HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 30.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 31/2006/1

Dnro LSY-2004-Y-211

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 27.11.2006

ASIA M-real Oyj:n M-real Tako Boardin kartonkitehtaan ympäristölupaha- kemus, Tampere

LUVAN HAKIJA M-real Oyj, M-real Tako Board PL 208

33101 TAMPERE TOIMINNAN SIJAINTI

M-real Tako Boardin (jäljempänä Tako Board) kartonkitehdas oheis- toimintoineen sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa asemakaava- alueella sijaitsevalla tontilla, jonka kiinteistörekisteritunnus on 837- 103-0020-0010. Tehdas toimii vuokratontilla ja -tiloissa. Tontin ja ra- kennukset omistaa Kiinteistö Oy Tampereen Kirkkokatu 7.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 30.6.2004.

Ympäristölupahakemus on tullut vireille yhdessä vesilain mukaisen, veden johtamista koskevan hakemuksen kanssa (dnro LSY-2004-Y- 214).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 § 1 ja 3 momentit

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdat 1 a) ja 3 b) Hakemus on jätetty voimassa olevan Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen 25.11.1998 ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaisen päätöksen määräyksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulainsäädän- nön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 §:n 2 momentin mu- kaan lupaa on haettu koko toiminnalle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 1 a) Ympäristönsuojelulain 31 § 4 momentti

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE

Luvat - Ympäristölupamenettelylain mukainen lupapäätös Metsä-Serla Oyj, Takon kartonkitehtaan ympäristölupahakemuksesta, sisältäen jäte- luvan, ilmansuojelulain mukaisen luvan ja terveydensuojelulain mu- kaisen sijoitusluvan (Pirkanmaan ympäristökeskus 25.11.1998, dnro 1998Y0339-111).

- Vesilain mukainen lupapäätös Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy:lle jätevesien johtamiseksi Tammerkoskeen Tampereen kaupun- gissa (Länsi-Suomen vesioikeus 14.3.1997, nro 12/1997/2).

- Vesiylioikeuden päätös edellä mainitusta Länsi-Suomen vesioikeu- den päätöksestä (nro 12/1997/2) tehtyyn valitukseen 19.12.1997, nro 173/1997.

- Korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellä mainitusta vesiylioi- keuden päätöksestä tehtyyn valitukseen 21.12.1998, taltionumero 2930.

Sopimukset

- Sopimus Tako Boardin jätevesien johtamisesta Tampereen Veden Viinikanlahden puhdistamoon.

Kaavoitus

Tako Boardin kiinteistön korttelialue on merkitty Tampereen keskus- tan osayleiskaavassa teollisuusalueeksi merkinnällä T ja määräyk- sellä "alue varataan pääasiassa teollisuustoimintoja varten". Tehtaan pohjois-, länsi- ja eteläpuolella olevat alueet ovat keskustatoiminto- jen aluetta merkinnällä C ja määräyksellä "alue varataan liike-, toi- misto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle työpaikkatoiminnalle".

Tehtaan lounaispuolella sijaitseva Laukontorin alue on merkitty "to- riksi". Osayleiskaava on hyväksytty 4.1.1995.

Asemakaavassa tehtaan alue on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi TT. Korttelia koskeva asemakaava on hyväksytty 31.3.1976. Tontin länsipuolella on Kirkkokadun varrella asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Kirkkokadun ja Värjärinkujan kulmassa (luoteispuolella) on yhdistettyjen liike- ja asuinrakennusten korttelialuetta. Värjärinkujan pohjoispuolella on liike- ja toimistora- kennusten korttelialuetta, johon saadaan myös rakentaa asuntoja.

Tontin itäpuolella on Tammerkoski ja eteläpuolella Kehräsaaren alue, joka on liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta.

Eteläpuolella on teollisuustoimintojen korttelialuetta, joka on paikoi- tuskäytössä.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Tako Boardin kartonkitehdas sijoittuu Tampereen kaupungin keskus- tan kaupunginosaan. Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa Värjärinkujaan, idässä Tammerkoskeen, etelässä Laukontorin paikoitusalueeseen ja lännessä Kirkkokatuun.

Kartonkitehdas sijaitsee Tammerkosken länsirannalla Alakoski Oy:n voimalaitoksen säännöstelypadon kohdalla siten, että tehdas on pääosin padon yläpuolella. Padon alapuolella on Ratinan suvanto, joka liittyy ilman koskea Pyhäjärven Viinikanlahteen.

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia

Pyhäjärvessä yhtyvät kaksi Kokemäenjoen päävesistöaluetta Näsi- järven-Ruoveden ja Vanajaveden-Pyhäjärven vesistöalueet. Edelli- nen laskee Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja jälkimmäinen las- kee Sotkanvirran ja Kaivannon kautta Nokianvirran yläpuoliseen Py- häjärven Saviselkään.

Näsijärven-Ruoveden vesistöalueen valuma-alue Tammerkoskessa on 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Vuosien 1961-1990 keskimääräi- set virtaamat olivat keskivirtaama MQ 71 m³/s, keskiylivirtaama MHQ 152 m³/s ja keskialivirtaama MNQ 2,1 m³/s. Tammerkosken pinnankorkeus on tehtaan kohdalla voimalaitoksen yläpuolella +80,5 m ja suvannossa padon jälkeen +76,4 m.

Pyhäjärven pinta-ala on 21 km², keskisyvyys 9 m, maksimisyvyys 46 m ja viipymä 38 vrk.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Tammerkosken yläpuolisen Näsijärven veden yleislaatu oli vuonna 2004 hyvä. Järven keskiosissa ja Koljonselällä vesi täyttää erinomai- sen laatuluokan kriteerit. Lielahden alueella laskee talviaikainen alusveden laatu laatuluokan tyydyttäväksi. Kesäaikana veden laatu on lähellä erinomaista järven eteläpäässäkin lukuun ottamatta Ryy- dynlahtea ja Siivikkalanlahtea.

Näsijärven puolella tapahtunut päästöjen vähentyminen on paranta- nut Tammerkosken ja Pyhäjärven veden laatua. Tammerkosken happitilanne on nykyisin hyvä. Veden laatu on talvella erittäin hyvä.

Kesällä fosforipitoisuus on kohonnut lähes kaksinkertaiseksi. Sen vuosikeskiarvo on 10-11 µg/l, mikä kertoo veden karuudesta. Tam- merkosken alapäässä ei ole todettu viime vuosina merkittävää li- kaantumista.

Pyhäjärven (Saviselän itäpuolisen osan) veden yleistila on nykyisin tyydyttävä ja talviaikana jopa hyvä. Talvella fosforipitoisuus voi olla karun veden luokassa eikä päällysvedessä esiinny happivajetta. Jär- ven itäosissa veden laatu on välttävä kuormituslähteiden läheisyy-

den takia. Vesi on ajoittain lievästi hygieenisesti likaantunutta. Ra- vinnetaso ja happitilanne ovat hyvän laatuluokan kriteerit täyttäviä ellei painoteta alusveden ajoin vähähappisia tilanteita.

Pyynikin syvänne pysyy nykyisin hapellisena hapetuskierrätyksen ansiosta. Happi ei ole loppunut viime vuosina alusvedestä loppu- kesälläkään. Hapen kulumisnopeus on kuitenkin kaksinkertainen Näsijärveen verrattuna

Pyhäjärven yleistila on astetta heikompi kuin Näsijärven. Veden laa- tu on kuitenkin parantunut johtuen osittain Näsijärven veden laadun paranemisesta. Metsäteollisuuden kuormituksen väheneminen on pienentänyt oleellisesti Pyhäjärven ligniini- ja CODMn-arvoja. Sen si- jaan asutuksen jätevesien ravinteet kohottavat edelleen selvästi Py- häjärven rehevyystasoa, joka on suurimmillaan kaksinkertainen Nä- sijärveen verrattuna.

Fosforipitoisuudet ovat niukkavirtaamaisina aikoina lähellä lievästi rehevän veden tasoa. Niukkojen virtaamien aikana kuten vuonna 2003 typpitaso voi kohota jätevesien takia korkeaksi koko Pyhäjär- ven alueella. Vuonna 2004 typpitaso laski edellisvuodesta virtaamien kasvaessa, mutta jätevesien vaikutus oli silti nähtävissä.

Pyhäjärven virkistyskäyttöluokka on tyydyttävä. Veneilyyn ja kalas- tukseen järvi soveltuu hyvin ja lähinnä Tamperetta oleva Pyynikin uimarantakin on ollut jo pitkään uimakelpoinen.

Pyhäjärven kalastoa voidaan pitää hyvänä ja monipuolisena sekä järven luontainen lajisto että istutustoiminta huomioiden. Saaliiksi saadaan luontaisesti lisääntyvistä lajeista muun muassa kuhaa, haukea, ahventa, lahnaa ja madetta. Suoritetun istutustoiminnan an- siosta järvestä saadaan myös lohikaloja, muun muassa siikaa, kirjo- lohta, järvilohta ja taimenta.

Vesistön käyttömuodot

Vesistön käyttö on pääasiassa virkistyskäyttöä. Tammerkosken ala- puolisella Viinikanlahdella sijaitsee melontakeskus, Härmälässä lei- rintäalue ja Pyynikin edustalla yleinen uimaranta. Yleisiä uimarantoja on myös Härmälässä, Tahmelassa ja Raholassa sekä Loukonlah- dessa ja Turrissa Pirkkalan kunnassa.

Pyhäjärvellä harjoitetaan myös ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalas- tusta. Pyhäjärven-Saviselän alueella on arvioitu olleen vuonna 2002 noin 540 kalastusta harjoittavaa tai harrastavaa ruokakuntaa. Todel- linen kalastajamäärä on suurempi, koska arvio ei sisällä yleisellä ka- lastusoikeudella tapahtuvaa kalastusta.

Pyhäjärven merkittävin pistekuormittaja on Tampereen kaupunki, jonka jätevesiä johdetaan Tampereen Veden Viinikanlahden ja Ra- holan jätevedenpuhdistamoilta. Tammerkosken veden laatuun vai-

kuttaa myös Näsijärven eteläosan kuormittajat, merkittävimpänä M- real Tako Boardin Lielahden massatehdas.

Ilman laatu ja melu

Päästöissä ilmaan joutuvien aineiden pitoisuudet alittivat Tampereen keskustassa vuonna 2002 terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetetut raja-arvot (VNA 711/2001). Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli vuosina 2002-2003 keskustassa raja-arvon tasolla. Tampereen ilmanlaadun kannalta merkityksellisimpiä epäpuhtauksia ovat hiukkaset ja typpi- dioksidi.

Hiukkaspäästöistä yli 30 % tulee liikenteestä ja noin 67 % piste- ja pintalähteistä. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo keskustas- sa oli vuonna 2002 noin 50 % raja-arvosta. Vuonna 2002 Tampe- reen typen oksidien päästöistä 57 % tuli liikenteestä, loput piste- ja pintalähteistä. Keskustassa NO2-pitoisuuden vuosikeskiarvo (39 µg/m³) oli lähes valtioneuvoston asetuksen (711/2001) raja- arvon tasolla (40 µg/m³). Valtioneuvoston päätöksellä (480/96) an- nettujen ohjearvojen (vrk 70 µg/m³, tunti 150 µg/m³) suhteen NO2- pitoisuudet Keskustorilla olivat 63-120 % vuorokausiohjearvosta ja 53-73 % tuntiohjearvosta.

Tehtaan ympäristössä aiheuttaa melua tehtaan toimintojen lisäksi lii- kenne, erityisesti Hämeentiellä ja Hatanpään valtatiellä. Yleisesti Tampereella merkittävimmäksi meluhaitan aiheuttajaksi on kaupun- gin julkaisemien tietojen mukaan todettu tie- ja katuliikenne. Sen li- säksi myös lentoliikenteen aiheuttaman melun on todettu lisäänty- neen.

Maaperän tila ja pohjavesialueet

Tontin maaperä koostuu täytemaista ja tiukkuudeltaan vaihtelevasta moreenista sekä kalliopinnasta, joka nousee maaston suhteessa.

Tontti sijaitsee rinteessä, joka laskeutuu pohjoisesta etelään Tam- merkoskea ja Ratinan suvantoa kohden. Korkeusasema yläpihalla on +87.25 m (2. kerros) ja alapihalla +81.75 m (1. kerros). Kellariker- ros on Tammerkosken pinnan alapuolella (korkeusasema +78.0 m) ja se on rakennettu vain osaan tehdasaluetta. Alapihalla kalliopinnan on todettu porauksilla olevan tasolla +75.0 m ja Kehräsaaren tontti- rajalla +73.5 m.

Maaperässä ei ole todettu olevan ongelmajätteitä eikä sen ole todet- tu olevan muutenkaan pilaantunut. Tontilla olevan maaperän laatu selvitetään kunkin lisärakentamiskohteen ja laiteuusinnan yhteydes- sä.

Kartonkitehdas ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I-luokan poh- javesialueet Epilänharju-Villilä (nro 0483702 A) ja Aakkulanharju (nro 0483701) sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä tehtaalta.

Suojeltavat kohteet

Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Pyynikin (aluetunnus YSA043263) ja Viikinsaaren (aluetunnus YSA043430) luonnonsuoje- lualueet. Pyynikin suojelualue on runsaan kilometrin etäisyydellä ja Viikinsaari sijaitsee Pyhäjärvessä noin 4 kilometriä tehtaalta.

Kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia

Toimintaa lähimmät asuintalot sijaitsevat Kirkkokadun toisella puolel- la. Lähin merkittävä virkistys- ja ulkoilualue sijaitsee Pyynikin harjulla noin kahden kilometrin päässä tehtaalta. Tako Boardin jätevesien purkupaikan etäisyys lähimmästä Tampereen kaupungin uimaran- nasta on noin 1,5 kilometriä. Pyynikin uimaranta sijaitsee Pyhäjär- vessä noin kahden kilometrin päässä tehtaalta.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

M-real Tako Board kuuluu M-real Oyj:n Consumer Packaging- toimialaan. Tehtaan keskeisen osan muodostavat kolme kartonki- konetta, voimalaitos, pastakeittiö, massaosasto ja viimeistelyosasto, jossa sijaitsevat kuusi arkkileikkuria ja kaksi pituusleikkuria sekä ark- kien ja rullien pakkaamot. Lisäksi tehtaan toimintaan kuuluvat kun- nossapito, asiakaspalvelu, hallinto ja laaduntarkkailu. Tehtaassa valmistetaan päällystettyä taivekartonkia, jota käytetään pääosin kar- tonkikoteloiden raaka-aineena. Tyypillisiä loppukäyttöalueita ovat savuke-, suklaa- ym. pakkaukset sekä graafiset tuotteet.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Tehtaan tuote on neitseellisestä kuidusta valmistettu kolmikerroksi- nen taivekartonki, jonka pintakerrokset ovat valkaistua sulfaattisellu- loosaa ja sisäkerros valkaistua kemitermomekaanista hierrettä eli CTMP:tä, joka valmistetaan Lielahden tehtaalla. Aiemmin sisäker- roksessa käytettiin puuhioketta, mutta hiomotoiminta on lopetettu vuonna 2004. Kartonki päällystetään joko pinnaltaan tai molemmin puolin päällysteellä (pastalla), joka koostuu valkeista epäorgaanisis- ta pigmenteistä ja synteettisistä sideainelatekseista.

Tehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on 250 000 tonnia taivekar- tonkia vuodessa, josta vientiin menee yli 95 %. Kapasiteetin arvioi- daan nousevan vuoteen 2007 mennessä 270 000 tonniin vuodessa.

Tuotanto on ollut vuosina 2003 - 2005 217 200 t, 225 600 t ja 212 400 t. Vuonna 2003 taustalta päällystämättömien kartonkien osuus tuotannosta oli 31 % ja taustapäällystettyjen osuus oli vastaa- vasti 69 %.

Tehtaan prosessit

Kartonkikoneet

Taivekartonki on 3-kerroskuiturakenne, jonka ulommaiset kerrokset ovat kemiallista massaa eli valkaistua sulfaattiselluloosaa ja keski- eli runkokerros mekaanista massaa (CTMP:tä tai kivihioketta). Hio- kepohjaisten tuotteiden valmistus loppui vuonna 2004. Rakenne on päällystetty pigmenttipohjaisella (kalsiumkarbonaatti + kaoliini + si- deaineet) päällystyspastalla pinnalta kaksi kertaa ja taustalta kerran tai ei lainkaan.

Kartonkikone BM1 valmistaa taivekartonkia vaativiin savukepakka- uksiin. Sen neliömassa-alue on 170-230 g/m². BM1:n kapasiteetti on tällä hetkellä 115 000 t/a ja sen arvioidaan nousevan tasolle 120 000 t/a. Kartonkikone BM2 valmistaa taivekartonkia vaativiin elintarvike- ja yleispakkausteollisuuden tarpeisiin. Sen neliömassa- alue on 240-400 g/m². BM2:n kapasiteetti on tällä hetkellä 70 000 t/a ja sen arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kartonkikone BM3 val- mistaa taivekartonkia vaativiin savukepakkauksiin. Sen neliömassa- alue on 200-330 g/m². BM3:n kapasiteetti on tällä hetkellä 65 000 t/a ja sen arvioidaan nousevan tasolle 80 000 t/a.

Massan valmistus

Sellut tulevat tehtaalle autokuljetuksina noin 1000 kg:n paaleina.

Paalit nostetaan trukilla pulpperin hihnakuljettimelle. Hajotuksessa tarvittava laimennusvesi otetaan kiertovesitorneista. Hajotettava ke- mimekaaninen massa (CTMP) siirtyy suoraan auton perävaunun kul- jettimelta vastaanottokuljettimille ja niiltä pulpperiin kulutuksen mu- kaan.

Sellut, CTMP ja prosessissa uudelleen käytettävä hylky pumpataan varastosäiliöistä kartongin eri massakerrosten konesäiliöihin jauhin- ten läpi. Niillä kuidut muokataan kartongin valmistukseen sopiviksi.

Massakemikaalit annostellaan konetyyppeihin sekä massalinjoihin ennen perälaatikkoja.

Kartongin valmistus

Kartongin valmistusprosessi koostuu seuraavista vaiheista:

- massojen jauhatus - kemikaalien annostelu

- rainan muodostus ja märkäpuristus - kuivatus, pintaliimaus ja päällystys sekä - kalanterointi ja rullaus.

Massat, joihin kemikaalit on lisätty, pumpataan perälaatikoihin puh- distuslaitteiden läpi. Ne poistavat epäpuhtaudet ja ylisuuret kuidut.

Perälaatikot jakavat massat viiroille tasaisiksi kerroksiksi, jotka liite- tään yhteen viiraosalla. Syntynyt 3-kerroksinen raina johdetaan pu- ristimien läpi, jotka poistavat rainasta vettä.

Märkäpuristettu raina kuivataan sylintereillä, joita lämmitetään höy- ryllä. Sylinterit höyrystävät rainassa olevaa vettä. Kostea ilma johde- taan kuivatusosalta lämmön talteenoton kautta ulos ulkoilmaan pu- haltimilla. Tarvittava sileys kartonkiin ennen päällystystä saadaan ai- kaan jenkkisylinterillä ja esikalanterilla.

Kartongissa tarvittava pintalujuus saadaan aikaan liimapuristimella pintaliimaamalla. Tämän jälkeen kartongin pintaa käsitellään päällys- tyksellä, jotta painatusjälki saadaan paremmaksi. Päällystyspastat kuivataan kaasuinfra- ja leijukuivaimilla.

Päällystetty kartonki viimeistellään kalanterilla, minkä jälkeen valmis tuote rullataan konerulliksi pope-rullaimella.

Viimeistely, pakkaus ja lähetys

Konerullat siirretään joko pituusleikkureille (2 kpl) tai arkkileikkureille (6 kpl), joilla asiakkaille rullina tai arkkeina toimitettavat tuotepakka- ukset valmistetaan ja pakataan. Sekä rullien että arkkien suojaksi kääritään automaattisilla pakkauslinjoilla muovipakkaukset. Rullat kääritään PE-kiristemuoviin ja arkkipakkaukset kääritään ensin PE- muoviin ja lämmitetään kutisteuunissa ja jäähdytetään jäähdytyspu- ristimessa. Arkkien alle laitetaan kuormalavat ja varustetaan tarvitta- essa puukannella ja metallivanteilla. Pakatut ja etiketöidyt rullat ja arkkilavat siirretään rekka-autoihin ja edelleen noin kahden kilomet- rin päässä sijaitsevaan Viinikan terminaalin.

Hylkyjärjestelmä

Niin sanotulle märkähylylle (mm. viiraosan reunanauhat), tuotantoai- kaiselle hylylle sekä leikkureilla syntyvälle ”leikkaussilpulle” on oma hajotus- ja käsittelyjärjestelmänsä. Näin talteen saatu kuitu palaute- taan massojen annostelun kautta kartongin keskikerrokseen.

Spesifikaatiosta poikkeava tuote hylätään ja syntynyt hylky pyritään palauttamaan myös takaisin prosessiin ilman varastointia. Alle vuo- rokauden käyttöä vastaava hylkymäärä varastoidaan tehtaalla kar- tonkina. Tehdasvarastoa täydennetään tehtaan ulkopuolelta varas- toista.

Täyteaineiden lietto

Osa kartongin täyteaineista toimitetaan tehtaalle jauheena ja osa valmiina lietteinä autokuljetuksina. Jauhekuormat puretaan täyteai- neen varastosiiloihin, joista niitä otetaan liettoon.

Liettäminen tapahtuu sekoitusmikserissä, johon annostellaan ensin alkuliettovesi, sitten täyteaine ja lisäaineet liettoreseptin mukaisessa järjestyksessä sekä viimeiseksi loppuliettovesi. Liettopanosta sekoi- tetaan mikserissä reseptin mukainen aika, jonka jälkeen mikseri tyh- jennetään ja täyteaineliete pumpataan varastosäiliöön. Lietekuormat puretaan säiliöihin.

Pastan ja pintaliiman valmistus sekä kemikaalien annostelu Päällystyspastan valmistuksessa käytettävät raaka-aineet pumpa- taan varastosäiliöistä määrämittauksien kautta tarkoin määritellyssä järjestyksessä sekoitusmikseriin.

Sekoitus kestää ohjelmoidun ajan, minkä jälkeen pasta pumpataan tasosihdin (ylisuurten partikkelien poisto) kautta varsinaiseen valmiin pastan varastosäiliöön.

Pintaliimana käytettävä raaka-aine (tärkkelysliima) tulee tehtaalle jauheena. Jauhe lietetään veteen ja tämän jälkeen se keitetään höy- rylämmitteisessä putkikeittimessä, josta valmis pintaliima johdetaan varastosäiliöön.

Kemikaalit ja täyteaineet pumpataan varastosäiliöistä laimennuksien ja suotimien kautta haluttuihin annostelukohteisiin.

Raaka-aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden käyttö

Tako Boardin käyttämät raaka-aineet, kemikaalit ja muut tuotantoon käytettävät aineet ovat käyttötarkoituksen mukaan:

- raaka-aineena käytetyt sellut (mänty- ja koivusulfaattisellu) ja kemi- termomekaaninen massa (CTMP)

- täyteaineet

- päällystyspigmentit

- sideaineet ja liimat (mm. tärkkelykset, lateksit ja hartsiliima)

- muut prosessin lisä- ja apuaineet (sisältävät myös vaaralliset kemi- kaalit).

Tako Boardin kartonkitehtaan tuotannossa vuosina 2003 - 2005 käy- tetyt raaka-aineet ja kemikaalit:

2003 2004 2005 Mänty- ja koivusulfaattisellu-

loosa

77 550 t 80 070 t 72 620 t Kemihierre (CTMP) 40 490 t 83 430 t 110 160 t Kuusipuu (hiokkeen valmistus

loppui v. 2004)

198 980 m³ 61 790 m³ - Täyteaineet ja pigmentit 32 140 t 32 710 t 28 650 t Sideaineet 8 270 t 8 149 t 7 410 t Muut kemikaalit *) 7 870 t 6 970 t 5 910 t

Maakaasu 3 365 000 m³

(121 TJ)

3 692 000 m³ (133 TJ)

3 204 000 m³ (115 TJ)

*) Sisältää myös voimalaitoksen kemikaaleja.

Ympäristölle vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja (seoksia tai aineita) on limantorjunta-aineissa. Muissa kemikaaleissa on joitakin myrkylli- syyden tai syövyttävyyden perusteella terveydelle vaarallisiksi luoki- teltuja seoksia tai aineita.

Raaka-aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden varastointi

Pääosa CTMP-massasta valmistetaan ja varastoidaan M-real Tako Boardin Lielahden tehtaalla, josta se kuljetetaan rekka-autoilla kar- tonkitehtaalle. Purkaus tapahtuu automaattisesti, ja tehtaan varastot ovat ainoastaan kuljettimilla. Osa CTMP-massasta tuodaan M-real Oyj:n Joutsenon tehtaalta, ja varastoidaan Sarankulmassa noin 5 km tehtaalta.

Tehtaan koivu- ja mäntyselluvarastot pyritään pitämään noin vuoro- kauden kulutusta vastaavina. Varsinainen selluvarasto on Saran- kulmassa. Kuljetus Tampereelle tapahtuu sekä junilla että rekka- autoilla.

Nestemäiset raaka-aineet, kemikaalit ja polttonesteet varastoidaan pääsääntöisesti tehdasrakennuksen sisäpuolella lähellä käyttökoh- detta. Lisäksi varastosäiliöt on pääsääntöisesti varustettu suoja- altailla. Kemikaalikonttien alle on lisätty turva-altaita (muun muassa biosideille). Yksittäiset mahdolliset vuodot ohjautuvat hallitusti teh- taan kanaaleihin.

Kemikaalien lastauspaikka on viemäröity erilliseen keräilysäiliöön ja talteenottojärjestelmän käyttäminen on ohjeistettu tehtäväksi aina kemikaaleja purettaessa.

Tuotannossa syntyvä hylky varastoidaan Sarankulmassa. Käytön mukaan hylkyä tuodaan takaisin tehtaalle ja käytetään prosessissa uudelleen.

Tako Board on vähäistä kemikaalien teollista käsittelyä ja varastoin- tia harjoittava laitos. Tehtaalla käytössä olevat kemikaalit ovat ylei- sesti kartongin- ja paperinvalmistuksessa käytettyjä kemikaaleja, joi- den nimet, CAS-numerot ja ominaisluokittelut on tunnistettu.

Tehtaalla varastoiduista kemikaaleista merkittävimmät ovat:

YKSITTÄISIÄ AINEITA JA AINERYHMIÄ

Varaston koko (m³) Limantorjunta-aineet 3 x 1,0 , 2 x 0,8 ja 0,31 Rikkihappo (98%) 28 ja 1,5 Lipeä, NaOH (48%) 17 ja 2 Natriumhypokloriitti (15%) 7,5 Natriumaluminaatti 20 ja 1 Vetyperoksidi (50%) 2 x 2 Systeeminpesuaineet 8 x 1,2 Hartsiliimat 2 x 20 Tärkkelysliimat 2 x 12,5 ja 50 m³:n siilo

jauheelle

Optiset vaalennusaineet 50

Voimalaitoksen prosessit, polttoaineet ja käyttöaineet

Tehtaan yhteydessä toimivalla höyryvoimalaitoksella on kaksi höyry- kattilaa: kattila K3 ja apukattila K4.

Kattila K3 on alun perin ollut hiilipölykattila, joka on otettu käyttöön vuonna 1961. Se on muutettu maakaasukattilaksi vuonna 1989. Kat- tila K3 on kartonkitehtaan pääkattila, jonka pääpolttoaineena on maakaasu ja varapolttoaineena raskas polttoöljy (rikkipitoisuus alle 1 %). Kattilan polttoaineteho on 68 MW, höyrynpaine 81 bar ja tulis- tetun höyryn lämpötila 505 ^oC. Kattilassa on neljä höyryhajoitteista maakaasu/öljy-yhdistelmäpoltinta. Savukaasujen puhdistimena toimii multisykloni-tyyppinen Paraklon-savukaasujen puhdistin.

Kattila K4 on talvella 1998-1999 käyttöönotettu 11,5 MW:n apukatti- la. Pääpolttoaineena kattila käyttää maakaasua ja varapolttoaineena samaa öljyä kuin kattila K3. Kattilan höyrynpaine on 16 bar ja kylläi- sen höyryn lämpötila 160 ^oC. Kattilassa on yksi höyryhajoitteinen maakaasu/öljy-yhdistelmäpoltin. Kattilalla ei ole erityisiä savukaasu- jen puhdistinlaitteita.

Höyrykattiloiden lisäksi voimalaitokseen kuuluvat vastapaineturbiini T5 (teho 10,8 MW), lauhdeturbiini T2 (teho 5 MW) sekä kattiloiden li- sävettä valmistavat täyssuolanpoistosarjat ja palautetun lauhteen puhdistuksessa tarvittavat laitteet.

Voimalaitokselta johdetaan kartongin valmistusprosessissa tarvitta- vat höyryt kartongin kuivaukseen sekä muihin prosessilaitteisiin.

Matalapaineinen höyry (3.6 bar) saadaan turbiinilta ja välipaineinen höyry (10 bar) reduktion kautta. Höyrystä lauhtunut vesi palautetaan takaisin voimalaitokselle uudelleen käyttöä varten.

Osa tehtaan tarvitsemasta sähköstä tuotetaan turbiiniin kytketyllä generaattorilla (T5) ja loput sähköstä tulee valtakunnallisesta sähkö- verkosta (20 kV:n jännite).

Maakaasun käyttö voimalaitoksella on ollut:

Raskasta polttoöljyä on käytetty vuonna 2002 118 t ja vuonna 2004 198 t.

Kattila K3 (TJ)

Kattila K4 (TJ)

Yhteensä (TJ)

Yhteensä (1000 m³) 2000 1 495 79 1 574 43 720 2001 1 418 117 1 535 42 630 2002 1 479 97 1 576 43 790 2003 1 473 85 1 558 43 290 2004 1 448 65 1 513 42 030 2005 1 324 57 1 381 38 360

Muut prosessit

Käyttöveden valmistus

Tako Board ottaa raakavetensä Tammerkoskesta Alakoski Oy:n voimalaitospadon yläpuolelta. Tehtaalla käytettävä talousvesi tulee kaupungin (Tampereen Vesi) vesijohtoverkostosta.

Raakavesi johdetaan ensin tasosihdille, jossa on tiheäkudoksinen suodinviira. Suodatuksen jälkeen vesi kerätään säiliöihin, josta se pumpataan tehtaalle suurimmaksi osaksi kemialliseen puhdistuk- seen.

Kemiallinen veden puhdistus tehdään vesilaitoksella kahdella flotaa- tiolaitteistolla F1 ja F2. F1:n kapasiteetti on noin 180 m³/h ja F2:n noin 120 m³/h kemiallisesti puhdistettua vettä. Vesilaitos on uusittu vuonna 2001. Flotaatiolaitteistot toimivat itsenäisesti erillään toisis- taan. Flotaatiolaitteistot on liitetty voimalaitoksen automaatiojärjes- telmään.

Vesilaitoksella mekaanisesti suodatettu raakavesi kloorataan natri- umhypokloriitilla. Raakaveden lämpötilaa säädetään hyödyntämällä tehtaan prosessien jäähdytyksien paluuvesien lämpöä. Flotaatiokä- sittelyn raakavesi säädetään 18 - 22 ^oC lämpötilaan. Saostuskemi- kaaleina käytetään alumiinisulfaattia (alunaa) ja natriumaluminaattia flokin muodostamiseksi ja pH:n säätämiseksi. Kemikaalien määrää säädetään laitoksen tulovirtaaman sekä pH:n mukaan.

Flotaatiolietteen poisto tapahtuu jatkuvasti pyörivällä lietteenpoistote- lalla viemärikouruun ja sieltä kanaali 1:een. Flotaatioaltaasta vesi johdetaan avohiekkasuotimille. Suotimet huuhdellaan säännöllisesti.

Huuhteluvetenä käytetään puhdasta kemiallista vettä.

Hiekkasuotimilta saatava puhdas vesi siirretään pumppaamalla ke- miallisen veden säiliöihin (2 kpl, sijainti voimalaitoksella 5. kerrok- sessa), tehtaalle menevään kemiallisen veden jakelulinjaan, voima- laitoksen jäähdytysjärjestelmiin tai voimalaitoksen kattilaveden val- mistukseen. Kemiallisen veden säiliöt toimivat puskurivarastoina, jotka sallivat huomattavat kuormitusvaihtelut.

Voimalaitoksen kattilavesi valmistetaan täyssuolanpoistosarjoilla.

Suolanpoiston ioninvaihtimet elvytetään laitoksella käyttäen rikki- happoa, lipeää ja ammoniumsulfaattia. Tako Boardin elvytyskäytän- nössä happo- ja emäselvytykset tehdään yhtä aikaa. Elvytysvedet johdetaan Viinikanlahden puhdistamolle.

Tasosihdillä käsiteltyä raakavettä käytetään vain jäähdytys- ja pesu- vesinä, eli prosesseissa, joissa se ei joudu tekemisiin kartongin kanssa. Kemiallisesti puhdistettua vettä käytetään höyryvoimalaitok- sessa höyryn valmistukseen, kartonkikoneiden suihku- ja pesuvesi- nä, massaosastolla kemikaalien laimennuksiin sekä pastakeittiöllä päällystyspastojen valmistukseen. Lisäksi prosesseissa käytetään

takaisin kierrätettyä vettä, joka kohteesta riippuen on joko uudelleen puhdistettua (sisäinen flotaatio) tai sellaisenaan kierrätettyä.

Kemiallisesti puhdistetun veden käytön tavoitteena on säilyttää kar- tongin vaaleus. Veden valmistuksessa hyödynnetään tehtaan pro- sessivesien lämpöä.

Tehtaan vesien käsittely Prosessivedet

Kaikki kartongin valmistuksessa syntyvät prosessijätevedet käsitel- lään kemiallis-mekaanisesti. Osa jätevesistä käsitellään omilla puh- distusjärjestelyillä ja johdetaan kanaali 2:n (prosessivesien kanaali) kautta Tammerkoskeen. Osa johdetaan edelleen puhdistettavaksi Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Prosessijätevesistä osalle on valittavissa mahdollisuus käsitellä tehtaalla sisäisesti tai johtaa Viinikanlahden puhdistamolle. Tällaisia ovat päällystysasemien ja pastasäiliöiden pesuvedet. Viime vuosina on Viinikanlahden puhdis- tamolle johdettu suurin osa (65-85 %) prosesseissa syntyvistä jäte- vesistä.

Tehtaan omiin puhdistuslaitteisiin kuuluvat kiekkosuodatin, kaksi flo- taatiolaitteistoa kemikaalien annostelulaitteineen ja lietteiden käsitte- lylaitteet. Jätevesien käsittely alkaa keräyssäiliöstä (pihakyypistä), jonne kaikki jätevedet kerätään. Sieltä jätevesi pumpataan kiek- kosuotimelle. Matkalla kiekkosuotimelle jäteveden pH säädetään rik- kihapolla ja flokkautuvuutta parannetaan polymeereillä. Kiek- kosuotimen jälkeen veteen lisätään vaahdonestoainetta ja se jae- taan kahteen eri jakeeseen, kirkkaaseen suodokseen ja sameaan suodokseen.

Kirkassuodosta käytetään kiekkosuotimen suihkuvetenä ja ylimäärä menee ylijuoksuna sameasuodospuolelle. Sameaan suodokseen annostellaan tarvittava määrä rikkihappoa ja polymeerejä sekä alu- miinisulfaattia, jonka jälkeen suodos pumpataan kiertovesi- eli lamel- liflotaatioon. Sieltä jätevesi johdetaan flotaation kirkastesäiliöön, jos- ta vesi johdetaan joko lämmönvaihtimille, kartonki- ja massaosasto- jen vesikiertoihin tai lupaehtojen mukaisesti Tammerkoskeen.

Sameaa suodosta pumpataan myös niin sanottuun kaupunginvesi- flotaatioon, jossa suoritetaan pH:n säätämiseksi ja flokkautuvuuden parantamiseksi samoja toimenpiteitä kuin toisessakin flotaatiossa.

Flotaation jälkeen vesi pumpataan Viinikanlahden puhdistamolle menevään jätevesiviemäriin ("kaupunginvesikanaali").

Flotaatioista tulevan lietteen käsittely tapahtuu rumpu- ja ruuvisaos- tajilla, joiden avulla lietteen kuiva-ainepitoisuudeksi saadaan noin 45 %. Liete johdetaan saostajilta lietesiiloon, josta se haetaan ulko- puolisen toimesta hyötykäyttöön. Tilapäisissä, hetkellisissä kuormi- tustilanteissa voidaan ottaa käyttöön myös kolme rumpusaostinta.

Muut vedet

Prosessijätevesien lisäksi kartonkitehtaalla syntyvät puhtaammat vesijakeet kuten jäähdytysvedet ja vesilaitoksella syntyvät humus- lietettä sisältävät vedet johdetaan ilman puhdistusta kanaali 1:n (puhdasvesikanaali) kautta Tammerkoskeen.

Voimalaitoksella muodostuvat jätevedet

Voimalaitoksen toimintaan liittyviä jätevesiä ovat vesilaitoksen yh- teydessä toimivan kattilaveden valmistuksen (täyssuolan poisto) io- ninvaihtimien elvytysvedet sekä kattilaveden ulospuhallusvedet. El- vytysvedet johdetaan Tampereen Veden Viinikanlahden puhdista- molle siten, että happamat ja emäksiset vedet neutraloivat toisiaan.

Ulospuhallusvedet menevät suoraan Tammerkoskeen kanaali 1:n kautta. Niiden määrä on pääkattilalla keskimäärin noin 13 l/min ja ne sisältävät pieniä määriä käytetyistä kemikaaleista peräisin olevia fos- forin ja typen yhdisteitä. Fosfaattien pitoisuudeksi ulospuhallusve- dessä on mitattu noin 1-2 mg/l, mikä merkitsee fosforipäästönä noin 10 g/d.

Jätteiden käsittely

Jätteiden väliaikainen varastointi tapahtuu päällystetyillä alueilla ja osaksi katetuissa paikoissa. Ongelmajätteille on oma konttivarasto tehdashallin yhteydessä. Ongelmajätteeksi luokiteltu sähkö- ja elekt- roniikkaromu (mukaan lukien loistelamput) kerätään keskitetysti teh- dashallin sisällä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin

Voimassa olevat lupamääräykset

Jätevesien johtamista koskevassa voimassa olevassa luvassa oli, vesiylioikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten muutta- mana, varauduttu erikseen annetuin määräyksin hiokkeen val- kaisuun, jota ei laitoksella kuitenkaan toteutettu. Jätevesien johta- mista koskevat keskeiset määräykset ovat seuraavat:

Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hy- vä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdol- lisimman vähäisiksi. Jätevesien mukana vesistöön kohdistuva kuor- mitus saa 1.1.2001 alkaen olla enintään seuraava:

Kiintoaine 500 kg/d BOD7 300 kg/d CODCr 900 kg/d Fosfori 2 kg/d Typpi 40 kg/d

Arvot lasketaan kunkin kalenterikuukauden käyntipäivien keskiarvo- na. Myös muiden vesistölle haitallisten aineiden päästöt on rajoitet- tava mahdollisimman vähäisiksi.

Luvan saajan on tarkkailun yhteydessä arvioitava tehtaalta vesistöön joutuvan jäteveden kokonaiskuormitus, joka sisältää tehtaan oman puhdistamon ja kaupungin puhdistamon kautta johdettavien jäteve- sien määrät ja päästöarvot.

Hakijan esitys lupamääräyksiksi

Laitoksella syntyvät jätevedet voidaan johtaa nykyisiä purkuviemä- reitä ja putkistoja hyödyntäen Tammerkoskeen ja Viinikanlahden puhdistamolle. Luvan saajan on käsiteltävä teollisuuslaitoksen jäte- vedet siten, että Tammerkoskeen johdettava prosessijätevesikuormi- tus ei kuukausikeskiarvona kalenteripäivää kohti laskettuna ylitä seu- raavia raja-arvoja:

CODCr 900 kg/d Fosfori 2 kg/d Typpi 40 kg/d

Laitoksella syntyvät likaantumattomat jäähdytys- ja tiivistysvedet se- kä piha-alueiden valumavedet voidaan johtaa vesistöön käsittele- mättöminä. Tehtaan pastapitoiset jätevedet voidaan johtaa yhdessä muiden jätevesien kanssa ulkoiseen puhdistukseen tai käsitellä ne tehtaalla tarkoituksenmukaisella tavalla. Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät jätevedet on johdettava Tampereen kaupungin jäte- vedenpuhdistamolle tai muuten käsiteltävä vastaavan tehoisesti.

Hakemuksen täydennysten yhteydessä hakija on viitaten jätevesien haitallisista aineista vuonna 2003 tehtyihin selvityksiin hakenut lupaa selvityksessä mukana olleiden aineiden johtamiselle. Aineiden jou- kossa on ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 mukaisia ympäris- tönsuojeluasetuksen 3 §:n mukaisesti vesistöön tai viemäriverkkoon johtamiselle lupaa edellyttäviä aineita,

Täydennyksessä 2.12.2005 hakija tarkensi ja korjasi tietoja aineiden määristä ja teki selkoa aineiden mahdollisesta käytöstä ja muodos- tumismahdollisuuksista. Halometaanien (kloroformi ja bromidikloori- metaani) luonnontilaisesta kohonneen pitoisuuden hakija arvioi joh- tuvan raakaveden käsittelystä tai muusta prosessiin liittyvästä klooria sisältävästä lähteestä yhdessä raakaveden humuksen kanssa.

Päästöt vesiin ja viemäriin

Takon Boardin tehtaan merkittävät vesipäästöjakeet lähtevät tehtaal- ta kolmea eri reittiä (kanaalia). Suurin osa kemiallismekaanisesti puhdistettua jätevettä sekä vesilaitoksen elvytysvedet menevät kau- punginvesikanaaliin ja edelleen Viinikanlahden jätevedenpuhdista- molle. Loput kemiallismekaanisesti puhdistetuista jätevesistä johde- taan kanaali 2:n (prosessivesikanaali) purkuputken kautta Tammer- koskeen Alakoski Oy:n voimalaitoksen alapuolelle ja edelleen Pyhä-

järveen. Jäähdytysvedet johdetaan puhdistamattomina Tammerkos- keen samaan paikkaan kanaali 1:n (puhdasvesikanaali) kautta. Ka- naali 1:een menevät myös vesilaitoksella erotettu humus sekä katti- loiden ulospuhallusvedet. Saniteettivedet johdetaan kaupungin vie- märiverkkoon. Lisäksi käytetystä vedestä poistuu vesihöyrynä mer- kittäviä määriä.

Kanaali 1:n päästöt Tammerkoskeen vuosina 2001 - 2005:

Kanaali 1 2001 2002 2003 2004 2005

kiintoaine, kg/d 86 131 121 156 181 BOD7, kg/d 7,1 3,9 3,6 4,5 5,3 CODCr, kg/d 131 99 66 94 120 fosfori, kg/d 0,07 0,05 0,04 0,06 0,07 typpi, kg/d 4,6 3,7 2,4 2,4 2,9 Virtaama

(m³/d)

2 603 1 816 1 333 2 037 2 406

Kanaali 2:n päästöt Tammerkoskeen vuosina 2001 - 2005:

Kanaali 2:n päästöt Tammerkoskeen kuukausittain vuonna 2004:

Kanaali 2 Virtaama (m³/d)

kiintoai- ne, kg/d

BOD7, kg/d

CODCr, kg/d

fosfori, kg/d

typpi, kg/d

Tammikuu 1 573 17 288 404 0,04 1,8

Helmikuu 1 830 22 261 481 0,05 2,3

Maaliskuu 1 711 27 258 469 0,05 2,2

Huhtikuu 1 918 27 243 429 0,07 2,2

Toukokuu 2 239 29 229 491 0,09 1,8

Kesäkuu 2 232 31 197 431 0,07 2,8

Heinäkuu 2 505 40 248 459 0,08 3,3

Elokuu 3 088 68 211 452 0,06 4,6

Syyskuu 3 542 103 252 525 0,11 3,7

Lokakuu 3 716 197 305 700 0,11 6,9

Marraskuu 2 985 107 290 612 0,13 5,6

Joulukuu 2 794 73 217 451 0,06 4,4

Koko vuoden keskiarvo

2 466 61 246 484 0,08 3,6

Kanaali 2 2001 2002 2003 2004 2005

kiintoaine, kg/d 27,6 30,9 25,3 61,1 55,9

BOD7, kg/d 253 259 220 246 203

CODCr, kg/d 501 510 422 484 418 fosfori, kg/d 0,05 0,04 0,04 0,08 0,06 typpi, kg/d 2,5 2,4 2,3 3,6 2,8 Virtaama

(m³/d)

1 230 1 362 1 343 2 466 2 349

Viinikanlahden puhdistamolle johdettujen vesien kuormitus puhdis- tamolla vuosina 2001 - 2005:

Kaupunginvesi- kanaali

2001 2002 2003 2004 2005

kiintoaine, kg/d 6 020 5 725 8 977 3 751 3 820

BOD7, kg/d 1 780 1 508 1 447 940 596

CODCr, kg/d 3 630 3 130 3 209 1 760 1 030

fosfori, kg/d 0,30 0,19 0,30 0,14 0,08 typpi, kg/d 14,1 12,4 11,8 6,5 7,2 Virtaama (m³/d) 8 052 8 332 6 936 5 125 3 766 Jätevesien puhdistustehokkuus Viinikanlahden puhdistamolla vuon- na 2004 oli BOD7:lle 98 %, CODCr:lle 91 % ja kiintoaineelle 98 %.

Näillä perusteilla lasketut Tako Boardin päästöt vesistöön Viinikan- lahden puhdistamolta ovat olleet:

Viinikanlahden puhdistamolta

2001 2002 2003 2004

Virtaama (m³/d) 8052 8332 6936 5125 Kiintoaine, kg/d - - 260 76 BOD7, kg/d 73 65 44 21 CODCr, kg/d 930 840 330 160

Jätevesien puhdistustehokkuudesta esitetyt arviot Viinikanlahden puhdistamolla vuonna 2004 olivat BOD7:lle 98 %, CODCr:lle 91 % ja kiintoaineelle 98 %.

Päästöjen rajoittaminen

Hakija on toteuttanut kuluvalla lupakaudella vesien käsittelyyn liitty- viä investointeja seuraavasti:

Toimenpide ja ajankohta Kustannukset

(1000 €)

Jätevesiputki, tammikuu 1997 55

Jätevesiviemäri, kesäkuu 1999 285

Pihaviemäristö, maaliskuu 1998 85

Kemiallisen veden valmistus, heinäkuu 2001 250 Jäteveden puhdistuslaitteet, kesäkuu 2000 2 200 Prosessijätevesien johtaminen Tako Boardista Viinikanlahden puh- distamoon aloitettiin 1994, koska tehtaalla ei ollut omaa biologista puhdistamoa ja koska päästöarvot olivat lähellä lupaehtojen rajoja.

Jätevesien johtamista Viinikanlahden puhdistamolle on tehostettu rakentamalla oma siirtolinja (1997) ja parannettu sitä koko tehtaan jätevesimäärän pumppaamiseksi (1999). Samanaikaisesti tehtaalla on ollut käynnissä pitkäaikaisia tutkimustöitä biologisen hapenkulu- tuksen vähentämismahdollisuuksista. Jätevesien puhdistusprosessi- en ja siihen liittyvien osaprosessien pilot-koeajot sisältyivät näihin selvityksiin ja niitä tehtiin vuosina 1998 - 2000.

Kemikaalipurkuihin liittyvien mahdollisten satunaispäästöjen hallit- semiseksi on vuonna 1998 rakennettu pihaviemäristön talteenotto- järjestelmä.

Jätevesien puhdistamisen kokonaisratkaisuun ja vedenkäytön tehos- tamiseen tähtäävä investointi on aloitettu edellä mainittujen tutkimus- töiden pohjalta vuonna 1999. Ne valmistuivat lopullisesti kesäkuussa 2000. Investointiin liittyneet toimenpiteet olivat seuraavat:

- Uusi flotaatiolaitos jäteveden puhdistamiseksi ja veden uudelleen- käytön mahdollistamiseksi

- Lämmönvaihdinjärjestelmä puhdistetun veden käytön hallitsemi- seksi ja lämmön talteenotto raakaveteen

- Ulkoiseen puhdistamoon menevän jäteveden puhdistuksen tehos- taminen flotaation uudistamisen myötä

- Puhdistusprosessin kuituaineen käsittelyn kokonaisuudistus.

Pastavesien käsittelyä tutkittiin monin eri tavoin. Opinnäytetyönä selvitettiin mahdollisuuksia johtaa pastavedet sellaisenaan kaupun- gin puhdistamolle ja käsitellä ne siellä yhdessä muitten vesien kans- sa. Kaikki saadut tulokset yhteispuhdistuksessa olivat siksi lupaavia, että yhteispuhdistus päätettiin aloittaa kesäkuussa 2001. Tulokset on varmistettu seuraamalla puhdistusprosessia täyden mittakaavan ajossa. Lisäksi pastan talteenottoa ja hyödyntämistä prosessissa on tutkittu yhteistyössä laitetoimittajan kanssa. Pastan talteenoton te- hostamisesta on käynnistetty projekti, jonka tavoitteena on saada vähennettyä puolet nykyisestä pastahäviöstä.

Päästöt ilmaan

Voimassa olevat lupamääräykset

Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupamenettelylain mu- kaisen lupapäätöksen 25.11.1998 (ympäristöluvan) sisältämät il- maan kohdistuviin päästöihin liittyvät keskeiset määräykset ovat:

- Kattiloiden K3 ja K4 typenoksidien päästöt tulee mittauttaa ulko- puolisella asiantuntijalla 3 vuoden välein alkaen vuodesta 1999.

- Toiminnanharjoittajan tulee selvittää hiukkasmaisten hajapäästöjen vähentämismahdollisuudet sekä hiomon ja kartongin valmistuksen höyrypäästöjen koostumus (mm. haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja vähentämismahdollisuudet 31.12.1999 mennessä.

- Uuteen 30.6.2004 mennessä lupamääräysten tarkistamiseksi jätet- tävään lupahakemukseen tulee liittää teknistaloudellinen selvitys ty- penoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksista.

Hakijan esitys lupamääräyksiksi

Pääkattilan K3 typen oksidien päästö on pudotettava alle 300 mg/m³(n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuu- teen siinä yhteydessä, kun kattilan saneeraus toteutetaan.

Kattiloiden jatkuvatoimiset mittauslaitteet on pidettävä toimintakun- nossa huolehtimalla niiden säännöllisestä kunnossapidosta ja kalib- roinnista. Laitteiden vuotuisen aikakäytettävyyden on oltava vähin- tään 90 %.

Päästöt ilmaan

Voimalaitoksen molempien kattiloiden polttoaineena on maakaasu, jonka päästöt koostuvat hiilidioksidista ja typen oksideista. Varapolt- toaineena on vähärikkinen raskas polttoöljy. Öljyn laadun tasaisuu- den säilyttämiseksi säiliöt on poltettava tyhjiksi parin vuoden välein, mikä aiheuttaa kyseisinä vuosina pieniä määriä rikkidioksidia ja hiuk- kaspäästöjä. Kyseinen öljyn polttaminen tehdään pääkattilalla. Mo- lempien kattiloiden savukaasut johdetaan ulos yhdestä piipusta, jon- ka korkeus on 85 metriä.

Voimalaitoksen päästöt ilmaan vuosina 2003 - 2005:

Päästöt 2003 2004 2005

SO2, t/a 0 3,6 0 NOX, t/a 168 166 150 CO2, t/a 87 300 85 500 77 500

Rikkidioksidipäästöjä aiheutuu varapolttoaineen raskaan polttoöljyn käytöstä. Sen osuus Tampereen alueen kokonaispäästöistä on ollut vähäinen, vuosina 2001 - 2004 noin 0-0,5 %.

Kartongin kuivaukseen käytetystä maakaasun poltosta muodostuu jonkin verran typen oksidien päästöjä, joiden määräksi vuonna 2004 on arvioitu 13 t. Tehtaan liikenteen aiheuttamat typen oksidien pääs- töt ovat alle 1 t/a. Tehtaan NOX -päästö on noin 6 % Tampereen ko- konaispäästöistä.

Kartonkikoneilla muodostuvien VOC-päästöjen arvioidaan olleen vuonna 2003 noin 2,6 t ja tuolloin vielä toimintaan kuuluneen hiok- keen valmistuksen päästön hieman tätä suuremman. VOC-päästöt laskivat noin puoleen hiokkeen valmistuksen loputtua.

Tehtaan pastakeittämön hiukkaspäästöt olivat vuonna 2002 0,9 t ja osuus Tampereen ilman hiukkaspäästöistä noin 0,3 %. Vuonna 2003 oli hiukkaspäästö tätäkin alhaisempi. Tehtaan hiukkaspäästöillä ar- vioidaan olevan vähäinen merkitys kaupunki-ilman laatuun.

Melu, tärinä ja liikenne

Voimassa olevat lupamääräykset

Ympäristöluvassa (25.11.1998) on määräyksessä numero 14 edelly- tetty toiminnanharjoittajan olevan selvillä toimintansa aiheuttamista melutasoista ympäristössä. Toiminnanharjoittajan tuli selvittää tehty- jen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutus laitoksen aiheuttamiin me- lutasoihin ympäristössä päivittämällä meluleviämismalliselvitystä ja tarvittaessa tarkistusmittauksilla. Seuraava ympäristömeluselvitys tu-

li toimittaa hyväksyttäväksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle vuo- den 1999 loppuun mennessä. Tämän selvityksen yhteydessä tuli selvittää myös mahdollisuudet puukuljettimen aiheuttaman melun vähentämiseen. Määräyksessä edellytettiin edelleen, että kartonki- tehtaan meluntorjuntatoimissa otetaan huomioon myös mahdollisen matalataajuisen melun vaimentaminen sekä kuljetusten suunnittelu.

Hakijan esitys lupamääräyksiksi

Toiminnan aiheuttama melutaso ei saa nousta nykyisestä häiriinty- vissä kohteissa. Uudistettavat prosessit ja laitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että niiden käyttöönoton seurauksena tehtaan aiheuttama ympäristömelu pysyy ennallaan tai pienenee. Tarvittaes- sa luvan saajan on rakenteellisin tai käyttötoimenpitein estettävä me- lun leviäminen ympäristöön.

Melu ja tärinä

Takon Board on teettänyt meluselvityksen tehtaan melupäästöistä vuonna 1995. Selvitystä on päivitetty vuosina 1999, 2004 ja 2005.

Tako Boardin prosessimelulähteet ovat jatkuvasti toimivia, pääasias- sa puhallintyyppisiä tasaista laajakaistaista ääntä päästäviä meluläh- teitä. Vaikka prosessi on luonteeltaan jatkuvaa, on toiminnassa myös seisokkeja, jolloin tuotannon jokin osa pysähtyy eikä melua sil- tä osin aiheudu. Mallinnuksissa ei ole näitä seisokkeja huomioitu.

Melussa ei ole arvioitu olevan kapeakaistaisuutta tai impulssimai- suutta.

Tehdas sijaitsee vilkkaasti liikennöidyllä keskusta-alueella, ja varsin- kin päiväaikana tehtaan melu sekoittuu ainakin jossain määrin ylei- sen liikenteen meluun. Koska tehdas toimii jatkuvassa kolmessa vuorossa, ovat päivä- ja yöajan prosessimelulähteistä syntyvät melu- tasot yhtä voimakkaita. Kokonaismelussa on päivä- ja yöajan välillä pientä eroa päiväajan liikenteestä johtuen.

Tehtaalla suoritettuja meluntorjuntaan liittyviä toimenpiteitä ovat ol- leet tehtaan katolle Kirkkokadun puoleiselle osalle asennettu melu- seinä vuonna 1997 ja kartonkikone 1:n puhaltimien äänenvaimennin vuonna 1997. Kesän 2004 aikana uusittiin Kirkkokadun puoleisen seinän ikkunat. Lisäksi hiomotoiminnan loppuminen vuonna 2004 poisti kuoritun puun purkamiseen ja kuljetintoimintoihin liittyvän me- lun erityisesti tehtaan etelänpuoleisesta ympäristöstä.

Liikenne

Tehtaan toimintaan kuuluvat olennaisena osana rekkakuljetukset.

Toiminnan kannalta on elintärkeää, että rekkaliikenteellä on esteetön pääsy tehtaan yläpihalle Hallituskadun päähän. Valtaosa tehtaan kemikaalihuollosta tapahtuu yläpihan kautta, samoin tarvikkeiden tuonti tapahtuu tätä kautta. Voimalaitoksen huoltoajot tapahtuvat Värjärinkujan kautta. Raaka-aineiden, kuten sellujen ja eräiden ke- mikaalien kuljetus tapahtuu tehtaan eteläpäädyn niin sanotulle alapi-

halle. Sen kautta lähtevät myös tehtaan kaikki tuotteet. Kuitujätteen ja roskien ajo tapahtuu Kehräsaaren vieressä olevan portin kautta.

Tehtaan henkilökunnan autojen parkkipaikka on Laukontorin itäpuo- lella ja sen lisäksi autoille on vinoparkkipaikkoja Kirkkokadun varres- sa.

Tako Boardin tehtaalle ja sieltä pois tapahtui vuonna 2003 yhteensä noin 26 000 kuorma-autojen ja rekkojen käyntiä ja 60 000 henkilö- ja pakettiautojen käyntiä. Kuljetukset tuodaan tehtaalle kello 6.00-22.00 välisenä aikana. Laskennallisesti nykyisillä liikennemäärillä tehtaalla käy rekka tai kuorma-auto kerran 13 minuutissa. Tuotannon lisäämi- nen 270 000 tonniin vuodessa nostaisi laskennallisesti suurkuljetus- ten tiheyden 12 minuuttiin.

Tehdasalueen liikenteen päästöt ovat päästölajista riippuen 0,01-0,0002 % koko Tampereen liikenteen päästöistä. Tulevaisuu- dessa, ottaen huomioon tuotannon kasvun, ainoastaan kasvihuone- kaasujen päästöt kasvavat hieman muiden päästöjen laskiessa auto- jen teknisen kehityksen ja ajoneuvokannan nuorentumisen myötä.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Jätteitä syntyi vuonna 2003 yhteensä 15 514 tonnia. Kaatopaikalle toimitettiin 452 tonnia ja hyötykäyttöön 15 012 tonnia. Jätemäärästä 96 % oli kuitulietettä. Ongelmajätteitä syntyi 49,5 tonnia.

Tehtaan toiminnasta syntyvät jätemäärät ja niiden vastaanottajat olivat vuonna 2004 seuraavat :

TAVALLISET JÄTTEET

Jätelaji Jätekoodi Määrä Vastaanottaja

Sekajäte 200301 342 t Pirkanmaan jätehuolto

Kuituliete 030310 24 900 t

(ka-pit. 45 %)

Humuspehtoori Oy

Kuituliete 030310 140 t

(ka-pit. 45 %)

M-real Lielahti Rautaromu ja

rautalanka

170405 128 t Kuusakoski Oy

Betonijäte 170101 25 t Toivonen Yhtiöt Oy ja Pir- kanmaan jätehuolto

Energiajae 200101 285 t Toivonen Yhtiöt Oy ja Pir- kanmaan jätehuolto

Erityisjäte teh- dastilojen sii- vouksesta

030399 345 t

(ka-pit. 10 %)

Lassila & Tikanoja Oy ja Prosessipesu Oy

Biojäte 200108 3,7 t Pirkanmaan jätehuolto

Pätkäpuu 200138 246 t M-real Lielahti

Puujäte, tikut 200138 6 t Toivonen Yhtiöt Oy

ONGELMAJÄTTEET

Jätelaji Jätekoodi Määrä Vastaanottaja Akut ja paristot 160601 ja

160103

0,45 t Lassila & Tikanoja Oy Jäteöljy 130205 2,7 t Lassila & Tikanoja Oy Öljyinen vesi 130507 28 t Lassila & Tikanoja Oy Kiinteä öljypitoinen jäte 150202 13,4 kg Lassila & Tikanoja Oy Loisteputket ja eloho-

peapitoinen jäte

200121 0,5 t Lassila & Tikanoja Oy SE-romu 160214 1,6 t Lassila & Tikanoja Oy Pumpattava pasta 030310 25 t Lassila & Tikanoja Oy Emäkset 060205 5 t Lassila & Tikanoja Oy Jäähdytinnesteet 140603 0,24 t Lassila & Tikanoja Oy Laboratoriokemikaalit 200114 0,02 t Lassila & Tikanoja Oy Rasvakaivojäte 200125 4 t Lassila & Tikanoja Oy Liuotinjäte 140603 0,4 t Lassila & Tikanoja Oy Kiinteä maali-, liima-ja

lakkajäte

080112 0,09 t Lassila & Tikanoja Oy Metalliastiat, joissa

vaarallisten aineiden jäämiä

050110 1,6 t Lassila & Tikanoja Oy

Sairaalajäte, tartunta- vaarallinen *)

180103 0,09 t Lassila & Tikanoja Oy

*) Väliaikainen jäte-erä

Ympäristö- ja laatujärjestelmät

Tako Boardilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka noudattaa ympäristöjärjestelmästandardia SFS-EN ISO 14001. Ympäristöjär- jestelmä kattaa tehtaan koko toiminnan.

Ulkoisena, akkreditoituna sertifiointielimenä on toiminut Det Norske Veritas Certification OY/AB. Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto- ajankohta oli 24.4.2001 ja viimeisin ulkoinen auditointi 6.-8.3.2006.

Ympäristöjärjestelmä on osa tehtaan sertifioitua toimintajärjestelmä ja se sisältää lisäksi laatujärjestelmän (SFS-EN ISO 9001), oma- valvontajärjestelmän (DS 3027) ja turvallisuusjärjestelmän (OHSAS 18001) sekä puun alkuperäketjun hallinnan (PEFC Annex 4).

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Tehtaan aiheuttamalla melulla, tärinällä tai päästöillä ilmaan ei arvi- oida olevan vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin tai harvinaisiin tai uhanalaisiin eliöihin.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

Pyhäjärven hapen kulutusta aiheuttava pistekuormitus oli vuonna 2004 638 kg/d. Tampereen kaupungin osuus siitä oli 61 % ja Tako Boardin kartonkitehtaan 39 %. Ravinnepäästöistä Tampereen puh- distamoiden (Viinikanlahti ja Rahola) osuus oli vielä suurempi, fosfo- ripäästöistä 99,1 % (pistekuormittajat yhteensä 21 kg/d) ja typen

päästöistä 99,6 % (pistekuormittajat yhteensä 2513 kg/d). Tako Boardin fosforipäästöt olivat 0,6 % ja typpipäästöt 0,2 %. Viinikan- lahden puhdistamon päästöt olivat BOD 284 kg/d, fosfori 16,1 kg/d ja typpi 1842 kg/d.

Tehtaan omien purkuputkien (kanaalit 1 ja 2) kautta johdetut päästöt vesistöön ovat vuosina 2001-2003 olleet sitä edeltänyttä 3 - vuotis- jaksoa pienemmät. Myös vaikutusten voidaan arvioida vastaavasti olleen pienemmät. Tammerkosken juoksutusten ollessa yli 20 m³/s, arvioidaan päästöistä aiheutuvien pitoisuusmuutoksien olevan vesis- tössä veden laadun kannalta merkityksettömiä. Alivirtaamilla päästöt aiheuttavat Tammerkoskessa ja Pyhäjärvessä havaittavaa lievää pi- toisuuksien nousua. Keskivirtaamalla (noin 70 m³/s) laskennallisiksi vaikutuksiksi Tammerkoskessa on arvioitu typpipitoisuuteen 1 µg/l, fosforipitoisuuteen 0,02 µg/l ja happipitoisuuteen (BOD7) 0,04 mg/l.

Nokianvirrassa vaikutukset edelleen vähenevät, eikä jätevesillä arvi- oida siellä olevan mainittavaa vaikutusta veden laatuun.

Ravinnepitoisuuksia kohottava vaikutus jää pieneksi eikä kartonki- tehdasta voida pitää enää Pyhäjärven kannalta suurena kuormittaja- na. Tako Boardin kartonkitehtaan jätevesillä ei arvioida olevan oleel- lista vaikutusta Pyhäjärven tilaan.

Vaikutus kalatalouteen

Jätevesistä ei kalataloustarkkailun perusteella arvioida aiheutuvan merkittäviä haittoja kalakantoihin. Kartonkitehtaan jätevesien kalata- lousvaikutuksista voidaan todeta, että ne ovat hyvin vaikeasti eritel- tävissä, mikä osaltaan tukee arviota siitä, etteivät ne ole yksinään suuria. Veden laatu täyttää pääosin vaateliaidenkin kalojen kriteerit, vaikka alusvedessä voi esiintyä lopputalvella ja loppukesällä vähä- happisuutta. Välivedessä on yleensä tällöinkin happea kalastolle riit- tävästi.

Hakija on arvioinut tehtaan jätevesipäästöjen vaikutuksien alueen kalakantoihin olevan vähäisiä ja rajoittuvan pienelle alueelle.

Vaikutus ilmaan

Toiminnan vaikutukset Tampereen keskusta-alueen ilman laatuun arvioidaan vähäisiksi. Typen oksidien osuus alueen kokonaiskuormi- tuksesta on ollut noin 6 % ja vaikutus piipun kautta leviämisen ansi- osta keskusta-alueella tätä vähäisempää. Voimalaitoksen kattilan poltinteknologian uudistukset vähentävät typen oksidien päästöjä.

Tehtaan hiukkaspäästöillä arvioidaan olevan vain vähäinen merkitys kaupunki-ilman laatuun.

Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset Melu

Tehtaan sijaitessa vilkkaasti liikennöidyllä keskusta-alueella ei teh- taan melu päivällä erotu selvästi liikennemelusta. Selvemmin teh-

taan tasainen humina erottuu yöaikaan katuliikenteen ollessa vä- häistä.

Melun aiheuttamat häiriöt ovat olleet vähäisiä. Lähiympäristön melua on hakijan toimeksiannosta selvittänyt ulkopuolinen asiantuntija vuo- sina 2004 ja 2005.

Kirkkokadun varressa tehdasta vastapäätä olevien asuintalojen lä- himmille ulkoseinäpinnoille aiheutuu mittausten ja mallinnuksen mu- kaan noin 60-65 dB:n melutaso. Kirkkokadun varrella olevan kerros- talon (tontti 103-22-1) sisäpiha aukeaa tehtaan suuntaan ja siinä on mitattu 58-59 dB:n melutaso. Sisäpiha on asfaltoitu ja se on ainakin osin paikoitusalueena. Noin 55 dB:n meluvyöhykkeellä ovat Hatan- pään valtatien ja Hämeenkadun kulmauksen asuinrakennukset sekä tehdasta lähimpänä olevat Hallituskadun rakennukset.

Tärinä

Vuosina 1994 ja 2003 tehtyjen tärinämittausten mukaan tehtaan ai- heuttama tärinä (heilahdusnopeuden tehollisarvot) alittaa ruotsalai- set ja norjalaiset uusille asuinrakennuksille asetetut ohjearvot. Teh- taan ei arvioida aiheuttavan haitallista tärinää ympäristöön.

Liikenne

Tehdasliikenteen päästöillä ei ole merkittävää vaikutusta Tampereen keskustan ilman laatuun. Tehtaan toimintaan liittyvän rekkaliikenteen melun on arvioitu olevan keskimelutasona varsin kohtuullista.

Ohiajavan rekan ääni kuljetusreitin varrella voi hetkellisesti olla voi- makas ja kantautua asuntojen sisätiloihin.

KALATALOUSVELVOITTEET

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 12/1997/2, 14.3.1997 on hakija määrätty maksamaan kalatalousmaksua vuosittain 50 000 mk/a. Viime vuosina kalatalousmaksua on käytetty lähinnä pyyntikokoisten järvitaimenten istuttamiseen haitta-alueelle. Tai- menistukkaita on myös merkitty istutustulosten selvittämiseksi. Istu- tusten tulosta (700 kg/1 000 istukasta) voidaan pitää hyvänä ja näin alueen kalataloudellista kiinnostavuutta on voitu nostaa ja haittoja kompensoida. Hoitotoimenpiteet on suunniteltu työryhmässä, jossa ovat mukana asianomaisen kalastusalueen ja muiden asianosaisten edustajat.

Hakija on esittänyt kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi jätevesien vaikutusalueella 2 000 euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Jätevedet

Jätevesien nykyinen päästötarkkailu tapahtuu Pirkanmaan ympäris- tökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu on hyväksytty kokonaisuutena 28.3.2001 ja sitä on muutettu kanaali 2:n näytteenottoa koskien 9.1.2004. Kyseinen muutos koskee viikottais- ten näytteenottojen muuttamista kaikki päivät kattaviksi pakastettu- jen vuorokausinäytteiden kokoomiksi. Lisäksi hakija tarkkailee Viini- kanlahden puhdistamolle johdettavaa jätevettä jäteveden johtamista koskevan sopimuksen mukaisesti.

Jäte- ja jäähdytysvesien vesimääriä mitataan kanaaleille 1 ja 2 sekä kaupunginvesikanaalille menevissä vesilinjoissa virtaamamittareilla.

Tehtaalla on akkreditoidun kenttäkalibrointilaboratorion (Oy Indmeas Industrial Measurements Ab) kanssa sopimus mittareiden säännölli- sestä kalibroinnista.

Jätevedestä otetaan näytteitä automaattisilla näytteenottimilla vir- taamamittauspaikoista 20 minuutin välein. Lisäksi otetaan näytteitä ennen kiertovesiflotaattoria palloventtiililtä ("Näyte 2E"). Näytteistä osa analysoidaan laitoksella ja osa lähetetään määritettäväksi ulko- puoliseen laboratorioon.

Viralliset näytepäivät on merkitty edeltä käsin vuosikalenteriin. Ulko- puoliselle laboratoriolle lähetettävät näytteet ovat virallisen näytepäi- vän kokoomanäytteitä kanaali 1:n vedestä ja Viinikanlahden puhdis- tamolle menevästä jätevedestä. Kanaali 2:n näyte on viikon näyte- jakson päivittäinen kokoomanäyte, joka kerätään astiaan, pakaste- taan ja sulatetaan ennen lähetystä.

Tehtaalla lasketaan analyysituloksista päästö- ja pitoisuustietoja.

Lupaehtojen mukaisista parametreista BOD7, CODCr, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi määritetään 4 kertaa kuussa ulkopuolisessa labora- toriossa. Lisäksi laboratorioon lähetettävistä näytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtokyky, kiintoaine, kuiva-aine (haihdutusjäännös) sekä kiintoaineen ja kuiva-aineen hehkutusjäännökset. Kiintoaineen ja kiintoaineen hehkutusjäännöksen määritys tehdään myös tehtaalla päivittäin kaikista kanaaleista (kanaali 2:sta kolme kertaa päivässä).

Valvontaviranomaiselle raportoitavista parametreista kiintoaineen määrä lasketaan laitoksella tehdyistä päivittäisistä määrityksistä ja muiden parametrien päästömäärä ulkopuolisen laboratorion määri- tyksistä. Raportointi on parin viime vuoden aikana tehty sähköisesti valvontaviranomaisen VAHTI-järjestelmään.

Kaupungin puhdistamon kautta Pyhäjärveen joutunut BOD7- ja CODCr -päästö lasketaan puhdistamon ilmoittamien keskimääräisten reduktioiden perusteella sinne johdetun BOD7:n ja (liuenneen) CODCr:n pitoisuudesta ja vesimäärästä.

Tarkkailun analyysit, analyysitiheys ja -menetelmät:

Näytteen- Analyysitiheys Analyysi-

Analyysi ottopaikka 1 krt/vrk 3 krt/vrk 4 krt/kk menetelmä

Vesimäärä Kanaali 1 (X) (X) Mittarit

Kanaali 2 (X) (X) (tallennus

ja raportointi Kan. ulkoinen puhdistamo

(=kaupunginvesikanaali)

(X) (X) sovituin mää-

räajoin)

pH Kanaali 1 X SFS 3021

Kanaali 2 X

Kan. ulkoinen puhdistamo X

Sähkönjohtokyky Kanaali 1 X SFS-EN

27888

Kanaali 2 X

Kan. ulkoinen puhdistamo X

Kiintoaine Kanaali 1 Kanaali 2 Näyte 2E

Kan. ulkoinen puhdistamo X X X

X

X X X X

SFS-EN 872 (GF/A)

Kiintoaineen hehkutusjäännös

Kanaali 1 Kanaali 2 Näyte 2E

Kan. ulkoinen puhdistamo X X

X

X X X X

KVVY LA29, TO 64 (EN 45001)

Kuiva-aine Kanaali 1 Kanaali 2

Kan. ulkoinen puhdistamo

X X X

SFS 3008

Kuiva-aineen hehkutusjäännös

Kanaali 1 Kanaali 2

Kan. ulkoinen puhdistamo

X X X

SFS 3008

BOD7 Kanaali 1

Kanaali 2

Kan. ulkoinen puhdistamo

X X X

SFS-EN 1899- 1

CODCr Kanaali 1 X SFS 5504

Kanaali 2 X

Kan. ulkoinen puhdistamo X

Kokonaisfosfori Kanaali 1 X KVVY LA06

Kanaali2 X

Kan. ulkoinen puhdistamo X

Kokonaistyppi Kanaali 1 X KVVY LA 15

Kanaali 2 X

Kan. ulkoinen puhdistamo X

Päästöt ilmaan

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailussa on noudatettu tehtaan valvontasuunnitelmaa (8.1.2001) ja voimalaitoksen päästöjen tark- kailusuunnitelmaa (28.12.1999), jotka Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 6.3.2001.

Ulkopuolinen asiantuntija on suorittanut typen oksidien mittaukset kolmen vuoden välein vuodesta 1999 alkaen. Voimalaitoksen oma päästöjen valvonta käsittää häiriöraportoinnin, mittausjärjestelmien ja -laitteiden huollot ja kalibroinnit sekä päästöjen seurannan, mikä tapahtuu laskennallisesti.

Pääkattilan K3 päästöjen mittausjärjestelmään kuuluu jatkuvatoimi- nen Zirkonium-kennomittaukseen perustuva hapen mittaus jatkuvalla piirturiseurannalla. Mittaukseen ei ole liitetty säätöä tai hälytystä.

Edelleen kattilan mittausjärjestelmään kuuluu savukaasujen tum- muutta jatkuvatoimisesti mittaava laite.

Apukattilan K4 päästöjen mittausjärjestelmään kuuluu pääkattilan tapaan jatkuvatoiminen Zirkonium-kennomittaukseen perustuva ha- pen mittaus, josta on automaatiojärjestelmässä lukuarvo (%) ja tren- dinäyttö. Mittaustulosta käytetään polttimen palamisilman säätöön.

Mittaukseen on liitetty sekä ylä- että alarajan hälytys. Myös apukatti- lan mittausjärjestelmään kuuluu savukaasujen tummuuden jatkuva- toiminen mittari.

Seurattavista suureista on voimalaitoksen valvomon ohjaustaulussa osoitinnäytöt, piirturit sekä hälytykset. Apukattilan ohjaukset sekä hälytykset hoidetaan automaatiojärjestelmässä, jonka trendinäytöillä näkyvät päästömittaustulokset.

Käyttöhäiriöt kirjataan kattiloiden käyttöpäiväkirjaan sekä laitoksella käytössä olevaan viestiraporttiin. Poikkeuksellisen suurista päästöis- tä ilmoitetaan välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukseen ja Tampereen kaupungin ympäristönvalvontaan.

Mittauslaitteille tehtävästä huollosta vastaa tehtaan säh- kö/automaatio-osasto. Mittausjärjestelmille ei ole tehty huoltosopi- muksia, vaan huollot suorittavat oman automaatio-osaston asentajat tai ulkopuolinen alan huolto/konsultointiyhtiö. Mittausjärjestelmille ja - laitteille tehdään huolto ja kalibrointi kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin.

Kattiloiden K3 ja K4 typen oksidit on mittautettu edellä mainitusti kol- men vuoden välein ulkopuolisella asiantuntijalla. Samassa yhtey- dessä tehdään happimittareille vertailumittaukset.

Voimalaitoksen vuosipäästöt lasketaan polttoaineiden kulutuksista.

Polttoaineiden kulutukset lasketaan kattilakohtaisesti kalenterikuu- kausittain. Laskennassa käytettävä maakaasun lämpöarvo saadaan kuukauden keskiarvona polttoaineen toimittajalta ja polttoöljyn läm- pöarvona ja rikkipitoisuutena käytetään toimittajan ilmoittamia arvoja.

Typen oksidien laskennassa käytetään ominaispäästökerrointa, joka saadaan mittaustulosten perusteella interpoloimalla keskimääräiselle kattilakuormalle. Rikinoksidipäästöt lasketaan polttoaineen rikkipitoi- suuden mukaan olettaen, että kaikki rikki palaa rikkidioksidiksi. Muil- le päästöille (hiukkaset ja hiilidioksidi) käytetään yleisiä ominaispääs- tökertoimia.

Hiukkasmaisia hajapäästöjä (pölypäästöjä) seurataan kuukausittain ulkopuolisen mittaajan toimesta. Mittaustulosten perusteella tehdään päästöjen hallintaa parantavia toimenpiteitä ympäristöjärjestelmään liitetyn toimintakaavion mukaisesti.