M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S
. . . .
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa.
Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2004
Diaarinumero
LSU-2003-Y-1115 (111) ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus.
HAKIJA
Suomen Rehu Oy Vaasan tehdas PL 420
65101 Vaasa
LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI
Hakemus koskee Suomen Rehu Oy:n Vaasan rehutehtaan toimintaa.
Rehutehdas sijaitsee Vaasan kaupungissa osoitteessa Myllärinkatu 1-3, tontilla 4-22-13.
Tehdas muodostaa ympäristönsuojeluasetuksen 2 § tarkoittaman toimintakokonaisuuden Fortum Lämpö Oy:n höyry- ja kuumaöljykattilaitosten sekä rehuentsyymejä valmistavan Finnfeeds Oy:n kanssa. Näiden laitosten ympäristöluvat käsitellään samanaikaisesti yhdessä rehutehtaan kanssa.
Höyrykattilalaitos sijaitsee rehutehtaan tontilla. Kuumaöljykattila ja rehuentsyymivalmistus sijait- sevat osoitteessa Myllykatu 20, tontilla 4-18-6. Suomen Rehu Oy omistaa tontit.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n 1. momentin 10 l-kohdan mukaan, koska kyseessä on rehuja valmistava tehdas.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään rehuja valmista- van laitoksen ympäristölupahakemuksen (YsA 6 §:n 1. momentin kohta 9 h).
Samanaikaisesti käsitellään toimintakokonaisuuteen kuuluvat Fortum Lämpö Oy:n höyry- ja kuu- maöljykattilalaitoksen sekä Finnfeeds Oy:n rehuentsyymien valmistuksen ympäristöluvat. Alueel- linen ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 6 § mukaan toimintakokonaisuuden ympäristöluvan, jos toiminnan jokin osa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2003. Hakemusta on täydennetty 28.7.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Laitoksella on voimassa Vaasan kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston 7.8.1980 antama sijoituspaikkalupa, Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston 18.5.1992 antama päätös ilmansuojelulain 11 § mukaisessa asiassa sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan 20.2.1990 hyväksymä jätehuoltosuunnitelma.
Rehutehtaan tontti on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Rehutehtaan tontti rajautuu lähes joka puolelta liikennealueisiin. Lähimmät tontit on pääosin kaavoitettu teollisuus- ja varastokäyttöön. Pohjoispuolella sijaitsevan Kokkolantien toi- selle puolelle on kaavoitettu asuinkortteleita.
SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Rehutehdas sijaitsee Vaasan kaupungissa Klemettilän teollisuusalueella. Lähimmät asuintalot si- jaitsevat rehutehtaasta n. 300-400 metrin päässä, ratapihan toisella puolella. Rehutehtaan pohjois- puolelle, noin 200 metrin päähän on asemakaavassa osoitettu rakennuspaikka uusille kerrostaloille.
N. 500 metrin etäisyydellä on kaupunginsairaala. Alue ei ole pohjavesialuetta.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Rehutehdas on toiminut alueella vuodesta 1934 lähtien. Nykyisin alueella on kaksi rekisteröityä rehutehdasta. Toisessa tehtaassa valmistetaan rehuja kaikille tuotantoeläimille lähinnä kasvipohjai- sista raaka-aineista. Turkisrehu- ja koiranruokatehtaassa käytetään myös eläinperäisiä raaka- aineita.
Tuotteiden valmistus tapahtuu pääasiassa jauhamalla. punnitsemalla ja sekoittamalla raaka-aineet reseptien mukaan, rakeistamalla höyryn ja veden avulla. Rakeistusprosessissa tuotteeseen lisätty höyry ja vesi haihdutetaan jäähdytys- taikka kuivausilman mukana pois. Prosessissa ei synny sivu- tuotteita. Jätevettä syntyy pieni määrä prosessilinjan hajunpoistopesurista. Osa tuotteista toimite- taan myös ilman rakeistamista, jauheisessa olomuodossa.
Tuotteista 28 % säkitetään 10-800 kg:n säkkeihin ja 72 % toimitetaan irtotuotteina. Tehtaalla käy vuorokaudessa 25-35 täysperävaunurekkaa. Toiminnasta syntyy pienehköjä määriä yhdyskuntajä- tettä, pilaantuneesta taikka kastuneesta rehusta sekä pakattujen raaka-aineiden ja tuotteiden pakka- uksista. Ongelmajätteitä syntyy hyvin vähän, lähinnä kone- ja laitehuoltoon liittyviä jäteöljyjä.
Toiminnalla on sertifioidut laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät Tuotteet ja tuotanto
Tehtaan tuotantokapasiteetti on 140 000 tonnia / vuosi ja tällä hetkellä rehuja valmistetaan n. 100 000 tonnia / vuosi.
Tehtaalla käytetään 230 erilaista raaka-ainetta. Lähes puolet käyttömäärästä muodostavat viljat, pienempiä määriä käytetään soijarouhetta, elintarviketeollisuudesta saatavia jakeita ja eläinperäisiä raaka-aineita.
Raaka-aine Käyttö t / a Keskimääräinen varasto t
Viljat 47 000 4 000
Elintarviketeollisuuden sivujakeet, mm. melassileike, melassi, leseet
8 600 800
Soijarouhe 16 000 200
Kasviöljyt 46 20
Kivennäiset ja hiven- ja vitamiiniseokset 21 000 400
Muurahaishappo 60 10
Rehuentsyymit 39 4
Muurahaishappo on nestemäistä, väkevyys max. 85 %. Sitä käytetään 60 tonnia vuodessa ja varas- to on keskimäärin 10 tonnia sille varatussa ylivuotoaltaalla varustetussa säiliössä.
Rehuentsyymejä on kolmea eri nimikettä. Kaksi on nestemäisessä muodossa ja yksi jauhemaisessa.
Nestemäiset entsyymit varastoidaan omissa säiliöissään sekä kuljetusastioissa. Jauhemainen varas- toidaan annostelusäiliössä sekä paperisäkeissä.
Tuotanto jakautuu siten, että lähes 30 % prosenttia on sianrehua, 28 % on turkisrehua ja naudanre- hut, kivennäisrehut, hevosrehut, koiranruoat ja esiseokset muodostavat pienemmät osuudet. Tuo- tannosta n. 55 % valmistetaan heinä-marraskuun aikana, johtuen turkisrehujen sesongista.
Vaasan rehutehtaan tuotantoprosessit Esiseoslinja
Kaikki lisättävät vitamiinit sekä hivenaineet otetaan vastaan säkkeihin tai laatikoihin pakattuna.
Aineet annostellaan, punnitaan ja sekoitetaan. Valmis seos siirretään siiloon annosteltavaksi re- huseoksiin, toimitettavaksi suoraan asiakkaille tai muille Suomen Rehun rehutehtaille.
Päätehdas.
Raaka-aineet otetaan vastaan autokuljetuksina purkausmonttujen tai pneumapuhalluslinjan kautta siiloihin. Seuraavaksi raaka-aineet tarvittaessa jauhetaan, sitten annostelllaan ja sekoitetaan sekä li- sätään nestemäiset komponentit.
Jauheisen rehuseoksen jatkojalostus rakeiseen tai mureiseen muotoon tapahtuu kolmella rakeistus- linjalla jatkuvana prosessina. Rakeistuslinjassa jauheeseen lisätään vettä ja höyryä, joiden avulla jauhe muotoillaan rakeistuskoneen matriisissa rakeiseen muotoon. Kuuma rae jäähdytetään jääh- dyttimessä ulkoilmalla, taikka kuivataan kuivurilla höyryenergiaa hyväksikäyttäen, jolloin lisätty vesi ja höyry haihtuvat ilman mukana ulkoilmaan ja rakeet kovettuvat käsittely- ja varastointikel- poisiksi. Mureita valmistettaessa rakeet vielä rikotaan sopivan kokoisiksi. Osa nestemäisistä kom- ponenteista lisätään myös rakeistuslinjoilla. Valmiit tuotteet siirretään siiloihin, joista ne lastataan irtorehuautoihin tai säkitetään.
Kivennäislinja
Annostellut raaka-aineet sekoitetaan sekoituslinjalla ja mahdollisesti lisätään nesteitä.
Extruderlinja
Raaka-aineiden annostelu, sekoitus ja prosessointi veden sekä höyryn avulla sekä säkitys.
Veden, energian ja pakkaustarvikkeiden kulutus
Veden kulutus on tehtaalla ollut viime vuosina 18 737-27 289 tonnia. Jätevettä on muodostunut 4 799-8 704 tonnia. Vettä lisätään rehuihin tai haihdutetaan käytettyä vettä siten, että suurin osa käy- tetystä vedestä ei päädy jätevedeksi. Jätevesiä syntyy hajupesurin vetenä, paineilmakompressorin jäähdytysvetenä sekä sosiaalijätevetenä.
Energian kulutus tehtaalla on viime vuosina vaihdellut välillä 232,2-275,4 kWh/tuotettu rehutonni.
Energian kulutuksesta sähkön osuus on ollut n. 100 kWh/tuotettu rehutonni, loput on höyryenergi- an osuutta. Höyryn tuottaa Fortum Lämpö Oy jonka ympäristöasiat käsitellään omassa lupapäätök- sessään ja lämmitysenergia kaukolämpöverkosta.
Tehtaalla käytetään paperisäkkejä ja muovitettuja paperisäkkejä tuotteiden pakkaamiseen. Säkkejä käytetään vuosittain n. 300 tonnia. Ne jäävät tiloille ja voidaan siellä käyttää uudelleen, osittain viedä paperinkeräykseen tai polttaa. Säkityksessä käytetään kertakäyttölavoja. Viime vuosina lavo- jen määrä on ollut 870-1 476 tonnia vuodessa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Laitoksella on käytössä sertifioidut ympäristö(ISO 14001)-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät.
Energiankulutusta tuotettua rehutonnia kohden seurataan tehtaan ympäristörekisterin avulla. Tuo- tanto- ja varastotilojen lämmitys ja ilmastointi on varustettu lämmön talteenottojärjestelmällä. Vaa- san tehtaalla tuotettavien granuloitujen kivennäisten valmistus, viljan kypsennys ja kuivatus sekä koiranruokien valmistus vaatii tekniikkaa, jonka energiankulutus on moninkertainen normaaleihin maatilarehuihin verrattuna.
Rehutehtaan koneet ja laitteet ovat suurten laitevalmistajien toimittamia ja täysin nykyaikaisia. Te- hokkaalla ennakkohuollolla toimintahäiriöt ovat harvinaisia, ennakoimattomia tuotannon pysäyttä- viä seisokkeja on vain 1-2 kertaa vuodessa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN JA ARVIO SIIHEN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ
Päästöt ilmaan
Pölypäästöt tehtaalta ovat arviolta 10 tonnia ruokintakalkkia vuodessa ja muutamia tonneja or- gaanisia pölyjä rakeistuslinjojen pölynerotussykloneista. Arvio ruokintakalkin määrästä perustuu inventaarioseurantaan. Häiriötilanteissa pölypäästöt voivat kasvaa. Häiriöitä aiheuttavat suodatin- sukkien rikkoutuminen ja syklonien tukkeutuminen.
Tehtaalla on suoritettu hajupäästöjen mittaus 17.9.2002. Tulosten perusteella suurimmat hajupääs- töt tulevat turkisrehu- ja koiranruokatehtaasta (hajupoistopesuri ei tuolloin toiminut) sekä kiven- näislinjalta murokivennäisten valmistuksesta. Hajumittaustulosten perusteella tehtiin edellä maini- tuilla linjoilla muutoksia, joilla hajuhaittoja saatiin pienennettyä. Muutosten jälkeen tehtiin uudet mittaukset 9.12.2003, joissa kivennäislinjan päästön hajupitoisuus oli pienentynyt alle kymmenes- osaan edellisestä mittauksesta ja turkisrehu- ja koiranruokatehtaan päästön hajupitoisuus olivat toi- sessa mittauksessa pienentyneet kolmasosaan ja toisessa pysyneet lähes ennallaan.
Energian tuotannosta aiheutuneet päästöt on kuvattu Fortum Lämpö Oy:n ympäristölupahakemuk- sessa.
Päästöt viemäriin
Päästöjä prosessista viemäriin esiintyy extruderlinjan hajunpoistopesurista, silloin kun linjalla on valmistusta. Vesimäärä on arviolta 500 tonnia vuodessa.
Nestekentän säiliöiden ja putkistojen pesusta syntyy jätevesipäästöjä imuautolla tyhjennettävään umpikaivoon, vesimäärä on arviolta 10 tonnia vuodessa. Vesi toimitetaan ASJ Stormossen Oy:lle.
Muu jätevesi vastaa laadultaan normaalia kotitalouksissa syntyvää jätevettä
Muita päästöjä voi syntyä poikkeustilanteiden takia. Poikkeustilanteita voivat olla lähinnä putkisto- tai venttiilivaurio tai ylitäyttö. Kasviöljysäiliöllä on allastus, melassisäiliöt ovat käyttöön nähden ylisuuret eikä ylitäyttöä voi esiintyä. Nestekentällä olevilla säiliöillä ei ole allastusta ja niissä yli- täytön vaara on olemassa, mutta viemäröinti on johdettu umpikaivoon. Säiliöt on varustettu ylitäyt- töhälyttimillä.
Maaperän likaantuminen on teoriassa mahdollista siten, että rehupölyn sisältämät hivenaineet ri- kastuisivat maaperään vuosien saatossa. Käytännössä kuitenkin päällystetylle alueelle laskeutunut pöly lakaistaan pois tai se huuhtoutuu sadevesiviemäriin.
Syntyvät jätteet ja niiden käsittely
Syntyvien jätteiden määrä on toiminnan laajuuteen nähden pieni, poikkeustapauksissa jätteen mää- rä voi kasvaa (kastuminen, pilaantuminen). Jätteitä on viime vuosina syntynyt 385-780 tonnia vuo- dessa. Jätteistä hyötykäyttöön on mennyt viime vuosina 42-114 tonnia vuodessa.
Suurimman osan kertyvistä ongelmajätteistä muodostavat jäteöljyt ja öljyiset jätteet, jotka syntyvät koneiden ja laitteiden huollosta. Poikkeustapauksissa joudutaan joskus epäkurantteja esiseosraaka- aineita toimittamaan ongelmajätteenä Ekokemille. Ongelmajätteitä on viime vuosina syntynyt 0,2- 2,8 tonnia vuodessa.
Syntyneet jätteet vuonna 2003
määrä (t) EWC-tunnus
Keittiöjäte 11 200301
Sakokaivoliete 29,33 200304
Biojäte 9,98 020304
Poltettava jäte 2,67 150106
REF 31,94 150106
Risut 1,02 200201
Rakennusjäte 18,08 200301
Tiili 9,64 170102
Maatuva jäte 479,14 020304
Puhdas maa 47,08 200202
Puutarhajäte 0,9 200201
Maatuva kaatop.jäte 55,88 020299
Jäteöljy 1 130208
Karkeajäte 124,36 200301
Kemikaalit
Tehtaalla käytetään kemikaaleja lähinnä laboratoriossa ja kunnossapidossa. Joitakin kemikaaleiksi luokiteltavia raaka-aineita käytetään tuotannossa, lähinnä esiseoslinjassa. Nestekentällä sijaitseva muurahaishapposäiliö on varustettu omalla valuma-altaalla.
Ympäristömelu
Tehtaalla on suoritettu melututkimus, jonka tulosten mukaan tehtaan aiheuttama melu kohotti me- lutasoa erityisesti tehtaan länsipuolella sijainneissa mittauspisteissä keskimääräinen äänitaso päi- väsaikaan tehdasalueen rajalla oli n. 70 dB (A) ja yöaikaan 65,9-67,6. Liikenteen aiheuttamaa me- lutasoa voitiin seurata tehdasalueen pohjoispuolella, jossa päiväsaikainen äänitaso oli 62,4 dB (A) ja yöaikainen 52,9 dB (A). Tehtaan aiheuttamaa melutasoa keskustan suuntaan mitattiin lyhytaikai- sella mittauksella lähellä rautatietä. Tehtaan aiheuttamat äänitaso oli siellä 47-50 dB. Täten tehdas- ta ei voida pitää asutuksen vierestä kulkevaan Kokkolantiehen verrattuna merkittävänä äänilähtee- nä asutuksen suhteen.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Sertifioiduissa ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmissä on arvioitu eri riskien toden- näköisyyttä ja seurausten vakavuutta sekä laadittu mm. tehtaan turvallisuussuunnitelma. Suomen Rehu Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus (vakuutusnumero 60211).
Tehdas on mukana Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailussa.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuk- sen virallisilla ilmoitustauluilla 11.3. - 13.4.2004 välisenä aikana. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vaasan kaupungin ympäristöosastolla. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto laitok- sen lähialueen naapureille.
Muistutukset ja mielipiteet
A on jättänyt hakemuksen johdosta muistutuksen. Muistutuksessaan se kiinnittää huomiota Suo- men Rehu Oy:n haju- ja pölypäästöjen haitallisuuteen lähimpinä naapureina toimiville yrityksille, työntekijöille, asiakkaille ja asukkaille. Muistutuksessa vaaditaan pöly- ja hajuhaittojen täydellistä poistamista, vähintäänkin tehtaan normaalin toiminnan aikana.
Lausunnot
Länsi-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Vaasan kaupunginhalli- tukselta ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Vaasan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa todetaan, että Suomen Rehu Oy:n ja Finn- feeds Oy:n pöly- ja hajupäästöt aiheuttavat viihtyisyyshaittaa tehtaiden lähiympäristössä, ja ajoit- tain hajuhaittaa keskustan alueella saakka. Pölystä suurin osa on orgaanista, joka voi muun haitalli- suuden ohella aiheuttaa allergisia reaktioita. Laitosten lupaehdoissa on kiinnitettävä huomiota näi- den päästöjen seurantaan ja vähenemiseen.
Laitosten normaalitoiminnan aiheuttama kokonaispölymäärä ja pölyn hiukkaskokojakauma tulee selvittää mittauksin kaikista prosessi-ilman poistokohdista. Pölysyklonit on varustettava hälyttävil- lä tukkeutumisen ilmaisimilla ja tekstiilisuodattimet hälyttävillä rikkoutumisen ilmaisimilla, jotta poikkeukselliset pölypäästöt jäävät nykyistä lyhytaikaisemmiksi. Poistokohtiin, joissa tekstii- lisuodattimien käyttö on teknisesti mahdollista, tulee sellaiset asentaa.
Hajuhaittojen vähentämiseksi tulee laitosten huolto-ohjelmat määrittää sellaisiksi, että prosesseista poistuvan ilman ulospuhalluskanaviin ei kerry biofilmiä, joka erittää hajua poistoilmaan. Lisäksi on selvitettävä hajunpoistopesureiden asentamista tuotelinjoille, joiden kuivausilman hajupitoisuu- det ovat suurimmat , sekä mahdollisuuksia yhdistää poistoilmakanavia ja rakentaa yhdistettyyn ka- navaan hajunpoistopesuri. Hajupäästöjen laimenemisen tehostamiseksi on myös selvitettävä, mitä hyötyjä on saavutettavissa ilman poistokohteiden suuntauksen ja korkeuden muutoksilla.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjeellä 24.6.2004 annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätetyn muistutuksen ja lausunnon johdosta. Hakija on antanut vastineensa 19.8.2004.
Vastineessa todetaan, että Suomen Rehu Oy pyrkii toiminnassaan välttämään ympäristöä haittaavia pöly- ja hajuhaittoja. Täysin häiriöttömään toimintaan ei kuitenkaan A:n esittämällä tavalla ole mahdollista päästä.
Tarkastus
Ympäristölupahakemuksen johdosta laitokselle on tehty tarkastuskäynti 27.4.2004. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Suomen Rehu Oy:n Vaasan tehtaalle ympäristönsuojelu- lain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Vaasan kaupunkiin Myllärinkatu 1-3, tontilla 4-22-13 tähän päätökseen liitetyn kartan ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin.
Asiasta esitetty muistutus ja lausunto on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja pe- rusteluissa. (YsL 6 §, 41 §, 42 §, 45 §, YsA 19 §)
Tällä päätöksellä kumotaan Vaasan kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston 7.8.1980 anta- ma sijoituslupa, Vaasan lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston 18.5.1992 antama päätös il- mansuojelulain 11 § mukaisessa asiassa sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan 20.2.1990 hyväksymä jätehuoltosuunnitelma.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
A:n muistutuksessa esitetyt vaatimukset koskien pöly- ja hajupäästöjä ja niiden aiheuttamien hait- tojen vähentämistä on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2, 5, 6, 7
Vaasan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset koskien pöly- ja haju- päästöjä ja niiden aiheuttamien haittojen vähentämistä on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2, 5, 6, 7, 8, ja 14
Toimintaa kuvaavat tiedot
Suomen Rehu Oy:n Vaasan tehdas valmistaa rehuseoksia n. 100 000 tonnia vuodessa. Tehtaan tuo- tantokapasiteetti on 140 000 tonnia vuodessa. Raaka-aineina käytetään viljaa, elintarviketeollisuu- den sivujakeita, soijarouhetta, kasviöljyä, kivennäisiä ja hiven- ja vitamiiniseoksia, muurahaishap- poa ja rehuentsyymejä. Rehut valmistetaan pääasiassa jauhamalla, punnitsemalla ja sekoittamalla sekä rakeistamalla höyryn ja veden avulla.
Tehtaan tarvitseman höyryn tuottaa tehtaan yhteydessä toimiva Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos sekä tehtaan tarvitsemaa entsyymirehua samalla alueella toimiva Finnfeeds Oy. Suomen Rehu Oy:n Vaasan tehdas, Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos ja Finnfeeds Oy:n tehdas muodostavat ym- päristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaisen toimintakokonaisuuden. Näiden laitosten ympäristölupa- hakemukset käsitellään samanaikaisesti.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
1. Raaka-aineen vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu haju- tai me- luhaittaa eikä ympäristön roskaantumista tai haittaeläinten esiintymistä. (YsL 4 §, 43 §, 45 §, YsA 19 §, JäteL 4 §, 6 §, 19 § )
2. Tehtaan piha-alueet on pidettävä puhtaina. Tehdasalueelle kerääntyvä orgaaninen aines on sään- nöllisesti poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Piha-alueiden säännöllisen sii- vouksen avulla tulee estää orgaanisen aineksen pääsy sadevesiviemäreihin (YsL 43 §, 45 §) Jätevesiä koskevat määräykset
3. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat jätevedet tulee johtaa viemäriverkostoon. Nestekentän kemikaa- lien, muurahaishapon ja muiden haitallisten aineiden pääsy viemäriverkkoon tulee estää. (YsL 4
§, 43 §)
4. Nestekentän säiliöiden ja putkistojen pesusta syntyvät jätevesipäästöt ja mahdolliset vuotopäästöt on kerättävä umpikaivoon ja toimitettava asianmukaisten jätteiden käsittelyyn luvan saaneeseen laitokseen. (YsL 4 §, 7 §, 43 §, 45 §, JL 4 §, 6 §)
Ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskevat määräykset
5. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä yhdessä samalla alueella toimivan Finnfeeds Oy:n kanssa ha- jupäästöjen leviämistä kartoittava leviämismalli, jossa tarkastellaan päästökorkeuden muuttami- sen vaikutuksia hajun leviämiseen. Ennen leviämisselvityksen tekemistä tulee selvityksestä toi- mittaa suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa selvitystä koskevia ohjeita tai määräyksiä. Leviämisselvitys ja selvityksen tuloksiin perustuva toi- minnanharjoittajan esitys päästökorkeuksien muuttamisesta hajutilanteen parantamiseksi tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.3.2005. Selvityksen perusteella Länsi-Suomen ympäristökeskus tekee tarvittaessa erillisen päätöksen hajupäästöistä. Päätöksessä määrätään tarvittaessa hajupäästöjen päästökorkeudesta ja päästöjen vähentämistoimista. (YsL 5
§, 43 §, 46 §)
6. Toiminnanharjoittajan tulee varustaa tärkeimmät ulkoilmaan päästettävän hiukkaspäästön puhdis- tamiseen tarkoitetut syklonit ja tekstiilisuodattimet tukkeutumisen tai rikkoutumisen ilmaisevalla hälytyslaitteistolla 31.12.2005 mennessä. Suunnitelma niistä päästökohteista, joihin hälytyslait- teisto asennetaan, tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 31.3.2005 mennessä. Suunni-
telman perusteella Länsi-Suomen ympäristökeskus tekee tarvittaessa erillisen päätöksen niistä kohteista, joihin hälytyslaitteisto tulee asentaa. (YsL 43 §, YsA 19 §)
7. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia laitoksen ilmapäästöjen hajupesurin, suodatinlaitteiden ja syklonien hoidosta ja kunnossapidosta suunnitelmallisesti etukäteen siten, että näiden toimintaan liittyvät häiriötilanteet saadaan minimoitua ja tällaisten tilanteiden kesto saadaan mahdollisim- man lyhytaikaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.3.2005 mennessä esittää suunnitelma aika- taulusta, jolla laitoksen pölynpoistoa tehostetaan pölynpoistosyklonien uusimisen yhteydessä.
Länsi-Suomen ympäristökeskus tekee suunnitelman perusteella tarvittaessa erillisen päätöksen pölynpoiston tehostamisesta. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §).
8. Laitoksen haju- ja hiukkaspäästöjä on mitattava vähintään 5 vuoden välein tärkeimmistä haju- ja hiukkaspäästökohteista. Ensimmäinen hiukkaspäästömittaus on suoritettava viimeistään vuonna 2005 ja hajupäästömittaus viimeistään vuonna 2008. Mittaukset tulee suorittaa ulkopuolisen asi- antuntijan toimesta normaaleissa käyttöolosuhteissa ja siten, että niiden avulla voidaan arvioida laitoksen hajupäästö ja vuosittainen hiukkaspäästö. Jos prosessia muutetaan siten, että haju- tai hiukkaspäästöjen oletetaan lisääntyvän merkittävästi, mittaukset tulee suorittaa uudelleen. Ennen mittausten suorittamista tulee mittauksista toimittaa suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökes- kukselle vähintään kolmea kuukautta ennen mittausten aloittamista. Ympäristökeskus voi tarvit- taessa antaa päästömittausta koskevia ohjeita tai määräyksiä. Mittausraportti tulee toimittaa Län- si-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista. Hiukkasmittauk- set on tehtävä mahdollisuuksien mukaan CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukai- sesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Hiukkaspäästömittausten tulokset esitetään mg/Nm3 ja hajupäästömittausten tulokset hajuyksikköinä kuutiometriä kohden (ouE/m3) ja haju- päästönä tunnissa (ouE/h). (YsL 5 §, 43 §, 46 §)
9. Tehtaan toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulko- na A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. (VNp 993/1992)
Kemikaaleja ja jätehuoltoa koskevat määräykset
10. Toiminnassa käytettävien kemikaalien, raaka-aineiden ja muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tulee järjestää alueella asianmukaisesti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, epäsiisteyttä, roskaantumista, hajua, pölyhaittaa eikä muuta- kaan haittaa ympäristölle. (YsL 4 §, 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JL 4§, 6 §, 19 §)
11. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muo- dostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi- ja kartonkijäte ja metallijäte tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Muodostuva orgaa- ninen aines tulee pitää erillään muista jätejakeista ja se tulee toimittaa hyväksyttyyn käsittelylai- tokseen käsiteltäväksi. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi kun- nallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. (YsL 43 §, 45 §, JL 6§, 15 §)
12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten öljyjätteet, loisteputket ja akut tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokselle, jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. On- gelmajätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla sisätiloissa tai erillisessä kontissa asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. Ongelmajät- teiden pääsy maaperään, pinta- tai pohjavesiin tulee estää. (YsL 4 §, 43 §, 45 §, JL 6 §, 15 §, JA 3a §, 6 §, YMA 1129/2001, VNp 659/1996)
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja poikkeukselliset tilanteet
13. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tek- niikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5 §, 43 §,
58 §) 14. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään
suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Häiriön tapahtuessa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jat- kua. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee viemäriin tai ympäristöön, on il- moitettava viipymättä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle. Merkittävistä päästöistä on lisäksi raportoitava kirjallisesti kuukauden kulues- sa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YsL 43 §, 45 §, 46 §, YsA 19 §)
Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset
15. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edel- lyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön henkilö- ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaisille sekä paloviranomaisille. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)
16. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja on osallistuttava Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailusta laadittavan erillisen suunnitelman mu- kaisesti. Yhteistarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi 6 kuukautta ennen sen käsittämän tarkkailukauden alkua. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §)
17. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä, laitoksen tuotantomäärät ja toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edel- leen toimittaminen. Lisäksi poikkeuksellisista laitoksen prosessiin tai hajupesurin, suodattimien ja sykloneiden toimintaan liittyvistä häiriötilanteista, niiden syistä sekä korjaus- ja huoltotoimen- piteistä tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpito ja käyttöpäiväkirja tulee olla ympäristönsuojelu- viranomaisen saatavilla.
(YsL 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19§, JL 51 §)
18. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalenteri- vuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
-Yhteenveto laitoksen tuotantotiedoista ja laitoksella käytetyistä raaka-aineista sekä energiasta ja veden kulutuksesta.
-Yhteenveto jätekirjanpidosta, josta ilmenee toiminnassa muodostuneiden jätteiden määrät, laadut ja toimituskohteet. Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti.
-Arvio tehtaan hiukkas- ja hajupäästöistä sekä niiden vaikutuksista ympäristöön.
Kirjallisesti toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain lisäksi seuraavat tiedot:
- Häiriötilanteet, niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä
- päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat (YSL 46 §, YsA 19 §, JL 51 §, 52 §)
19. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toi- minnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoit- taa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 81 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjes- tää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntämisen edellytykset
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapu- ruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että rehutehtaan toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on myös ase- makaavan mukaista.
Lupamääräysten perustelut
Haju- ja meluhaitan, roskaantumisen ja haittaeläinten, kuten lintujen ja rottien, esiintymisen estä- minen on tarpeen lähialueen viihtyvyyden varmistamiseksi. (lupamääräys 1)
Piha-alueiden puhtaana pitäminen on tärkeää, jotta estetään viljapölyn kulkeutuminen sadevesijär- jestelmään (lupamääräys 2)
Toiminnasta aiheutuvat sosiaalijätevedet, hajunpoistopesurin vedet ja paineilmakompressorin jääh- dytysvedet tulee johtaa viemäriverkkoon ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Määräys toimin- nassa käytettävien kemikaalien tai muiden haitallisten aineiden pääsyn estämisestä viemäriverk- koon on annettu viemäriverkolle tai jäteveden puhdistamon toiminnalle aiheutuvan haitan ennalta- ehkäisemiseksi. Kemikaalien joutuminen viemäriin saattaa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 3)
Määräys nestekentän säiliöiden ja putkistojen pesuvesien ja vuotopäästöjen toimittamisesta asian- mukaisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitoksen on annettu ympäristölle tai terveydelle aiheu- tuvan haitan estämiseksi. (lupamääräys 4)
Hajupäästöjen leviämismallin avulla voidaan arvioida ko päästöjen aiheuttamaa haittaa ympäris- tössä ja selvittää kustannustehokkaimpia toimia päästöjen aiheuttamien hajuongelmien vähentämi- seksi (lupamääräys 5)
Häiriötilanteilla on huomattava merkitys laitoksen hiukkaspäästömääriin ja niistä aiheutuviin hait- toihin. Häiriötilanteiden keston minimoimiseksi merkittävimmät suodatinlaitteistot tulee varustaa hälytyslaitteistolla. (lupamääräys 6)
Suunnitelmallisella hajupesurin, suodatinlaitteiden ja syklonien huollolla voidaan vähentää häiriö- tilanteita ja siten haju- ja pölypäästöjä. Puhdistinlaitteiden huoltotilanteet sekä mahdolliset häiriöti- lanteet on hoidettava siten, että häiriö jää mahdollisimman lyhytkestoiseksi. Laitoksen pölynpois- toa tulee pölynerotussyklonien uusimisen myötä tehostaa puhdistustason pitämiseksi parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan tasolla. (lupamääräys 7)
Määräys haju- ja hiukkaspäästöjen mittauksesta on tarpeen ilmaan pääsevien päästöjen määrän sel- vittämiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toi- mintansa ympäristövaikutuksista. (lupamääräys 8)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla.
Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, tulee melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla mittauttaa tai määrittää laskennallisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle (lupamääräys 9)
Toiminnassa käytettävien kemikaalien, raaka-aineiden ja muodostuvien jätteiden varastointia ja kä- sittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemi- seksi. Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä este- tään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumien. (lupamääräys 10)
Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä te- hostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen käytöstä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä ympäristö- vaikutuksista. Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä mm. siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle ai- heutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tehtaan toimintaa ja toiminnassa syntyviä jätteitä koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tar- koitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. (EY 1774/2002) (lupamääräykset 11, 12)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökel- poista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vä- hitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen teknii- kan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 13) Ympäristönsuojelulain 43 §:n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Poikke- uksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin toden- näköisimpien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja mer- kittävyys ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista sekä rapor- toimaan niistä kirjallisesti (lupamääräys 14)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tark- kailu. (lupamääräys 15)
Määräykset osallistumisesta Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja tarkkailusuunnitel- man esittämisestä on annettu, koska ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan ympäristöluvassa on an- nettava tarpeelliset määräykset mm toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaviranomainen voi myös tarvittaessa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta. (lu- pamääräys 16)
Kirjanpidon ja käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittä- misestä on annettu määräys laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi (lupamääräykset 17, 18) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnan- harjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ym- päristöluvan lupamääräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristöluvan tarvetta käyte- tään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaavia tietoja. (lupamääräys 19)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 1.5.2014 mennessä. Hake- muksessa tulee esittää ainakin tiedot laitoksella käytettävistä raaka-aineista ja kemikaaleista, lai- toksen prosesseista, jätetiedot sekä merkittävimmät päästöt ilmaan.
Toiminnalle tulee hakea uusi lupa, mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia li- säävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamises- ta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, 58 ja 81 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, ja 19 §
Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3a ja 6 §
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maksu 5 000 euroa
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain perusteella annetussa ympäristöministeriön asetukses- sa (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan rehuja valmistavan tehtaan osalta käsittelymaksu on 5 000 euroa.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Vaasan kaupunginhallitus
Vaasan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta
Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
- - - (asianosaiset) - - -
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa sekä Vaasan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi lehdissä Pohja- lainen ja Vasabladet.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen teh- neelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja pää- töksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella ky- symyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset il- menevät
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ym- päristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikkö
Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää
Ylitarkastaja Jarmo Osmo
LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
