Alueella ei ole voimassa olevaa asema- kaavaa

•

•

Helsinki 7.11.2007

Annettu julkipanon jälkeen No YS 1470

Dnro

UUS-2006-Y-291-111

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennet- tavaa kaatopaikkakaasuvoimalaitosta.

Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoite- tun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) PL 521

00521 Helsinki

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasuvoimalaitos Ämmässuontie 8

02820 Espoo

Kiinteistörekisteritunnus: 1:384 Toimialatunnus: 4011

Liike- ja yhteisötunnus: 0213614-7

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 3 b

TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus

Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 4 momentti

MAKSU 5 292 €

A14-111-AT2133

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 27.6.2006.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset

Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia.

Jätteenkäsittelyalueen jätevesien johtamisesta Suomenojan jätevesipuh- distamolle on tehty sopimus.

Vähäisten varastoitavien kemikaalimäärien vuoksi voimalaitoksella ei ole kemikaalilainsäädännön mukaista valvontaviranomaista.

Alueen kaavoitustilanne

Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen sijoituspaikka on yleiskaavassa mer- kitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueella ei ole voimassa olevaa asema- kaavaa. Espoon kaupunginvaltuuston 13.11.2006 hyväksymässä asema- kaavassa laitos sijoittuu jätteenkäsittelyalueelle (EJ/VR), jolle rakennet- tavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettä- vä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Asemakaavan mukaan mas- sapolttolaitoksen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista ilman asema- kaavan muutosta. Asemakaavasta on valitettu.

Alueella on voimassa rakennuskielto. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toteuttamista varten on haettu poikkeamislupaa rakennuskiellosta.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti

Kaatopaikkakaasuvoimalaitos on tarkoitus sijoittaa Espooseen YTV:n omistamalle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, kaatopaik- kakaasun soihtupolttimien ja paineenkorotusaseman viereen.

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Suunniteltu laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen raja on yli 2 km:n päässä etelässä.

Ilmanlaatu

Julkaisun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Espoon alueella sormipaisukarpeen vauriot, IAP-indeksi (Index of Atmospheric Purity) ja jäkälälajiston määrä vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja.

Voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähenty- neet, mutta toisaalta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle. Neu- lasten rikki- ja typpipitoisuudet olivat suurempia kuin vuoden 2001 seu- rantatutkimuksissa. Espoon näytealojen neulasten keskimääräiset pitoi- suudet vastasivat kuitenkin koko tutkimusalueen yleistä tasoa. Ämmäs- suon kaatopaikan lähistöllä olevalta yksittäiseltä näytealalta tavattiin lie- västi kohonneita rikkipitoisuuksia.

Raportin Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 mukaan pääkau- punkiseudulla epäpuhtauksia pääsee ilmaan erityisesti liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleensä melko hyvä, mutta hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristös- sä. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain keväisin ja kesäisin korkeita, erityi- sesti taajamien ulkopuolella. Rikkidioksidin, lyijyn ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät enää aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla.

Maaperän tila

Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen sijoitusalueen maaperä on moreenia.

Kallio on lähellä maanpintaa. Sijoitusalueella ei ole tiedossa maaperän pilaantumista.

Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia

Kaatopaikkakaasuvoimalaitosta lähin asutus sijaitsee noin 1,2 – 1,6 km:n etäisyydellä etelän, lounaan ja pohjoisen suunnissa. Jätteenkäsittelykes- kuksen läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita vastaavia kohteita. Lähin luonnonsuojelualue Kakarlamminsuo sijaitsee noin 1,5 km:n päässä idässä. Lähin Natura 2000-alue Nuuksion kansallispuis- to sijaitsee noin 4,5 km:n päässä koillisessa.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Ämmässuon-Kulmakorven alueella sijaitsee muun muassa yhdyskunta- jätteen kaatopaikka, maankaatopaikkoja, kompostointilaitos, asfalttiase- ma, betoniasemia, murskauslaitoksia, motocross-rata sekä kallionlouhin- ta-alue. Alueen kuorma-autoliikenne on noin 1 500 autoa vuorokaudes- sa.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Ämmässuon kaatopaikan kaasunmuodostuksen kasvun ja lisääntyneiden hajuongelmien hallitsemiseksi alueen kaasunkeräysjärjestelmää on laa- jennettu. Tällä hetkellä kaatopaikkakaasua käytetään kaukolämmön tuot- tamiseen Kivenlahden lämpökeskuksella. Kaukolämpöverkoston teknis- ten syiden sekä kesäaikojen vähäisen kaukolämmöntarpeen vuoksi yli puolet kaatopaikkakaasusta on kuitenkin jouduttu polttamaan soihduissa.

YTV rakentaa Ämmässuolle kaatopaikkakaasua polttoaineenaan käyttä- vän voimalaitoksen sähkön pientuotantoa varten. Lämmön hyötykäyt- töön varataan mahdollisuus. Voimalaitos suunnitellaan rakennettavaksi vuoden 2008 aikana ja sen arvioidaan olevan käytössä noin 30 vuotta.

Alkuperäisen hakemuksen (27.6.2006) mukaan voimalaitos koostuu kaa- sumoottoreista, joita asennetaan korkeintaan yhdeksän kappaletta. En- simmäisessä vaiheessa olisi tarkoitus asentaa kaksi moottoria, joilla ka- tetaan Ämmässuon kaatopaikan sähköntarve. Lupahakemuksen täyden- nyksen (8.8.2007) mukaan voimalaitos voi myös koostua kaasuturbii- neista, joita asennettaisiin kaksi kappaletta. YTV hakee ympäristölupaa molemmille tekniikkavaihtoehdoille.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Kaasumoottorit ovat nelitahtisia, laihalla seoksella toimivia kipinäsytyt- teisiä moottoreita varustettuna turboahtimilla ja imuilman välijäähdytyk- sellä. Kaasuturbiinit ovat jatkuvatoimisia, erityisesti matalakaloristen kaasujen polttoon soveltuvia laihalla seoksella toimivia 1-akselisia kaa- suturbiineja. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot molemmista tek- niikkavaihtoehdoista:

Kaasumoottorivoimalaitos, enintään 9 moottoria

Kaasuturbiinivoimalaitos, 2 turbiinia

Polttoaine ja polttoaineen kulutus

Kaatopaikkakaasu, 86 milj. m³/a (maksimi)

Kaatopaikkakaasu, 70 milj. m³/a (maksimi) Polttoaineteho 49 MW (maksimi),

5,4 MW/moottori

40 MW (maksimi), 20 MW/turbiini

Sähköteho 20 MW (maksimi) 16 MW (maksimi)

Sähköntuotannon hyötysuhde

40 % 38 %

Vuotuinen käyntiaika 12 kk 12 kk

Sähköntuotanto 175 GWh/a (maksimi) 136 GWh/a (maksimi)

Polttoaineet ja kemikaalit

Polttoaineena käytettävä kaatopaikkakaasu kerätään Ämmässuon kaato- paikalta ja johdetaan voimalaitokselle putkea pitkin. Kaatopaikkakaasua ei varastoida. Kaasu sisältää metaania (CH4) 45 – 55 %, hiilidioksidia (CO₂) 35 – 45 % ja happea (O₂) 0 – 3 % sekä pieniä määriä orgaanisia piiyhdisteitä, rikkiyhdisteitä, kloorattuja hiilivetyjä, klooria ja fluoria.

Ennen polttoa kaasusta poistetaan kosteutta ja hiukkasia. Voimalaitok- sella ei ole varapolttoaineita.

Kaasumoottorivaihtoehdossa moottori- ja voiteluöljyjä varastoidaan ker- rallaan enintään 30 m³. Kaasuturbiinien tarvitsevat öljymäärät ovat tätä pienempiä. Öljysäiliöt sijoitetaan erilliseen kemikaalivarastotilaan ja va- rustetaan suoja-altailla, joihin mahtuu säiliöiden koko sisältö. Säiliöiden täyttöalueet varustetaan öljynkeräys- ja suojarakenteilla, jotka estävät täytön yhteydessä mahdollisesti vuotavan öljyn leviämisen ympäristöön.

Liikenne

Liikenne kaatopaikkakaasuvoimalaitokselle on normaalitilanteessa lä- hinnä huolto- ja käyttöhenkilökuntaliikennettä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Voimalaitoksen jätevedet johdetaan alueen viemäriverkostoon ja edel- leen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Teknisten tilojen lattiavedet johdetaan viemäriin hälytyksellä varustetun öljynerotuskaivon kautta.

Päästöt ilmaan

Kaasumoottorivaihtoehdossa savukaasut johdetaan ilmaan yhden tai kahden ja kaasuturbiinivaihtoehdossa yhden 30 m korkean savupiipun kautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio voimalaitoksen päästöis- tä ilmaan eri tekniikkavaihtoehdoilla:

Kaasumoottorivoimalaitos, 9 moottoria

Kaasuturbiinivoimalaitos, 2 turbiinia

Päästö- komponentti

Pitoisuus, 15 % O2

Maksimipäästö vuodessa

Pitoisuus, 15 % O2

Maksimipäästö vuodessa Typen oksidit,

NO2:na 150 – 200 mg/m³(n) 80 – 110 t 20 mg/m³(n) 3 t

Häkä, CO ^{800 mg/m3(n) 440 t 30 mg/m3(n) 4 t} Hiilivedyt ^{400 mg/m3(n) 220 t 15 mg/m3(n) 2 t}

Kaatopaikkakaasun poltossa ei juurikaan muodostu rikkidioksidia tai hiukkasia. Kaatopaikkakaasua pidetään päästölaskennassa hiilidioksi- dineutraalina biomassana, joten sen poltosta ei lasketa syntyvän myös- kään hiilidioksidia. Voimalaitos ei aiheuta hajuhaittoja.

Melu ja tärinä

Laitos suunnitellaan siten, että sen käytön vaikutus alueen nykyiseen melutasoon ei aiheuta ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä lähimmän asutuksen luona. Tämä varmistetaan teräsbetoniseinillä, rei'itetyllä ja ää- nieristetyllä sisäkattopellillä, savukaasuäänenvaimentimilla sekä tuloil- makojeiden äänenvaimentimilla. Laitos ei aiheuta haitallista tärinää.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Kaasumoottorivaihtoehdossa voimalaitoksella syntyy vuosittain noin 90 m³ jäteöljyjä (jätetunnusnumerot 13 02 05 – 06) ja ne toimitetaan on- gelmajätteen keräykseen. Muuten voimalaitoksella syntyy, lähinnä kor- jaus- ja huoltotöiden yhteydessä, vain vähäisiä määriä tavanomaisia jät- teitä ja ongelmajätteitä. Tavanomaiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Ongelmajätteet välivarastoidaan sisätiloissa ja toimite- taan asianmukaiseen käsittelyyn. Laitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa. Kirjanpi-

dosta ilmenee muun muassa jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntä- mistavat sekä sijoituspaikka.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen säästää uusiutumattomia luonnonva- roja ja vähentää merkittävästi kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään.

Hakemuksen mukaan ilman kaatopaikkakaasuvoimalaitosta mahdollises- ti jopa kaikki kaasu joudutaan kesäisin polttamaan soihduissa, jolloin kaasun sisältämä energia menee hukkaan.

Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tek- niikka (BAT) 5 – 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa mukaan uuden kipinäsytytteisen kaasumoottorin BAT-päästötaso typen oksidien osalta on alle 175 mg/m³(n) ja uuden kaasuturbiinin alle 115 mg/m³(n) muun- nettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Sekä kaatopaikkakaasumoottorit että kaatopaikkakaasuturbiinit käyvät laihalla seoksella, mikä vähentää typen oksidien muodostumista. Erillisiä typenvähennysmenetelmiä ei hake- muksen mukaan tarvita. Kaasuturbiinitekniikka mahdollistaa isompien yksikkökokojen käytön moottoreihin verrattuna ja turbiinien päästötaso on erittäin alhainen. Turbiinien haittapuolena on niiden korkea inves- tointikustannus ja hieman alhaisempi sähköntuotannon hyötysuhde.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

YTV Jätehuoltolaitoksella on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukai- nen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sekä sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä.

Energiatehokkuus

Kaupallisesti vertailukelpoisista kaatopaikkakaasua hyödyntävistä mene- telmistä kaasumoottoreilla saavutetaan hakemuksen mukaan paras säh- köntuotannon hyötysuhde, yli 40 %. Kaatopaikkakaasuturbiinilla saavu- tetaan 38 %:n keskimääräinen sähköntuotannon hyötysuhde.

Mahdollisuus kaatopaikkakaasuvoimalaitoksella syntyvän lämmön hyö- tykäyttöön otetaan huomioon, vaikka tällä hetkellä ei lämmölle ole ni- mettynä hyötykäyttökohteita. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen jäähdy- tyksestä saatava lämpöteho olisi noin 3 – 10 MW, jonka hyödyntämistä paikallisesti kaatopaikan omissa toiminnoissa on kartoitettu. Voimalai- tokselle varataan valitusta tekniikasta riippumatta tilat pakokaasuläm- mön talteenottokattilalle, jolla voidaan tuottaa kaukolämpöä yleiseen kaukolämpöverkkoon. Mahdollinen pakokaasukattila varustetaan lisä- polttimella, jossa poltetaan muutoin soihtupolttimilla tuhottavaa kaasua.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia päästöjä pintavesiin tai maaperään.

Vaikutus ilmaan

Kaasumoottorivoimalaitoksen typen oksidien maksimipäästöjen arvioi- daan olevan noin 3 % ja hiilimonoksidin maksimipäästöjen noin 7 % Espoon alueen energiantuotantolaitosten ja liikenteen kokonaispäästöis- tä. Kaatopaikkakaasuturbiinivoimalaitoksen päästöt ovat merkittävästi moottorivaihtoehtoa alhaisempia. Hakemuksen mukaan kummassakaan vaihtoehdossa voimalaitoksen päästöillä ei voida olettaa olevan merkit- täviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun, sillä laitos sijoittuu keskelle jätteenkäsittelyaluetta ja melko kauaksi asutuksesta. Nykyään ajoittain huomattava osuus kerätystä kaatopaikkakaasusta poltetaan soihtupoltti- missa jätteenkäsittelyalueella ja hakemuksen mukaan muutosta ei nyky- tilanteeseen verrattuna voi pitää erityisen merkittävänä.

Ennen kaatopaikkakaasun osittaista hyödyntämistä Kivenlahden laitok- sella poltettiin kerätty kaasu lähes kokonaan soihduissa Ämmässuon alu- eella. Soihtujen kapasiteetti 40 MW vastaa lähes koko kerättävää kaasu- tehoa 49 MW. Soihtujen korkeus on noin 9 metriä ja soihdutuksessa syn- tyvät savukaasut johdetaan ilmaan ilman puhdistusta. Soihdutus ei ole aiheuttanut ilmanlaatuongelmia alueella. Suunnitellun voimalaitoksen piipun korkeus on yli kolminkertainen soihtujen korkeuteen verrattuna, minkä arvioidaan olevan riittävä korkeus lähimmän asutuksen sijainti huomioon ottaen. Muualla toteutetuissa kaatopaikkakaasua käyttävissä moottorivoimalaitoksissa savupiippujen korkeus on tyypillisesti noin 10 metriä, joten Ämmässuolle esitetty savupiippujen korkeus on hakemuk- sen mukaan poikkeuksellisen suuri.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Voimalaitos suunnitellaan toimimaan täysin automaattisesti, joten ympä- rivuorokautista valvontaa ei tarvita. Normaalina työaikana yksi henkilö valvoo laitoksen toimintaa ja suorittaa huolto-ohjelman mukaisia tarkis- tuksia sekä pienempiä huoltotöitä.

Polttoon toimitettavasta kaasusta seurataan jatkuvatoimisesti metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuuksia. Polton jälkeisten savukaasujen vir- taus ja kosteuspitoisuus lasketaan prosessisuureiden avulla. Savukaasu- jen lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti. Tarvittaessa ajoparametreja säädetään, jotta saavutetaan mahdollisimman täydelliset palamisolosuh- teet ja siten pienemmät päästöt.

Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet)

Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen sen päästöt mita- taan laitetoimittajan takuuarvojen vahvistamiseksi. Mitattavia päästö- komponentteja ovat typen oksidit (NOX), hiilivedyt (CXHY, lähinnä me- taania CH₄) ja hiilimonoksidi (CO). Savukaasuista ehdotetaan mitattavan edellä mainitut komponentit kolmen vuoden välein.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen vaikutusten tarkkailu, melumittaukset mukaan lukien, liitetään mahdollisuuksien mukaan osaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähiympäristöä koskevien ympäristölu- pamääräysten mukaista ympäristötarkkailua.

Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön selvitetään vähintään kerran vuodessa. Alueen ilman hiuk- kaspitoisuuksia ja rikkiyhdisteiden määrää seurataan jatkuvatoimisesti.

Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua mitataan 4 – 5 kertaa vuo- dessa. Melumittauspiste 1 sijaitsee osoitteessa Laitamaantie 27 ja mitta- uspiste 2 osoitteessa Kolmperänkuja 10. Kolmas mittauspiste sijaitsee etelässä Råbackassa, jätteenkäsittelykeskusta lähimmän asuintalon koh- dalla. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen vesistövaikutuk- sia seurataan alueen toimijoiden yhteistarkkailuna.

Raportointi

Voimalaitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista laaditaan vuosit- tain yhteenveto ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Häiriötilanteis- ta, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä, sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä, ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille välittömästi.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi

Metaanipitoinen kaasu aiheuttaa voimalaitoksella räjähdys- ja tulipalo- riskin. Riski, että kemikaaleja pääsisi normaalitoiminnassa tai onnetto- muuden yhteydessä haitallisessa määrin maaperään tai vesistöön, on ha- kemuksen mukaan erittäin pieni.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Voimalaitosrakennuksen runko on paloturvallista teräsbetonia ja laitos erotetaan erillisiksi paloalueiksi. Rakennukseen tulee pikapalopostit ja alkusammutuskalustoa. Laitosta varten laaditaan sammutussuunnitelma.

Laitos varustetaan räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuteen liittyvän ATEX-lainsäädännön edellyttämillä laitteistoilla ja laitokselle laaditaan räjähdyssuojausasiakirja. Turvatekniikan keskus tarkistaa laitoksen tur- vallisuuden ennen sen käyttöönottoa ja säännöllisesti käyttöönoton jäl- keen. Moottori-, voitelu- ja jäteöljyt säilytetään kiinteissä säiliöissä, jot- ka sijaitsevat suoja-altaissa. Häiriö- ja vahinkotilanteisiin varaudutaan viemäröinnin, suoja-altaiden ja hälytysautomatiikan avulla. Hälytyslait- teiden toimintakunto tarkastetaan säännöllisesti. Kemikaalien kuljetuk- sissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Ras- kas kuljetusliikenne ohjataan laitosalueella ja erityisesti purkauspaikoilla siten, että törmäysvaara on mahdollisimman pieni.

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Mahdolliset tulipalon sammutusvedet johdetaan viereiseen jätteenkäsit- telyalueen vesien tasausaltaaseen, josta ne johdetaan käsiteltäväksi jäte- vedenpuhdistamolle.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 28.2.2007 päivätyssä vastineessa sekä 8.8.2007, jolloin YTV on todennut myös kaasuturbiinin olevan mahdol- linen tekniikkavaihtoehto.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuulut- tamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 1.8.2006 – 29.9.2006, Es- poon kaupungin ilmoitustaululla 31.7.2006 – 29.9.2006 ja Kirkkonum- men kunnan ilmoitustaululla 1.8.2006 – 29.9.2006 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdis- sä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisil- le.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 10.1.2007.

Tarkastusmuistio No YS 55/10.1.2007 on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölau- takunnalta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnan lupa- ja valvontajaostolta.

Espoon kaupungin ympäristölautakunta toteaa 20.9.2006 antamassaan lausunnossaan muun muassa seuraavaa:

Hankkeen myönteiset ympäristövaikutukset ovat ilmeiset. Kaasuvoima- lan käyttöönotto tehostaa kaatopaikkakaasun keräämistä ja näin osaltaan vähentää hajuhaittoja kaatopaikan ympäristössä. Kaatopaikkakaasun käyttö energiatuotannon raaka-aineena myös osaltaan vähentää uusiutu- mattomien luonnonvarojen käyttöä sähkön tuotannossa. Koska lämpö- keskuksessa ei lämpimänä vuodenaikana juurikaan tuoteta lämpöä, on suunniteltu ympärivuotinen sähköntuotanto parempi vaihtoehto.

Melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää 45 dB(A) yöaika- na. Melu on syytä kertaluonteisesti mitata uuden laitoksen käyttöönoton yhteydessä. Sen jälkeen melua voidaan seurata osana jätteenkäsittely- keskuksen melumittauksia. Syntyvät viat on korjattava nopeasti. Käyttö- häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen toimintaa koskevat tiedot, samoin kuin tiedot päästö- ja melumittauksista sekä

muut mahdolliset selvitykset, on toimitettava vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölautakunta toistaa vaati- muksensa YTV:lle ja alueen muille toimijoille Ämmässuon alueen ym- päristövaikutusten kokonaisraportoinnista.

Espoon kaupunginhallitus on antanut Espoon ympäristölautakunnan lau- sunnon kanssa samansisältöisen lausunnon 29.9.2006.

Muistutukset

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kolmperän asukasyhdistys ry, Nuuksion omakotiyhdistys ry, Espoonkartanon omakotiyhdistys ry, Es- poon ympäristöyhdistys ry, Pohjois-Kirkkonummi -yhdistys ry ja A.A.

esittävät 29.9.2006 päivätyssä muistutuksessaan, että kaasuvoimalaitos on sinänsä parempi vaihtoehto kuin polttaa kaasut soihdussa. Ämmäs- suon alueen asukkaille olisi kuitenkin paras vaihtoehto johtaa kaasut jonnekin jo olemassa olevaan laitokseen, jotta jatkuva kierre paisuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen eri toimintoja pysähtyisi.

Laitos ei saa aiheuttaa Ämmässuon alueeseen ja sen asukkaisiin kohdis- tuvia haitallisia päästöjä. Palokaasut on suodatettava parhainta mahdol- lista tekniikkaa käyttäen. Laitoksen äärieristys ja äänien vaimennus on kustannuksien lisääntymisestä huolimatta aikaansaatava sellaiseksi, että lisää melua alueelle ei synny. Etenkin iltaisin ja öisin sekä viikonloppui- sin on melun ehkäisyyn kiinnitettävä huomiota. On huomioitava myös mahdollisten erityisten sääolojen, kuten inversiotilanteiden, aiheuttama melun kaukokulkeuma.

Kaasuvoimalaitoshanketta ei saa kytkeä osaksi jotain toista hanketta, ku- ten jätteenpolttolaitosta. Mikäli kaasuvoimalaitoshanke toteutuu, olisi kohtuullista harkita siitä saatujen energiahyötyjen ohjaamista "nimellistä korvausta vastaan" suoraan Ämmässuon olemassa olevan lähiasutuksen käyttöön hyvityksenä jo yli kahden vuosikymmenen ajan kestäneiden kohtuuttomien haittojen ja häiriöiden sietämisestä.

M.S. toteaa 29.9.2006 päivätyssä muistutuksessaan vastustavansa han- ketta nykymuodossaan, koska se johtaa Ämmässuon jätteenkäsittelyalu- een pinta-alan laajenemiseen ja todennäköisesti aiheuttaa jatkuvaa ja häi- ritsevää melua. Laitos tuottaa runsaasti pakokaasuja, joiden puhdistus tu- lisi hoitaa paremmin kuin minimimääräykset täyttäen. Laitos tulisi sijoit- taa Ämmässuon alueen Turuntien puoleiseen osaan, jolloin jätteenläji- tysalue toimisi meluesteenä asutuksen suuntaan eikä jätteenkäsittelyalu- een pinta-ala enää kasvaisi. Äänieristyksissä on otettava huomioon mata- lataajuisen melun eteneminen pahimmissakin oloissa. Laitosta ei saa käyttää verukkeena tai syynä sijoittaa jätteenpolttolaitos alueelle. Äm- mässuon alueen eri toimintojen yhteisvaikutuksista on tehtävä ympäris- töarviointi. Mikäli voimala rakennetaan, on savukaasut puhdistettava niin hyvin kuin se on teknisesti mahdollista.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakijalle on 10.1.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 56 varattu tilai- suus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. YTV toteaa 28.2.2007 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa:

Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten ko- konaisarviointi on tehty vuonna 2002. Arvioinnissa on ollut mukana kaa- topaikkakaasua käyttävä kaasumoottorivoimalaitos. Alueen toimintojen vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti ja tu- lokset raportoidaan kaikkien toimijoiden osalta yhdessä raportissa. Mui- den ympäristövaikutusten seuranta ja raportointi perustuu kunkin toimi- jan ympäristölupien velvoitteisiin. Näiltä osin yhteinen raportointi ei ole perusteltua. Sen sijaan on kannatettavaa, että YTV:n jätteenkäsittelykes- kuksen eri toimintojen ympäristöluvissa ympäristövaikutusten tarkkailu ja raportointi yhdistetään koko käsittelykeskuksen tarkkailuihin ja rapor- tointiin. Esimerkiksi voimalaitoksen melutarkkailu toteutetaan koko kä- sittelykeskuksen meluntarkkailuohjelman puitteissa ja raportoidaan kä- sittelykeskuksen raportoinnissa. Tällä hetkellä käsittelykeskuksen toi- minnoista ja ympäristövaikutuksista tehdään puolivuotis- sekä vuosira- portit sekä vesien yhteistarkkailusta neljä väliraporttia ja vuosiraportti.

Kaasun johtaminen olemassa olevaan laitokseen, liittyminen jätevoima- lahankkeeseen sekä kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen energian myynti eivät liity nyt käsiteltävänä olevaan ympäristölupa-asiaan. Lupahake- muksessa esitetty sijaintipaikka on tarkoin harkittu maankäytöllisistä, toiminnallisista sekä ympäristöllisistä näkökulmista. Sijoittaminen jät- teenkäsittelykeskuksen Turuntien puoleiseen osaan toisi laitoksen samal- la lähelle Kolmperän ja Laitamaan asuinalueita. Muilta osin muistutuk- sia YTV viittaa lupahakemuksessa esittämiinsä tietoihin.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Pääkaupunkiseudun yhteistyöval- tuuskunnan moottoreista tai turbiineista tai niiden yhdistelmästä koostu- van kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen (polttoaineteho yhteensä korkein- taan 49 MW) ja siihen mahdollisesti asennettavan lisäpolttimen edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin:

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Syntyvän lämpöenergian hyödyntäminen (YSL 43 §)

1. Voimalaitoksen mahdolliseen pakokaasukattilaan saa asentaa kaa- topaikkakaasua käyttävän lisäpolttimen, jonka polttoaineteho on al- le 50 MW. Lisäpolttimen polttoaineteho on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen polttimen käyttöönottoa.

Voimalaitoksessa syntyvä lämpöenergia on hyödynnettävä niin te- hokkaasti, kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Toi- menpideaikataululla varustettu suunnitelma lämpöenergian hyö- dyntämisestä on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisille ennen voimalaitoksen käyttöönottoa.

Päästöt vesiin ja viemäreihin(YSL 43 §)

2. Voimalaitoksessa syntyvät jätevedet, mukaan lukien kaatopaikka- kaasun kosteuden poistossa syntyneet jätevedet, on johdettava jät- teenkäsittelykeskuksen tasausaltaisiin ja edelleen Espoon kaupungin viemäriin.

3. Teknisten tilojen lattiavedet on johdettava tasausaltaisiin öljynero- tuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynil- maisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään kerran vuodessa.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Jätevedenpuhdistamolle johtavaan viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkol- le, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyöty- käytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdolli- sesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetykses- tä.

Päästöt ilmaan(YSL 43 §, VNA 766/2000)

4. Voimalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 30 metriä korkeiden piippujen kautta ulkoilmaan.

5. Kaasumoottorin kampikammioon kulkeutuvat savukaasut on kier- rätettävä takaisin moottorin palamisilman syöttöön tai muulla kei- noin puhdistettava palamattomista hiilivedyistä.

6. Voimalaitoksen savukaasujen hiilimonoksidipitoisuus saa olla savu- piipuissa enintään 60 mg/m³(n) kuivaa savukaasua muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen.

Hiilimonoksidin päästöraja-arvoa katsotaan jatkuvassa mittaukses- sa noudatetun, jos yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoa.

Moottoreiden tai turbiinien käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häi- riötilanteita oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tar- kasteluissa.

Melu ja tärinä(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

7. Voimalaitoksen toiminta ei saa vaikuttaa alueen toiminnoista aiheu- tuvaan kokonaismeluun niin, että se ylittäisi lähimmissä melulle al- tistuvissa kohteissa päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutason LAeq 55 dB tai yöllä klo 22 – 7 ekvivalenttimelutason LAeq 50 dB.

Kemikaalien varastointi ja käsittely(YSL 43 §)

8. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava va- rastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemi- kaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorok- kein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varas- tointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käy- tettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännölli- sesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpitei- siin.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43 §, JL 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

9. Voimalaitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syn- typaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.

Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisim- man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimit- taa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yh- dyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikois- ta antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset).

Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuk- sen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

10. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset on- gelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja mer- kittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ky- seisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtio- neuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43 §, 64 a §, YSA 30 §)

11. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka li- säävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitalli- semmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 12 tuntia kestävistä häi- riötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristö- keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisille.

Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomai- sesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maape- rään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin täl- laisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen tor- jumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilan- teista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskuksel- le sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaali- vuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesi- viemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi il- moitettava vesihuoltolaitokselle.

12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittä- vä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntaka- lustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaa- lit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset(YSL 43 §, 90 §)

13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukaut- ta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun- nitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jäte- huoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Tarkkailu(YSL 43 §, 46 §, 108 §, NaapL 17 §)

14. Voimalaitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 7 esitetyllä tavalla tarkennettuna siten, että savukaasujen hiilimonoksidipitoi- suutta (CO) on seurattava jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti.

15. Savukaasuista on laitoksen kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajan mitattava vuosittain savupiippukohtaisesti typen oksidien (typ- pidioksidina NO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ko- konaispitoisuus ja päästö. Tämän jälkeen edellä mainitut mittaukset on toistettava joka kolmas vuosi.

Voimalaitoksen käyttöönoton yhteydessä on VOC-päästöistä kerta- luonteisesti ja savupiippukohtaisesti selvitettävä erikseen metaanin (CH4) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) osuudet kokonaispäästömäärästä.

16. Määräaikaisissa mittauksissa mittaustilanteiden on vastattava mah- dollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot laitoksen ajotilanteesta ja polttoaineen laadusta se- kä mittaustulokset yksikössä mg/m³(n) kuivaa savukaasua muutet- tuna 15 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitet- tävä mittaustulokset yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotet- tavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristö- keskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittaus- ten suorittamisesta.

17. Laitoksen toiminnasta etelän suuntaan aiheutuva ekvivalenttimelu- taso eniten melulle altistuvassa kohteessa on mitattava kertaluontei- sesti yöaikaan kolmen kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotos- ta. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimes- ta.

Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ym- päristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kun- nan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

Muilta osin voimalaitoksen melua on seurattava osana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen meluseurantaa. Uudenmaan ympäristö- keskus antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämäärä- yksen voimalaitoksen melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista.

18. Jatkuvatoimiset hiilimonoksidimittarit on kalibroitava säännöllises- ti. Hiilimonoksidimittareiden luotettavuus on tarkastettava vertai- lumittauksin lupamääräyksessä 15. mainittujen määräaikaisten sa- vukaasumittausten yhteydessä.

Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainväli- nen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti.

Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta.

Raportointi ja kirjanpito(YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)

19. Tieto voimalaitokseen valittavasta tekniikasta on toimitettava Uu- denmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ja Kirk- konummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen laitok- sen käyttöönottoa. Mikäli tekniikaksi valitaan kaasumoottorit, on samassa yhteydessä esitettävä se, miten lupamääräyksen 5. mukai- nen kampikammioon kulkeutuvien savukaasujen käsittely toteute- taan.

20. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Espoon kau- pungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat voimalaitosta koskevat tiedot:

- käyntiajat kuukausittain (h/kk)

- sähkön ja lämmön tuotanto (GWh/kk)

- polttoaineen kulutustiedot (m³/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä

- polttoaineen laatutiedot

- yhteenveto suoritetuista päästöjen mittauksista

- laskennalliset vuosipäästöt (typen oksidit, häkä, metaani, muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden NMVOC kokonaismäärä ja bioperäinen hiilidioksidi) sekä niiden laskentaperusteet

- päästöjen vertailu lupamääräyksiin

- ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja on- nettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seu- raamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdyt- ty

- tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostu- neista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät

- jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat)

- tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista pääs- töjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista.

Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palve- lun tuottajan välityksellä.

Voimalaitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liit- tyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjatta- va edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja

analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja se- kä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan täs- sä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuoje- lulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huo- mioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittä- vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, ve- denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteis- ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määrä- yksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumi- sen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonai- suutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mah- dollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen eh- käisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua par- haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otet- tava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnetto- muuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Kaatopaikalla syntyvän metaanin poltto vähentää merkittävästi kaato- paikan kasvihuonekaasupäästöjä. Toisin kuin soihtupoltossa, poltettaessa kaasu moottorissa tai turbiinissa saadaan tuotettua sähköenergiaa ja hyö- dyntämiskelpoista lämpöenergiaa. Päästöjä ilmaan rajoitetaan ja laitok- sen päästöt mitataan säännöllisesti. Meluntorjuntaan kiinnitetään huo- miota jo suunnitteluvaiheessa ja laitoksen melutaso mitataan käyttöön- oton jälkeen. Prosessissa syntyvät jätemäärät ovat pieniä ja niistä huo- lehditaan asianmukaisesti. Jätevedet johdetaan alueen jätevesiviemäriin.

Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksen- hakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saat- tamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaato- paikkakaasun hyödyntämisen varmistaminen on perusteltu syy toimin- nan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Laitos rakennetaan jäte- huoltoalueelle. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyt- tömäksi. Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhty- mää. YTV on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien lakisääteinen yhteistyöelin, joten ympäristönsuojelulain 101 §:n mukais- ta vakuutta ei ole tarpeen asettaa.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asema- kaavan vastaisesti. Voimalaitoksen sijoitusalueella ei ole voimassa ole- vaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi.

Espoon kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksessä, josta on valitettu, alue on jätteenkäsittelyaluetta. Asemakaavapäätöksen mukaan alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Uudenmaan ympäris- tökeskus katsoo, että Ämmässuon kaatopaikalla syntyvää kaatopaikka- kaasua polttavan voimalaitoksen toiminta on yleiskaavan ja kaupungin- valtuuston hyväksymän asemakaavan mukaista.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta ra- joittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeukselli- sissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alu- een kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joil- la ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n mukaan ympäristölupa on oltava voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka polttoai- neteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energia- määrä on vuodessa vähintään 54 terajoulea. Mahdollisuus pakokaasu- lämmön talteenottokattilaan asennettavalle lisäpolttimelle on annettu lämpöenergian hyötykäytön helpottamiseksi. Normaalissa polttimessa kaatopaikkakaasu palaa puhtaasti, eikä lisäpolttimen voida arvioida ai- heuttavan merkittävää haittaa ympäristölle. Mikäli ylimääräistä kaato- paikkakaasua ei polteta lisäpolttimessa, se poltetaan todennäköisesti vie- reisissä soihduissa, jolloin alueen päästöt ovat samaa luokkaa, mutta syntyvää lämpöenergiaa ei voida hyödyntää.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1017/2002 polttoaineteholtaan vä- hintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien päästöjen rajoit- tamisesta (LCP-asetus). Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen

kokonaispolttoaineteho on korkeintaan 49 MW, eikä siihen sovelleta ky- seistä asetusta. Voimalaitokseen voidaan asentaa pakokaasukattila ja sii- hen lisäpoltin. Mikäli lisäpolttimen polttoaineteho on alle 50 MW, eivät voimalaitos ja lisäpoltin muodosta LCP-asetuksen 4 §:n mukaista yli 50 MW:n polttolaitoskokonaisuutta, eikä laitokseen edelleenkään sovel- leta LCP-asetusta.

LCP-asetusta ei sen 2 §:n 2 momentin kohdan 12 mukaan sovelleta lai- toksiin, jotka toimivat kaasukäyttöisillä moottoreilla. LCP-asetuksen 4 §:n mukaista polttolaitoskokonaisuustulkintaa ei voida soveltaa kaasu- turbiineihin, sillä asetuksen 3 §:n kohdan 6 perusteella polttolaitoksella ei tarkoiteta kaasuturbiinia.

Mikäli lisäpolttimen polttoaineteho on yksinään vähintään 50 MW, so- velletaan lisäpolttimeen valtioneuvoston asetusta 1017/2002. Tässä ta- pauksessa lisäpolttimen asentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksissä on tarpeen ottaa huomioon energian käytön tehokkuus. Voimalaitoksen toiminnassa syntyy suuri määrä lämpöenergiaa. Voimalaitoksen arvioitu käyttöikä on pitkä, hakemuksen mukaan noin 30 vuotta, joten voimalai- toksessa syntyvä lämpöenergia on syytä hyödyntää. (Määräys 1.)

Määräykset syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen viemäriin ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa haitata vesien hyötykäyttöä jätteenkäsittelyalueella, aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 2. ja 3.)

Riittävän laimenemisen varmistamiseksi laitoksen savukaasut on syytä johtaa riittävän korkean savupiipun kautta. Alueella olevien kaatopaik- kakaasujen soihtupolttimien piippujen korkeus on noin 9 metriä. Soihtu- poltolla ei ole havaittu olevan erityisiä haitallisia vaikutuksia alueen il- manlaatuun. Edellä mainittu ja voimalaitoksen sijaintipaikka huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että savupiippujen korkeu- deksi esitetty 30 metriä on riittävä. (Määräys 4.)

Scottish Environment Protection Agency on tuottanut julkaisun Guid- ance on gas treatment technologies for landfill gas engines. Julkaisussa todetaan, että kaasumoottorin kampikammion tuuletusilman määrä on pieni, mutta se sisältää korkeita pitoisuuksia palamattomia yhdisteitä.

Ilman käsittelyä kampikammion tuuletusilma voi aiheuttaa jopa 30 % moottorin kokonaishiilivetypäästöistä. Päästöjen vähentämiseksi tuule- tusilma on syytä ohjata takaisin polttoon tai käsitellä muuten vastaavasti.

(Määräys 5.)

Vaikka kaasumoottoreiden sähköntuotannon hyötysuhde on jonkin ver- ran parempi kuin kaasuturbiinien, ovat kaasumoottoreiden ominaispääs- töt tuotettua sähkömäärää kohden huomattavasti kaasuturbiinien omi- naispäästöjä korkeampia. Seuraavassa taulukossa on esitetty hakemuk-

sen mukaiset sähköntuotanto- ja päästötiedot sekä niiden perusteella las- ketut ominaispäästöt eri tekniikoille:

Kaasumoottorivoimalaitos Kaasuturbiinivoimalaitos

Sähköntuotanto 175 GWh 136 GWh

Typen oksidit 80 – 110 t

0,457 – 0,629 t/GWh

3 t

0,022 t/GWh Hiilimonoksidi 440 t

2,514 t/GWh

4 t

0,029 t/GWh Hiilivedyt 220 t

1,257 t/GWh

2 t

0,015 t/GWh

Epätäydellisestä palamisesta kertovien hiilimonoksidi- ja hiilivetypääs- töjen nähdään olevan suhteellisesti erityisen korkeita moottoreilla verrat- tuna turbiineihin. Osa savukaasujen hiilivedyistä on kokonaan palamatta jäänyttä metaania. Ottaen huomioon edellä esitetty, voimalaitoksen si- jainti sekä erityisesti voimalaitoksessa poltettavan kaatopaikkakaasun ja siten myös savukaasujen suuri määrä, on palamisen puhtaudesta syytä varmistua rajoittamalla laitoksen hiilimonoksidipäästöjä. Hiilimonoksi- dille asetettu päästöraja-arvo rajoittaa käytännössä myös laitoksen hiili- vetypäästöjä. Typen oksideille ei ole tässä vaiheessa katsottu tarpeelli- seksi antaa päästöraja-arvoa. Laitoksen typen oksidien päästöjä seura- taan kuitenkin säännöllisten savukaasumittausten avulla.

Suomen lainsäädännössä ei ole asetettu päästöraja-arvoja suunnitellun kokoisille kaatopaikkakaasumoottoreille tai -turbiineille, eikä vastaavia laitoksia ole tiettävästi käytössä Suomessa. EIPPCB:n (European Integ- rated Pollution Prevention and Control Bureau) julkaiseman suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin mukaan uusien kaasumoottoreiden BAT-päästötaso laskettuna 15 %:n happipitoisuudessa on hiilimonoksidille 30 – 100 mg/m³(n). Biokaasua poltettaessa päästötaso voi olla tätä korkeampi. Kaasuturbiinien BAT- päästötaso hiilimonoksidille on 5 – 100 mg/m³(n).

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetettu hiilimonoksidin pääs- töraja-arvo on tarpeen toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveyshait- tojen ehkäisemiseksi. (Määräys 6.)

Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alu- eilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ek- vivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7 – 22) 55 dB eikä yöohjear- voa (klo 22 – 7) 50 dB. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtio- neuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Voimalaitoksen läheisyydessä ei ole sellaisia uusia alueita, jotka edellyttäisivät yöaikaista melutasoa 45 dB. Melun mahdolliset kaukokulkeumatilanteet ovat poikkeuksellisia tilanteita, eikä niistä ole syytä antaa erillisiä määräyksiä. Laitoksen aihe- uttamaa melutasoa seurataan. (Määräys 7.)

Määräykset kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maape- rän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen.

Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojaus- ten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongel- mat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heiken- tyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys- ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 3.

ja 8.)

Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeit- tain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jäte- lain 6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jä- tehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä tekni- sesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyö- dynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu koh- tuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jäte- huoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostu- vien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen si- sältämän aineen hyötykäytön.

Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tunte- mattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kus- tannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista se- kä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikal- le. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä on yksilöity menettelyt jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia varten. Menettely on kolmivaiheinen ja siihen kuuluvat perusmäärittely, vastaavuustestaus ja jätteen tarkastus kaatopaikalla.

Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri- laatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kan- nalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ym- päristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 §:n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvalli- suuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemial- lisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 §:n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 §:n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensi- sijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston pää- töksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelma- jätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset.

Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua

tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpot- taa valvontaa. (Määräykset 9. ja 10.)

Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tar- peen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräyk- set 11. ja 12.)

Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunni- telma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, ku- ten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 13.)

Palamisen hyvyyden ja päästöraja-arvon noudattamisen varmistamiseksi on hiilimonoksidipitoisuutta syytä seurata jatkuvatoimisesti. (Määräys 14.)

Säännölliset savukaasumittaukset ovat tarpeen päästöraja-arvojen nou- dattamisen varmistamiseksi. Ensimmäisen kolmen toimintavuoden ajan päästöt on syytä mitata vuosittain, jotta saadaan varmempi kuva voima- laitoksen päästötasosta. Voimalaitoksen tarkemman seurannan varmis- tamiseksi on kertaluonteisesti on syytä selvittää se, kuinka suuri osa lai- toksen VOC-päästöistä on palamatta jäänyttä metaania ja kuinka suuri osa muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Mittauksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi vuosiraportoinnissa, jossa edellä mainitut kom- ponentit on eriteltävä. (Määräys 15.)

Savupiipulla tarkoitetaan tässä yhteydessä jokaista yksittäistä hormia.

(Määräykset 14. ja 15.)

Melumääräysten noudattamisen varmistamiseksi laitoksen aiheuttama melutaso on tarpeen mitata käyttöönoton yhteydessä. Sen jälkeen voima- laitoksen melua on syytä tarkkailla osana Ämmässuon jätteenkäsittely- keskuksen meluseurantaa. (Määräys 17.)

Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamäärä- ysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toi- minnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamisek- si. Kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen vuosiraportointi voidaan mahdolli- suuksien mukaan yhdistää osaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muuta vuosiraportointia. Alueen eri toimintojen valvonnan mahdollista- miseksi raportoinnissa on kuitenkin selkeästi eriteltävä kaatopaikkakaa- suvoimalaitosta koskevat tiedot. (Määräykset 14. – 20.)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on toimitettava 31.12.2014 mennessä ympäristölupahake- mus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Ha- kemuksessa on esitettävä ainakin:

- yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista viimeiseltä viideltä vuodelta

- yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteis- ta ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuo- delta

- selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa

- soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 – 12 §:ssä maini- tut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 §)

Asetusten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä lupapäätös on lainvoimainen 8.12.2007, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 §)

Toiminnan aloittaminen

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhaku- tuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 35, 38, 43, 45, 46, 90, 100, 101, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 § Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1237/2003, 1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alu- eellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutau- lukon mukaisesti. Kaasumoottorivoimalaitoksen polttoaineteho on kor- keintaan 49 MW. Voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen, jonka suurin polttoaineteho on alle 50 MW, lupa maksaa 3 920 €. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurem- pi. Tässä tapauksessa maksu on 5 292 €.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) PL 521

00521 Helsinki Jäljennös päätöksestä

Espoon kaupungin ympäristölautakunta Espoon kaupunginhallitus

Kirkkonummen kunnan lupa- ja valvontajaosto Etelä-Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä

Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla sekä il- moittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomaleh- dessä. (YSL 54 §)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes- tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Valitusosoitus on liitteenä 3.

Yli-insinööri Heli Antson

Ylitarkastaja Sami Rinne

Liitteet Päätöksestä tiedon saavat (liite 1.) Sijaintikartta (liite 2.)

Valitusosoitus (liite 3.)