Vaasa kauppa- ja teollisuuskaupunkina · DIGI

VAASA KA.'UPPA.

JA

TEOLLI ^S U U ^S KAU ^PU N K I NA.

Lähes miliardin markan tukkumyynti, yli puolen miliardin teollisuusf ^u otanto vuosittain.

Vaasa on

jo pitkän

ajan

ollut

merki-

tyksellinen kauppa- ja

teollisuuskau-

punki.

Nykyisen kehityskauden alku- vaihe on oikeastaan Iaskettava

jo

vuc- desta 1765 saakka,

jolloin

Vaasa sai tapulikaupungin

oikeudet. Sitä

ennen Vaasa samoin

kuin kaikki

Pohjanlah- den

kaupungit sai

puolentoista r,'uosi- sadan

ajan

kärsiä merkantiilijärjestel- män ankarista

rajoituksista,

n.s. Poh- janlahden kauppapakosta monine kiel- toineen kauppaliikenteen suhteen. Kun

näistä rajoituksista sitten

edellämai-

nittuna

vuotena vapauduttiin

ja

Vaasa -qai tapulikaupungin oikeudet, s.o. oi-

keuden harjoittaa meriiiikennettä ja kauppaa

ulkomaiden kanssa, saatiin

edellytykset sille

kehitykselle, jonka tujoksena

-- ^tietysti

eråiåt välivaiheet huomioonottaen

-

kaupunkimme kaup-

pa ja

teollisuus

ovat

saavuttaneet ny-

kyisen

monipuolisen tasonsa, kohon- neet

koko

maan elinkeinolle merkitse-

viksi

suurkaupaksi

ja

suurteollisuudek- si.

Varhaisimpina

aikoina

Va,asan por-

varit

laivoillaan

kuljettivat

ulkomaille maakunnan

tuotteita, lähinnä

tervaa,

pikeä ja lankkuja

sekä

toivat

Länsi-

Euroopan ja Välimeren

satamista saakka siirtomaantavaroita y.m. Sata-

kunta vuotta sitten

muodostui vilja, nimenomaan

kuuluisa "Vaasan

ruis",

hyvin tärkeäksi

vientitavaraksi

ja

sa- moihin

aikoihin

vaasalaisen suurkaup-

piaan,

kauppaneuvos

C. G. Wolffin

purjelaivasto kasvoi maamme suurim- maksi

ja purjehti

Mustallamerellä

ja

Länsi-Intiassa

saakka.

Tämä

oli

Vaa- san ensimmäinen todellisen suuruuden

aika.

Kaupungin

palo

1852, kymme-

nen vuotta kestänyt väliaika

sen siirtämiseen saakka nykyiselle paikal- leen

ja Krimin

sodan aikainen kaap- paus-

ja

hävityssota

aiheuttivat

osal- taan vaikeuksia, mutta sitten alkoi uu-

si kehityskausi höyryn

aikakauden

mukana.

Teollisuus alkoi yhä voimak-

kaammin

pesiytyä Vaasaan, tehtaita

kohosi toinen

toisensa jälkeen, uusia

kauppahuoneita syntyi,

liike-elämä kasvoi,

ja

"vauhdin vuosisadalla" Vaa-

sa on ollut täysimittaisena

mukana

maan

elinkeinoelämän voimakkaassa nousussa.

Vaasa

on

erikoisesti

tuontikau- punkina huomattava. V.

1937 nou-

si tuonnin arvo täälH

^315,5

milj.

markkaan ja

1938,

jolloin

maamme tuontinumeroissa

oli ^yleisesti

^vähen-

nystä,

oli

^se 283,8

miljöonaa.

Vuoden 1938 tuontitavaroista

oti tärkein vilja

ja viljatuotteet

^(57,5

milj.),

lähinnä

seurasivat siirtomaatavarat

^(35,7

milj.), tekstiilialan tarpeet

⁽³²

milj.), metallit ja metallituotteet

(32,3

milj.), liikennevälineet,

koneet,. lannoitusai- neet,

öljyt

^j.n.e..

Mutta

Vaesan

vien-

t

i on

myös huomattava,

siIIä

1937 se

nousi

133,3 miljoonaan

ja

1938 146,5

milj. markkaan.

Päävientiartikkelina

on

puutavara,

jota

1938

vietiin

^124,4

milj. mk:n arvosta.

Mainittakoon, et-

tä v.

1938 Vaasan satamissa

kävi

729 laivaa,

joitten

tonnimäärä

oli

yhteensä ]ähes 380,000. Vaasan

tullikanto

nousi samana vuonna 145,7

rrrilj.

markkaan oltuaan edellisvuonna 113,8 miljoonaa.

Vaasa on

jo

puolen vuosisadan ajan

kuulunut tukku

^k

aup an

^johtaviin kaupunkeihin

ja

kilpailee

nykyisin lii-

kevaihtonsa suuruuteen nähden toises-

ta sijasta

maassamme pääkaupungin

jälkeen.

Johtavia toiminirniä kaupun-

gin

tukkukaupassa ovat Lassila

&

Ti-

kanoja

Oy.,

jonka koko

vuotuinen

lii-

kevaihto sivukonttorit mukaan luettui-

na

lähentelee kolmeasataa miljoonaa markkaa, Kauppiaitten Osakeyhtiö lä-

hes

kahdellasadallå miljoonallaan, si-

vukonttorit myös

mukaanluettuina,

SOK, jonka

Vaasan

konttorin

liike-

vaihto on

puolitoistasataa miljoonaa, Teräs Oy

yli

sadan miljoonan Vaihtoi- neen, OTK, jonka Vaasan

konttori ylit-

tää kuusikymmentä miljoonaa

-.

^kaik-

ki v:n

1938

numeroiden

mukaan

Pohjaninaan

Kauppiaiden

Oy,

^jonka

-,

Iiikevaihdosta Vaasan osalle tulee mer-

kittävä

osa, edelleen Kansalliskauppa

Oy

Sampo,

C. J. Hartman, joka

on

vanhin

vaasalainen kauppahuone, Oy.

Berglund

&

^Ylkänen,

Ab

Gustaf Svan-

ljung Oy, Aino

Lindeman

Oy,

^Ab

Eriksson

&

Huhta. Oy Pietilä

&

Lehti- vuori, Gustav Paulig

ja

K:nin, Keskus- osuusliike

Hankkijan,

Suomen Maan-

viljelijäin Kauppa Oy:n ja

Keskus-

osuusliike Laborin

täkä]äiset kontto-

rit,

Kahvikomppania

Oy,

Mäkelä ja

Vuorikoski

Oy,

Karl W.

Watl6n, Moe

& Asplund y.m Nämä

toiminimet edustavat

mitä

moninaisimpia kauppa- tavaran aloja, kangas-

ja

lyhyttavaroi-

ta,

siirtomaantavaroita,

rauta- ja

ra- kennustavaroita,

värejä,

aseita,

vilja- tuotteita, rehu- ja

väkilanta-aineita,

muita mitä

erilaisimpia teollisuustucit-

teita

y.m.

Vaasan tukkukaupan laajuudesta ei

ole tilastotietoja

käytettävissä, mutta

voi

sen arvioida, vaasalaisten toimini-

mien sivukbnttorit

huomioonottaen,

nousevan lähelle miljardia markkaa, joka

tapauksessa

yli

yh- deksänsadan

miljoonan. Kun

vii.si- kymmentä vuotta sitten kaupunkimme,

tukkukauppojen

vuotuinen vaihto on

jäänyt alle

kahdenkymmenen'miljoo- nan voi panna merkille että viimeisten-

vuosikymmenien

_;rleinen kaupallinen

kehitys on kohottanut

Vaasankin kauppaa

pitkin

askelin

Mutta

Vaasa on myös huomattava t e o I I i s u u s k

au

p

un

k

i,

^jonka

teollinen

tuotanto on laaja, monipuoll-

nen ja korkeatasoinen. Vanhin

teh- daslaitoksemme

ja

samalla tuotantoar-

t9

voltaan suurin on ^Vaasan Höyrymylly

Oy, jonka alku ^juontaa jo

vuodelta 1849. Tehtaalla on ruis-,

riisi-,

vehnä-, mannaryyni-

ja kauråmyllyt

sekä re- husekoittamo täällä kotona

ja

ruismyl-

ly

Oulussa,

lisäksi tytäryhtiöinä

^Vaa-

san Höyryleipomo Oy

ja

Munkkisaaren

Mylly Oy

Helsingissä

ja oli viime

^so-

taan asti Viipurin

HöYrYmYltY OY.

Yhtiön kaikkien

laitosten vuosituotan-

to

^nousee

yli

kahdensadan milioonan

markan arvoon, mihin tulee

^lisäksi Vaasan

kohdalta

täkäläisen Höyrylei- pomon viitisentoista miljoonan tuotan-

to.

^Vaasan Puuvilla Oy on perustettu sekin

jo

1857, suurtehdas alallaan, tuo-

tanto yli

seitsemänkymmenen miljoo- nan markan arvoinen, työväkeä enem-

pi

kuin muissa kaupungin teollisuuslai- toksissa,

pitkälti

toistatuhatta.

Sugmen Sokeri Oy:n ^Vaasan tehdas edustaa neljättäosaa

koko yhtiön

tuo- tannosta

ja

on Vaasan tehtaan tuotan-

non arvo

normaalivuosina

yli

yhdek- sänkymmenen miljoonan

markan. Lä-

hinnä tuotantonsa arvossa seuraa Las-

sila & Tikanoja Oy:n sriuri Puku- ja

Paitatehdas,

jolla

on runsaasti

yli

puo-

lituhatta työntekijää,

Korkeatuotan-

toisia

alallaan

ovat

myös Panimo Oy Bock, Vaasan Saippuatehdas Oy., Vaa-

san Kenkätehdas Oy,

vaasalaista

moottoriteollisuutta

edustavat Wick- ström-Veljesten Moottoritehdas,

Suomen Moottoritehdas ja

Vaa-

san Moottoritehdas, edelleen

Värt-

silä-yhtymän

Vaasan konepaja (ent.

Onkilahden Konepaja), Vaasan Kuto-

mo

Oy, Vaasan Villatavaratehdas OY,

Oy Antti

^Rahkolan Levyteostehdas,

Oy

Vaasan PitsitehdaS, Suomen Han-

sikastehdas Oy,

Pukuteollisuus Oy, Vaasan Kalaverkkotehdas, monet var-

sin työkykyiset

puusepäntehtaat, ko- nepajat, levysepänliikkeet y.m.

Rakennusteollisuuden alalla

^ovat

edustavimpia

Juho Myntti Oy

Veden-

ojalla sijaitsevine suurine

tehtaineen

ja

Rakennus

Oy Tekno"

Kirjapaino- teollisuuden

alalla

on Osakeyhtiö Vaa-

san kirjapaino,

sitomo

ja

kuvalaatta- laitos Pohjois-Suomen .suurin

ja

lisäksi

Vaasa

on

omavarainen myös kivipai- non

ja korkokuvapainon'alalla.

^Vaa- san Sähkö

Oy

edustaa'myös suurtuo- tantoa voimanhankinnah

alalla.

Eräi-

tä uusia teollisuuslaitoksia

kohoaa kaupunkiin vielä lähiaitoina'

Vaasalaisen teollisuuStuotannon ^yh- teisestä arvosta

ei

myöskään ole käy-

tettävissä numero-ita, mutta

^parin-

kymmenen johtavan

teollisuuslaitok- semme tuotantonumeroiden perusteella

voi

^todeta,

että

yhteissumma nousee

yli

viidensadan

miljoonan, siis

y I

i

puolen miljardin

markan. Näin Vaasa myös teollisuuden alalla kuuluu

maamme merkittävimpiin

teollisuus- keskuksiin.

Låihes

miljardi markkaa

^tukkukau-

pan alalla

vuosittain

ja yli puoli

mil-

jardia

vuotuisena teollisuustuotantona,

-

^siinä lyhytsanaisin, puhuvin määri- telmä Vaasasta kauppa-

ja

teollisuus-

kaupunkina. Yritteliäisyys ja aktiivi-

nen toimintatarmo

ovat

luoneet tänne liiketoiminnan, jonka

merkitys

maam- me taloudessa

on varsin

painava.

20