Suoritemaksu 3 675 euroa
Puhelin 020 490 103 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C
e-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI
kirjaamo.ham@ymparisto.fi Faksi 020 490 3820 Faksi 020 490 3950
www.ymparisto.fi
Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen
30.9.2004
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Riihimäen kaupungissa sijaitsevan puolustusvoimien Viestirykmentin Rii- himäen varuskunnan ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.
LUVAN HAKIJA Viestirykmentti Riihimäen varuskunta
PL 5
11311 RIIHIMÄKI
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Riihimäen varuskunnan Räiskylän ampumarata
Kiinteistötiedot: Riihimäki, Kara, Räiskylä RN:o 8:165
Kiinteistötunnus: 694-405-8-165 (omistaja: Suomen valtio, haltija: Senaatti- kiinteistöt)
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuoje- lulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 14 a mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 2 momentin mukaan.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 30.9.2002.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia eräistä naapuruussuhteista an- netun lain (26/1920), terveydenhoitolain (469/1965), ympäristölupamenet- telylain (735/1991) tai ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annettuja lupia tai päätöksiä.
Kanta-Hämeen 5. seutukaavassa (vahvistettu 1.10.1998) ampumarata-alue on osoitettu merkinnällä ER2 (ampumarata-alue). Ampumaradan kaakkois- puolen mäki on osoitettu merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja.
Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa (28.4.2003) ampumarata-alue sisältyy merkinnällä Eps osoitettuun alueeseen; puolustusvoimien alue, jol- la arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytettävä. Li- säksi ampumaradan kohdalla on ampumarata tai moottorirata –kohdemer- kintä.
Kaupunginvaltuuston 9.6.1997 hyväksymässä yleiskaavassa ampumarata on osoitettu merkinnällä EA (ampumarata-alue). Ampumaradan kaakkois- puolen mäki on osoitettu merkinnällä VR, retkeily- ja ulkoilualue, joka va- rataan yleiseen retkeily- ja ulkoilutoimintaan. Kokon omakotialue on osoi- tettu merkinnällä A (asuntoalue, jolla voidaan sallia myös asumiseen liitty- vien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakenta- minen). Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.
Ampumarata-alueella eikä Kokon Uusi Karhitien ja Räiskylän ampumara- dan välisellä alueella ei ole asemakaavaa. Suunnitelmien mukaan alue tul- laan asemakaavoittamaan vuoden 2008 loppuun mennessä.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Viestirykmentin Räiskylän ampumarata sijaitsee Riihimäen varuskunta- alueen itälaidalla nk. Etukasarmin alueella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Riihimäen kaupungin keskustasta. Lähimmät asuinalueet ovat eteläpuolella Huhtimo, itäpuolella Kokko ja länsipuolella Petsamo ja Tienhaara.
Lähimmät Huhtimon alueen asuintalot sijaitsevat 30 - 100 metrin etäisyy- dellä ampumaradasta. Lähimmät Kokon asuntoalueen asuintalot sijaitsevat noin 350 metrin ja Petsamon ja Tienhaaran asuintalot noin 850 metrin etäi- syydellä ampumaradasta. Varuskunnan terveysasema sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä ja päiväkoti noin 550 metrin etäisyydellä ampumaradas- ta. Lähin koulu (Pohjoisen koulun ala-aste) sijaitsee noin 750 metrin etäi- syydellä ampumaradasta.
Ampumaradan ampumapaikat sijaitsevat 110 – 115 metrin korkeudella merenpinnasta. Suoraan eteen ja etuvasemmalle maasto kohoaa 130 met- riin. Etuoikealle maasto on noin kilometrin matkalta tasaista (+ 115 m), ko- hoten sen jälkeen 120 metrin korkeudelle. Tienhaaran, Petsamon ja Huhti- mon alueet sijaitsevat noin 10 – 15 metriä alempana kuin ampumapaikat.
Merkittävimmät ampumamelun etenemistä estävät maaston kohdat ovat edessä, etuvasemmalla, takana vasemmalla sekä oikealla sivulla olevat mä- et. Vähiten maastollisia esteitä melun leviämiselle on Kokon suunnassa.
Ampumarata ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin tärkeäksi luoki- teltu pohjavesialue on Juppala (nro 0469401), johon matkaa on yli kilomet- ri. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kokon alueella
300 - 400 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Ampumarata-alueen maape- rä on moreenipitoista hietaa, hiesua ja savea. Vantaanjokeen (nro 21.023) on ampumaradalta matkaa noin 1,3 kilometriä. Lähin Natura 2000 – ohjelmaan kuuluva luontokohde, Hatlamminsuo, sijaitsee noin 1,5 kilomet- rin etäisyydellä Räiskylän ampumaradasta.
Tieyhteys ampumarata-alueelle kulkee huoltotietä kasarmialueen kautta.
Ajoneuvoille on varattu pysäköintipaikka tulotien varteen.
TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN
Viestirykmentti hakee Hämeen ympäristökeskukselta ympäristön- suojelulain 28 §:n mukaista lupaa Riihimäen kaupungissa Karan kylässä Räiskylä -nimisellä tilalla RN:o 8:165 (kiinteistötunnus 694-405-8-165) si- jaitsevalle Riihimäen varuskunnan ampumaradalle. Kyseessä on toiminta, jota on harjoitettu alueella 1920-luvulta lähtien.
Viestirykmentti jakaa ratojen käyttövuorot, valmistelee esitykset ampuma- ratojen kehittämisestä ja korjaamisesta sekä esittelee anomukset ja muutos- esitykset varuskunnan päällikölle. Viestirykmentin huoltotoimisto vastaa puolustusvoimien omaisuutta olevien ratalaitteiden ja varusteiden kunnosta sekä puolustusvoimien käyttöön tarkoitettujen taulujen hankinnoista ja nii- den valmistuksesta ja riittävyydestä. Ampumaratakiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, aurauksista ja hiekoituksista sekä jätehuollosta vastaa Ra- kennuslaitoksen Riihimäen palvelupiste. Ampumarata-alueen valvonnasta ja vartioinnista vastaa Riihimäen varuskunnan komendantti. Ampumarata- alueen omistaa Suomen valtio ja haltijana toimii Senaatti-kiinteistöt.
Yleiskuvaus toiminnasta
Ampumarata on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisille aseille. Alueella sijaitsevat seuraavat ampumaradat: kiväärirata (150 m, 300 m, ampuma- hiihtorata ja villikarjurata), hirvirata, pienoiskiväärirata ja pistoolirata. Ra- dalla ammutaan yhteensä noin 325 000 laukausta vuodessa. Puolustusvoi- mien lisäksi ampumarataa käyttävät ammuntaa, metsästystä ja ampuma- hiihtoa harrastavat seurat ja yhdistykset.
Ampumaradalle tullessaan ampuja tai ammunnan johtaja tekee merkinnän ampumaradan käytöstä ratakohtaiseen käyttöpäiväkirjaan. Ennen ampumis- ta ammunnasta kertova varoitusvalo kytketään päälle ja mahdolliset vaara- alueet eristetään. Ampumapaikan ja näyttösuojan välille rakennetaan vies- tiyhteys ammunnoissa, joissa ammutaan yli 50 metrin matkalta ja näyt- tösuoja on miehitetty. Ampumaradan tauluvarastossa on puhelin, jolla saa tarvittaessa yhteyden varuskunnan vaihteeseen. Ampumataulut asetetaan niille tarkoitettuihin kiinnittimiin, jolloin luodit ja haulit osuvat taustaval- liin. Ammunnan päätyttyä rata siistitään ja ampumataulut ja –matot palau- tetaan varastoon. Alueelta lähdettäessä ampuja tai ammunnan johtaja kirjaa käyttöpäiväkirjaan ammutun laukausmäärän ja tekee poistumismerkinnän.
Käytössä olevat radat
150 metrin kivääriradalla on 30 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan noin 150 000 laukausta vuodessa kiinteisiin maaleihin kiväärikaliiperisilla (7,62 kal., 308 kal., 30-06 kal. ja 357 kal.) aseilla ja pienoiskivääreillä (kal .22).
50 metrin ampumapaikalta voidaan ampua haulikolla paikallaan oleviin maaleihin ja varuskunnan päällikön luvalla myös savikiekkoammunta on radalla sallittua. Lisäksi 50 metrin ampumapaikalta voidaan varuskunnan päällikön luvalla ampua konepistoolilla sarjatulta. Kiväärirata on otettu käyttöön vuonna 1922 ja sen taustavallia on korotettu vuosina 2001 ja 2002.
50 metrin ampumahiihtorata sijaitsee 150 m kivääriradalla. Ampuma- hiihtoradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal .22) kiinteisiin taululaitteisiin vuosittain noin 20 000 laukausta.
300 metrin kivääriradalla on 10 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan ki- väärikaliiperisilla (7,62 kal., 308 kal., 30-06 kal.) aseilla noin 1 300 lauka- usta vuodessa kiinteisiin maaleihin.
50 metrin villikarjurata sijaitsee 300 m kivääriradalla. Villikarjuradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal .22) liikkuvaan maaliin vuosittain noin 3 000 laukausta.
100 metrin hirviradalla ammutaan kiväärikaliiperisilla (7,62 kal., 308 kal.) aseilla ja sinkoaseiden sisäpiipuilla paikallaan olevaan ja liikkuvaan taululaitteisiin kiinnitettyyn maaliin. Ampumapaikkoja radalla on kaksi.
Hirvirata on otettu käyttöön vuonna 1971 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001. Radalla ammutaan vuodessa noin 20 000 laukausta. Hirvira- dan oikeaan laitaan on lisäksi varattu ampumahiihdon harjoitteluun tarkoi- tettu paikka, jossa ammutaan pienoiskiväärillä noin 8 500 laukausta vuo- dessa.
50 metrin pienoiskivääriradalla ammutaan pienoiskiväärien lisäksi .22- kaliiperisilla pistooleilla. Ampumapaikkoja radalla on 20. Pienoiskiväärira- ta on otettu käyttöön vuonna 1961 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001. Radalla ammutaan vuodessa noin 22 000 laukausta.
25 metrin pistooliradalla ammutaan .22-, .32-, .38- kaliiperisilla pistoo- leilla. Ampumapaikkoja pistooliradalla on 20. Pistoolirata on otettu käyt- töön vuonna 1963 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001. Radalla ammutaan vuodessa noin 100 000 laukausta.
Radan käyttöajat ja käyttäjät
Ampumaradan järjestyssäännön mukaan ampuminen on sallittua pienikalii- perisilla aseilla (kal .22 pienoiskiväärillä ja pienoispistoolilla ja kal .32 pis- toolilla) arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 8 – 20, lauantaisin kello 8 – 18 ja sunnuntaisin kello 10 – 18. Kiväärikaliiperisilla aseilla ampuminen on sallittua maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 8 – 18, tiis- taisin ja torstaisin kello 8 – 20 ja lauantaisin kello 12 – 16. Sunnuntaisin ei- kä kirkollisina juhlapäivinä ja niiden aattoina ei ammuta kiväärikaliiperisil- la aseilla. Edellä mainittujen ampuma-aikojen lisäksi kiväärikaliiperisilla aseilla voidaan varuskunnan päällikön luvalla ampua kouluammuntoja myös maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 8 – 20 sekä viikon- loppuisin kertausharjoitusten, kilpailujen tai muiden tapahtumien (esim.
Erämessut) yhteydessä enintään viisi kertaa vuodessa. Pimeän aikaan voi- daan 150 metrin rataa käyttää ampumahiihtoharjoitteluun sekä harjoittaa 25 metrin radalla pistooliammuntaa valaistuihin tauluihin. Muita ratoja voi- daan pimeän aikana käyttää vain varuskunnan päällikön luvalla.
Radan normaalit käyttöajat:
Pienikaliiperiset aseet (kal .22 ja 32):
- arkisin ma – pe klo 8 – 20
- lauantaisin klo 8 - 18
- sunnuntaisin klo 10 - 18
Kiväärikaliiperiset aseet:
- arkisin ma, ke, pe klo 8 – 18
- arkisin ti, to klo 8 – 20
- lauantaisin klo 12 - 16
Puolustusvoimien ammunnat suoritetaan pääsääntöisesti arkisin kello 8.00 –16.00. Kello 16.00 jälkeen tapahtuvat ammunnat ovat pääasiassa harras- teammuntoja. Puolustusvoimat käyttää pääsääntöisesti 150 metrin kivääri- rataa ja 300 metrin kivääriradan käyttö on vähäistä. 150 metrin kiväärira- dan pääasiallisia käyttäjiä ovat Viestirykmentin varusmiehet, jotka suoritta- vat radalla kouluammuntansa. Saapumiseriä astuu palvelukseen kaksi ker- taa vuodessa; tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserän vahvuus on kes- kimäärin 300 alokasta. Kouluammunnat painottuvat alokaskauteen tammi- kuun keskivaiheilta helmikuun loppuun ja heinäkuun keskivaiheilta elo- kuun loppuun. Erikoiskoulutuskaudella ammuntoja on huomattavasti vä- hemmän ja koulutuksen loppuvaiheessa ammutaan vain puuttumaan jäänei- tä suorituksia. Kouluammunnat ammutaan arkipäivisin kello 8.00 - 16.00, mutta tarvittaessa ampuma-aikaa voidaan jatkaa kello 20 asti. Lauantaisin kivääriammuntoja voidaan suorittaa Viestirykmentin komentajan luvalla kello 8.00 - 16.00 enintään neljästi vuodessa. Kertausharjoituksiin liittyvät kohdistusammunnat tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin kello 8.00 – 16.00.
Ilta- ja viikonloppuammuntoihin tarvitaan Viestirykmentin komentajan myöntämä lupa. Varusmieskoulutukseen kuuluvat taisteluammunnat suori- tetaan muualla. Myös sotilashenkilökunnan pakolliset palvelusammunnat suoritetaan arkipäivisin kello 8.00 - 16.00. Tiistaisin ja torstaisin kello 16.00 - 20.00 kiväärirata on varattu varuskunnan ampumavalmennettavien ja varuskunnan henkilökunnan käyttöön.
Ampumaradan käyttäjät.
- Riihimäen varuskunta (varusmiehet ja henkilökunta) - Riihimäen Ampumaseura ry
- Riihimäen Kisko ry
- Hausjärven - Riihimäen Riistanhoitoyhdistys ry - Lopen Riistanhoitoyhdistys ry
- Riihimäen Reserviläiset ry - Riihimäen Reserviupseerit ry - Riihimäen Poliisi
- Riihimäen vankilan henkilökunta
Ammuntaa ja ampumahiihtoa harrastavat seurat käyttävät Viestirykmentin ampumarataa myönnettyjen käyttövuorojen mukaisesti. Riihimäen ampu- maseura ry käyttää pääosin pistoolirataa sekä jonkin verran 50 metrin ja 150 ratoja. Ampumaseuran ammunnat tapahtuvat pääosin pienoispistoolilla ja –kiväärillä. Urheiluseura Riihimäen Kisko ry:n ampumahiihdon ja am- pumajuoksun harrastajat käyttävät ampumarataa ampumaharjoituksiin (pienoiskivääri). Riistanhoitoyhdistyksen jäsenet käyttävät pääosin hirvira- taa sekä 150 metrin kiväärirataa. Metsästyskauden alku ja pakollinen hir- viammuntakoe syyskesällä nostavat ko. käyttäjäryhmän laukausmääriä.
Talvella hirviammuntoja on erittäin vähän. Edellä mainittujen lisäksi rataa käyttävät muutamat reserviläisyhdistyksen jäsenet. Poliisi ja Riihimäen vankilan henkilökunta käyttävät ampumarataa vain poikkeustapauksissa.
Laukausmäärät
Laukausmäärät radoittain:
Rata Laukausmäärä (n. kpl/a)
150 metrin kiväärirata 150 000 300 metrin kiväärirata 1 300 50 metrin ampumahiihtorata 20 000 50 metrin villikarjurata 3 000
100 metrin hirvirata 20 000 (+ 8 500 /pienoiskivääri) 50 metrin pienoiskiväärirata 22 000
25 metrin pistoolirata 100 000 Kaikki radat yhteensä 324 800 Laukausmäärät radoittain vuonna 2004:
Kk Pistoolirata Pienoiskivääri- Hirvirata 300 m kivääri- Villikarju- 150 m kiväärirata Yhteensä
Kal 0.22
Pist
kal rata, Kal 0.22 Kiv
kal Kal
0.22 rata, Kiv kal
rata
Kal 0.22 Kiv kal Kal 0.22 1/04 70 1462 8 1598 630 106 0 7350 1715 12939 2/04 80 901 300 489 950 0 0 16843 4500 24063
3/04 995 2531 180 535 735 63 0 3675 2350 11064
4/04 4312 3555 455 2180 230 243 130 4593 0 15698 5/04 7606 4625 2333 2313 360 99 630 7584 0 25550 6/04 8040 3793 2983 11211 410 15 915 7534 0 34901 7/04 9542 5219 2117 2749 1070 10 540 13071 50 34368 8/04 4186 5615 2770 4270 1433 96 250 15561 3470 37651 9/04 2165 5185 310 2916 520 490 450 8671 1450 22157 10/04 1000 4000 180 1000 600 40 300 7000 2000 16120
11/04 300 1000 100 500 700 40 0 4500 2000 9140
12/04 100 500 30 500 1000 0 0 3000 2000 7130
Yht. 38396 38386 11766 30261 8638 1202 3215 99382 19535 250781
Vuoden 2004 arvioitu laukausmäärä on yhteensä noin 250 000 laukausta.
Syys-joulukuun laukausmäärät sekä vuoden 2004 laukausten kokonaismää- rä on arvioitu tammi-elokuun toteutuneiden laukausmäärien perusteella.
Tammi-elokuun laukauksista vajaa viidennes ajoittui kello 16 ja 20 välille.
Aiempien vuosien laukausmääristä ei ole olemassa säännölliseen seuran- taan perustuvaa tietoa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Ampumaradan pintavedet johdetaan saostuslammikon kautta laskuojaa pit- kin radan eteläpuolelle. Saostuslammikosta vuonna 2003 otetun vesinäyt- teen lyijypitoisuus oli alle 0,005 mg/l. Aluetta ei ole liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tarvittava käyttövesi tuodaan alueelle muualta.
Käymäläjätteet tyhjennetään säännöllisesti imuautolla.
Melu ja tärinä
Ampumaratatoiminnan aiheuttamasta melusta on tehty kaksi selvitystä, en- simmäinen selvitys vuonna 1998 ja toinen vuonna 2003. Selvitysten melu- laskelmat on tehty pohjoismaiseen ampumaratamelun laskentamalliin pe- rustuvalla ohjelmalla. Vuoden 2003 selvitykseen on lisäksi liitetty vuoden 1998 jälkeen tehtyjen ympäristömelumittausten tulokset sekä arvio toteutet- tujen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksista.
Merkittävimmät ampumaradalla toteutetut melutorjuntatoimenpiteet ovat 150 metrin kivääriradan katoksen etuosan meluseinän rakentaminen, 300 metrin kivääriradan katoksen sisustus akustisesti pehmeällä materiaalilla ja hirviradan uusi ampumakatos. Näillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta aseen suupamauksen vaimentamiseen ja melun leviämiseen ampumasuun- nassa taaksepäin. Toimenpiteiden vaikutukset asuinalueiden melutasoihin ovat jääneet vähäisiksi. Mahdollisiksi muiksi meluhaittojen vähentämis- toimenpiteiksi on vuoden 2003 selvityksessä todettu ampuma-aikojen suunnittelu ja rajoittaminen, asekohtaista äänenvaimennus ja 150 metrin ampumaradan massiiviset meluntorjuntarakenteet.
Tärinää toiminnasta ei aiheudu.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Alueella syntyy kaatopaikalle toimitettavat sekajätettä (jätekoodi 200301) noin 2 000 ja hylsyjätettä (jätekoodi 200140) noin 1 300 kiloa vuodessa.
Sekajäte toimitetaan Kiertokapula Oy:n jätteenkäsittelyalueelle. Hylsyjäte erilliskerätään ja toimitetaan uudelleen ladattaviksi Ähtärin asevarikolle tai metallinkierrätykseen Stena-Metalli Oy:lle muun metalli- ja rautaromun mukana. Osan hylsyistä harrasteampujat käyttävät itse uudelleen. Loppuun käytetyt taulujen puiset taustakehykset, taulupahvit, pahviset patruunapak- kaukset yms. toimitetaan Riihimäen Paperinkeräys Oy:n kautta hyötykäyt- töön. Käymäläjätteet (jätekoodi 200304) tyhjennetään säännöllisesti imuau- tolla.
Päästöt maaperään ja niiden estäminen
Ampumaradan taustavalleihin kertyy luodeista raskasmetalleja (mm. lyijyä, kuparia), joista lyijyn arvioitu kuormitus on yhteensä noin 1 620 kiloa vuo- dessa. 50 – 150 metrin kivääriradoilla ammutaan vuodessa yhteensä noin 150 000 laukausta, joista aiheutuva laskennallinen lyijykuormitus maape- rään on yhteensä noin 900 kiloa. 300 metrin radalla ammutaan vuodessa noin 1 300 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 8 kiloa. Hirviradalla ammutaan vuodessa yhteensä noin 20 000 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 100 kiloa. Pienoiskivää- riradalla ammutaan vuodessa noin 22 000 laukausta, josta aiheutuva lyijy- kuormitus maaperään on noin 110 kiloa. Pistooliradalla ammutaan vuodes- sa noin 100 000 laukausta, josta aiheutuva lyijykuormitus maaperään on noin 500 kiloa.
Viestirykmentin ampumaradan maaperän pilaantumisesta ei ole tehty selvi- tyksiä, eikä maaperän puhdistustarvetta ole arvioitu.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt hakemuksessaan arviota parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan toteutumisesta ampumaratatoiminnassa. Hakijan nä- kemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ei tule edel- lyttää vanhoilta olemassa olevilta toiminnoilta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen
Ampumaradan pintavedet johdetaan saostuslammikon kautta laskuojaa pit- kin radan eteläpuolelle. Saostuslammikosta vuonna 2003 otetun vesinäyt- teen lyijypitoisuus oli alle 0,005 mg/l. Ampumaradan taustavalleihin kertyy luodeista raskasmetalleja (mm. lyijyä, kuparia), joista lyijyn arvioitu kuor- mitus oli vuonna 2002 yhteensä 1 672 kiloa. Hakemuksessa ei ole arvioitu vuosien kuluessa maaperään joutuneen lyijyn määrää eikä maaperään lyijy- pitoisuutta. Alueen pohjaveden laadusta ja sen mahdollisesta lyijypitoisuu- desta ei ole tehty selvityksiä.
Vaikutus ilmaan
Ampumaratatoiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan.
Melun vaikutukset
Itäisen Maanpuolustusalueen esikunnan huolto-osasto on selvittänyt Vies- tirykmentin Räiskylän ampumaradan melua vuosina 1998 ja 2003. Selvi- tyksiin liittyvät melulaskelmat on tehty pohjoismaiseen ampumamelun las- kentamalliin perustuvaa ohjelmaa (Arata) käyttäen. Selvityksiin liittyvät melumittaukset on tehty yhteistyössä Tampereen aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Meluselvitysten asuinalueille lasketut melutasot (LAImax) eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Leviämisselvitysten mukaan valtioneuvos- ton ampumaradan aiheuttamalle melutasolle asettama ohjearvo 65 dB (LAI- max ) ylittyy asumiseen käytettävillä alueilla laajasti.
Meluselvityksissä (Räiskylän ampumaradan ympäristömelu, v.1998 ja v.
2003, Itäisen Maanpuolustusalueen esikunnan huolto-osasto, teknikko As- ko Parri) on esitetty melualuekäyrät 60 dB, 65 dB, 70 dB ja 75 dB melu- tasojen (LAImax) mukaan. Laskennalliset melukäyrät on esitetty erikseen pis- tooliradan, 150 m kivääriradan, 300 m kivääriradan, hirviradan ja kaikki radat yhteensä tilanteissa (liite 1). Ampumaradan melu leviää kauimmaksi kivääriradan ja hirviradan ampumasuuntaan ja tästä oikealle etuviistoon.
Muissa suunnissa on maastollisia esteitä. Hirviradan, kivääriratojen ja kaikki radat yhteensä 65 dB (LAImax) melualuekäyrien sisäpuolelle jää run- saasti olemassa olevaa Kokon, Talteen ja Tienhaaran alueen omakotitalo-
asutusta. Kokon asuntoalue jää lähes kokonaan yli 70 dB (LAImax) melu- aluekäyrän sisäpuolelle siten, että melutaso on alueella paikoin jopa yli 75 dB (LAImax). Toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä huolimatta ampuma- radan melualueella [yli 65 dB (LAImax)] sijaitsee edelleen noin 100 taloutta.
Talouksien määrä laskennallisella melualueella (yli 65 dB LAImax).
Melualue Talouksien lukumäärä
yli 75 dB LAImax 20 kpl
yli 70 dB LAImax 46 kpl
65 dB LAImax 35 kpl
Yhteensä 101 kpl
Viestirykmentti on, edellä mainittujen meluselvitysten lisäksi, teettänyt ympäristömelumittauksia Kokon asuntoalueella. Ampumamelua on mitattu Lylytiellä (yksi mittauspiste) Tampereen aluetyöterveyslaitoksen toimesta neljä kertaa vuonna 2000 sekä kerran vuonna 2001. Mittausten mukaan yk- sittäislaukausten aiheuttama melutaso Lylytiellä pääosin alitti ampumame- lun ohjearvon (LAImax 65 dB). Syyskuussa 2002 tehdyillä melumittauksilla (Tampereen aluetyöterveyslaitos; Melumittaukset, Räiskylän ampumarata 18.9.2002) selvitettiin varusmiesten kouluammunnan aiheuttamaa melua.
Aseena käytettiin rynnäkkökivääriä kovalla patruunalla. Kokon asuntoalu- eella tehtyjen mittausten mukaan yksittäislaukausten aiheuttama melutaso (LAImax) jäi mittauspisteissä (Lylytie 21-23, Hiihtomajantie ja Räiskyläntie) alle 65 dB, mutta ryhmäammuntojen (28 ampujaa) aikana melutasoksi (LAImax) mitattiin 71 - 77 dB.
Melumittaustulosten perusteella valtioneuvoston päätöksen mukainen 65 dB:n (LAImax) melutaso sijoittuu ampumaradan ympäristössä (Lylytie 21- 23) laskennallisen leviämisselvityksen yli 70 dB:n (LAImax) melutasolle.
Liikenteen vaikutukset
Ampumarata sijaitsee lähellä varuskuntaan johtavaa tietä. Meluselvitykses- sä (v. 1998) päivittäisen liikenteen aiheuttamaksi 55 dB:n melualueen laa- juudeksi arvioitiin noin 20 metriä radalle johtavan tien keskiviivasta lasket- tuna. Liikennöinnistä aiheutuva melu on vähäistä, eikä siitä hakemuksen mukaan aiheudu haittaa ympäristön asutukselle.
Muut selvitykset
150 metrin kivääriradalla on tehty 6.6.2003 maaperätutkimus ampumara- dan turvallisuuteen liittyvän suunnitelman yhteydessä. Tutkimuksen teki Geopalvelu Oy. Tutkimuksessa todettiin, että pintamaana ampumaradalla on sekalaista maata sisältävä täytemaakerros, joka on rakennettu vuosien saatossa tehtyjen ampumaratarakentamiseen liittyvien maatöiden yhteydes- sä. Täytekerroksen alla on alkuperäisen maanpinnan humuskerros, joka on sekoittunut täytekerroksiin. Humuskerroksen alla on 2,5 - 6,5 metrin pak- suinen koheesiomaakerros, jonka tiiviys kairausvastuksen perusteella vaih- telee löyhästä tiiviiseen. Näytteistä määritetyt perusmaan vesipitoisuudet
vaihtelivat 23 - 53 %:iin kuivapainosta laskettuna. Maalajeiksi määritettiin siltti, savinen siltti, savi ja liejuinen savi. Koheesiomaakerroksen alla on moreeni, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 3 – 8,5 metriä. Kairaukset päättyivät maanpinnasta 4 – 9 metrin syvyydessä moreenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Perusmaakerrokset ovat routivia. Maaperän mah- dollisia haitta-ainepitoisuuksia ei selvitetty ko. tutkimuksen yhteydessä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Ampumaradan käytöstä pidetään ratakohtaista käyttöpäiväkirjaa. Häiriöil- moitukset (esim. melusta) kirjataan ylös.
Päästö- ja vaikutustarkkailu
Toiminnan vaikutuksia seurataan tarkkailusuunnitelman (liite 2) mukaises- ti. Suunnitelmassa esitetään seurattaviksi toiminnan aiheuttamia pinta- ja pohjavesivaikutuksia vesinäytteiden avulla. Toiminnan aiheuttamia melu- ja lyijypäästöä seurataan laukausmäärien perusteella. Ympäristömelua mi- tataan vain, jos toiminnassa tapahtuu muutoksia. Toiminnassa syntyvien jätteiden määrä arvioidaan jäteastioiden tyhjennyskertojen perusteella.
Tarkkailusta tehdään vuosiraportti vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Erillistä ohjetta mahdollisten poikkeustilanteiden varalle ei ole laadittu.
Ampumarata-alue on eristetty ympäristöstä piikkilanka-aidalla ja alueelle johtava tie voidaan tarvittaessa sulkea puomilla. Viestirykmentti valvoo ampumaradan käyttöä (esim. turvallisuusmääräysten noudattamista). Am- pumaradan hoitajaksi nimetty sotilasammattihenkilö käy alueella 2 - 3 ker- taa päivässä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 21.10.2002, 15.10.2003, 27.8.2004, 3.9.2004, 15.9.2004, 16.9.2004 ja 28.9.2004.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla 16.5. - 19.6.2003 ja 21.11. - 22.12.2003 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Riihimäen Sanomat - nimisessä sanomalehdessä 16.5.2003. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille 13.5.2003 ja 18.11.2003. Hakemusasia- kirjat ovat olleet kuulutusten ajan nähtävillä Riihimäen kaupungintalon neuvonnassa.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumaradalle on suoritettu tarkastus 28.1.2004 ja 27.8.2004. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakir- joihin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Riihimäen kaupungin kaupungin- hallitukselta, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen seu- dun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitukselta ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta.
Riihimäen kaupungin kaupunginhallitus on todennut 26.1.2004 pitämäs- sään kokouksessa alueen ja sen lähiympäristön nykyisestä ja tulevasta käyt- tötarkoituksesta seuraavaa: Kanta-Hämeen 5. seutukaavassa (vahvistettu 1.10.1998) ampumarata-alue on osoitettu merkinnällä ER2 (ampumarata- alue). Ampumaradan kaakkoispuolen mäki on osoitettu merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympä- ristöarvoja. Kanta-Hämeen maakuntakaavaluonnoksessa (28.4.2003) am- pumarata-alue sisältyy merkinnällä Eps, puolustusvoimien alue, jolla ar- vokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytettävä, osoitet- tuun alueeseen. Lisäksi ampumaradan kohdalla on ampumarata tai mootto- rirata –kohdemerkintä. Kaupunginvaltuuston 9.6.1997 hyväksymässä yleis- kaavassa ampumarata on osoitettu merkinnällä EA (ampumarata-alue).
Ampumaradan kaakkoispuolen mäki on osoitettu merkinnällä VR, retkeily- ja ulkoilualue, joka varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilutoimintaan. Kokon omakotialue on osoitettu merkinnällä A (asuntoalue, jolla voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen). Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ampu- marata-alueella eikä Kokon Uusi Karhitien ja Räiskylän ampumaradan vä- lisellä alueella ei ole asemakaavaa. Alue tullaan asemakaavoittamaan lähi- tulevaisuudessa (viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä). Alustavien selvitysten ja Riihimäen kaupungin ja H.G. Paloheimo Oy:n sopimuksen mukaisesti tulevassa asemakaavassa tultaneen osoittamaan 36 omakotitont- tia 70 dB:n melualuekäyrän (kaikki radat yhteensä / meluselvitys 10.10.2003) ulkopuolelle. Yli 70 dB:n melualueelle ei tultane osoittamaan uutta asutusta.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että annettavien lupaehto- jen tulee olla sellaiset, että ne eivät vaaranna varuskunnan toimintaa Riihi- mäen kaupungissa.
Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on todennut 18.12.2003 pi- tämässään kokouksessa hakemuksesta seuraavaa:
- Melu: Ampumaradan toiminnasta aiheutuvaa melutasoa (LAImax) tulee alentaa mahdollisin teknisin toimenpitein valtioneuvoston päätöksen (53/1997) määrittämälle tasolle. Tavoitteena tulee olla, ettei toiminnan ai- heuttama melutaso asumiseen käytettävillä alueilla ylitä valtioneuvoston päätöksen asettamaa ohjearvoa (65 dB). Melutason saavuttamiselle on ase-
tettava tavoitteellinen aikataulu ja melutason saavuttaminen on todettava mittauksilla. Ennen kuin melutason ohjearvo saavutetaan, on ampuma- aikoja syytä tarvittaessa rajoittaa ilta- ja viikonloppuammuntojen osalta.
- Maaperä ja pohjavesi: Toiminnasta aiheutuvat riskit maaperälle ja pohja- vesille on kartoitettava. Samalla tulee arvioida maaperän mahdollinen kun- nostustarve. Tarvittaessa on toteutettava riittävät suojaustoimenpiteet riski- en pienentämiseksi.
- Pintavedet: Alueen pintavedet tulee johtaa hallitusti, eivätkä ne saa aihe- uttaa maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava säännöllisesti Hämeen ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla ja tulokset on toimitettava tiedoksi myös Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalle.
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus on todennut 17.12.2003 pitämässään kokouksessa hakemuksesta seuraavaa:
- Melu: Hakijan tulee esittää millä toimenpiteillä ja aikataululla estetään valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten meluohjearvojen ylitykset.
Radan käyttöaikoja tulee rajoittaa ja toimintaa ohjata, kunnes hakija esittää meluohjearvojen alittuvan.
- Pohjavesi: Alueen talousvesikaivojen veden laatua tulee seurata raskas- metallien osalta.
- Maaperä: Maaperän laatu tulee selvittää.
Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on todennut lausunnossaan 3.2.2004 hakemuksesta seuraavaa:
- Melu: Aseiden aiheuttamista haitoista tunnetaan parhaiten kuulovaurion riippuvuus melun voimakkuudesta ja laukausten määrästä. Laukausäänet aiheuttavat välittömän kuulovaurioriskin yleensä vain ampujalle ja lähellä (alle 50 m) oleskeleville henkilöille, jos he eivät käytä kuulosuojaimia.
Laukaisuäänen aiheuttamasta unenhäirinnästä, puheenhäirinnästä ja muista fysiologisista melureaktioista ei ole saatavissa tutkimustuloksia. Ampuma- ratamelun haittoja koskevat tutkimukset perustuvat yleensä kiusallisuusre- aktion käyttöön haittoja kuvaavana mittarina. Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaan melu ei meluhaittojen estämiseksi ja ympäristön viihtyi- syyden turvaamiseksi saa ylittää 65 dB mitattuna A-painotettuna enimmäis- tasona impulssiaikavakiolla. Tätä arvoa sovelletaan maankäytön ja raken- tamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Räiskylän am- pumarata on toiminnassa oleva rata, joten mainittua 65 dB:n arvoa ei lää- ninhallituksen mielestä voida sellaisenaan käyttää arvioitaessa mahdollista terveyshaittaa. Lääninhallituksen mielestä voidaan terveyshaittaa arvioita- essa käyttää meluselvityksen kartassa esitettyä 70 dB:n melukäyrää, kun on käytetty impulssiaikavakiota. Hakijan tulee esittää suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä ja aikataululla tulevaisuudessa päästään esitettyyn 70 dB:n melutasoon. Ellei rakenteellisilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä päästä tavoitetasoon on radan käyttöä ja/tai käyttöaikoja rajoitettava nykykäytöstä.
- Maaperä ja pohjavesi: Alueen talousvesikaivojen veden laatua on seurat- tava, ellei kiinteistöä voida vesihuoltolain perusteella liittää yleiseen vesi- johtoon. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko luotien keräily järjestetty. Hakijan tulee esittää suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla luotien talteenotto saadaan järjestettyä.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta on jätetty neljä muistutusta.
Ampumaradan lähiympäristön asukkaat (muistuttaja A ja 23 muuta asukasta) ovat 2.6.2003 päivätyssä muistutuksessaan vaatineet, että Riihi- mäen varuskunnan ampumaradalle ei ympäristölupaa myönnettäisi. Vaati- mustaan he ovat perustelleet valtioneuvoston päätöksellä (VNp 53/1997), ympäristönsuojelulain (86/2000) 3, 7, 8, ja 42 §:llä, terveydensuojelulain (763/94) 1, 2 ja 51 §:llä sekä seuraavasti:
Sijainti: Muistutuksessa todetaan varuskunnan ampumaradan suojavyöhyk- keen olevan riittämätön. Varuskunnan ampumarata sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Riihimäen keskustasta ja lähin asuinrakennus vain 30 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen asiantun- tijan mukaan ampumaratojen ympärille pyritään jättämään noin kilometrin suojavyöhyke. Puolustusvoimien tekemän meluselvityksen (9.7.1998) mu- kaan yli 65 dB melukäyrän sisäpuolelle jää 130 yksityistaloutta sekä varus- kunnan alueella sijaitsevat kerrostalot. Varuskunnan ampumaradan melun vaimentaminen sallituille tasoille edellyttäisi asiantuntijalausunnon mukaan ratojen täydellistä kattamista. Erityiskohteet: Ampumaradan läheisyydessä sijaitsee useita erityiskohteita, joissa melutaso ei VnP 53/1997 mukaan saa ylittää 60 dB. Ampumaradan ympäristössä on lukuisia alueita tai kohteita, joissa sallitut melutasot ylitetään selvästi. Tällaisia kohteita ovat mm. va- ruskunnan terveysasema, virkistyskäyttöön tarkoitettu puru-/hiitorata, Kon- tion ja Kiskon urheiluseurojen ulkoilumajat, Hatlammin luonnonsuojelu- alue ja Lempivaaran lomakylä. Riihimäen kaupunki on lisäksi kaavoitta- massa ampumaradan lounaispuoleisen ampumaradan aitaukseen rajoittuvan alueen virkistyskäyttöön.
Melumittaukset: Ampumaradan aiheuttamaa melua on mitattu vuodesta 1994 ja lähes jokaisessa mittauksessa on saatu ohjearvot ylittäviä tuloksia.
Vuonna 1998 tehty meluselvitys osoittaa, että jokaiselta ampumapaikalta ammuttaessa ylittyi LAImax 65 dB asumiseen käytetyillä alueilla. Rynnäkkö- kivääriammuntojen aikana 65 dB (LAImax) ylittyi poikkeuksetta jokaisessa mittauspisteessä. Ryhmäammuntojen aikana melutasot lähenevät 90 dB:n melutasoa, joka voi aiheuttaa ympäristön asukkaille pysyviä kuulovaurioi- ta. Ryhmäammuntoja suoritetaan radalla päivittäin, monesti 12 tuntia päi- vässä ja usein myös viikonloppuisin. Meluselvityksen jälkeen toteutetuilla meluntorjuntatoimenpiteillä ei mittausten mukaan ole ollut juurikaan vaiku- tusta läheisten asuinalueiden melutasoihin. Melun aiheuttama terveyshaitta:
Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän johtava ylilääkäri on todennut varuskunnan ampumaradan olevan potentiaalinen terveyshaitan aiheuttaja lähiympäristön asukkaille, erityisesti lapsille. Ammuntojen aiheuttama im- pulssimelu voi aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita ja melun aiheuttamilla op- pimisvaikeuksilla voi myös olla kauaskantoisempia vaikutuksia.
Ampumaradan käyttö: Puolustusvoimien lisäksi Räiskylän ampumaradalla on erittäin laaja käyttäjäkunta. Meluselvityksen mukaan vuosittainen lau- kausmäärä on 300 000 laukausta, mistä suurin osa ammutaan isokaliiperi- silla aseilla. Isokaliiperisilla aseilla ammuttaessa ampumamelulle annetut ohjearvot ylittyvät asuinalueella selvästi. Pienikaliiperisilla aseilla ammut-
taessa ohje-arvot ylittyvät lähinnä Räiskylänkadulla ja tietenkin lähimmän asuinrakennuksen pihamaalla. Singoilla ja ilmatorjuntatykeillä ei sisäpiip- puammuntoja pitäisi lainkaan tehdä. Lisäksi muistutuksessa todetaan lähi- kunnista löytyvän useita ampumaharrastukseen paremmin soveltuvia am- pumaratoja.
Pohjavesi: Ampumaradan ympäristölle aiheuttama lyijykuormitus on suuri.
Lammesta otetut lyijynäytteet eivät kuvaa todellista tilannetta, koska am- pumaradan lyijykuormitus ei kohdistu ko. lampeen. Lyijy kertyy pohjois- suunnassa olevaan kauimmaiseen taustavalliin, joka on samalla tasolla Ko- kon Sompa- ja Lylytien asuinalueen kanssa. Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä em. taustavallista. Kokon alueen kaivovesiä ei ole tutkittu. Taustavallien maa-ainesta ei ole koskaan vaihdettu, joten ym- päristöön yli seitsemän vuosikymmenen aikana päässeet epäpuhtaudet muodostavat huomattavan terveysriskin etenkin pohjavettä käyttäville Ko- kon alueen asukkaille.
- Hallinto-oikeuden kannanotto: Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt päätök- sen, jossa puolustusvoimien Tervolan varikolla sijaitsevan ampumaradan aiheuttamalle melulle on määrätty enimmäistaso. Melutaso lähimmän asu- muksen pihamaalla saa olla enintään 65 dB. Riihimäen varuskunnan am- pumarataa lähinnä (30 m) sijaitsevan asuinrakennuksen melutason alenta- minen em. tasolle ei ole käytännössä mahdollista.
- Yhteenveto: Ampumaradan ympäristölleen aiheuttama meluhaitta on kiis- tatta todettu useissa mittauksissa. Valtioneuvoston määräämiä ohjearvoja lähellekään ei ole päästy, vaikka viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ampumaradalla on suoritettu kaikki tehtävissä olevat melunvaimennustoi- menpiteet. Asuinalueille säädettyyn melutasoon ei siis ole mahdollista päästä, joten ampumaradan meluhaittojen torjumisen tie on kuljettu lop- puun. Asuminen ja ampumarata ovat liian lähellä toisiaan. Muistuttajien mukaan ampumaradan toimimisen näin pitkään on mahdollistanut vain vanha meluntorjuntalaki, joka rajasi puolustusvoimien alueet ulkopuolel- leen. Uuden ympäristölainsäädännön myötä puolustusvoimien naapurit on saatettu tasa-arvoiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa. (Liitteet 9 kpl;
mittauspöytäkirjoja, lausuntoja ym.)
Muistuttaja B on 13.6.2003 päivätyssä muistutuksessaan pyytänyt, että toiminnalle ei myönnettäisi lupaa. Muistuttaja on kokenut ampumamelun koettelevan sekä korviaan että hermojaan ja toteaa melun heikentävän oleellisesti asumisviihtyvyyttä. Erityisen häiritsevinä hän pitää kesällä ta- pahtuvia ja harrastajaryhmien ilta-aikaisia ammuntoja. Lisäksi hän toteaa ampumaradan läheisyyden alentavan kiinteistönsä arvoa.
Muistuttaja C on 13.6.2003 päivätyssä muistutuksessaan toivonut, ettei ympäristölupaa ampumaratatoiminnalle myönnettäisi. Muistuttaja kertoo kärsivänsä ampumamelusta todeten sen koskevan korviin ja kiristävän hermoja. Lisäksi melu heikentää oleellisesti asumisviihtyvyyttä. Erityisen häiritsevinä hän pitää harrastajaryhmien ilta-aikaisia ammuntoja.
Muistuttaja D on vaatinut 17.12.2003 päivätyssä muistutuksessaan, että toiminnalle ei myönnettäisi ympäristölupaa. Vaatimustaan hän on perustel- lut valtioneuvoston päätöksellä (VNp 53/1997) ja terveydensuojelulain
(763/94) 1, 2 ja 51 §:llä. Muistutuksessaan hän on todennut ampumaradan melualueella (yli 65 dB LAImax) olevan edelleen, toteutettujen meluntor- juntatoimenpiteiden jälkeenkin, noin 130 taloutta. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty suunnitelmaa radan maa-ainesten puhdistamisesta eikä pinta- vesien suunnitelmallisesta keräämisestä. Muistuttaja toteaa kymmenien ta- louksien ottavan käyttövetensä alueen pohjavedestä, lähimpien kaivojen ol- lessa vain muutaman sadan metrin etäisyydellä ampumaradasta samalla korkeuskäyrällä. Mainintaa ei ole myöskään siitä, että lähin asuinrakennus sijaitsee 30 metrin etäisyydellä radasta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on 30.7.2003 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista muistutuksista ja 14.1.2004 ja 11.2.2004 päivätyillä kirjeillä lausunnoista ja muistutukses- ta.
Viestirykmentti on toimittanut vastineensa ampumaradan lähiympäristön asukkaiden (muistuttaja A asiakumppaneineen), muistuttaja B:n ja muistut- taja C:n muistutuksista Hämeen ympäristökeskukselle 12.9.2003.
Viestirykmentti on toivonut vastineessaan ympäristökeskusta suhtautumaan myötämielisesti ampumaradan ympäristölupahakemusta kohtaan. Hakija on todennut toimintansa olevan lakiin (Laki puolustusvoimista 402/1974) pe- rustuvaa viranomaistoimintaa, johon keskeisenä osana kuuluu ampumakou- lutuksen antaminen varusmiehille ja reserviläisille. Paikallisten ampuma- harrastajien radankäyttöoikeudesta on sovittu ampumarata-alueen kauppa- kirjassa.
Sijainti: Ampumarata on perustettu 1920-luvulla, jolloin sen ympäristö oli harvaan asuttua. Asutuksen leviäminen ampumaradan läheisyyteen on ollut varuskunnasta riippumaton asia. Erityiskohteet: Varuskunnan terveysase- man 12-paikkainen potilasosasto on tarkoitettu lyhytaikaista (1-5 vrk) vuo- dehoitoa aiheuttavien lievien sairauksien hoitoon. Ampumamelu ei Viesti- rykmentin mukaan kantaudu terveysaseman eikä myöskään esikunnan sisä- tiloihin. Varuskunnan pururata ja metsäalueet sen ympäristössä ovat koulu- laisten ja kuntoilijoiden lenkkeily-, suunnistus- ja hiihtokäytössä. Pururataa hoidetaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Pururadan käyttäjät, Kokon alu- eella sijaitsevien Kontion ja Kiskon urheiluseurojen majojen käyttäjät, Hat- lamminsuon luontopolun käyttäjät eivätkä Lempivaaran lomakylän asuk- kaat eivät ole valittaneet Viestirykmentille ammunnan aiheuttamasta melu- haitasta.
Melu: Viestirykmentti on todennut vastineessaan ympäristömeluselvityk- sessä esitettyjen melukäyrien olevan teoreettisia ja laskennallisia arvoja, ei- vätkä ne Viestirykmentin mukaan tarkoita sitä, että ampumamelu saavuttai- si käyrässä mainitun arvon koko käyrän rajaamalla alueella. Vuosien 1996- 2003 aikana 150 metrin radalla, pistooliradalla, hirvikivääriradalla, pie- noiskivääriradalla ja 300 metrin ampumaradalla on tehty erilaisia rakenteel- lisia meluntorjuntatoimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on saavutettu mit- tauksin todettua melun vaimentumista.
Terveyshaitta: Kuulovaurion rajana pidetään huipputasoa 140 dB (LCpeak) niin työsuojelun, asumisterveysohjeen kuin ulkomaistenkin ohjearvojen mukaan. Viestirykmentti toteaa, ettei kyseinen ohjearvo ylity ampumaradan ympäristön asuinalueilla. Melumittausten mukaan lähialueiden asumiseen käytetyillä alueilla ei myöskään esiinny yli 90 dB:n ja yli 2 tuntia kestävää toistuvaa melualtistusta.
Radan käyttö: Singon sisäpiippuammunnat suoritetaan pääosin taisteluam- pumaleireillä puolustusvoimien ampuma-alueilla. Riihimäen radalla ammu- taan singon sisäpiippuammuntoja korkeintaan viitenä päivänä vuodessa.
Näissä ammunnoissa sisäpiipulla ammutaan konepistoolin 9 mm valo- juovaluoteja yksittäislaukauksina. Laukauksen melutaso on verrattavissa pienoispistoolin laukaukseen. Sisäpiippuammuntojen melusta ei Viestiryk- mentin mukaan ole haittaa lähiasukkaille. Ilmatorjuntatykin apuaseammu- nat (rynnäkkökivääri) lopetettiin varuskunnan ilmatorjuntakoulutuksen lak- kauttamisen yhteydessä 1980-luvun lopulla.
Pohjavesi: Riihimäen varuskunta ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.
Viestirykmentti katsoo, että lähialueiden asukkaiden huoli talousvesikaivo- jensa pilaantumisesta ampumaradan aiheuttamien lyijy ja muiden raskas- metallipäästöjen vuoksi on aiheeton. Rata-alueen pintavedet valuvat ojitus- ta pitkin etelän (Huhtimon) suuntaan. Idän ja koillisen (Kokon asuntoalu- een) suuntaan ei rata-alueelta pintavesiä valu. Pintavesien raskasmetallipi- toisuutta seurataan ampumaradan eteläpuolella Huhtimon alueella sijaitse- vasta lammesta. Viimeisimmän tutkimustuloksen mukaan lyijyn määrä ko.
lammessa oli erittäin pieni (< 0,005 mg/l). Pintavesien keräilyjärjestelmän uusimisesta on olemassa suunnitelma, mutta sen toteuttamisaikataulusta ei ole tehty päätöstä.
Maaperä: 150 metrin kivääriradalla on tehty 6.6.2003 maaperätutkimus ampumaradan turvallisuuteen liittyvän suunnitelman yhteydessä. Tutki- muksen teki Geopalvelu Oy. Tutkimuksessa todettiin, että pintamaana am- pumaradalla on sekalaista maita sisältäviä täytemaakerros, joka on raken- nettu vuosien saatossa tehtyjen ampumaratarakentamiseen liittyvien maa- töiden yhteydessä. Täytekerroksen alla on alkuperäisen maanpinnan hu- muskerros, joka on sekoittunut täytekerroksiin. Humuskerroksen alla on 2,5 - 6,5 metrin paksuinen koheesiomaakerros, jonka tiiviys kairausvastuksen perusteella vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Näytteistä määritetyt perusmaan vesipitoisuudet vaihtelivat 23 - 53 %:iin kuivapainosta laskettuna. Maala- jeiksi määritettiin siltti, savinen siltti, savi ja liejuinen savi. Koheesiomaa- kerroksen alla on moreeni, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 3 – 8,5 metriä. Kairaukset päättyivät 4 – 9 metrin syvyydessä maanpinnasta mo- reenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Perusmaakerrokset ovat routivia.
Raskasmetallin kertymäalueet: Luotiradoilla luotien pääosuma-alueet ovat taustavallien maalitaulujen kohdalla, ja näillä alueilla lyijyn ja muiden ras- kasmetallien kertymät ovat suurimmillaan. Taustavallien leveys riippuu ampumapaikkojen määrästä sekä ammuntalajista. Hirvikivääriradalla osu- ma-alueen leveys on noin 23 metriä ja korkeus jonkin verran maalikuviota suurempi (noin 3 metriä). Ampumarata-alueiden pilaantuneista maa- alueista ja lyijyn kulkeutumisesta maaperässä on olemassa useita tutkimuk- sia. Myös Suomen puolustusvoimat sekä mm. Tanskan puolustusvoimat on selvittänyt ja tutkinut ampumaratojen luodeista peräisin olevan lyijyn käyt-
täytymistä maaperässä. Tutkimusten mukaan lyijyn ja raskasmetallien ha- joamiseen ja maaperään liukenemiseen vaikuttavat hyvin moninaiset asiat mm. ympäristöolosuhteet (erityisesti pH). Haulien ja luotien hajoamisno- peus riippuukin enemmän sekundäärimineraalien kuin alkuperäisen metal- lisen lyijyn liukenemisnopeuksista. Tutkimusten mukaan mm. männyn juu- risto kykenee sitomaan jopa 30 % maaperän lyijystä. Tutkimusten perus- teella voidaan pääsääntöisesti todeta, että riski lyijyn liukenemisesta on hy- vin pieni ja kiireellisten kunnostusten tarvetta ei ole pohjavesialueiden ul- kopuolella. Myös Tanskan puolustusvoimien tutkimukset osoittavat, että luotiratojen lyijy pidättyy hyvin taustapenkan iskemäkohtaan. Lyijypitoista maata ei juuri esiinny puolta metriä syvemmällä iskukohdasta. Vuosina 2000 ja 2002 on kartoitettu puolustusvoimien ampumaradat. Kartoituksen perusteella laaditaan taustapenkkojen kunnostusten tärkeysjärjestys. Riihi- mäen ampumaradan kunnostusta puolustusvoimat eivät pidä kiireellisenä.
Pääesikunta etsii ja kehittää parhaillaan kustannusedullisinta puhdistusme- netelmää. Koska alueen kaivovesiä ei ole tutkittu, on Viestirykmentti val- mis kustantamaan kolmesta alueen kaivosta tehtävän vesitutkimuksen seu- rantatutkimuksineen. Tutkimus tehtäisiin yhteistyössä Riihimäen kaupun- gin kanssa kaupungin valitsemista kaivoista erikseen sovittavana ajankoh- tana. Viestirykmentti uskoo tutkimusten hälventävän pelkoa Kokon alueen talousveden pilaantumisesta.
Mitä seuraa, jos radan käyttöä rajoitetaan tai toiminta loppuu: Viestiryk- mentin mukaan ampumaradan käytön rajoittaminen taikka lopettaminen vaikeuttaa merkittävästi niin puolustusvoimien kuin ampumaurheilua har- rastavien seurojen ja yhdistysten toimintaa. Viestirykmentillä on määrätty joukkotuotantovelvoite kouluttaa viestimiehiä ja reserviläisiä puolustus- voimien tarpeisiin. Ampumakoulutuksen määrä on puolustusvoimissa tar- koin määritelty. Tällä hetkellä Riihimäen ampumaradalla suoritetaan vain kouluammuntojen minimimäärä. Puolustusvoimilla on lähialueiden ampu- maratojen (Parola, Lahti, Hyrylä) käyttöasteet niin korkeita, että kouluam- muntojen siirto näille radoille olisi erittäin vaikeaa. Raasin ampuma-alue olisi lähin, mistä ammunta-aikoja mahdollisesti voisi löytyä. Koska määrä- tyt ammunnat on joka tapauksessa suoritettava, Riihimäeltä vähentynyt ampumamelu lisääntyisi jossakin muualla. Ammuntojen siirtäminen vaike- uttaisi koulutuksen ja ammunta-aikojen yhteensovittamista. Lisääntyvät ampumaleiripäivät aiheuttaisivat merkittävää kulujen nousua varusmiesten koulutukseen varattuihin määrärahoihin. Erikoiskoulutukseen varattuja maastoharjoituksia jouduttaisiin ehkä perumaan. Lisäksi lisääntynyt poltto- aineen kulutus sekä kuljetusten aiheuttamat päästöt ovat ympäristöhaitta.
Mikäli toimintaa vaikeutetaan, varuskunnan sijainti Riihimäellä voidaan asettaa kyseenalaiseksi.
Viestirykmentin yhteenveto vastineesta: Vastineessaan Viestirykmentti kertoo suhtautuneensa ampumamelusta tulleisiin valituksiin vakavasti.
Viestirykmentti on aina pyrkinyt pitämään hyviä naapuruussuhteita yllä, eikä kohtuuttoman rasituksen aiheuttaminen lähialueiden asukkaille ole va- ruskunnan edun mukaista. Osoituksena tästä on mm. ampumaradalla toteu- tettu meluntorjuntatoimenpiteitä sekä rajoitettu ampuma-aikoja ja isokalii- peristen aseiden käyttöä. Lisäksi Viestirykmentti hakee jatkuvasti uusia meluntorjuntaratkaisuja. Meluasioiden hallinta vaatii pitkäjänteistä työtä ja suuriakin rahallisia panostuksia. Ratkaisut vaativat pääsääntöisesti asian-
tuntijoiden käyttöä suunnittelussa, toteutuksissa ja tulosten mittaamisessa.
Rahoituksen järjestäminen meluntorjuntatoimenpiteille ei riipu vain Viesti- rykmentin halusta ja tahdosta, vaan tämänkaltaiset asiat laitetaan tärkeys- järjestykseen ylemmissä esikunnissa (esim. ampumaratoja puolustusvoimil- la on yhteensä 40 kpl).
Viestirykmentti on todennut 8.3.2004 ympäristökeskukselle toimittamas- saan vastineessa Riihimäen kaupunginhallituksen, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnan, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnoista ja muistuttaja D:n muistu- tuksesta seuraavaa:
Räiskylässä on ollut ampumarata jo yli 70 vuotta. Ennen nykyisen ympäris- tönsuojelulain voimaantuloa periaatteena naapuruussuhdelaissa oli, että jäl- keen alueelle tullut ei voinut valittaa toiminnasta, jota alueella jo harjoitet- tiin, paitsi jos toiminta muuttui niin, että toiminnasta aiheutuvat päästöt olennaisesti lisääntyivät. Puolustusvoimien toiminta ampumaradalla on py- synyt samalla tasolla, joskin varusmiesten palveluaikauudistukset ovat hieman muuttaneet ampumaratojen vilkkaimman käytön ajankohtaa. Ennen ympäristönsuojelulakia voimassa olleessa melulaissa oli nimenomainen säännös, jonka perusteella lakia ei sovellettu puolustusvoimien toimintaan.
Siten valtioneuvoston ohjearvoja ampumaratamelulle ei puolustusvoimien toimintaan sovellettu. Ympäristönsuojelulain voimaantulosäännöksen mu- kaan tarkoitus oli, että puolustusvoimien sellaisesta toiminnasta, jota aikai- semmin oli saatu harjoittaa ilman lupaa, oli tietyn ajan kuluessa tehtävä il- moitus ympäristöviranomaisille ja vasta erityisen syyn siihen ilmaantuessa, toimintaan varten oli haettava ympäristölupa. Lainsäädännön peruste on Viestirykmentin mielestä selvä; puolustusvoimien käytössä olevien satojen ampumaratojen ja harjoitusalueiden osalta tarpeellisten selvitysten hankki- minen ja lupaprosessin läpivieminen olisi vaarantanut liiaksi puolustusvoi- mien lakisääteisen toiminnan. Ympäristönsuojelulain voimaantuloa ei voi- da ehdottomasti tulkita tarkoittavan sitä, että puolustusvoimien toiminnan aiheuttamaan meluun noudatettaisiin ympäristöluvasta päätettäessä samoja periaatteita kuin uuden laitoksen (esim. ampumaradan) toimintaan. Viesti- rykmentin mielestä valtioneuvoston ampumaratamelua koskevaa päätöstä ei voida soveltaa Räiskylän ampumaradan ympäristölupahakemusta käsitel- täessä. Puolustusvoimat varautuu toimimaan erityisissä tilanteissa ja olo- suhteissa, mistä johtuen joudutaan harjoittelemaan myös välineillä, joiden aiheuttamia päästöjä on vaikea poistaa.
Viestirykmentti on pyrkinyt useiden vuosien aikana selvittämään ja vai- mentamaan Räiskylän ampumaradan aiheuttamaa melua. Laajojen selvitys- ten perusteella on tehty erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, joiden vaikutus meluun on kuitenkin ollut vähäinen. Edelleen puolustusvoimien ammuntoja on pyritty järjestämään niin, että aiheutuva melu voitaisiin minimoida sekä rajoitettu ajallisesti muiden kuin puolustusvoimien ammuntoja. Viestiryk- mentin mukaan meluhaittoja ei voida nykyisestä olennaisesti vähentää. On- gelma-alueille rakentamista ei lisätä ja ongelma-alueilla olevien asuinra- kennuksien vähentäminen voidaan viimekädessä toteuttaa omistusjärjeste- lyillä. Viestirykmentti toteaa, että ampumaradan lähialueen talot on raken-
nettu tietoisena ampumaradan olemassaolosta. Siten vetoaminen viihtyi- syyden vähenemiseen taikka terveysvaaraan eivät ole Viestirykmentin mie- lestä relevantteja.
Muista ampumaradan päästöistä merkittävin on metallien kerääntyminen taustavalliin. Taustavallista liukenevien raskasmetallien kulkeutumista tarkkaillaan, eikä Räiskylän ampumarata ole tältä osin ollut ongelmallinen.
Puolustusvoimat pyrkii löytämään sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka mah- dollistaisivat mm. lyijyn ja kuparin keräämisen taustavallista. Vielä toimi- via ratkaisuja ei ole löytynyt. Ympäristöluvassa ei Viestirykmentin mielestä tulisikaan asettaa vaatimuksia taustavalliin kertyvän metallin poistamiseksi.
Raskasmetallien liukenemista voidaan tarkkailla pintavesistä kerran vuo- dessa tehtävin tutkimuksin. Viestirykmentti on lisäksi valmis kustantamaan asuinalueilta kolmesta kaivosta tehtävän vesitutkimuksen seurantatutki- muksineen yhteistyössä Riihimäen kaupungin ja kuntayhtymän terveysval- vonnan kanssa.
Loppuyhteenvetona Viestirykmentti totea, että paljon on jo yritetty saada aikaan, mutta melun vaimentaminen on ongelmallista ja kallista ja ettei Viestirykmentti voi itse olennaisesti muuttaa lainsäädäntöön perustuvaa puolustusministeriön ja Pääesikunnan määrittämää toimintamalliaan. Vies- tirykmentti esittää, että ympäristölupa-asian käsittelyssä tavoitteena pidet- täisiin nykyisen puolustusvoimien toiminnan jatkumista. Lupaehtojen tulisi lisäksi olla sellaisia, että ne voidaan täyttää olemassa olevaa tekniikkaa käyttäen. Alueen muutaman asukkaan vastustuksen merkitystä arvioitaessa ohjenuorana tulisi olla vanha naapuruussuhdelain sietämisperiaate.
ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Riihimäen kaupungissa sijaitsevan puolustusvoimien Vies- tirykmentin Riihimäen varuskunnan ampumaradan toiminnalle.
Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Yleinen ympäristönsuojelu
1. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittö-
mästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.
Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haitto- jen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toi- menpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §)
Melu ja meluntorjunta
2. Ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax) määritettynä melutasoa 65 dB ympäristön asuntoalueilla eikä 60 dB virkistysalueilla hakemusasiakir- jojen ja tämän päätöksen liitteenä olevien meluvyöhykelaskelmien mukai- sesti.
Radoille on tehtävä sellaiset melusuojaukset tai rajoitettava ampumamelua muutoin niin, että edellä mainitut melutasot eivät ylity melulle eniten altis- tuvissa kohteissa. Melusuojausten tai muiden mahdollisten meluntorjunta- toimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ennen melusuojaustoimenpiteisiin ryhtymistä melumallinnuksin ja me- lusuojausten toteuttamisen jälkeen varmistettava melumittauksin todellisis- sa ammuntatilanteissa.
Meluntorjuntasuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Hämeen ympä- ristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, mutta kui- tenkin viimeistään 31.5.2007. (YSL 4 §, 42 §, 43 §, 108 §, YSA 19 §, NaapL 17 §)
3. Ampumaradalla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja:
Kiväärikaliiperiset aseet: arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 8 – 16 ja lauantaisin kello 12 – 16. Sunnuntaisin, juhlapyhinä ja niiden aattoina am- munta on kokonaan kielletty.
Pienikaliiperiset aseet (enintään kal .22 pienoiskivääri ja -pistooli ja kal .32 pistooli): arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 8 – 20 ja lauantaisin kel- lo 8 – 18. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä ammunta on kokonaan kielletty.
Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityissyistä (esim. ker- tausharjoitukset) enintään 7 kertaa vuodessa. (YSL 4 §, 42 §, 43 §, YSA 19
§, NaapL 17 §)
4. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia.
Muuna kuin sallittuna käyttöaikana ampumarata-alue on pidettävä lukittu- na. (YSL 43 §, YSA 19 §)
5. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä tai vartioin- nista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaara-alueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43 §, YSA 19 §)
6. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupa- määräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudat- tavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 43 §, YSA 19 §)
Jätehuolto
7. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syn- typaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitetta- va hyötykäyttöön. (YSL 4 §, 43 §, 45 §, JäteL 6 §)
8. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoit- tavat merkinnät. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsiteltä- väksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirto- asiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen on- gelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettä- vä vähintään neljän vuoden ajan. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti sul- jetuissa astioissa. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukitussa ti- lassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustal- la ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen.
(YSL 4 §, 7 §, 42 §, 43 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996) Paras käyttökelpoinen tekniikka
9. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke- hittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnet- tävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaiku- tukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 4 §, 5 §, 7 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JL 51 §)
Maaperän- ja vesiensuojelu
10. Ampumapaikat on varustettava luotien kerääjillä tai taustapenkoissa on käytettävä materiaaleja, joista luodit ovat seulottavissa. Suunnitelma suoja- rakenteiden toteuttamisesta on toimitettava hyväksyttäväksi Hämeen ympä- ristökeskukselle viimeistään 31.5.2007. (YSL 4 §, 7 §, 42 §, 43 §, YSA 19
§, JäteL 4 ja 6 §)
11. Sade- ja sulamisvesien imeytyminen lyijyä sisältäviin luotiaseratojen taus- tapenkkoihin on estettävä suojarakentein ja ampumarata-alueen pintavesien hallintaa on tehostettava. Suunnitelma taustapenkkojen suojarakenteista ja
pintavesien keräilyn tehostamisesta on toimitettava hyväksyttäväksi Hä- meen ympäristökeskukselle viimeistään 31.5.2007. (YSL 4 §, 7 §, 42 §, 43
§, YSA 19 §, JäteL 4 ja 6 §)
12. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaan taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin. (YSL 4 §, 7 §, 42 §, 43 §, YSA 19
§, NaapL 17 §, JäteL 4 ja 6 §)
13. Kaikissa suojaustoimissa hakijan tulee varautua rakenteisiin, jotka mahdol- listavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen.
Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puh- taita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden ala- puolelle jää lyijyllä pilaantuneita maita. Mikäli ampumarata-alueella raken- tamisen tai purkamisen seurauksena suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista, on maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Alueen maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä Hämeen ympäristökeskukselle. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta. (YSL 5 §, 7 §, 42 §, 43 §, 45 §, 77 §, 83 §, JäteL 4 §, 6 §, 19 §, 51 §, 52 §, JäteA 8 §)
14. Toiminnanharjoittajan on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla am- pumarata-alueen maaperän ja siinä mahdollisesti olevan veden tila (haitta- ainepitoisuudet ja pilaantuneisuuden laajuus), puhdistustarve, kunnostus- vaihtoehdot ja -kustannukset. Selvitykseen tulee sisällyttää arvio pilaantu- neiden alueiden kuormitusvaikutuksista sekä terveys- ja ympäristöriskiana- lyysi. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.5.2007. (YSL 5 §, 7 §, 42 §, 75-79 §, 90 §, 108 §, YSA 19 §, JäteL 6 §, 19 §, 51 §, 52 §, NaapL 17 §)
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
15. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle.
(YSL 42 §, 81 §, YSA 30 §)
16. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Toiminnan- harjoittajan tulee viimeistään 19 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäris- tön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 42, JäteL 6 §, JäteA 9 §)
Tarkkailu ja muu seuranta
17. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaratatoiminnalle ympäristön- suojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta
aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta.
(YSL 5 §, 42 §, 43 §, 83 §, JäteL 51 §)
18. Hakemuksessa esitetystä tarkkailusuunnitelmasta poiketen Viestirykmentin on seurattava ratojen maaperän, ampumarata-alueelta laskevien ojien veden sekä pohjaveden lyijy-, arseeni-, kromi-, kupari-, sinkki-, nikkeli- ja anti- monipitoisuutta sekä pH:ta ja sähkönjohtavuutta vuosittain. Pohjaveden laatua on tarkkailtava kolmesta ampumarataa lähinnä olevasta käytössä olevasta talousvesikaivosta. Ympäristömelua on mitattava vuosittain todel- lisissa ammuntatilanteissa kahden melulle eniten altistuvan asuinrakennuk- sen piha-alueelta. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön Ampumara- tamelun mittaaminen –oppaan (61/99) mukaisesti. Tarkennettu tarkkailu- suunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 28.2.2005. Seurantatulokset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisen vuoden vuosiyhteenvedon yhteydessä. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, 46 §, YSA 19 §, JäteL 4 §, 6 §)
19. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympä- ristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertaushar- joituksista, kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuoje- lutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta. Kir- janpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.
Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tie- dot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mit- taus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säily- tettävä vähintään neljän vuoden ajan. (YSL 5 §, 42 §, 46 §, 83 §, JäteL 51
§, 52 §, JäteA 22 §)
20. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vi- ranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenveto- raportteina.
Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä
- ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä - käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä - kertausharjoitukset, kilpailut ja muut poikkeustilanteet - toimintaa koskevien valitusten lukumäärä
- radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely
- toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimi- tuskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristö-
ministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua.
(YSL 43 §, YSA 19 §, JäteL 4, 6, 51-52 §, JäteA 22 §)
21. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästö- jen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)
Uuden lupahakemuksen jättäminen
22. Mikäli toimintaa aiotaan jatkaa 31.12.2008 jälkeen, hakemus toiminnan jatkamiseksi on tehtävä viimeistään 31.5.2007. Hakemukseen on liitettävä muiden tarvittavien selvitysten ohella tässä päätöksessä edellytetyt suunni- telmat ja selvitykset sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteu- tumisesta ampumaradan toiminnassa. Hakemus on tehtävä aiemmin, mikäli toimintaa aiotaan olennaisesti muuttaa ennen edellä mainittua ajankohtaa.
(YSL 55 §) RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 §:n mu- kaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esite- tyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yksinään tai muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa. Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katsotut toiminnan pilaantumisen ehkäisemistä varmentavat, valvontaa mahdollista- vat ja valvontaa toteuttavat lupamääräykset. Määräysten antamisen toimi- vallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43 - 49 §, YSA 19 - 20 §.
Määräyksen antamisen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lupa- määräyksen yhteydessä.
Lupaa myönnettäessä on otettu huomioon alueen kaavamääräykset sekä ampumarataa ympäröivän alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merki- tys. Sijoituspaikka on asemakaavan mukainen.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ampumaratatoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdol- lisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät pääs- töjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoi- mien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toimin- nanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräys 1).
Ampumaradan aiheuttamista ympäristöhaitoista merkittävin on melu. Am- pumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteestaan johtuen erityisen häi-
