Täydennykset ympäristölupaha- kemukseen on jätetty ympäristökeskukselle 12.2.2007

•

•

Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2007 Dnro PPO-2006-Y-433-111

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa.

LUVAN HAKIJA

Käylän seudun vesiosuuskunta Sallantie 62

93850 KÄYLÄ LAITOS JA SEN SIJAINTI

Käylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kuusamon kunnassa Kitkajoen rannassa, tilasta Kos- kela R:no 3:7, 31.12.1984 tehdyllä kauppakirjalla ostetulla, noin 2500 m²:n suuruisella erote- tulla määräalalla. Puhdistamoa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metriä puh- distamolta luoteeseen. Laitoksella puhdistetaan Käylän kylän noin 45 talouden ja noin 190 asukkaan jätevesien lisäksi läheisen Kuusamon kalanviljelylaitoksen kalanviljelyliete ja sani- teettivedet. Viemäröidyt jätevedet johdetaan rinnakkaissaostusperiaatteella toimivaan jäteve- denpuhdistamoon, joka sijaitsee Käylän taajaman itäpuolella ja Kitkajoen eteläpuolella. Käy- län jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Kitkajokeen noin kilometri ka- lanviljelylaitoksen alapuolelle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 §:n 13 a kohdan perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n kohdan 12e) perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 29.12.2006. Täydennykset ympäristölupaha- kemukseen on jätetty ympäristökeskukselle 12.2.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen vesioikeus on myöntänyt 29.5.1996 antamallaan päätöksellä nro 31/96/1 Käylän seudun vesiosuuskunnalle luvan puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien ja Kuusamon kalanviljelylaitoksen saniteettivesien ja lietteen käsittelyssä muodostuneiden vesien johtami- seen Kitkajokeen. Päätöksen mukaan lupaehtojen tarkistamista varten on toimittava hakemus vuoden 2006 loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset sekä suunnitelmat jätevesien vaikutusten edelleen vähentämiseksi toteuttamisaikatauluineen sekä muut vesiasetuksessa mainitut selvitykset.

Puhdistamoa lähin pohjavesialue on kahden kilometrin päässä lännessä sijaitseva Mäntynie- men pohjavesialue. Alue kuuluu pohjavesiluokkaan 1. Alueen pinta-ala on noin 48,5 hehtaa- ria. Pohjavesialue ei hakijan mukaan ole jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella. Puhdista- moa lähin suojelualue on Harjasuo-Laurinkorpi, joka kuuluu Kuusamon Natura-alueisiin. Se sijaitsee noin 4,8 kilometrin päässä puhdistamolta itään. Hakijan mukaan alue ei kuulu puh- distamon vaikutusalueeseen.

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Alueelle ei ole tulossa kaava- muutoksia.

Puhdistamon haltijalla on käynnissä neuvottelut siirtoviemärin rakentamisesta Kuusamon jä- tevedenpuhdistamolle.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Käylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kuusamossa Käylän taajaman itäpuolella Kitkajoen eteläpuolella.

Vesistö

Kitkajoen Käylän valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvalla virtaamahavainnointipai- kalla yläpuolisen valuma-alueen koko on 1720 km².

Kitkajoen virtaamatiedot (1981 – 1992):

Ylivirtaama (HQ) 44 m³/s

Keskiylivirtaama (MHQ) 34 m³/s

Keskivirtaama (MQ) 21 m³/s

Keskialivirtaama (MNQ) 11,3 m³/s

Alivirtaama (NQ) 7,6 m³/s

KALASTUS SEKÄ RANTOJEN JA VESISTÖN KÄYTTÖ

Hakija on teettänyt selvityksen kalastuksesta sekä vesistön ja rantojen käytöstä noin kahden kilometrin matkalta jätevedenpuhdistamon alapuoliselta Kitkajoelta. Tutkimus tehtiin lähet- tämällä kaikkiaan 20 maanomistajalle kysely, jossa tiedusteltiin vastaajan vesistön ja rantojen käyttöä sekä kalastusta. Kyselyyn tuli 12 vastausta, joten vastausprosentiksi saatiin 60 %.

Vastausprosenttia laski ilmeisesti kyselyn yksikierroksisuus. Tiedustelu koski vuotta 2006.

Kalastus

Jätevedenpuhdistamon alapuolisella Kitkajoella, noin kaksi kilometriä Kiehtäjännivaan saak- ka, oli kalastustiedusteluun vastanneista ruokakunnista vuonna 2006 kalastanut yhdeksän eli 75 % vastanneista. Jos oletetaan, että vastaamatta jättäneiden maanomistajien joukossa kalas- taneita olisi suhteellisesti puolet vähemmän kuin vastanneiden joukossa, voidaan kalastanei- den maanomistajien ruokakuntien määräksi arvioida noin 12. Kalastaneissa ruokakunnissa kalastukseen osallistui keskimäärin 1,4 henkilöä, joten kalastajien kokonaismääräksi voidaan arvioida noin 17 henkilöä.

Virrankylän ja Kallungin kalastuskunnat sekä Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutki- muslaitos myyvät Kitkajoelle yhteislupaa välille Kiveskoski - Juumansalmi. Lupia myytiin vuonna 2006 noin 2600 kappaletta. Kalastus keskittyy kuitenkin voimakkaasti alueen koski- kalastuspaikoille eikä tiedustelualueella juurikaan kalasteta tämän luvan puitteissa. Välittö- mästi noin 500 metriä jätevedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsee Käylänkoski, joka on lupa- alueen suosituin kalastuskohde. Verkkokalastus on kielletty paikoin koskien välisillä jokijak- soilla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Käylän jätevedenpuhdistamon alapuolisella Kitkajoella (n.

2 km) kalastaneiden rantatilanomistajien kalastuksen jakautuminen eri pyyntimenetelmien kesken vuonna 2006.

Kalastustapa PP %

Pyydystä käyttäneitä ta-

louksia PP/talous* Kalastuskerrat/talous*

heittokalastus 311 37 7 52 34

koukkupyynti 270 32 3 135 18

pilkkiminen 136 16 7 27 22

verkkokalastus 75 9 5 19 5

katiskapyynti 45 5 4 15 15

vetouistelu 8 1 3 8 5

mato-onginta - - 1 - -

yhteensä 845 100 9 106 52

*Laskettu niiden tiedusteluvastausten pohjalta, josta voitiin laskea pyyntiponnistukset (PP = pyyntiponnistus = pyydysten lukumäärä X koku- / kalastuskertojen määrä)

Kalastajien pyynti ajoittui lopputalven pilkkikeleihin maalis-huhtikuuhun sekä kesän loma- kuukausille kesäkuusta elokuuhun. Kalastuskunnan esimiehen arvoin mukaan vapakalastus ajoittuu pääosin lomakaudelle juhannuksesta elokuun alkupuolelle. Lupakausi ulottuu touko- kuun viimeisestä viikonlopusta syyskuun kymmenenteen päivään.

Kalastajien saalis (1300 kg) koostui pääosin särkikaloista, ahvenesta ja hauesta, jotka muo- dostivat yhteensä noin 90 prosenttia saaliista. Lisäksi kalastajat saivat noin 60 kg siikaa, 40 kg harjusta, 22 kg taimenta ja 5 kg madetta. Tiedustelualueella olevaan Pitkälahteen on suun- niteltu kohdistettavan särjen tehopyyntiä. Kiveskoski – Juumansalmi lupa-alueelle istutetaan vuosittain pyyntikokoista taimenta ja kesänvanhaa harjusta.

Suurimmat pyydysyksikkösaaliit saatiin pilkkimällä, vetouistelemalla ja katiskapyynnillä.

Suurin lajikohtainen yksittäinen yksikkösaalis oli vetouistelun haukisaalis. Ruokakuntakoh- tainen kokonaissaalis oli ilmoitettujen tietojen perusteella lähes 145 kg. Suurin osa tästä oli paikallisesti vähän arvostettua haukea ja särkeä, mutta myös ahvenen talouskohtainen saalis (noin 27 kg) oli merkittävä.

Kyselyssä tiedusteltiin myös jätevedenpuhdistamon alapuolisen Kitkajoen rantatilanomistaji- en kalastusta ja kalankäyttöä haittaavia tekijöitä. Yleisimpiä haittatekijöitä olivat pyydyksien limoittuminen sekä vähempiarvoisten kalojen runsaus. Myös vesiliikenne, kalojen istutusten vähäisyys ja liikakalastus keräsivät enemmän vastauksia luokkaan "haittaa" kuin "ei haittaa".

Rantojen ja vesistön käyttö

Yleisin vesistön käyttömuoto oli tiedustelun mukaan uiminen, jota tiedustelualueella harras- taa 11 vastanneista 12:sta rantatilallisten ruokakunnasta. Myös yleinen virkistyskäyttö ja ka- lastus olivat yleisiä käyttötapoja. Vettä itsessään käytettiin lähinnä saunavetenä. Vastanneista 10 ilmoitti tilallaan olevan kesämökin ja 7 rantasaunan. Yksi tila oli vastaajan mukaan loh- kottu neljään osaan ja jokaisella oli kesämökki ja kaivo.

LAITOKSEN TOIMINTA

Käylän jätevedenpuhdistamo on 1980-luvulla rakennettu bioroottorilaitos, jossa fosforin sa- ostuskemikaalina käytetään kalkkia. Tuleva jätevesi johdetaan laitokselle rumpusiivilän kautta, joka erottaa veden mukana tulevat kiinteät aineet. Siivilästä vesi johdetaan biorootto- riin, joka poistaa jätevedestä orgaanista kuormitusta. Kalkki syötetään jälkisaostuksena. Liet- teen sakeutuksesta ylimääräinen tai vapautunut kalkki palaa kirkasteveden mukana tulo- pumppaamon kautta prosessiin. Puhdistamon bioroottori on uusittu (Klargester, Tatu Mäm- melä Oy) vuoden 1992 alkupuolella.

Puhdistamolle tuleva jätevesi on pääasiassa asumisjätevettä Käylän kylän viemäriverkosta.

Vuosina 1983 – 1984 rakennetun Käylän kylätaajaman viemäriverkoston piirissä on 45 talo- utta ja noin 190 asukasta sekä Kuusamon kalanviljelylaitos. Verkostossa on muoviviemäriä yhteensä noin seitsemän kilometriä. Tämän lisäksi kalanviljelylaitoksella kalankasvatuksesta muodostunut liete johdetaan puhdistamolle.

Puhdistamo on mitoitettu seuraaville jätevesimäärille:

Qkesk = 120 m³/d Qmax = 480 m³/d Qkesk = 5 m³/h

Seuraavassa taulukossa on esitetty Käylän jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailutietoja vuo- silta 1996-2006.

Vuosi Käsitelty jätevesi Ohitus

Veden

kulutus Kalkin syöttö

Poistettu

liete Sähkön kulutus

m³/vuosi m³/d m³/vuosi m³/vuosi kg/vuosi g/m³

hyötykäyttö m³/vuosi

kaatopaikalle

m³/vuosi kWh/vuosi kWh/jvm³

1996 16036 44 0 15914 9080 566 84 25973 1,62

1997 16096 44 0 16339 8760 544 81 25149 1,56

1998 15533 43 0 16000 8240 530 81 24183 1,56

1999 16755 46 0 17393 9040 540 81 21249 1,27

2000 17559 48 0 19870 8920 508 85 21995 1,25

2001 19935 55 0 23982 10080 506 91 24230 1,22

2002 16654 46 0 18493 8640 519 77 22950 1,38

2003 20406 56 0 22629 10280 504 71 23900 1,17

2004 16280 44 0 17651 8480 521 68 22987 1,41

2005 16140 44 0 17020 8360 517 64 23070 1,43

2006 15992 44 0 16997 8480 530 68 22987 1,44

ka 96-06 17035 47 0 18390 8942 526 68 83 23516 1,39

Fosforin saostamiseen käytetään vuosittain 8,5 – 10 tonnia kalkkia eli noin 500 grammaa kä- siteltyä jätevesikuutiota kohti.

Sähköä laitoksella on vuosina 1995-2005 kulunut keskimäärin 22-24 MWh vuodessa eli noin 1,3 kWh käsiteltyä jätevesikuutiometriä kohti.

Käyttötarkkailutietojen mukaan puhdistamolla syntynyt jätevesiliettä viime vuosina noin 68 m³ vuodessa. Vuoden 2003 jälkeen liete on mennyt hyötykäyttöön.

Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä

Hakijan mukaan viemäriverkostossa todennäköisin häiriötilanne on pumppaamon pumppujen pysähtyminen. Puhdistamolla kemikaalinsyöttölaitteiden tai bioroottorin pysähtyminen johtaa siihen, että jätevedet tulevat vain osittain käsitellyiksi ennen vesistöön johtamista. Häiriöti- lanteisiin pyritään varautumaan ja niiden kesto minimoimaan huolellisella käyttötarkkailulla ja pitämällä tärkeimpiä varaosia heti saatavilla.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikenne puhdistamolle koostuu puhdistamonhoitajan hoitokäynneistä, lietteen poisajosta, kemikaalivaraston täydennyksestä sekä näytteenotosta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Hakemuksen mukaan päästöt, päästöjen laatu ja määrä ilmenevät puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportista vuosilta 1996 – 2006.

Voimassa olevien lupaehtojen mukaan Kitkajokeen johdettavan jäteveden BOD7ATU saa olla enintään 17,5 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Lisäksi puhdistuste- hon tulee edellä mainittujen osalta olla vähintään 90 % puolivuosikeskiarvona laskettuna mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mu- kaan lukien. Taulukossa on esitetty Käylän jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden laatu (mg/l) ja vesistökuormitus (kg/d) vuosina 1996 - 2006.

BOD7ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Ammoniumtyppi CODCr

Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l

1996 0,3 6 0,03 0,6 1,8 42 1 23

1997 0,6 14 0,03 0,7 1,9 44 3,1 70

1998 0,7 17 0,02 0,4 2 48 1,3 31

1999 0,2 4 0,04 0,9 2,5 54 2,8 60

2000 0,7 14 0,03 0,7 2,8 58 3,9 81

2001 0,3 6 0,03 0,5 2,5 45 4,1 76

2002 0,3 7 0,04 0,9 1,7 38 3,9 86

2003 0,52 9 0,04 0,7 2,5 45 4,3 77 1,1 20 5 89

2004 0,86 19 0,04 0,8 2,6 59 2,1 46 0,9 20 3,5 79

2005 0,53 12 0,04 0,9 1,6 36 3,6 82 1 23 3,5 80

2006 0,17 4 0,06 1,3 1,8 41 5,4 122 1,4 32 5,4 123

ka 1996-

2006 0,47 10 0,04 0,8 2,2 46 3,2 68 1,1 24 4,4 93

AVL 1996-

2006¹⁾ 7 9 144 31

1)Laskentaperusteet BOD7ATU70 g/as/d, fosfori 4 g/as/d,typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d

BOD7ATU:n pitoisuus puhdistamolta lähtevässä vedessä on ollut tarkkailujaksolla keskimäärin 0,47 mg/l ja fosforipitoisuus 0,8 mg/l.

Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina 1996 – 2006 vastaa asu- kasvastineluvulla ilmaistuna 7 – 144 hengen puhdistamattomia jätevesiä kuormitteesta riip- puen. Vesistökuormituksessa on havaittavissa kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta selvä kasvava trendi viimeisen kymmenen vuoden jaksolla.

Puhdistamon toiminta on ollut hyvä ja lupaehtoihin tarkastelujaksolla 1996 – 2006 on ylletty muutamaa tarkkailujaksoa lukuun ottamatta.

Hakijan mukaan puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen.

Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu myöskään ympäristölle haitallista melua tai tärinää.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)

Käylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu 1980-luvulla, mutta laitos toimii edelleen hyvin ja prosessi edustaa hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakijan mukaan jätevedenpuhdistamon toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen.

Hakemuksessa todetaan, ettei puhdistamon toiminnalla ole vaikutuksia maaperään tai pohja- veteen, eikä sen toiminnasta aiheudu haitallista melua tai tärinää.

Käylän jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia on tarkkailtu kuluneella lupakaudella kol- melta pisteeltä (P1, P2 ja P3), joista P1 sijaitsee puhdistamon yläpuolella ja P2 ja P3 puhdis- tamon alapuolella. Yläpuolella on näiden lisäksi vielä yksi piste joka kuvastaa tilannetta puh- distamon yläpuolella sijaitsevan kalalaitoksen yläpuolisessa vesistössä. Ympäristölupahake- muksessa toiminnan on vesistövaikutusten kuvauksena esitetty yhteenveto tarkkailuvuosien 2003 – 2005 tuloksista.

Hakijan mukaan jätevedenpuhdistamon vesistövaikutukset ovat jääneet vuosittain suhteelli- sen vähäisiksi. Puhdistamolle tyypillisten kuormitteiden, kuten typen- ja fosforin yhdisteiden sekä bakteeripitoisuuksien, määrät eivät ole kasvaneet merkittävästi verrattaessa laitoksen yläpuolisen vertailupisteen ja laitoksen alapuolisten pisteiden pitoisuuksia. Myös rehevyyttä ilmentävän klorofylli-a:n ja perifytontelineille kasvaneen päällyslevästön määrien pitoisuus- erot ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi verrattaessa laitoksen ala- ja yläpuolisia pisteitä.

Vuonna 2004 kevättalvella puhdistamon alapuoliselta P2 pisteeltä mitattiin selkeä typen pi- toisuuspiikki, joka kuitenkin oli normalisoitunut kesän näytteenottoon mennessä. Pisteellä P3, joka on alimmainen tarkkailupiste, ovat sekä ravinne- että klorofyllipitoisuudet kohon- neet vuoden 2005 aineiston perusteella. Tällöin lähempänä puhdistamoa olevan pisteen pitoi- suudet ovat kuitenkin pysyneet yläpuolisen pisteen tasolla. Saman vuoden kevättalvella mi- tattiin puhdistamon alapuolelta kohollaan oleva bakteeripitoisuus, joka erottui vuoden muusta pitoisuustasosta. Etenkin kevättalviset pitoisuuskohoumat selittyvät usein hiihtosesongista johtuvalla puhdistamon kuormitushuipulla sekä vesistön alhaisilla kevättalvisilla virtaamilla.

Hetkelliset kuormitushuiput eivät hakijan mukaan vaaranna vesistön tilaa merkittävissä mää- rin.

Veden laatua voidaan luonnehtia puhdistamon yläpuolella hyvälaatuiseksi sekä rehevyysta- soltaan oligitrofiseksi. Laitoksen alapuolisen vesistönosan vedenlaatu on saattanut ajoittain laskea tyydyttävän/hyvän rajalle, mutta rehevyystaso on pääsääntöisesti pysynyt oligotrofisen veden tasolla.

Hakijan mukaan jätevedenpuhdistamolla ei ole vesistön virkistyskäyttöä merkittävästi hait- taavia vesistövaikutuksia. Veden rehevyystason nousu jää laitoksen alapuolella vähäiseksi ja veden hygieenistä tilaa kuvaavien bakteeripitoisuuksien taso on pysynyt pääosin tyydyttä- vää/hyvää hygieenistä tilaa kuvaavalla tasolla. Laitoksen alapuolisen vesistöalueen vettä voi tällöin hyödyntää muun muassa uimiseen ja saunomiseen.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua suorittaa puhdistamonhoitaja ja merkitsee tiedot päiväkirjaan. Veden väriä ja sameutta seurataan silmämääräisesti prosessin eri vaiheissa. Jälkiselkeytyksen nä- kösyvyyttä seurataan ja kirjataan päiväkirjaan. Muita päiväkirjaan merkittäviä tietoja ovat muun muassa käsitelty vesimäärä ja kemikaalin syöttömäärä, lietteen poistomäärät, suoritetut näytteenotot ja tarkastukset sekä häiriöt prosessissa.

Päästötarkkailu

Laitoksen päästötarkkailun näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteitä otetaan puhdis- tamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäytteenä. Kokoomanäytteet kerätään manuaalisesti puhdistamonhoitajan toimesta. Tarkkailuohjelman on laatinut Käylän seudun vesiosuuskunta.

Vaikutusten tarkkailu

Vaikutustarkkailun näytteitä otetaan vesistöstä kaksi kertaa vuodessa Käylän seudun ve- siosuuskunnan laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu suoritetaan yhteis- tarkkailuna Kuusamon kalanviljelylaitoksen kanssa. Yhteistarkkailun tulokset raportoidaan Kitkajoen yhteistarkkailun yhteydessä. Hakija esittää tarkkailua jatkettavaksi nykyisellä ta- valla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kuu- samon kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 30.5 –28.6.2007. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kuusamon kaupun- gissa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettu Koillis- sanomat -lehdessä 1.6.2007 ja erikseen tiedotettu asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupaan liittyvä maastotarkastus ja neuvottelu on pidetty 3.7.2007.

Lausunnot

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto 13.6.2007

Lupa- ja valvontajaosto antaa lausunnon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena sekä kun- nan terveydensuojeluviranomaisena.

Kuusamon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on hyväksytty Kaupunginvaltuus- tossa 25.2.2004. Päätös sai lainvoiman marraskuussa 2005.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sivuilla 56 – 57 on todettu Rukan ja Käylän veden- puhdistamoista seuraavaa: Rukan alueen jätevedet tullaan käsittelemään lähivuosina nykyi- sellä tavalla omassa puhdistamossaan. Puhdistamon tähänastinen käyttöhuippu saavutettiin pääsiäisenä 2002, jolloin kapasiteetista oli käytössä noin 70 prosenttia. Matkailusesongin ul- kopuolella puhdistamon käyttöaste on huomattavasti alhaisempi. Puhdistamon kapasiteetti riittää hyvin lähivuosien tarpeisiin. Rukan alueen vuoden 1991 vahvistetun osayleiskaavan mukaisesti rakennettu verkosto on tällä hetkellä vajaakäytössä, koska alueen kehittyminen on ollut ennustettua hitaampaa. Nykyisellä viemäriverkostolla pystytäänkin hoitamaan alueen viemäröinti ilman ongelmia myös tulevina vuosina. Vireillä olevan uuden osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen tulee suorittaa alueen vesi- ja viemärihuollon yleissuunnitelmien päi- vittäminen. Samalla tulee tutkia mahdollisuus ohjata Käylän nykyisen jätevedenpuhdistamon jätevedet Rukan puhdistamolle. Nykyisin Käylän puhdistamon käyttö on kallista ja toisaalta Rukan puhdistamon kapasiteetti on vajaakäytössä. Samalla yhdysviemäriin voitaisiin kerätä muitakin Rukan pohjoispuolisten alueiden jätevesiä, esimerkiksi Takkusalmen vesiosuuskun- nan alueelta. Yhteyttä suunniteltaessa tulee huomioida verkostoon myöhemmin liitettävät alueet. Näitä alueita ovat lähinnä jo hyväksytyt Juuman, Veskan ja Viipusjärven yleiskaava- alueet sekä vireillä oleva Kesäjärven yleiskaava-alue. Käylän puhdistamon purkuvesistönä nykyisin toimiva Kitkajoki on luonnonarvoiltaan ja matkailuarvoiltaan huono vaihtoehto pur- kuvesistöksi.

Kehittämissuunnitelman sivulla 74 on Käylän jätevesien johtaminen aikataulutettu vuoden 2010 jälkeiselle ajalle.

Lausunnon valmistelija on ollut yhteydessä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan henkilös- töön ja pyytänyt selvitystä siihen onko aikavälillä 2003 – 2007 ilmennyt sellaisia asioita,

etenkin Rukan jätevedenpuhdistamon kapasiteetin suhteen, että niiden perusteella Käylän jä- tevedenpuhdistamon puhdistamattomia jätevesiä ei voitaisi johtaa Rukalle puhdistettavaksi.

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ilmoitti tiedusteluun, että Rukan puhdistamolla voi- daan käsitellä Käylän alueen jätevedet.

Vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumisen jälkeen on toteutettu Takkusalmen kala- sataman siirtoviemäri. Lisäksi Takkusalmen vesiosuuskunta asensi laajennushankkeensa yh- teydessä viemäriputkivarauksen Käylän tien varteen. Rakennettu varaus huomioon ottaen on Käylän ja Rukan puhdistamot yhdistävää siirtoviemäriä rakentamatta noin 4,8 kilometriä.

Käylän seudun vesiosuuskunta on toimittanut vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueen hy- väksymishakemuksen valmisteltavaksi kaupungin valtuuston päätöstä varten. Hakemuksen tarkempaa valmistelua ei ole vielä aloitettu.

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto antaa kunnan ympäristön- suojeluviranomaisena seuraavan lausunnon:

Yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaoston käsityksen mukaan haettu ympäristölupa voi- daan myöntää nykyisillä lupaehdoilla noin viiden vuoden määräajaksi, jona aikana Käylän seudun vesiosuuskunta, Takkusalmen vesiosuuskunta ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskun- ta yhdessä toteuttavat Kuusamon kaupungin vesihuollon yleissuunnitelman mukaisen Käylän jätevedenpuhdistamon jätevesien johtamisen Rukan jätevedenpuhdistamolle.

Lupa- ja valvontajaoston käsityksen mukaan siirtoviemärin suunnitelmaan tulisi selvittää mahdollisuus umpisäiliö- ja saostuskaivosäiliön lietteen vastaanottoaseman rakentamiseen siirtoviemärin varrelle.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisena yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto toteaa:

Hakemuksesta ei ole huomautettavaa.

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö 21.6.2007

Kitkajoki on kirkas, vähäravinteinen ja kalastonsakin osalta poikkeuksellisen arvokas vesistö.

Käylässä jokea kuormittaa jätevedenpuhdistamon lisäksi Riista- ja kalataloudentutkimuslai- toksen kalanviljelylaitos. Kalanviljelyn fosforikuormitus on noin viisinkertainen jäteveden- puhdistamoon verrattuna, kun taas typpikuormituksen osalta jätevedenpuhdistamon kuormi- tus on noin 1,7-kertainen kalanviljelyyn verrattuna.

Ravinnekuormitus heikentää jossain määrin veden laatua Kitkajoessa. Kokonaisvaikutuksen arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska hakemukseen on liitetty ainoastaan ylimalkainen yhteenveto vesistötarkkailun tuloksista, eikä lainkaan tarkkailuraportteja. Kalastus- ja kalas- toselvityksen mukaan alueen on kuitenkin viimevuosina arvioitu heikentyneen kalavetenä.

Lupa jätevedenpuhdistamon toiminnalle voidaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan myöntää, mutta lähiajan tavoitteena tulee olla jätevesien johtaminen Kuu- samossa puhdistettavaksi. Vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailuraportit on toimitettava tiedoksi TE- keskukselle.

Muistutukset ja mielipiteet A 26.6.2007

Muistutuskirjelmä koskee tilaa Harjakoski, Virrankylässä Kuusamossa, rekisterinumero 24:14. Muistuttaja toteaa, että puhdistamon valmistuttua vuonna 1984 Kitkajoen vedenlaatu parani huomattavasti ja samoin rantojen pohjaliete väheni. Vettä saattoi käyttää talousvetenä myös ruoanlaittoon.

Nyt Kitkajoen vesi on käyttökelvotonta ruoanlaittoon käytettäväksi. Puhdas käyttövesi on tuotava Kuusamosta. Sauna- ja pesuvesi on laskettava tiheän planktonkankaan läpi. Huonoon vedenlaatuun ovat syynä perämoottoreilla ajettavat suuret kumilautat, jotka sotkevat Kitkajo- en veden. Potkuripyörteet saavat pohjalietteen liikkeelle. Lisäksi aallokko hakkaa rantoja.

Näistä haitoista ei voida syyttää Käylän puhdistamoa. Vilkkaimpina päivinä joen laskee yli 50 perämoottorilla varustettua kumilauttaa. Voivat kyllä koskenlaskun suorittaa melomalla.

Lisäksi öljypäästöt ovat huomattavat.

Edellä mainittuihin viitaten en vastusta Käylän puhdistamon jatkolupaa.

Oulankajoella sekä Kitkajoen alajuoksulla perämoottorien käyttö on kielletty. Saastevaiku- tukset voivat tuntua Kitkajoen alajuoksulla sekä Paanajärvellä saakka.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristökeskus on 29.6.2007 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen annetuista lausunnoista. Hakija on 3.7.2007 suoritetulla tarkastuskäynnillä ilmoit- tanut, ettei annetuista lausunnoista jätetä vastinetta. Muistutuksesta hakijaa on kuultu 11.7.2007 päivätyllä kirjeellä. Hakija on 25.7.2007 puhelimitse ilmoittanut, ettei muistutuk- sesta jätetä vastinetta.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Käylän seudun vesiosuuskunnalle ympäris- tönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnalle.

Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

LUPAMÄÄRÄYKSET

Päästöt pintavesiin

1. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Jätevedet on johdettava Kitkajokeen purkuputkella.

Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja ja käsittelyssä päästään seuraaviin puhdistustehoi- hin:

- vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU on enintään 17,5 mg/l O2 ja puhdistusteho vähin- tään 90 %

- kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 %.

Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Jätevedenkäsittelyssä tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään typen poistoon.

Vesistöön johdettavan jäteveden on pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on lisäksi täytettävä val- tioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset asetuksen edellyttämäl- lä tavalla tarkkailtuna.

2. Käylän puhdistamolle tulevat jätevedet on johdettava siirtoviemärillä Rukan puhdistamolle tai muuhun isompaan yksikköön mahdollisimman pian tai viimeistään 31.12.2010 mennessä.

Nykyinen puhdistamoalue on siistittävä ja saatettava ympäristön kannalta asianmukaiseen ti- laan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla vuoden 2011 loppuun mennessä.

3. Mikäli siirtoviemärihanke ei toteudu, tulee Käylän puhdistamolle tulevat jätevedet käsitellä nykyajan vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa 31.12.2010 alkaen niin, että vesis- töön johdettavan jäteveden BOD7ATU on enintään 15 mg/l O2ja kokonaisfosforipitoisuus enin- tään 0,5 mg/l. Puhdistustehon tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 90 %. Lisäksi jä- tevedenpuhdistuksessa tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään typenpoistoon.

4. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vä- häiseksi.

Puhdistamon hoito ja käyttö

5. Jätevedenpuhdistamoa ja kaikkia viemärilaitokseen kuuluvia laitteita on hoidettava huolelli- sesti ja asianmukaisesti siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön aiheudu terveydellistä haittaa.

6. Jätevedenpuhdistamolle on nimettävä riittävän koulutuksen saanut vastuunalainen hoitaja, jonka henkilö- ja yhteystiedot sekä pätevyys on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselle.

Melu ja tärinä

7. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ja sen edellyttämästä lii- kenteestä ei aiheudu puhdistamon ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Laitoksen normaa- lin huoltoliikenteen on tapahduttava klo 06.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen

8. Jäteveden puhdistusprosessissa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei liettees- tä aiheudu vesistön tai käyttökelpoisen pohjaveden pilaantumista. Liete on kuljetettava kuivat- tuna lietteen kompostointialueelle, jolla on asianmukainen lupa lietteen vastaanottoon tai käsit- telyyn. Lisäksi lietteen käsittelyn ja sijoittamisen osalta on noudatettava ympäristönsuojeluvi- ranomaisen antamia ohjeita.

9. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ja käytössä syntyvät muut jätteet on asianmukaisesti la- jiteltuna toimitettava tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

Kemikaalin varastointi

10. Saostuskemikaalin varastoinnissa, käytössä ja siirroissa tulee noudattaa asianmukaista va- rovaisuutta.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset olosuhteet

11. Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomai- sesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi. Tapahtumasta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selle ja Kuusamon ympäristöviranomaiselle.

Luvan saajan tulee ylläpitää ja kehittää toimintavalmiuttaan häiriötilanteiden varalle ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Valvonta-, tarkkailu- ja raportointimääräykset

12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ja sen vaikutuksista ja järjestettävä näitä koskeva käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailu. Jäteveden- puhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymien tarkkailuoh-

jelmien mukaisesti. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava tarvittaessa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

Voimassa olevia tarkkailuohjelmia voidaan tämän lupapäätöksen estämättä uusia tai muuttaa mainittujen viranomaisten hyväksymällä tavalla.

13. Tarkkailujen tulokset on toimitettava mainituille viranomaisille sekä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. Tarkkailuista vuosittain laaditta- vat yhteenvetoraportit on toimitettava mainituille viranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjel- mien mukaisesti. Raportit vesistövaikutusten tarkkailuista on toimitettava tiedoksi myös Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Tarkkailutiedot tulee toimittaa ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla myös sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristöhallinnon tieto- järjestelmään.

Muutokset toiminnassa ja toiminnan lopettaminen

14. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava riittävän ajoissa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tarvittaessa ympäristökeskus voi edellyttää tar- kemman suunnitelman tekemistä.

Ennakoimattoman vahingon korvaaminen

15. Mikäli tämän päätöksen tarkoittamasta jäteveden johtamisesta aiheutuu sellainen vesistön pilaantumisesta johtuva korvattava vahinko, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi va- hingonkärsijä vaatia siitä tämän päätöksen lainvoiman estämättä korvausta Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Harjoitettaessa lupahakemuksen tarkoittamaa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojal- la annettujen asetusten vaatimukset.

Kitkajoki kuuluu Koutajoen vesistöalueeseen. Vedet laskevat itään Venäjän puolelle. Kouta- joen vesistön Suomen puoleiset latvaosat kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueeseen.

Kitkajoki kuuluu tyypiltään suuriin keskikorkean maan vähähumuksisiin jokiin. Vuosien 2000-2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kitkajoen vedenlaatu on erinomainen.

Käylän jätevedet on suunniteltu johdettavan siirtoviemärillä isompaan yksikköön puhdistetta- viksi muutaman vuoden kuluessa. Siihen asti riittävät kunnossapitotoimet nykyisen puhdista- mon toiminnan takaamiseksi ovat tarpeen.

Huomioiden toiminnan luonne, laajuus ja sen sijaintipaikka sekä vesistön tila ja toiminnalle asetetut lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi toiminnasta ei ennalta arvi- oiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä sellais- ta vesistön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, joka loukkaisi yleistä tai yksityistä etua.

Luvan mukainen toiminta ei myöskään aiheuta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista vai- kutusalueellaan eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.

Lupamääräysten perustelut

Jäteveden käsittelyvaatimukset on annettu varmistamaan, että laitosta käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Jätevesien johtaminen ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Ravintei- den enimmäispitoisuuksia ja puhdistustehokkuutta koskeva määräykset ovat tarpeen rehevöi-

tymisen ja muiden haittojen vähentämiseksi. Päästörajat ja puhdistusvaatimukset on annettu samantasoisena kuin Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1996 antamassa päätöksessä nro 31/96/1 ja ne täyttävät valtioneuvoston asetuksella yhdyskuntajätevesistä (888/2006) annetut vaatimukset.

Määräys puhdistustehokkuuden laskemisesta on annettu, jotta voidaan verrata määrättävän tarkkailun tuloksia annettuihin puhdistustehoihin. (lupamääräys 1)

Ensisijainen tavoite ympäristönsuojelun kannalta on, että jätevedet johdetaan siirtoviemärillä.

Siirtoviemärihankkeen toteuduttua ja puhdistamon käytön loputtua on tarpeen antaa määräys puhdistamoalueen kunnostamisesta ympäristön kannalta tarkoituksenmukaiseksi. (lupamäärä- ys 2)

Mikäli siirtoviemärihanke ei toteudu, hakijan tulee mahdollisimman nopeasti parantaa jäteve- denpuhdistusprosessia niin, että sen voidaan katsoa soveltavan parasta käyttökelpoista tekniik- kaa. Lupamääräyksissä annettu määräaika on riittävä tarvittaviin selvityksiin ja toteutukseen sekä siirtoviemärin että puhdistamon parantamisen osalta. (lupamääräys 3)

Viemäriverkon kunnossapitoa ja hoitoa koskeva lupamääräys on annettu puhdistamon toimin- nan ja tehon parantamiseksi ja ohijuoksutusten vähentämiseksi. (lupamääräys 4)

Laitosta koskeva huolehtimisvelvoite on annettu, jotta sen avulla voitaisiin ehkäistä toiminnas- ta aiheutuva vaara tai haitta terveydelle ja ympäristölle tai kohtuuton rasitus naapureille. (lu- pamääräys 5)

Nimeämällä riittävän pätevyyden omaava puhdistamonhoitaja voidaan varmistua laitoksen asianmukaisesta hoidosta. (lupamääräys 6)

Melua ja tärinää koskeva lupamääräys on annettu naapureihin ja lähistöllä asuviin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ja paran- tamiseksi. (lupamääräys 7)

Puhdistamon lietettä ja jätteitä koskevilla lupamääräyksillä saadaan turvattua jätteiden hyöty- käyttö ja käsittely asianmukaisella tavalla. (lupamääräys 8 ja 9)

Huolellisella kemikaalien käsittelyllä voidaan ehkäistä ympäristön ja etenkin maaperän pilaan- tumista. (lupamääräys 10)

Mahdollisten poikkeustilanteiden varalle on annettu tavanomaiset määräykset, joilla koroste- taan varautumista häiriötilanteisiin, välittömiä torjuntatoimia vahinkojen estämiseksi ja tie- donkulkua toiminnanharjoittajan ja viranomaisen välillä. Luvan saajan edellytetään lisäksi toimivan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti häiriötilanteiden ennakoimiseksi ja ennaltaehkäise- miseksi. (lupamääräys 11)

Tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset on annettu ympäristönsuojelulain 46 §:n perusteella. Laitoksen tarkkailua ja sen raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen puhdis- tamon toiminnan, käytön, ympäristövaikutusten ja jätevedenpuhdistustehon riittävyyden arvi- oimiseksi sekä mahdollisten ennakoimattomien vahinkojen varalle. (lupamääräykset 12 – 13) Ilmoitusvelvoite on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voisi olla selvillä toiminnassa tapah- tuvista muutoksista, keskeytyksistä tai toiminnan lopettamisesta. (lupamääräys 14)

Toiminnanharjoittaja on vastuussa pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja lupamääräys on annettu neuvonnallisista syistä. (lu- pamääräys 15)

VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunnossa esitetty vaatimus siitä, että lähiajan tavoitteena tulee olla jätevesien johtaminen Kuusamossa puhdistettavaksi on otettu huomioon lupamääräyksessä 2 ja vesistövaikutusten tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksissä 12 ja 13.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.12.2010 saakka siinä tapauksessa, että suunniteltu siirtoviemä- rihanke toteutuu. Mikäli siirtoviemärihanke ei toteudu tulee hakijan jättää uusi ympäristölu- pahakemus 31.12.2008 mennessä. Kyseiseen hakemukseen tulee liittää lupaehdossa 3 maini- tun jätevedenpuhdistamon toteutussuunnitelmat. Lisäksi hakemukseen tulee liittää muut ym- päristönsuojeluasetuksen 9 – 12 §:ssä mainitut selvitykset.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1996 antaman päätöksen nro 31/96/1.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännök- siä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Muu- toinkin luvan voimassaoloon tai tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 – 8, 28, 35 – 38, 41 – 47 ja 52 – 56 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 – 19 ja 23 §

Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 3, 4 ja 5 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § sellaisena kuin se on kyseisen lain muuttami- sesta annetussa laissa (90/2000)

Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maksu1 400 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiä

Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksu ympäristön- suojelulain mukaisesta (86/2000) ympäristölupapäätöksestä joka koskee vähintään 100 henki- lön asumisjätevesien puhdistamiseen tarkoitettua puhdistamoa on 1400 euroa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 105 § Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 1237/

2003

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty.

Päätös

Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Kuusamon kaupunginhallitus

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/Olavi Malila Ilmoitus päätöksestä

Hakemuksesta tiedonannon saaneet

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksestä julkaistaan Kuusamon kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Koillissa- nomat -lehdessä.

Lisätietoja päätöksestä

Lisätietoja päätöksestä antavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja, Mari Sallmén, p. 020 490 6153 ja ympäristölupapäällikkö, Martti Seppälä p.020 490 6350.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle. Valitusaika päättyy1.10.2007.

Valitusoikeus on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät;

- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä

Ylitarkastaja Mari Sallmén

LIITE Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutostaVaasan hallinto oikeudelta valituksel- la, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle jatoimi- tettava valitusajan kuluessaPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Valitusaika

Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa las- kettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arki- päivän.

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon.

Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15.

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:

1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suulli- sesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot:

postiosoite: PL 124, 90101 OULU käyntiosoite: Isokatu 9, 90100 OULU aukioloaika: 8.00 16.15

puhelin: 020 490 111 telekopio: 020 490 6305

sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi