Pääosin ympäristötarkkailu tullaan toteuttamaan, kuten ympäristölupahakemuksen Pöyry Finland Oy, 16X205277) kappaleessa 7 on esitetty

HELSINKI | HÄMEENLINNA | JYVÄSKYLÄ | PORI | TAMPERE | TURKU

Business ID: 2556202-6 | VAT number FI25562026 | Place of domicile: Helsinki

Kainuun elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus Kalliokatu 4, PL 115

87101 Kajaani

kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi

Lapin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus /kalatalous Hallituskatu 3 B, PL 8060, 96101 Rovaniemi

Kalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaani kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi

SÄHKÖPOSTITSE 31.7.2015

ESITYS NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN YMPÄRISTÖTARKKAILUKSI

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 24.4.2015 antanut Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle ympäristölupapäätöksen nro 43/2015/1 koskien purkuputken rakentamista ja puhdistettujen jätevesien johtamista Talvivaaran kaivosalueelta Nuasjärveen sekä nykyisien purkupisteiden kautta Kalliojokeen johdettavan puhdistetun veden määrän tilapäistä lisäämistä vuoden 2015 aikana koskevassa asiassa.

Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 21 sekä liitteessä 2 on annettu määräyksiä koskien luvitettavan toiminnan ympäristötarkkailua.

Lupamääräyksessä 21 on lisäksi kehotettu toimittamaan yksityiskohtainen jätevesien käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelma Kainuun ELY- keskuksen hyväksyttäväksi sekä kalataloustarkkailusuunnitelma Lapin ELY- keskuksen hyväksyttäväksi.

Pääosin ympäristötarkkailu tullaan toteuttamaan, kuten ympäristölupahakemuksen (1.12.2014, Pöyry Finland Oy, 16X205277) kappaleessa 7 on esitetty. Ohessa on Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän (”konkurssipesä”) esitys tarkkailuohjelmaksi huomioiden sen, mitä lupahakemuksessa on esitetty ja lupapäätöksen määräyksessä 21 tai

päätöksen liitteessä 2 edellytetty. Tässä esityksessä on myös suunnitelma jatkuvatoimisten mittausasemien sijoittamisesta Nuasjärveen ja Jormasjärveen.

1 Putken käyttö ja kunnossapito

Purkuputken kautta johdettavan veden määrää säädetään ensisijaisesti lähtöpumppaamon pumppua ja venttiilejä säätämällä. Nuasjärven rantaan tulee kauko-ohjattavia säätöventtiilejä paineen säätöä varten. Lähtöpumpun painetta tarvitaan suuremmalla virtauksella putkiston painehäviöiden voittamiseksi ja putkiston täyttämiseksi. Pienempi virtausmäärä voidaan johtaa ilman pumppua (lappona). Rantaan tulevilla venttiileillä ohjataan vesi yhdelle tai kahdelle ejektorille sekä säädetään painetta, niin että paine ja virtaama pysyvät ejektorin toiminta-alueella, jolloin ejektorin toiminta ja sillä haluttu sekoittumissuhde voidaan varmistaa.

Putken lähtöpäähän ja haaroituskohtaan Nuasjärven rannalle asennetaan virtaus- ja painemittaukset, joiden perusteella putken virtaama voidaan säätää halutulle tasolle. Virtaamaa säädetään tehdasalueelta valvomosta automaatiojärjestelmän kautta. Mikäli veden laadussa havaitaan poikkeama, juoksutus voidaan keskeyttää järjestelmästä.

Myös ejektorin, eli purkuputkelle annetun lupapäätöksen määräyksessä 9 edellytetyn alkulaimenemista ja sekoittumista tehostavan järjestelmän toiminta edellyttää purkuputken käyttöä tietyillä suunnitteluvirtaamilla, jotta laimennus tapahtuu halutussa suhteessa. Purkuputkilinjassa on kaksi laimennusejektoria, jotka on mitoitettu niin, että ne imevät putkeen imuverkon eli välpän läpi kaksinkertaisen määrän järvivettä putkessa kulkevan veden lisäksi. Tällöin alkulaimeneminen tapahtuu lupamääräyksen edellyttämällä tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että purkuputkea voidaan käyttää kahdella purkunopeudella 500 m³/h tai 1000 m³/h eli yhtä laimennusejektoria tai molempia yhtä aikaa. Päätökset virtaaman muutoksista tekee vesienhallinnasta vastaava henkilö. Hän perustaa päätöksensä Latosuon altaalla tehtäviin mittauksiin ja veden laadun analyyseihin. Virtaamaa

pyritään pitämään niin vakiona kuin mahdollista, mutta käytössä olevilla kolmella virtausnopeudella (0, 500 tai 1000 m³/h) muutoksia joudutaan kuitenkin ajoittain tekemään.

Talvisin purkuputken pään kohta sekä laimennusveden ottopaikan kohta merkitään heikon jään aiheuttaman vaaran välttämiseksi.

2 Käyttö- ja päästötarkkailu

Käsitelty vesi johdetaan kaivosalueen muista vesivarastoista Latosuon altaaseen, josta Nuasjärveen johdettavan veden määrää ja laatua (pH ja sähkönjohtokyky) seurataan jatkuvatoimisesti. Kaivoksen toiminnan omaan käyttötarkkailuun liittyen purkuputkeen johdettavasta vedestä otetaan vesinäytteitä päivittäin. Omassa käyttötarkkailussa vedestä määritetään pH ja analysoidaan keskeiset metallit ja sulfaattipitoisuus. Kaivoksen omaa laboratoriota ei ole akkreditoitu, joten tulokset ovat suuntaa antavia.

Velvoitetarkkailuun kuuluva päästötarkkailu toteutetaan Talvivaaran kaivoksen voimassa olevan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti.

Johdettavasta vedestä otetaan näyte viikoittain, kun vettä johdetaan purkuputkeen. Viikoittaiset purkuvesinäytteet ottaa näytteenottoon pätevöitynyt kaivoksen henkilökunta. Kerran kuukaudessa näytteet ottaa ulkopuolinen, näytteenottoon pätevöitynyt henkilö. Velvoitetarkkailuun kuuluvat viikoittaiset näytteet toimitetaan ulkopuoliseen, akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi.

Velvoitetarkkailun näytteistä tehdään viikoittain taulukossa 1 sarakkeessa 1 esitetyt analyysit. Kerran kuukaudessa analyysivalikoima on laajempi (kaikki viikoittain tehtävät analyysit sekä lisäksi taulukon 1 sarakkeen 2 mukaiset analyysit). Metallianalyysia varten näytteet märkäpoltetaan ennen analysointia ja niistä määritetään kokonaispitoisuudet. Kadmium- ja elohopeamäärityksiä (liukoiset pitoisuudet) varten näytteet suodatetaan ja kestävöidään maastossa. Määritykset tehdään ICP-OES/MS menetelmillä (elohopean määritysmenetelmä on AFS-tekniikkaa).

Taulukko 1. Päästövesinäytteistä tehtävät analyysit 1.

Viikoittain 2.

Kuukausittain viikoittaisten määritysten lisäksi

lämpötila Alumiini (Al)

sähkönjohtavuus Antimoni (Sb)

pH Barium (Ba)

kiintoaine Kadmium (Cd), liuk.

Sulfaatti (SO4) Koboltti (Co)

Kupari (Cu) Kromi (Cr)

Nikkeli (Ni) Elohopea (Hg) , liuk.

Sinkki (Zn) Vanadiini (V)

Uraani (U) Lyijy (Pb)

Mangaani (Mn) kok. fosfori (P)

Rauta (Fe) kok. typpi (N)

Natrium (Na) CODMn

Kalsium (Ca) Magnesium (Mg)

Edellä mainitun lisäksi voimassa olevaan velvoitetarkkailuohjelmaan kuuluu laaja alkuaineanalyysi kaksi kertaa vuodessa. Tällöin analysoidaan yhteensä 26 alkuaineen kokonaispitoisuudet (Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Se, Sn, Ti, V ja Zn). Kerran vuodessa päästövesinäytteistä määritetään lisäksi liukoiset metallit sekä radon.

Päästövesistä analysoidaan myös vuosittain pitkäikäiset alfa-aktiiviset aineet (U-234, U-238, Ra-226 ja Po-210 yhteismäärä) sekä pitkäikäiset beeta- aktiiviset aineet (Ra-228, Pb-210 ja K-40 yhteismäärä). Mikäli näiden pitoisuudet ylittävät tason 0,1 – 0,2 Bq/l, määritetään myös uraanin tytärnuklidien pitoisuudet ainekohtaisesti.

Toiminnan nykyisen tarkkailuohjelman mukaista päästötarkkailua täydennetään lupapäätöksen liitteen 2 taulukon 1 (esitetty alla taulukossa 2) mukaisella laajalla analyysilla, joka tehdään kerran vuodessa. Taulukon 2 mukaiset määritykset tehdään kerran vuonna 2015 ja tulosten valmistuttua listasta voidaan poistaa tai siihen voidaan lisätä aineita Kainuun ELY- keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Taulukko 2. Kerran vuodessa tehtävät määritykset purkuputkeen johdettavan veden laadusta Sulfaatti (SO4) Kalium (K) Rubidium (Rb) Kloridi (Cl) Kalsium (Ca) Rutenium (Ru) Fluoridi (F) Koboltti (Co) Scandium (Sc) Alumiini (Al) Kromi (Cr) Samarium (Sm) Antimoni (Sb) Kulta (Au) Seleeni (Se) Arseeni (As) Kupari (Cu) Sinkki (Zn) Barium (Ba) Lantaani (La) Strontium (Sr) Beryllium (Be) Litium (Li) Tallium (Tl) Boori (B) Lutetium (Lu) Tantaali (Ta) Bromi (Br) Lyijy (Pb) Telluuri (Te) Cerium (Ce) Magnesium (Mg) Terbium (Tb) Dysprosium (Dy) Mangaani (Mn) Tina (Sn) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Titaani (Ti) Erbium (Er) Neodyymi (Nd) Torium (Th) Europium (Eu) Natrium (Na) Tulium (Tm) Fosfori (P) Nikkeli (Ni) Uraani (U) Gadolinium (Gd) Niobium (Nb) Vanadiini (V) Gallium (Ga) Osmium (Os) Vismutti (Bi) Germanium (Ge) Palladium (Pd) Volframi (W) Hafnium (Hf) Pii (Si) Ytterbium (Yb) Holmium (Ho) Platina (Pt) Yttrium (Y) Hopea (Ag) Praseodyymi (Pr) Zirkonium (Zr) Iridium (Ir) Rauta (Fe)

Jodi (I) Renium (Re)

Kadmium (Cd) Rikki (S)

3 Vesistötarkkailu

Jatkuvatoimiset mittausasemat

Jatkuvatoimisia mitta-asemia sijoitetaan Nuasjärvelle 3 kpl ja Jormasjärvelle 1 kpl. Jormasjärvellä asema on pisteellä Jor3 (Jormasjärvi syvänne) ja Nuasjärvellä pisteissä Nj30, Nj34 sekä Rehja itä (asemien sijainti on esitetty liitteessä 1). Kultakin asemalta mitataan sekä pinnasta (noin 1 m pinnasta) että pohjasta (säännöstelyn mukaisesti 1 - 3 m pohjasta) jatkuvatoimisesti veden lämpötilaa sekä sähkönjohtavuutta ja pH:ta. Mitta-asemat pidetään toiminnassa yhtäjaksoisesti kaikkina vuodenaikoina lukuun ottamatta välttämättömiä huoltokatkoja. Mittalaitteet rekisteröivät dataa vähintään 10 – 24 kertaa vuorokaudessa. Jatkuvatoimista mittausta jatketaan Nuasjärvellä vähintään vuoden 2018 loppuun asti (Jormasjärvessä 2017 loppuun asti).

Mittaustulokset esitetään graafeina internetsivulla, jonne järjestetään vähintään linkki Talvivaaran verkkosivuilta / Paikan Päällä-blogista.

Mittaustulokset esitetään vakioidussa näkymässä enintään 7 päivän viiveellä.

Mahdollisuuksien mukaan mittaustulosten yhteydessä esitetään myös tausta- arvoja perustuen esimerkiksi velvoitetarkkailun vesianalyysien tuloksiin. Myös mittalaitteiden häiriö- ja huoltoseisakeista tiedotetaan joko Talvivaaran tai palveluntarjoajan sivustolla.

Mittausasemilla käytetään hyvälaatuisia ja ympäristöolosuhteisiin suunniteltuja antureita, joiden mittaustulosten käyttökelpoisuus on riittävä kohtuullisella huoltovälillä. Asemien mittausanturit ovat kalibroituja anturivalmistajan käyttämän standardin mukaisesti. Anturit puhdistetaan säännöllisesti käyttöpaikan olosuhteista riippuen vähintään 3 kertaa vuodessa ja muuten tarpeen mukaan. Tarvittaessa laiteviat korjataan mittauspaikalla käytännössä vaihtamalla vikaantunut laite tai osa uuteen. Energianlähteenä käytetään litiumparistoa, jonka toimintaikä on nyt suunniteltua mittausjaksoa pidempi tai muuta energianlähdettä, joka vaihdetaan tarpeen mukaan.

Leviämiskartoitus

Nuasjärvessä toteutetaan kenttämittaukseen perustuva purkuveden leviämisen sekä veden kerrostuneisuuden ja sekoittumisen kartoitus talvi- ja syyskerrostuneisuuskausina sekä kevät- ja syystäyskiertojen loppuvaiheessa kahden vuoden ajan purkuputken käyttöönotosta lukien. Mittaukset tehdään maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa näytteenottokierrosten yhteydessä.

Kartoitus toteutetaan yhdistettynä pintavesitarkkailuun mittaamalla veden sähkönjohtavuus liitteessä 2 esitetyistä pisteistä (9 vesinäytteenottopistettä ja niiden lisäksi 6 lisätarkkailupistettä, joista tehdään vain kenttämittaukset).

Pisteiltä mitataan lämpötila, sähkönjohtavuus, pH, redox-potentiaali ja happipitoisuus vesipatsaan syvyyssuunnassa yhden metrin välein.

Lisäpisteiden kenttämittauksia tehdään kahden vuoden ajan purkuputken käyttöönotosta.

Kartoitusta laajennetaan, jos se katsotaan mittaushavaintojen perusteella tarpeelliseksi. Mikäli sähkönjohtavuuden perusteella todetaan päästöjen kulkeutuneen ranta-alueelle, havaintopaikalta otetaan näyte, josta analysoidaan sulfaatti-, natrium-, mangaani-, nikkeli- (liuk.), kadmium- (liuk.), elohopea- (liuk.) ja uraani- (liuk.) pitoisuudet (taulukko 3).

Taulukko 3. Leviämiskartoituksen ja rantavesinäytteenoton analyysit

pH sulfaatti SO4 kadmium Cd (liuk.)

lämpötila nikkeli Ni (liuk.) uraani U (liuk.) sähkönjohtavuus natrium Na elohopea Hg (liuk.)

mangaani Mn

Pintavesien laadun tarkkailu

Pintavesien laadun tarkkailu toteutetaan, kuten alla olevassa taulukossa 4 on esitetty. Lupahakemuksessa esitetyn täydennykseksi on lisätty piste Rehjan itäosaan. Jormasjoen veden laatua seurataan jatkossa kuukausittain.

Näytteenottopaikat ja ajankohdat on esitetty alla taulukossa 4 sekä karttaliitteessä 2. Pisteen ”Rehja itä” osalta taulukoissa esitetyt koordinaatit sekä syvyystieto ovat suuntaa antavia. Koordinaatit ja syvyys päivitetään ohjelmaan ensimmäisen näytteenottokerran jälkeen ko. syvänteen sijaintitiedon tarkemman määrityksen perusteella.

Järvipisteillä otetaan vesinäytteet pinnasta (1m syvyys), pohjasta (1m pohjan yläpuolelta) ja vesipatsaan puolivälistä, kun näytteenottopaikan kokonaissyvyys on >5m. Jokipisteillä näytteenottosyvyys on 1 m (tai puolet vesisyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m). Kokoomanäyte a-klorofyllin määrittämistä varten otetaan järvistä 0-2m vesikerroksesta.

Taulukko 4. Vesistötarkkailun näytteenottopaikat ja ajankohdat

Vesinäytteenotto

Syvyys I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Jormasjoki (FM8) 7111722 553107 1 1 1* 1 1 1* 1 1* 1 1* 1 1

Nuasjärvi – Rehja

Nj34 7114943 556137 10 1 1 1 1 1 1

Nj23 (FM12) 7114871 552148 23,1 1 1* 1* 1 1* 1*

Nj35 7115889 552956 30 1 1 1 1 1 1

Nj37 7117103 548426 22 1 1 1 1 1 1

Rehja itä 7119603 544883 24 1 1 1 1 1 1

Reh135 7122120 542661 41 1 1 1 1 1 1

Kajaaninjoki ja Oulujärvi

VP12100 7122477 537932 1 1 1 1

Ouj16 7132901 528535 29,5 1 1 1 1

Ouj139 7131254 514615 29,8 1 1 1 1

*Sisältyy Talvivaaran toiminnan nykyiseen hyväksyttyyn velvoitetarkkailuohjelmaan

Kajaaninjoen ja Oulujärven tarkkailua sovelletaan mahdollisuuksien mukaan muuhun alueella tehtävään tarkkailuun.

Näytteistä tehtävät määritykset on esitetty taulukossa 5. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys ja mahdolliset muut visuaaliset havainnot, joilla voi olla vaikutusta kyseisen näytteen vedenlaatuun.

Liukoiset metallipitoisuudet määritetään maastossa suodatetuista ja kestävöidyistä näytteistä. Myös kokonaismetallimäärityksiä varten näytteet kestävöidään maastossa. Määritykset tehdään ICP-MS/OES menetelmillä.

Alkuaineet, joiden pitoisuus vesistössä on alhainen, määritetään ICP- MS tekniikalla. Liukoisten metallipitoisuuksien analysoinnissa tulee ottaa huomioon asetuksen 1022/2006 (muutos 868/2010) vaatimukset analyysimenetelmille ja määritysrajoille.

Vesinäytteet ottaa ulkopuolinen näytteenottaja, joka on sertifioitu tai jonka pätevyys ympäristönäytteenottoon on muuten osoitettavissa. Näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Kaikki määritykset tehdään standardoiduin tai akkreditoinneissa hyväksyttyjen ja/tai muutoin valvovan

viranomaisen hyväksymin menetelmin laboratoriossa, joka on osoittanut pätevyytensä luonnonvesien epäorgaaniseen analytiikkaan.

Taulukko 5. Vesistönäytteistä tehtävät määritykset

Jormasjoki Nuasjärvi -

Rehja Kajaaninjoki - Oulujärvi

lämpötila x x x

pH x x x

sähkönjohtavuus x x x

kiintoaine (GF/C) x x

happipitoisuus x x

hapen kyllästysaste x x

alkaliniteetti x

nikkeli (Ni) liuk. x x x

kupari (Cu) liuk. x

sinkki (Zn) liuk. x x

kadmium (Cd) liuk. x x x

uraani (U) liuk. x x

arseeni (As) liuk. x

antimoni (Sb) liuk.

rauta (Fe) liuk. x

rauta (Fe) kok. x

mangaani (Mn) kok. x x x

rikki (S) kok. x x

sulfaatti (SO4) x x x

natrium (Na) x x x

alumiini (Al) liuk. x

alumiini (Al) kok. x

kokonaiskovuus x

magnesium (Mg) x

kalsium (Ca) x

kem. hapenkulutus (CODMn) x

orgaaninen kokonaishiili TOC x x

kokonaisfosfori (P) x x

kokonaistyppi (N) x x

fosfaattifosfori (PO4-P)* x x

nitriitti- ja nitraattityppi (NO2+NO3-N)* x x

ammoniumtyppi (NH4-N)* x x

a-klorofylli* x

liuennut orgaaninen hiili (DOC) x x

*VI-VIII

Näytteenoton yhteydessä näytteenottopaikoilta tehdään myös kenttämittaukset (lämpötila, sähkönjohtavuus, pH, redox-potentiaali ja happipitoisuus). Kenttämittaukset tehdään vesipatsaan syvyyssuunnassa metrin välein.

Edellä mainittujen vesistönäytteiden lisäksi vesinäytteitä otetaan rannan läheisyydestä siten, että Jormasjärveltä otetaan enintään 4 rantavesinäytettä ja Nuasjärveltä 6 rantavesinäytettä. Pisteiden valinnassa pyritään huomioimaan alueiden asuin- ja virkistyskäyttö. Näytteet otetaan rannan läheisyydestä niin, että ne kuvaavat uima-, pesu-, sauna- ja kasteluveden laatua, pisteiden tarkempi sijainti sovitaan erikseen Kainuun ELY-keskuksen kanssa perustuen mm. kenttämittauskierrosten tuloksiin. Näytteet otetaan heinä-elokuussa 2015 ja sen jälkeen vuosittain kesäkaudella. Näytteistä analysoidaan sulfaatti-, natrium-, mangaani-, nikkeli- (liuk.), kadmium- (liuk.), elohopea- (liuk.) ja uraani- (liuk.) pitoisuudet sekä veden pH, lämpötila ja sähkönjohtokyky. Analyysit on esitetty edellä taulukossa 3.

Kasviplanktontarkkailu ja pohjaeläinten tarkkailu

Kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu toteutetaan, kuten alla olevassa taulukossa 6 on esitetty. Lupahakemuksessa esitetyn täydennykseksi on lisätty piste Rehjan itäosaan. Näytteenottopaikat ja ajankohdat on esitetty alla olevassa taulukossa 6 sekä karttaliitteessä 2.

Taulukko 6. Pohjaeläin- ja kasviplanktontarkkailun näytteenottopaikat Pohjaeläin- ja kasviplanktontarkkailun

näytteenottopaikat

Nuasjärvi – Rehja 2015 2016

/1.vuosi

2018 /3.vuosi

Nj34 7114943 556137 x x x

Nj35 7115889 552956 x x x

Nj37 7117103 548426 x x x

Rehja itä 7119603 544883 x x x

Reh135 7122120 542661 x x x

Kuten lupahakemuksessa (1.12.2014, Pöyry Finland Oy, 16X205277) on kasviplanktonin tarkkailusta todettu, kasviplanktonnäytteet otetaan 0-2 m kokoomanäytteenä. Näytteet kestävöidään välittömästi happamalla Lugolin liuoksella ja ne kuljetetaan ja säilytetään pimeässä ja viileässä.

Kasviplanktontutkimus tehdään käyttäen laajaa kvantitatiivista menetelmää ja laskennassa noudatetaan ympäristöhallinnon voimassa olevaa ohjeistusta.

Määrityksissä pyritään lajitasolle. Solut lasketaan tarvittaessa kokoluokittain ja solujen ja/tai kolonioiden koot mitataan mahdollisimman oikean tilavuuden määrittämiseksi. Tilavuuksina käytetään SYKE:n kasviplanktonrekisteriin tallennettuja tilavuuksissa. Tulokset ilmoitetaan taksonimääränä ja biomassana (mg/l). Näytteiden määrityksen suorittaa asiantuntija, joka on pätevöitynyt Suomen sisävesien kasviplanktonmäärityksiin. Laskentatulokset tallennetaan ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin ja tuloksia käytetään tarkastellessa tutkittujen vesistöjen rehevyyttä, ekologista tilaa ja tilassa tapahtunutta muutosta. Kasviplanktonnäytteet otetaan v. 2015 ennen purkuputken käyttöönottoa ja sen jälkeen 1. ja 3. johtamisvuosina kesä-, heinä- ja elokuussa pintavesinäytteenoton yhteydessä. Tämän jälkeen näytteet otetaan kolmen vuoden välein, kuten Talvivaaran velvoitetarkkailuun kuuluvassa kasviplanktontarkkailussa.

Kuten lupahakemuksessa (1.12.2014, Pöyry Finland Oy, 16X205277) on pohjaeläintarkkailusta todettu, jokaiselta tutkimusalueelta otetaan kuusi rinnakkaista pohjaeläinnäytettä Ekman-tyypin noutimella. Näytteet käsitellään erillisinä tulosten pohjaeläinrekisteritallennukseen asti.

Keskisyvyydeltään yli kolmen metrin järvien ekologista tilaa arvioidaan syvännepohjaeläinaineistoista laskettavilla PICM- ja PMA-mittareilla. Lisäksi näytteenottojen perusteella arvioidaan tutkimuspaikkakohtaisesti pohjaeläimistön yksilötiheyksiä. Näytteet otetaan ja määritykset sekä tulosten käsittely tehdään ympäristöhallinnon viimeisimmän ohjeistuksen mukaan. Pohjaeläinmäärittäjänä tulee olla pätevöitynyt kohdelajistoon Suomen ympäristökeskuksen pohjaeläinmääritysvertailukokeiden kautta.

Kaikki pohjaeläintutkimuksen havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje- tietojärjestelmään. Pohjaeläintarkkailun näytteet otetaan v. 2015 ennen purkuputken käyttöönottoa ja sen jälkeen 1. ja 3. johtamisvuosina syys- lokakuussa. Tämän jälkeen näytteet otetaan kolmen vuoden välein, kuten Talvivaaran velvoitetarkkailuun kuuluvassa pohjaeläintarkkailussa.

4 Pohjavesitarkkailu

Tarkkailuun otetaan Iso Selkäsaaressa, Pieni Selkäsaaressa, Lamposaaressa ja Iso Tahkosaaressa olevien talousvesikaivojen veden laatu.

Näytteet otetaan vuonna 2015 heinä-elokuun aikana ennen purkuputken käyttöönottoa sekä kerran purkuputken käyttöönoton jälkeen vuoden 2015 aikana. Vuonna 2016 ja siitä eteenpäin näytteet otetaan kerran vuodessa.

Näytteistä tehtävät määritykset ovat esitetty alla taulukossa 7 ja ne vastaavat Talvivaaran toiminnan nykyiseen hyväksyttyyn velvoitetarkkailuohjelmaan kuuluvan talousvesikaivojen tarkkailun määrityksiä.

Taulukko 7. Kaivonäytteistä tehtävät määritykset

haju sulfaatti SO4 nikkeli Ni

happipitoisuus natrium Na kadmium Cd

pH kalsium Ca koboltti Co

alkaliniteetti magnesium Mg kromi Cr

sähkönjohtavuus kalium K sinkki Zn

sameus arseeni As elohopea Hg

väri alumiini Al seleeni Se

nitraatti (NO3) antimoni Sb uraani U

nitriitti (NO2) rauta Fe vanadiini V

ammonium (NH4) mangaani Mn

CODMn kupari Cu

kloridi Cl lyijy Pb

5 Sedimentin laadun tarkkailu

Sedimentin laatua tarkkaillaan alla olevan taulukon 8 ja liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut sedimentin laatua näillä pisteillä. Sedimenttinäytteet otetaan ennen jätevesien johtamisen aloittamista vuonna 2015 ja sen jälkeen kolmannen johtamisvuoden aikana. Tämän jälkeen tarkkailun aikatauluksi esitetään Talvivaaran velvoitetarkkailun sedimenttinäytteenottoa vastaava aikataulu, eli näytteet otetaan 2021 ja sen jälkeen kuuden vuoden välein.

Taulukko 8. Sedimenttitarkkailun näytepaikat

Paikka Syvyys Koordinaatit (ETRS-TM35FIN)

Nuasjärvi 1 Nj1 23,2 7115330 551808

Nuasjärvi 2 Nj2 19 7116320 550208

Nuasjärvi 16 Nj16 17,2 7115302 553943

Näytteet otetaan pintakerroksista ja niistä tehdään alla olevan taulukon 9 mukaiset määritykset. Määritykset vastaavat Talvivaaran toiminnan nykyiseen hyväksyttyyn velvoitetarkkailuohjelmaan kuuluvan sedimenttitarkkailun määrityksiä.

Sedimenttinäytteenoton yhteydessä mitataan myös alusveden lämpötila, pH ja redox-potentiaali. pH- ja redox-mittaukset tehdään myös sedimentistä stratigrafisesti 1cm välein n. 15-20cm syvyydelle asti. Näytteenottopaikkaa siirretään 2-5m edellisistä näytteenottokerroista. Huokosvesinäytteestä määritetään lisäksi sulfaatti ja fosfaatti.

Taulukko 9. Sedimenttitarkkailun määritykset

Redox pH kosteus (%) kuiva-aine (%)

hehkutushäviö ja -jäännös (%) hiili (%) typpi (%) kuiva- ja märkäpaino Metallimääritykset (kokonaispitoisuudet)

As Ba Mg S Tl

Cd Be Mn Hg Fe

Mo Ca Na U Ti

Sb Co Ni Al V

Se Cr Pb K Zn

Th Cu Rb Li

6 Kalataloustarkkailu

Kalastustiedustelu

Talvivaaran toiminnan voimassa olevaan kalataloustarkkailuohjelmaan sisältyy Nuasjärven eteläosassa kolmen vuoden välein tehtävä kotitarvekalastusta koskeva kalastustiedustelu. Tiedustelu toteutetaan yhdessä Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n kanssa, koska otantajoukko on molemmilla sama. Tiedustelu tehdään kolmikierroksisena postitiedusteluna Jormaskylän osakaskunnan lupamyyntitietojen pohjalta.

Tiedustelu suunnataan luvan lunastaneista kaikille niille, joille osoitetieto on saatavissa lupakannasta. Tiedustelusta tulostetaan alueittain kalastajien määrä, pyynnin määrä ja laatu sekä saatu saalis kalalajeittain. Varsinaisten pyynti- ja saalistietojen ohella tiedusteluun sisällytetään kysymyksiä myös kalastusta haittaavista tekijöistä kuten mm. pyydysten likaantumisesta, kalojen mahdollisista makuvirheistä ym. Tiedustelu on tehty viimeksi vuonna 2013 ja se uusitaan seuraavan kerran vuonna 2016. Nykyiseen kalataloustarkkailuohjelmaan sisältyy myös kalastustiedustelu Tuhkajoella, Jormasjärvellä ja Nuasjärvellä.

Nuasjärven ammattikalastajien pyynti- ja saalistiedot on selvitetty 2013 kalastajien henkilökohtaisella haastattelulla. Jatkossa pyynti- ja saalistiedot selvitetään postitiedustelulla toistaiseksi vuodesta 2014 lukien.

Kirjanpitokalastus

Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille.

Kalojen mahdollisia makuvirheitä ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja.

Nuasjärvellä on Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n kalataloustarkkailuun liittyen kuusi kirjanpitokalastajaa, joiden tietoja voidaan hyödyntää jatkossa myös Talvivaaran kaivoksen tarkkailussa.

Kirjanpitokalastajat ovat kotitarvekalastajia. Kirjanpitokalastusta laajennetaan siten, että Rehjalle hankitaan lisää kaksi kirjanpitokalastajaa, jotka ovat kotitarvekalastajia. Lisäksi Nuasjärvelle ja Rehjalle hankitaan molemmille yksi ammattimaisesti kalastava kirjanpitokalastaja.

Verkkokoekalastukset

Verkkokoekalastuksilla saadaan tietoa kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Johdettavien vesien mahdollisia vaikutuksia purkupaikan lähialueen kalastoon tutkitaan Nordic- yleiskatsausverkoilla standardia SFS-EN 14757 soveltaen.

Yleiskatsausverkkojen lisäksi osalla kalastusalueita kalastetaan myös 50 mm verkoilla.

Nordic-verkkokoekalastuksia tehdään heinä-elokuussa vuosina 2015 ja 2016 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Nuasjärven puolella koekalastuksia tehdään pohjapyyntinä yhteensä 15 kiinteällä kohteella (kohteet 1-15, taulukko 10), joista 2 on Nuasjärven itäpäässä Jäätiönlahden edustan vertailualueella. Rehjan puolella verkkokoekalastuksia tehdään Lontanniemen edustalla viidellä kohteella (kohteet 16-20, taulukko 11) vastaavilla menetelmillä. Koekalastuskohteet sijaitsevat eri syvyysvyöhykkeillä, joten ne edustavat kalojen eri elinalueita ja siten myös käytössä olevia pyyntialueita.

Koekalastusten perustulokset tallennetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin pyyntipaikoittain verkon eriharvuista osaa kohden kalalajeittain yksilömäärinä ja kokonaispainoina. Raportoinnissa esitetään koekalastusten kokonaistulokset eli keskimääräinen saalis kalalajeittain, keskimääräinen saalis syvyysvyöhykkeittäin ja kokonaissaalis yhtä verkkoa kohden sekä kalojen pituusjakauma.

Nordic-verkkokoekalastusten yhteydessä kalastetaan lisäksi pääsaaliskalojen pyynnissä yleisesti käytetyillä verkoilla eli solmuväliltään 50 mm:n verkoilla.

Joka toisella koekalastuspaikalla eli parittoman järjestysnumeron omaavalla koekalastuspaikalla (1, 3, 5, 7, 9, 11, 13, 15, 17, 19) kalastetaan Nordic- verkon lisäksi yksi yö yhdellä # 50 mm:n verkolla, jonka korkeus on 1,8 m ja pituus 30 m.

Koekalastuskohteiden sijainti ja syvyydet on esitetty kartalla liitteessä 4.

Taulukko 10. Nuasjärven koekalastuskohteet

Kohde Koordinaatit Syvyys m

1 7114580 553830 3

2 7114050 553770 4

3 7113790 554120 8

4 7113500 554180 6

5 7113290 554200 3

6 7114470 554350 10

7 7114240 554720 12

8 7114340 555100 15

9 7113660 554810 10

10 7113380 554880 6 11 7113100 554900 3 12 7113820 555510 6 13 7114310 556010 13 14 7112600 559040 3 15 7112320 559140 5 Taulukko 11. Rehjan koekalastuskohteet.

Kohde Koordinaatit Syvyys m

16 7119197 544161 10

17 7118949 544600 7

18 7119076 545203 5

19 7118738 545802 3

20 7118513 545882 14

Kalojen metallipitoisuus

Kalojen metallipitoisuuksia tutkitaan ahvenista ja kuhista vuosina 2015 ja 2016, tämän jälkeen tutkimus toistetaan kolmen vuoden välein.

Ahventen ja kuhien lihaksen metallipitoisuudet määritetään sekä Nuasjärveltä että Rehjalta otettavista näytekaloista. Molemmilta alueilta hankitaan 10 ahven- ja 5 kuhanäytettä. Näytekaloiksi valitaan 15-20 cm pitkiä ahvenia ja

0,7 – 1,0 kg painoisia kuhia. Näytteistä määritetään Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co-, Ba- ja U-pitoisuudet ja näytekalojen ikä määritetään.

7 Raportointi ja laadunvarmistus

Esitetty käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan osana voimassa olevaa Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.

Tarkkailusuunnitelma tullaan sen hyväksymisen jälkeen sisällyttämään nykyiseen tarkkailuohjelmaan. Tarkkailujen tulokset ja vuosiraportit toimitetaan heti niiden valmistuttua Kainuun ja Lapin (kalatalous) ELY- keskuksille, Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan myös Suomen ympäristökeskukselle sekä Sotkamon kalastusalueille. Käyttötarkkailuun kuuluvien analyysien, jotka on tehty kaivoksen laboratoriossa, tulokset toimitetaan tarpeen mukaan Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vesistötarkkailun tulokset ja tarkkailun vuosiraportit julkaistaan Talvivaaran internetsivuilla.

Kaikki tarkkailun tulokset toimitetaan myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin siirrettävässä muodossa Kainuun ja Lapin ELY-keskusten ohjeiden mukaan. Ympäristöhallinnon tietokantaan vietävien analyysien osalta noudatetaan ympäristöhallinnon ohjetta 4/2013.

Liitteet

Liite 1, kartta: Jatkuvatoimiset mittausasemat kartalla Liite 2, kartta: Vesistötarkkailupisteet

Liite 3, kartta: Sedimenttitarkkailupisteet Liite 4, kartta: Koekalastuskohteet

·

·

·

·

·

kasviplanktontarkkailu

kenttämittauspiste, pohjaeläin- ja

kasviplanktontarkkailu

·

·