilkkaimmille pää- teille. Suurten liikennemäärien ja siitä johtuvien suurten onnettomuus- ja kuolemantiheyksien vuoksi automaattivalvonnan kokeilua kannattaa jatkossa harkita myös moottoriteille.

(6)

4 Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio

(7)

Harri Peltola & Riikka Rajamäki: Uppskattning av effekterna av automatisk hastighets- övervakning, övervakningssträckor som tagits i bruk 1998–2007. Helsingfors, Vägför- valtningen 2009, 42 s. + bilagor 13 s. ,

Ämnesord: Hastighetsundersökningar, körhastighet, övervakning, automation, effekter, konsekvensundersökningar, trafiksäkerhet, trafikövervakning, trafikolyckor Ämnesklass: 82, 84

SAMMANFATTNING

Medelhastigheterna för alla bilar tycks minska med 1-3 km/h som en följd av automatisk övervakning på platser där det inte finns något övervakningsstäl- le i omedelbar närhet. I närheten av övervakningsställena är minskningen ännu större. Uppföljningen visade på att hastigheterna har minskat mera allmänt på huvudvägarna under de senaste åren, uppenbarligen åtminstone delvis på grund av den automatiska övervakningen.

Säkerheten har utvecklats bättre på huvudvägarna under de senaste åren än på övriga vägar, vilket åtminstone delvis beror på att automatisk övervak- ning har tagits i bruk i ganska stor omfattning. Dessutom har säkerheten utvecklats bättre på sträckor med automatisk övervakning än på huvudvägar- na överlag och skillnaden är statistiskt signifikant. Effekterna av den automatiska övervakningen på säkerheten har varit bättre än i medeltal under vin- termånaderna, vid stora trafikmängder och särskilt i fråga om andra olyckor än singel-, omkörnings- och mötesolyckor.

Hastighets- och olyckseffekterna är likartade, det finns ingen motsättning mellan dem. Den automatiska hastighetsövervakningen har förbättrat säker- heten och förbättringen är statistiskt signifikant. Å andra sidan ger inte hastighets- och olycksgranskningarna något entydigt svar på frågan hur stor betydelse den automatiska övervakningen har på hastighets- och säkerhetsef- fekterna och hur stor betydelse övriga faktorer har särskilt på huvudvägnä- tet.

På basis av de mest tillförlitliga undersökningsresultaten kan man uppskatta att den automatiska övervakningen i nuvarande omfattning (3 000 km) spa- rar varje år 87 personskadeolyckor och 27 dödsfall. Man kan anta att etable- ringen av verksamheten vid polisens trafiksäkerhetscentraler och de enhetli- ga trösklarna för att ingripa, som togs i bruk i oktober 2009 i hela landet, har gjort säkerhetseffekterna av den automatiska övervakningen effektivare, men dessa effekter kan inte granskas med det material som finns att tillgå.

Den automatiska övervakningen kan anses vara en av de mest omfattande och effektiva trafiksäkerhetsåtgärderna under de senaste åren.

Utgående från de erfarenheter man fått lönar det sig att utveckla den automatiska övervakningen ytterligare och genom uppföljningsundersökningar säkerställa förändringsbehoven och -effekterna. Utvecklingsmöjligheterna hänför sig bl.a. till dataöverföringar, innehavaransvar, övervakning som ba- serar sig på reshastigheter och till att utvidga vägnätet som omfattas av övervakningen till relativt långa sträckor på de livligast trafikerade vägarna.

På grund av de stora trafikmängderna och de stora olyckstätheterna som en

(8)

följd av detta lönar det sig i fortsättningen att överväga automatisk övervak- ning också på motorvägar.

(9)

ESIPUHE

Valtioneuvoston liikenneturvallisuuden parantamisesta tekemässä periaate- päätöksessä edellytetään, että päätieverkosta noin 3000 km on kiinteän automaattisen nopeusvalvonnan piirissä vuonna 2010 – tavoite on toteutunut.

Tämä selvitys toteutettujen automaattivalvontajaksojen vaikutusten arvioimi- seksi tehtiin vuoden 2009 lopulla Tiehallinnon ja sisäasiainministeriön poliisiosaston toimeksiannosta VTT:ssä.

Selvityksessä Tiehallinnon yhdyshenkilönä toimi Auli Forsberg ja sisäasiain- ministeriön poliisiosaston yhdyshenkilönä Heikki Ihalainen. VTT:ssä työstä vastasi Harri Peltola. Hänen lisäkseen työhön osallistui erityisesti nopeustie- tojen käsittelyn osalta Riikka Rajamäki.

Espoossa helmikuussa 2010 tekijät

(10)

(11)

TAUSTA JA TAVOITE

Sisältö

TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 7

1 TAUSTA JA TAVOITE 13

2 AINEISTO JA MENETELMÄT 15

3 TAUSTATIETOA TURVALLISUUDEN YLEISESTÄ KEHITYKSESTÄ

TARKASTELUJAKSON AIKANA 16

4 AUTOMAATTISEN NOPEUSVALVONNAN VAIKUTUKSET 21

4.1 Vaikutukset nopeuksiin 21

4.1.1 Nopeuskehitys automaattivalvontapisteissä 21 4.1.2 Nopeuskehitys automaattivalvonnan ulkopuolella 27

4.1.3 Yhteenveto nopeusvaikutuksista 30

4.2 Vaikutukset onnettomuuksiin 31

5 TULOSTEN TARKASTELU 36

5.1 Keskeiset tulokset 36

5.1.1 Automaattivalvonnan vaikutus nopeuksiin 36 5.1.2 Automaattivalvonnan vaikutus onnettomuuksiin 37

5.2 Keskeisimmät virhelähteet 38

5.3 Automaattivalvonnan kokonaisarviointia 39

6 KIRJALLISUUTTA 41

7 LIITTEET 42

(12)

TAUSTA JA TAVOITE

Kuvaluettelo

1. Vuoden 2008 lopussa käytössä olevan automaattisen

nopeusvalvonnan tiepituus (km) käyttöönottovuoden mukaan. ... 13 2. Liikenteen kasvuindeksi pääteillä (valta- ja kantatiet) ja muilla

maanteillä (seutu- ja yhdystiet) vuosina 1997–2008 (vuoden 1997 autokilometrien määrää on kuvattu luvulla 100). ... 16 3. Henkilövahinko-onnettomuuksien riskin (hvjo / 100 miljoonaa

autokilometriä) kehitys tarkastelujakson aikana pääteillä (valta- ja kantatiet) ja muilla maanteillä (seutu- ja yhdystiet). ... 17 4. Kuolemanriskin (kuolleet / 100 miljoonaa autokilometriä) kehitys

tarkastelujakson aikana pääteillä (valta- ja kantatiet) ja muilla maanteillä (seutu- ja yhdystiet). ... 17 5. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusluokkajakautuma

(%) tarkastelujakson ensimmäisen ja toisen puoliskon aikana pääteillä (ilman moottori- ja moottoriliikenneteitä). ... 18 6. Liikennekuolemien onnettomuusluokkajakautuma (%)

tarkastelujakson ensimmäisen ja toisen puoliskon aikana

pääteillä (ilman moottori- ja moottoriliikenneteitä). ... 18 7. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusluokkajakautuma

(%) ennen ja jälkeen automaattivalvonnan käyttöönoton niillä päätiejaksoilla (ilman moottori- ja moottoriliikenneteitä), joilla otettiin käyttöön automaattivalvonta vuosina 1999–2006. ... 19 8. Kuolemien onnettomuusluokkajakautuma (%) ennen ja jälkeen

automaattivalvonnan käyttöönoton niillä päätiejaksoilla (ilman moottori- ja moottoriliikenneteitä), joilla otettiin käyttöön

automaattivalvonta vuosina 1999–2006. ... 20

Taulukkoluettelo

1. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2003 asti olleesta LAM- pisteestä 134 (Inkoo). ... 22 2. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2001 asti olleesta LAM- pisteestä 530 (Kotka). ... 23 3. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2004 asti olleesta LAM- pisteestä 221 (Nakkila). ... 24 4. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2006 asti olleesta LAM- pisteestä 522 (Luumäki). ... 25 5. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2006 asti olleesta LAM- pisteestä 1424 (Olkkajärvi). ... 26

(13)

TAUSTA JA TAVOITE

6. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2005 asti olleesta LAM- pisteestä 602 (Toivola). ... 26 7. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

kehitys automaattivalvonnan ulkopuolella olleesta LAM-

pisteestä 209 (Marttila). ... 28 8. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

pisteestä 1203 (Kuusamo). ... 28 9. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

pisteestä 524 (Rautjärvi). ... 29 10. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%)

pisteestä 1123 (Oulainen). ... 30 11. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

kuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrään

(sulkeissa 95 % luottamisväli) eri vertailuaineistoilla. ... 31 12. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

(sulkeissa 95 % luottamisväli) kesä- ja talvikuukausina. ... 32 13. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

(sulkeissa 95 % luottamisväli) maan eri osissa. ... 33 14. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

kuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrään (sulkeissa 95 % luottamisväli) valvontajakson liikennemäärän mukaan. ... 33 15. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

(sulkeissa 95 % luottamisväli) valvontajakson pituuden mukaan. 34 16. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

kuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrään (sulkeissa 95 % luottamisväli) tapahtuneiden onnettomuuksien nopeusrajoituksen mukaan. ... 34 17. Automaattisen nopeusvalvonnan uskottavin vaikutus (%)

(sulkeissa 95 % luottamisväli) onnettomuusluokan mukaan. ... 35

(14)

(15)

TAUSTA JA TAVOITE

1 TAUSTA JA TAVOITE

Ajonopeuksien automaattista kameravalvontaa oli Suomessa vuoden 2008 lopulla lähes 3000 tiekilometrillä. Se kattaa noin 22 % yksiajorataisten pää- teiden tiepituudesta ja 42 % autokilometreistä. Automaattivalvontaa on ra- kennettu useiden vuosien kuluessa, pääosin vuosina 2005–2007 (kuva 1).

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Käyttöönottovuosi

Tiepituus (km)

Kuva 1. Vuoden 2008 lopussa käytössä olevan automaattisen nopeusvalvonnan tiepituus (km) käyttöönottovuoden mukaan.

Automaattivalvonnan vaikutuksia on Suomessa aiemmin raportoitu Tiehal- linnon sisäisissä julkaisuissa 34/2001 (Räsänen & Peltola), 23/2005 (Raja- mäki & Beilinson) sekä 29/2008 (Airaksinen, Kärki & Tikkanen). Lisäksi te- hostetun kameravalvonnan ja alennetun puuttumiskynnyksen vaikutusta turvallisuuteen ovat selvitelleet Malmivuo & Rajamäki (2008). Vähitellen usean vuoden kuluessa toteutetut valvontajaksot ovat aiheuttaneet sen, että Suo- messa tehtyjen tutkimusten tuloksissa on yleensä melko pienet aineistot ja siten suuret tilastolliset vaihtelut. Kansainvälisesti kiinteää automaattivalvontaa ovat tutkineet ja analysoineet myös muiden tutkimustuloksia mm. Elvik ym. (2008) ja Thomas ym. (2008). Niiden perusteella voidaan arvioida kiin- teän automaattisen kameravalvonnan käyttöönoton vähentävän henkilöva- hinko-onnettomuuksia yleensä noin 20 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia vielä enemmän, mutta tarkka vaikutus riippuu useista tekijöistä.

Tämän työn tavoitteena oli tarkastella automaattivalvonnan vaikutuksia on- nettomuusmääriin ja nopeuksiin. Automaattivalvontajaksojen onnettomuus- määriä ennen ja jälkeen automaattivalvonnan käyttöönoton vertailtiin muiden teiden onnettomuuskehitykseen vastaavina ajanjaksoina. Henkilövahinko- onnettomuuksien ja kuolemien kokonaismäärien lisäksi tarkastelun kohteena olivat mm. automaattivalvonnan turvallisuusvaikutukset eri onnettomuusluokissa, erilaisilla liikennemäärillä ja eri vuodenaikoina, sekä vaikutusten alu-

(16)

TAUSTA JA TAVOITE

eelliset erot. Onnettomuuskehityksen taustatiedoksi tarkasteltiin resurssien sallimissa puitteissa myös nopeuskehitystä automaattivalvonnan kannalta kiinnostavissa esimerkkitapauksissa.

(17)

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio 15 AINEISTO JA MENETELMÄT

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Nopeuksien kehitystä automaattivalvontapisteissä ja vertailupisteissä tarkasteltiin Tiehallinnon liikenteen automaattisten mittausasemien (LAM) avulla (luku 4.1).

Henkilövahinko-onnettomuuksien ja kuolemien määrän kehittymistä tarkasteltiin vuosien 1997–2008 onnettomuusaineistosta ns. ennen–jälkeen- tarkasteluna. Tarkastelua varten Tiehallinnosta saatiin tiedot kaikista poliisin raportoimista maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista. Jotta aineistos- sa olisi vähintään yksi ennen- ja yksi jälkeen-vuosi, tarkastelussa voitiin käyt- tää vain vuosina 1998–2007 käyttöön otettuja valvontajaksoja (liite 1). Ver- tailun vuoksi on liikennekuolemien tiheys (kuollet/100 tiekilometriä) esitetty liitteessä 2.

Automaattivalvonnan onnettomuusvaikutuksia tarkasteltiin VTT:n Bacmax- ohjelmalla, joka laskee suurimman uskottavuuden (maximum likelihood) pe- riaatteella automaattivalvonnan käyttöönotolle uskottavimman onnettomuus- vaikutuksen ja sille Poisson-jakautumaan perustuvat 95 % varmuusrajat.

Kullakin valvontajaksolla automaattivalvonnan käyttöönottovuosi jätettiin tar- kastelujen ulkopuolelle, mutta kaikkia muita aineiston vuosia käytettiin tarkastelussa – eri vuosina käyttöön otetuilla valvontajaksoilla oli siten eri pitui- set ennen- ja jälkeen-jaksot. Onnettomuuskehitystä ennen ja jälkeen automaattivalvonnan aloittamisen vertailtiin saman ajanjakson onnettomuuskehitykseen vertailutiellä.

Vertailuaineiston tulisi olla mahdollisimman samanlainen kuin koeaineisto, ainoana erona tutkittavan automaattivalvonnan olemassaolo. Automaattival- vontaa on toteutettu lähes yksinomaan päätieverkolle, joten yksi luonnollinen valinta vertailuaineistoksi ovat kaikki ne päätiet, joilla ei ole automaattivalvontaa koko tarkastelujakson aikana. Päätieverkolla melko kattavasti toteutettu automaattivalvonta on kuitenkin saattanut vaikuttaa nopeuksiin myös muilla kuin valvontajaksoilla. Tätä on nopeuksien osalta tarkasteltu luvussa 4.1 ja onnettomuuksien osalta käyttämällä automaattivalvonnan turvallisuus- vaikutusten arvioinnissa erilaisia vertailuaineistoja (luku 4.2). Koska lukujen 4.1 ja 4.2 tarkastelut viittasivat turvallisuuden erilaiseen kehittymiseen pää- teillä ja alemmalla tieverkolla, on lukuun 3 koottu joitakin taustatietoja turvallisuuden kehityksestä Suomessa tarkastelujakson aikana.

(18)

16 Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio TAUSTATIETOA TURVALLISUUDEN YLEISESTÄ KEHITYKSESTÄ

TARKASTELUJAKSON AIKANA

3 TAUSTATIETOA TURVALLISUUDEN YLEISESTÄ KEHITYKSESTÄ TARKASTELUJAKSON AIKANA

Automaattivalvonta on laajentunut vähitellen kattamaan melko suuren osan yksiajorataisen päätieverkon tiepituudesta (22 %) ja autoliikenteen kilomet- reistä (42 %). Pitkän aikajakson kuluessa myös muut seikat saattavat muut- tua ja vaikuttaa turvallisuuteen; tällä tarkastelulla on tarkoitus luoda yleiskat- saus liikenteen ja turvallisuuden kehitykseen, jotta automaattivalvonnan tur- vallisuusvaikutuksia voitaisiin tarkastella osana kokonaismuutoksia.

Tarkastelujakson aikana liikenne on lisääntynyt sekä päätieverkolla että alemmalla tieverkolla, pääteillä muuta tieverkkoa enemmän (kuva 2).

0 20 40 60 80 100 120 140

Päätie 100 103 107 109 112 116 118 122 125 127 131 130 Muu tie 100 104 106 108 110 111 116 117 119 119 120 120 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Liikennesuoritteen kasvuindeksi (vuosi 1997=100)

Kuva 2. Liikenteen kasvuindeksi pääteillä (valta- ja kantatiet) ja muilla maanteillä (seutu- ja yhdystiet) vuosina 1997–2008 (vuoden 1997 autokilometrien määrää on kuvattu luvulla 100).

Liikenteen määrään (autokilometrit) suhteutettuna henkilövahinko-onnettomuuksien riski on hieman kasvanut alemmalla tieverkolla, mutta hieman pienentynyt päätieverkolla (kuva 3). Samaan aikaan kuolemanriski on pienentynyt sekä pääteillä että alemmalla tieverkolla (kuva 4). Vuosista 1997–2002 vuosiin 2003–2008 henkilövahinko-onnettomuuksien keskimääräinen vaka- vuus (kuolleet sataa onnettomuutta kohti) onkin pienentynyt alemmalla tieverkolla (6,9 → 6,0 kuollutta / 100 hvjo), mutta etenkin päätieverkolla (11,8 → 9,5 kuollutta / 100 hvjo).

(19)

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio 17 TAUSTATIETOA TURVALLISUUDEN YLEISESTÄ KEHITYKSESTÄ

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Päätie 8,7 8,5 9,0 7,5 9,3 8,3 8,3 7,8 7,1 7,4 7,7 7,1 Muu tie 14,3 13,5 14,4 13,4 15,0 14,7 15,5 14,0 13,4 14,5 15,6 15,3 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

HVJO/100 miljoonaa autokilometriä

Kuva 3. Henkilövahinko-onnettomuuksien riskin (hvjo / 100 miljoonaa autokilomet- riä) kehitys tarkastelujakson aikana pääteillä (valta- ja kantatiet) ja muilla maanteillä (seutu- ja yhdystiet).

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4

Päätie 1,17 0,98 1,03 0,91 1,05 0,92 0,80 0,87 0,75 0,62 0,76 0,53 Muu tie 0,99 0,88 1,12 0,93 0,89 1,11 0,93 0,82 0,98 0,88 0,86 0,81 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Kuolleet / 100 miljoonaa autokilometriä

Kuva 4. Kuolemanriskin (kuolleet / 100 miljoonaa autokilometriä) kehitys tarkastelu- jakson aikana pääteillä (valta- ja kantatiet) ja muilla maanteillä (seutu- ja yhdystiet).

Kuvissa 5 ja 6 on tarkasteltu onnettomuusluokkajakautumien muutoksia tarkastelujakson aikana. Polkupyörä- ja jalankulkuonnettomuuksissa kuolleiden osuus on vähentynyt pääteillä selvästi tarkastelujakson (vuodet 1997–2008) jälkimmäisellä puoliskolla (kuva 6). Vastaavaa muutosta ei ole ainakaan yhtä selvästi nähtävissä henkilövahinko-onnettomuuksien osuudessa (kuva 5).

(20)

0 5 10 15 20 25 30 35

1997-2002 27,1 10,6 3,6 13,8 11,8 8,1 2,4 5,2 4,0 10,7 2,8 2003-2008 29,2 12,2 4,4 12,8 10,8 8,1 3,7 4,3 2,6 8,9 2,9

YKS KÄÄ OHI RIS KOH PER MOP POL JAL ELÄ MUU

Osuus (%)

Kuva 5. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusluokkajakautuma (%) tar- kastelujakson ensimmäisen ja toisen puoliskon aikana pääteillä (ilman moottori- ja moottoriliikenneteitä).

0 10 20 30 40 50 60

1997-2002 11,8 3,9 5,4 10,4 43,7 2,1 1,2 7,2 8,2 4,1 1,9

2003-2008 14,9 5,4 5,5 9 47,7 1,3 1,5 3,8 5,5 3,7 1,8

Osuus (%)

Kuva 6. Liikennekuolemien onnettomuusluokkajakautuma (%) tarkastelujakson ensimmäisen ja toisen puoliskon aikana pääteillä (ilman moottori- ja moot- toriliikenneteitä).

Kuvissa 7 ja 8 on tarkasteltu onnettomuuksien ja kuolemien onnettomuus- luokkajakautumia ennen ja jälkeen automaattivalvonnan käyttöönoton niillä tiejaksoilla, joilla otettiin automaattivalvonta käyttöön vuosina 1999–2006.

Kuvia 5 ja 7 vertaamalla voidaan todeta, että vuosina 1999–2006 toteutetuissa automaattivalvontakohteissa ennen automaattivalvonnan käyttöönot- toa keskimääräistä suurempi osuus onnettomuuksista oli kohtaamis-, kään- tymis-, peräänajo- ja jalankulkijaonnettomuuksia. Automaattivalvonnan to-

(21)

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio 19 TAUSTATIETOA TURVALLISUUDEN YLEISESTÄ KEHITYKSESTÄ

teuttamisen jälkeen näiden onnettomuusluokkien osuus pieneni – paitsi pe- räänajo-onnettomuuksien osuus edelleen hieman kasvoi.

Vastaavasti kuvia 6 ja 8 vertaamalla voidaan todeta, että vuosina 1999–

2006 toteutetuissa kohteissa ennen automaattivalvonnan käyttöönottoa kes- kimääräistä suurempi osuus kuolemista aiheutui kohtaamisonnettomuuksis- ta. Automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen kohtaamisonnettomuuksien osuus edelleen kasvoi automaattivalvonnan piiriin otetuilla jaksoilla. On kuitenkin syytä huomata, että yhden onnettomuusluokan osuuden kasvaminen voi johtua muiden onnettomuusluokkien osuuden pienenemisestä – tässä ei ole tarkasteltu onnettomuuksien kokonaismäärää. Vaikka peräänajojen osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista kasvoi, vuosina 2007–2009 ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta peräänajo-onnettomuutta.

0 5 10 15 20 25 30

1997-1998 23,7 12,2 4,8 14,2 14,2 9,1 1,6 5,1 5,5 6,2 3,3 2007-2009 27,0 11,7 4,7 12,7 11,5 11,5 4,2 5,0 2,5 6,3 2,8

Osuus (%)

Kuva 7. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuusluokkajakautuma (%) en- nen ja jälkeen automaattivalvonnan käyttöönoton niillä päätiejaksoilla (il- man moottori- ja moottoriliikenneteitä), joilla otettiin käyttöön automaatti- valvonta vuosina 1999–2006.

(22)

0 10 20 30 40 50 60 70

1997-1998 1,9 1,9 6,5 5,6 58,9 3,7 0,0 4,7 9,3 2,8 4,7 2007-2009 11,5 2,6 5,1 6,4 62,8 0,0 1,3 0,0 6,4 1,3 2,6

Osuus (%)

Kuva 8. Kuolemien onnettomuusluokkajakautuma (%) ennen ja jälkeen automaatti- valvonnan käyttöönoton niillä päätiejaksoilla (ilman moottori- ja moottorilii- kenneteitä), joilla otettiin käyttöön automaattivalvonta vuosina 1999–2006.

(23)

Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio 21 AUTOMAATTISEN NOPEUSVALVONNAN VAIKUTUKSET

4 AUTOMAATTISEN NOPEUSVALVONNAN VAIKUTUKSET

4.1 Vaikutukset nopeuksiin

Automaattivalvonnan nopeusvaikutusten selvittämiseksi Tiehallinnon LAM- pisteistä valittiin tarkasteluun muutamia eri tavoin mielenkiintoisia seuranta- pisteitä, sekä automaattivalvonnan jaksoilta että niiden ulkopuolelta (pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3).

Kuudessa tarkastellussa mittauspisteessä on automaattivalvonta otettu käyt- töön tarkastelujakson aikana – kahdessa näistä nopeuksia on tutkittu aiem- minkin, joten käytössä on nopeuskehitys paitsi heti automaattivalvonnan käyttöönoton jälkeen myös sen pitkäaikaisvaikutus. Kuvaus näiden pisteiden nopeuskehityksestä on esitetty luvussa 4.1.1.

Jotta tiedettäisiin, mikä on ollut nopeuskehitys muualla kuin automaattivalvotuilla tiejaksoilla, tarkasteltiin nopeuskehitystä myös neljässä vertailupistees- sä. Vastaava kuvaus näiden vertailupisteiden nopeuskehityksestä on esitetty luvussa 4.1.2

4.1.1 Nopeuskehitys automaattivalvontapisteissä

Nopeuskehitystä kuudessa automaattivalvonnan pisteessä on tarkasteltu taulukoissa 1–6 ja vastaavat keskinopeuksien kuvaajat on esitetty liitteessä 4. Alla on kuvattu lyhyesti keskeisiä havaintoja taulukoiden ja liitteiden perusteella kustakin seurantapisteestä.

LAM 134 Inkoo (Kantatie 51 Helsingin ja Karjaan välillä) (taulukko 1)

– Nopeusrajoitus kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, KVL noin 6 500 ajoneuvoa/vrk.

– Automaattivalvonta aloitettu vuonna 2003, tehovalvonta ja alennettu puuttumiskynnys syyskuussa 2007. Sen jälkeen on käytössä edelleen ollut alennettu puuttumiskynnys, vaikka valvontamäärä onkin laskenut.

– Alunperin kesäkauden keskinopeus laski 2 km/h, kun automaattivalvonta otettiin käyttöön

– Kesäkauden keskinopeus pysyi hyvin samoissa lukemissa sen jälkeen aina vuoden 2007 tehovalvontaan asti

– Tehovalvonta laski keskinopeutta toiset 2 km/h ja pienensi yli 10 km/h ylinopeuksien määrän 30–50 % aiempaa pienemmäksi.

– Tehovalvonta näkyy erityisen hyvin talvikauden nopeuksissa ja ylino- peuksissa.

(24)

AUTOMAATTISEN NOPEUSVALVONNAN VAIKUTUKSET

– Tehovalvontaiskun ja sen jälkeen voimassa pidetyn alemman puuttumiskynnyksen vaikutus hupeni kesäkauteen 2009 mennessä ainakin kesäkauden osalta.

Taulukko 1. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2003 asti olleesta LAM-pisteestä 134 (Inkoo).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 95,6 93,7 93,1 93,9 93,8 93,2 93,3 93,7

ylinopeutta ajaneiden osuus (%) 20,3 21,1 23,3 23,8 20,8 20,1 20,1

yli 10 km/h ylinop. osuus (%) 3,4 3,7 4,0 4,2 3,7 3,4 3,1

keskinopeus (km/h) 86,3 84,4 84,8 84,3 85,2 81,7 83,3 82,9

ylinopeutta ajaneiden osuus (%) 80,2 71,1 73,1 73,4 76,7 52,2 64,8 0,0 yli 10 km/h ylinop. osuus (%) 24,0 16,2 17,0 15,3 18,2 9,0 12,3 0,0 yli 20 km/h ylinop. osuus (%) 4,9 3,0 3,2 2,7 3,5 1,9 2,3 0,0

* tammi–helmikuu ** marraskuu

2005 –2006

2009

**

2008 –2009 2007 –2008 2006 –2007 Talvi (marras–helmikuu)

Kesä (touko–syyskuu)

2004 –2005 2003 –2004 2003

*

LAM 530 (valtatie 15 Kotkasta pohjoiseen) (taulukko 2)

– Nopeusrajoitus kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, KVL 6 400 ajoneuvoa/vrk.

– Automaattivalvonta aloitettu vuonna 2001. Tällä tiellä oli käytössä al- kuun vanha märkäfilmitekniikka. Valvonta oli vähäistä 2000-luvun kes- kivaiheilla.

– Kesien 2000 ja 2002 keskinopeustiedot (93,6 km/h ja 91,5 km/h) poi- mittiin tähän vanhasta tutkimusraportista.

– Keskinopeus laski automaattivalvonnan aloittamisen myötä 2 km/h.

Pikkuhiljaa (kolmessa vuodessa) kesäkauden keskinopeus nousi, ja asettui vajaa 1 km alemmaksi kuin ennen valvontaa.

– Talvikaudenkin keskinopeus nousi ensin pikkuhiljaa, mutta laski uudelleen talvella 2008–2009. Samoin ylinopeutta ajaneiden osuus on laskenut uudelleen vuosina 2008–2009.

– Huom. poliisin liikenneturvallisuuskeskukset aloittivat noin vuoden 2007 alussa, ja uusi toimisto-ohjelma tuli työtä nopeuttamaan samoihin aikoihin – tällä on saattanut olla vaikutusta viime vuosien nopeuskehi- tykseen.

(25)

Taulukko 2. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2001 asti olleesta LAM-pisteestä 530 (Kotka).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 91,5 91,1 90,3 92,7 92,6 92,5 92,1 92,9

keskinopeus (km/h) 82,1 82,5 82,9 83,2 83,5 83,3 82,7 82,4

2003

* 2003 –2004

2008 –2009

2009

**

Talvi (marras–helmikuu)

2004 –2005

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

LAM 221 Nakkila (Valtatie 2 Porista kaakkoon) (taulukko 3) – ympäri vuoden 80 km/h, KVL noin 9 900 ajoneuvoa/vrk.

– Automaattivalvonta aloitettu vuosien 2003–2004 vaihteen tienoilla.

– Toiseen ajosuuntaan kamerapiste sijaitsee 180 m LAM-pisteen jäl- keen.

– Kesäkauden keskinopeus laski kameravalvonnan myötä ensimmäise- nä vuotena 3 km/h. Seuraavina kesinä keskinopeus oli 2–2,5 km/h alempi kuin ennen kameravalvontaa.

– Talven keskinopeus laski 0,5–1,2 km/h. (huom.: ennen-aineisto lyhyt)

– Yli 10 km/h ylinopeudet vähenivät kesäkaudella kolmasosaan, talvella puoleen.

– Ylinopeuksien osuus on ollut vuosina 2007–2009 hieman pienempi kuin vuosina 2005 ja 2006.

(26)

Taulukko 3. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2004 asti olleesta LAM-pisteestä 221 (Nakkila).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 82,8 79,8 80,9 80,7 80,3 80,2 80,4

keskinopeus (km/h) 66,6 45,7 56,2 58,4 56,4 53,8 55,3

yli 20 km/h ylinop. osuus (%)

keskinopeus (km/h) 80,0 78,3 79,2 79,2 79,6 79,5 79,1 79,1

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

LAM 522 Luumäki (valtatie 6 Kouvolan ja Lappeenrannan välillä) (tauluk- ko 4)

– Automaattivalvonta aloitettu syksyllä 2006. Ei kameroita LAM-pisteen lähellä.

– Kesäkauden keskinopeus laski kameravalvonnan myötä 2 km/h, mutta kesällä 2009 keskinopeus oli vain 0,6 km/h alempi kuin ennen automaattivalvontaa. Osasyynä saattaa olla raskaan liikenteen vähenemi- nen taantuman myötä.

– Kesäkaudella yli 10 km/h ylinopeuksien osuus lähes puolittui, talvella laski kolmasosan

(27)

Taulukko 4. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2006 asti olleesta LAM-pisteestä 522 (Luumäki).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 93,7 92,5 92,7 92,0 90,6 88,7 91,9

keskinopeus (km/h) 86,3 84,3 83,6 83,8 82,8 82,9 83,3 82,4

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

LAM 1424 Olkkajärvi (valtatie 4 Rovaniemeltä pohjoiseen) (taulukko 5)

– Automaattivalvonta aloitettu vuonna 2006. Ei kameroita LAM-pisteen lähellä.

– Jostain syystä keskinopeus näyttäisi notkahtavan aina keskikesällä?

– LAM-pisteestä pitkä matka kameratolpille ja liikennemäärä melko al- hainen, joten ne, jotka tietävät tolppien paikat, voiva ajaa itse valitse- maansa nopeutta.

– Kameravalvonnan vaikutukset kesäkauden nopeuksiin ovat olleet vä- häisiä. Keskinopeus laski noin 0,5–1 km/h, mutta kesällä 2009 oltiin valvontaa edeltävissä nopeuksissa ja ylinopeuksien osuuksissa.

– Talvikaudella vaikutus on ollut suurempi, keskinopeus on laskenut 1–

1,5 km/h ja yli 10 km/h ylinopeuksien osuus laskenut lähes neljännek- sellä.

(28)

Taulukko 5. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2006 asti olleesta LAM-pisteestä 1424 (Olkkajärvi).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 94,4 94,0 94,2 94,0 93,3 92,4 93,9

keskinopeus (km/h) 85,2 84,4 84,0 84,3 83,3 82,5 83,3 83,2

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

LAM 602 Toivola (valtatie 5 Lusin ja Mikkelin välillä) (taulukko 6)

– Nopeusrajoitus ympäri vuoden 80 km/h, KVL noin 6 500 ajoneuvoa/vrk.

– Automaattivalvonta aloitettu loppuvuonna 2005. Ei kameroita LAM- pisteen lähellä.

– Automaattivalvonta laski kesäkauden keskinopeutta 1,5–2 km/h, ja yli 10 km/h ylinopeutta ajavien osuus putosi 20–25 %

– Talvikauden keskinopeus on laskenut vuosittain, joten on vaikea sa- noa, mikä on ollut automaattivalvonnan vaikutus.

– Kesäkuussa 2009 tiejaksolla alkoivat keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentamiseen tähtäävät rakennustyöt (poikkeukselliset nopeudet).

Taulukko 6. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnalla vuodesta 2005 asti olleesta LAM-pisteestä 602 (Toivola).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 90,3 89,6 89,1 87,0 87,9 87,8 86,7

ylinopeutta ajaneiden osuus (%) 90,9 87,3 89,1 84,9 87,5 87,6 83,1 yli 10 km/h ylinop. osuus (%) 43,8 38,9 38,6 28,6 31,1 30,7 26,5

keskinopeus (km/h) 89,7 88,7 86,6 85,9 86,8 86,2 85,8 81,3

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

(29)

4.1.2 Nopeuskehitys automaattivalvonnan ulkopuolella

Neljän vertailupisteen avulla pyrittiin selvittämään, onko suhteellisen laajalle levinneellä automaattivalvonnalla ollut vaikutusta myös muilla tiejaksoilla käytettyihin nopeuksiin. Automaattivalvonnan vaikutuksista muilla kuin valvotuilla jaksoilla ei löytynyt kirjallisuudesta luotettavaa tutkimustietoa, mutta sii- tä on esitetty kaksi hypoteesia:

– Nopeudet automaattivalvonnan lähellä mutta sen ulkopuolella saattavat kohota, koska kuljettajat pyrkivät saamaan kiinni automaattivalvonnan jaksolla alentuneen nopeuden johdosta kasvaneen matka-ajan.

– Kun automaattivalvonnan alueella totutaan ajamaan hitaammin, alhai- semmat nopeudet voivat tulla tavaksi myös muilla tiejaksoilla, etenkin silloin, kun automaattivalvonta on suhteellisen kattavaa.

Jos ensiksi mainittu hypoteesi on totta, valvontapisteiden läheisyydessä ta- pahtuvan nopeuden kohoamisen aiheuttamat turvallisuushaitat näkyvät tut- kimustuloksissa, koska tarkasteltavat yhtenäiset valvontajaksot ovat suhteellisen pitkiä.

Jos jälkimmäinen hypoteesi on totta, myös automaattivalvonnan ulkopuolis- ten mutta vastaavanlaisten jaksojen nopeudet saattavat laskea ja siten automaattivalvonnan aiheuttama turvallisuuskehitys voi olla myönteinen myös muilla kuin automaattivalvotuilla teillä, erityisesti pääteillä, joille automaattivalvonta kohdistuu.

Nopeuskehitystä neljässä muussa kuin automaattivalvonnan pisteessä on tarkasteltu taulukoissa 7–10, ja vastaavat keskinopeuksien kuvaajat on esitetty liitteessä 5. Alla on kuvattu lyhyesti keskeisiä havaintoja taulukoiden ja liitteiden perusteella kustakin seurantapisteestä, jossa ei ole automaattivalvontaa.

LAM 209 Marttila (vt 10, Turusta Forssan suuntaan) (taulukko 7)

– Nopeusrajoitus kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, KVL noin 3 400 ajoneuvoa/vrk, ei automaattivalvontaa, lähin kamerapiste 40–50 km päässä.

– Talvikauden keskinopeus ollut hienoisessa laskussa vuosina 2007–

2009, samoin ylinopeutta ajavien osuus kesällä ja talvella.

– Kesäkauden keskinopeus on pienentynyt hiljalleen koko vuosikymme- nen, yhteensä vuosina 2003–2009 noin 1,5 km/h

– Jostain syystä tammikuun 2004 keskinopeus poikkeuksellisen alhai- nen, ei liene vertailukelpoinen tieto?

(30)

Taulukko 7. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnan ulkopuolella olleesta LAM-pisteestä 209 (Martti- la).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 97,8 97,3 96,9 96,9 96,5 95,6 96,2

keskinopeus (km/h) 84,2 86,6 87,9 87,8 87,7 87,3 87,1 86,3

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

LAM 1203 Kuusamo (valtatie 5 Kuusamon keskustasta pohjoiseen) (tauluk- ko 8)

– Nopeusrajoitus kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h, KVL noin 3 500 ajoneuvoa/vrk, ei automaattivalvontaa, ei lähellä kameravalvontapistei- tä.

– Sekä talven että kesän keskinopeus on ollut laskussa vuosina 2004–

2009, talvella laskua noin 2 km/h, kesällä 2,5–3 km/h

– Myös ylinopeutta ajaneiden osuus on pienentynyt selvästi, lähes puo- littunut

Taulukko 8. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnan ulkopuolella olleesta LAM-pisteestä 1203 (Kuu- samo).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 94,6 94,3 93,9 93,8 93,0 91,3 91,9

keskinopeus (km/h) 85,3 84,1 84,2 84,6 83,6 83,0 82,2 82,0

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

(31)

LAM 524 Rautjärvi (vt 6 Imatralta koilliseen) (taulukko 9)

– Kesäkauden keskinopeus on laskenut viime vuosina noin 1 km/h ver- rattuna vuosiin 2005 ja 2007.

– Talven keskinopeus on pysynyt jotakuinkin samana, samoin ylinopeutta ajaneiden osuus ympäri vuoden.

– Loppukesällä (elo-syyskuu) 2009 keskinopeus laski – lieneekö syynä, että sakotusrajojen yhtenäistäminen oli esillä mediassa vai joku muu syy?

Taulukko 9. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnan ulkopuolella olleesta LAM-pisteestä 524 (Raut- järvi).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 92,4 92,9 94,4 94,5 94,4 93,5 93,2

keskinopeus (km/h) 84,7 84,5 84,6 85,5 85,2 85,1 85,1 85,1

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

LAM 1123 Oulainen (kantatie 86 Oulaisten keskustan eteläpuolella) (tau- lukko 10)

– Kesällä 2004 pitkään poikkeuksellisen alhaiset nopeudet, tietyö tms.?

– Kesäkauden keskinopeus laskenut kesistä 2005–2006 kesään 2009 noin 1 km/h, samoin ylinopeutta ajaneiden osuus on laskenut.

– Talvikauden keskinopeus pysynyt ennallaan viimeiset kolme talvea, samoin ylinopeutta ajavien osuus. Sitä ennen talvella 2005–2006 keskinopeus oli noin 1 km/h korkeampi.

(32)

Taulukko 10. Keskinopeuksien (km/h) ja ylinopeutta ajaneiden osuuden (%) kehitys automaattivalvonnan ulkopuolella olleesta LAM-pisteestä 1123 (Ou- lainen).

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

keskinopeus (km/h) 95,8 89,6 96,4 96,5 95,9 94,3 95,5

keskinopeus (km/h) 86,4 86,1 86,4 86,9 85,9 85,1 85,3 85,6

2003

* 2003 –2004

2004 –2005

2009

**

2005 –2006

2006 –2007

2007 –2008

2008 –2009

4.1.3 Yhteenveto nopeusvaikutuksista

Automaattivalvontapisteet: Automaattivalvonnan käyttöönoton ajankohta- na kaikkien autojen keskinopeudet alenivat yleensä valvontajaksoilla hyp- päyksenomaisesti 1–3 km/h, mutta keskinopeudet kohosivat yleensä seuraavina vuosina hieman lähemmäksi alkuperäisiä nopeuksia. Ylinopeutta vähintään 10 km/h tai sitä enemmän ajaneiden osuudet yleensä pienenivät automaattivalvonnan alettua luokkaa 30–50 %, mutta myös niissä tapahtui ajan myötä jonkin verran paluuta alkuperäisiä arvoja kohti. Aivan viime vuosina keskinopeudet taas jonkin verran alenivat. Tätä tapahtui lähinnä vuoden 2007 alussa, jolloin poliisin puuttumiskerrat ylinopeuksiin lisääntyivät poliisin liikenneturvallisuuskeskusten aloitettua toimintansa ja julkisuudessa puhut- tiin nollatoleranssista.

Pisteet teillä, joilla ei ole automaattivalvontaa: Keskinopeudet ovat viime vuosina olleet pikkuhiljaa laskussa myös teillä, joilla ei ole automaattivalvontaa. Myös vähintään 10 km/h ja sitä suurempien ylinopeuksien osuudet näyt- täisivät jonkin verran pienentyneen teillä, joilla ei ole automaattivalvontaa, mutta eivät yhtä paljon kuin valvotuilla tiejaksoilla.

Näyttää siis siltä, että laajentunut automaattivalvonta ja julkisuudessa käyty keskustelu valvontatoleransseista ovat saattaneet jonkin verran vaikuttaa nopeuksiin muillakin kuin valvotuilla tiejaksoilla – turvallisuuden kannalta myönteiset nopeusmuutokset ovat kuitenkin olleet suurempia valvotuilla kuin muilla tiejaksoilla.