Nro 24/08/2
Dnro ISY-2007-Y-127 Annettu julkipanon jälkeen
27.2.2008
HAKIJA Ruunaan kalastusalue
ASIA Tuulijoen, Pudasjoen, Naarajoen, Hanhijoen ja Ulkkajoen kalataloudellinen kunnos- taminen, Lieksa
HAKEMUS
Ruunaan kalastusalue on 18.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan sekä 10.9.2007 ja 18.9.2007 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Lieksan kau- pungissa sijaitsevien Tuulijoen, Pudasjoen, Naarajoen, Hanhijoen ja Ulkkajoen kos- kiosuuksien kalataloudelliseen kunnostamiseen Lieksanjoen alueen kalataloudellisen täydennyskunnostussuunnitelman (2007) mukaisesti.
Hankealueen sijainti ja vesistöalueen kuvaus
Tuulijoki, Naarajoki, Pudasjoki, Hanhijoki ja Ulkkajoki kuuluvat Pielisen reitin valu- ma-alueeseen (4.4) ja edelleen tarkemman vesistöaluejaotuksen mukaan joko Ruu- naanjoen (4.49) tai Lieksanjoen (4.42) valuma-alueeseen.
Sekä Ruunaanjoen että Lieksanjoen valuma-alueilla vesistöjä ympäröivät matalat vaa- rat, mäet tai harjut. Erityisesti Naarajoen varrella on runsaasti hiekkaharjuja. Suot ovat pinta-alaltaan pieniä. Ruunaanjoen valuma-alueella ei ole ranta-asutusta ja peltojen määrä on vähäinen. Vapaa-ajanasuntoja on lähinnä Rekusenjärven ja Pankajärven vä-
lisellä jokiosuudella. Talousmetsien lisäksi Lieksanjoen latva-alueella sijaitsee Ruu- naan luonnonsuojelualue, joka on osa Natura 2000 -verkostoa.
Tuulijoki on toinen Suomen puoleisista Lieksanjoen latvavesistöistä. Se saa alkunsa Venäjän puolelta ja laskee Suomen puolella Heinäjärveen. Joki kuuluu Ruunaanjoen valuma-alueeseen (4.49) ja edelleen Ruunaanjärven valuma-alueeseen (4.492). Suurin osa Tuulijoen noin 920 km2:n valuma-alueesta on Venäjän puolella, muun muassa ve- sistön suurin järvi Tuulijärvi. Tuulijoen keskivirtaamaksi (MQ) on arvioitu 10 m3/s.
Joen kunnostettavat virta-alueet ovat Aittokosken alaosa, Ylävirta ja Aittovirta. Joki- uomaa kunnostetaan yhteensä 520 m.
Naarajoki ja Pudasjoki sijaitsevat Lieksanjoen valuma-alueella (4.42) ja tarkemmin Pankajärven-Pudasjoen valuma-alueella (4.423). Pankajärven-Pudasjoen valuma- alueen järvisyysprosentti on 11,4 ja pinta-ala 308,1 km2. Naarajoki, joka on osa Liek- sanjoen pääuomaa, laskee Rekusenjärvestä Hämeenjärveen. Putouskorkeutta tällä vä- lillä on noin 7 m. Vuosina 2000-2006 tehtyjen päivittäisten virtaamamittausten perus- teella Lieksanjoen virtaama Naarajoen yläpuolella Ruunaan koskialueella on ollut 23- 194 m3/s. Lieksanjoen keskivirtaama (MQ) Ruunaassa vuosina 1961-1975 oli 75 m3/s.
Naarajoen kunnostettavat kosket ovat Naarakoski, Käpykoski ja Saarikoski. Kunnos- tettavaa jokiuomaa koskissa on yhteensä 1 020 m.
Pudasjoki virtaa Rekusenjärvestä Pudasjärveen. Sen pituus on 5,5 km ja putouskorke- utta tällä matkalla on noin 8 m. Joen arvioitu keskivirtaama (MQ) on 10 m3/s. Pudas- joen kunnostettavat koskialueet ovat Hiiskorva (1 ja 2) ja Pudaskoski, joissa kunnos- tetaan jokiuomaa on yhteensä 990 m.
Hanhijoki sijaitsee Lieksanjoen valuma-alueella ja tarkemmin Hanhijoen valuma- alueella (4.427). Hanhijoen valuma-alueen järvisyysprosentti on 5,0 ja pinta-ala 80,7 km2. Hanhijoki alkaa Petronlammesta ja laskee Pudasjärveen. Joen pituus on 17 km ja arvioitu keskivirtaama (MQ) 0,78 m3/s. Kunnostettavaksi suunnitellut koskiosuudet ovat Pitkäkoski, Pahakoski, Korkeakoski, Vääräkoski ja Saunakoski. Kunnostettavaa jokiuomaa koskissa on yhteensä 1 740 m.
Ulkkajoki on eteläisin kunnostettavista jokivesistöistä. Se kuuluu Lieksajoen valuma- alueeseen ja tarkemmin Ulkkajoen valuma-alueeseen (4.428). Ulkkajoen valuma- alueen järvisyysprosentti 2,5 ja pinta-ala 101,7 km2. Ulkkajoella ei ole varsinaista lat- vajärveä, vaan se saa alkunsa Kontiovaarantien läheisiltä harjualueilta. Yläosaltaan joki on puromainen ja sen keskivirtaamaksi (MQ) on arvioitu 0,93 m3/s. Joen kunnos- tettavat virta-alueet ovat Nälämönsahi ja Korkeakoski ja niissä on kunnostettavaa jo- kiuomaa 180 metrin pituudelta.
Tuulijoen ja Naarajoen veden laadulle on ominaista niukkaravinteisuus, humuspitoi- suus ja lievä happamuus. Herkkyys veden pH-muutoksille (puskurikyky) on välttävä.
Vesistöjen happitilanne on hyvä. Pudasjoen veden laadun osalta ei ole käytettävissä mittaustuloksia, mutta koska joki saa pääosan vedestään Rekusenjärvestä, voidaan sen veden laadun olettaa vastaavan Naarajoen veden laatua. Hanhijoessa ja Ulkkajoessa vesi on ravinteikkaampaa, ruskeampaa ja humuspitoisempaa kuin Tuulijoessa ja Naa- rajoessa. Veden pH-arvo (21.6.2006) Hanhijoessa oli 6,08 ja Ulkkajoessa 5,88. Myös veden puskurikyky oli Ulkkajoessa alhaisempi kuin Hanhijoessa. Kunnostettavien ve- sistöjen veden laatu täyttää virtakutuisten kalojen elinympäristövaatimukset. Vain Ulkkajoessa veden laatu (muun muassa alhainen pH) saattaa olla lohikalojen poikas- vaiheen hyvinvointia rajoittava tekijä. Vedenlaatuun vaikuttavia valuma-alueen kun- nostuksia ei ole suunnitteilla.
Kunnostettavat virtavesialueet sijaitsevat kahden järjestäytymättömän osakaskunnan (422-420-876-3, 422-421-876-1), Lieksan kylän kalastuskunnan (422-415-876-1) ja Metsähallituksen Lieksan valtionmaahan kuuluvilla (422-893-1-11) vesialueilla. Ha- kemukseen on liitetty kunnostettavien kohteiden rannanomistajien hankkeelle antamia suostumuksia.
Hankealueen kalakannat
Ruunaanjoen ja Lieksanjoen alueiden kalastoon kuuluvat taimen, harjus, siika, muik- ku, kuore, ahven, hauki, made, kiiski, kivisimppu sekä yleisimmät särkikalat. Tai- men- ja järvilohikantoja on vahvistettu istutuksin. Muita istutuslajeja ovat olleet kirjo- lohi ja kuha. Myös rapua esiintyy hankealueen vesistöissä. Vuonna 1997 rapurutto tu- hosi rapukannan Naarajoesta ja Hanhijoesta.
Vuoksen vesistöalueella on muodostunut kaksi erillistä järvilohikantaa, toinen Sai- maan alueelle ja toinen Pieliseen. Pielisen järvilohikanta hävisi Lieksanjoen voimalai- tosrakentamisen myötä 1960-luvulla, kun Lieksankosken voimalaitos valmistui vuon- na 1960 ja Pankakosken voimalaitos vuonna 1964. Lieksanjokea oli rakennettu ja pa- dottu Pankakosken kohdalta jo vuonna 1912, jolloin kosken itäinen haara padottiin puuhiomon tarpeisiin. Vuonna 1914 Pankakoskelle rakennettiin hirsiset kalaportaat.
Voimalaitosrakentaminen seurauksena järvilohen pääsy pääasialliselle lisääntymisalu- eelleen Lieksanjoen alaosan koskiin estyi.
Hankealueen käyttö
Lähes koko Lieksanjoen virtaama on ohjattu Lieksankosken voimalaitokseen kallioon rakennetun tunnelin kautta. Niin sanottuun vanhaan uomaan juoksutetaan vettä velvoi- tejuoksutuksena 0,5 m3/s, joka on vain noin kahdessadasosa joen luonnontilaisesta keskivirtaamasta.
Jo ennen voimalaitosrakentamista vaelluskalojen lisääntymiseen on vaikuttanut alu- eella harjoitettu uittotoiminta. Koskialueiden perkaukset ja kivisuisteet sekä joenpoh- jille vajonneet uittopuut ovat haitanneet vaelluskalojen lisääntymistä. Lieksanjoen pääuomaa sekä Tuulijokea ja Pudasjokea koskeneet uittosäännöt kumottiin 9.12.1993 Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 118/93/2. Vesioikeus velvoitti päätökses- sään vesi- ja ympäristöhallituksen poistamaan uittorakenteita muun muassa Tuulijoel- ta sekä tekemään uittosäännön kumoamishakemuksen liitteenä olleen Lieksanjoen ka- lataloudellisen kunnostussuunnitelman mukaiset kunnostustyöt muun muassa Tuulijo- ella, Naarajoella ja Pudasjoella. Naarajoella ja Pudasjoella toteutetut toimenpiteet ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi ja järvilohen elinympäristövaatimusten kan- nalta osin vääränlaisiksi. Ulkkajoen osalta uittosääntö kumottiin 21.5.1964 Itä- Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 64/64/1 ja Hanhijoen osalta 23.9.1988 Itä- Suomen vesioikeuden päätöksellä N:o 75/Va I/88. Näihin päätöksiin ei sisältynyt jo- kien kalataloudellisia kunnostuksia koskevia velvoitteita.
Lieksanjoen alueelle on perustettu vuonna 1987 Ruunaan retkeilyalue, jonka vuosit- tainen kävijämäärä on noin 130 000 henkilöä. Retkeilyalue ei sisälly hankealueeseen,
mutta sillä on suuren kävijämääränsä vuoksi vaikutusta myös kunnostettavien jokien käyttöön. Ruunaan koskialueella toimii useita koskenlaskuyrittäjiä ja koskia lasketaan myös kanooteilla. Myös Naarajoella harjoitetaan kanoottiretkeilyä. Veneilyä joella harjoitetaan lähinnä vain koskialueiden ulkopuolella. Tuulijoen kaksi ylintä kunnostet- tavaksi suunniteltua koskea sijaitsevat rajavyöhykkeellä ja kolmaskin kunnostuskohde rajavyöhykkeen rajalla, joten veneillä jokialueella liikkuvat lähinnä rajavartijat. Yksi matkailuyrittäjä järjestää veneretkiä vesiturbiinijetillä Tuulijoelle.
Hankealueen kaavoitus- ja luonnonsuojelutilanne
Pudasjoen kunnostuskohteista Hiiskorva 1:n alueella on voimassa Höpöttäjän ranta- asemakaava ja Naarajoen ranta-asemakaavan muutos (Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.2.2001). Osa kunnostettavasta alueesta kuuluu kaava-alueeseen ja se on merkitty kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M-1).
Naarajoen Naarakosken pohjoisella ja Käpykosken itäisellä ranta-alueella on voimassa Naarajoen rantakaava / Lieksa-Ruunaan alue, jonka Lieksan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.5.1995 ja joka on vahvistettu 10.10.1995. Kaavassa Naarakosken poh- joinen ranta ja Käpykosken itäinen ranta-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).
Muilla kunnostuskohteilla tai niiden ranta-alueilla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.
Ruunaan alueelle on perustettu luonnonsuojelualue vuonna 1991. Ruunaan luonnon- suojelualueesta säädetään valtioneuvoston asetuksella 124/2003. Se sijoittuu pääasias- sa Ruunaanjärven ja valtion rajan väliselle alueelle ja sen pinta-ala on noin 7130 ha.
Tuulijoen itäranta kuuluu Ruunaan luonnonsuojelualueeseen.
Ruunaan alue on myös Natura 2000 -verkoston kohde (FI0700045). Natura-alueella on tarkoitus suojella erilaisia luontodirektiivin luontotyyppejä kuten Fennoskandian luonnontilaisia jokireittejä ja boreaalisia luonnonmetsiä, eläimistön erämaalajeja (luontodirektiivin liitteen II lajeja) ja linnustoa (erityisesti lintudirektiivin liitteen I la- jeja). Edellä mainittu Ruunaan luonnonsuojelualue kattaa valtaosan tästä Natura-
alueesta. Natura-alueen pinta-ala on 11 977,8 ha. Tuulijoen itäranta kuuluu Ruunaan Natura-alueeseen.
Ulkkajoen alaosa virtaa Natura 2000 -alueen Reposuo-Kalliolahdensuo (FI0700028) halki. Alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja on yksityisomistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta.
Pankajärven yläpuolinen Lieksanjoen alue sivujokineen on suojeltu voimalaitosraken- tamiselta koskiensuojelulailla (35/1987).
Kunnostuksen tavoitteet
Kunnostuksen tarkoituksena on luoda edellytykset järvilohen luontaiselle elinkierrolle Pielisen-Lieksanjoen -alueella. Tärkein toimenpide tavoitteen saavuttamiseksi on poi- kastuotantoalueiden kunnostaminen voimalaitosten yläpuoliseen Lieksanjokeen. Kun- nostettavaksi suunniteltujen koskien järvilohen poikastuotantopinta-alan on arvioitu kasvavan kunnostuksen ansiosta 0,7 hehtaarista noin 4,6 hehtaariin. Vaikka järvilohi ei todennäköisesti koskaan tule nousemaan Lieksanjoen sivujokiin, hyödynnetään näi- den jokien potentiaalinen poikastuotantoala (noin 1,6 ha) istutustoiminnan avulla.
Kunnostettavien kohteiden poikastuotantopinta-ala tällä hetkellä ja kunnostuksen jäl- keen jokialueittain:
Poikastuotantopinta-ala (m2) Joki
nykyinen kunnostuksen jälkeen
Naarajoki 2600 24800
Tuulijoki 1300 5850
Pudasjoki 1600 9900
Hanhijoki 1100 4600
Ulkkajoki 400 900
Yhteensä 7000 46050
Kunnostustoimenpiteet
Kunnostustoimenpiteillä muotoillaan jokiuomiin järvilohen eri ikäluokille sopivia elinympäristöjä sekä luodaan edellytykset pohjaeläimistön ja -kasvillisuuden moni- puolistumiselle. Kutualueita sorastetaan kunnostettavien koskien niska-alueille ja muille lisääntymisalueiksi soveltuville kosken osille. Lisäksi jo olemassa olevia so- raikkoja puhdistetaan ja kunnostetaan. Poikastuotantokivikkoja muodostetaan avaa- malla jo olemassa olevia kivikoita ja kiveämällä uusia tarkoitukseen soveltuvia kivi- koita. Kivikkoja avataan poistamalla uomasta järvilohelle liian suuria kiviä ja tarvitta- essa korvaamalla niitä pienemmällä kivimateriaalilla. Uomaan tuodaan myös tarpeen mukaan suuria kiviä lisäämään monimuotoisuutta poikaskivikkoalueilla, estämään hyyteen muodostumista ja toimimaan suojakivinä. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi kunnostettavien alueiden virtausolosuhteita parannetaan rakentamalla uomaan pohjapatoja ja suisteita sekä syventämällä uomaa ja avaamalla kivikoita. Veden vir- taamien pienuudesta johtuen Hanhijoella ja Ulkkajoella keskitytään uoman kivikoon muokkauksen ohella erityisesti riittävän ympärivuotisen vesityksen varmistamiseen.
Lisäksi Hanhijoella poistetaan majavan rakentamat padot ja nousuesteitä muodostavia kalliokynnyksiä räjäyttämällä.
Kunnostustoimenpiteillä pyritään muuttamaan uoman profiili jyrkästä U-muodosta loivempaan V-muotoon. Tämä toteutetaan kiveämällä uoman jyrkkiä ranta-alueita loi- vemmaksi ja tarvittaessa syventämällä uomaa. Kiveämistöissä hyödynnetään uoman laidoilla olevia kiviä, mutta kivimateriaalia joudutaan kuljettamaan myös kunnostetta- vien alueiden ulkopuolelta.
Kunnostus toteutetaan konetyönä. Koneen työskentely koskialueilla rajoitetaan vain välttämättömään ja konetyön jäljet viimeistellään käsin. Vesisammalkasvustoja jäte- tään kunnostusalueille mahdollisimman paljon. Rantapuuston ja -pensaston varjosta- vaa ja suojaavaa vaikutusta hyödynnetään poikastuotantoalueita kunnostettaessa oh- jaamalla osa virtauksesta lehvästön alle. Mahdollisuuksien mukaan myös puita ja pen- saiden latvoja ankkuroidaan pohjakivien sekaan nopeuttamaan uoman elollisen osan elpymistä.
Hakemussuunnitelmaan sisältyy kunnostuskohteittain selostus ja ohjeellinen periaate- piirros kunnostustoimenpiteistä.
Hankkeen vaikutukset ja tarkkailu
Kunnostuksen seurauksena veden viipymä ja vesisyvyys kunnostettavilla koskialueilla lisääntyy. Kivien levitys ja joen pohjan muokkaus karkottavat kalat väliaikaisesti kun- nostusalueelta. Myös pohjan eläimistö ja kasvisto kärsivät jonkin verran. Kunnostus- toimenpiteet aiheuttavat myös veden samentumista. Nämä haitat ovat kuitenkin väli- aikaisia. Samentumishaittojen minimoimiseksi uoma kivetään koskialueen niskalta alavirtaan päin.
Hanke ei aiheuta muutoksia kunnostusalueiden ylä- tai alapuolisiin vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Myös nykyiset veneily- ja kanoottiretkeilymahdollisuudet säilyvät pää- osin nykyisellään. Tuulijoen kunnostuskohteet ovat veneilykelpoisia lukuun ottamatta aliveden aikaa ja kanootilla kulkukelpoisia myös alivedenkorkeudella. Veneily- ja ka- noottiretkeilymahdollisuus säilyy Tuulijoella kunnostuksen jälkeenkin alivesiaikaa lu- kuun ottamatta. Pudasjoen kunnostettavat kosket ovat melontakelpoisia korkeanveden aikaan ja mahdollisesti myös keskivedenkorkeudella, mutta kunnostuksen seurauksena kanoottiretkeily käynee mahdottomaksi keskivedenkorkeudella. Naarajoella veneily- ja melontamahdollisuudet säilyvät entisellään, mutta vene- ja kanoottiväylien sijainti voi kunnostuksen seurauksena muuttua. Hanhijoki ja Ulkkajoki eivät nykyisellään so- vellu veneilyyn tai kanoottiretkeilyyn, joten näiden vesistöjen osalta veneily- ja me- lontamahdollisuuksia ei ole otettu huomioon kunnostussuunnitelmassa. Kunnostus- toimenpiteillä ei merkittävästi muuteta myöskään vesistön muita käyttömahdollisuuk- sia.
Toimenpiteillä ei muuteta koskialueiden rantaviivaa.
Hakijan mukaan rannan ja jokiuoman eliöstölle tai kasvillisuudelle kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen voidaan arvioida jäävän hyvin pieniksi.
Kunnostuksen aikana veden samentumisen leviämistä seurataan silmämääräisesti joka toinen päivä ja havainnot merkitään kartalle. Veden laatua tarkkaillaan kunnostettavi-
en jokien ja niiden yhteydessä olevien vesistöjen yhteensä 14 näytteenottopisteessä.
Vesinäytteet otetaan jokaisesta tarkkailupisteestä kolme kertaa eli ennen töiden aloit- tamista, niiden aikana ja vähintään kaksi viikkoa töiden päättymisen jälkeen. Näytteis- tä analysoidaan happi, pH, sähkönjohtokyky, väri, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfo- ri, alkaliniteetti (määritetään vain kerran) ja rauta. Jos kunnostustoimenpiteistä aiheu- tuva samentuminen on ennakoitua laaja-alaisempaa, ulotetaan vedenlaadun tarkkailu suunniteltua laajemmalle alueelle.
Vähintään viikkoa ennen kunnostuksen aloittamisesta siitä ilmoitetaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle.
Vastaavasti kunnostustöiden lopettamisesta ilmoitetaan edellä mainituille viranomai- sille viikon sisällä toimenpiteiden päättymisestä.
Silmämääräisesti tehtävästä samentumisen seurannasta tehdään raportti viikoittain. Jos tässä yhteydessä havaitaan samentumista ennakoitua laajemmalla alueella, ilmoitetaan tästä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojelu- lautakunnalle. Vesinäytteiden analyysitulokset lähetetään viranomaisille tulosten val- mistuttua.
Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan yhteenveto hankkeen vaikutuksista veden laa- tuun. Yhteenveto toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kau- pungin ympäristönsuojelulautakunnalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua töiden valmistumisesta.
MERKINTÄ
Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä uittosääntöjen kumoamista koskevien Itä-Suomen vesioikeuden päätösten N:o 64/64/1 (21.5.1964), N:o 75/Va I/88 (23.9.1988) ja nro 118/93/2 (9.12.1993) asiakirjat.
TIEDOKSIANTO
Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla.
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään 7.11.2007.
MUISTUTUKSET
1) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut, että uittoa varten perattuja Tuuli- joen, Naarajoen ja Pudasjoen koskikohteita on kunnostettu virtakaloille paremmin so- piviksi Lieksajoen uittosäännön kumoamispäätöksen (1993) velvoitteena vuosina 1995-1999. Lisäksi Hanhijoesta on poistettu Lieksanjoen sivuvesistöjen uittosäännön kumoamispäätöksen (1988) perusteella säästöpatojen ja uittorännien jäännöksiä. Ky- seiset koskialueet samoin kuin Ulkkajoen koskialueet ovat nykytilassa pohjan raken- teeltaan lohenpoikastuotantoon huonosti soveltuvia. Suunnitellussa kunnostuksessa kunnostuskohteisiin tuotaisiin paikoitellen merkittävässä määrin uutta, kooltaan sopi- vankokoista kiviainesta muualta ja/tai kunnostuskohteilla olevaa kookasta kivikkoa poistettaisiin uomasta. Siten kysymyksessä ei ainakaan kaikilta osin ole perkauksilla yksipuolistetun hydro-morfologisen rakenteen palauttaminen monimuotoiseksi ja al- kuperäisen luonnontilan kaltaiseksi. Kriittisesti tarkasteltuna osalla suunnitelman mu- kaisista kohteista kunnostettavia alueita muokataan pelkästään lohenpoikasille sopi- vaksi ja samalla mahdollisesti muille virtakaloille epäedulliseksi ympäristöksi.
Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisten koskialueiden tiedetään olleen perinteisesti tai- menen ja harjuksen elinaluetta. Vesienhoidon järjestämistä koskevan lain mukaan ve- sienhoidon yleisenä tavoitteena on, että vesiekologinen tila vesistössä ei heikkene.
Kunnostuksilla ei saa heikentää vesistössä jo luontaisesti elävien ja lisääntyvien virta- kalalajien elinmahdollisuuksia. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että myös järvi- taimenen luonnonkantojen arvioidaan olevan heikkenemässä. Lähtökohtana tulee olla, että lohen poikasten tuotantoalueiden rakentaminen tehdään kunnostuskohteilla paik- koihin, jotka eivät jo nykytilassa ole muiden vesistössä elävien virtakalalajien lisään- tymis- tai oleskelualueita. Hakemussuunnitelma ei kuitenkaan anna riittävää tietoa kohteeksi valituista koskialueista tällä perusteella tehtävälle toimenpidealueiden va- linnalle.
Saimaan ja Pielisen järvilohi on lisääntynyt pääasiassa suurivirtaamaisilla koskialueil- la. Riittävän suurivirtaamaisessa koskiuomassa kunnostustyöt on mahdollista suunnata virtausvyöhykkeille, jossa lohenpoikasia hitaampaa virtausnopeutta edellyttävät muit- ten virtakalalajien poikaset eivät enää muutenkaan menesty kilpailussa lohenpoikasten kanssa. Suunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella karkeasti arvioituna Naarajoen kunnostuskohteilla voidaan lohenpoikasille rakennettavat tuotantoalueet toteuttaa kunnostettavassa koskessa alueilla, jotka eivät ole vesistössä jo elävien virtakalojen li- sääntymis- ja elinaluetta. Kunnostussuunnitelmaa varten olisi kuitenkin pitänyt tar- kemmin selvittää kunnostettavaksi suunniteltujen koskialueiden merkitys Naarajoessa luontaisesti elävien virtakalalajien lisääntymisalueina.
Hakemuksessa on selvitetty hyvin suppeasti vesistössä liikkumista kunnostettavilla koskikohteilla ja kunnostustöiden vaikutusta vesiliikenteeseen. Hakemuksen mukaan Naarajokea käytetään jossakin määrin kanootilla kulkemiseen. Ennakkoon arvioiden hakemuksen mukaisilla kunnostustöillä ei heikennetä kunnostuskohteissa vallitsevia kulkumahdollisuuksia entisestään. Hakemusta koskevassa lupapäätöksessä tulisi kui- tenkin olla määräys, jossa toimenpiteet määrätään tehtäväksi siten, ettei niillä aiheute- ta vaaraa alueella harjoitettavalle vesiliikenteelle.
Hakemuksen mukaisessa kalataloudellisessa kunnostuksessa on tarkoitus useilla kun- nostuskohteilla täyttää uomaa muualta tuodulla kiviaineksella. Tämä merkitsee ve- denpinnan nousua toimenpidekohteiden yläpuolisissa uomanosissa. Suunnitelmassa ei ole esitetty arvioita padotusvaikutuksen suuruudesta eikä suunnitelman perusteella pysty tekemään edes suuntaa antavia arvioita vedenkorkeuden muutosten suuruudesta, joten suunnitelma on puutteellinen. Ainakin välittömästi kosken niskan tuntumaan tehdyt, suunnitelman tyyppipoikkileikkauksissa esitettyjen kaltaiset, muutokset saatta- vat aiheuttaa vedenpinnan merkityksellistä nousua suurilla virtaamilla. Todellisuudes- sa poikkileikkausten muutokset eivät kuitenkaan liene niin suuria kuin suunnitelmassa esitettyjen kaaviokuvien perusteella voisi olettaa.
Ennakolta arvioiden yleisen ympäristöedun kannalta merkityksellisen vedenkorkeuden muutos vaikuttaa epätodennäköiseltä, edellyttäen, etteivät uoman poikkileikkauksen muutokset ole niin suuria kuin hakemuksesta voisi ymmärtää. Luvan hakijalta tulisi
kuitenkin vaatia ainakin tarkempaa selvitystä poikkileikkauksien muutoksista ja arvio- ta niiden vaikutuksista yläpuolisiin vedenkorkeuksiin. Ainakin yksityisille maanomis- tajille saattaa aiheutua poikkileikkausten muutosten ja koskien kiveämisten seurauk- sena haittaa, jonka osoittaminen jälkeenpäin ilman asianmukaisia laskelmia on vaike- aa.
Luvan haltijan tulisi kiinnittää vesistörakentamisen valvontaan riittävästi huomiota.
Käytännössä tämä tarkoittaa koskikunnostuksiin perehtyneen henkilön jatkuvaa osal- listumista työn aikaiseen valvontaan maastossa. Kalataloudellisten tavoitteiden toteu- tumisen lisäksi tulisi kunnostettavalla koskialueella kiinnittää huomiota myös vesi- maisemaan. Esimerkiksi pohjapatojen rakentamisessa tulee välttää epäluonnonmukai- sia pitkiä viivasuoria rakenteita.
Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa luontoselvityksessä esitetyt ajoreittien kuva- ukset ovat ylimalkaisia eikä niiden perusteella voida arvioida yksityiskohtaisemmin reittien mahdollisia haittoja alueen luonnon monimuotoisuudelle. Reitit on kuitenkin pyritty ohjaamaan pääosin valmiille ajourille, joten niiden vaikutukset luonnon moni- muotoisuudelle jäänevät vähäisiksi. Naarajoen koskikunnostuskohteiden osalta ajourilla ei näyttäisi suunnitelmassa esitettyjen kuvien perusteella olevan mainittavia ympäristöhaittoja. Muilla jokialueilla ajoreittien luontovaikutukset jäänevät myös vä- häiseksi, mutta tarkemmat arviot mahdollisista luontovaikutuksista tulee tehdä, mikäli kohteiden kunnostustöihin myönnetään lupa.
Lupa lohenpoikastuotantoon tähtääviin kunnostustoimiin voidaan myöntää Naarajoes- sa oleville kunnostuskohteille, jos toimenpiteillä ei heikennetä muiden jokialueella luontaisesti elävien virtakalalajien elinolosuhteita. Luvan saaja tulee velvoittaa ennen kunnostustöihin ryhtymistä tekemään kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla kunnostuskohteittain tarkennettu kalastoselvitys ja sen perusteella jättämään kunnos- tustoimien ulkopuolelle ne suunnitelmaan kuuluvat alueet, joiden muokkauksella mahdollisesti vaikutetaan haitallisesti vesistössä luontaisesti elävien virtakalalajien li- sääntymiseen.
Tuulijoella ja sen koskilla mitä ilmeisimmin on merkitystä Ruunaanjärven ja Venäjän puolella olevan Tuulijärven alueella elävien virtakutuisten kalalajien kuten taimenen
lisääntymisalueena. Tuulijoen virtaamat ovat suhteellisen pieniä ja koskien kunnosta- misesta lohenpoikasia suosiviksi saattaa aiheutua haittaa alueen muille virtakalalajeille näiden lisääntymisalueen supistuessa. Jos Tuulijoen koskialueille tehdään virtakalojen lisääntymistä hyödyntäviä kunnostustoimia, tulee ne toteuttaa tällä vesistöalueella jo luontaisesti elävien virtakutuisten kalakantojen hyödyksi. Ympäristökeskuksen kanta on, ettei lupaa lohenpoikastuotannon ehdoilla tehtäviin kunnostustoimiin Tuulijoen koskissa tulisi myöntää.
Pudasjoki on Lieksanjoen vesistössä elävän harjuskannan tärkeää elinaluetta. Joen koskien muuttaminen lohenpoikasien elinoloja suosiviksi saattaa heikentää joen har- juskantaa. Ympäristökeskuksen mielestä lohenpoikasia suosivaan uoman rakenteen muuttamiseen Pudasjoessa ei tule myöntää lupaa.
Hanhijoki ja Ulkkajoki ovat taimentyypin jokia ja suhteellisen luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Osa Ulkkajoesta on luokiteltu Pohjois-Karjalan luonnonsuo- jelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaisiin pienvesiin. Hanhijoki ja Ulkkajoki ovat lohenpoikastuotantoa ajatellen pienivirtaamisia jokia. Suunnitelman virtaamatarkaste- lu on esitettyjen kunnostuskohteiden osalta riittämätön. Virtaamat kunnostuskohteissa ovat pienemmät kuin koko valuma-alueen perusteella arvioidut virtaamat. Pienestä virtaamasta johtuen koskiuoman muuttaminen lohenpoikasia suosivaksi näissä joissa merkitsee huomattavaa muutosta ja heikennystä jokien nykyiseen vesiekologiseen ti- laan ja niiden monimuotoisuuden vähenemistä. Hanhijoen ja Ulkkajoen osalta hake- muksen mukaisiin kunnostustoimiin ei tule myöntää lupaa.
2) Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että koskikun- nostuksia voidaan tehdä monista eri näkökohdista. Kalakantojen lisääntymisolosuhtei- den parantamiseksi voidaan fyysisten rakenteiden toteuttamisella vaikuttaa jossain määrin siihen, mitä lajia kunnostuksella halutaan suosia. Esimerkiksi järvilohen poi- kasten elinympäristövaatimukset poikkeavat jonkin verran järvitaimenen elinympäris- tövaatimuksista. Vaikka kunnostuksin voidaan edistää jopa tietyn virtavesilajin elin- olosuhteita, on kuitenkin muistettava, että teknisillä seikoilla, kuten kivikoon valinnal- la tai virtausnopeuden säädöllä pystytään ohjaamaan kunnostuksen lopputulosta vain melko karkealla tasolla. Lajikohtaisia elinympäristövaatimuksia ei tunneta kaikilta osin niin tarkkaan, että kunnostettu alue palvelisi puhtaasti yhtä kalalajia. Myös käy-
tännön olosuhteet yleensä rajoittavat halutun optimituloksen saavuttamista. Kunnos- tukset ovat käytännössä pitkälti monilajikunnostuksia, vaikka niitä on painotettu ta- pauskohtaisesti halutun lajin elinpaikkavaatimusten mukaisesti. Toisaalta, kunnostuk- sia ei ole tarkoituksenmukaista tietoisesti toteuttaa niin, että ne saattaisivat heikentää jonkun toisen arvokkaan lajin elinympäristön laatua. Joka tapauksessa kunnostustoi- met monipuolistavat yleensä aina virtavesiympäristöä ja lopputuloksesta hyötyvät ka- lojen lisäksi myös muut eliöt.
Kunnostettaviksi suunniteltujen jokien koskia on monilta osin kunnostettu valtion rahoituksella jo aiemmin uittosäännön lakkauttamiseen liittyvänä toimenpiteenä ja myöhemmin kalataloudellisilla perusteilla. Kalataloudelliset kunnostukset onnistuvat harvoin kertakunnostuksena riittävän hyvin ja sen vuoksi tarvitaan usein täydentäviä toimenpiteitä. Myös kunnostuksiin liittyvä tieto lisääntyy koko ajan ja tuo uusia näkö- kulmia kunnostustarpeisiin.
TE-keskuksen kalatalousyksikön mukaan Lieksanjoen alueen kalataloudelliselle täy- dennyskunnostukselle on olemassa selvät perusteet. Kuitenkin, nyt suunnitelmassa esitetyssä muodossa kunnostussuunnitelmaa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa.
Suunnitellut, varsin mittavat ja alueellisesti laajat kunnostustoimet on tähdätty koko- naisuudessaan järvilohen lisääntymis- ja poikastuotanto-olosuhteiden parantamiseen.
Kunnostusten toteuttaminen esitetyllä tavalla voisi johtaa muiden arvokkaiden ja uhanalaisten virtavesilajien, taimenen ja harjuksen, tilan heikkenemiseen.
Hanke kohdistuu pääosin perinteiselle järvitaimen ja harjuksen elinalueelle eikä järvi- lohen noususta Pankajärven yläpuoliselle osuudelle Lieksanjokea ole varmaa tietoa.
Myös järvilohistrategiassa ensisijaiseksi järvilohikannan hoitoalueeksi on nimetty Pie- lisjoki-Saimaa -reitti. Järvilohen ehdoilla toteutettavat kunnostukset tulee rajata niille alueille, jotka hydro-morfologisesti soveltuvat lajille parhaiten ja jotka eivät muodosta liian suurta osaa koko kunnostettavasta alueesta. Lieksanjoen reitin pääuomassa on järvilohelle kunnostettavaksi soveltuvia alueita, joiden sopivuus ja merkitys virtaku- tuisille lajeille on tällä hetkellä vähäinen. Virtaamaltaan pienimpien jokien kunnostuk- sia ei tulisi toteuttaa järvilohen vaan järvitaimenen ja harjuksen elinolojen parantami- sen näkökulmasta. On myös syytä muistaa, että järvitaimenen luonnonkannat ovat heikkenemässä.
Kunnostettaviksi suunnitelluista kohteista järvilohelle soveltuu parhaiten Naarajoki, jonka virtaama on kohteista suurin. Myös Tuulijokea on esitetty kunnostettavaksi jär- vilohen kutu- ja poikastuotantoalueeksi. Tuulijoen kunnostuskohteiden sijainti kauka- na syönnösalueesta Pielisestä ja järvilohen muista poikastuotantoalueista Lieksanjoes- sa sekä koskien pieni pinta-ala heikentävät Tuulijoen kunnostuksen merkitystä alueen lohikannalle. Tuulijärven ja Ruunaanjärven välisen jokialueen nykyisen taimenkannan olemassaolo puoltaisi Suomen puoleisten Tuulijoen koskien jättämistä taimen lisään- tymis- ja elinalueeksi ja vahvistaisi kokonaisuudessaan Tuulijoen merkitystä kahden valtakunnan alueelle ulottuvana taimenjokena.
Hanhijoki ja Ulkkajoki ovat olosuhteiltaan paremmin taimenelle kuin lohelle soveltu- via ja kunnostustoimet pitäisikin suunnitella sen mukaisesti.
Pudasjoki on virtakutuisen Lieksanjoen harjuskannan merkittävä lisääntymis-, poikas- tuotanto- ja elinalue. Tämä geneettisesti erilaistunut kanta, jota myös kalastetaan, on arvokas osa Lieksanjoen kalastoa. Jos Pudasjokea muokataan järvilohen elinvaati- muksia vastaavaksi, saattavat harjuksen elinolosuhteet heiketä ratkaisevasti. Pudasjo- en luontaista harjuskantaa ei ole syytä vaarantaa kunnostustoimilla, vaan jättää joki- alue nykyiseen tilaansa.
Yhteenvetona kalatalousyksikkö toteaa, että Lieksanjoen täydennyskunnostussuunni- telmaa tulee muuttaa siten, että suunnitelmassa otetaan huomioon kalatalousyksikön edellä esittämät näkökohdat.
3) Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että hanke on tärkeä järvilohen ja muiden virtakutuisten kalalajien luontaisen lisääntymisen edel- lytysten kannalta Pielisen-Lieksanjoen alueella. Ulkkajoen Korkeakosken ja Nälä- mönsahin kunnostustöiden tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin kyseenalainen, koska veden laatu (happamuus) ei ole paras mahdollinen ja saattaa heikentää järvilohenpoi- kasten menestymistä. Tästä syystä Korkeakosken alaosaa ei suunnitelman mukaan ole tarkoitus kunnostaa ja Nälämönsahi on otettu kunnostuskohteeksi lähinnä helpon saa- vutettavuuden vuoksi. Muita perusteluja kunnostushankkeen tarkoituksenmukaisuu- delle ei ole esitetty.
Veneily- ja melontamahdollisuudet hankealueella on turvattava. Naarakosken, Käpy- kosken ja Saarikosken kunnostus on toteutettava siten, että vesiretkeilymahdollisuus kanooteilla on mahdollista jatkossakin kaikilla vedenkorkeuksilla. Naarajoki on mer- kittävä melontareitti Ruunaan alueelta Pankajärvelle.
Tuulijoen veneily- ja melontamahdollisuudet tulee turvata ainakin korkeanveden- ja keskivedenkorkeudella, koska tulevaisuudessa joella saattaa olla matkailullista merki- tystä nykyistä enemmän. Nykyisin joella liikkuminen on rajoitettua, koska joki on osittain rajavyöhykkeellä.
Hakemuksen mukaan kunnostuksen seurauksena Pudasjoella kanoottiretkeily keski- vedenaikaan käynee mahdottomaksi. Joki soveltuu nykyisellään hyvin melontaan vä- hävetisintä aikaa lukuun ottamatta ja muodostaa vaihtoehtoisen reitin Ruunaan alueel- ta Pudasjärvelle ja edelleen Pankajärvelle. Kulkumahdollisuus myös keskiveden ai- kaan olisi aiheellista turvata.
Hakemuksessa todetaan, ettei Hanhijoki kapeutensa ja veden vähäisyyden vuoksi so- vellu veneilyyn tai kanoottiretkeilyyn. Tämä ei melonnan osalta pidä täysin paikkaan- sa, koska joki soveltuu korkeanveden aikaan melontaan. Veden vähäisyys ei korkean- veden aikaan ole ongelma, mutta jokiuomaan kaatuneet puut haittaavat kulkemista.
Toisaalta Hanhijoki ei ole nykyisellään kovinkaan käytetty melontareitti, joten kalata- loudelliset syyt lienevät tässä tapauksessa painavammat.
Kunnostuskohteille johtavien ajourien osalta tulisi täydentää luontoselvitystä ainakin niissä kohteissa, joissa ei voida hyödyntää olemassa olevia ajouria. Luontoselvitykses- sä olisi oltava kasvillisuuskartoitus ja selvitys mahdollisista vesilain 1 luvun 17a §:n mukaisista pienvesikohteista eli luonnontilaisista uomista ja lähteistä.
4) Pohjois-Karjalan Rajavartiosto on lausunut, että sen on lakisääteisiin rajavalvon- tatehtäviin liittyen kyettävä liikkumaan moottoriveneellä Tuulijoella nykyisellä tavalla ylös Aittokosken suvantoon (metallisillan alapuolelle) asti. Tuulijoen Ylä- ja Aittovir- ran kalataloudellinen kunnostaminen tulee toteuttaa niin, että kyseessä oleva veneily- mahdollisuus säilyy.
HAKIJAN SELITYS
Nykyisin laitosviljelyn varassa olevan järvilohikannan palauttamiseksi takaisin Pieli- sen altaaseen ja Lieksanjoen alueelle on laadittu ns. järvilohipuiteohjelma. Ohjelman sisältämien toimenpide-esitysten mukaisesti on toimittu jo usean vuoden ajan: luon- nonkierron edellytykset on selvitetty ja kalatierakentamisen ensimmäinen vaihe toteu- tettu. Järvilohen luonnonkannan palauttaminen ei ole mahdollista ilman kos- kialuekunnostuksia. Tämä johtuu siitä, että Lieksanjoen pääuomassa (Lieksanjoki- Naarajoki) ja siihen laskevissa sivujoissa ei ihmistoiminnan seurauksena ole tällä het- kellä jäljellä riittävästi lohelle soveltuvia lisääntymis- ja poikasalueita, ja niidenkin koskien pinta-ala, jotka ovat kunnostettavissa järvilohelle soveltuviksi, on koko Liek- sanjoen alueella vain noin kuusi hehtaaria, mikä on lohen luontaista elinkiertoa ajatel- len ehdoton minimi. Siksi kunnostustoimien ulkopuolelle ei ole mahdollista jättää yh- tään sellaista Tuulijoen, Pudasjoen, Naarajoen, Hanhijoen tai Ulkkajoen koskialuetta, joka nykytilanteessa on kunnostettavissa järvilohen poikasten elinolosuhdevaatimuk- sia vastaavaksi.
Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön muistutuksessa mainitaan, että laji- kohtaisia elinympäristövaatimuksia ei tunneta niin tarkasti, että kunnostus palvelisi puhtaasti yhtä kalalajia. Suunniteltujen kunnostusten tarkoitus ei ole palvella pelkäs- tään järvilohta, vaan niillä oletetaan olevan myönteinen vaikutus myös muille virtaku- tuisille kalalajeille. Toisin kuin muistutuksessa annetaan ymmärtää, järvilohenpoikas- ten elinympäristövaatimukset nimenomaan Lieksanjoen alueella tunnetaan erittäin hy- vin, Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankkeen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- toksen neljä vuotta kestäneiden perinpohjaisten elinympäristövaatimuksia selvittänei- den tutkimusten ansiosta.
Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön ja Pohjois-Karjalan ympäristökes- kuksen muistutuksissa todetaan, että kunnostuksia ei ole tarkoituksenmukaista toteut- taa niin, että ne saattaisivat heikentää jonkin toisen arvokkaan lajin elinympäristön laatua. Tämän perusteella Ulkkajoen, Hanhijoen, Pudasjoen ja Tuulijoen kunnostuk- sista tulisi muistutusten mukaan luopua. Hakija on yleisellä tasolla samaa mieltä esite-
tystä tarkoituksenmukaisuusperiaatteesta, mutta pitää periaatteeseen vetoamista tässä tapauksessa täysin perusteettomana.
Hanhijokea ja Ulkkajokea kuvataan muistutuksissa suhteellisen luonnontilaisiksi tai- mentyypin joiksi. Jokia on kuitenkin eriasteisesti perattu. Lisäksi Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankkeen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteisissä seurannoissa Hanhijoen viidellä merkittävimmällä koskialueella ei havaittu lainkaan alle yksivuotiaita taimenia ja Ulkkajoen tärkeimmällä koskialueella (Korkeakoski) näiden tiheys oli enimmillään vain kolme kappaletta sataa neliömetriä kohti, ja tämä- kin johtui ainoastaan siitä, että paikalle oli aiemmin keväällä istutettu 15 000 vasta- kuoriutunutta taimenenpoikasta. Seurannan tulos kertoo selkeästi, että taimen ei kyke- ne lisääntymään nykymuotoisessa Hanhijoessa tai Ulkkajoessa ja että kyseiset joet so- veltuvat ilman kunnostuksia huonosti taimen kantojen elinalueeksi. Tärkeimmät syyt edellä mainittuun ovat vähäinen alivirtaama ja siten sekä lohelle että taimenelle sovel- tuvien elinalueiden supistuminen vähävetisenä aikana murto-osaan keskimääräisellä vedenkorkeudella vallitsevaan tilanteeseen verrattuna, lisääntymisalueiden puuttumi- nen lähes kokonaan, koskissa sijaitsevien poikasille sopivien talvehtimisalueiden um- peenjäätyminen sekä petokalojen ravinnoksi joutuminen. Nämä kaikki ovat seikkoja, joiden suhteen kunnostussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sekä niiden jälkihoito toisivat huomattavaa parannusta.
Hakijaa ihmetyttää huoli taimenen elinolosuhteiden heikkenemisestä tai jokien moni- muotoisuuden vähenemisestä suunniteltujen kunnostusten myötä, sillä kyseisten toi- menpiteiden vaikutukset tulevat olemaan täysin päinvastaiset. Vaikka kunnostustoi- milla pyritään muokkaamaan toimenpidealueista optimaalisia ensisijaisesti järvilohel- le, tulevat kyseiset alueet, erityisesti kaikissa sivujoissa soveltumaan hyvin myös tai- menelle. Keskiuoman muuttaminen lohenpoikasia suosivaksi tarkoittaa toimenpiteitä, joiden ansiosta virtakutuisille kalalajeille soveltuva alue tulee erityisesti kriittiseen alivesiaikaan kasvamaan. Suunnitelmassa esitetty pohjan kivikoon muokkaus järvilo- helle paremmin soveltuvaksi on muistutuksessa ymmärretty osittain väärin, sillä ky- seinen toimenpide tulee poikkeuksetta monimuotoistamaan pohjan rakennetta. Tämä johtuu siitä, että useimmissa kunnostuskohteissa joenpohja koostuu pääosin vain muu- tamasta kivikokoluokasta ja vallitseva kivikoko on niissä niin suuri, ettei se enää ole optimaalinen edes taimenelle. Lisäksi keskiuomaa padotaan lähes jokaisessa kunnos-
tuskohteessa, mikä osaltaan lisää veden viipymää ja sitä kautta koko kosken eliöstön monimuotoisuutta.
Ympäristökeskuksen muistutuksessa mainitaan, että osa Ulkkajokea on luokiteltu luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaisiin pienvesiin. Ulkkajoen kah- dessa kunnostettavassa koskessa ei ole kaavaa eivätkä ne ole suojelukohteita. Muistu- tuksessa myös esitetään tarkempaa selvitystä Naarajoen poikkileikkauksen muutoksis- ta ja arviota näiden muutosten vaikutuksista vedenkorkeuksiin. Kunnostussuunnitel- massa on arvioitu kiveämisen vaikutusten vedenkorkeuteen jäävän vähäisiksi, minkä vuoksi erillistä selvitystä kunnostusten vaikutuksesta vedenkorkeuteen ei ole katsottu tarpeelliseksi.
Kalatalousyksikön muistutuksessa esitetään, että kunnostustoimia ei tulisi ulottaa alu- eille, joissa järvilohi ei ennen voimalaitosrakentamista ole todistettavasti lisääntynyt, sillä kyseiset kosket ovat tuolloin olleet pääosin taimen- tai harjusalueita. Tuonaikai- nen Lieksanjoki sivujokineen on ollut kuitenkin nykyiseen verrattuna siinä määrin eri- lainen vesireitti, että näiden kahden rinnastaminen vaikuttaa hakijasta hyvin kyseen- alaiselta.
Pielisen Järvilohi Lieksanjokeen -hankkeen selvityksissä ilmeni, että sivu-uomissa järvilohen poikastiheydet olivat seuranta-aikana selvästi pääuomaa suuremmat. Jotta lohen luontainen elinkierto olisi mahdollinen, tulee Lieksanjoen ja sen sivu-uomien li- sääntymis- ja poikastuotantoalueita olla noin kuusi hehtaaria. Pääuoman osuus tästä on enintään noin 2/3, ja loppuosuus on kunnostettava Tuulijokeen, Pudasjokeen, Han- hijokeen ja Ulkkajokeen.
Ympäristökeskuksen muistutuksessa arvellaan Tuulijoen koskilla olevan merkitystä Ruunaanjärven ja Venäjän puolella olevan Tuulijärven alueen virtakutuisten lajien li- sääntymisalueena. Tuulijärven osalta tämä ei pidä paikkaansa. Suomen puoleisessa osassa Tuulijokea taimenen lisääntyminen on todennäköistä ainoastaan aivan rajan pinnassa olevassa Aittokoskessa, joka on siksi jätetty kunnostustoimien ulkopuolelle.
Suunnitellut toimenpiteet eivät vaaranna alueen mahdollista taimenkantaa millään ta- voin, vaan kunnostusten myötä kaikkien virtakutuisten lajien elinolot joessa parane- vat.
Muistutuksissa on myös esitetty epäily, että suunnitellut toimenpiteet heikentäisivät Pudasjoessa ja Tuulijoessa elävien harjusten elinolosuhteita. Tuulijoelle suunnitellut kunnostuskohteet eivät sähkökoekalastusten perusteella ole harjusalueita. Pudasjoella toimenpidealueet Pudaskoskea lukuun ottamatta ovat suhteellisen pienialaisia, jo ai- emmin muokattuja koskia. Pudaskoski puolestaan tulee soveltumaan hitaan virtaa- mansa vuoksi kunnostusten jälkeen erittäin hyvin taimenelle ja harjukselle. Ruunaan kalastusalueella ja Metsähallituksella, jotka yhdessä vastaavat kalastusjärjestelyistä Pudasjoella, ei ole ollut esitettyihin kunnostustoimiin mitään huomautettavaa.
Pohjois-Karjalan Rajavartiosto on muistutuksessa edellyttänyt, että veneilymahdolli- suus Tuulijoen kunnostuskohteissa säilyy. Veneväylä on sisällytetty Tuulijoen kun- nostuksia kuvaaviin kunnostuskarttoihin.
Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on muistutuksessaan edellyttä- nyt, että niissä kohteissa, joissa ei voida hyödyntää olemassa olevia ajouria, tulisi ajo- reiteille tehdä kasvillisuuskartoitus. Useimmissa kohteissa kunnostusalueille päästään valmiita ajouria myöten, ja niissäkin tapauksissa, joissa ajouraa ei ole, ajetaan työko- neet koskeen hakkuuaukean tai muun metsätalouskäytössä olevan alueen kautta. Tästä johtuen kunnostussuunnitelmaan ei ole katsottu tarpeelliseksi lisätä kasvillisuuskartoi- tusta.
Lopuksi hakija on todennut, että selvityksiä luonnosta hävinneen järvilohen palautta- miseksi entisille kotivesilleen Pielisen-Lieksanjoen alueelle on tehty jo 1970-luvulta lähtien. Järvilohen luonnonkierron edellytykset on saatu selvitettyä ja Lieksanjokeen on EU-rahoituksen turvin rakennettu viisi luonnonmukaista kalatietä. Jos Pankajärven yläpuolisten koskialueiden kunnostaminen suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ei to- teutuisi, järvilohen kotiuttamisen edellytykset huononisivat oleellisesti. Tällä tulisi olemaan kauaskantoiset seuraukset, ei pelkästään Lieksassa vaan myös muualla maa- kunnassa.
Hakija on kalatalousyksikön ja ympäristökeskuksen muistutusten laatijoiden tavoin huolissaan järvitaimenkantojen tilasta. Pielisen altaan alueella tulisi kuitenkin sekä taimenen että lohen suojelun olla mahdollista. Pieliseen laskee useita jokia, joihin tai-
men nousee, mutta vain yksi joki, joka on riittävän vuolas järvilohelle. Pielisen tai- menkantojen kartoittamiseksi on laadittu hankesuunnitelma. Myös Lieksanjoen alueel- la tulee taimenkantojen olemassaolo turvata, mutta näiden suojelussa painopisteen tu- lisi olla muualla kuin järvilohen poikasille soveltuvilla harvalukuisilla alueilla.
Hakijan antaman selityksen ovat hakijan lisäksi allekirjoittaneet kunnostussuunnitel- man laatija, Pielisen kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja sekä Metsähallituksen edustaja.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Ruunaan kalastusalueelle luvan Naarajoen Naarakos- ken, Käpykosken ja Saarikosken kalataloudelliseen kunnostamiseen Lieksan kaupun- gin Pankajärven kylässä. Kunnostettavat kohteet sijoittuvat yhteiselle vesialueelle 422-420-876-3 ja Metsähallituksen Lieksan valtionmaihin kuuluvalla vesialueelle 422-893-1-11.
Hakemus hylätään siltä osin kuin se koskee Tuulijoen, Pudasjoen, Hanhijoen ja Ulk- kajoen kalataloudellista kunnostamista.
Naarajoen koskialueiden kunnostuksesta ei ennakolta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.
Naarajoen koskialueiden kunnostus on toteutettava hakemuksen liitteenä olevan kun- nostussuunnitelman kohdista 6.1 - 6.3 ilmenevällä tavalla ja jäljempänä annettavien lupamääräysten mukaisesti. Kunnostukseen sisältyvät toimenpiteet on ohjeellisesti kuvattu hakemussuunnitelmaan sisältyvissä kunnostuskartoissa.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Kunnostustyöt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että vesistön vesiliikenteelle ja muulle käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa tai vaaraa eikä vesistö tarpeettomasti
samennu. Kunnostukseen käytettävän materiaalin tulee olla puhdasta sora- ja kiviai- nesta.
2. Kunnostus järvilohen elinympäristöjen parantamiseksi on toteutettava niin, ettei sillä tarpeettomasti heikennetä muiden Naarajoen koskialueilla luontaisesti elävien virtakalalajien elinolosuhteita. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että kunnostustöitä ohjaavalla henkilöllä on riittävä kalataloudellisiin kunnostuksiin liittyvä asiantunte- mus.
3. Työt on tehtävä niin, että Naarajoen koskialueiden purkautumiskyky ja vesistön vedenkorkeudet eivät haitallisesti muutu. Veneily- ja melontamahdollisuus Naarajoel- la on säilytettävä entisellään.
4. Naarajoen veden laatua on tarkkailtava hakemuksen liitteenä 3 olevassa, 26.1.2007 päivätyssä tarkkailuohjelmassa esitetyillä näytteenottopaikoilla nrot 7 - 9. Muutoin veden laadun tarkkailu ja raportointi on tehtävä tarkkailuohjelman mukaisesti.
5. Kunnostuskohteiden ranta-alueilla työskentelystä on sovittava maanomistajien kanssa erikseen.
6. Kunnostustöiden jäljet ympäristössä on siistittävä ja kunnostettu alue on saatettava asiamukaiseen kuntoon.
7. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä loppuun kuuden vuoden kuluessa tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
9. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Poh- jois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.
10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asi- an ympäristölupaviraston käsiteltäväksi vesilain 2 luvun 27 §:ssä säädetyssä ajassa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Naarajoen kunnostukseen myönnetyn luvan perustelut
Hakemuksen kunnostuskohteista Naarajoki soveltuu parhaiten järvilohelle riittävän suuren virtaamansa vuoksi. Jokiuomassa on järvilohelle kunnostettavaksi soveltuvia alueita, joiden merkitys ja soveltuvuus muille virtakutuisille kalalajeille on vähäinen.
Kunnostus voidaan toteuttaa ottamalla huomioon myös muiden virtakalalajien elinympäristövaatimukset, jolloin kunnostus ei heikennä vesiluonnon monimuotoi- suutta. Naarajoen kunnostus on tarpeen järvilohelle soveltuvien elinalueiden lisäämi- seksi. Kunnostus ei suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna heikennä veneily- ja melontamahdollisuuksia vesistössä eikä vaikeuta Naarajoen rantakaavan toteutumista. Kunnostus ei ennakolta arvioiden loukkaa sanottavasti yleistä tai yksi- tyistä etua. Vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisen edelly- tykset ovat siten olemassa.
Perustelut hakemuksen hylkäämisestä Tuulijoen, Pudasjoen, Hanhijoen ja Ulkkajoen osalta
Tuulijoella on merkitystä Ruunaanjärven ja Venäjän puolella olevan Tuulijärven väli- sen jokialueen virtakutuisten kalalajien, erityisesti taimenen, lisääntymis- ja elinaluee- na. Pudasjoen harjuskannalla on erityistä merkitystä alueen olosuhteisiin sopeutuneen harjuskannan perimäaineksen säilyttämiseksi. Näiden jokien koskialueiden kunnosta- minen järvilohen kutu- ja poikastuotantoalueeksi heikentäisi jokien nykyisiä taimen- ja harjuskantoja vähentämällä niille soveltuvia lisääntymis- ja elinalueita.
Hanhijoki ja Ulkkajoki ovat puolestaan virtaamiltaan pieniä jokia ja ominaisuuksiltaan paremmin taimenelle kuin järvilohelle soveltuvia. Niiden uomien muokkaaminen jär- vilohelle soveltuviksi merkitsisi huomattavaa muutosta niiden nykyiseen tilaan. Kun otetaan lisäksi huomioon kunnostettavien kohteiden pienialaisuus, Hanhijoen ja Ulk-
kajoen kunnostuksesta saatava kokonaishyöty järvilohen kannalta jäisi erittäin vähäi- seksi.
Tuulijoen, Pudasjoen, Hanhijoen ja Ulkkajoen kunnostuksista saatavaa hyötyä ei voi- da näin ollen pitää huomattavana hankkeesta tältä osin yleiselle kalatalousedulle ja ve- siluonnon monimuotoisuudelle aiheutuvaan haittaan ja vahinkoon verrattuna. Haittoja ei voida vähentää työtapoja muuttamallakaan tai annettavilla lupamääräyksillä. Siten vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä näiden jokien kunnostamiseen ei ole.
LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA
Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessaan esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla ja hylkäämällä hakemus edellä lausutuilta osin. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei ole tarpeen vaatia luvan hakijalta tarkempaa selvitystä kunnostettavien uomien poikkileikkauksien muutoksista ja arvio- ta niiden vaikutuksesta yläpuolisiin vedenkorkeuksiin, kun otetaan huomioon lupa- määräyksessä 3 annetut velvoitteet.
Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön hakemuksen hylkäämistä kos- keva vaatimus hylätään Naarajoen kunnostuksen osalta viitaten ratkaisuun ja sen pe- rusteluihin. Muilta osin vaatimus on tullut huomioon otetuksi.
Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan muistutuksessa esitetyn Naarajoen melontamahdollisuuden säilyttämistä koskevan vaatimuksen osalta viitataan lupamää- räykseen 3. Tuulijokea, Pudasjokea ja Hanhijokea koskevien vaatimusten osalta ei ole tarpeen enemmälti lausua, koska lupaa näiden jokien kunnostamiseen ei ole myönnet- ty. Luontoselvitystä kokevan täydentämisvaatimuksen osalta todetaan, ettei ympäris- tölupavirastolla ole toimivaltaa määrätä maa-alueille sijoittuvista, kunnostuskohteille johtavista ajourista. Pienvesikohteiden osalta on noudatettava, mitä vesilaissa sääde- tään.
Pohjois-Karjalan Rajavartioston Tuulijoen veneilymahdollisuuden säilyttämistä koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että lupaa Tuulijoen kunnostamiseen ei ole myönnetty.
LAINKOHDAT
Vesilain 1 luvun 23c §, 2 luvun 3 §, 4 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 12 §, 14a §, 15 § sekä 16 luvun 30 §
Vesiasetuksen 85 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa.
Maksun määräämisen perusteena on jäljempänä mainitun ympäristöministeriön ase- tuksen vesitalousasioita koskevassa osassa oleva hanketyyppi "muu vesilain 2 luvun mukainen hanke".
Vesilain 21 luvun 9 § (muut. 88/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Marjo Kaikkonen
Viljo Mikkonen Antti Ylitalo
Jaana Kiiski
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneu- vokset Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt Jaana Kiiski.
JK/KK
Tiedustelut: puh. 040 774 8076, 020 490 4974
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 28.3.2008 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
