Jätevesisopimus Kromipinta Oy:n ja Orimattilan Vesi Oy:n välillä (pvm

Suoritemaksu 6260 euroa

•

•

•

•

6.11.2008

ASIA Päätös Kromipinta Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hake- muksesta, joka koskee Orimattilan kaupungissa sijaitsevan metallien pinta- käsittelylaitoksen toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja sen laajennus.

LUVAN HAKIJA Kromipinta Oy Ravitie 5

16300 Orimattila

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Metallien pintakäsittelyä suorittava laitos Orimattilan kaupunki, Ravitie 5

Kiinteistörekisteritunnus 560-418-90-7 Toimialatunnus 28510

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti, ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentti kohta 2h (metallien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos).

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus

Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 2 momentti kohta 1.

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 2e (metallien elektrolyyt- tistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos, jonka prosessikylpyjen tilavuus on vähintään 30 m³)

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 27.5.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kemikaalilain muutoksen (2005) takia Kromipinta Oy tarvitsee Turvatek- niikan keskuksen (TUKES) luvan toiminnalleen. Kromipinta Oy on ilmoit- tanut, että se hakee Turvatekniikan keskukselta (TUKES) lupaa pintakäsit- telylaitoksen toiminnalle ja laajennukselle.

Orimattilan kaupungin ympäristölautakunnan 18.12.1995 myöntämä ympä- ristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa (jätelupa) Kromipinta Oy:n pintakäsittelylaitokselle.

Jätevesisopimus Kromipinta Oy:n ja Orimattilan Vesi Oy:n välillä (pvm.

14.8.1995).

Ympäristövahinkovakuutus. Vakuutusyhtiö IF, 02939640, pvm 1.1.2008.

ISO 14001 ympäristöjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1999, mutta sitä ei ole sertifioitu.

Teollisuushalli, johon toiminta sijoittuu sijaitsee alueella, joka on asema- kaavassa (vahvistettu 17.6.1991) määritetty teollisuus- ja varastorakennus- ten korttelialueeksi. Alueella on voimassa osayleiskaava, jossa Kromipinta Oy:n teollisuuslaitokset sijaitsevat teollisuusrakennusten korttelialueella (kaavamerkintä TT). Vireillä on asemakaavamuutos, jonka tarkoituksena on järjestää teollisuusalueen pohjoisosan viheralueet ja teollisuusalue.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Kromipinta Oy sijaitsee Orimattilassa, Sampolan teollisuusalueella, osoit- teessa Ravitie 5. Muu alueen teollisuus käsittää mm. telttojen valmistusta, pelastuslaitoksen ja kiinteistöalan yrityksen. Lähin asutus sijaitsee noin 100 metrin päässä. Tiheämpi asutus alkaa noin 400 metrin päästä. Noin 300 metrin etäisyydellä on kotieläinpuisto, johon toiminnalla ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Laitos sijaitsee Sikosuon I luokan pohjavesialueella, joka on tärkeä veden- hankinta-alue. Vettä käytetään, tai tullaan käyttämään, 20-30 vuoden kulu- essa tai sitä voidaan käyttää kriisinajan vedenhankinnassa. Kiinteistö ei kui- tenkaan sijaitse varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella eikä ve- denottamon suojavyöhykkeellä. Pohjaveden virtaussuunta on alueelta luo- teeseen. Aikaisempaa maaperää mahdollisesti pilannutta toimintaa alueella ei ole ollut.

Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Palojoen alaosan valuma-alueeseen (18.081).

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kromipinta Oy on metallituotteiden pintakäsittelyä harjoittava laitos. Yritys toimii 2900 m² kokoisessa teollisuushallissa, jonka teollisuustilan osuus on 2000 m². Laitoksella pinnoitetaan tuotteita nikkeli-kromi-, nikkeli-kulta- sekä sähkösinkityslinjoilla. Lisäksi on erillinen rumpulinja, jossa valmis- tetaan pelkkää nikkelipinnoitetta.

Loppuvuodesta 2008 otetaan käyttöön uusi Ni-Cr-linja, jonka prosessialtai- den yhteenlaskettu tilavuus on 112 m³. Linjalla käytetään 6-arvoista kromi- happoa, lähinnä tuotteiden pinnan kulutuskestävyyden takia. Laitoksessa kromataan paljon sairaalakalusteita, joilla on muita kiiltokromattavia tuot- teita kovemmat vaatimukset pinnan kestävyydelle.

Pinnoitteen paksuus on 20 µm (Ni, Au), 15 µm (Zn) ja 0,1 µm (Cr). Yritys työllistää 13 henkilöä. Yleisimmän, eli nikkeli-kromilinjan käyntiaika on kahdessa vuorossa eli 16 h/d ja korkeintaan 3200 h/a.

Laitoksen jätevedet esikäsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa, ennen niiden viemäriverkkoon johtamista. Jätevedenpuhdistamo on uusittu kesällä 2008. Jätevedenkäsittelylaitteisto tarvittavine kemikaaleineen on sijoitettu turva-altaaseen, jonka reuna on 150 mm korkea. Sadevedet johdetaan alu- eelta pohjois-etelä suunnassa junanradan vierustaa kulkevaan ojaan, joka laskee Palojokeen. Sadevesien virtaussuunta on pohjavesialueelta poispäin pohjavesialueen ulkopuolelle.

Prosessikuvaus

Käsittelemättömät tuotteet tuodaan pintakäsiteltäviksi varastotiloista tru- kein. Ne ripustetaan haponkestäviin ripustustelineisiin ja asetetaan lastaus- asemalle odottamaan vuoroaan. Lastausaseman paikat on numeroitu ja tieto asemalla olevasta telineestä syötetään tietokonejärjestelmään. Telineet siir- retään näin automatiikan avulla pintakäsittelyosastolle katossa kulkevan nosturilinjaston avulla.

Nikkeli-kromilinjan pintakäsittelyosasto koostuu seuraavista vaiheista:

1. rasvanpoisto (sisältää lipeää 5%) 2. sähköpesut (sisältää lipeää 4%) 3. peittaus (sisältää rikkihappoa) 4. poikittaishuuhtelu

5. anodinen peittaus (sisältää rikkihappoa) 6. huuhtelut

7. Sulfamat Ni-Strike-kylpy 8. huuhtelut

9. dekapointi (sisältää rikkihappoa) 10. huuhtelu

11. nikkelikylvyt 12. huuhtelut

Tämän jälkeen tuote voidaan siirtää kromaukseen, jolloin seuraa anodinen aktivointi, kromaus kuudenarvoisella kromilla, huuhtelut sekä ionivaihdettu huuhtelu ja lopuksi kuivaus. Toinen vaihtoehto on kultaus, jolloin tuote menee ensin kultakylpyyn ja lopuksi huuhteluihin sekä ionivaihdettuun kylpyyn ja aivan lopuksi kuivaukseen.

Rumpunikkelilinjan toimintaperiaate on samankaltainen, mutta se on tar- koitettu esineille, jotka ovat pieniä ja hankalia ripustaa. Ne laitetaan rum- puun, joka pyörii kylvyissä. Rumpunikkelöinnin vaiheet ovat seuraavat:

1. rasvanpoisto (sisältää lipeää 5%) 2. sähköpesut (sisältää lipeää 4%) 3. huuhtelu

4. peittaus (sisältää suolahappoa ~15%) 5. huuhtelu

6. dekapointi (sisältää rikkihappoa) 7. huuhtelu

8. nikkelöinti 9. huuhtelu

Uusi nikkeli-kromilinja otetaan käyttöön loppuvuodesta 2008, uuden linjan prosessitilavuus on 112 m³. Altaat on sijoitettu suoja-altaisiin ja lattia nii- den sijoituspaikassa on pinnoitettu kemikaaleja kestäväksi. Altaat on katet- tu ja poistoilma ohjautuu lämmöntalteenottolaitteeseen. Varsinaista pisa- ranerotinta ei ole, mutta lämmöntalteenottolaitteisto toimii myös pisa- ranerottimena.

Vanhan nikkeli-kromilinjan kylvyt sijaitsevat muovialtaissa keskellä teolli- suushallia. Prosessiliuoksia on vähintään 87 m³ja huuhteluvesiä vähintään 57 m³. Kylpyjä lämmitetään kaukolämmöllä. Pinnoituskylpyjä ei vaihdeta, vaan kemikaaleja lisätään tarpeen mukaan. Kemikaalilisäykset tapahtuvat käsin tai pumpun avulla. Kaikki huuhteluvedet menevät ennen viemäriin johtamista laitoksen omaan jätevesien esikäsittely-yksikköön.

Seuraavassa taulukossa arvioidut tuotantomäärät:

Pinnoitus Pinnoitus pinta- ala m²/a

Nikkeli-Kromi 96 500

Sinkki 10 000

Nikkeli-Kulta 200

Nikkeli (rumpulinja) 1000 Jätevedenkäsittely

Käsiteltävän prosessihuuhteluveden enimmäismäärä on noin 10 m³/h (150 m³/vrk mikäli laitos toimii kahdessa vuorossa). Huuhteluvesien on arvioitu jakaantuvan seuraavasti: 2 m³/h tulee kuudenarvoista kromia sisältävää jä- tevettä, 8 m³/h on happamia ja emäksisiä huuhteluvesiä. Kultakylvyistä tu-

lee syanidipitoista jätevettä arviolta kuukaudessa noin 5 m³. Prosessitiloista ei ole viemäröintiä yleiseen viemäriin, vaan kaikki vedet johdetaan laitok- sen omalle jätevedenkäsittelylaitokselle.

Vuonna 2007 veden käyttö jakaantui seuraavasti:

Vesijae Osuus

%

m³/a

Käytetty puhdas vesi 2752

Saniteetti 5% 137

Haihtuma 5% 137

Metallihydroksidisakkaan sitoutunut vesi 18

Jätevesi 2459

Jätevedenkäsittelyssä pH säädetään rikkihapon ja natriumhydroksidin avul- la. Jäteveden puhdistusprosessi on seuraavanlainen:

• Kuudenarvoinen kromi pelkistetään kolmenarvoiseksi hapon ja natri- umbisulfiitin avulla. pH pyritään säilyttämään noin 2:ssa. Vesi johde- taan tämän jälkeen pH:n säätöön.

• Syanidi hapetetaan natriumhypokloriitilla syanaatiksi, jonka jälkeen vesi johdetaan tasaussäiliöön.

• Vedenpuhdistuskemikaalia PIX 105 (ferrisulfaatti) lisätään fosfaattiien poistoa varten , PAX 18:aa (polyalumiinikloridi) ja CaCl2lisätään avustamaan saostumista.

• Raskasmetallit laskeutuvat lietteeksi lamelliselkeyttimen pohjalle . Po- lymeeriä lisätään lietteen tiivistämiseksi. Osa (15-30%) pinnalle jää- neestä kirkasteesta ohjataan säiliöön uudelleenkäyttöä varten, osa me- nee viemäriin.

• Selkeyttimen pohjalle jäänyt liete pumpataan suotopuristimelle, jossa lietteestä poistetaan vettä. Erottunut vesi pumpataan takaisin puhdis- tusprosessiin ja muodostunut sakka (vesipitoisuus 50-70%) kerätään talteen ja toimitetaan ongelmajätteen käsittelijälle.

Jätevedenkäsittelyltä vaaditut raja-arvot

Kromipinta Oy:n ja Orimattilan Vesi Oy:n jätevesisopimuksessa (14.8.1995) on viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettu metalleille sekä virtaamille annettu seuraavat pitoisuus- ja virtaamaraja-arvot:

Parametri Raja-arvo Huippuvirtaama Max 8 m³/h Vuorokausivirtaama Max 80m³/h

Cr (kok) 0,5 mg/l

Cr (VI) 0,1 mg

Cu 0,5 mg/l

Ni 0,5 mg/l

Zn 2,0 mg/l

Saavutetut puhdistustulokset

Viemäriin johdetusta jätevedestä otetuista näytteistä on saatu seuraavia tu- loksia:

Analyysi 2003 2006/2 2006/3 2008

pH 11,5 12,4 12,6 -

Kok. Cr 0,19 0,16 0,05 0,18

Kromi VI 0,04 - 0,05 -

Cu 0,05 0,06 0,05 -

Ni 0,01 0,11 0,10 0,12

Zn - 0,17 0,05 0,062

Käytetyn veden määrän arvioidaan kasvavan uudistetun prosessin myötä.

Käsitellystä jätevedestä palautetaan arviolta 15-30% happamien huuhtelu- vesien neutralointiin.

Kemikaalit

Tuotantoprosessissa käytettävät kemikaalit ja niiden käyttö.

Kemikaali Tuotenimi Luokitus ja lausekkeet

Käyttö määrä t/a

Enimmäis- määrä prosessissa ja varastos- sa

Käyttökohde

Aktiivihiili Vaaraton 0,53 t 0,08 t Prosessikylvyt

Ammoniumkloridi Xn, Xi 0,04 t Sinkitys

Bariumkarbonaatti X_n, R22 0,02 t Kromikylvyn

sulfaatin pois- to

Boorihappo Xn, R61-62 0,6 t 0,1 t Nikkelöinti,

sinkitys 2-butoksietanoli

Etyyliammo- niumfluorial- kyylisulfonaatti

Candowet 500

Xn, R 36/38- 20/21/22, R22- 52-53

10 litraa kiiltokro- mauskylpy

Amfoteerinen tensidi (5-10%, kapryylipropio- naatti 5-10%)

Candowet 957

Xi, R36/38/39 75 lit- raa

75 litraa Sähköpesu

Kristobaliitti 70%, trimydiitti 1%, kvartsi 5%

Filterhjälp medel OL

Xn, R48/20 0,3 t 0,07 t Jäteveden käsittely

Kemikaali Tuotenimi Luokitus ja lausekkeet

Käyt- tömää- rä t/a

Enimmäis määrä pro- sessissa ja varastossa

Käyttökohde

Akryyliamidi monomeeri

Flocknings medel 10S

Vaaraton 0,02 t Jäteveden-

käsittely Natriumhyd-

roksidi 30-60%

Galvaclean 26

C, R35 0,8 t 0,8 t Vahanpoisto

Natriumhydroksidi 10%

Galvaclean 49

C, R35 1 t 1 t Rasvanpoisto

Natriumhydroksidi 30%

Natriummeta- silikaatti 10-30%

Natriumkarbonaatti 10-30%

Galvaclean 63

C, R35, R34- 37, Xi, R36

2,3 t 1,1 t Sähköpesu

Hopeaoksidi Vaaraton 0,002 t 0,002 t kiiltokro-

mauskylpy Heterosyklisen

sulfobetaiinin vesiliuos

HSO Nickel 130 Carrier

Vaaraton 420

litraa

170 litraa Nikkelöinti

Orgaanisia aineita sis. Vesiliuos

HSO Nickel 230 Brightener

Vaaraton 420

litraa

90 litraa nikkelöinti

2-butyyni- 1,4-dioli HSO Nickel 230 Brightness booster

X_n, R21-23/25- 34-43-48/22

390 litraa

55 litraa nikkelöinti

Aromaattista happoa

vesiliuoksessa

HSO Nickel GTS- solution

Vaaraton 145

litraa

90 litraa nikkelöinti

HSO Nickel Wetting agent Luft

Vaaraton 150

litraa

70 litraa nikkelöinti

Kromitrikloridi Koboltti(II)nitraatti -6-hydraatti

HSO passivation blue 3 F-N supra

X_n, R-22-50, R22-40-43.8

165 litraa

165 litraa sinipassivointi

Propan-2-oli 4 fenyyli-3-buteeni- 2-oni

HSO Zink 510 Olc brightener

Xi, R36-67-11, R36/38-43

60 litraa

60 litraa sinkitys

Kemikaali Tuotenimi Luokitus ja lausekkeet

Käyt- tömää- rä t/a

Enimmäis- määrä pro- sessissa ja varastossa

Käyttökohde

Isotridekyyli- etoksylaatti

HSO Zink 510 Olc Brightener carrier

Xi, R22-41 140 litraa

140 litraa sinkitys

Kaliumkloridi Vaaraton 0,87 t 0,87 t sinkitys

Kromitrioksidi Kromihapp o

O, T; C, N, Ca1, R49, R50-53

1 t 0,3 t kiiltokro-

mauskylpy, aktivointi Kromitrioksidi Mach2

main

O,T,C,N,Ca1, R49, R50-54

0,12 t 50 litraa kromauskylpy 2-(metoksietoksi)

etanoli 30%

2-propanoli 10- 30%

Dietyylitiokarbami di 5-10%

Alkoholit C9-11

Metex acid additive

Xn, R63, F, Xi, R11-36-67, R20-21/22-40, R22-41

0,12 t 50 litraa pesu

Metex acid inhibitor

0,03 t pesu

Natriumhydroksidi C, R35 7,2 t 1,6 t Rasvan- ja

vahanpoisto, jäteveden pH.n säätö Natriummetabisulfi

itti

X_n, X_i, R22, R31, R41

0,7 t 0,7 t Cr(VI) pelkis- tys jäteveden- käsittelyssä

Natriumnitraatti O, X_n, R8-

20/22

0,4 t 0,2 t nikkelinpoisto Natriumnitriitti O, T, N, Xn,

R50

0,1 t 0,7 t nikkelinpoisto

Ni anodi Xn, R40-43 8,1 t rumpulinja

Nikkelikloridi T, N, R25-43-

50/53

2,5 t 1,5 t nikkelöinti Nikkelisulfaatti Xn, N, R22-40-

42/43, R50-53

0,3 t 0,2 t nikkelöinti Polyalumiinikloridi PAX-18 X, X_i, R36/38 Ei vielä

tiedos- sa

Jäteveden saostus Rikkihappo 1,5%

Ferrisulfaatti 38- 42% Ferrosulfaatti 1,4%Mangaanisulf aatti 0,25%

PIX-105 C, R35, Xi, R36/38, Xn, R22-38, N, R48/20/22, R51-52

Ei vielä tiedos- sa

Fosfaattien poisto jäteve- destä

Kemikaali Tuotenimi Luokitus ja lausekkeet

Käyttö Enimmäis- määrä pro- sessissa ja varastossa

Käyttökohde

Rikkihappo C, R35 1,2 t 0,7 t kiiltokro-

mauskylpy, poistokylpy

Sinkkikloridi C, N, R22-34-

50/53

0,38 t sinkitys

Suolahappo T, C, X 4,6 t 14,3 t Peittaus,

dekapointi

Typpihappo O, C, R8-35 0,14 t Ph:n säätö,

aktivointi Vesiliuos, sis. Biol.

Hajoavaa ainetta

Unicklat 571HT

Vaaraton 95

litraa

Kylvyn perus- taminen

Vetyperoksidi O, C, R22-

37/38-41

0,04 t 0,03 t nikkelikylvyn puhdistus

Zn anodi N, R50/53 sinkitys

Jätevedenpuhdistuksessa PIX-18 ja PIX 105-kemikaalit on otettu käyttöön kesällä 2008, joten niiden kulutusta ei vielä tiedetä.

Kemikaalit varastoidaan erillisessä sisätiloissa olevassa kemikaalivaras- tossa, jonka lattia on pinnoitettu kemikaaleja kestäväksi, tilassa ei ole vie- märöintiä. Hapot, emäkset ja myrkylliset kemikaalit säilytetään kaikki erik- seen vaaratilanteiden minimoimiseksi.

Energiankäyttö

Kiinteistö on kaukolämpöverkossa. Sähköenergian kulutus on vuonna 2007 ollut 680 MWh/a. Sähkönkulutuksen arvioidaan jakaantuvan tulevaisuu- dessa seuraavasti:

Toiminta Sähkönkulutus MWh/a

Pintakäsittely 861

Muut koneet 34

Muu käyttö 68

Kromipinta Oy:n toiminta perustuu metalliesineiden pinnoittamiseen säh- kösaostamalla. Sähkö voidaan siis lukea raaka-aineeksi, mikä väistämättä johtaa suureen energiankulutukseen. Energiansäästösopimusta laitoksella ei ole.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Kromipinta Oy uudisti kevään ja kesän 2008 aikana prosessilinjojaan, lait- teistojaan ja joitain kemikaaleja. Uudistetut laitteet ovat taloudellisempia ja

BAT:in mukaisia eli niiden käyttöönotto pienentää sähkönkulutusta ja syn- tyvien jätteiden määrää.

Veden käyttöä säädellään magneettiventtiilien avulla eli huuhtelualtaisiin virtaa puhdasta vettä vain silloin, kun altaat ovat käytössä (kappaleet ovat huuhtelussa). Magneettiventtiilien avulla voidaan säätää vedenkulutusta ja välttyä ylivuototilanteilta. Uusitun jätevedenkäsittelylaitoksen ansiosta osa vedestä pystytään palauttamaan takaisin pinnoitusprosessiin, joka osaltaan vähentää viemäriin menevän jäteveden määrää.

Prosessikylpyjen altaiden reunoilla on reunaimurit, jotka on tarkoitettu pro- sessissa syntyvän vetykaasun poisimemiseen. Samalla voidaan kuitenkin ottaa talteen lämpöä. Lämpö käytetään prosessihallin ilman lämmitykseen.

Ulkoa otettava ilma esilämmitetään talteenotetulla lämmöllä ennen varsi- naista kaukolämmöllä lämmittämistä. Esilämmitetyn ilman lämpötila voi nousta jopa 10-astetta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Maaperäpäästöt ja niiden estäminen

Kiinteistön alue on asfaltoitu muutoin kuin tienpuoleiselta seinämältään, jossa on ohut kaistale nurmikkoa. Ympäröivä maa-alue on savipitoista.

Maaperään ja pohjaveteen ei toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan jou- du kemikaaleja, poikkeuksena mahdolliset onnettomuudet. Onnettomuuk- siin on varauduttu pitämällä alueella ensitilan hätäkalustoa. Kemikaalit voidaan imeyttää vermikuliittiin, bentoniittiin tai hienoon hiekkaan. Kemi- kaalien kuljetus- ja lastausalueella ei ole viemäröintiä ja alue on asfaltoitu.

Kiinteistöä ympäröivä maa-alue on savea, jonka paksuus on vähintään 1,5 metriä.

Päästöt ilmaan ja melu

Hakija katsoo, että toiminnasta ei ole melu- tai hajuhaittoja.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen sekä varastointi

Laitoksella jätteiden erilliskeräyksen piirissä ovat metallijäte, jätepaperi ja - pahvi, energiajäte sekä ongelmajätteet. Seuraavassa käsiteltäviksi toimitet- tavat jätteet:

Jätelaji ja numerotunnus Määrä t/a noin

Toimitus

Sekajäte 20 03 01 4 Kaatopaikka

Pahvi ja muovi 20 01 99, 20 01 39

1,5 Energiaja-

keeksi

Paperi 20 01 01 2 uusiokäyttö

Metallit 20 01 40 uusiokäyttö Metallihydroksidisakka 19 02

05*

25 Ekokem

Lyijy-kromaattisakka 19 02 05*

0,1 Ekokem

Poistokylvyn liete 19 02 05* 3,5 Ekokem

Tunnus YMn päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 mukaan. * merkityt ongelmajätteitä. Lisäksi toiminnassa saattaa syntyä epäsäännöllisesti ongelmajätteiden pieneriä kuten loisteputkia, 200121*. Ongelmajätteet varastoidaan kemikaalivarastossa, jossa ei ole viemäröintiä ja lattia on pinnoitettu kemikaaleja kestävästi. Uusi kemikaa- livarasto rakennetaan vuonna 2009.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Puhdistamoa tarkkaillaan päivittäin. Jäteveden laatua seurataan pikatestein.

Lisäksi jätevesinäytteitä lähetetään 8 kertaa vuodessa ulkoisiin laboratori- oihin (Lahden tutkimuslaboratorio tai Ramboll Oy).

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi

Toiminnanharjoittaja katsoo, että suurin vahinko ympäristölle aiheutuisi laajamittaisesta tulipalosta. Vääränlainen toiminta saattaa myös aiheuttaa kemikaalien pääsyn ympäristöön. Laajamittaisessa tulipalossa saattaa myös syntyä myrkyllisiä kaasuja, mitkä tulee huomioida pelastus/sammutus toi- minnoissa.

Pinnoituskylvyissä muodostuu pelkistymisreaktiossa vetyä. Koska kyseessä on elektrolyyttinen pintakäsittely, saattavat pinnoituslinjan sähkökontaktit kipinöidä ja aiheuttaa siten palo- ja räjähdysvaaran. Toinen vaaraa aiheut- tava kaasu on jätevedenkäsittelyssä syntyvä rikkidioksidi.

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana

Yritys on päivittänyt kemikaalien vaaranarvioinnin sekä laatinut sisäisen pelastussuunnitelman vuonna 2007. Henkilöstölle on myös annettu al- kusammutuskaluston käyttökoulutusta. Laitoksen etuna on myös pelastus- laitoksen läheinen sijainti (noin 100 metriä).

Laitoksen pohjoispäässä, maan alla, on noin 40 m³ kokoinen osastoitu tila, mitä aiemmin on käytetty jäteveden käsittelyaltaina. Tätä tilaa voidaan käyttää hyväksi ylivuototilanteessa, jos esimerkiksi tulipalo on rikkonut useita prosessialtaita. Yksittäiset altaiden vuodot pystytään havaitsemaan automaattisen hälytysjärjestelmän avulla, koska altaissa on pinnankorkeutta

tarkkailevat anturit, jotka antavat valvontamonitorille hälytyksen, mikäli jonkun altaan nestepinta laskee riittävästi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 20.9.2008 päivitetyillä tiedoilla mm. sade- vesiviemäröinnistä sekä uusien altaiden piirustuksilla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Orimattilan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 4.6 – 4.7.2008 välisen ajan sekä ilmoittanut kuulutuksesta Orimattilan Sanomat –lehdessä 5.6.2008.

Hakemuksesta on 28.5.2008 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa ole- ville asianosaisille (3 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Orimattilan kaupunginviraston neuvonnassa, osoitteessa Erkontie 9.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu 7.2.2008 ja laitoksella on suoritettu tarkastus 14.8.2008. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty 28.5.2008 lausunnot Orimattilan ympäristölau- takunnalta, Orimattilan kaupunginhallitukselta, Turvatekniikan keskukselta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Orimattilan Vesi Oy:ltä.

Orimattilan ympäristölautakunta toteaa 18.6.2008 saapuneessa lausunnos- saan, että ympäristövaikutuksista suurin mahdollinen riski on kemikaalien pääsy ympäristöön. Aikaisempaa maaperää mahdollisesti pilannutta toimin- taa ei ole ollut ennen Kromipintaa.

Laitos on liittynyt yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Laitoksella on kui- tenkin oma jäteveden esikäsittelylaitos, jossa poistetaan raskasmetallit ve- destä. Esikäsittelyn jälkeen suurin osa jätevedestä johdetaan viemäriin, mutta loppuosa palautetaan pinnoitusprosessiin. Jäteveden raskasmetallipi- toisuuksia tarkkaillaan sekä omassa laboratoriossa (ensisijaisesti) että sään- nöllisin välein ympäristölaboratoriossa. Esikäsitellystä jätevedestä otetaan näyte 8 kertaa vuodessa.

Prosessitiloissa on varauduttu prosessialtaiden ylivuototilanteeseen maan- alaisella noin 40 m3 erikseen osastoidulla tilalla. Mikäli vuoto ylittää tämän

tilavuuden, kemikaaleja saattaa päästä ympäristöön. Prosessitilasta kaikki vedet johdetaan oman esikäsittelylaitoksen kautta. Automaattinen hälytys- järjestelmä on yksittäisille vuodoille.

Pinnoituskylvyissä muodostuu pelkistymisreaktioissa vetykaasua. Pinnoi- tuslinjan sähkökontaktit saattavat kipinöidä ja aiheuttaa siten palo- ja räjäh- dysvaaran. Toinen vaaraa aiheuttava kaasu on jäteveden esikäsittelyssä muodostuva rikkidioksidi. Natriumvetysulfiitin sisältämä rikki voidaan kui- tenkin sitoa ferrosulfaatilla. Tämä estää kaasujen pääsyn jäteveden esikäsit- telylaitokselta muuhun tuotantotilaan. Tulipalotilanteessa saattaa syntyä myös muita myrkyllisiä kaasuja.

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu melua tai tärinää. Jätehuolto hoidetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajäte, kuten metallihyd- roksidisakka, toimitetaan Ekokemille.

Orimattilan kaupunginhallitus toimitti 12.6.2008 lausunnon, jossa se toteaa, että Orimattilan keskustassa on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava.

Siinä kyseinen alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Keskusta-Viren- ojan lainvoimaisessa yleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi.

Alueen voimassa olevassa 17.6.1991 vahvistetussa asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolle voidaan myös osoittaa myymälä- ja toimistotiloja enintään 20% kerrosalasta. Alueelle ei ole suun- nitteilla muuta käyttöä. Alueiden käytön kannalta ei ole esteitä, että nykyi- nen toiminta alueella voisi jatkua.

Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan Kromipinta Oy:n ympäristölupaha- kemuksen johdosta, että Orimattilan kaupungilla ei ole huomauttamista asi- assa.

Turvatekniikan keskus lähetti 4.7.2008 lausunnon, jossa se huomauttaa kromihapon luokituksen muutoksesta ja sen mukanaan tuomista muuttu- neista velvollisuuksista toiminnanharjoittajalle.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä lähetti 18.6.2008 lausunnon, jossa se toteaa että ottaen huomioon suojaetäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, voidaan ympäristölupa Kromipinta Oy:n pinta- käsittelylaitokselle myöntää. Lupaehdoissa tulee varmistaa seuraavat asiat:

Kemikaalit säilytetään kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliöissä, jotka on varus- tettu riittävillä suoja-altailla ja että ongelmajätteiksi luokiteltavat proseses- sivedet käsitellään ongelmajätelaitoksella.

Laitteistot rakennetaan siten, että prosessiveden pääsy vesijohtoverkostoon estetään.

Varautuminen ympäristön asutuksen suojelemiseksi poikkeus- ja erityis- tilanteissa on kattava.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei asiasta tullut.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 29.7.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista.

Toiminnanharjoittaja toimitti 14.10.2008 vastineen, jossa se esittää seuraa- vaa:

Vastineena Tukesin lausuntoon hakija toteaa että mikäli käytetyn kromiha- pon määrä pitoisuudella 7 % (luokitus T+) ylittää 2000 kg, on yrityksen toiminta kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin suhteen laajamittaiseksi luokiteltavaa. Kromipinnan uudella nikkeli-kromilinjalla on kromauskyl- vyn tilavuus 6000 l ja kromihapon pitoisuus kylvyssä n. 25 %. Tämän pe- rusteella Kromipinta Oy:n toiminta on laajamittaista. Kromipinnalla on ol- lut aiemmin lupa laajamittaiseen toimintaan, mutta vuonna 1999 Tukesin tekemässä tarkastuksessa on todettu toiminnan olevan vähäistä ja laitos on tällöin siirtynyt Orimattilan kunnan valvontaan. Kemikaaliluokituksien muuttuessa vuonna 2005 Kromipinta Oy:n toiminta on muuttunut jälleen laajamittaiseksi, mutta lupahakemusta ei ole kuitenkaan tehty.

Toiminnanharjoittaja on keskustellut Tukesista Heikki Penttilän kanssa laa- jamittaisen toimintaluvan hakemisesta Kromipinta Oy:lle. Hakemus on te- keillä ja se toimitetaan lähiaikoina Tukesille.

Vastineena Orimattilan vesilaitoksen lausuntoon hakija toteaa että uudella kromi-nikkelilinjalla kromihappoa sisältävät altaat ovat kaksoispohjalla va- rustettuja. Kaikkien altaiden alla on suoja-altaat osastoituna kemikaalien ominaisuuksien mukaan. Suoja-altaiden korkeus on n. 150 mm ja pinnoit- teena on käytetty Solmaster akryylipinnoitetta. Allasvuodon sattuessa nes- teet valuvat suoja-altaista kuivakaivoon, josta on hälytys prosessia ohjaa- valle tietokoneelle sekä työnjohtajan matkapuhelimeen. Kuivakaivosta nes- teet kulkeutuvat jätevedenkäsittelyprosessiin. Mikäli jätevedenkäsittelylai- toksen kapasiteetti ylittyy, vedet on mahdollista johtaa lattian alla sijaitse- vaan betoniseen katastrofialtaaseen (tilaa on aiemmin käytetty jätevedenkä- sittelyyn), jonka tilavuus on yli 100 m³. Lämmitettävissä kylvyissä on myös pintavahdit, jotka antavat hälytyksen prosessia ohjaavalle tietokoneelle, mikäli kylpyjen nesteenpinta laskee. Jäteveden sisältämien raskasmetallien osalta noudatetaan Paracomin (92/4) mukaisia raja-arvoja.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Kromipinta Oy:n pintakäsittelylaitokselle Orimattilassa.

Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupa- määräyksissä toisin määrätä.

Lupamääräykset

Yleinen ympäristönsuojelu

1 Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidet- tävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympä- ristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin hait- tojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Ympäristökeskus päättää toimen- piteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42§, JL 6, 19§, NaapL 17§).

Meluntorjunta

2 Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ul- kona ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekviva- lenttitasoa 55 dB päivällä (kello 7-22) eikä 50 dB yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskenta- tulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mi- käli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5 §, 42 §, 55 §, 83 §, 108 §, NaapL 17

§)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

3 Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodos- tumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaato- paikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa tervey- delle tai ympäristölle.

Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, lasi-, me- talli ja muovijätteet tulee lajitella ja varastoida kiinteistöllä siten, että niis- tä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön.

Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaes- sa selvitettävä jätteiden perusmäärittelyllä. Jätteet on toimitettava paik- kaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin.

Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa ja ne tulee va- rastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa on- gelmajätteet saadaan kerättyä talteen.

Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan.

Käytöstä poistettu pintakäsittelyliuos tulee toimittaa ongelmajätteiden kä- sittelylaitokseen. (YSL 7, 42, 43, 45 §, JäteL 4, 6, 9, 12, 15, 19§, JäteA 5, 6 §, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998, VNp 659/1996) Päästöt viemäriin

4 Saniteetti- ja esikäsitellyt prosessijätevedet voidaan johtaa Orimattilan viemäriverkostoon. Jätevesien laatu, määrä tai niiden vaihtelut eivät saa aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle, kunnan jätevedenpuhdistamon toi- minnalle, lietteen asianmukaiselle käsittelylle tai ympäristölle. Veden laa- dun tulee alittaa seuraavassa taulukossa olevat arvot. (YSL 42, 43§)

Parametri Raja-arvo Huippuvirtaama Max 8 m³/h Vuorokausivirtaama Max 80m³/h

Cr (kok) 0,5 mg/l

Cr (VI) 0,1 mg

Cu 0,5 mg/l

Ni 0,5 mg/l

Zn 2,0 mg/l

Kemikaalien käsittely ja maaperänsuojelu

5 Raaka-aineet, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin, tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö-, viihtyisyys- tai terveyshaittaa.

(YSL 42 §, 43 §, 45 §, JäteL 6 §)

6 Rakennuksen sisällä olevat kiinteät kemikaalisäiliöt on sijoitettava tiivii- seen ja varastoitavan kemikaalin vaikutusta kestävään suoja-altaaseen.

Suoja-allas voidaan rakentaa erillisenä altaana tai muodostamalla raken- nuksessa olevan säiliötilan alaosasta tiivis allas. Allastus tulee tehdä siten, että vuodot voidaan havaita ja kerätä talteen ja mitoitettava niin, että siihen mahtuu vähintään 1,1 kertaisesti suurimman varastoitavan säiliön rikkou-

tuessa vuotanut kemikaali. Suoja-altaan pinnan on kestettävä nopeimmin imeytyvää kemikaalia vähintään 24 tuntia.

Tilojen, joissa käytetään ympäristölle tai terveydelle haitallista kemikaalia, lattiakaivot on varustettava sulkuventtiileillä, jotka on pidettävä normaa- listi suljettuina ja ne saa avata vasta, kun on varmistettu, ettei kaivoon ole päässyt kemikaaleja. Muutoin on edellä mainitut lattiakaivot suljettava ja lattiat päällystettävä riittävän tiiviillä pinnoitteella. Viemäreiden ja tarkas- tuskaivojen materiaalin on kestettävä kaikkia laitoksella käsiteltäviä kemi- kaaleja, jotka voivat joutua viemäriin. Lattiakaivot ja viemäriliitännät on varustettava tarpeellisin ilmaisimin ja hälytyslaittein.

Alueet, joilla ympäristölle haitallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kunnos- ta on huolehdittava. Kallistukset asfaltoidulla alueella on tehtävä siten, että vuotoaineet saadaan kerättyä talteen. Keräysaltaan tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman kuljetussäiliön tilavuutta.

Ympäristölle haitallisten aineiden ja kemikaalien kuormaus, lastaus tai purku on tehtävä laitoksen edustajan valvonnassa. Laitosalueen liikenne-, pysäköinti- ja varastoalueet on päällystettävä ja sadevesiviemäröitävä ja niiltä kertyvät vedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle niin, että ne eivät pohjavesialueelle pääse imeytymään maaperään tai pohjaveteen.

Kemikaalien käsittelytilojen saneeraus tulee toteuttaa tämän lupa- määräyksen mukaiseen kuntoon 31.12.2009 mennessä. Hämeen ympäris- tökeskus tarkastaa tilojen asianmukaisuuden niiden valmistuttua. Tarkas- tusta on pyydettävä Hämeen ympäristökeskukselta. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43

§, 45 §, JäteL 6 §) Paras käyttökelpoinen tekniikka

7 Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitok- sen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §) 8 Toiminnanharjoittajan on toimitettava teknis-taloudellinen selvitys 6-

arvoisen kromihapon korvaamisesta tuotannossa ympäristölle haitatto- mammalla kemikaalilla. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökes- kukselle 31.12.2009 mennessä. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51

§)

9 Toiminnanharjoittajan on toimitettava teknis-taloudellinen selvitys per- fluorioktaanisulfonaattien (PFOS-yhdisteiden) korvaamisesta sumunesto- aineena tuotannossa ympäristölle haitattomammalla kemikaalilla. Selvitys on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle 31.12.2009 mennessä.

(YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §)

Energiatehokkuus

10 Laitoksen tulee toimia mahdollisimman energiatehokkaasti ja pyrkiä pa- rantamaan energiatehokkuutta pitkäjänteisesti. Energiatehokkuuteen täh- täävistä ja saavutetuista toimenpiteistä on raportoitava vuosittain vuosira- portoinnin yhteydessä. (YSL 5§, 42§, 43§, YSA 37§)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

11 Mikäli laitteistoihin tulee häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai hai- tallisuutta, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se tekni- sesti on mahdollista.

Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnet- tomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohja- vesiin, viemäriin tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Hämeen ympäris- tökeskukselle ja Orimattilan ympäristö- ja terveysviranomaisille. Ympäris- tövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnan- harjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinko- jen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi.

Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjunta- laitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja tarvikkei- den käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 51 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

12 Laitoksen toimintaa koskeva tarkkailu tulee suorittaa viranomaisen hyväk- symällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi Hä- meen ympäristökeskukselle 30.1.2009 mennessä. Suunnitelman tulee si- sältää yksityiskohtaiset tiedot jätevesien-, pohjavesien- ja käyttötarkkai- luista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hy- väksynnällä.

Pohjavesivaikutuksia tulee alkaa tarkkailla laitoksen pohjaveden virtaus- suuntaan nähden laitoksen alapuolelle asennettavasta pohjaveden havain- toputkesta. Tarkkailuun tulee liittää laitoksessa käytettävät pohjavedelle haitalliset aineet. Tarkkailu tulee aloittaa viimeistään 28.2.2009 mennessä.

Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua toimintojen ympäristö- vaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuksen edellyt- tämällä tavalla.

Jätevesien tarkkailu tulee tehdä Orimattilan Vesi Oy:n vaatimusten mukai- sesti kahdeksan kertaa vuodessa. Tehdyt jäteveden kuormitustarkkailutu- lokset tulee lähettää tiedoksi myös Hämeen ympäristökeskukseen. (YSL 5

§, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

13 Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vi- ranomaisen edellyttämällä tavalla tilastot ja raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristö- keskukselle ja Orimattilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosirapor- tista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

Tiedot tuotannosta:

vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laatu ja määrä), tuotannon käyntiajat prosesseittain (h/a), energian käyttötiedot ja energiasäästötoimenpiteet, tuotannossa käytettävien kemikaalien laatutiedot ja kulutusmäärät, suun- nitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa. Tieto ympäristö- vahinkovakuutuksen voimassaolosta.

Tiedot jätehuollosta:

jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen (mukaan lukien jätevesi ja sen analysointitulokset), jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät, sekä kaato- paikkakelpoisuustestien tulokset. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ym- päristöministeriön asetuksessa [YmA 1129/2001] esiintyvää jaottelua.

Tiedot päästöistä ja tarkkailusta:

yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet), tiedot puhdistimien käyntiajoista, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajan- kohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista se- kä suoritetut toimenpiteet), yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta, päästömääristä, analyysituloksista, näytepisteistä, laskenta- tai mittausperusteista, mittausraporteista, arvio tulosten luotet- tavuudesta, vuosittaisten raaka-aine- ja päästömäärien vertailu tähän pää- tökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoiin.

Vuosiyhteenveto kirjanpidosta edellä mainittuine tietoineen on toimitetta- va vuosittain helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Orimattilan ympäristöviranomaiselle viranomaisen edellyttämällä taval- la. (YSL 46, 47§, YSA 19, 36§ JäteL 51§)

14 Koneita, puhdistuslaitteita, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 5, 42§, JL 51§)

15 Toiminnanharjoittajan on esitettävä laitoksen hoidosta, käytöstä, käytöstä poistamisesta, ja toiminnan tarkkailusta vastaavan yhdyshenkilön nimi kir- jallisesti Hämeen ympäristökeskukselle ja Orimattilan ympäristöviran-

omaiselle 31.12.2008 mennessä. Hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava.(YSL 43, 45§)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

16 Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään yhdeksän kuukautta, ennen toiminnan mahdollista lopettamista esitettävä yksityis- kohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista laitoksen lopettami- seen liittyvistä toimista.

Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan olennaista muut- tamista ilmoitettava siitä Hämeen ympäristökeskukselle.(YSL 43, 81, 90§, YSA 19§)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Metallien kemiallinen pintakäsittely edellyttää YSL 28 §:n mukaista ympä- ristölupaa.

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytie- tämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaan- tumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Asemakaavassa alue on varattu teollisuuden korttelialueeksi. Sijoituspaikka on asemakaavan mukainen.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien ke- hittämistä.

Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryh-

dyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupamääräys 1).

Toiminasta aiheutuva melu ei saa aiheuttaa haittaa ympäristön asukkaille.

Asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ulkona ylittää A-painotettua ekvivalenttitason päiväohjearvoa (7-22) 55dB, eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. (Lupamääräys 2)

Jätelain perusperiaatteena on, että hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee ensisi- jaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumis- tai muuta haittaa. (Lupamääräys 3)

Toimittaessa hakemuksen esittämällä tavalla, ei laitoksesta aiheudu haittaa tai vaaraa Orimattilan jätevedenpuhdistamolle tai lietteen hyötykäytölle.

Käytöstä poistettu pintakäsittelyliuos on ongelmajätettä joka tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Lupamääräyksessä asetetut raja-arvot ovat sa- mat kuin laitoksen teollisuusjätevesisopimuksessa. (Lupamääräys 4)

Tuotteiden, jätteiden tai raaka-aineiden varastointi tai käyttö ei saa aiheut- taa maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin tai ilmaan päästöjä tai muuta haittaa. Määräyksellä kemikaalien lastaus- ja purkualueen viemäröinnistä varmistetaan että haitalliset jätevedet eivät joudu sadevesiviemäröinnin kautta suoraan maastoon jos lastaus- tai purkuvaiheessa esimerkiksi jokin kemikaaliastia rikkoontuu. Kemikaalien varastoinnissa ja ongelmajätteiden käsittelyssä on laitoksella ollut puutteita. Hulevedet johdetaan 20.9.2008 toimitetun selvityksen mukaan pohjavesialueen ulkopuolelle. (Lupamäärä- ykset 5 ja 6)

Toiminnanharjoittaja on velvollinen seuraamaan alan parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa ja soveltamaan sitä tuotantoon. Parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan mukaista on korvata 6-arvoinen kromi kolmiarvoisella, tai käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä. Selvitys on apuna myös seuraavassa lupamääräysten tarkistamisessa. Altaat on peitetty BAT-vaatimusten mukaisesti kansilla. (Lupamääräys7)

Valtioneuvoston asetus perfluorioktaanisulfonaattien markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta (VNa 19/2009) kieltää em. aineiden käytön. Kromipinta Oy:ssä kyseistä ainetta sisältävää yhdistettä käytetään sumunestoaineena. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista on korvata yhdiste haitattomammalla kemikaalilla. Selvitys on apuna myös seuraa- vassa lupamääräysten tarkistamisessa. (Lupamääräys 9)

Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus edellyttää myös energian käyttöön liittyvän perustietouden keräämistä. Metallien pinnoitus on paljon sähköenergiaa vaativa prosessi, jossa säästötoimenpiteillä voidaan saa- vuttaa sekä ympäristönsuojelullisia että taloudellisia etuja. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen energiankäytön tehokkuuden parantaminen vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. (Lupamääräykset 7 ja 10)

Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisista päästöistä ja häiriöistä on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Ympäris- töhaittoja aiheuttavat laiterikot tulee korjata viivytyksittä. (Lupamääräys 11)

Lupamääräykset 12 ja 13 ovat tarpeen toiminnan seuraamiseksi ja valvon- taa varten tarpeellisten tietojen antamiseksi viranomaisille. Tiedot ovat tar- peen myös lupamääräysten valvontaa varten. Toiminnanharjoittajan tulee olla lisäksi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Pohjavesitarkkailu määrättiin, koska laitos sijaitsee I luokan pohjavesialueella. (Lupamääräyk- set 12 ja 13).

Vuosiraportointi tulisi tehdä Hämeen ympäristökeskukselle ympäristöhal- linnon tietojärjestelmän kautta. Jos raportoitavaksi edellytettyjä tietoja ei ole mahdollista toimittaa tietojärjestelmän kautta, tulee kyseiset tiedot saat- taa muulla tapaa Hämeen ympäristökeskuksen tietoon.

Yhdyshenkilön asettaminen helpottaa laitoksen valvontaa. (Lupamääräys 15)

Jos laitoksen toiminta loppuu ympäristökeskus antaa toiminnan lopet- tamista koskevat määräykset. Oleellisista toiminnan muutoksista tulee il- moittaa Hämeen ympäristökeskukselle. ( Lupamääräys 16)

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Orimattilan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnoissaan esittämät asiat on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vaatimus kak- soisvaippasäiliöistä tai vastaavan tasoisista muista järjestelyistä on huomi- oitu lupamääräyksissä 5 ja 6. Vaatimus varautumisesta onnettomuustilan- teisiin on huomioitu lupamääräyksessä 9.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2013 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi.

Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamista var- ten muun tarvittavan selvityksen ohella selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 5-7, 8, 28, 35-38, 41-47, 52-56, 62, 76, 81, 83, 90, 96-97, 101, 105, 108§

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 6, 16-19, 23, 30, 37§

Jätelaki 3.12.1993/1072 (JL) 4 §, 6-9 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51-52 § Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JA) 3, 3a , 5-10, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 17 § Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongel- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997)

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä VNp 962/1997 Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001)

Valtioneuvoston päätös keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä (VNp 883/1998)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YmpA 1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 6260 euroa.

Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Metallien pintakäsittelylaitoksen maksu on 6260 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Kromipinta Oy, saantitodistuksella

Jäljennös päätöksestä

Orimattilan ympäristölautakunta Orimattilan kaupunginhallitus Orimattilan Vesi Oy

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Turvatekniikan keskus

Suomen ympäristökeskus (sähköisessä muodossa) Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamal- la Orimattilan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Orimattilan Sano- mat-lehdessä.

Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Kari Ratilainen. Sähköpos- tiosoitekari.ratilainen@ymparisto.fi, puhelinnumero 040 8422637.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto-

oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär- jestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Viimeinen valituksen jättöpäivä on 8.12.2008.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).

Osastopäällikkö,

yli-insinööri Pirjo Mäkinen

Ympäristöinsinööri Kari Ratilainen

LIITE Valitusosoitus

Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittäväs- tä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjalli- sella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toi- mitettava liitteineen valitusajassaHämeen ympäristökeskukseen.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakym- menentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou- luaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaa ditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

-asiamiehen valtakirja.

Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti.

Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päi- vänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Hämeen ympäristökeskus

käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, 13101 Hämeenlinna puhelin: 020 490 103; faksi 020 490 3820; aukioloaika: 8.00 – 16.15

e-mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi