Myöhemmin alueella on toiminut monipuolista konepaja- ja kokoonpanoteollisuutta

12.4.2019 Annettu julkipanon jälkeen

PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 036 000

http://www.ely- keskus.fi/pirkanmaa

PL 297

33101 TAMPERE

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Cargotec Finland Oy PL 387

33101 Tampere KUNNOSTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI

Tampereen Härmälänrannassa sijaitsevat korttelit 1901-1908, kadut ja kaava-alueen läntinen ja pohjoinen puistoalue sekä Pirkkalan puolella sijaitseva kiinteistö 604-412-1-319

KIINTEISTÖJEN OMISTAJA

Skanska Talonrakennus Oy ja Tampereen kaupunki VIREILLETULOPERUSTE

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 § ASIAN VIREILLETULOAIKA

31.1.2019

ALUEEN TOIMINTAHISTORIA JA TULEVA KÄYTTÖTARKOITUS

Alueen pohjaveden pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa teollisen toiminnan yhteydessä. Kohde on entinen teollisuusalue, jolla on ollut toimintaa vuodesta 1936 lähtien, jolloin alueelle on perustettu lentokonetehdas. Myöhemmin alueella on toiminut monipuolista konepaja- ja kokoonpanoteollisuutta. Teollisen toiminnan yhteydessä alueella on käsitelty öljyjä, metallien puhdistus- ja pinnoituskemikaaleja, maaleja sekä metallin työstämisessä käytettäviä kemikaaleja. Kohteessa on ollut myös polttoaineiden varastointia ja jakelua sekä lämmityspolttoöljyn varastointia.

Kohde on nykyisessä asemakaavassa osoitettu pääosin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Kaavan mukainen rakentaminen on aloitettu alueen kaakkoisosassa syyskuussa 2015.

MAKSU 1815 €

Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva alue on kaavassa osoitettu palvelurakennusten kortteli-alueeksi ja alueen etelä-, länsi- sekä pohjoisreunassa olevat alueet puistoksi ja rantapuistoksi (VP ja VP-2).

Alueen luoteisosan kortteli 1903 on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-3).

MAA- JA KALLIOPERÄTIEDOT

Alueen maanpinta on suurelta osin tasolla +82,0…+83,0 (N2000) laskien etelään kohti puistoaluetta ja pohjoiseen kohti Pyhäjärveä. Pinnoitetuilla alueilla sorasta tai murskeesta tehdyt rakennekerrokset ovat olleet noin 1-3 metrin paksuiset. Kunnostetuilla alueilla korttelialueiden täyttöihin on käytetty pääosin silttimoreenia. Katu- ja puistoalueiden täyttöihin on käytetty myös betoni- ja tiilimursketta. Lisäksi alueen länsiosassa, Pereentien liittymästä kohti koillista (ns. M-alue), on käytetty puistoalueen pintamaan rakenne- kerroksissa betonia, tiiltä ja asfalttia ympäristöluvan PIR-2006-Y-158-111 mukaisesti.

Täyttökerrosten alapuolella on monin paikoin 2-5 m savista silttiä ja sen alapuolella soramoreenia ennen peruskalliota. Savinen silttikerros on ohuimmillaan alueen pohjoisosassa ja paksuimmillaan alueen eteläosassa.

Kallionpinta on havaittu korkeimmillaan tasolla + 84,42 (N2000) alueen pohjoisosissa, missä avokallio kohoaa yleisesti 1-2 m viereisen asfalttikentän yläpuolelle ja syvimmillään 19,90 m maanpinnasta (pohjavesiputki PVP3, taso + 58,30, N2000, kallio varmistettu).

POHJA- JA PINTAVESITIEDOT

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella ole pohjaveden talousvesikäyttöä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Pyhäjärven vastarannal- la, noin 3,5 km etäisyydellä (Epilänharju-Villilä, 1-luokka, 0483702). Pohja- veden pinta on alueella keskimäärin tasolla + 78 ja korkeimmillaan korttelin 1906 (entisen kantatehtaan) alueella, jossa pohjaveden pinta on keskimäärin tasolla +78,5…+79. Pohjavesitutkimusten ja kairauksista saatujen kalliopinta- tietojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on kohti lounasta/länttä eli lähimpiä pintavesiä, Härmälänojaa ja Pyhäjärveä kohti.

ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET JA KUNNOSTUKSET

Alueella on tehty vuosina 2013-2017 maaperän kunnostustoimenpiteitä, joiden yhteydessä alueelta on poistettu massanvaihdolla yli 200 000 tonnia eri tasoisesti pilaantuneita maa-aineksia. Maaperän kunnostus on tehty pääosin pohjaveden pinnan tasoon asti. Haitta-aineiden kokonaismäärät maaperässä ja pohjavedessä ovat laskeneet alueella tehtyjen massan- vaihtojen ja niiden yhteydessä tehtyjen kunnostuskaivantojen veden käsitte- lyjen yhteydessä. Alueen pohjavettä on puhdistettu kolmessa pilottihank- keessa elokuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana Pirkanmaan ELY- keskuksen päätöksen (annettu 12.8.2016) mukaisesti.

Tutkimusten perusteella alueella on kaksi kloorattujen yhdisteiden päästö- lähdekeskittymää; yksi entisen kantatehtaan (kortteli 1906) lounaiskulmassa ja toinen entisen hissitehtaan alueella (korttelien 1904-1905 pohjoispuolella).

Molempien päästölähteiden kohdalta on poistettu pilaantuneita maa-aineksia hieman pohjaveden pinnan alapuolelle (noin tasolle + 77).

Liuottimien kulkeutumista alueen päästölähteiltä on tutkittu alueelle ja sen ympäristöön asennetuista kymmenistä pohjaveden ja huokosilman tarkkailupisteistä vuodesta 2014 lähtien. Tarkkailupisteiden määrä on vaihdellut vuosien kuluessa riippuen alueella tehdyistä maankaivu- ja siirtotöistä. Pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen laatimisaikaan pohjavesiputkia tai -kaivoja on ollut 60 kpl ja huokosilmaputkia 32 kpl.

Pohjavesiputkia on asennettu eri pohjavesikerroksiin ja erilaisiin maaperä- olosuhteisiin.

Alueen pohjavesi on pääosin hapetonta ja lievästi pelkistävää. Veden pH on neutraali tai hieman hapan. Rautapitoisuudet ovat korkeahkoja (2-9 mg/l).

Veden raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä.

Alueen pohjavedessä on tutkimuksissa todettu laajalti kohonneita haitta- ainepitoisuuksia, erityisesti kloorattuja yhdisteitä. Alueen maaperään on kulkeutunut aikoinaan tetrakloorieteeniä (PCE), joka on hajonnut hiljalleen vuosien kuluessa trikloorieteeniksi (TCE) ja siitä edelleen dikloorieteeniksi (DCE) ja vinyylikloridiksi (VC). Tutkimusalueen pohjavedessä on todettu suurimpina pitoisuuksina vinyylikloridia ja 1,2-dikloorieteeneitä. Vinyylikloridin pitoisuus on ollut korkeimmillaan 1 900 µg/l (PVP2A, 11.4.2016, passiivi- näyte). Havaintoputkesta PVP2A otetussa näytteessä on todettu myös korkeita 1,2-dikloorieteenipitoisuuksia (344 µg/l, 11.4.2016, passiivinäyte).

Kyseisissä näytteissä tri- ja tetrakloorieteenien pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajojen. Korkeimmat 1,2-dikloorieteenien pitoisuudet ovat olleet putkissa PVP20 (pohja: 887 µg/lm 3.7.2015) sekä PVP10A (pohja: 847 µg/l, 21.4.2016). Korkeimmat trikloorieteenipitoisuudet on todettu seuraavissa pohjavesiputkissa: PVP37 (3300 µg/l, 2018), PVP66 (1100 µg/l, 2018), PVP17 (200 µg/l, 2018) ja PVP67 (94 µg/l, 2018). Korkeimmat tetrakloorieteenipitoisuudet on mitattu putkista PVP61B (3200 µg/l, 2017) ja PVP19 (330 µg/l, 2015). Pohjavedessä on todettu myös vinyylikloridin hajoamistuotteita (etaani, eteeni), mikä osoittaa, että vinyylikloridin biologista hajoamista tapahtuu kohteessa.

Kloorattujen liuottimien lisäksi pohjavedessä on todettu bentseeniä (< 0,1-19 µg/l) ja öljyhiilivetyjen bensiinijakeita (C₅-C₁₀: <0,5˗380 µg/l) sekä raskaampia öljyhiilivetyjä (C₁₀˗C₄₀: < 40-330 µg/l). Korkeimmat pitoisuudet on havaittu putkessa PVP19.

Alueella on tehty lisätutkimuksia syksyllä 2018, jolloin on asennettu mm. viisi uutta havaintoputkea, tutkittu vedenjohtavuuksia sekä tehty veden laadun in situ -mittauksia kerroksittain 25 putkessa (lämpötila, happi, redox, pH ja sähkönjohtavuus). Lisätutkimuksissa todettu suurin vinyylikloridipitoisuus on

ollut 650 µg/l (PVP2B). Dikloorieteenien maksimipitoisuudet ovat olleet luokkaa 700 µg/l kohteen itäosassa. Entisen hissitehtaan alueella todetut trikloorieteenipitoisuudet ovat olleet luokkaa 50˗100 µg/l ja suurimmat tetraklooripitoisuudet luokkaa 70 µg/l.

Kohonneita CVOC-pitoisuuksia pohjavedessä on havaittu 10,8 ha alueella.

Lisätutkimusten perusteella vinyylikloridin suurimmat ainemäärät esiintyvät entisen kantatehtaan lounaisnurkassa. Dikloorieteenien pitoisuusvaihtelut noudattavat melko hyvin vinyylikloridin alueellista pitoisuusjakaumaa, mutta suurimmat ainemäärät painottuvat entisen kantatehtaan itäosaan. Tri- ja tetrakloorieteenejä on todettu suurimmat ainemäärät kohteen luoteisosissa, entisen hissitehtaan alueella ja sen pohjoispuolella. Tutkimusalueen pohjavedessä esiintyvien kloorattujen liuottimien (PCE, TCE, DCE ja VC) kokonaismassaksi on arvioitu 32-87 kg riippuen laskennassa käytetyistä lähtötiedoista.

KOHDEKOHTAINEN RISKITARKASTELU Terveysriskien arviointi

Pohjavedessä ja maaperän huokosilmassa todettujen haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamia riskejä on arvioitu kohdekohtaisen riskitarkastelun avulla. Kohteessa on todettu kohonneina pitoisuuksina haihtuvia yhdisteitä ja merkittävimmäksi teoreettiseksi riskiksi on tunnistettu haitta-aineiden kulkeutuminen haihtumalla rakennusten sisäilmaan ja asukkaiden altistuminen niille hengittämisen kautta (kuva 1).

Kuva 1. Käsitteellinen malli kohteen olosuhteista ja merkityksellisistä kulkeutumis- ja altistusreiteistä.

Riskinarvioinnissa on määritelty laskennalliset haitattomat pitoisuudet huokosilmassa pohjaveden pinnan tasolla (HI1), asuintilan alapuolella (HI2), kellarin alapuolella (HI3) ja pysäköintitilan alapuolella (HI4) ja pohjaveden pintakerroksessa (PV1). S = vesiliukoisuus, H’= Henryn lain vakio (jakautumiskerroin veden ja ilman välillä), Q = vuotoilman määrä, Ka = kallio, Mr = moreeni, Sa = savi. Sinisellä viivalla on esitetty pohjaveden pinta. Lähde: riskinarvio, pohjavesi ja huokos- ja sisäilma

Kriittisinä haitta-aineina riskinarviossa on tarkasteltu bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä, ksyleenejä, trimetyylibentseenejä, vinyylikloridia sekä di-, tri- ja tetrakloorieteenejä.

Riskinarvioinnin lähtökohtana on ollut, että haitta-aineiden pitoisuudet asuin- tilojen sisäilmassa eivät saa ylittää säännöllisen pitkäaikaisaltistuksen perusteella määriteltyjä haitattomia pitoisuuksia (TCA), eivätkä pitoisuudet muiden tilojen (esimerkiksi pysäköintitilat ja kellarit) sisäilmassa rakentamisohjeistusten mukaisia pitoisuuksia (HTP8h/10).

Riskinarviossa on laskennallisesti määritetty maaperän huokosilman ja pohjaveden pintakerroksen haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa myös pitoisuudet sisäilmassa pysyvät kohteen olosuhteissa haitattomalla tasolla.

Laskennallinen tarkastelu on toteutettu käyttäen ympäristöhallinnon ohjeita arvioitaessa haitta-aineiden kulkeutumista pohjavedestä ja rakennusten alapuolisesta maaperän huokosilmasta sisäilmaan. Tarvittaessa lasku- kaavoja on täydennetty hollantilaisen RIVM:n ja yhdysvaltalaisen US EPA:n ohjeita apuna käyttäen. Laskennalliset haitattomat pitoisuudet huokos- ilmassa ja pohjavedessä on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. Laskennalliset haitattomat pitoisuudet asuintilojen alapuolella huokosilmassa ja pohjaveden pintakerroksessa.

Kohteen huokosilmassa maaperän kunnostusten jälkeen todetut haitta- ainepitoisuudet ovat useimpien tarkasteltujen haitta-aineiden osalta useita kertaluokkia terveysriskin kannalta haitallisia pitoisuuksia pienempiä. Pohja- vedessä on hetkellisesti todettu laskennalliset terveydelle haitattomat tasot ylittäviä pitoisuuksia vinyylikloridia ja dikloorieteenejä. Riskinarvioinnin mukaan on mahdollista, että vinyylikloridin ja dikloorieteenien pitoisuudet voivat pohjavedessä ja huokosilmassa vielä väliaikaisesti kasvaa johtuen syvällä maaperässä sekä pohjavedessä olevien lähtöaineiden hajoamisesta, mutta pitkällä aikavälillä pitoisuustasot ovat riskinarvioinnin mukaan kuitenkin haitattomalla tasolla, eikä terveyshaittaa alueen käyttäjille arvioida olevan.

Ekologiset riskit

Pohjavedessä havaituista haitta-aineista osa on haitallisia myös vesieliöille, minkä vuoksi on tarkasteltu erikseen haitta-aineista aiheutuva kuormitus

HI1

Haitaton pitoisuus huokosilmassa maantasossa (0 m)

HI2

Haitaton pitoisuus huokosilmassa kolmen

metrin syvyydessä

PV1

Haitaton pitoisuus pohjaveden pintakerroksessa

µg/m³ µg/m³ µg/l

Bentseeni 1 500 33 000 210

Tolueeni 390 000 9 500 000 50 000

Etyylibentseeni 730 000 16 000 000 62 000

Ksyleenit 860 000 20 000 000 120 000

Trimetyylibentseenit 180 000 2 400 000 9 100

Tetrakloorieteeni 240 000 5 700 000 6 100

Trikloorieteeni 21 000 480 000 1 700

Dikloorieteenit 26 000 540 000 660

Vinyylikloridi 1 800 38 000 61

Pyhäjärveen. Rantavyöhykkeellä (< 50 m etäisyydellä vesistöstä) vesieliös- tön kannalta haitattomat tasot ylittävinä pitoisuuksina on hetkellisesti todettu vinyylikloridia ja dikloorieteenejä. Reitti, jota pitkin haitta-aineet todennä- köisesti kulkeutuvat Pyhäjärveen, on kapea. Huomioiden valuma-alueen laajuus ja haitta-aineiden hidas kulkeutuminen on ekologisten riskien kan- nalta haitattomina pohjaveden haitta-ainepitoisuuksina rantavyöhykkeellä käytetty arvoja, jotka ovat 2 x pintavesien vertailuarvot. Haitattomat pitoi- suudet on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Pohjavedessä todetut enimmäispitoisuudet, niiden vertailu pintavesien yleisiin vertailuarvoihin [µg/l] sekä ekologisten riskien kannalta haitattomat pitoisuudet pohjavedessä.

Todettu enimmäispitoisuus

pohjavedessä rantavyöhykkeellä

(<50 m)

Todettu enimmäispitoisuus

pintavesissä

Sisämaan pintaveden vertailuarvo (*

Haitaton pitoisuus pohjavedessä

(eko)

Bentseeni 2,0 < 0,10 10 20

Tolueeni 1,0 < 1,0 74 148

Etyylibentseeni <mr < 0,50 100 200

Ksyleenit 1,0 < 0,50 8,6 17,2

Trimetyylibentseenit - < 0,50 120 240

Tetrakloorieteeni 6,0 < 0,20 10 20

Trikloorieteeni 13 < 0,20 115 230

Dikloorieteenit 2 022(** 0,20 74 148

Vinyylikloridi 600(** 0,20 77 154

(* YM2014, vinyylikloridi ja trimetyylibentseenit: ECHA, PNEC aqua (freshwater)

(** Mitattu pohjaveden kunnostuspilotin aikana (PVP50)

Kulkeutuessaan pohjaveden mukana kohti Pyhäjärveä ja purkautuessaan siihen haitta-ainepitoisuudet laimenevat. Määriteltyjen haitattomien pitoisuuk- sien ylitykset pohjavedessä rantavyöhykkeellä ovat olleet lyhytaikaisia ja tapahtuneet pohjaveden kunnostuspilotin aikana. Pilaantuneisuus alueella on vanhaa ja vesieliöstö on todennäköisesti sopeutunut olosuhteisiin. Merkityk- sellistä kuormitusta pintavesistöön ei arvioinnin mukaan tapahdu, eikä pohja- veden kunnostustoimenpiteille ekologisten riskien vuoksi arvioida olevan tarvetta.

PUHDISTUSTARVE

Kohteen pohjavedellä ei arvioida olevan välitöntä riskiperusteista puhdistus- tarvetta. On kuitenkin arvioitu tarpeelliseksi määritellä riskinhallintatoimen- piteet kohteessa todettujen haitta-aineiden hajoamisnopeuksiin, pohjaveden

haitta-aineiden pitoisuusvaihteluihin ja kulkeutumiseen liittyvien epävarmuuk- sien vuoksi.

POHJAVEDEN PUHDISTUKSEN TAVOITTEET JA PUHDISTUSMENETELMÄT Yleiset tavoitteet

Puhdistuksen tavoitteena on poistaa pohjavedestä korkeimmat haitta- ainepitoisuudet ja samalla vähentää haitta-aineiden kokonaismäärää. Koska vinyylikloridi voi teoriassa aiheuttaa suurimman terveysriskin, puhdistuksen tavoitteena on erityisesti vinyylikloridin määrän alentaminen pitkällä aika- välillä.

Pohjaveden puhdistuksen päätavoitteina ovat:

1. Pohjavedessä olevan haitta-ainemassan vähentäminen kohdistamalla puhdistustoimenpiteet korkeimpien pitoisuuksien alueille (puhdistusalueet 1- 3),

2. Rajoittaa haitta-aineiden kulkeutuminen tulevien rakennusten alapuoli- selle alueelle sekä

3. Jäännösriskin hallinta kiinteistöjen rakennusteknisillä ratkaisuilla (pohja- veteen ja huokosilmaan kunnostuksen jälkeen jääville haitta-aineille altistumisen estäminen)

Puhdistusalueet ja aluekohtaiset puhdistustavoitteet

Puhdistusalue 1 sijaitsee entisen hissitehtaan alueella (1500-2000 m²), jossa pohjavedessä esiintyy pääasiassa tetra- ja trikloorieteenejä. Puhdistusalueen pohjavesikerros on paksuudeltaan noin neljä metriä ja vedenjohtavuus on 5-40 m/d. Alueen puhdistustavoitteena on tetra- ja trikloorieteenipitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana.

Puhdistusmenetelmänä alueella käytetään abioottista hajotusta nollaraudalla sekä anaerobista reduktiivista dehalogenaatiota. Nollarauta mahdollistaa tetra- ja trikloorieteenien nopean hajoamisen ja biologinen dehalogenaatio dikloorieteenien ja vinyylikloridin nopean hajoamisen. Puhdistus toteutetaan syöttämällä maaperään injektioseoksena yhdistelmä nopeita ja hitaita hiilen- luovuttajia (elektroninluovuttajia). Lisäksi syötetään nollarautaa liuoksena sekä mahdollisesti ravinteita ja mikrobeja.

Puhdistusalue 2 sijaitsee entisen kantatehtaan lounaisosassa ja alueen koko on noin 8 000-12 000 m². Alueen pohjavedessä esiintyy pääosin vinyyliklo- ridia ja dikloorieteenejä. Puhdistustavoitteena alueella on dikloorieteenien pitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana ja vinyylikloridi- pitoisuuden hallittu muuttuminen. Alueen pohjavesikerros on paksuudeltaan noin 13 m ja vedenjohtavuus on alle 10 m/d. Puhdistusmenetelmänä on anaerobinen reduktiivinen dehalogenaatio.

Puhdistusalue 3 sijaitsee entisen kantatehtaan koillis-/itäosassa.

Puhdistusalueen koko on 5000-8000 m² ja pääasiallinen haitta-aine alueen pohjavedessä on dikloorieteeni. Puhdistusalueen pohjavesikerros on paksuudeltaan noin kuusi metriä ja vedenjohtavuus 2-10 m/d. Puhdistus- tavoitteena alueella on dikloorieteenien pitoisuuden laskeva trendi kolmen vuoden aikana sekä vinyylikloridipitoisuuksien hallittu muuttuminen.

Pohjaveden puhdistusmenetelmänä alueella on anaerobinen reduktiivinen dehalogenaatio.

Puhdistuksen ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy

Puhdistustyöstä laaditaan ennen töiden aloittamista erillinen in situ - puhdistustöiden työturvallisuusasiakirja sekä työturvallisuus- ja laatu- suunnitelma. Työ suunnitellaan ja toteutetaan niin, etteivät puhdistuksen yhteydessä maaperään injektoidut yhdisteet työn aikana kulkeudu valittujen puhdistusalueiden ulkopuolelle eikä alueen ympäristön laatu tästä syystä heikkene.

Puhdistukseen liittyvästä injektointityöstä voi aiheutua meluhaittaa tutki- musten sekä puhdistustöiden seurauksena. Melua aiheuttavissa työvaiheissa noudatetaan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.

Puhdistustyöstä aiheutuvat merkittävimmät jätteet syntyvät käytettävien injektointiseosten varastointisäiliöistä. Jätteet käsitellään ja hävitetään asian- mukaisesti.

Puhdistusta valvoo siihen nimetty ympäristötekninen valvoja. Alueella jatketaan pohjaveden, huokosilman ja sisäilman laadun seurantaa koko puhdistuksen ajan. Pohjavesi- ja huokosilmamittauspisteitä lisätään erilaisiin täyttö- ja maaperäolosuhteisiin, kun alueen puhdistamiseen liittyvät injektoinnit saadaan tehtyä ja niiden vaikutusalueet täsmentyvät. Mittaukset ajoitetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti eri vuodenaikoihin. Tarkkailu- suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

Ympäristötekninen valvoja ja/tai urakoitsija pitävät puhdistustöiden aikana kirjaa injektoitavien materiaalien määrästä, injektoitavan alueen pohjaveden laadusta, ympäröivän alueen pohjaveden laadusta ja laatumuutoksista, pinnankorkeuksista, mahdollisista virtaamamuutoksista, Pyhäjärven veden- laadun kehityksestä sekä huokos- ja sisäilman pitoisuuksista. Pitoisuus- ja haitta-aineiden kokonaismäärien muutokset raportoidaan vuosittain. Ensim- mäinen raportointi tehdään 14 kuukauden kuluttua injektoinnin valmis- tumisesta.

Puhdistustyön päätyttyä työstä laaditaan yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristö- ja terveys- viranomaisille sekä puhdistuksesta vastaavalle ja alueen pääkehittäjälle.

Puhdistustyön aloittamisaika ilmoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, naapurustolle ja asianosaisille vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista.

Puhdistustyö on tarkoitus aloittaa keväällä 2019 ja työn arvioidaan kestävän kevääseen 2022 asti.

TARKKAILU- JA VARAUTUMISSUUNNITELMAT Tarkkailusuunnitelma

Ilmoituksen liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa on esitetty pääpiirteet alueen huokosilman ja pohjaveden sekä vanhan hallintorakennuksen sisä- ilman ja Pyhäjärven kemiallisen laadun tarkkailusta vuonna 2019.

Tarkkailusuunnitelmaa on tarkoitus tarkentaa tarkkailupisteiden sijainti- tiedoilla, näytteenottotekniikoiden kuvauksilla ja mahdollisesti myös analy- soitavien parametrien osalta yksityiskohtaisemmassa suunnitelmassa, joka laaditaan huhtikuun jälkeen, kun pohjaveden puhdistamisen urakoitsija on valittu. Jatkossa tarkkailusuunnitelmaa päivitetään vuosittain tai tarvit-taessa useammin pohjaveden puhdistamisen ja rakentamisen etenemisen mukaan.

Toimenpiderajat

Tarkkailusuunnitelmassa esitetään toimenpiderajat huokosilman ja raken- nusten sisäilman BTEX-yhdisteille ja klooratuille yhdisteille. Huokosilman osalta toimenpiderajat on määritetty käyttäen samaa laskentatapaa kuin alueen riskinarvioinnissa. Toimenpiderajat on asetettu kolmen metrin syvyy- dessä olevan huokosilman haitta-ainepitoisuuksille (TPR I) ja maanpinta- kerroksen huokosilman haitta-ainepitoisuuksille (TPR II). Rakennusten sisäilman osalta toimenpiderajaksi (TPR III) esitetään hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia (TCA-arvot). Toimenpiderajat on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Toimenpiderajat huokos- ja sisäilmassa

Toimenpiderajat TPR I

Huokosilma / Syvä (3 m)

TPR II Huokosilma / Maan pintakerros

TPR III Sisäilma (TCA-arvo)

µg/m³ µg/m³ µg/m³

Bentseeni 33 000 1 500 1,7

Tolueeni 9 500 000 390 000 400

Etyylibentseeni 16 000 000 730 000 770

Ksyleenit 20 000 000 860 000 870

Tetrakloorieteeni 5 700 000 240 000 250

Trikloorieteeni 480 000 21 000 23

Dikloorieteenit 540 000 26 000 30

Vinyylikloridi 38 000 1 800 2,0

Tarkkailun toteutus

Vuoden 2019 aikana tarkkailunäytteitä otetaan noin 2-3 kertaa vuodessa:

maalis-huhtikuussa, heinä-elokuussa ja marras-joulukuussa. Tarkkailutiheys vuoden 2019 jälkeen määritellään yksityiskohtaisemmassa tarkkailusuunni- telmassa. Tarkkailusuunnitelmassa esitetään, ettei uudisrakennuksien sisä- ilmaa tai rakennusten alaista huokosilmaa olisi lähtökohtaisesti tarpeen tark- kailla alueilla, joilla alimmissa kerroksissa ei sijaitse asuin- tai liikehuo- neistoja. Kaikissa rakennuksissa kuitenkin varataan mahdollisuus näytteen- otolle ja tapauskohtaisesti voidaan arvioida tarve näytteenotolle myös sellaisissa rakennuksissa, joissa alimpien kerrosten tilat ovat muussa kuin asuin- tai liiketilakäytössä.

Pintavesikuormitusta seurataan kahdesta pisteestä Pyhäjärvessä noin kolmen metrin etäisyydellä rannasta. Pintavesinäytteet otetaan normaalien tarkkailukierrosten yhteydessä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa klooratut liuottimet ja BTEX-yhdisteet.

Pohjavesitarkkailua varten näytepisteet valitaan siten, että tarkkailulla pystytään seuraamaan pohjaveden puhdistuksen vaikutusta pitoisuustasojen kehitykseen eniten haitta-aineita sisältävällä alueelle ja mahdollista kulkeutumista laajemmalle alueelle. Pohjavesinäytteitä otetaan pohjaveden eri kerroksista ja niistä analysoidaan laboratoriossa klooratut liuottimet ja BTEX-yhdisteet.

Huokosilmanäytteet otetaan aluksi alueelle asennetuista havaintoputkista.

Rakentamisen edetessä tarkkailupisteitä sijoitetaan mahdollisesti rakennus- ten tuulettuviin alapohjiin tai radonputkistoihin. Rakennuskohtainen mittaus- tarve määritetään pitkäaikaisen tarkkailun tulosten perusteella.

Huokosilman toimenpiderajoja sovelletaan seuraavasti:

- Mikäli haitta-aineiden pitoisuudet huokosilmassa alittavat esitetyt toimen- piderajat, tarkkailua jatketaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

- Mikäli jonkin tarkkailtavan haitta-aineen pitoisuus ylittää toimenpiderajan, otetaan kahdet uusintanäytteet kuukauden välein. Uusintanäytteet ote- taan siitä havaintoputkesta, jossa ylitys on todettu sekä kolmesta lähellä sijaitsevasta putkesta.

- Jos syvemmässä maakerroksessa huokosilman toimenpideraja (TPR I) ylittyy kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa, otetaan tihennetysti näytteet myös pohjavedestä ja maaperän pintakerroksen huokosilmasta.

- Mikäli maaperän pintakerroksen huokosilman toimenpideraja (TPR II) ylittyy kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa, otetaan tihennetysti näytteet myös pohjavedestä ja syvemmän maakerroksen huokosilmasta.

Jos alueella on jo asuinkäytössä olevia maanvastaisia rakennuksia, myös sisäilman haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ylityshavainnon lähinnä olevan maanvastaisen rakennuksen alimman kerroksen tilasta.

- Mikäli osa näytteenottotuloksista on yli ja osa alle toimenpiderajan, jatketaan näytteenottoa kuukauden välein, kunnes saadaan kolme peräkkäistä yhdenmukaista tulosta.

Sisäilman ja lattian alapuolisen ilman laadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi korttelissa 1908 sijaitsevan hallintorakennuksen maanvastaisissa tiloissa.

Näytepisteet sijaitsevat nykyisessä lämmönjakohuoneessa (SI2 ja HI2) ja entisessä puhelinkeskuksessa (SI3 ja HI3). Pisteistä otetaan seitsemän vuorokauden passiivinäytteet Tenax TA-putkiin ja vinyylikloridinäyte aktiivihiiliputkeen pumpattuna diffuusioajan päätyttyä. Keräimet asennetaan noin metrin korkeudelle. Lattian alapuoliset näytteet otetaan pohjalaatan tai puulattian läpi poratuista rei'istä.

Alueen tulevien rakennusten sisäilman laatua ei ole tarpeen tarkkailla, ellei matalissa huokosilmaputkissa tai rakennusten alapohjassa/radonputkistossa havaita toimenpiderajojen ylityksiä kolmessa peräkkäisessä näytteessä.

Sisäilmanäytteet otetaan edellä mainitussa tilanteessa maanvaraisten asuin- ja liiketilojen alimmista kerroksista. Kaikkiin rakennuksiin varataan mahdollisuus näytteenotolle ja tapauskohtaisesti voidaan arvioida tarve näytteenotolle myös sellaisissa rakennuksissa, joissa alimpien kerrosten tilat ovat muussa kuin asuin- ja liikekäytössä.

Sisäilman näytteenottopisteet määritetään tapauskohtaisesti. Näytteet otetaan alimmasta kerroksesta. Sisäilmanäytteenoton yhteydessä otetaan ns. nollanäyte ulkoilmasta. Näytteet otetaan pumppaamalla. Vinyylikloridi- näyte otetaan aktiivihiiliputkeen ja muut aineet Carbopack B-putkeen.

Näytteet otetaan analysoivan laboratorion suositusten mukaisiin näytteen- ottimiin soveltuvilla pumppaustehoilla ja menetelmillä siten, että määritysrajat ovat riittävän alhaiset.

Sisäilman toimenpiderajoiksi (TPR III) esitetään taulukon 3 mukaisia säännöllisessä pitkäaikaisaltistuksessa hyväksyttäviä enimmäispitoisuuksia (TCA-arvot). Toimenpiderajoja sovelletaan seuraavasti:

- Sisäilman haitta-ainepitoisuuden alittaessa toimenpiderajan ensimmäisellä näytteenottokerralla, otetaan vielä kahdet seurantanäytteet tihennetyn aikataulun mukaan pohjavesi- ja huokosilmanäytteenoton yhteydessä.

- Jos sisäilman haitta-ainepitoisuus alittaa toimenpiderajan kolmella peräkkäisellä näytteenottokerralla, rakennuksen sisäilman tarkkailu lopetetaan.

- Jos sisäilman haitta-ainepitoisuus ylittää toimenpiderajan, otetaan kahdet uusintanäytteet kuukauden välein.

Mikäli toimenpiderajat ylittyvät sisäilmassa kolmella peräkkäisellä mittaus- kerralla, toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

- Varmistetaan rakennuksen alapohjan tiiviys merkkiainekokein ja paine- eromittauksin.

- Tarvittaessa alapohjan läpiviennit tiivistetään ja

- Alapohjan alaisen tilan radonputkistoon asennetaan koneellinen tuuletus ja se käynnistetään.

Jos toimenpiderajat ylittyvät vielä edellä mainittujen korjaavien toimen- piteiden jälkeen kolmessa peräkkäisessä mittauksessa, suoritetaan seuraavat tehostetut korjaavat toimenpiteet:

- Rakennuksen lisätiivistykset (läpiviennit sekä pohjalaatan ja ulkoseinälinjan rakenneliittymä)

- Radonputkiston koneellisen tuuletuksen tehostaminen ja - Pohjaveden kunnostamisen tehostaminen

Tarkkailun tulokset raportoidaan Cargotec Finland Oy:lle, Skanska Talon- rakennus Oy:lle, Tampereen kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojelu- viranomaisille sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle kerran vuodessa.

Mikäli pohjaveden, huokosilman tai hallintorakennuksen sisäilman pitoi- suuksissa todetaan merkittäviä äkillisiä muutoksia, kuten nykyisten todettujen enimmäispitoisuuksien tai toimenpiderajojen ylittäviä pitoisuuksia, niistä ilmoitetaan viipymättä viranomaisille.

LAUSUNNON ANTAJAT

Pirkanmaan ELY-keskus on varannut Tampereen kaupungin ympäristön- suojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaisille mahdollisuuden esittää kantansa pilaantuneen pohjaveden puhdistamiseen 5.3.2019 mennessä. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimittanut kannanottonsa asiaan 4.3.2019 ja ne on huomioitu päätöksessä. Tampereen kaupungin terveyden- suojeluviranomainen ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen eivät ole toimittaneet kannanottojaan asiaan liittyen.

PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta Tampereen Härmälänrannassa sijaitsevien korttelien 1901-1908, katujen ja kaava-alueen läntisen ja pohjoisen puiston alueilla sekä Pirkkalassa, kiinteistöllä 604-412-1-319 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Pohjaveden yleinen puhdistustavoite

1. Pohjavettä tulee puhdistaa vähintään kolmen vuoden ajan liitteen 1 mukaisilla osa-alueilla 1, 2 ja 3. Kunnostustavoitteena on

pohjaveden tetra-, tri- ja dikloorieteenien sekä vinyylikloridin kokonaismäärän vähentäminen.

Alueelliset puhdistustavoitteet

2. Alueella 1 pohjaveden puhdistustavoitteena on määräyksen 1 lisäksi tetra- ja trikloorieteenien pitoisuuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana.

3. Alueilla 2 ja 3 kunnostustavoitteena on lisäksi dikloorieteenien pitoi- suuksien laskeva trendi kolmen vuoden aikana sekä vinyylikloridi- pitoisuuden hallittu muuttuminen.

Puhdistusmenetelmät

4. Pohjaveden puhdistaminen tulee toteuttaa pohjaveden puhdistus- suunnitelmassa esitetyillä menetelmillä. Mikäli halutaan esittää vaihtoehtoisia menetelmiä, tulee ne hyväksyttää Pirkanmaan ELY- keskuksella hyvissä ajoin ennen kyseisten menetelmien käyttöön- ottoa.

5. Pohjaveden puhdistamiseen käytettävien menetelmien osalta on huomioitava se, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä pohjaveden lisäpilaantumista. Toiminnasta ei myöskään saa aiheutua muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Pohjaveden puhdistamisen aikana maaperään syötettävät ravinteet, mikrobit tai katalyytit eivät saa aiheuttaa pohjaveden lisä- pilaantumista. Käytettävistä materiaaleista ja niiden määristä on pidettävä kirjaa ja ko. tiedot on pyydettäessä toimitettava Pirkan- maan ELY-keskukselle kunnostuksen aikana.

Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

6. Pohjaveden puhdistamisen aikana muodostuvat jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä.

Puhdistuksen valvonta

7. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvon- nasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristön- suojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajille.

Tarkkailu

8. Ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista tulee toimittaa yksityiskohtaisempi tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi Pirkan-

maan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä vähintään tarkkailupisteiden sijainnit, näytteenotto- tekniikat, näytteenottotiheys sekä näytteenottoparametrit.

9. Ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista tulee puhdistus- alueiden pohjaveden ja maaperän huokosilman haitta-aineiden pitoisuustasot sekä pohjaveden pinnantasot selvittää näytteenoton avulla. Näytteet on otettava määräyksessä 8 määrätyn tarkkailu- suunnitelman mukaisista havaintoputkista.

10.Vuonna 2019 on otettava pintavesi-, pohjavesi- ja huokosilma- näytteet pilaantuneen pohjaveden puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, kunnes Pirkanmaan ELY-keskus on hyväksynyt määräyksen 8. mukaisen tarkkailusuunnitelman ja sen mukaisen tarkkailun.

11.Pohjaveden puhdistamisen aikana puhdistusalueen 1 pohjavedestä otettavista näytteistä on analysoitava vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenit, vinyylikloridi sekä etaani ja eteeni, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, trimetyylibentseenit, TOC, DOC, nitraattityppi, fosfori, sulfaatti, kloridi, liukoinen rauta ja mangaani, liuennut happi, pH, redox-potentiaali sekä sähkönjohtavuus, käytetty pelkistin sekä metallit.

12.Pohjaveden puhdistusalueiden 2 ja 3 pohjavedestä on puolestaan analysoitava vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenit, vinyylikloridi sekä etaani ja eteeni, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, trimetyylibentseenit, TOC, DOC, nitraattityppi, fosfori, sulfaatti, kloridi, liukoinen rauta ja mangaani, liuennut happi, pH, redox- potentiaali sekä sähkönjohtavuus.

13.Huokosilmanäytteistä on analysoitava vähintään tetra-, tri- ja dikloo- rieteenien, vinyylikloridin ja bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja trimetyylibentseenien pitoisuudet.

14.Pintavesinäytteistä tulee analysoida tetra-, tri- ja dikloorieteenit, vinyylikloridi sekä bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, trimetyylibentseenit.

15.Näytteenotot ja analysoinnit tulee tehdä CEN-, ISO-, SFS- tai sitä vastaavan kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Tuloksia raportoitaessa on esitettävä myös käytetyt menetelmät ja menetelmien mittausepävarmuus.

16.Mikäli pohjaveden, huokosilman tai sisäilman pitoisuuksista todetaan merkittäviä äkillisiä muutoksia, kuten määräysten 17 ja 21 mukaisten toimenpiderajojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on niistä ilmoitettava viipymättä Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojelu- viranomaisille. Lisäksi äkillisistä muutoksista on ilmoitettava Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli muutok- set havaitaan lähellä Pirkkalan kunnan rajaa.

17.Mikäli rakentamisen vuoksi osaa näytepisteistä tai havaintoputkista ei voida enää käyttää tarkkailussa, on ko. näytepisteiden ja havaintoputkien läheisyyteen osoitettava uudet näytteenottopisteet tai asennettava uudet havaintoputket, jos Pirkanmaan ELY-keskus näkee kyseisten alueiden tarkkailun edelleen tarpeelliseksi.

18.Määräyksen 8 mukaista tarkkailusuunnitelmaa on päivitettävä tarvittaessa pohjaveden puhdistamisen ja rakentamisen edetessä.

Päivitetty suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristön- suojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Huokosilmatarkkailun toimenpiderajat

19. Huokosilman tarkkailussa tulee soveltaa taulukon 4 mukaisia toimenpiderajoja seuraavasti:

Taulukko 4. Toimenpiderajat huokosilmassa (TPR I ja TPR II)

Toimenpiderajat

TPR I Huokosilma / Syvä (3 m rakennuksen

lattian alapuolella)

TPR II Huokosilma / Rakennuksen laatan/alustatilan taso

µg/m³ µg/m³

Bentseeni 33 000 1 500

Tolueeni 9 500 000 390 000

Etyylibentseeni 16 000 000 730 000

Ksyleenit 20 000 000 860 000

Tetrakloorieteeni 5 700 000 240 000

Trikloorieteeni 480 000 21 000

Dikloorieteenit 540 000 26 000

Vinyylikloridi 38 000 1 800

Tarkkailua tulee jatkaa määräyksen 8 mukaisen tarkkailusuunni- telman mukaisesti, mikäli haitta-aineiden pitoisuudet huokosilmassa alittavat taulukon 4 mukaiset toimenpiderajat.

Jos jonkin tarkkailtavan haitta-aineen pitoisuus ylittää toimenpide- rajan, on tehtävä kaksi uusintanäytteenottoa kuukauden välein.

Uusintanäytteet on otettava siitä havaintoputkesta, mistä ylitys on todettu sekä kolmesta sen lähellä olevasta havaintoputkesta (noin 50 m säteellä).

Mikäli huokosilman haitta-ainepitoisuus kolmen metrin syvyydessä ylittää kolmessa peräkkäisessä näytteenotossa toimenpiderajan (TPR I), on pohjavedestä ja maanpintakerroksen huokosilmasta tai rakennusten alustilasta tai radonputkistosta otettava näytteet kuukauden välein.

Mikäli maanpintakerroksen huokosilmasta otetun näytteen haitta- ainepitoisuus ylittää toimenpiderajan (TPR II) kolmessa peräk- käisessä näytteenotossa, on otettava kuukauden välein näytteet pohjavedestä, syvemmästä huokosilmasta sekä sisäilmasta, jos alueella on maanvastaisia rakennuksia.

Mikäli osa näytteenottotuloksista on yli ja osa alle toimenpiderajan, tulee näytteenottoa jatkaa kuukauden välein, kunnes saadaan kolme peräkkäistä, yhdenmukaista tulosta.

Sisäilmanäytteenotto

20.Korttelissa 1908 sijaitsevan hallintorakennuksen sisäilman ja lattian alapuolisen ilman laadun tarkkailua tulee tehdä määräyksessä 8 edellytetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

21.Mikäli pintamaan huokosilmassa tai rakennusten alapohjan/

radonputkiston huokosilmanäytteenotossa todetaan toistuvasti toimenpiderajat (TPR II) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee ko.

alueen rakennusten sisäilman laatu varmistaa ottamalla sisä- ilmanäytteet rakennusten alimmista kerroksista. Lisäksi on otettava ns. nollanäyte ulkoilmasta.

22.Sisäilmanäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään tetra-, tri- ja dikloorieteenien sekä vinyylikloridin ja bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja trimetyylibentseenien pitoisuudet.

23.Määräysten 20 ja 21 mukaisten sisäilmanäytteenottojen tulokset tulee toimittaa viipymättä Tampereen kaupungin terveydensuojelu- viranomaiselle. Lisäksi tulokset tulee toimittaa tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen hyväksyy sisäilmamittauksia koskevat toimenpiderajat ja määrää sisäilmaa ja sen laatua koskevista mahdollisista jatko- ja varautumistoimen- piteistä. Mikäli sisäilmanäytteenoton tulosten perusteella on tarpeen määrätä pohjaveden kunnostamistoimenpiteiden keskeyttämisestä tai tehostamisesta, vastaa näistä Pirkanmaan ELY-keskus.

Varautuminen ja korjaavat toimenpiteet

24.Puhdistusalueiden ja niiden lähellä sijaitseviin uudisrakennuksiin tulee asentaa rakennuksen alapuolisen radon- tai tuuletusputkiston yhteyteen näytteenottopiste, josta on mahdollista mitata rakennuksen alaisen huokosilman haitta-ainepitoisuudet sekä putkiston ilmavirran määrä ja nopeus. Kaikki uudisrakennukset, jotka sijaitsevat alueella, jonka pohjavedessä on kohonneita pitoisuuksia hiilivetyjä, on varustettava siten, että radonputkiston koneellinen tuuletus on tarvittaessa mahdollista ottaa käyttöön.

Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

25.Poikkeuksellisista tilanteista, kuten merkittävästä pohjaveden haitta- ainepitoisuuksien kohoamisesta, haitta-aineiden leviämisestä kunnostusalueen ulkopuolelle tai muista pohjaveden puhdista- misessa tapahtuvista odottamattomista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajille.

Pohja-veden puhdistus on keskeytettävä, jos siitä aiheutuu odottamatonta haittaa tai vaaraa ympäristölle.

Tiedottaminen

26.Pohjaveden puhdistamisesta on tiedotettava kiinteistön raja- naapureita sekä lähimpiä asuinkiinteistöjen haltijoita ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista.

27.Pohjaveden puhdistamisen aloittamisesta, lopettamisesta ja jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan ELY- keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Pirkkalan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajille viimeistään viikkoa ennen pohjaveden puhdistamisen aloittamista.

Kirjanpito

28.Puhdistustyön aikana on pidettävä kirjaa injektoitavien materiaalien määrästä, injektoitavan alueen pohjaveden laadusta, ympäröivän alueen pohjaveden laadusta ja laatumuutoksista, pohjaveden pinnankorkeuksista, pohjaveden mahdollisista virtaaman suunnan tai nopeuden muutoksista, Pyhäjärven vedenlaadusta sekä huokosilman ja sisäilman pitoisuuksista.

Raportointi

29.Pohjaveden puhdistamisesta on laadittava vuosittain väliraportti, joka on toimitettava kiinteistön omistajille, Pirkanmaan ELY- keskukselle, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Pirkkalan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle kerran vuodessa.

Väliraportissa on esitettävä ainakin selvitys puhdistamisen etenemisestä, kuluneen ja aikaisempien vuosien tarkkailutulokset, johtopäätökset tuloksista sekä ehdotus tarkkailun jatko- toimenpiteistä.

30.Tarkkailussa mukana olevien pohjaveden havaintoputkien putkikortit on toimitettava kertaluonteisesti ja yhteenveto analyysituloksista havaintoputkittain kerran vuodessa Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Mikäli mahdollista, tiedot tulee toimittaa sähköisesti (siirtotiedosto vyh.dat -muodossa) osoitteeseen vesidata.pirkanmaa@ely- keskus.fi, josta ne liitetään ympäristöhallinnon sähköiseen pohjavesitietojärjestelmään (POVET).

31.Pohjaveden puhdistamisen päätyttyä on laadittava yhteenveto- raportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

- puhdistettujen alueiden tunnistetiedot,

- puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto- aika,

- kuvaus pohjaveden puhdistusmenetelmistä ja käytetyistä materiaaleista,

- tiedot alueen pohjaveden laadusta ja laatumuutoksista, pohjaveden pinnankorkeuksista, pohjaveden mahdollisista virtaa- man suunnan tai nopeuden muutoksista sekä Pyhäjärven vedenlaadusta.

- yhteenveto pohja- ja pintavesi-, huokosilma- ja sisäilma- näytteenoton tuloksista,

- kartta puhdistetuista alueista,

- tiedot puhdistamisen aikana mahdollisesti muodostuneista jätteistä ja niiden käsittelystä

- arvio kunnostuksen lopputuloksesta sekä siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä

- arvio tarkkailun jatkamisen tarpeesta.

32.Määräyksen 33 mukainen yhteenvetoraportti on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä tarkastettavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille, Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä puhdistusalueen maanomistajille.

33.Määräyksen 24 mukaiset varautumiseen liittyvät rakenteet tulee pitää kunnossa niin, että ne ovat tarvittaessa otettavissa käyttöön viipymättä.

Kunnostuksesta vastaavan tahon on varmistettava, että puhdistamisalueen maanomistajat, kiinteistön haltijat sekä alueen rakennusten kunnosta ja hoidosta vastaavat tahot ovat tietoisia pohjaveden kunnostamiseen liittyvistä tarkkailu- ja varautumis- velvoitteista. Kunkin em. tahon vastuut ja velvoitteet on kirjattava selkeästi ja yksiselitteisesti asiakirjoihin ja niitä koskeva asiakirja on toimitettava tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Määräykset 1-3. Riskinarvioinnin perusteella kohteen pohjavedellä ei ole välitöntä puhdistustarvetta. Pohjaveden haitta-aineiden hajoamisnopeuksiin, pitoisuusvaihteluihin ja kulkeutumiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi on tässä päätöksessä kuitenkin katsottu tarpeelliseksi pohjaveden puhdistaminen alueilla 1-3.

Kyseiset alueet käsittävät merkittävän osan (> 90 %) Härmälänrannan pohjavedessä todetusta haitta-ainemassasta.

Lisäksi alueet 1-3 sijaitsevat pohjaveden virtaussuunnassa siten, että haitta-aineiden poistaminen minimoi kulkeutumisriskin tulevien rakennusten alapuoliselle alueelle.

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyt pohjaveden kunnostustavoitteet, sillä ne on katsottu riittäviksi riskinarvioinnin perusteella. Päätöksessä vinyylikloridin hallitulla muutoksella tarkoitetaan sitä, että pohjaveden puhdistamisen aikana vinyylikloridin pitoisuudet voivat tilapäisesti nousta kunnostus- alueiden pohjavedessä huokosilmassa lähtöaineiden hajoamisen seurauksena, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteena on kuitenkin vinyylikloridipitoisuuksien laskeva trendi. Vinyylikloridipitoisuuksien kehitystä seurataan kunnostuksen aikana ja niihin voidaan tarvittaessa puuttua, mikäli pitoisuudet nousevat sellaisiksi, että niistä voisi aiheutua terveysriski alueen käyttäjille.

Määräys 4. Päätöksessä on hyväksytty pohjaveden puhdistus- menetelmiksi ilmoituksessa esitetyt menetelmät, sillä ne ovat

yleisesti käytössä olevia menetelmiä ja niiden on katsottu soveltuvan Härmälänrannan alueen pohjaveden puhdistamiseen.

Määräys 5. Pohjaveden puhdistamiseen käytettävien menetelmien osalta on edellytetty huomioimaan se, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä pohjaveden lisäpilaan- tumista, eikä muutakaan terveys- tai ympäristöhaittaa, sillä ympäristönsuojelulain (527/2014) 7 §:n mukaan toiminnanharjoit- tajalla on velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista.

Lisäksi ympäristönsuojelulain 16 § ja 17 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lisäpilaantumiseksi ei katsoa esimerkiksi pohjaveden puhdistamisen aikana mahdollisesti ilmenevää vinyylikloridipitoisuuksien nousua kunnostusalueilla, mikä johtuu pohjavedessä olevien lähtöaineiden hajoamisesta puhdistamisen aikana. Lisäpilaantumisella tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joiden seurauksena pohjaveteen joutuisi kunnostuksen aikana sellaisia haitta-aineita, joita alueen pohjavedessä ei ole aiemmin esiintynyt tai puhdistamisen seurauksena nykyiset todetut haitta-aineet leviäisivät sellaisille alueille, joilla niitä ei ole aiemmin esiintynyt.

Pohjaveden puhdistamisessa käytettävistä materiaaleista ja niiden määristä on edellytetty pitämään kirjaa ja pyydettäessä toimittamaan ne Pirkanmaan ELY-keskukselle. Kirjanpito on tarpeen pohjaveden puhdistamisen etenemisen ja vaikutusten seurannan vuoksi sekä mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten mini- moimiseksi.

Määräys 6. Jätelain 13 §:ssä edellytetään muun muassa, että jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Edellä mainitun vuoksi päätöksessä on edellytetty käsittelemään pohjaveden puhdistamisen aikana muo- dostuvat jätteet asianmukaisesti ja toimittamaan ne luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Määräys 7. Puhdistustyön valvonnasta vastaava valvoo puhdistuksen toteuttamista ja toimii valvontaviranomaisen yhdys- henkilönä. Vastuuhenkilön nimeäminen on tarpeen viranomais- valvonnan kannalta.

Määräys 8. Pohjaveden puhdistamissuunnitelmassa on esitetty yleisluonteinen suunnitelma puhdistamisen aikaisesta tarkkailusta ja esitetty, että suunnitelmaa päivitetään ennen puhdistamisen aloittamista. Päätöksessä on edellytetty laatimaan yksityis- kohtaisempi tarkkailusuunnitelma ja toimittamaan se tarkastet- tavaksi Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi muille

viranomaisille. Yksityiskohtainen suunnitelma on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että tarkkailu on riittävän kattava ja siinä on huomioitu kaikki puhdistamisen kannalta tarpeelliset tekijät.

Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on tarpeen myös viranomaisvalvonnan kannalta.

Määräys 9. Päätöksessä on edellytetty selvittämään pohjaveden puhdistusalueiden pohjaveden ja maaperän huokosilman haitta- aineiden pitoisuudet sekä pohjaveden pinnantasot näytteenoton avulla, jotta saadaan tietoa, missä tilassa alueet ovat ennen puhdistamisen aloittamista ja voidaan verrata puhdistamisen aikaisia ja puhdistuksen lopputilanteen tuloksia alkutilanteeseen.

Määräykset 10-14. Pohjaveden, pintaveden ja huokosilman haitta- ainepitoisuuksien ja pohjaveden ja pintaveden laadun tarkkailu ovat tarpeen pohjaveden puhdistamisen vaikutusten selvittämiseksi ja haitallisten ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemiseksi.

Tarkkailun avulla saadaan lisäksi tietoa in situ -kunnostuksen toimivuudesta.

Määräys 15. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi näytteenotto ja analysointi on tehtävä akkreditoiduin menetelmin.

Siltä osin, kun haitta-aineille ei ole olemassa standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä.

Määräys 16. Pohjavedessä, huokosilmassa ja sisäilmassa mahdollisesti todettavista merkittävistä, äkillisistä haitta-aineiden pitoisuusmuutoksista on edellytetty ilmoittamaan viipymättä valvovalle viranomaiselle ja muille viranomaisilla, jotta ne ovat tietoisia asiasta ja voivat tarvittaessa ryhtyä valvonnallisiin toimenpiteisiin ympäristö- ja/tai terveysriskin ehkäisemiseksi.

Määräys 17. Rakentamisen tai muun syyn vuoksi käytöstä poistuvat havaintoputket on edellytetty korvaamaan uusilla tai osoittamaan niiden läheisyydestä uudet putket tarkkailuun, jotta voidaan varmistua siitä, että tarkkailua tehdään alueella koko puhdistamisen ajan riittävän kattavalla alueella ja jotta puhdistamisen vaikutuksista saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa.

Määräys 18. Ajantasainen tarkkailusuunnitelma on tarpeen riittävän ja tarkoituksen mukaisen tarkkailun varmistamiseksi ja viran- omaisvalvonnan vuoksi.

Määräykset 19 ja 21. Päätöksessä on asetettu huokosilman haitta- ainepitoisuuksille toimenpiderajat (TPR I ja TPR II). Ne on määritetty pitkäaikaisaltistuksen perusteella.

Toimenpiderajat on asetettu terveysriskien ehkäisemiseksi. Mikäli tarkkailun aikana havaitaan haitta-ainepitoisuuksissa toimenpide- rajojen ylityksiä, on ryhdyttävä päätöksessä edellytettyihin toimenpiteisiin terveysriskin ehkäisemiseksi.

Määräykset 20, 22 ja 23. Sisäilman tarkkailua koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Niiden tarkoituksena on ehkäistä pohjaveden puhdistamiseen liittyviä terveysriskejä.

Tarkkailun avulla seurataan pohjaveden kunnostamisen etenemistä ja vaikutuksia, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä lisätoimenpiteisiin mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Edellä mainitut sisäilmatarkkailumääräykset eivät poissulje sitä, että terveydensuojeluviranomainen, joka on toimivaltainen viranomainen sisäilman laatua koskevissa asioissa, voi tarvittaessa antaa omiin tehtäviinsä liittyen muun sisältöisiä määräyksiä sisäilmasta tai sen tarkkailusta.

Määräys 20. Hallintorakennuksen sisäilman ja lattian alapuolisen ilman laadun tarkkailua on edellytetty tehtävän määräyksessä 8 edellytetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti, koska hallinto- rakennus sijaitsee pohjaveden puhdistusalueiden 2 ja 3 lähei- syydessä ja siten on mahdollista, että pohjaveden haitta-aineita voisi kulkeutua rakennuksen alle ja siitä edelleen rakennuksen alapuolisen maaperän huokosilmaan ja siitä sisäilmaan. Tarkkailun avulla voidaan seurata tilannetta ja tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin terveysriskin ehkäisemiseksi.

Määräys 22. Päätöksessä on edellytetty analysoimaan sisäilmasta ne haihtuvat haitta-aineet, joita on todettu alueen pohjavedessä merkittävinä pitoisuuksina ja jotka voivat pitkäaikaisen altistuksen kautta aiheuttaa terveysriskin rakennusten käyttäjille.

Määräys 23. Päätöksessä on edellytetty, että sisäilmanäytteenoton tulokset toimitetaan hyväksyttäväksi Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, koska se on toimivaltainen viranomainen sisäilman laatua koskevissa asioissa.

Terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä tarkemmin sisäilmanäytteenotossa sovellettavista toimenpiderajoista sekä sisäilman laadun varmistamisesti tarvittavista jatko- ja varautumistoimenpiteistä. Mikäli sisäilman laadun varmistamiseksi on tarpeen määrätä pohjaveden puhdistamisen keskeyttämisestä tai tehostamisesta, vastaa siitä puolestaan Pirkanmaan ELY-keskus, joka on toimivaltainen viranomainen pohjaveden puhdistamista koskevissa asioissa.

Määräys 24. Päätöksessä on edellytetty asentamaan puhdistusalueilla ja niiden läheisyydessä sijaitsevien uudisraken- nusten alapuolisen radon- ja tuuletusputkiston yhteyteen näytteen-

ottopiste, jotta niistä on mahdollista ottaa näytteet, mikäli pohja- veden puhdistamisen aikana havaitaan maaperässä toimenpiderajat ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Määräykset 25-27. Puhdistuksen aikaisista häiriö- ja poikkeuk- sellisista tilanteista sekä puhdistamisen aloittamisesta, lopetta- misesta ja tarvittaessa jatkamisesta on edellytetty ilmoittamaan, jotta valvova viranomainen ja muut tahot ovat tietoisia kunnostuksen etenemisestä ja jotta valvova viranomainen voi tarvittaessa puuttua toimintaan, jos siitä uhkaa aiheutua terveys- tai ympäristöhaittaa.

Määräykset 28-32. Kirjanpidolla sekä väli- ja yhteenvetoraporteilla dokumentoidaan pohjaveden puhdistamisen eteneminen sekä tarkkailu- ja muut toimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen puhdistus- toimenpiteiden etenemisen seurannan ja viranomaisvalvonnan kannalta.

Määräys 33. Riskinhallintatoimenpiteiden toimivuuden ja oikea- aikaisuuden vuoksi on tärkeää, että myös maanomistajat, kiinteis- töjen haltijat sekä kiinteistöjen hoidosta ja kunnosta vastaavat tahot ovat tietoisia pohjaveden puhdistamiseen ja tarkkailuun liittyvistä velvoitteista.

Tämä päätös velvoittaa kunnostuksesta vastaavaa tahoa, Cargotec Finland Oy:tä, joka on alueen entinen toimija. Härmälänrannan aluetta ollaan muuttamassa parhaillaan asuinkäyttöön ja alueella on uudet maanomistajat ja toimijat. Jotta voidaan varmistua siitä, että tarkkailuvelvoitteet tulevat täytetyiksi myös tulevassa maan- käytössä, on päätöksessä edellytetty päätöksestä vastaavaa tahoa varmistamaan, että alueen maanomistajat, kiinteistön haltijat ja kiinteistöjen huollosta ja kunnosta vastaavat tahot ovat tietoisia pohjaveden kunnostukseen ja tarkkailuun liittyvistä velvoitteista, jotka koskevat osittain myös rakennusten rakenteita ja niiden kuntoa. Edellä mainitut asiat voidaan varmistaa mm. keskinäisten sopimusten avulla tai kirjaamalla vastuuasioita koskevat asiat kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin.

Vastuiden ja velvoitteiden selkeä ja yksiselitteinen määrittely on tärkeää, jotta kukin taho on tietoinen omista vastuistaan ja velvoitteistaan ja jotta tarvittavat tarkkailu- ja varautumisvelvoitteet tulevat täytetyiksi oikea-aikaisesti ja riittävän kattavasti. Vastuun- jakoa ja velvoitteita koskeva asiakirja on edellytetty toimitettavan tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle, jotta se valvovana viranomaisena on tietoinen toimijoiden keskinäisestä vastuunjaosta ja pystyy näin ollen olemaan tarpeen vaatiessa nopeasti yhteydessä oikeisiin vastuutahoihin, mikäli kunnostuksen tai tarkkailun aikana on tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin.

MAKSUPERUSTE

Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1372/2018 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020.

Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h.

Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 33 tuntia, joten maksu on 1815 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 7, 14, 16, 17, 133, 136, 170, 172, 191 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus (86/2015) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus (1372/2018) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 Hallintolainkäyttölaki (586/1996)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä päätös on voimassa 12.4.2029 saakka.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 2.

LISÄTIETO

Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnon- varat -vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Emmi Pajunen.

ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ

Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Pajunen ja ratkaissut yksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte. Asia on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

PÄÄTÖS Ilmoituksen tekijälle

TIEDOKSI Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti) Tampereen kaupungin rakennusvalvontaviranomainen (sähköisesti) Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Skanska Talonrakennus Oy, Toni Tuomola (sähköisesti)

Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi, Katariina Rauhala (sähköisesti)

LIITTEET Liite 1. Kartta kunnostusalueesta Liite 2. Valitusosoitus

Liite 1.

Kuva 2. Pohjaveden puhdistusalueet 1-3.

Liite 2 VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojelu- viranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot

Vaasan hallinto-oikeus Puh 029 5642 611 PL 204, 65101 Vaasa Telekopio 029 5642 760 vaasa.hao@om.fi

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Ratkaisija Sievi-Korte Tuija 12.04.2019 12:38 Esittelijä Pajunen Emmi 12.04.2019 12:32