PÄÄTÖS
Nro 25/07/1 Dnro ISY-2006-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen
22.3.2007
ASIA Vanajan kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Hankasalmi
LUVAN HAKIJA
Hanka-Taimen Oy
HAKEMUS
Hanka-Taimen Oy on ympäristölupavirastolle 31.3.2006 toimittamallaan, 15.6.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt, että Hankasalmen kunnassa sijaitsevalle Va- najan kalanviljelylaitokselle myönnetään ympäristölupa.
Laitosta koskevat luvat
Aiemmat päätökset
Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 46/Ym/75, 8.5.1975 myöntänyt Hanka- Taimen Oy:lle luvan johtaa vettä kalanviljelylaitoksen tarvetta varten Vanajajärvestä, rakentaa säännöstelypato ja säännöstellä Vanajajärveä, sijoittaa veden johtamiseen tarvittavat vedenjohdot Vanajajärveen sekä päästää käytetty vesi Vanajankoskeen.
Lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämistä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään t. 4419, 13.11.1975 muuttanut
vesioikeuden päätöstä kasvatettavan kalamäärän ja tarkkailua koskevan määräyksen osalta ja vesiylioikeus on 27.10.1978 antamallaan päätöksellä pysyttänyt vesioikeuden päätöksen rahakorvauksia koskevalta osalta. Säännöstelystä aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi on määrätty kalojen istutusvelvollisuus Vanajajärveen ja laitokselta päästettävästä vedestä aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi istutusvelvollisuus Armisveteen.
Vesioikeus on päätöksellä nro 12/Ym I/82, 16.2.1982 myöntänyt luvan Vanajajärveen sijoitetun vesijohdon pitämiseen, jolta osalta lupa on voimassa toistaiseksi, ja käytetyn veden päästämiseen Vanajankoskeen. Vesioikeuden päätöstä ovat muuttaneet korkein hallinto-oikeus päätöksellään t. 414, 7.2.1983 ja vesiylioikeus päätöksellään nro 23/1983, 6.10.1983.
Vesioikeus on päätöksellään nro 7/Va II/87, 6.2.1987 myöntänyt luvan Vanajanjoen uoman oikaisuun ja laskeutusaltaan laajentamiseen, vesijohdon rakentamiseen, lisäve- den johtamiseen sekä laitoksella käytetyn veden päästämiseen Vanajankoskeen. Vesi- oikeus on määrännyt maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset laitoksella käytetyn ve- den vesistöön päästämisestä vuoden 1985 alusta alkaen aiheutuneista ja vastedes ai- heutuvista edunmenetyksistä. Vesioikeuden päätöstä ovat muuttaneet korkein hallinto- oikeus päätöksellään t. 5474, 7.12.1987 ja vesiylioikeus päätöksellään 28/1988, 25.3.1988.
Vesioikeus on tämän jälkeen myöntänyt luvan Vanajan kalanviljelylaitoksella käyte- tyn veden johtamiseen Vanajankoskeen lainvoimaisiksi jääneillä päätöksillään nrot 37/92/1, 14.7.1992 ja 19/98/1, 11.6.1998 päätöksissä mainituilla lupaehdoilla.
Voimassa olevat lupaehdot
Voimassa olevien lupaehtojen mukaan laitokselta vesistöön joutuva fosforipäästö saa olla enintään 100 kg/a. Laitokselta vesistöön päästettävän veden laatua ja vaikutuksia vesistön veden laatuun, kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava.
Laitoksen tuotantomääriksi on edellä mainitulla fosforipäästörajoituksella arvioitu noin 20 000 kg vuotuisena kasvuna ja käytettävän rehun määräksi enintään noin 25 000 kg vuodessa.
Vanajajärven säännöstelystä sekä laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi on suoritettava seuraavat kalojen istutukset:
Vesialue Siika1) Taimen
Vanajajärvi 500 2502)
Armisvesi 550 2753)
1) Istukkaiden on oltava vähintään 10 cm:n pituisia
2) Istukkaiden on oltava vähintään 20 cm:n pituisia
3) Istukkaiden on oltava vähintään 20 cm:n pituisia tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä kookkaampia taimenia.
Vanajajärveä koskeva istutusvelvoite on vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 mää- rätty hyvitykseksi Vanajajärven säännöstelystä, johon on myönnetty lupa vesioikeu- den päätöksellä nro 46/Ym/75, 8.5.1975. Säännöstelylupa ja Vanajajärveä koskeva is- tutusvelvoite ovat voimassa toistaiseksi. Armisvettä koskeva istutusvelvoite on mää- rätty hyvitykseksi laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvista ka- lataloudellisista menetyksistä. Armisvettä koskeva istutusvelvoite on alun perin mää- rätty vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 ja velvoite on ratkaistu uudelleen samal- la, kun vesioikeus on sen jälkeen antamillaan päätöksillä myöntänyt luvan laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämiseen.
Laitoksen sijainti, kaavoitustilanne ja lähiympäristö
Vanajan kalanviljelylaitos sijaitsee Vanajanjoen varrella Hankasalmen kunnan Armis- veden kylässä tiloilla Hankataimen RN:o 1:161 ja Tammukkakorpi RN:o 1:163.
Alueella on Armisveden ja ympäristön rantayleiskaava, jonka Keski-Suomen ympäris- tökeskus on vahvistanut 16.3.2001.
Laitoksen lähiympäristö on harvaanasuttua maa- ja metsätalousaluetta. Vakituisen asu- tuksen lisäksi on jonkin verran loma-asutusta.
Purkuvesistö
Laitoksella käytetty vesi johdetaan Vanajanjokeen. Vanajanjoki saa alkunsa Vanajajär- vestä. Joen vedet purkautuvat Armisveden Myllylahteen. Myllylahti sijaitsee Armisve- den kaakkoisosassa. Samalla alueella on myös Armislahti, johon laskee Kissakosken- joki. Vanajanjoen ja Kissakoskenjoen sekä molempien lahtien lähivaluma-alueiden ve- det virtaavat Saunasalmen kautta Armisveteen ja edelleen Suolikosken kautta Suolive- teen ja sieltä Kuuhankaveteen. Vanajanjoen virtaama-arvot ovat: alivirtaama (NQ) = 0,06 m3/s, keskivirtaama (MQ) = 0,36 m3/s ja ylivirtaama (HQ) = 1,80 m3/s.
Kissakoskenjoen keskivirtaama (MQ) = 0,41 m3/s.
Kalanviljelylaitoksen tuotanto
Laitoksella tuotetaan lohikalojen poikasia kalavesien hoitoon ja jatkokasvatettaviksi muilla laitoksilla.
Tuotannon painopiste on pienten poikasten tuotannossa. Laitoksella ylläpidetään siiko- jen ja arvokkaiden taimenten emokalakantoja.
Tuotanto on kalojen vuotuisena kasvuna noin 28 000–30 000 kg. Kuivarehua käytetään noin 28 000 kg vuodessa.
Kalojen ruokintaan käytetään pelkästään tehdasvalmisteisia poikastuotantoon tarkoitet- tuja kuivarehuja. Sisätiloissa muovialtaissa olevat kalat ruokitaan käyttäen ruokinta- automaatteja ja maa-altaissa olevat kalat ruokitaan käsin.
Kalanviljelylaitoksen rakenteet
Laitoksella tarvittava vesi otetaan painovoimaisesti Vanajajärvestä kolmella putkella.
Vesi johdetaan rantakaivoon ja kahdella putkella siitä edelleen laitokselle.
Vesi johdetaan laitokselta takaisin Vanajanjokeen kahden purkupaikan kautta.
Virtausmittaus toteutetaan ultraäänimittauksena laitoksen tuloputkista. Mittauksessa käytetään yhtä kaksikanavaista mittaria, jolla voidaan mitata molempien tuloputkien ti- lavuusvirrat. Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt mittaustavan.
Tuotanto tapahtuu pääasiassa sisätiloissa olevissa lujitemuovialtaissa. Viidessä hallissa ja yhdessä katoksessa sijaitsee 274 allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 432 m2 ja tilavuus 918 m3. Lisäksi on 19 maa-allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2 250 m2 ja tilavuus 1 900 m3. Mädin haudontaa varten on kaksi hautomoyksikköä.
Poikasten kasvatus tapahtuu lujitemuovisissa altaissa. Maa-altaita käytetään varastoal- taina ja emokalojen säilytyspaikkoina.
Lujitemuovialtaissa on lietekartiot, joista liete kasvukaudella poistetaan päivittäin saos- tusaltaaseen.
Toiminnan aiheuttama vesistökuormitus
Vuosina 2001–2005 tuotanto, käytetyn rehun määrä, rehukerroin ja fosforikuormitus ovat olleet seuraavat:
Vuosi Rehua kg Vuotuinen kasvu kg
Rehukerroin Kuormitus P kg/v
Ominais- kuormitus gP/kg kalaa
2001 28 061 29 546 0,95 87,2 3,2
2002 23 360 24 814 0,94 89,6 3,6
2003 25 927 26 973 0,96 88,3 4,1
2004 30 573 29 620 1,03 100,8 3,4
2005 29 578 30 114 0,98 89,7 3,0
Laitoksen sosiaalitilojen ja asuntojen WC-jätevedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Muut talousjätevedet johdetaan sa- kokaivon kautta pumppaamoon ja sieltä edelleen laitoksen lieteveden käsittelyjärjes- telmään.
Purkuvesistön tila ja laitoksen vaikutus siihen
Hakemukseen liitetyn vesistötarkkailusta vuosilta 1995–2005 laaditun pitkäaikaiskoos- teen mukaan kalanviljelylaitoksen kuormitus on ollut Vanajanjoessa havaittavissa ko- honneina ravinnepitoisuuksina sekä ajoittain heikentyneenä hygieenisenä laatuna. Hy- gieeninen laatu on uimavesiluokituksen mukaan kuitenkin pysynyt hyvänä. Muutokset veden laadussa ovat olleet viime vuosina vähäisiä.
Myllylahti on päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella ollut luokiteltavissa lievästi reheväksi. Pidemmän aikavälin tarkastelussa kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet viime vuosina lievässä kasvussa, mihin ovat vaikuttaneet myös viime vuosien sateiset kesät, jotka ovat lisänneet hajakuormituksen määrää. Myl- lylahden happitilanne on vaihdellut tyydyttävästä heikkoon. Loppukesällä hapen kulu- mista on ollut havaittavissa jo välivedessä ja heikoimmillaan alusvesi on ollut lähes ha- peton. Hapen kuluminen on usein aiheuttanut lievää sedimenttiperäistä sisäistä kuormi- tusta. Pidemmän aikavälin tarkastelussa tilanne syvänteellä on hieman parantunut. Poh- janläheisen vesikerroksen happitilanne on edelleen kuitenkin luokiteltavissa huonoksi loppukesällä.
Armislahti on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Keskimääräinen pintaveden kokonais- fosfori- ja klorofylli-a-pitoisuus ovat olleet tarkastelujaksolla 1995–2005 lähellä Myl- lylahden pitoisuuksia. Syvänteen happitilanne on vaihdellut loppukesällä tyydyttävästä heikkoon. Kerrostuneisuuskauden lopulla selvästi voimistunutta hapen kulumista on ol- lut havaittavissa jo välivedessä. Täysin hapeton alusvesi oli elokuussa 2000.
Armisvesi on tarkkailupisteen Armisvesi 54 B kohdalla ollut happitilanteeltaan yleensä kesäkuussa hyvä, mutta loppukesällä alusvedessä on ajoittain ollut havaittavissa hapen kulumista. Ravinnepitoisuudet ovat keskimäärin lähellä samaa tasoa tai hieman alhai- semmat kuin Armislahdessa ja alenevat edelleen Saunasalmessa niin, että ne ovat lie- västi rehevän vesialueen tasolla. Hygieeninen laatu on ollut molemmilla asemilla ui- mavesiluokituksen mukaan hyvä.
Tarkkailupisteen Armisvesi 53 kohdalla vesistö on kokonaisravinteiden perusteella luokiteltavissa niukkatuottoiseksi luonnontilaiseksi vesistöksi.
Kissakoskessa kokonaisfosforin pitoisuudet ovat viime vuosina pysytelleet melko sa- malla tasolla ja olleet lievästi rehevän tai rehevän veden tasolla.
Avovesikaudella laitoksen poistovesien sekä Kissakosken ja valuma-alueen tuottaman hajakuormituksen vaikutus näkyy vesistössä aina Saunasalmeen saakka lievästi kohon- neina ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksina.
Suunnitelmaselostuksessa on yhteenvetona todettu, että kalankasvatuslaitoksen vaiku- tukset vesistön veden laatuun ovat lieviä ja rajoittuvat Myllylahteen sekä yhteisvaiku- tuksena Kissakoskesta tulevan hajakuormituksen kanssa Saunasalmen yläpuoliselle alueelle. Armisveden puolella vaikutuksia ei ole havaittavissa. Pitkällä aikavälillä lai- toksen vesistövaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat vähentyneet.
Laitoksen suunnitellun toiminnan vaikutusta veden laatuun voidaan arvioida toteutu- neen kehityksen mukaan, koska toimintaan ei suunnitella muutoksia ja hakemuksessa on pyydetty entisen fosforikuormitusrajan asettamista.
Laitoksen toiminta aiheuttaa nykyisillä rehuilla ja lietteenpoistotekniikoilla arviolta 10–
30 µg/l fosforin pitoisuuslisän laitokselta poistettavaan veteen. Laitoksen osuus Mylly- lahden – Saunasalmen välisen alueen fosforikuormituksesta on 1990-luvun alusta lähti- en ollut noin 10 %.
Jätteenkäsittely
Lujitemuovialtaista kasvukauden aikana päivittäin ja talvikaudella vähintään kerran viikossa poistettava liete johdetaan kahteen saostusaltaaseen, joihin syötetään saostus- kemikaalia. Saostusaltaista poistettavan lietteen määrä on vuosittain 50–55 m3 ja kuiva- ainemäärä noin 5 t. Kirkaste johdetaan maaperäimeytykseen hakijan omistamalle met- säalueelle. Saostettu liete kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Talvella saostusta ei käy- tetä jäätymisen vuoksi ja lietevedet pumpataan suoraan turvesuotimelle. Suotimen turve vaihdetaan vuosittain ja käytetään maanparannusaineeksi.
Maa-altaat puhdistetaan pesemällä 1–2 kertaa vuodessa. Lietevesi kuljetetaan laitoksen turvesuotimelle.
Kuolleiden kalojen määrä on ollut keskimäärin noin 500 kg vuodessa. Ne sijoitetaan keräysastioihin ja siirretään päivittäin maanalaiseen säiliöön ja sieltä jätevedenpuhdis- tamolle.
Talousjätteitä syntyy noin 10 m3 vuodessa. Ne toimitetaan yleiselle kaatopaikalle. Re- husäkit viedään kaatopaikalle jätteenkeräyksen yhteydessä. Paperijätteet toimitetaan soveltuvin osin paperinkeräyspisteeseen. Metalli- ja puutavarajäte toimitetaan metallin ja puutavaran keräyspisteisiin.
Laitoksella ei synny öljypitoisia ongelmajätteitä. Muut ongelmajätteet, kuten paristot, akut ja loistevalaisimet, kerätään laitoksella keräilyastioihin ja toimitetaan kunnan osoittamaan keräilypisteeseen.
Laitoksella käytetään kalojen kylvetykseen merisuolaa ja lisäksi formaliinia noin 200 l vuodessa.
Muut ympäristövaikutukset
Laitoksen toiminta ei aiheuta melua eikä päästöjä ilmaan.
Liikenne laitokselle tapahtuu läheiseltä valtatieltä hakijan omien kiinteistöjen kautta ei- kä aiheuta muille kiinteistöille rasitusta.
Mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentämiseksi
Lupajakson aikana hakija on jatkanut kehittämänsä pienpoikastuotantoon soveltuvan lietteenpoisto- ja lietteenkäsittelytekniikan kehittämistä.
Kasvatuksen painopistettä on siirretty sisätiloissa tapahtuvaan yksikesäisten ja yksivuo- tiaiden poikasten tuotantoon korvaamalla maa-altaita lietteenpoistojärjestelmillä varus- tetuilla muovialtailla. Laitoksen rehuista yli 90 % käytetään sisätiloissa näissä altaissa
olevien pienpoikasten ruokinnassa. Kalojen kasvatusolosuhteita ja menetelmiä on kehi- tetty.
Hakija on yhteistyössä rehutehtaiden kanssa kehittänyt pienpoikasille soveltuvia rehuja kalojen hyvinvoinnin ja ravinnepitoisuuden optimoimiseksi ympäristötekijät huomioon ottaen. Ylijäämäfosforin, joka jää jäljelle kalojen ulosteisiin, on nykyisiä rehuja käytet- täessä todettu olevan perustuotannolle huonosti käyttökelpoisessa muodossa.
Hakija on toteuttanut nykyisellä lupajaksolla huomattavia investointeja lähinnä laitok- sen tuotanto-olosuhteiden optimointiin ja tätä kautta ominaiskuormituksen alentami- seksi sekä virtaamamittauksen parantamiseksi. Investointeja on tehty seuraaviin hank- keisiin: maa-altaiden osittainen korvaaminen muovialtailla, lietteen imujärjestelmä, vir- tausmittausmenetelmän muuttaminen, hautomoiden remontti ja vedenjohtojärjestelyjen muutokset.
Laitoksella on 1990-luvulta saakka ollut käytössä paras teknistaloudellinen käyttökel- poinen tekniikka, minkä johdosta laitoksen ominaiskuormitus on ollut useita vuosia pienempi kuin vesiensuojelun tavoiteohjelmien asettamat tavoitteet. Tämänhetkisen tie- tämyksen mukaan ei käytettävissä ole sellaisia teknistaloudellisia menetelmiä, joilla ominaiskuormitusta voitaisiin nykyisestä parantaa ottaen huomioon tuotettavat lajit ja niiden vaatimukset.
Laitoksen aiheuttama ympäristökuormitus pidetään mahdollisimman pienenä seuraavin toimenpitein:
− kalojen elinolosuhteet pidetään mahdollisimman hyvinä,
− laitoksella käytetään kalojen terveysvaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman vähäfosforista, pienille kalanpoikasille sopivaa korkeatasoista rehua,
− kalojen ruokinta pidetään optimaalisena tietokoneohjatulla ruokintajärjestelmällä ja tämän ruokinnan tarkkailulla,
− kasvatusaltaisiin kertyvä liete poistetaan päivittäin lietteenpoistojärjestelmän kautta,
− lietevesi johdetaan saostukseen ja suodatukseen,
− laitoksella syntyvät jätteet käsitellään asianmukaisesti.
Esitys lupamääräyksiksi
Hakemuksessa on pyydetty, että vesistöhaittojen rajoittamiseksi määrättävä fosfori- kuormituksen enimmäismäärä olisi edelleen 100 kg vuodessa.
Vanajajärven säännöstelystä sekä laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi suoritettava kalanistutusvel- voite on hakemuksessa esitetty pidettäväksi ennallaan.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hakemukseen sisältyy ehdotus laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun tarkkailuoh- jelmaksi (ympäristölupavirastolle 15.6.2006 toimitettu, 14.6.2006 päivätty Hanka- Taimen Oy:n Vanajan kalanviljelylaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailusuunnitelma).
Hakija on pyytänyt, että vesistötarkkailua määrättäisiin suoritettavaksi vain joka kol- mas vuosi.
Hakija on pyytänyt, että kalataloudellista tarkkailua ei enää määrättäisi suoritettavaksi, koska laitoksella ei ole käytännössä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Han- kasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Hankasalmen kunnan terveyden- suojeluviranomaiselta, Keski-Suomen TE-keskukselta ja Hankasalmen kunnanhalli- tukselta.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Hankasalmen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipi- teet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 31.8.2006.
Hakemuksen kuuluttamisesta on ilmoitettu sanomalehti Hankasalmen Sanomissa.
Lausunnot
1) Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa:
"Alivirtaamatilanteessa laitos nostaa kasvatuskaudella Vanajajoen fosforipitoisuuden jopa 38 µg/l:aan. Koska laitoksen kuormitus on suurimmillaan loppukesästä ja vesis- töjen virtaamat pienimmillään, ovat laitoksen kuormituksen vaikutukset tänä aikana selvimmin havaittavissa vesistössä. Laitoksen vesistövaikutukset näkyvät myös Myl- lylahden-Saunasalmen välisellä vesialueella, jossa päällysveden fosforipitoisuus on vakiintunut n. 20 µg/l:aan. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Myllylahti luokitel- laan nykyisin lievästi rehevöityneeksi ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaadultaan hyväksi. Saunasalmen alapuolella Armisvesi luokitellaan erinomai- seksi.
Nykyisin laitos on järjestänyt toimintansa vesiensuojelullisesti hyvin keskittämällä ka- lankasvatuksen ja ruokinnan pääasiallisesti lujitemuovialtaisiin, joissa lietteenpoisto on järjestetty tehokkaasti ja lietteen jatkokäsittely hoidettu asianmukaisesti.
Kuormitusraja, rehunkäyttö ja laitoksen hoito
Mylly- ja Armislahden vesialue on todettu lievästi rehevöityneeksi ja syvänteissä on havaittavissa ajoittain happivajausta ja hapettomuutta. Veden laadun parantamiseksi ja happitilanteen parantamiseksi tulee Myllylahteen tulevaa kuormitusta vähentää jatkos- sa. Ympäristökeskus esittää fosforikuormitusrajaksi 95 kg P/a. Rehunkäyttö ja vuotuinen lisäkasvu saa olla enintään noin 28000 kg/a. Tämä vastaa ympäristökes- kuksen käsityksen mukaan vuosina 2000 - 2005 toteutunutta keskimääräistä laitoksen toimintaa, jolloin rehunkulutus on ollut keskimäärin 27800 kg/a, lisäkasvu 28500 kg/a ja fosforikuormitus 93 kg/a.
Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että siitä aiheutuu mah- dollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Kalojen liikaruo- kintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehuna tulee käyttää mahdollisimman vähäfosforista rehua.
Maa-altaiden lietetaskut ja maa-altaat tulee puhdistaa kokonaan lietteestä 1 - 2 kertaa vuodessa ja lietevesi tulee kuljettaa turvesuodattimelle. Lujitemuovialtaat tulee puh- distaa lietteestä päivittäin kasvatuskaudella ja vähintään kerran viikossa kasvatuskau- den ulkopuolella.
Laitos sijaitsee Koiharjun I luokan pohjavesialueella, minkä vuoksi pohjavesien suoje- luun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Laitoksen toiminta ei saa aiheutua YSL 8 §:n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia vaikutuksia. Jätevesien yleisestä puhdistamis- velvollisuudesta määrätään YSL:n 103 §:ssä. Lisäksi asiaa käsiteltäessä on otettava huomioon Valtioneuvoston asetus 542/2003 (11.6.2003) Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.
Hakemuksessa olevan teknisen asemapiirroksen mukaan (hakemuksen liite 4) tur- vesuodatin ja lieteveden saostussäiliö sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella, mutta kuitenkin pohjavesialueen läheisyydessä. Turvesuodattimen suotovesiputki tulee asen-
taa siten, että suodattimesta suotautuva vesi ei pääse pohjavesialueelle. Kala-altaista poistettu lieteseos tulee johtaa turvesuodattimelle siten, että oikovirtauksia suodatti- mella ei pääse syntymään. Turvesuodattimen koko pinta-ala on hyödynnettävä suoda- tuksessa. Turve on uusittava suodattimeen vähintään kerran vuodessa. Suodattimesta poistettua turvetta ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Suodattimesta poistetun turpeen pellolle sijoittamisessa tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston asetus N:o 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Saostussäiliön kirkastevettä ei saa imeyttää pohjavesialueelle.
Laitoksen rakenteet
Laitoksella tulee olla asianmukaiset Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymät vesimäärän säätö- ja mittauslaitteet. Laitoksen käyttämän vesimäärän mittaus on jär- jestettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Hakemuksessa esitettyjä kasvatusaltaita ja maa-altaita ei saa laajentaa eikä niiden ra- kenteisiin saa tehdä oleellisia muutoksia ilman ympäristökeskuksen suostumusta. Ka- la-altaiden rakenteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.
Jätehuolto
Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimi- tettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa.
Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edelly- tykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kir- jaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
Kuolleet kalat on varastoitava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetukses- sa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla.
Käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu
Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toi- menpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä muun muassa päivittäiset virtaa- matiedot, viikottain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määristä ja käsittelystä, laitok- sella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön.
Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviran- omaiselle.
Päästö- ja vaikutustarkkailu tulee tehdä vuosittain nykyiseen tapaan hyväksytyn tark- kailuohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu tulee tehdä joka vuosi. Päästötarkkailua tehdään kasvatuskaudella joka toinen viikko ja kasvatuskauden ulkopuolella kerran kuukaudessa 7 vuorokauden pituisena jaksona.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua tulee voida muuttaa ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
Häiriötilanteet
Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryh- dyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahin- kojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön mukaisesti.
Luvan tarkistaminen
Mikäli kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 jälkeen, niin hakija on velvoitettava tekemään lupamääräysten tarkistamishakemus ympäristölupavirastolle 31.3.2017 mennessä."
2) Hankasalmen kunnan ympäristölautakunnan valvontajaosto on lausunut seuraavaa:
"Laitoksen fosforikuormitus on käyttövesianalyysien mukaan pysynyt varsin hyvin luvassa määrätyissä rajoissa. Laitoksen kuormitustarkkailu vaikuttaa kattavalta ja luo- tettavalta. Laitoksen toimintaa olisi täten mahdollista jatkaa kuormitusperusteisen lu- van puitteissa. Pelkkää kuormitusrajaa ei kuitenkaan sen kannustavuudesta huolimatta voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytän- nön periaatteiden mukaisena: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toimin- nassa on periaatteena mm, että noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Tarkoitus ei siis ole että parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja käytännöillä pyrittäisiin ensisijaisesti tuotannon kasvattamiseen. Valvontajaosto pitää tärkeänä, että rehujen ja muiden tuo- tantomenetelmien kehittymisestä seuraava fosforikuormituksen väheneminen tuotettua kalamäärää kohti hyödyttäisi myös alapuolista vesistöä.
Myllylahden tila ei vesistöseurannan pitkäaikaiskoosteen mukaan näytä parantuneen viime vuosina. Päinvastoin, ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet ovat jopa hieman nousseet, ja alusvedessä havaitaan toistuvasti loppukesäisin hapen vajausta. Niinpä vesistön tilaa tulee jatkossakin tarkkailla vuosittain. Kolmen vuoden välein tapahtuva tarkkailu ei paljasta vesistössä tapahtuvia muutoksia riittävän nopeasti, varsinkin kun sääolosuhteista johtuva vuosittainen vaihtelu vaikeuttaa tulosten tulkintaa.
Laitos näyttää pääosin sijoittuvan Koiharjun pohjavesialueelle (nro 09 077 09), joka luokiteltaneen nykyisin vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Tur- vesuodin ja jätevesien imeytyspaikat sijoittunevat alueen ulkopuolelle tai sen reunoil- le. Pohjaveden suojelunäkökohdat on syytä selvittää lupaprosessissa tarkemmin.
Valvontajaosto pitää hakemuksessa esitettyä lupamääräysten voimassaoloaikaa vuo- den 2020 loppuun liian pitkänä. Määräysten tarkistaminen enintään noin 8 vuoden vä- lein mahdollistaa alapuolisen vesistön tilan muutosten huomioon ottamisen joustavas- ti. Samoin toimintaa on syytä arvioida riittävän usein ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen näkökulmasta.
Pyydämme, että laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenvedot sekä tie- dot laitoksella käytetyistä vesimääristä toimitetaan jatkossakin tiedoksi Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle."
3) Hankasalmen kunnan terveydensuojeluviranomainen on ilmoittanut, että sillä ei ole terveydensuojelulain osalta huomauttamista hakemuksen suhteen.
4) Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavin eh- doin:
"1. Vesistöön johdettava kokonaisfosforin määrä saa olla enintään 95 kg/v.
2. Hakijan on istutettava kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvan haitan kompensoi- miseksi vuosittain Vanajajärveen 500 kpl ja Armisveteen 550 kpl vähintään 10 cm mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia planktonsiian poikasia. Lisäksi Vanajajär- veen on istutettava 250 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenia sekä Armisveteen 275 kpl vähintään 20 cm:n mittaisi Rautalam- min reitin kantaa olevia järvitaimenia tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä kook- kaampia taimenia.
3. Hakijan on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen vaikutuksia kalastukseen ja kalakan- toihin Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukai- sesti. Ohjelma tulee saattaa TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kulutta siitä, kun päätös on saavuttanut lainvoiman.
4. Lupa on voimassa kymmenen vuoden ajan."
TE-keskus on pitänyt kuormitusperusteista lupaa tarkoituksenmukaisena, koska se osaltaan kannustaa hakijaa vesiensuojelutoimenpiteiden kehittämiseen. Vesistöön joh- dettavan fosforin määrää tulee kuitenkin vähentää hapettomien tai vähähappisten ajan- jaksojen minimoimiseksi tai poistamiseksi. TE-keskuksen vaatima taso on mahdollista saavuttaa rajoittamatta tarpeettomasti tuotantoa.
Myllylahden alhaiset happipitoisuudet rajoittavat etenkin lohensukuisten kalojen esiintymistä ja lisääntymistä sekä poikastuotantoa. Vähähappisuus rajoittaa ajoittain myös tavanomaisimpien talouskalalajien esiintymisalueita ja vaikuttaa siten kalastuk- sen saaliiseen.
Hakijan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista kalakantoihin, kalastukseen ja ka- latalouteen. Kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen säilyttäminen on perusteltua, kun
otetaan huomioon ravinnekuormituksen suuruus, vastaanottavan vesistön morfologia ja vesistöön kohdistuva kalastuspaine.
5) Hankasalmen kunta on katsonut, että luvan voimassaoloaika vuoden 2020 loppuun saakka on melko pitkä. Lyhyempi voimassaoloaika mahdollistaisi vesistön tilan koko- naisvaltaisen huomioon ottamisen paremmin.
Kunta on jättänyt ympäristölupaviraston harkittavaksi, voidaanko vuotuisesta vesistö- ja kuormitustarkkailusta siirtyä joka kolmas vuosi toteutettavaan tarkkailuun. Kunta on korostanut, että laitoksen toiminnasta on yli 30 vuoden kokemus eikä toimintaa ol- la laajentamassa. Laitos on toiminut voimassaolevien lupaehtojen suhteen moitteitta eikä ole jatkossakaan syytä olettaa, että laitoksen toiminnassa ei otettaisi huomioon ympäristölle toiminnasta koituvaa rasitusta vakavasti ja huolellisesti.
Muistutukset
1) AA Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä sijaitsevan tilan Varvikkomäki RN:o 1:162 omistajana on lausunut, että virtausta Armisveden pieneltä puolelta eli Mylly- lahden-Saunasalmen alueelta isolle puolelle tapahtuu vain keväisin sulamisvesien las- kiessa pienelle puolelle.
Hanka-Taimenen laitoksen vesistökuormitus on toiminnan ollessa vilkkaimmillaan ol- lut suurta. Lupaehtojen mukaisesta fosforimäärästä 100 kg vuodessa jää huomattavasti suurempi osa kuin 10 % kuormittamaan Myllylahden ja Saunasalmen välistä aluetta.
Se näkyy veden rehevöitymisenä. Armisveden pienellä puolella vesi on ympäri vuo- den sameaa. Isolla puolella Saunasalmen jälkeen vesi on kirkasta. Kaislikkoalueet ovat laajentuneet ja järven pohja on muuttunut mutaiseksi. Mutaisuus ei johdu lisään- tyneistä ojituksista tai maataloudesta, koska uusia laskuojia ei ole rakennettu ja maata- lous on alueelta loppunut lähes tyystin. Lisääntynyt loma-asutuskaan ei ole voinut li- sätä ravinnepitoisuutta, koska uusien rakennuslupien ehtona on tehostettu kiinteistö- kohtainen jätevesien käsittely.
Laitoksen aiheuttama vesistön fosforikuormitus pitäisi saada vähenemään huomatta- vasti. Jätevedet olisi puhdistettava tehokkaammin joko omalla puhdistamolla tai joh- tamalla jätevedet kunnan puhdistamoon.
Armisveden pieni puoli on rehevöitynyt laitoksen päästöjen johdosta, mikä on johta- nut särkikalojen määrän kasvuun. Ne tuottavat suurina määrinä lisää ravinteita muu- toinkin ravinteikkaaseen veteen. Hakija tulisi velvoittaa suorittamaan särkikalojen vä- hentämistä kalastamalla.
2) BB Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä sijaitsevien tilojen Vanajanmylly RN:o 1:159, Kiviniemi RN:o 1:107 ja Myllypalsta RN:o 1:160 omistajana on esittä- nyt, että vesistö- ja kuormitustarkkailua suoritetaan joka vuosi rehevöitymisen takia ja että kalastustarkkailua jatketaan. Luvan tulisi olla voimassa 5 vuotta. Vesistöön pääs- tettävän fosforin määrää tulee vähentää 100 kg:sta 90 kg:aan vuodessa, koska nyky- tekniikka mahdollistaa paremman puhdistustuloksen.
Hakija on velvoitettava maksamaan vuoden 1985 jälkeen aiheutuneesta ja aiheutuvas- ta rantakiinteistöjen myyntiarvon alenemisesta ja niiden käytön vaikeutumisesta kor- vausta. Kiviniemen tilan osalta on päätöksessä nro 7/Va II/87 määrätty korvausta vain yhden tontin perusteella. Keski-Suomen ympäristökeskus on 16.3.2001 vahvistanut Armisveden ja ympäristön rantayleiskaavan, jossa Kiviniemi jakaantuu seitsemään loma-asutustonttiin. Hakija on velvoitettava korvaamaan kuudelle tontille aiheutuneet vahingot. Tonttien koot ovat 3 000–6 000 m2. Myllypalstan tilan osalta on päätökses- sä nro 7/Va II/87 määrätty korvausta vain rakenteille aiheutuneista haitoista, mutta maapohjan osalta vahinkoja ei ole korvattu. Myös maapohjan osalta on korvattava va- hingot. Tilan pinta-ala on 4 100 m2.
3) CC ja DD Hankasalmen kunnan Armisveden kylässä sijaitsevan tilan Armislahti RN:o 3:62 osalta ovat esittäneet, että vesistö- ja kuormitustarkkailua suoritetaan joka vuosi rehevöitymisen takia ja että kalastustarkkailua jatketaan. Luvan tulisi olla voi- massa 5 vuotta. Vesistöön päästettävän fosforin määrää tulee vähentää 100 kg:sta 90 kg:aan vuodessa, koska nykytekniikka mahdollistaa paremman puhdistustuloksen.
Hakija on velvoitettava maksamaan vuoden 1985 jälkeen aiheutuneesta ja aiheutuvas- ta rantakiinteistöjen myyntiarvon alenemisesta ja niiden käytön vaikeutumisesta kor- vausta. Armislahden tilan osalta on päätöksessä nro 7/Va II/87 määrätty korvausta vain kahden tontin perusteella. Keski-Suomen ympäristökeskus on 16.3.2001 vahvis- tanut Armisveden ja ympäristön rantayleiskaavan, jossa Armislahti jakaantuu kahdek- saan loma-asutustonttiin. Hakija on velvoitettava korvaamaan kuudelle tontille aiheu- tuneet vahingot. Tonttien koot ovat 3 000–6 000 m2.
HAKIJAN SELITYS
Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä todennut, että ne koskevat lähinnä kuormitusrajaa, lupajakson pituutta ja tarkkailua ja että niissä on li- säksi tarkasteltu laitoksen alapuolisen vesialueen tilaa. Kahdessa muistutuksessa on esitetty korvausvaatimuksia.
Vesistön tilaa on selvitetty hakemuksen liitteenä olevassa raportissa "Pitkäaikaiskoos- te Hanka-Taimen Oy:n Vanajan kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailusta vuosilta 1995–2005". Selvityksen mukaan veden laatu laitoksen yläpuolisessa Vanajajärvessä sekä laitoksen alapuolisissa Myllylahdessa ja Armislahdessa on pysynyt suhteellisen vakaana lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2005, joiden tuloksissa näkyy loppukesän 2004 poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttama hajakuormituksesta johtuva ra- vinteiden lisäys. Selitykseen on liitetty Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:ssä laa- dittu lisäselvitys, jossa on tarkasteltu kesän 2004 poikkeuksellisten sateiden vaikutuk- sia veden laatuun Vanajajärvessä, Kissakoskessa, Myllylahdessa ja Armisveden pääal- taalla. Veden laadun muutokset ovat samansuuntaisia kaikilla havaintopaikoilla. Joh- topäätöksenä selityksessä on todettu, että vuoden 2004 ja 2005 arvojen kohoaminen on seurausta vuoden 2004 runsaiden sateiden aiheuttamasta lisääntyneestä hajakuor- mituksesta eikä kalanviljelylaitoksen vaikutuksesta ja että veden laadun muutokset tarkastelluilla alueilla ovat muutoin vähäisiä.
Laitoksen fosforikuormitus on vuosien 1991–2006 välisenä aikana ollut pääsääntöi- sesti alle 100 kg/a, mikä on voimassa olevan lupaehdon mukainen enimmäismäärä.
Laitoksen kasvukauden tuotantoa suunniteltaessa varaudutaan siihen, että kasvukausi voi olla oletettua pitempi. Sen vuoksi toteutuva fosforikuormitus on lupajakson kes-
kiarvona laskettuna alhaisempi kuin luvan mukainen kuormituksen yläraja. Tästä syystä ympäristökeskuksen vaatimusta päästön vähentämisestä 95 kg/aan vuodessa ei voida perustella sillä, että lupajakson keskiarvona laskettu fosforipäästö on ollut ny- kyistä lupaehtoa vähäisempi. Muitakaan perusteita fosforikuormituksen enimmäis- määrän alentamiseksi ei ole olemassa.
Tuotantoa ei tule rajoittaa ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla määräämällä ruo- kinnan ja lisäkasvun enimmäismäärästä. Nykyisen käsityksen mukaan luvan tulee pe- rustua kuormituksen rajoittamiseen, mikä kannustaa vesiensuojelutoimenpiteisiin.
Hakemuksessa on pyydetty pitkää lupakautta, koska laitoksen toiminta on vakiintunut ja sen havaitut vaikutukset vesistöön ja kalastoon ovat erittäin vähäiset. Pitkäaikainen lupa mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Esitetyt 5–8 vuoden pituiset jaksot, joiden jälkeen lupamääräyksiä on tarkistettava, eivät mahdollista pitkäjänteistä kehittämistoimintaa tai investointeja. Nyt annettavien lupamääräysten tulisi olla voi- massa vuoden 2020 loppuun saakka.
Laitoksen vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan on tarkkailtu koko laitoksen toimin- nan ajan eli yli 30 vuotta. Fosforikuormitus on ollut hakemuksen mukaisella tasolla jo vuodesta 1992 alkaen.
Laitoksen sijainti pohjavesialueen reunassa ei aiheuta erityisiä toimenpidetarpeita, koska alueella ei käsitellä vaarallisia kemikaaleja ja imeytykseen johdettava vesimäärä on pieni, 25 m3/d kesällä ja 8 m3/d talvella. Vesi sisältää pieniä määriä ravinteita, jotka imeytyvät turpeeseen ja lähistön aluskasvillisuuteen, eikä se aiheuta pilaantumisvaa- raa.
Kiinteistöjen myyntiarvon vähenemiseen ja niiden käytön vaikeutumiseen perustuvat vaatimukset on hylättävä lakiin perustumattomina. Vesioikeuden päätöksellä nro 7/Va II/87 on määrätty kertakaikkiset korvaukset laitoksen toiminnasta vuoden 1986 alusta alkaen aiheutuneista ja vastedes aiheutuvista edunmenetyksistä. Muistutuksissa tarkoitetut tontit on muodostettu vesioikeuden päätöksen antamisen jälkeen ja ne kuu- luvat sellaisiin tiloihin, joiden osalta on jo korvattu myyntiarvon aleneminen.
MERKINTÄ
Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä niiden vesioikeuden päätösten perusteena olleet asiakirjat, jotka on mainittu edellä otsikon "Laitosta koskevat luvat" kohdalla.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Hanka-Taimen Oy:lle ympäristöluvan Vanajan kalan- viljelylaitoksen toimintaan.
Kalanviljelylaitoksella tuotetaan lohikalojen poikasia istutuksiin ja jatkokasvatettavak- si muilla laitoksilla. Laitoksella ylläpidetään siikojen ja arvokkaiden taimenten emoka- lakantoja. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin 28 000 kg vuodessa.
Tuotanto tapahtuu pääasiassa sisätiloissa muovialtaissa, joissa on lietekartiot. Laitok- sella on myös maa-altaita, joita käytetään varastoaltaina ja emokalojen säilytyspaik- koina. Laitoksen rakenteet ja kaksi purkupaikkaa Vanajanjokeen ilmenevät hakemuk- sen liitteenä 4 olevasta teknisestä asemapiirroksesta 1:500.
Laitoksen vedenottoa ja Vanajajärven säännöstelyä sekä niitä varten tarvittavia raken- teita koskevat Itä-Suomen vesioikeuden päätökset nro 46/Ym/75 ja 12/Ym I/82. Ve- denottoon, säännöstelyyn ja vesistössä oleviin rakenteisiin myönnetyt luvat ovat voi- massa toistaiseksi eikä tämä päätös koske niitä.
Hankkeesta aiheutuvan kalataloudellisen vahingon hyvittämiseksi määrätään istutus- velvoite. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Enna- koimattoman vahingon varalta annetaan määräys.
Luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen tekemi- sestä annetaan määräys.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Vesistön ja pohjaveden pilaantumisen ehkäiseminen
1. Laitoksen aiheuttama fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 100 kg vuodessa.
Ruokintaan käytettävän kuivarehun tulee olla mahdollisimman vähäfosforista. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesis- töön mahdollisimman vähän. Kuivarehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa.
2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti. Laitoksen rakenteet on tar- kistettava säännöllisesti ja pidettävä toimintakuntoisina.
Maa-altaiden lietetaskut ja maa-altaat on puhdistettava kokonaan lietteestä 1–2 kertaa vuodessa. Muovialtaat on puhdistettava lietteestä päivittäin kasvatuskaudella ja vähin- tään kerran viikossa kasvatuskauden ulkopuolella.
Kala-altaista poistettu lietevesi on käsiteltävä nykyisellä turvesuodattimella tai vähin- tään vastaavantehoisella muulla menetelmällä. Turvesuodatin on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Käsiteltävä liete on jaettava tasaisesti koko suodattimen alueelle ja oikovirtaukset on estettävä. Suodattimen turve on vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
3. Lieteveden saostusaltaiden kirkastevettä ei saa imeyttää Koiharjun pohjavesialueel- le. Turvesuodattimesta suotautuvan veden pääsy pohjavesialueelle on estettävä. Suo- dattimesta poistettua turvetta ei saa sijoittaa pohjavesialueelle.
Jätteiden käsittely
4. Laitoksella on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyt- töön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.
Laitoksen toiminnassa syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan.
Turvesuodattimesta poistettava turvelieteseos on käsiteltävä tai toimitettava hyöty- käyttöön siten, että sen sisältämät ravinteet eivät kulkeudu vesistöön. Jos turvetta käy- tetään pellolla maanparannusaineena, pellolle sijoittamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000).
Luvan saajan on huolehdittava, että kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely tapahtuvat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
5. Merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Keski-Suomen ym- päristökeskukselle sekä Keski-Suomen TE-keskukselle.
Tarkkailu ja raportointi
6. Laitoksen päästöjen ja vesistövaikutusten tarkkailua on toteutettava ympäristölupa- virastoon 15.6.2006 toimitetun tarkkailuohjelman mukaisesti sellaisena kuin Keski- Suomen ympäristökeskus on sen 29.9.1998 hyväksynyt. Päästötarkkailua on tehtävä kasvatuskaudella joka toinen viikko ja kasvatuskauden ulkopuolella kerran kuukau- dessa 7 vuorokauden pituisina jaksoina. Vaikutustarkkailua on tehtävä vuosittain.
Laitoksen toiminnasta on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumis- ta ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä päivittäiset virtaamatiedot,
viikoittain käytettyjen rehujen määrä ja fosforipitoisuus, laitokselle tuodut ja sieltä poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyis- tä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määrästä ja käsittelystä, laitoksella teh- dyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttö- päiväkirjaa on säilytettävä laitoksella ja se on pyydettäessä esittävä valvontaviran- omaiselle.
Laitoksella syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimituspaikka- ja aika.
Keski-Suomen ympäristökeskus voi muuttaa päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa tar- peelliseksi katsomallaan tavalla.
Laitoksen jätevesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava ja tarkkailutulokset raportoitava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksy- män ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyt- täväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.
Tarkkailujen tulokset on säilytettävä. Tulokset ja yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedois- ta sekä jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Toiminnan muutos
7. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Hankasalmen kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnan lopettaminen
8. Jos kalanviljelylaitoksen toiminta loppuu, luvan saajan on ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toi-
minnan lopettamista Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövaikutus- ten tarkkailua on jatkettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräai- ka, kuitenkin vähintään kaksi vuotta laitoksen jätevesien vesistöön johtamisen loput- tua.
KALATALOUSVELVOITE
Laitoksella käytetyn veden vesistöön päästämisestä aiheutuvan kalataloudellisen va- hingon kompensoimiseksi on suoritettava seuraavat kalojen istutukset:
Vesialue Siika Taimen
Armisvesi 5501) 2752)
1) Istukkaiden on oltava vähintään 10 cm:n pituisia Rautalammin reitin kantaa olevia plank- tonsiian poikasia
2) Istukkaiden on oltava vähintään 20 cm:n pituisia Rautalammin reitin kantaa olevia järvi- taimenia tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä kookkaampia taimenia
ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN
Korvausta sellaisesta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuo- jelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 31.3.2017 mennessä.
Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tark- kailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttö- kelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvitta- vista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Li-
säksi hakemukseen on liitettävä selvitys ympäristökuormituksen vähentämismahdolli- suuksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kalanviljelylaitoksen toiminta, kun sitä harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä nii- den nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdolli- suuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista an- netussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Kun otetaan huomioon lupamääräykset suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta ja lietteen poistosta, vastaa toiminta parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta.
Laitoksen fosforikuormitus tuotettua kalakiloa kohti on pieni, mikä osoittaa ruokinta- ja puhdistustekniikan tehokkuuden.
Ympäristölupavirasto katsoo, ettei toiminnasta aiheudu muita hyvitettäviä edunmene- tyksiä kuin kalataloudellinen haitta, jonka johdosta on määrätty kalanistutusvelvoite.
Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa myös valtioneuvoston 23.11.2006 vahvistaman periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukai-
sesti. Laitoksella on jo käytössä tehokkaat kuormitusta vähentävät laitteet ja menetel- mät.
Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu määräys.
Määräysten perustelut
Lupamääräykset 1–5, 7 ja 8 on annettu ympäristönsuojelulain 43 ja 45 §:ien nojalla.
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen vesistökuormitusta vähennetään antamalla määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta fosforikuormituksesta ja al- taiden lietteen poistosta. Kalankasvatustoiminta ei asetettavilla kuormitusrajoilla en- nalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä.
Laitoksen huolellisella käytöllä estetään tarpeetonta ympäristökuormitusta, kalojen liikaruokintaa ja ehkäistään merkittävien ympäristövahinkojen syntymistä. Pohjave- den pilaantumisen estämiseksi on kielletty pohjaveden laatua vaarantavat toimenpi- teet. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaan- tumisen ja roskaantumisen estämiseksi.
Lupamääräys 6 on annettu ympäristönsuojelulain 46 §:n nojalla. Laitoksen käyttö, kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu sekä kalataloudellinen tarkkailu lupamää- räyksen mukaisesti on tarpeen laitoksen toiminnan valvomiseksi ja vaikutusten seu- raamiseksi. Laitoksen päästöjen tarkkailu on tiheävälistä ja kukin tarkkailujakso on 7 vuorokauden pituinen, joten tarkkailu on riittävää kuormitusta koskevan lupamää- räyksen valvomiseksi.
Kalatalousvelvoite on annettu ympäristönsuojelulain 44 §:n nojalla.
Ympäristölupavirasto katsoo, viitaten ympäristönsuojelulain 55 §:ään, että koska ka- lankasvatuslaitoksen toiminta on vakiintunut eikä kuormitus kasva aikaisemmasta, edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tarpeellisine selvityksineen on toimitettava asetetussa määräajassa ympäristölupavirastolle.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Laitoksen vesistökuormituksen rajoittamiseksi on edellä mainittu fosforikuormitusta koskeva määräys riittävä. Fosforikuormitukselle asetettua rajaa ei ole syytä määrätä nykyistä alhaisemmaksi, vaikka laitoksen alapuolisen vesistön tila ei olekaan viime vuosina parantunut. Laitoksen toimintaa ei ole aihetta rajoittaa sen nykyisestä laajuu- desta, mitä vaadittu fosforikuormitusrajan muutos merkitsisi. Laitoksen osuus Mylly- lahden ja Armislahden fosforikuormituksesta on noin 10 %. Suurimmat fosforikuor- mituksen lähteet ovat luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus. Lahtien tilan lievä huo- nontuminen vuosina 2004 ja 2005 selittyy sillä, että kesä 2004 oli poikkeuksellisen sa- teinen, minkä vuoksi fosforia huuhtoutui tavallista enemmän vesistöön. Laitoksen kuormitus pysyi samaan aikaan ennallaan.
Muutoin Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Hankasalmen kunnan ympäristölauta- kunnan, Keski-Suomen TE-keskuksen ja Hankasalmen kunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Muistuttajat ovat tehneet kiinteistön omistajina korvausvaatimuksia sillä perusteella, että valmistuneessa rantaosayleiskaavassa kiinteistöille on osoitettu rakennuspaikkoja.
Korvausvaatimukset hylätään sen vuoksi, että kiinteistöille on vesioikeuden päätök- sellä nro 7/Va II/87 määrätty kertakaikkiset korvaukset vuoden 1985 jälkeen aiheutu- neesta ja aiheutuvasta rantakiinteistöjen myyntiarvon alenemisesta ja niiden käytön vaikeutumisesta. Kuormitus ei ole kasvanut siitä tasosta, jota korvauksia määrättäessä on edellytetty. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen tilojen alueelle tämän jälkeen valmistuneessa yleiskaavassa ei ole sellainen peruste, jonka vuoksi olisi määrättävä maksettavaksi korvausta jo määrättyjen korvausten lisäksi.
Nyt määrättyä lyhyemmän määräajan jälkeen tapahtuva lupamääräysten tarkistaminen ei ole tarpeen laitoksen jo vakiintuneen toiminnan tarkistamiseksi. Laitoksen fosfori- kuormituksen rajoittaminen, enemmän kuin tässä päätöksessä on määrätty, ei ole ai- heellista edellä vastauksena viranomaisten lausuntoihin mainituilla perusteilla.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 §.
Ympäristönsuojeluasetus 30 ja 37 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 090 euroa (kalankasvatuslaitos, jonka lisäkasvu 20 000–100 000 kg/a).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000)
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Seppo Kemppainen
Erkki Kaijalainen Antti Ylitalo
Sinikka Pärnänen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Erkki Kaijalainen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt esittelijä Sinikka Pärnänen.
SP/ph
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4973, 040 774 8075
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 23.4.2007 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
