SALON KOHTEET 7.Kylälapsenpuisto

(1)

SALON KOHTEET 7. Kylälapsenpuisto

7.1. Alueen yleiskuvaus

Kylälapsenpuisto on 1,9 hehtaarin laajuinen kalliokumpu ympäröivine niittyineen sarkaojitetussa vanhassa maatalousympäristössä. Laella on muutamia koivuja ja kiviröykkiö. Kylälapsenpuiston korkeimmalla kohdalla on kalliopaljastumia, pieni varpuketolaikku ja mäkikauraketoa (CR). Lajisto on monipuolista ja arkeofyyttien eli muinaiskasvien hallitsemaa. Alueella on myös istutettua kasvillisuutta sekä puutarhakarkulaisia. Ympärillä on rehevöityneitä niittyjä ja pusikoitunut notko jossa esiintyy saarnea (Fraxinus exelcior) ja keltavuokkoa (Anemone ranunculoides). Notkon luontotyyppi on saarnilehto (EN). Alueen pohjoisreunalla on lajistoltaan vaatimattomampi vyöhyke. Kylälapsenpuiston ennallistava hoito on aloitettu.

7.2. Alueen hoitotarve ja -tavoite

Aluetta on hoidettu vuonna 2010 niittämällä ja vesakkoa poistamalla.

Tehostettua niittohoitoa jatketaan perinnekasvillisuuden levittämiseksi. Ketoa ympäröivät rehevöityneet niittyalueet niitetään 1-2 kertaa kesäkuun aikana sekä kerran heinä-elokuun vaihteessa.

Niittojäte korjataan ja viedään pois. Etelärinteen tienpientareelta poistetaan lupiinit. Paahteisuutta lisätään poistamalla puita eteläpuolelta. Haapavesakko pidetään kurissa.

Saarninotkossa on luontoarvoja, joiden vuoksi toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Varovaista haavan raivausta voidaan tehdä saarnen suosimiseksi.

7.3. Hoitokuviot – kuvaukset ja hoitotoimet

Kuvio 1 Niittyvyöhyke 0,61 ha

Rehevöitynyttä, lajistoltaan joutomaata lähenevää niittyä entisessä peltomaisemassa. Vyöhyke erottaa Kylälapsenpuiston asuinalueista.

Erilaiset apilat, pelto-ohdake, hiirenvirna ja niittynätkelmä ovat valtalajeja.

Arvo

Luonnonsuojelullinen arvo: 1

Maisemallinen/kulttuurihistoriallinen arvo: 1 Hoitotavoite

Siisti reunusvyöhyke, jossa on tilaa moninaiselle lajistolle.

(2)

Peruskunnostus

Eteläisin niitty on monipuolisin, siihen kokeeksi niittohoito.

Jatkuva hoito

Eteläisintä niittyä niitetään vuosittain heinä-elokuussa. Muilla alueilla jatketaan nykyistä hoitoa. Niittohoidon tuottaessa tuloksia, voidaan niitettävää hoitoaluetta laajentaa.

Kuvio 1. PN

Kuvio 2 Mesiangervoniitty 0,42 ha

Sarkaojitetulla vanhalla pellolla rehevöitynyt suurruohoniitty jossa hallitsevat mesiangervo ja nurmipuntarpää. Mataria ja muuta niittylajistoa on seassa, ei kuitenkaan vaateliaampia lajeja (liitteet 1 ja 2).

Arvo

Köyhdytyshoito monipuolisemman lajiston aikaansaamiseksi.

Peruskunnostus

Tehostettu niittohoito eli 1-2 niittoa kesäkuussa ja lisäniitto heinä- elokuun vaihteessa. Niittojäte korjataan pois. Vesakon poisto.

(3)

Jatkuva hoito

Mikäli tuloksia saadaan, jatketaan niittohoitoa vuosittain.

Mesiangervon valtaamaa niittyä kuviolla 2. PN

Kuvio 3 Sembramäntyrinne 0,23 ha

Maisemapuiksi istutetut sembramännyt reunustavat Kylälapsenpuistoa. Arvokas kasvillisuus on vähäisempää.

Arvo

Sembramännyt toimivat suojavyöhykkeenä melua ja kaupunkipölyä vastaan.

Peruskunnostus

Ei merkittävää hoitotarvetta. Piennarkasvillisuus hoidetaan kuten tavallisesti.

Jatkuva hoito

Vuosittainen normaali piennarhoito.

(4)

Sembramäntyrinne (kuvio 3) Kylälapsenpuiston keskeltä tarkasteltuna. PN

Kuvio 4 Kylälapsenpuiston keto 0,61 ha

Kylälapsenpuiston laella on runsaasti edustavaa lajistoa kuten mäkikauraa, ketoneilikkaa (Dianthus deltoides), kangasajuruohoa (Thymus serpyllum), keltamataraa, pölkkyruohoa ja ketopiippoa.

Koivuryhmän alla on ihmisen tekemä kiviröykkiö. Paras lajisto esiintyy paahteisella, eteläisellä puolella. Saarninotkon puoleinen, läntinen kasvillisuus on nurmipuntarpään hallitsemaa, mutta sielläkin arvokkaampaa lajistoa esiintyy laikuittain. Luontotyypiltään kedon paras osa on äärimmäisen uhanalaista (CR) mäkikauraketoa.

Lajistossa vallitsevat vielä vaateliaammat niittylajit (liitteet 1 ja 2).

Arvo

Maisemallinen/ kulttuurihistoriallinen arvo: 3 Hoitotavoite

Avoin ja hoidettu keto. Perinnemaisemakasvillisuuden säilyttäminen ja levittäminen ympäröiville niityille.

Peruskunnostus

Kevätharavointi tehdään karikkeen poistamiseksi. Haravointijäte viedään pois.

Eteläreunan puolelta kaadetaan koivuja lyhyeen kantoon valoisuuden lisäämiseksi, kaksi tai kolme kaunismuotoista puuta voidaan jättää.

Vesakkoa poistetaan (poistettavaa vesakkoa on niukasti).

(5)

Vesakonraivauksessa jätetään kiviröykkiö koskemattomaksi ja katajat säästetään.

Köyhdyttävä niittohoito rehevissä nurmipuntarpäätä kasvavissa osissa eli niitto kesäkuussa ja niitetyn massan poisto. Tämä toistetaan kahtena peräkkäisenä vuotena.

Jatkuva hoito

Vesakon poisto kolmen vuoden välein. Vuosittainen niitto heinäkuun loppupuolella tai elokuussa. Niitetty kasvimassa korjataan pois.

Lupiinit revitään etelärinteen pientareelta. Kohde on todennäköisesti erityistukikelpoinen.

Mäkitervakko kukassa keskikesällä (kuvio 4). PN

Kuvio 5 Saarninotko 0,19 ha

Tiheä notko ojan vierellä. Puustosta mainittavaa on saarnen esiintyminen ja kasvillisuudesta tärkeintä lajistoa edustaa keltavuokko.

Saarnet lienevät luontaisia. Notkossa viihtyy monipuolinen linnusto, esimerkiksi satakieli. Notkon luontotyyppi on vaarantunut saarnilehto (EN), mutta lehdon edustavuutta heikentää alueen pienialaisuus.

Arvo

Luonnonarvojen säilyttäminen. Maisema-arvojen kohentaminen.

(6)

Peruskunnostus

Saarnen latvuksen muodostumista haittaavat lepät poistetaan. Leppiä tulee kuitenkin säästää, sillä linnuston kannalta tärkeää säilyttää ryteikköistä lehtipuustoa. Reunimmaisia tuomia voidaan harventaa hieman.

Jatkuva hoito

Muutamia leppiä ja tuomia voidaan poistaa noin viiden vuoden välein.

Tarkoituksena on kuitenkin säilyttää puusto suhteellisen tiheänä ja ikäkirjoltaan monipuolisena.

7.1. Hoidon ja peruskunnostuksen kustannukset

Alueen peruskunnostus maksaa ensimmäisenä vuotena 2450 euroa ja toisena vuotena 1850 euroa. Suunnitelman mukainen jatkuva hoito maksaa n. 2600 euroa/vuosi.

8. Meriniitynpuisto

8.1. Alueen yleiskuvaus

Meriniitynpuisto käsittää pinta-alaltaan 16,1 hehtaarin kokoisen virkistys- ja perinnemaisema-alueen, jossa näkyy rautakauden, perinteisen maatalouden ja kartanotoiminnan merkkejä. Vanhat viljelymaat ja puistometsät ympäröivät kalliolaen mäntykangasta.

Alueella on historiallisia rakennuksia ja vanhoja asumusalueita, ja sen laitamilta on löytynyt merkittävä aarre. Meriniitynpuistosta löytyy kohteita, joissa esiintyy edustavaa keto- ja niittykasvillisuutta umpeenkasvavilla kedoilla ja niityillä. Alueella on useita vierasperäisten puulajien koeistutuksia.

Suunnittelukeskus Oy:n inventoinnissa vuonna 2000 on biologi Jari Kärkkäisen toimesta Meriniitynpuistoon suunniteltu luontopolku.

Toteutunut luontopolku on noin kaksi kilometriä pitkä, ja karttaan merkittyjä luontopolkukohteita on kymmenen. Kohteet on merkitty maastossa joutsenkyltein. Luontopolku on edelleen hyväkuntoinen ja ulkoilijoiden aktiivisessa käytössä. Opasvihon luontopolulle on toimittanut Tuulia Rivasto (2003). Luontopolun varrella on myös mahdollisuus tutustua Timo Vartiaisen Paraskevan linnut - ympäristötaideteokseen, joka on osa Halikonlahti Green Art -projektia.

Ympäristötaide ja luontoretkeily nivoutuvat luontevasti Nakolinnan polulla.

8.2. Alueen hoitotarve ja -tavoite

Alueen hoitotavoite on monikäyttöinen virkistys- ja perinnemaisema- alue, jossa on säilynyt edustavaa perinnemaisemakasvillisuutta ja hoidettuja perinnebiotooppeja.

Alueen arvokkaammat kedot ja niityt ovat rehevöityneet ja kasvamassa umpeen. Luontotyyppien edustavuus on heikentynyt.

(7)

Rehevöityneillä niityillä ja ketoalueilla tarvitaan tehostettua niittohoitoa. Niityt niitetään 1-2 kertaa kesäkuussa ja seuraavan kerran heinä-elokuun vaihteessa. Niittojäte korjataan pois maaperän köyhdyttämiseksi. Niittohoito toteutetaan mieluiten käsin, mutta tasaisissa maastoissa voidaan niittää koneellisesti.

Hakamaisissa maastoissa ja puistometsissä alikasvos on ryteikköistä.

Umpeenkasvanutta ryteikköä raivataan joko mekaanisesti tai lammaslaidunnuksen avulla. Raivattu vesakko viedään pois hoitoalueelta tai poltetaan paikan päällä. Hoitotavoite vierasperäisten puulajien koeistutusten suhteen on vähentää puiden määrää ja kehittää edustavimmista puista vahvoja maisemapuita, ja hybridihaavikon kohdalla suositaan alikasvoksessa muiden puiden kuin hybridihaapojen taimia.

Kesän 2011 inventoinnissa ilmeni, että roskaaminen on vain vähäistä varsinaisen luontopolun varrella, mutta vakavaa roskaamisongelmaa on esiintynyt vanhan maakellarin ympäristössä.

8.3. Hoitokuviot – kuvaukset ja hoitotoimet

Kuvio 1 Majalan niityt 0,60 ha

Majalan krouvin ympärillä on voimakkaasti rehevöityneitä, suurruohoisia nurmipuntarpääniittyjä vanhoilla pelloilla. Pelto- ohdake ja koiranputki ovat muita valtalajeja. Lajiston seassa on niittykasvillisuutta ja erilaisia virnoja.

Arvo

Monimuotoiset kaupunkiniityt.

Peruskunnostus

Ei peruskunnostustarvetta.

Jatkuva hoito

Vuosittainen koneniitto alueen pitämiseksi avoimena.

(8)

Kuvio 1. PN

Kuvio 2 Majalan krouvin pihapiiri 0,34 ha

Historiallisen rakennuksen pihapiiri, jossa esiintyy jonkin verran perinnekasvillisuutta kuten keltamataraa (Galium verum) sekä vanhaa puutarhakasvillisuutta. Alue on suunnittelun aikana siirtynyt yksityiseen omistukseen, joten hoito-ohjeita ei tässä anneta.

Arvo

Maisemallinen/ kulttuurihistoriallinen arvo: 2

Kuvio 3 Salon kaupungin maisemapelto 1,3 ha

Kaupungin maisemapelto on ollut viljelemättä kasvukaudella 2011 lumiläjityksen vuoksi. Aiemmin pellossa on viljelty maisemakasveja.

Pellossa kasvavat lähinnä pellon rikkakasvit ja viimevuotisten auringonkukkien siemenistä itäneet taimet. Reunoilla esiintyy tyypillistä pellonreunakasvillisuutta ja hyvää niittykasvillisuutta.

Arvo

Maisemapelto säilytetään kaupunkilaisten virkistykseen.

(9)

Peruskunnostus Ei tarvetta Jatkuva hoito

Maisemakasvien viljelyä jatketaan.

Kasvillisuus on monimuotoisinta pellon reunoilla (kuvio 3). PN

Kuvio 4 Majalan niityt 0,31 ha

Samanlainen kuin kuvio 1, hoito sama.

Kuvio 5 Tammi-istutukset 0,59 ha

Majalan krouvin kupeessa oleva tasaikäinen sarkaojaiselle maalle istutettu tammipuistikko. Typettyneessä kenttäkerroksessa kasvaa tammen nuoria taimia ja valtalajeina nurmipuntarpäätä ja koiranputkea. Lajisto on kuvion sisällä kuitenkin monipuolista, alueella kasvaa mm. keltamataraa (Galium verum) ja erilaisia leinikkejä. Keltamatara on uhanalainen, vaarantunut (VU) laji.

Arvo

Maisemallinen/ kulttuurihistoriallinen arvo: 1

(10)

Hoitotavoite

Hoidettu, näyttävä maisemapuistikko.

Peruskunnostus

Vesakon karsiminen. Laidoilta valitaan näyttäviä tammiyksilöitä, joista aletaan kehittää maisemapuita poistamalla lähimmät naapuripuut.

Jatkuva hoito

Reunan kasvillisuus (20–30 m leveälti) niitetään vuosittain tai joka toinen vuosi, leikattu kasvillisuus voidaan jättää maahan.

Leveälatvaisia ja edustavia tammia kasvatetaan ja tarpeen mukaan niitä haittaavia puita poistetaan, tarvetta tähän ei kuitenkaan luultavasti ole seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Istutettu tammikko on luonteeltaan puistomainen (kuvio 5). PN

Kuvio 6 Kangasmetsä ja näköalakallio 3,71 ha

Luontopolun halkoma kallioalue on jokseenkin vesakoitunutta, mäntyvaltaista kangasmetsää. Kalliolta avautuu näköala kaupungin maisemapellolle ja Halikon kirkolle. Näköalakallion reunoilla kasvaa kangasajuruohoa (Thymus serpyllum). Kangasajuruoho on silmälläpidettävä (NT) laji.

Luontopolun varrella on lohkareinen, ahomansikkavaltainen kalliopaljastuma (luontopolun rasti nro 2), jossa esiintyy hyvää ketokasvillisuutta kuten sikoangervoa, kangasajuruohoa (NT) ja nuokkukohokkia.

(11)

Pensaskerroksessa esiintyy muutama yksilö harvinaisia puuvartislajeja ruotsinpihlajaa (Sorbus intermedia) ja orapaatsamaa (Rhamnus cathartica). Ne saattavat olla alueelle luontaisesti levinneitä.

Ruotsinpihlaja on uhanalainen, vaarantunut (VU) laji.

Alueella on Halikon aarteeseen liittyviä historiallisia arvoja sekä vanha maakellari, jonka luona on esiintynyt roskaamista.

Arvo

Vesakoitumisen pysäyttäminen metsässä ja perinnekasvillisuuden vaaliminen kalliorinteessä. Vaihtelevan ikäinen ja monimuotoinen puistometsä.

Peruskunnostus

Vesakko raivataan. Kaikki alle kolmimetriset puut ja pensaat poistetaan, lukuun ottamatta ruotsinpihlajan ja tammen taimia, ruusuja, taikinamarjaa, orapaatsamaa ja korpipaatsamaa. Kaikki isotuomipihlajat poistetaan. Raivaustähteet kerätään polkujen ympäriltä kauemmas pieniin kasoihin.

Pienestä, arvokkaammasta kalliorinteestä revitään käsin vatukkoa ja parannetaan valon pääsyä rinteeseen.

Jatkuva hoito

Vesakko raivataan 3-6 vuoden välein.

Kelot ja lahopuut jätetään metsään. Polun läheltä voi kelot tarvittaessa turvallisuussyistä kaataa ja niiden rungot siirtää sivummalle maatumaan.

(12)

Luontopolkua näköalakallion laella (kuvio 6). PN

Kuvio 7 Vähempiarvoinen niitty 0,14 ha

Joutomaaniitty, jossa kasvaa mm. nurmipuntarpäätä ja nurmilauhaa.

Arvo

Vyöhykkeen jättäminen pellonreunakasveille ja muille luonnonkasveille. Tarvittaessa maisemapuiden istuttaminen.

Peruskunnostus

Ei erityisiä toimenpiteitä. Mahdolliset puuistutukset peittämään sähköasemaa. Maisemapuiksi suositellaan kotimaisia jalopuita, kuten tammea tai jalavaa.

Jatkuva hoito

Ei hoitoa. Myöhemmin mahdollisesti vesakonraivausta.

(13)

Nakolinnaan vievän tien vierillä on vähäarvoisia niittyjä. PN

Kuvio 10 Vanha asuinpaikka ja niitty 0,98 ha

Hakamaista maastoa ja tuoretta heinäniittyä vanhan asuinpaikan ympärillä. Umpeenkasvavan niityn valtalajeja ovat mm.

nurmipuntarpää ja niittynätkelmä. Hyvää ketokasvillisuutta kuten sikoangervoa ja keltamataraa kasvaa valoisissa kohdissa. Myös kalliopaljastumia on jonkin verran. Kasvillisuus on edustavinta kuvion lounaispuolella, josta alkaa Nakolinnan luontopolku. Hakamaisella puolella on ryteikköä. Niitty on nykyiseltä luontotyypiltään tuore heinäniitty. Alueella on ollut todennäköisesti aikaisemmin pienruohoniitty.

Arvo

(14)

Perinnekasvillisuuden säilyttäminen ja levittäminen. Avoimempi hakamainen maisema ja valoisa niitty. Maisema pidetään avoimena joko raivaamalla tai perustamalla lammashaka. Kohde on todennäköisesti erityistukikelpoinen.

Peruskunnostus

Pidetään maisema avoimena raivaamalla kasvillisuutta ryteikköiseltä puolelta. Niittykasvillisuus niitetään köyhdyttävästi 1-2 kertaa kesäkuun aikana, ja kerran heinä-elokuussa. Niittojäte kerätään pois.

Laidunnusvaihtoehdossa perustetaan lammashaka, joka rajautuu luontopolun reunalle, metsänreunaan ja Nakolinnan läheisyyteen.

Tarvittaessa lammashakaa voi laajentaa metsän suuntaan pohjoiseen.

Jos aluetta laidunnetaan ei tarvita niittoa ja raivaustarve on vähäinen.

Jatkuva hoito

Maisema pidetään avoimena raivaamalla ryteikköä noin kolmen vuoden välein ja niittyalue niitetään kerran vuodessa heinä-elokuussa.

Lammashakavaihtoehdossa laidunnusta jatketaan. Mikäli laidunnus joudutaan lopettamaan, vesakko poistetaan mekaanisesti ja avoin puoli niitetään heinä-elokuun vaihteessa. Raivausta jatketaan kolmen vuoden välein.

(15)

Perinnemaiseman lajistoa on säilynyt laikuittain kuviolla 10. PN

Kuvio 11 Kuriilienlehtikuusikko 0,64 ha

Istutettu kuriilienlehtikuusikko jonka valossa kasvaneet yksilöt ovat tuuheampia kuin keskellä kuviota. Kenttäkerroksessa on mm.

pihlajan-, tuomen- ja tammentaimia lehtomaisessa maaperässä.

Kasvillisuus koostuu lähinnä kellukoista, oravanmarjasta ja nokkosesta. Luonnollista karsiutumista on tapahtunut kuvion sisällä.

Arvo

Terve ja supistettu kuriilienlehtikuusikko, jolla on maisemallista arvoa.

(16)

Peruskunnostus

Edustavimpien yksilöiden ympäriltä poistetaan joitain kitukasvuisempia yksilöitä.

Jatkuva hoito

Ajankohtaiseksi tulee päättää, säilytetäänkö koko lehtikuusikko vai supistetaanko yksilöt muutamaan maisemapuuhun.

Kuriilienlehtikuusikko (11) Nakolinnan kedolta tarkasteltuna. PN

Kuvio 12 Nakolinnan suurruohoniitty 0,37 ha

Entisillä pelloilla kasvavaa suurruohoniittyä, jonka valtalajit ovat nurmipuntarpää ja koiranputki. Hyvää lajistoa kuten keltamataraa, ahomataraa ja aholeinikkiä esiintyy varsinkin pohjoisosissa maakellarin kupeessa olevan niityn reunamilla. Kuriilienlehtikuusikon varjostamilla alueilla niitty on varsin rehevöitynyttä.

Arvo

Lajistoltaan monipuolinen niitty. Köyhdytyshoito.

Peruskunnostus

2-3 vuotta tehostettua niittoa. Yksi niitto alkukesästä ja yksi heinä- elokuussa. Niittojäte viedään pois.

(17)

Jatkuva hoito

Vuosittainen niitto heinä-elokuun vaihteessa.

Kuriilienlehtikuuset varjostavat niittykaistaletta kuviolla 12. PN

Kuvio 13 Puistometsä 2,30 ha

Luontopolun halkoma sekametsä lehtomaisella, mäntyvaltaisella kankaalla. Pensaskerroksessa runsaasti pihlajan taimia. Kuvio rajautuu teihin. Turuntien puoleisella pientareella pohjoisreunassa piennarlajisto on hyvää, samaten ketoalueen tuntumassa, kuvion lounaisreunalla. Näillä alueilla esiintyy mm. kevätlinnunherne ja metsäkurjenpolvi.

Arvo

Valoisa, iältään vaihteleva ja lajistoltaan monipuolinen puistometsä.

Peruskunnostus

Alle kolmimetrisen vesakon raivaamista valon lisäämiseksi. Kaikki isotuomipihlajat poistetaan. Tammen taimia suositaan. Joitain hyväkuntoisia pihlajantaimia voidaan jättää kehittymään.

Jatkuva hoito

Vesakon raivausta noin kolmen vuoden välein.

(18)

Kuvio 13. PN

Kuvio 14 Lehtovaikutteinen metsikkö 0,28 ha

Entisen asumuksen tuntumassa vanhaa, sarkaojaista, metsittynyttä, lehtomaista viljelysmaata. Luonteeltaan hakamainen metsikkö, runsaasti eri puulajeja. Kenttäkerroksessa mustikkaa, valkovuokkoa, ojakellukkaa ja aitovirnaa. Katajat ovat kituliaita.

Arvo

Avoimempi, hakamainen metsämaisema virkistyspolun viereen.

Peruskunnostus

Perusraivausta pensaskerroksessa valon ja läpinäkyvyyden luomiseksi.

Vesakkoa poistetaan. Tammen taimia säästetään.

Jatkuva hoito

Maisema ylläpidetään valoisana ja avoimena, vesakonraivausta 3-5 vuoden välein.

(19)

Kasvillisuutta virkistyspolun varrella (kuvio 14). PN

Kuvio 15 Hoidettu haavikko 0,20 ha

Tasaikäinen haavikko lehtomaisessa maastossa. Haapojen alla on hieman vesakkoa. Kasvillisuus koostuu lähinnä keltamosta, ojakellukasta ja valkovuokosta.

Arvo

Maisemallinen/kulttuurihistoriallinen arvo:1 Hoitotavoite

Ketokasvillisuuden levittäminen haavikon alueelle.

Peruskunnostus Vesakon poisto.

Haavat kaulataan ja kaadetaan niiden kuoltua lyhyeen kantoon.

Jatkuva hoito

Aluskasvillisuus niitetään heinä-elokuussa.

(20)

Tasaikäistä haavikkoa kuviolla 15. PN

Kuvio 16 Nakonlinnan keto 0,29 ha

Edustavaa ketokasvillisuutta ja kalliopaljastumia Nakolinnan rinteessä.

Kuvio rajautuu rehevöityneisiin niittyihin, tasaikäiseen haavikkoon ja kuivahkoon lehtoon. Kedon läpi johtaa virkistys- ja luontopolku.

Kedolla kasvaa hyvää lajistoa kuten mäkikauraa, sikoangervoa, aholeinikkiä ja keltamataraa (Galium verum). Lajistosta lähes puolet on yhä vielä vaateliaampia niittylajeja (liite 1 ja 2).

Keto edustaa uhanalaista luontotyyppiä – mäkikaurakedot, äärimmäisen uhanalainen (CR).

Arvo

Perinnemaiseman säilyttäminen ja edustavan kasvillisuuden levittäminen laajemmalle alueelle.

Peruskunnostus

Valoisuutta lisätään poistamalla kedon yläosan kaikki nuoret männyt sekä alarinteen nuorehkoja koivuja, joista jätetään vain yksi terve koivu sekä latvaton, valkolahoinen yksilö. Isotuomipihlajat poistetaan.

Yksi tuomiryhmä poistetaan lyhyeen kantoon.

Alue haravoidaan keväällä ja haravoitu karike viedään pois.

(21)

Hoidon alkuvaiheessa 2-3 vuotta tehdään tehostettua niittoa kedon köyhdyttämiseksi. Rehevissä kohdissa, missä ei kasva perinnekasvillisuutta, niitetään 1-2 kertaa kesäkuussa ja niittojäte korjataan pois. Kolmas niitto tehdään heinä-elokuun vaihteessa, jolloin niitetään koko alue, myös matalan ketokasvillisuuden peittämät kohdat.

Jatkuva hoito

Haravointihoito keväisin, mutta haravointitarve vähenee ajan myötä.

Niitetään vuosittain heinä-elokuun vaihteessa. Puuntaimia raivataan kolmen vuoden välein. Kohde on todennäköisesti erityistukikelpoinen.

Nakolinnan keto (kuvio 16) toukokuun lopulla. PN

Kuvio 17 Nakolinnan pihaniitty 0,10 ha

Muiden Nakolinnan suurruohoniittyjen kaltainen nurmipuntarpäävaltainen, rehevöitynyt niitty jossa kasvaa runsaasti särmäkuismaa. Taustalla koillispuolella on tuomi-, koivuja pihlajavaltainen metsänreuna.

Arvo

Hoidettu niitty ja metsänreuna.

(22)

Peruskunnostus

Näkyvyyden lisääminen metsänreunan läpi harventamalla tuomea.

Jatkuva hoito

Vesakon raivaus vuosittain. Niittohoito kuten muilla Nakolinnan suurruohoniityillä.

Kuvio 17. PN

Kuvio 18 Nakolinnan piha 0,13 ha

Historiallisen rakennuksen hoidettu piha nurmikoineen ja koristekasveineen. Kurtturuusun katveessa on rautakautinen liesi.

Pihalle on istutettu tammi maisemapuuksi. Nakolinna-nimisessä rakennuksessa vaikuttaa parhaillaan Salo-Uskelan-seura.

Arvo

Maisemallisten ja historiallisten arvojen säilyminen pihapiirissä.

Pysäköintipaikka. Tapahtumien järjestämispaikka. Luontopolun yksi lähtöpiste.

Peruskunnostus Ei kunnostustarvetta.

(23)

Jatkuva hoito

Hoito jatkuu kuten aikaisemmin. Nurmikko leikataan ruohonleikkurilla, ja piha-alue pidetään siistinä. Muinaisjäännöksen ympäristöä hoidetaan Museoviraston ohjeen mukaan.

Näkymä kedolta Nakolinnan pihalle (kuvio 18). PN

Kuvio 20 Nakolinnan notko 0,84 ha

Kevyenliikenteen väylän ja Nokian tehdasalueen väliin jäävässä notkossa on monipuolinen puulajisto sekä rehevöitynyt ja vatukkoinen pensaskerros. Muutamat katajat ovat korkeita ja edustavia. Nokian tehdasalueen tuntumassa on joitain niittylaikkuja, joissa esiintyy parempaa lajistoa, mutta laikut ovat kooltaan vaatimattomia. Notko tarjoaa linnuille pesimäpaikkoja.

Arvo

Luonnonarvojen säilyminen ja maisemallisten arvojen parantaminen.

Näkö- ja melusuoja tehdasalueen suuntaan.

(24)

Peruskunnostus

Osa pensaikosta raivataan. Osa jätetään linnuille pesimäpaikoiksi.

Katajia suositaan raivaamalla niitä ympäröivä pensaikko ja vesakko pois.

Jatkuva hoito

Raivaus toistetaan muutaman vuoden välein.

Notkon reunalta näkyvät korkeat katajat (kuvio 20). PN

Kuvio 21 Hakamainen maisema 0,45 ha

Voimalinjan alla hakamaisempaa maisemaa. Alikasvos osin ryteikköistä, raitaa kasvaa runsaasti. Kasvillisuus monipuolista, mm.

mataria, ukonputkea, ahomansikkaa, siankärsämöä, sudenmarjaa, puna-apilaa.

Arvo

Avoimempi hakamainen maisema jonne voi levittää lisää perinnekasvillisuutta idänpuoleiselta niittyalueelta.

Peruskunnostus

Raivausta raivaussahalla. Vesakkoa poistetaan valon lisäämiseksi ja avataan maisemaa erityisesti itään niitylle. Toinen vaihtoehto on

(25)

perustaa tähänkin kohteeseen lammashaka ja yhdistää se idänpuoleiseen niittyyn. Huom.: Kustannuslaskelmaan on otettu vain raivausvaihtoehto, ei laidunnusta.

Jatkuva hoito

Maisema pidetään avoimena hakana raivaamalla muutaman vuoden välein tai jatkamalla laidunnushoitoa. Kohde on yhdessä viereisen niityn kanssa todennäköisesti erityistukikelpoinen.

Kuvio 21. PN

Kuvio 22 Sitkankuusikko 0,15 ha

Pinta-alaltaan pieni ja tiheä sitkankuusikko, jonka hämärässä kenttäkerroksessa ei kasvillisuus menesty.

Arvo

Näyttävien kuusien kasvattaminen maisemapuiksi.

Peruskunnostus

Valitaan edustavia sitkankuusia reunoilta ja kehitetään niistä maisemapuita. Harvennetaan vaatimattomat puut.

Jatkuva hoito

Seurataan puiden kehitystä maisemapuiksi.

(26)

Kuvio 23 Nokian puoleinen niitty 0,25 ha

Edustavaa ketokasvillisuutta kuten kangasajuruohoa (Thymus serpyllum), mäkikauraa ja ketoneilikkaa (Dianthus deltoides) aurinkoisella ja rehevöityneellä niityllä Nokian tehdasalueen vieressä.

Kangas-ajuruoho ja ketoneilikka ovat silmälläpidettäviä (NT) lajeja.

Valtalajit ovat koiranputki ja nurmipuntarpää. Aho- ja keltamatara esiintyvät runsaina. Nuori haavikko on voimakasta metsänreunassa.

Sitkankuusikko varjostaa toisella puolella. Paras lajisto esiintyy kedon ylä- ja alaosissa sekä kalliopaljastumilla. Tehdasalueesta koituu lievää näkö- ja meluhaittaa. Luontotyypiltään niitty on tuore heinäniitty, mutta kuviossa esiintyy myös mäkikaurakedon kasvillisuutta ja kalliopaljastumia. Myös valkolehdokkia (Platanthera bifolia) esiintyy niityn reunalla. Edustavuutta heikentää pitkälle ehtinyt rehevöityminen.

Arvo

Maisemallinen /kulttuurihistoriallinen arvo: 1 Hoitotavoite

Edustavan lajiston säilyttäminen, perinnemaisema-arvojen vahvistaminen. Köyhdyttävä hoito.

Peruskunnostus

Valoisuutta lisätään kaulaamalla nuoret haavat reunalta. Parin vuoden ajan tehostettua, köyhdyttävää niittoa. 1-2 niittoa alkukesästä ja yksi niitto loppukesästä. Niittojäte korjataan pois. Kohde on mahdollista yhdistää viereisen hakamaisen maiseman kanssa ja perustaa lammashaka. Huom.: Kustannuslaskelmaan on otettu vain raivausvaihtoehto, ei laidunnusta.

Jatkuva hoito

Niityn yhdistäminen viereiseen, lännenpuoleiseen hakamaiseen maisemaan vesakkoa harventamalla. Isotuomipihlajan ja haavikon kurissapito. Vuosittainen niittohoito heinä-elokuussa. Kohde on todennäköisesti erityistukikelpoinen. Lammashakavaihtoehdossa laidunnusta jatketaan.

(27)

Kuvio 23. PN

Kuvio 24 Vesakoitunutta hybridihaavikkoa 1,00 ha

Vesakoitunut, tasaikäinen, istutettu hybridihaavikkoalue jota halkoo Nokian tehtaalle vievä hiekkatie. Kuvio rajautuu koillisessa rata- alueeseen. Alueella esiintyy hieman jalavaa. Haapavesakko on erittäin tiivistä kuvion kaakkoisosissa.

Arvo

Hybridihaavikon supistaminen ja vähittäinen muuttaminen ikäkirjoltaan vaihtelevaksi sekapuustoksi.

Peruskunnostus

Hybridihaavikkoa harvennetaan niiden vähentämiseksi ja vesakkoa hillitään. Kaulausta voidaan tehdä esim. itänurkasta lähtien.

Kaulauksessa tulee kaulata kaikki kaulattavan alueen rungot. Teiden puoleiset, edustavimmat haavat säilytetään. Haavikoissa esiintyvät jalavat säästetään.

Jatkuva hoito

Alikasvoksessa suositaan muita lehtipuita kuin hybridihaapoja.

Harvennuksen jälkeen haapavesojen raivaus tehdään alussa kahden vuoden välein, ja tällöin säästetään muiden lehtipuiden taimet.

(28)

Kuvio 24. PN

8.4. Hoidon ja peruskunnostuksen kustannukset

Laidunnettaessa aluetta (kuviota 10) suunnitelmien mukainen peruskunnostus maksaa n. 6500 euroa ensimmäisenä vuotena ja 2650 euroa toisena vuotena. Jatkuvan hoidon kustannukset ovat n. 3900 euroa/vuosi. Laidunaitausten rakentamis- ja materiaalikustannukset ovat 2250 euroa. Vuotuiset laidunnuskustannukset ovat n. 1200 euroa.

Ilman laidunnusta hoidettaessa peruskunnostus maksaa 8050 euroa ensimmäisenä vuotena ja 2650 euroa toisena vuotena. Jatkuvan hoidon kustannukset ovat n. 5450 euroa/vuosi.