Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.ymparisto.fi/ham • Kauppakatu 11 C ⋅ PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland ⋅ Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.miljo.fi/ham (2

(1)

……… Dnro HAM-2005-Y-21-131 Ympäristölupaosasto

annettu julkipanon jälkeen

4.5.2005

ASIA Päätös Ristelin tilayhtymän ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristö- lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista.

LUVAN HAKIJA Ristelin tilayhtymä

Mikko Sippola, yhteyshenkilö Vintturintie 45, 19740 Liikola Puh.nro: 03 7179200, 040-5380622 Sähköposti: mikko.sippola@phnet.fi

Y-tunnus: 1224809-7

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ympäristölupaa haetaan emolehmäpihaton toiminnan laajentamiselle kaksivaiheisesti. Eläinsuojissa on eläinpaikkoja ensimmäisessä laajennusvaiheessa 240 emolehmälle, 10 siitossonnille ja 240 alle kuusi kuukautta vanhalle naudalle sekä kahdelle hevoselle tai ponille, toisessa laajennusvaiheessa 240 emolehmälle ja 240 hieholle tai lihanaudalle sekä kahdelle hevoselle tai ponille.

Eläinsuojat sijaitsevat Sysmän kunnan Taipaleen kylässä tilalla Risteli, kiinteis- tötunnus 781-419-0001-0207.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentti kohta 11 a

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus

Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 10 a

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 14.1.2005.

suoritemaksu 1 200 euroa

•

Birger Jaarlin katu 13 ⋅ PL 131, 13101 Hämeenlinna ⋅ Puh. 020 490 103 ⋅ Faksi 020 490 3820 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.ymparisto.fi/ham

•

Birger Jaarlin katu 13 ⋅ PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland ⋅ Tfn +358 20 49 01 03 ⋅ Fax +358 20 490 38 20 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.miljo.fi/ham

•

Kauppakatu 11 C ⋅ PL 29, 15141 Lahti ⋅ Puh. 020 490 103 ⋅ Faksi 020 490 3950 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.ymparisto.fi/ham

•

Kauppakatu 11 C ⋅ PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland ⋅ Tfn +358 20 49 01 03 ⋅ Fax +358 20 490 39 50 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.miljo.fi/ham

(2)

•

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Hakemusasiakirjat sisältävät seuraavat sopimukset:

- pellon, 1,3 ha, vuokrasopimus Sinikka Vaaran kanssa - pellon, 14,34 ha, vuokrasopimus Mauri Tumppilan kanssa - pellon, 3 ha, vuokrasopimus Mauri Tumppilan kanssa - pellon, 8 ha, vuokrasopimus Sirkka-Liisa Kähösen kanssa - lannanluovutussopimus, 165 m³, Antti Talosen kanssa

- lannanluovutussopimus, 255 m³/ 8,5 ha, Jussi Vettenterän kanssa - lannanluovutussopimus, 200 m³/ 29,01 ha, Tilayhtymä Rantalan kanssa

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituk- sia.

ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Eläinsuoja sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14), Päijänteen osa-alueella (14.22). Liikolanlahteen laskeva Taipaleenlammi sijaitsee noin 400 m:n päässä eläinsuojasta. Eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Lii- kolan (0678105) I-luokan pohjavesialue, jonne eläinsuojasta on matkaa noin 400 m. Lannan levityspelloista muutama hehtaari sijoittuu edellä mainitulle pohjavesialueelle.

Lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön eläinsuojasta on matkaa noin 150 m.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA

Emolehmäpihatto Tilan nykyisessä parsinavetassa ja tilapäispihatossa on 30 emolehmää, 15 hiehoa ja 20 alle kuusi kuukautta vanhaa vasikkaa. Nykyisessä navettarakennuksessa ei uuden pihattorakennuksen valmistuttua enää pidetä nautoja.

Tarkoituksena on laajentaa emolehmätuotantoa kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa sonnivasikat ja lehmävasikat, joita ei tarvita karjan uudistukseen, myy- dään noin kuuden kuukauden ikäisinä välitykseen. Uuteen eläinsuojaan, joka on tyypiltään kylmä parsipihatto, tulee ensimmäisessä rakennusvaiheessa eläinpai- kat 240 emolehmälle, 10 siitosonnille ja 240 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Pihaton makuuparsissa on vinokuivikepohjat, joissa kuivikkeena käyte- tään haketta. Kuivikepohjien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 140 m² ja niiden betonireunojen korkeus 12 cm. Lantakäytävien pinta-ala on yhteensä noin 1 100 m² ja niiden reunojen korkeus 10 cm. Kuivikkeena lantakäytävillä käytetään tur-

(3)

•

vetta ja olkisilppua. Lantakäytävät tyhjennetään noin 50 kertaa vuodessa lanta- laan.

Toiminnan toisessa laajennusvaiheessa on tarkoitus kasvattaa sonnivasikat teu- raskokoon asti. Toisen laajennusvaiheen jälkeen eläinpaikkoja tulisi olemaan yh- teensä 240 emolehmälle ja 240 lihanaudalle tai hieholle. Toisen vaiheen pihaton laajennusosasta ei hakemusasiakirjoissa ole esitetty piirustuksia alustavaa ase- mapiirrosta lukuun ottamatta.

Talli Tilalla on tällä hetkellä yksi hevonen ja poni. Hevosella on pilttuu nykyisessä navetassa. Hevosen kuivikkeena käytetään pääasiassa kutterinpurua. Ponilla on noin 20 m²:n suuruinen kestokuivikepohja, jossa kuivikkeena käytetään olkea.

Eläimillä on käytössä maapohjainen jaloittelutarha, jonka valumavesiä ei käsitel- lä.

Lantavarastot Ensimmäisessä rakennusvaiheessa uuden pihaton yhteyteen rakennetaan kaksi kattamatonta lantalaa, joiden yhteenlaskettu pohjapinta-ala on 1 030 m² ja varastotilavuus 2 560 m³. Lantalan seinäkorkeus on vähintään 1,5 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Sade- ja suotovesille lantaloiden yhteydessä on 80 m³:n suuruinen varastosäiliö. Lannan kuormaus tapahtuu lantalan sisällä.

Nykyisen navetan yhteydessä oleva vanha lantala peruskorjataan korottamalla seiniä ja rakentamalla kynnys ja kuormauslaatta. Lantalan varastotilavuus tulee hakemusasiakirjojen mukaan olemaan 270 m³. Lantalan yhteydessä on 90 m³:n suuruinen virtsasäiliö. Vanha rehulaatta muutetaan kuivalantalaksi rakentamalla seinämät ja kuormauslaatta kynnyksineen. Sen varastotilavuus hakemusasiakirjojen perusteella tulee olemaan 900 m³. Vanhan lantalan ja rehulaatan korjauspii- rustuksia ei ole sisällytetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksen mukaan lantalati- lavuutta on yhteensä 3 730 m³ ja suotovesitilavuutta 170 m³. Kun pihaton lanta- käytävien lantavarastotilavuudeksi voidaan laskea noin 220 m³, lantavarastotila- vuutta on käytettävissä yhteensä 3 950 m³. Ensimmäisen laajennusvaiheen enim- mäiseläinmäärän mukaan laskettuna laidunnus ja hevoset huomioon ottaen tarvi- taan varastotilavuutta 3 873 m³ ja sadevesivaraa noin 181 m³.

Toisen laajennusvaiheen lantaloista ei hakemusasiakirjoissa ole esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia.

Laidunnus Puolet emolehmistä vasikoineen ja puolet siitossonneista laiduntavat kuusi kuukautta vuodessa. Eläimet ovat yöt ulkona. Laidunnus tapahtuu noin 30 emoleh- män ja yhden siitossonnin laumoissa. Kaukana oleville laitumille eläimet siirre- tään eläinkuljetusautoilla. Laitumia syötetään pienissä lohkoissa ja yhdellä loh- kolla eläimet ovat olosuhteista riippuen 7-14 vrk. Laitumilla on kiertävät juoma- paikat, joihin on vedetty maanpäälliset vesijohdot. Lisäruokaa eläimille annetaan pääasiassa syksyllä, jolloin laidun ei enää pysty tuottamaan riittävästi ravintoa.

Lisäruokinta tapahtuu siirrettävillä paalihäkeillä. Ruokinta- ja juomapaikkoja siirretään usein laitumen tallaantumisen ja liettymisen estämiseksi.

Varsinaista peltolaidunta on tällä hetkellä käytössä 28,2 ha. Laidunalaa on tarkoitus lisätä vuoden 2005 aikana perinnebiotooppien laiduntamisella. Hoito-

(4)

•

suunnitelmia ollaan laatimassa noin 40 hehtaarin suuruiselle metsälaidunalueelle.

Lisäksi tarkoitus on solmia ulkopuolisten maanomistajien kanssa perinnebiotooppien hoitosopimuksia, jolloin laidunalaa tulisi vuonna 2006 lisää 60 ha.

Taipaleenlammin ranta-alueelle on haettu erityistukisopimusta perinnebiotoopin hoitoon ja hoitosuunnitelman mukaan eläimet pääsevät osalla aluetta laidunta- maan veteen asti.

Säilörehu Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 1 200 tonnia vuodessa. Säilörehu tehdään ilman säilöntäaineita.

Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 114,48 ha, josta omaa on 27,95 ha, vuokrapeltoa 27,85 ha ja sopimuspel- toa 58,68 ha. Levityspelloista muutaman hehtaarin alue sijaitsee II-luokan pohjavesialueella. Lannasta levitetään 50 % viikoilla 18-24 ja 50 % viikoilla 35-39.

Levityksessä käytetään purkavaa lantakärryä.

Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi

Tilalla ei ole lainkaan tuotantokäytössä olevia öljysäiliöitä ja muita öljytuotteita, enintään 200 l säilytetään pajarakennuksessa. Muita kemikaaleja tilalla ei pää- sääntöisesti varastoida lainkaan.

Vesihuolto ja jäteveden käsittely

Toiminnassa käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta, Eläinsuojan yhteydessä ei ole WC-tiloja tai muitakaan sosiaalitiloja, joista johdettaisiin jätevesiä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantalassa. Lantakäytävillä kuivikkeena käyte- tään myös turvetta, joka sitoo hyvin ammoniakkia vähentäen haju ja kärpäshait- toja.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojista, lannan varastoinnista ja levityksestä. Eläinsuojien kuivikepohjista ja lantalasta tapahtuvaa ammoniakin haihtumista vähennetään käyttämällä kuivikkeena myös turvetta, joka sitoo par- haiten typpiyhdisteitä. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja multaamalla lanta mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen.

Päästöt maahan ja vesiin

Eläinsuojista ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta ja pesuvedet varastoidaan vesitiiviissä lantalassa ja suotovesisäiliöissä.

(5)

•

Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2000-2006.

Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehu- ja eläinkulje- tusauto käy tilalla joka toinen kuukausi. Liikenne on vilkkainta lannan levitysai- kana.

Jätteet Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon pii- riin. Toiminnassa syntyy muita jätteitä seuraavasti:

Jätelaji Määrä Toimituspaikka

kuolleet eläimet 3 t/v destruktiolaitos, Honkajoki käärintämuovit 3,6 t/v energiajätekeräys

ongelmajätteet - ongelmajätekeräys

pilaantunut rehu - kompostoidaan lantalassa ja aje- taan pellolle maanparannusaineeksi

metalliromu - metallinkeräys

Keräilyä odottavia eläinraatoja säilytetään peitettynä lantalassa. Kylmäsäilytysti- laa eläinjätteelle ei ole.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakijan mukaan toiminnasta ei synny sellaisia suoria päästöjä eikä aiheudu sellaisia vaikutuksia, joita tulisi tarkkailla.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Hakijan mukaan toiminta on luonteeltaan sellaista, ettei ympäristön kannalta haitallisia poikkeustilanteita pääse syntymään eikä suunnitelmaa niiden varalta ole esitetty.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset

Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu.

(6)

•

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla 15.2.-17.3.2005 sekä ilmoitta- nut kuulutuksesta Lähilehti-nimisessä paikallislehdessä 16.2.2005. Hakemukses- ta on 10.2.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asian- osaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 8.4.2005 suoritettu tarkastus, josta on laadittu erillinen muistio.

Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 10.2.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Sysmän kunnan kunnanhallitukselta ja teknisen lautakunnan lupajaostolta.

Sysmän kunnanhallitus toteaa 28.2.2005 päivätyssä lausunnossaan, että Riste- lin tilayhtymä sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ei ole yleis- eikä asemakaavaa. Seutukaavassa tila sijaitsee Liikolan pohjavesialueella, mutta pohja- vesialueen rajausta on muutettu seutukaavan valmistumisen jälkeen. Muutoin toiminnan laajentaminen ei ole vastoin nykyisiä seutukaavamääräyksiä. Sysmän kunnan kannalta on positiivista, että maatalousyrittäjien jo olemassa oleva toiminta laajenee. Kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole asiaan huomauttamista.

Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto esittää 9.3.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

- Teknisen lautakunnan lupajaosto kiinnitti ympäristölupahakemuksessa huo- miota yleiseen epämääräisyyteen. Hakemuksessa sanotaan useassa kohdassa tullaan tekemään ilman tarkempia aikatauluja tai suunnitelmia. Mm. vanhan lantalan kunnostus ja laidunalueiden lisäys tulee olla kunnossa ennen kuin toimintaa voidaan täydessä mittakaavassa aloittaa.

- 120 emolehmää vasikoineen laiduntamassa 18,2 hehtaaria kuusi kuukautta vuodessa ympäri vuorokauden on määrältään iso. Laidunnus tulisi jakaa tasai- sesti alueelle ja korkeintaan ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998) annettujen hehtaarikohtaisten eläinmäärien mukaisesti 3 emolehmää/ha/vuosi ja 8 alle 6 kk ikäistä vasikkaa/ha/vuosi, jolloin laiduntaviksi eläimiksi 18,2 hehtaarille saataisiin noin 100 emolehmää ja 25 vasikkaa. Luonnonlaitumilla laiduntavien eläinten tiheys ei saisi ylittää lai- tumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Kiertävää ruo- kintapaikkaa, kun se on käytössä, tulisi siirtää vähintään viikon välein ja laitumelle tulisi järjestää useampi juomapaikka, jottei laidun tallaantuisi ja liettyisi.

Karjan kulkua tulisi rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ym- päristön pilaantumista.

- Emolehmäpihatto on suunniteltu rakennettavaksi Vanjärventien reunaan.

Eläinmäärän kasvu on huomattava aikaisempaan verrattuna. Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden ja lannan kuormaukseen käytettävien alueiden tulee olla kovapohjaisia, jotta kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan poistaa. Lannan sekä jätevesien varastoinnin, käsittelyn ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten,

(7)

•

ettei lantaa tai jätevesiä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta.

- Teknisellä lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa Ristelin tilayhtymän lupahakemuksesta. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen maatalousvaltaisella haja-asutusalueella.

Muistutukset Määräaikaan mennessä lupahakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta.

Hakijan vastine Hämeen ympäristökeskus on 4.4.2005 päivätyllä kirjeellä antanut hakijalle mahdollisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija toteaa 8.4.2005 saapuneessa vastineessaan seuraavaa:

- Laidunmaita on tarkoitus lisätä vuoden 2005 aikana perinnebiotooppien laiduntamisella. Suunnittelussa on tällä hetkellä noin 40 hehtaarin metsälaidun- alue. Alueesta tullaan tekemään Pro Agria-Hämeen toimesta perinnebiotoopin ylläpitosuunnitelma sekä Hämeen TE-keskukseen hakemus perinnebiotooppien erikoisympäristötuesta. Samoin käynnissä on kahden maanomistajan kanssa neuvottelut yhteensä noin 60 hehtaarin perinnebiotooppien ylläpitämisestä lai- duntamalla. Näiden laidunalojen ylläpidon aloittamisvuodeksi on suunniteltu vuotta 2006. Lisäksi on vuokrattu 5 vuoden vuokrasopimuksella, joka sisältää option 5 vuoden jatkosopimuksesta, tilakokonaisuus, joka sisältää noin 10 ha laiduntamiseen soveltuvaa peltoa. Nämä otetaan laiduntarkoituksessa käyttöön tarvittaessa. Laidunnus toteutetaan useassa ryhmässä, jonka enimmäiskoko on 30 emolehmää vasikoineen sekä siitossonni. Lisäksi pihatto on suunniteltu siten, että osa eläimistä voidaan tarvittaessa pitää ympäri vuoden sisällä.

- Vanhat lantalat kunnostetaan uuden pihaton rakentamisen yhteydessä. Vanhoi- hin lantaloihin rakennetaan tai peruskorjataan asianmukaiset seinät ja kuormauslaatta kynnyksineen. Vanhoihin lantaloihin mahtuu peruskorjauksen jäl- keen noin 1 200 m³ lantaa varastointikorkeuden ollessa 1,5 m sekä noin 90 m³ virtsaa.

- Uudisrakennuksen ulkoseinät ovat noin 40 cm:n korkeudelle asti betonia, joten lantaa voidaan varastoida tilapäisesti lantakäytävillä.

- Valumavedet johdetaan rakennuksen alueelta pois salaojajärjestelmällä. Sala- ojajärjestelmän tarkkailupisteissä on mahdollista kontrolloida rakennuksen ympäristöstä kertyvien valumavesien laatua aistinvaraisesti tai vesinäytteillä.

- Lantaloissa on sadevesiä ja puristevirtsaa varten omat kaivonsa. Vesien ja pu- ristevirtsan valuminen lantalasta pois on ehkäisty kynnyksillä ja lantalan pohjan sijoittamisella 0,5 m maanpinnan alapuolelle. Lantalan rakennusmateriaali- na käytetään MMM:n hyväksymiä komponentteja ja rakennustarvikkeita. Muut mahdolliset jätevedet, jotka syntyvät esim. saappaiden pesusta tms. johdetaan lantakäytäville ja imeytetään kuivikkeeseen. Rakennukseen ei tule varsinaisia sosiaalitiloja, joten muiden jätevesien syntyminen on marginaalista.

- Eläimet ovat joko laitumella tai pihatossa. Tarkoituksena ei ole käyttää laitumia ns. jaloittelulaitumina, joten eläinliikennettä pihatosta laitumille tai päinvastoin on hyvin vähän ja se ajoittuu laidunkauden alkuun ja loppuun. Kauempana si- jaitseville laitumille ja metsälaitumille eläimet tullaan siirtämään eläinkulje- tusautolla.

- Laitumia syötetään lohkoissa, jotka ovat verrattain pieniä, 1-2 ha. Tästä johtu- en yhden lohkon syöttöaika on lyhyt, riippuen olosuhteista ja lohkon koosta 7- 14 vrk.

(8)

•

- Juotto laitumilla on toteutettu siirrettävillä noin 200 litran altailla, joihin on vedetty maapäälliset vesijohdot. Näin ollen altaita voidaan tarvittaessa siirtää, mikäli juottopaikkaa uhkaa liettyminen tai muu haitta. Lisäruokintapaikat ovat niinikään traktorilla siirrettäviä 1-2 pyöröpaalin paalihäkkejä. Paalihäkkien käyttöaika ajoittuu syksyyn laidunruohon kasvun hidastuttua niin paljon, ettei laidun enää pysty tuottamaan eläimille tarvittavaa ravintoa. Häkkien tai juotto- paikkojen pitäminen jatkuvasti samassa paikassa ei ole kustannustehokasta. Jos eläimet pääsevät tallaamaan nurmen pilalle, se on uudistettava seuraavana vuonna, mikä lisäisi huomattavasti viljelykustannuksia.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ym- päristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksis- sä muuta vaadita.

Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset

1. Tilalla Risteli, kiinteistötunnus 781-419-0001-0207, sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa lupahakemuksen mukaisessa ensimmäisessä laajennusvaiheessa yhteen- sä enintään 240 emolehmää, 10 siitossonnia, 240 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa ja 2 hevosta. Lupahakemuksen mukaisessa toisessa rakennusvaiheessa eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 240 emolehmää, 240 hiehoa tai lihanautaa ja kaksi hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan- tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmääri- en yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 §)

Perustelu:

Lupa on myönnetty eläinsuojan ensimmäisen ja toisen laajennusvaiheen enim- mäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakauma- ja lajikohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusi- misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan- tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yh- teistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoit- taa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan.

(9)

•

2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastossa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 15 m³/ emolehmä, hieho tai lihanauta, 4 m³/ alle kuusi kuukautta vanha nauta ja 12 m³/ hevonen vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lan- tamäärällä. Jos kuivalantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon es- tyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,1 m³/lantala-m². (YSL 43 §, 45 §)

Perustelu:

Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määrä- yksiin. Lantavarastoksi voidaan laskea myös lantakäytävät, mutta ei makuuparsi- en vinokuivikepohjia. Laidunkaudeksi lasketaan enintään neljä kuukautta, vaikka laidunnus kestäisikin pidempään.

3. Peruskorjattavan lantalan ja lantalaksi muutettavan rehulaatan korjaussuunnitel- mat ja yksityiskohtaiset piirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskuk- seen hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen muutostöiden aloittamista kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämä päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Pihaton ja lantaloiden toisen laajennusvaiheen pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen niiden rakentamisen aloittamista.

Perustelu:

Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty lantaloiden yksityiskohtaisia korjaussuunni- telmia eikä toisen laajennusvaiheen yksityiskohtaisia piirustuksia. Suunnitelmat tulee toimittaa toiminnan luvanmukaisuuden varmistamiseksi.

4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, kä- sittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai lan- tavesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lan- tavarastojen ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta.

( YSL 7 §, 43 §, 45 §, NaapL 17 §) Perustelu:

Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varas- tojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelu- lain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus.

(10)

•

5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen ja kuivikepohjien kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästö- jen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §) Perustelu:

Lantavarastoja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään.

6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen ja hevosten jaloittelutarhojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät ja tarhojen pohja eivät liety ja niihin kertyvä lanta voidaan poistaa. Hevosten jaloittelutarhojen pintamaa tulisi vaihtaa vähintään joka kolmas vuosi. Emolehmäpihaton yhteyteen mahdollisesti myöhemmin rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vä- häistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristö- keskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7§, 43 §, 45 §)

Perustelu:

Eläinten kulkuväylillä ja jaloittelutarhoissa muodostuneet valumavedet ovat voi- makkaasti kuormittavia. Kulkuväylille ja tarhoihin kerääntyvän lannan poistolla ja pintamaan vaihdolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää.

Mahdollisen nautojen jaloittelutarhan suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi.

7. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan ja mahdollisen nautojen jaloittelutarhan kuivatusvesistä on järjestettävä. Eläinsuojakiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai lantavesien pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön va- hingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta ja lantavedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7 §, 43 §)

Perustelu:

Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mm. mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelualueelta tulevaa kuormitusta. Kiinteis- töjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan ja virtsan pääsy vesiuomiin.

8. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidun- alueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. Mikäli eläimille

(11)

•

järjestetään pysyviä ruokintapaikkoja laitumelle, on ruokintapaikkojen edessä oltava vähintään 5 m²:n kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nau- taeläintä kohti. Tiivispohjaiset ruokintapaikat on katettava tai ruokintapaikkojen likavedet on koottava ja käsiteltävä jollain hyväksyttävällä tavalla. Ruokintapai- kan ja pysyvän juomapaikan etäisyys vesistöön ja talousvesikaivoon on oltava vähintään 100 metriä ja valtaojaan vähintään 20 metriä. Jos ruokintapaikka on tiivispohjainen, etäisyys vesistöön tulee olla vähintään 30 m ja valtaojaan vähin- tään 10 m mitattuna tiiviin pohjan ulkoreunasta. Rantalaitumilla eläinten pääsy rantaan ja veteen tulee estää virkistyskäytössä olevien ranta-alueiden läheisyy- dessä. (YSL 7 §, 43 §, 45 §)

Perustelu:

Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumis- vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny.

Ruokintapaikkojen etäisyys- ja pinta-alavaatimukset perustuvat em. ohjeeseen.

Eläinten laiduntaminen aivan vesirajan läheisyydessä ja niiden pääsy veteen saattaa heikentää veden hygieenistä laatua sekä samentaa vettä niin, että mahdolli- suus uimiseen ja veden käyttöön esimerkiksi saunavetenä vaarantuu.

9. Eläintenpito, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorit- tamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on ar- vioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla. (YSL 43 §, NaapL 17 §)

Perustelu:

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa.

10. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 3 emolehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa, 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa tai 3 hevosta kohden. Luvan mukaisella ensimmäisen laajennusvaiheen enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 103,2 ha ja toisen laajennusvaiheen enimmäiseläinmäärällä 140,4 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. Selvitys toisen laajennusvaiheen levityspeltoalan riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskuk- seen neljä kuukautta ennen toisen laajennusvaiheen mukaisen toiminnan aloittamista. (YSL 43 §, 45 §, YSA 4 §)

Perustelu:

Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltovil- jelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti.

(12)

•

Hakemuksessa esitetty levitysala on riittävä ensimmäisen laajennusvaiheen mukaiselle eläinmäärälle, mutta ei toisen laajennusvaiheen mukaiselle eläinmääräl- le, joten selvitys on tarpeen toiminnan asianmukaisuuden toteamiseksi

11. Lannan levitystä I- ja II-luokan pohjavesialueelle tulee välttää. Lantaa levitettä- essä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maala- jista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 §, 43 §)

Perustelu:

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suo- jaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin.

12. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyys- tekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuk- sen läheisyydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juh- lapäivinä. (NaapL 17 §)

Perustelu:

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee hajuja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähen- tämään.

13. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistapauksissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää hygieenisesti ja siten suojattuna, ettei jäte joudu haitta- tai petoeläinten syötäväksi. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla ke- räilyjärjestelmän edellyttämää odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymäs- sä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioita- vissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsitte- lyyn. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 15 §)

(13)

•

Perustelu:

Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävit- tämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolel- le ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläin- jätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveys- sääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeus- tapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvon- taviranomainen.

14. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopai- kaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4 §, 6 §)

Perustelu:

Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a §:n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Täl- laisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimitta- mista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon.

15. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alus- talla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja ke- mikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tar- kistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa laponestolaitteella ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjun- ta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja –tarvikkeita aina saatavilla.

(YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §) Perustelu:

Jätelain 6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikis- sa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöl- lisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alus-

(14)

•

talta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.

16. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsitte- lyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana.

(YSL 43 §, 45 §, JäteL 6 §) Perustelu:

Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin jär- jestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältä- mä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toi- mitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten.

17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, YSA 19 §)

Perustelu:

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat se- kä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimi- alallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapää- töstä vaatia muutettavaksi.

18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kir- janpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee si- sältää ainakin seuraavat asiat:

- eläinmäärät eläinlajeittain

- tiedot laidunnettavista eläinmääristä ja laidunalasta - toteutuneet lantamäärät

- käytettävissä oleva lannan varastotilavuus

- tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat

- muut jätemäärät ja toimituspaikat

- tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai

muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46 §, YSA 30 §, JäteL 5 §, 52 §)

(15)

•

Perustelu:

Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saa- miensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukai- suutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle ( YSA 30 §)

Perustelu:

Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa.

20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

(YSL 43 §, 46 §, 83 §, YSA 30 §) Perustelu:

Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttöta- van muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa.

21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hä- meen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28 §, 43 §)

Perustelu:

Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).

(16)

•

Lantavarastojen ja –kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja –ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita.

Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003).

Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Sysmän kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnon- suojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 §)

Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut

Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tär- keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6 §,42 §, NaapL 17 §)

Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettä- väksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä vesistön rannalla. Eläinsuojasta lähimpään rakennettuun kiinteis- töön on matkaa noin 150 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueelli- sille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuk- sille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä koh- teesta tulisi olla vähintään 100 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on nautakarjan kasvatustoiminnan laajentaminen nykyi- sessä tilakeskuksessa ja lupamääräyksissä edellytetään toimia hajuhaittojen eh- käisemiseksi.

(17)

•

Luvan mukaisella ensimmäisen laajennusvaiheen enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 103,2 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 114,48 ha, joten ensimmäisen laajennusvaiheen osalta lannanlevitysala on riittä- vä, vaikka pohjavesialueella oleva pelto poistettaisiin levitysalasta. Toisen laajennusvaiheen osalta levitysalan riittävyys varmistetaan lupamääräyksin.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 30.4.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamäärä- ysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantun- temusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumi- sesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympä- ristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 §

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 § Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 §

Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 § Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 §

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriver- kostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suo- ritteista (1237/2003)

(18)

•

Muut ohjeet

Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa.

Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suorit- teista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN

Päätös Ristelin tilayhtymä, Mikko Sippola saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä

Sysmän kunta, kunnanhallitus

Sysmän kunta, teknisen lautakunnan lupajaosto

Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla Lähilehdessä

Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962.

MUUTOKSEN HAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistä- minen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

(19)

•

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympä- ristövaikutukset ilmenevät

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisella

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Liitteet Valitusosoitus

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).

Osastopäällikkö,

yli-insinööri Pirjo Mäkinen

Diplomi-insinööri Marja Hiitiö

(20)

Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C

e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300