Vaasan Kauppaseuran 50-vuotisjuhlat 19.10.1940 · DIGI

, ,.+en

VAASAN KAUPPASEURAN

I

VUOTISJUHLAT

19. 10. 1940.

-: a' f4

.

^.:

;?:

{

t'

!

OSAKEYHTIö VAASA LAHJOITTAA

T Ä. IUI.ä. N NELJTÄ NS A D A

N

^{K'4 P P A L E E N}

Y LIP AIN

OKSEN

VII ^S IKY ^{IV IVE N VU O} "

TIAALLE

^{VAASAN KÄUPPÄS EURALLE}

j

iI

I I I

! l

l

AASAI{ KAUPPASEURAI{ 50 ^VUOTIS-

ilfilil1ffi ffir lnffi mffi ililfrt ilfinmffi ffi ru m ru ^{ru tttn tttt} V

J.

I

(

I

{

VAASAN KAT]PPASEURAN

VLJOTISJUHLAT ^{19. 10. 1940}

YLIPA/NOS

,,VA ASAN', _/

^U

^LK AI

SE ^IVT

ISTA IUHLAKTRIOITUKSISr.4

\AASqI{ I(AI,IR]IGINCIR*ASIO

-

}AMTNTNGR,ASIO

\NSA STÄEEIIELTCIIEK

- W 69.306

VAASA}T

>>L6224973

9 4 0, V

A

PKW

N KIRJA

oor_

^r_

VAASA ASA PAINO

3

I

i

I

I I

VAASAN KATJPPASEI-]RA

50tV I-JOTIAS

,'VAASAN" _{19. 10. 1940}

JULKAISEMA HISTORIIKKI JUHLIVAN SEURAN VAIHEISTA.

Vaasan Kauppaseura juhlii tänään 5O-vuotispäiväiänsä. Kauprpaseuran pe- rustamisesta tuli jo viime vuoden loka- kuun 2'0 p:nä kuluneeksi 5O vuotta, mutta olosuhteid.en pakosta on ^juhlien pito täytynyt lykätä.

Kauppaseuran pitkäaikainen pu,heen-

Kauppias Josef Lassila.

johtaja, kaurppakoulunJohtaja Walter S v a

n I j

u n

g kirjoitti

aikanaan seuran 30-vuotishistoriikin. Siirä kir- joittaja kertoo, että sunnuntaina syys- kuun 2'9 p:nä 1889 julkaistiin tämän palkkakunnan sanomaletrdissä kauppi-

aile ja kauppa-apuiaisille osoitettu ke- hoitus saapua rahatoimikamarin huo- neistossa pidettävään kokoukseen kes- kustelemaan Kaup,paseuran perusta- misesta tänne. Jo aikaisem,min oli ase-

tettu toirnikunta, jonka oli määrä laa- tla seuralle sääntöehdotus. Tuon toimi- kunnan jiiseninä olivat herrat Axel

Schauman, Joihn

S

jödahl

I.iikennepäällikkö Juho Tingvatd.

Kauppaseurd,n ui,elti elossa oleuta

perustajajiiseniti.

ja

J.

^{M o e,}

^joista

^{jorkin on todemå-}

köisesti seuran syntysanojen lausuja Kokoukseen saapuitkin kuutisenkym- mentä henkeä. Kokous päätti perustaa Kauppaseuran ja hyväksyi sääntöehdo-

tuksen. Vuosimaksuksi määräsi koko- us teollisuudenharjoittajille

ja

kauppi- ail.le 50 rnk, vanhemmille apulaisille 25

rnk ja nuoremmille 15 mk. Edel1ämai-

nittu toimikunta valtuutet'tiin toimi- maan seuran väiliaikaisena Johtokun'tana

ja toi,mittamaan jäsenkeräy'ksen viikon ku.Iuessa.

Näin

saatiin kokoon ¹¹⁷ Kau,ppaseuren jäseniksi haluavaa, jot- ka sitten sunnuntaina lokakuun 20 p:nä

pitivät seuran va.rsinaisen perustavan

kokouksen. Tuorssa kokouksessa hy- väksyttiin lopullise,rti säännöt. Vaasan Kau:ppaseura oJi noin perustettu. Seu-

ran ensimmäiseen johtokuntaan _valit-

tiin

kauppiaat

Jacob Finnilä

^ja

John Sjödahl

sekä konttoristit

Kauppias N. G. Åberg.

C. O. Wettergren, I'.

Berg-

r'oth ja K. Jurva.

Johtokunnan varajåiseniksi tulivat herrat

J.

^K u r-

tdn ja

W,

Husberg.

Sittem- min Thil6nin lei,puriliikkeessä pitämåis- sään kokouksessa johtokunta valitsi pu,heenjohtajakseen kauppias

J.

^S

j

ö-

d

a

h i i n,

varapurheenjohtajakseen kauppias

Jacob

^F'

i

n n

i

I

än,

^ta-

loudenhoitaja'ksi hra ^C. O.

Wetter- g r

e n

i n ja

sihteeriksi hra Kris- tian

Jurvan.

Seuran säåiflnöt vah-

vistettiin huhtikuun

1p:nä

^{1890 ja}

seu,ralle vuokrattiin huoneisto W. Hus- frergin talon toisesta kerrokeesta Kaup-

Il,yhmii souran aikaisornplta iäseniå:

der; 6. Kahra; ⁷

1. H. Dahlstedt; 2. A,. Darnsten; 3. Ch. Watrlfo.r's; 4. A. J. Qvist; 5. ^Hollan- Tingvald; 8. L. ^Backman; 9. H. I'inell; 10. K. Nygren.

patorin

varreita.

Sunnuntaina kesä- kuun 1 p:nä rahato,imikamarissa pide- tyssä seuran kokouksessa, jo.s.sa huo- neiston vuolnraa'mispäätös vahvistettiin, sai johtokunta valtuudet herrojen ^W.

Husbergin, -4.. Schaumanin

ja J.

^E.

Moen avustuksin ostaa huoneistoon tarvittavat huonekalut. Huonerkalut os-

tettiin sitten ^Joseph Lejalta Tukhol-

masta.

Kesä meni sitten huo,neistoa kuntoon laitettaessa. Huoneistor:r ava- jaisjuhlatilaisuus oli lokakuun 25 p:nä

1890, niin että tämän lokakuun 25 p:nä tulee sii.s kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Vaasan Kauppaseuran elämä oman

kurkihirren a]la alkoi.

Vaasan Kauppaseuran perustavat jä- senet olivat: Joachim Kurtdn, Arthur Berger, C. O. We'tte,rg:ren, K. U. ^Wa-

seliu"s, K. Nygren, Anton Darrnsten, G.

W. Moberg, Karl Liljeqvist, ^{John, As-} pegren,

V.

^Schauman,

A.

Jurvelius,

Alfr.

^Da.msten,

P.

Herrn. Roschier,

Waldemar Schauman, Herm. Silv6n, Lennart Backman, Jacob Finnilä, Otto tr'innilä, Lennart Åkerberg, A. Hertell, Fridolf Bergroth, Emil Backmar, IJno Dahl, M. Haglund, Alex Lindroos, Karl

J.

Helenius, C.

J.

I'innilä, I{errnar:

West,

Axel

Jau,kku'ri, Josef Las.sila.

John Wörgren, Carl Stoltzenrberg, Wil- helm Frojdman, Frans L. Viik, Vithtor Hartman, J, x'r. Kahra, E. A. östman,

J" Jul<lkara, IJno Vettergren,

K.

^A

Källström, Victor Sten, E. Viktor Sii-

derström, Hugo V. Dahlstedt, ^Älbin Dahlstedt, C. V. Lahtinen, E. J. ^Back- man, Otto Berg, Victor Manne'lin, J. E.

Moe, A. Blomqvist, Aug Englund, Hu-

gs

Wiga,rdt,

I(. M.

Jolhansson, Jon

Aulen,

Otto Gottleben,

J. A.

Salin,

,rå

Talo, jonka yläkerrassa oli Kauppaseuran ensimmäinen koti.

4

_,i

d

i

Åberg, E.

A.

Piiqpanen, John SjörilaLrl,

Wolter Lindel], Claes

Lindell,

Otto Kindberg, AxeI Grönberg, Albin Patin, Valentin Håggblom, Victor Strö,mber- ger, Gust. H. Pesonen, Itrerrman F"'inell, El,mil Gärdstriirn, K. V. Petersen, Jakoib Sandås, Jo?rn Talonen, Sigfrid Hagert, Emil Asplund, Jutro Tingvald, Aug.

Konsuli J, E. Moe,

seuran perustajajåseniä

ja

ensimmäi- nen kunniajäsen.

I(auppaseuran sa,Ii seuran S0.vuotisjuhlan aikoina.

Aib. Lerskinen, Arnold Ertman, Viltrrelm

L.

Wissing,

J.

Sjöblom, AxeI Schau- man, Ernst Heikelberg, Kristian Jur- va, Hugo Sölfverarm, Lennart Holrn- berg, A. Lassel, A. Vi,sen, W. Glasbeig.

Ernst X'innilä, A. J. Qvbt, Ca;ri Qvist,

Knut Palin, Lennart Cairenius, _Tuom Laurell, Ivar Hasselblatt, Arthur ^Cai-

KauPPi+s Wilhelm flusberg, seuran alkuunpanijoita ja ensi,rnmäi-

sessä johtokunna$sa.

renius, A. Hellström, K. A. ^Pebterson, W. Gösman, Kaarlo

Nygren,

Thure Sandelin, G. W. Ahlberg, Arvid Sand- man, E. Tru'rnmer, J. B. Hagert, Ctrr.

Bruun, Gustaf Svanljung, Wilhelm Husberg, ^Georg Bucht,

L.

^Wissing,

Alfred ^F ahler,

A.

Schönberg. Näistä perustajajäsenistä ovat nyt ^{seuran 50-}

ilohtaja llugo Finnilä, seuran puheenjohtajana 6 vuotta

5

Wolffin talo, jonka yläkenassa K.auppaseuran huoneisto on ollut v. 1895 lähtien'

vuotisjuhlan alkana ^{elossa enää vain} Jose,f Lassila,

N.

G. Åberg

ja

Jufto Tingvald.

Kauppaseurran jåi,senmäärä

ol

^seuran

altkamisvuoden lorpussa 122. TäUä het- kellä se on

345.

Siis varsin huo'mat-

KaupPias Gustav Svanljung' joka oli innokkaimpien jou'kos.sa Kaurp'

paseuran elämää alettaessa.

6

tava

luku.

^Kerran

ylitti

^jäsenlu'ku

nykyisen määråin, joiloin se oti 350. Ku- luvana vuonna on seuraan liittynyt 30

uurtta jåisentä. Viirne talven sodassa

kaatuivat seuran jäsenet E. R. von

Essen jaBertil Stotte.

Pom-

Kauppias Rud. ^Finnilär seurån sihteerinä ¹⁰ vuotta. ^{Hän ko-}

kosi seuralle mutrkean albumin seuiran jåisenistä.

mituksissa täällä Vaasassa menetti henkensä

Karl Kuni.

Mutta

^palaamme selostuksessamme

taaksepäin. Lokakuun 31 pnä hf'väk- s]'bliin seuralle järjestyssäånnöt, iotka kuitenkin

jo

marraskuussa täydennet-

Johtaja K. Solkela,

usein seurran johtokunnas^sa ja pitkä- aikainen tiiintarkastaja.

7

I

tiin

siten, että kaupunkilaisia, jotka eivät kuuluneet kauppiaskuntaan, voi- tiin ^tuoda titapäisinä vieraina seuraan,

Kesäkuussa

1898

järjestyssäännöt muutettiin niin, että kauppiaskunnan ulkopuolella olleille kaupunkilaisille ei

Kauppasouran suurl sali nykyieessii asussaan.

jäänyt mahdollisuutta käydä seuråssa.

Myöskin varsinaisia säiintöjä on muu-

tettu usein. Johtaja Svanljungin kir- joittamaa historiikkia tarkastellessam- me huomaamme, että toimittaja O. An- sas on vaåtinut suomenkielisiä sääntö-

jä ja

saanutkin vaatimuksensa läpi joulukuussa 1895. Mutta Ansaan eh-

dotusta,

että

Kauppaseura

ja

Säll- skapsklubben yhdistettäisii'n, ei saa-

vuttanut kannatusta.

Tammikuussa L907 tehtiin ^päätös,

Ihuppa.ho,ulun johtaf a,

Walter Svan\iung, seuran pitkäaikainen, ar:sioitunurt

puheenjohtaja.

Kåuppias Ernst Lindevist, aikanaan paljon .seuran jäsenten viih- dyttämiseksi puuhan,nut seuran ja joh-

tokunnan ^jäsea.

Toimitusjohtaja Kaarlo Rautio, seuran vararpuheenjohtaja, jorka _niyt

toimii puheenjohtaja,na.

että rautatienvirkamiehet voivat pääs-

tä

seuran

jiiseniksi.

Manraskuussa

19'08

päätettiin

antaa sama oikeus myöskin tie-

ja

vesirakentajille. Ja päätettiinpä joulukuussa _samånå vuon-

na

johtaja Lars Ekstrandin ehdotuk- sesta kutsua seuran jäseniksi _myöskin kaupallisissa laitoksissa ^palvelevia naisvirkailijoita. "F\rlgia" sai oikeu- den pitää kokouksiaan seuran huoneis- tossa maanantaisin aina vuoteen 1899,

jolloin yhdistys muutti omaan taloon-

sa.

^{Senkin jälkeen} yhdistyksen joulu- markkinat pidettiin pitkät ajat Kaup- paseurassa.

Vuosijäsenmaksukin on muuttunut ajan ja otrosuhteiden mukaan, Seuran

toiminnan alussa määrätyt ^jäsenmak- sut muutettiin jo vuoden kuluttua niin, että teollisuudenharjoittajat

ja

kaup-

piaat

maksoivat 40 mk, vanhemmat apulaiset 20

nk

^ja nuoremmat 10 mk.

V. 1896 alennettiin maksuja vieliikin.

Isännät

maksoivat 30, miespuoliset apulaiset 15

ja

naiset 5

mk.

Varsin-

kin alkuaikoina oli seurassa runsaasti naisjäseniäkin. V. 1902 alettiin ^jäsen- maksua periä kunnallisverotuksen mu-

kaan. Ne, joita oli verotettu korkein-

taan 4,000

markasta, maksoivat 10

mk,

ne joita verotettiin korkeintaan 10,00'0 markasta, maksoivat 20 mk ^ja ne, joita verotettiin

yli

10,0'00 mk:n tuloista, maksoivat 40

mk. V.

¹⁹⁰⁵

määrttiin 10 mk niiden jäsenmaksuk-

si, joiden tulot nousivat 3,0'00 mark-

kaan, 20

mk niiden jäsenmaksuksi,

joiden tulot nousivat 6,000 markkaan

ja

30 mk niiden jäsenmaksuksi, joilla oli vielä enemmän

tuloja.

^Tämäkin

menettelytapa muutettiin

jo

seuraava-

na

vuonna. Jäsenmaksuna perittiin

%

prosenttia verotetusta tulosta, mi- nimin ollessa 10 mk

ja

maksimin 50

mk.

Nykyisin on seuran vuosijäsen- maksuna kaikilta jiiseniltä 20'0 mk.

Toimittuaan

neljä vuotta

edellä

mainitussa huoneistossa Kauppaseura

päätti muuttaa kesäkuun 1 pnä 1895

kauppias

Emil

Gärdströmiltä n.s.

Wolffin

talosta Kauppatorin varrelta vuokr.aamaansa huoneistoon. Vanha

huoneisto

oli

osoittautunut liian ^pie- neksi. Huoneiston vuokra nousi sa.

malla 1,0,00 markalla vuodessa

ja

_tuli

Kauppaseuran 4O-vuotisjuhtista (ylirnm, kuva) Juhlissa mukana olleista ovat manan majoille menneet

Fredrik

Lindroos,

A.

Onnela, Jakob Kallis,

Erik

Hartman, Arnold Ertman, Gustaf Svanljung,

J.

^E. Moe, Walter Svanljung, M.

Haglund, Isiael Wiik, G.

L.

Hasselblatt, John Holmström, Gunnar Brander, Aino Lindeman,

J. E. Ollonqvist, Ernst Lindqvist, Helge Salo- vaara, J. Alatalo, Otto Finnilä, Kaarlo Nygren.

(J

o

I

olemaan 2,80,0

mk.

Sähkövalo uuteen huoneistoon laitettiin 1898 osaksi hra

Alexander Ernstin

kustannuksella.

Hra Ernst hoiti siihen aikaan seuran

ravintolaa.

Pari

vuotta sen ^jälkeen herätettiin kysymys sanotun talon os-

tamisesta, mutta raukesi ajatus sillä

kertaa. Silloin

toimitettiin huoneis- tossaperinpohjainen

uudistus.

^Kun

huoneiston vuokra

oli

¹⁹¹⁰ noussut 4,500 markkaan, aiheutti huoneistoky-

symys taas pohdintaa.

Entisestä Rehnströmin

talosta

Hovipuistikon 2:ssa tarjottiin jonkin verran pienem-

pi

huoneisto vuokrattavaksi 8,b00 markasta, mutta seura päätti kuitenkin jäädä entiseen huoneistoonsa. Siinä huoneisto,ssa on seura edelleenkin, Sii- tä ^on tullut sen vakinainen koti. Vielä tälIäkin hetkellä on osa seuran ^alku- peräisestäkin irtaimistosta jataide- teoksisia huoneistossa tallella. Mainit- takoon vain C,

J,

Danielsonin taulu Vaasan satamasta

ja

jäljennös Albert Edelfeltin taulusta "Saaristolaisia',.

Kauppaseuran ensimmäinen puheen-

johtaja oli, kuten mainittu, John S

j

ö-

dahl.

^T,odnen oli

Jacob

F

i

n n i-

Iä.

W.

Husberg

on ollut ^puheen- johtajana

4

vtotba, H.

F i n n i I

ä

6 vuotta, C. V.

Lahtinen

2 vuotta

j.n.e,

Pisimmän ajan on ollut ja suu-

rimman työn puheenjohtajana _suorit- tanut ja vastuun kantanut viime kesä-

nä

manalle mennyt kauppakoulunjoh- taja

Walter

S v a n I

j

u n g. Hän

oli

puheenjo,htajana vuodesta 1920 kuolemaansa sa.akka. N'-t toimii pu-

heenjohtajana seuran varapuheenjoh- taja, toimitusjohtaja Kaarlo R a u

ti

o.

Varapuheenj.ohtajan luottarnustehtä-

vää ovat

pisimmän ajan hoitaneet

Uno Finnilä

^ja

JuhoTing-

v a I d, sihteerinä on huornattavimman

ajan ollut johtaja Werner Svanljung,

^jo]<a on kuulunut seu-

rån

johtokuntaan

noin

20 vuotta.

Muista sihteerinä toimineista mainit-

takoon

Alex Lindroos,

_R u d.

Finnilä, L. Backlyran, K.

Wa-

selius, AIfr. Viklund ja

Eino R o s t 6

n. Nyt

on seuran sihteerinä kauppias Lasse O

tl

on

qvis

t.

Seuran taloudenhoitajana

ja

klubi- mestarina on johtaja Gunnar S t e n-

Vaasan l(auppaseuran 50-vuotisjuhlapäivälliset seuran huoneistossa (alimm. ftuva).

I

d ah

I ollut

vuodesta 1921 lähtien.

Hän on siinä tehtävässä mies numero

yksi.

Etukädessä hän on pitänyt seu- rassa yllä reipasta henkeä

ja

viihtyi- sää

mieltä.

Hyvänä toverina hän on

pidetyn, pitkäaikaisen puheenjohtajan rinnalla ollut seuran keskeisiä henki-

löitä.

Aikakirjat kertovat, että K. V.

Petersen

on aikaisempina vuosina

oliut pisimmän ajan taloudenhoiitajana.

Viidentenä johtokunnan jäsenenä ovat pisimmän ajan olieet K. S o I k e-

la,Uuno F'innilä ja E.Lind-

Kauppias l,as6s QtlenQvi$t, seuran nykyinen sihteeri.

q v i s

t. Nyt

on viidentenä ^jäsenenä johtaja _x'rank

Eriksson.

^Jo'hto- kunnan varajäseninä ovåt insinööri

Laun GelIin ja

konttoripäällikkö Konni

Lax6n.

Säännöil1een uskollisena on ^Vaasan Kauppåseura pyrkinyt tarjoamaan jä- senilleen miellyttävän tyyssijan kodin ulkopuolella. Huoneistoa on aina tar-

peen mukaan

korjattu.

1921 huoneis-

to korjattiin

ja

kalustettiin, 1929, jol-

loin

vietettiin seuian 4O-vuotisjuhla, huoneistoon laitettiin keskuslämmitys

Johta,ja VYerrer Svanljung, seuran pitkäaikainen sihteeri ja jotrto-

kunnan j'äsen.

ja

suureen saliin parkettilattia. Huo- neisto on näin voinut tyydyttää suu-

retkin vaatimukset. Siellä onkin pi-

detty vuosien kuluessa runsaasti juh- latilaisuuksia, kokouksia

ja

kutsuja,

joita seuran ravintola.on ensiiuokkai-

sesti palvellut.

Kolmattakymmentä vuotta on ravintoloitsijana ollut hra Hugo

Boi

^j.

Jo v. 1890 ehdotti insinööri V. Hart- man, että seura&n perustettaisiin kes-

kusteluklubi,

joka

kokoontuisi ^joka kuukauden viimeisenä lauantaina. Kes- kusteluissa piti valmistettaman seurån jäseniä julkiseen elämään. Monta tär- keätä kysymystä käsiteltiin sen kes- kusteluissa. Niinpä v. 1891 keskustel-

tiin

kauppa-apulaisten työajan lyhen-

tämi,sestä.

Keskusteluklubi kuoli, mutta se herätettiin eloon jälleen. Ja

historiatieto kertoo, että sen piirissä

pidettiin sitten

^joukko huomattavia esitelmiä. Selostettiin Vaasan kaupan kehitystä, uutta vaalilakia, sosialismia,

kirjanpitotapoja, tonttipolitiikkaa ^j.n.

e.

Vuosikyrnmenien aikana on esitel-

mätoiminta seuran piirissä jatkunut.

Tärkeistä päivåinkysymykoistä ovat se-

kä

seuran ^j,äsenet että muualta kut- sutut asiantuntijat pitäneet esitelmiä ja niiden johdosta on mielipiteitä vaih-

dettu.

Kun seuran kanssa ovat sa-

man katon

alla majailleet myöskin Vaasan Kauppakamari

ja

Kauppayh-

distys, on itsestäån seurannut, että myöskin niiden liikemieskunnan piiriin tähtäävä valistus-

ja

kokoustoiminta on tapahtunut l(auppasenran huoneis-

tossa. Kauppaseurassa on herätetty monia kaupan alaa koskevia kysymyk- siä, joista _sitten

on

koitunut paljon

hyvää tämän kaupungin liike-elämän kehitykselle. Kauppaseuran ^piirissä

ovat

heriinneet kysymykset kauppa-

Johtaja (lunnar Stendahl, seurran talou'denhoitaja ja klubirnestari

vuodesta 1921 saakka.

tl,

:.: i ::;i l :t:t:t.i:: ,:::i :::!: :.l

l:,li:: ::::: :';:i

ffi

Nurkkaus Ilauppaseuran nykyisestä huoneistosta.

:ir::S

10

t

t,

i

Ravtrntoloitsija lfugo Boij, oli seuran ravintolan hoitajana kolrnat-

taÄymrnentä l'uotta.

apulaiskoulun

ja

kauppakoulun saami- sesta kaupunkiin. Siellä ovat myöskin Kauppakamarin

juuret.

Siellä on poh-

dittu tärkeitä liikennekysymyksiä j.n.e.

Joulukuussa 1906 tehtiin ehdotus Vaa-

san

kauppakoulun stipendirahaston perustamisesta. Sen pohjaksi pantiin sitten arpajaisilla koottu 4,000 mk. Ra- hasto oli viime kesään mennessä kart- tunut 23,610 markan suuruiseksi. Seu-

ran puheenjohtajan, kauppakoulunjoh_

taja Walter

Svanljungin kuoleman johdosta kartutettiin rahastoa, niin et- tä se nyt on 47,000

mk.

Rahaston ni- menä on

nyt "Vaasan kauppa- seuran ja rehtori W a I t

e

r Svanl jungin

_s

t i

p e n d

i r

a-

hasto".

Vaasan Kauppaseura on ottanut osaa myöskin kunnalli,seen

elämään.

Sen piirissä on tarkalleen seurattu kunnal- lisia vaaleja ja sen listat ovat vaaleis- sa esiintyneet. Myöskin on Kauppa- seuran mielipide esiintynyt eduskunta-

Nurkkaus Kauppaseuran nykyisestä huoneistosta.

vaaleissa ja erinäisten kunnallisten vir- kamiesten vaaleissakin.

Jäsentensä viihtyisyyttä eoistääk- seen seura on pitänyt huoneistossaan runsaasti sanomå-, aikakaus-

ja

am- mattile,htiä jäsenten luettavina. Seu-

ralla on

myöskin arvokas kirjasto, jonka nideluku on siinä 1800. Biljaar- di on myöskin ollut ajankuluna. Var- sinkin seuran jäsen, nyt manalle men-

nyt

rautatienkirjuri Axel

Anders-

s o

n

työskenteli innokkaasti biljaar- dinpeluuharrastuksen elvyttämiseksi järjestämäI1ä biljaardikilpaitu ja.

Vaasan Kauppaseuran jäsenten _mie- lissä on monta hyvää muistoa seuran huoneistossa pidetyistä hauskoista ti- laisuuksista,

joista

_{ei ole} puuttunut mielenvirkistystä. Lauluveikkoja on

ollut

runsaasti mukana.

Ja

monia muitakin taideniekkoja. 1894 toimeen- pantiin _seurassa Ukko-Joulu, josta tuli

monien

muistorikkaiden ukkoiltojen

edelläkävijä. Uskollisena perinteiile

on

koetettu näinäkin vaiherikkaina vuosina joskus palata noille iloisillekin poluille ja pitää sitenkin ^jäsenten mie-

Iiä virkeinä.

Vaasan Kauppaseuran 50-vuotistai-

val on monista saavutuksista ja _muis- toista

rikas.

Vuosien vieriessä ovat monet klubiveljet siirtyneet sinne, jos-

ta ei

paluuta o1e. Mutta useimmat heistä ovat voineet jättää _Kauppaseu- ran piiriin hyvät muistot. Kun katse- lemme esim. seuran 40-vuotisjuhlista

otettua

kuvaa, huomaamme kuinka

rivit harvenevat. Kaikki he ovat aika- naan olleet osaltaan auttamasta niihin hyviin aikaansaannoksiin, joihin seura on päässyt.

Parhaat

onnittelumme juhlivalie Vaasan Kauppaseuralle!

t1

e==::-

:

Vaasan Kauppaseura :

- -,.

,..

^...,

Julllll ^[anaan.

Teen seuralle kurmiaa. Iloitsen iloit- sevaisten kanssa, vaikkakin näin ^syr-

jåissä pysytellen. Mutta tun'nem Kaurp-

paseuran juhlameininkiä sen verran,

että osaan kylrlä asettaa ^{iLseni asi,an-} mukaiseen viritykseen. Kohotkoon juh- larrnieli .korkealle! Kyllä Vaasan lKaulp- paseura on juhlimisen a,rvoinen.

Tässä vuosien varrella on ^Kauppa- seura tullut minullekin paikaksi, ^johon

tie on

määrätyllä mie'luisalla ta.valla

vienyt.

Sen seuran seinien ^sisiistä

olen

tavannut enneorkaikl<rea

asiaa

Se onkin sen seu,ran toinen puoli. Mitä Kauppaseurassa on pohdittu, se on ol-

lut todellå asiaa. Monet kokoukset on siellä pidetty, monet tärkeät kysymyk-

set

selvi'telty

ja

monta suunnitelmaa tulevaisuudenkim varalta laadittu. Ja

kun syrjåisiJläkin järjestöillä on ollut oikein tår,keätä pohdittavaa, ne ovat

sitä

usein menneet pohtimaan juuri

Kaupparseuraan.

Sitten onkin Kauppaseuran elämän- meno'$9a aukko. En ole lnertaakaan joutunut seurassa keskustelemaan puo-

luepolitiikasta

tai

kielikysymyksestä.

Mikseipä niistäkin joku suljettu seura ole saattanut siellä keskustella, mutta millään tavoin yleiserksi ei halu se,llai- seen ole seuran piiris.sä p,äässyt. Siellä

ovat yhdistäneet muut aatteet. Etu- kädessä liikernieshenki, joka on tieten-

kin

alunalkaen kantanut seuran var- tijasauvaa. Mutta sijan on siellä ^saa- nut myöskin esim. allekirjoittaneen ta- painen ni,kkari,

jolle

on kohteliaa,sti

näytetty paikka toveripöydän ääressä.

Mieluisan aukon perästä seuraakin Kauppaseu'rassa

t

^o v e

r i

^e I ä m d.

Seuraa koskevaa ajantietoa näinä päi-

vi'nä

ta,rkkailles,sani olen havainnut, että toverihenki seurassa on ko,ko sen olema:ssaolon ajan ollut vi,rkeä. Se saa-

tiin heti alusta hyvin viritetyksi ja se on elänyt seuran kaikissa vaiheissa.

Toisaalla täsrsä numerossa juttelee

"Pika-ajuri N:o 17" noista vanhemmis-

ta

ajoista, joista Kauppaseuran nuo-

remmat jäsenet ovat saaneet kuulla vairn vanhemtpien klubiveljien tarinois-

12

sa. Ne ovat olleet loistoaikoja. Ihmiset

halusivat

silloin

^{enemmän lähestyä}

toisiansa

ja

tunsivat todeilista seu'rus- telun tarvetta. ^Aikaa o'li silioin enem-

män kuin

nyt, ulrrautumishalua seu-

rustelunkin nimessä ene.mmän kuin

nyt.

Kun juhla pantiin ^{pystyyn, niin} se oli sellainen, että siinä ^tosiaankin

viihtyi.

Kaikilla oli hauska,a, välitön-

tä

hauskaa. Nurkkaan ei tarvinnut kenenkåän jäädä.

Rekiretket ja muut ja aina nauravat suut!

Seu,ran ukkoiltojen ^{maine orn kan-} tautu,nut näihin aikoihin saakka. Edes- säni on tätä kirjoittaessani vaaleansi- ninen paperi, jotron on painiettu ioulu- kuun: 29 p:nä 1906 pidetyn ukkoillan ohjelma. ^{Ohjelman on pannut sinä :1-} tana alkuun hra So'ekerstrand. Sitten on Schockman esitellyt uuden poliisi- mestarin. Sen jälkeen on saatu tutus- tua alkuperäiseen Edisonin jättiläi.sfo- nografiin, Ja sitten on Böle-kva'rtelli esittänyt sellaiset laulut kuin "Eiåmän

kurjuus", "Taloudenhoitajan rukous",

"Rikkauden hu,lluus"

ja

"Piinallinen tenori". Soolona on esitetty "Amaryl- lis". Ja lopuksi on heläytetty ^"Helan

Johtaja Gunnar ^Stentlahl niinä aikoina, jolloin hän tuli ^Kauppa-

seuran taloudenhoitajaksi.

går" ja nautittu sanomalehdestä "med avec".

Näen silmissä,ni tuonkin iltran, Ei murjotettu. EIi jo silloin se aiatus, et- tä "sieltä saavat surut olla ^po,is, joss' on Kalle Aaltonen''. Mutta hienosti kutn herrat

iloittiin.

^Tuo her,ruushan se on yleensä toveriseuran a ja o ja siitä on Kaqppaseurassa pidetty

huoli.

^Herra

on nimittäin tiissä tapauksessa se, joka tietää miten pitää o,l1a

ja

elää, jotta naapuriakin seura miellyttäisi,

Niinä aikoina, jolloin minul,la on ol-

lut kunnia olla Kau,ppaseuran jäsenenä, on vuosi'kymrnenie,n aikoina syntyneitä perinteitä uskollisesti noudatettu. Ja

siksi ^seuran toveri-illat niissäkin vaa- timattomissa muodoisrsa, joissa niitä on pidetty, ovat olleet ka'ikille låisnäolleil- le hyvin mieluisat.

Äsia, toveruus

ja

vilpitön

ilo

^ovat ,kutoneet Vaasan Kaurppaszuran elä-

mänlangan.

Siinä

^o,n ollut ohjelmaa tarpeeksi. Siinä on oliut seu,ran juurien ruokkijaa ta,rpeeksi. Ja nii rpä seura

nyt 5O-vuotirsjuhlaansa viettäessään voi panna merkille, että alussa asetetut vii- tat ovat vieneet oikeaan.

'Vuodesta ₁₉₂₁ liitrtien on seuran ta- laudenhoitajana

ja

klubirnestanina o1-

,lut johtaja Gunnar

Stendahl.

^Hän

on sellaiseen luotta,mustoi'meen suoras- taan s5"ntynyc. Hän on herrasmies ja

toveri.

^Tuulkoon mistä päin tahansa.

hän ei unohda hyvää ja iloista mielki.

Hän on reippaasti hoitanut seuran ta- louspuolen, sen ikävämmän ^puolen, mutta toveriseuraan tullessaan ja iloa mui.lle järjestämään hän on osannut

pitää Iukkarintaulunsa aina hyvästä

tuulesta ioistavana. Eivätkä monet juorksut ja hyppyyt ole häner: maallistå majaansa pahasti runnelleet. Ku,n hän

tuli

Kauppaseuran taioudenhoitajaksi, hän oli sellainen sotjakka poika kuin tåihän liittämäni kuva näyttää. Vuosien

varrella on maailma kiertåinyt hänen

urheilijavartaloonsa pa,rhaimmat

yti

mensä. Ja niin on, no niin

-

^seliaisia

meistä tulee, kun m.eille hyvin käy ^. .."

Vanha B o

j

on si'lmissiini aina ^,edus- tanut tyypillisesti hyväntuulisla ravin- tolanisäntää. Kolmattakymmentä vuot-

ta

hän o1i Kauppaseuran tarj,oiluLruo- neen tiskin takana. Aina ystävällise- nä, aina maltillisena

ja

sovittelevana.

Kun hän sieltä lähti, tuntui ^{håinen paik-} kansa jäävän paha."ti tyhjäksi. ^Vanha aika sieltä tiskin tarkaa lähti pois ja

uusi astui

tiialle. Ei

^{huono sekään,}

mutta rluden ajan silmänisku on aina uuden ajan silmänirsku.

Kuten sanottu, teen kuaniaa Kaup paseurallemme.

EIäköön!

,,VAAIHA

I LO IA/EA/

VA,4S A"

ELI

MUUTAMIA PIIRTEITÄ KAUPPASEURAN HUVIPUOLESTA SEN ALKUTAIPALEELLA

Vai täyttåä

ystävämme Vaasan Iiauppaseura puolivu,osi,satas€nsa

?

Pi- tiinee lausua, että te,rvetuloa vain "ti.el' isäin astumaan", sillä altrepainettu on vaeltanu,t saman virstanvälin ja vähän

ylitkin. _Niin paljon yli, että voi muis- taa, kun tåimä nyt miehuuden iän saa- vuttanut o,li vastikään päästetty karpa-

loista

ja

oli siinä iåssä, jollorin aloite-

taan

ottamaan

ensi

askeleita tä,s.sä

maallise.ssa vaelluksessa.

Mutta

äiä väIitä, en tahdo ruveta pirtämään setä- mäirstä saarn'aa, siliä sinä o.lit irhme- l4psi, joka heti liitrdit astelemaan mrie- hen saappaissa ja meistä

tuli

alun pe-

rin hyvät

ystävät. Sinun seunassasi

oli mukava olla

ja

ailqpain,etulle maa- iaisp'ojaile

olit

paljon uusia näkemyk-

siä ja

uusia virikkeri,tä antava ja eri- koisen suurella huoiella vaalit hyvän toveriilisen hengen säilymistä seuiras- sasi.

"Vanha iloinen Vaasa"l voidaan nyt purolen vuosisadan jälkeen tilydellä syyllä huudahtaa näitä alkoja muiste[- les.sa. Se iloisuus oli ainakin Kauppa- seuraLmme piiris.sä. Seura'mme _huo-

neisto o,likin melkein åinora paikka, jossa suurerrlpi jourklno kauipunkimme kauppiassäätyyn kuuluvia kokoontui i.stumaan

iltoja ja

siellä kiteytyivät moilet suuret ajatukset, jotka myö-

hernmin toteutettuina koituivat koko kaupur'kimm.e talor.rselärnän hyväksi.

Näissä klubi-iltoissa, joita pi,ilettiin rndlkein jorkaisena iri,tana, eikä niinkuin nykyään vain kesklviikkoisin, suunni- tel,tiin suurempiakin jurhlia. Varrsin,kin

Leon Ekstrandin olle"s"sa seuran joh- dossa ja Rudolf tr'innilän sirhteerrikau- tena oli huvirpuoli runFaasti edustettu- na. Ihmisillä oli silloin enemmän aikaa kuin nykyisin, jolloin pitää kuurlua mo- nenmorisiin yhdlstyksiin

ja

jouoin elo- kuvat ja tealterit korvaavat sen, mikä siriloin saa,tiin seuran piiriosä. _Mieleen

ovat ^jäåineet eri,lnoisesti vuosittarin p!

detyt

kevyet ja hupaisat "ukkoillat"

Ne olivat iloisia juhlia, jo,l1oin saatiin lievennystä klubin ankariin säiintöiftrin huoneiston su,lkermi,seen nähden. Oh- jerlma näissä juhlissa

oli

kolnonaan omin voimin tehty

-

näy'telmiä myö- ten.

T,,auluharra,stusta ei ole unohdettava.

Tässä en tarkoita yksinomaan sel,lais-

ta"

lauiua, jorka

sisältyi

seuramme

mottoon

"laulu,

viini, naiset", vaan

oikeata kvartettilaulua. Niinpä voi-

daan näinä aikoina syntyny,ttä mies-

kuo,ro KK:ta pi;tää perustana sittem-

min

piterrrpiaikaisemmaksi _muodorstu- neetrle Vaasån Laulu-Veikot

-

^Sångar-

brödereitrle.

KK:n

(lyherurys _Kauppa- kuorosta

ja

Köpmansköristä) johtaja- na toimi Väinö Rautavaa,ra, joka sit-

temmin myös jo&rti Laulu-Veikkojen kuoroa. I{rK ei kuitenkaan muodostu- nu,t pitkäaikaiseksi, mutta erhti moni,s-

sa

titaisuuksissa kaiuttaa reippaita sävelmiään.

Paitsi oman seuran huonei,ston sisä- rpuorlelila järjestettiin joskurs laaj.em-

matrlekin

yleisöpilrillo

tilaisuuksia.

Näistä muistuu erikoisesti mieleen v.

1907 lokakuulila arpajaisjuhJat, joilta kerättiin varoja seu,ra,n stipendirahas-

toon.

Arpaj.aiset onnistuivat

yli

odo-

tusten. Erikoisen huomion ja ihailun kothteeksi joutui variet6-e.sitys, jonka

olivat

järjestäneet Leon Ekstrrand ja Hans Auf,riohtig

-

^{nykyiaen Oo,ppe-}

ran

kapoliimestari, joka siltroin asui Vaasassa. Varietd sai niin suuren me- nestykse,n,

että

harkit'tiin sen esittä-

mistä naapurikaupungeissa _Pietarsaa-

r.e.esa ja Kokkolassa. Ehdotus kuiten-

kin

raukesi

sen

jotr-dosta, että va- rietdn hsn611ökunnan matkakustannuk- siin olisi sen suuren Iukumäärän takia mer-nyt enem;män kuin mi.tä laskettiin saatavan pää'sylipui1la.

Naamiaiset muodostuivat useirn hy-

vin

onnistuneiksi. "Pukeutuneita', oli

aina

run"saasti, mutta ennätys lienee

o1lut erää-ssä on'nistuneessa tilaisuu- dessa, jos.sa oli kaikkiaan 108 naamio!

tua.

Miehiä oli naamioitu nai$iksi ja päinvastoin ja palj,oin hqpaisi,a tilantei-

ta

syntyr

-

^{mutta pääasia oli, eträ}

keneltäkään

ei

puuttunut riemua ja

iloa.

lVlyös perhejuhtia, kuten häitä, pidettiin seurran huo,n,eistos,sa.

Vuoden huomattavimmaksi

ja

ilor- simmaksi til,aisuudekrsi muodostuivat

nskruuviseuran) aamiaispäiväliset Kauppaseuran juhlasatissa

v:n

lg00 alkupuolella,

13

'kuitenkin, _joullr'nr päättäjäisiksi tehdyt

rekiretket,

jolloin

joukolla lähdettiin

ajelulle. Tätä

^hetkeä valmisteltiin huoletrla ja sitä odotettiin jiinnityksellä.

Kauppiasku,nnan parlhaat hevoset sil-

loin

valjasbettiin koreimpien ^rekien

eteen, jonka jälkeen kirjava

ja

kori,s-

teltu

rekikaravaa,ni

lätlti

liiikkeeJle.

Miten

jännittävää oii olla ^pehmeiden vällyjen alla, etenkir ^jos sattui ^pääse- mään kaiipaairnansa nei'don viereen.

Matka suunnattiin usein pois kaupun-

gistakin. Vanha Vaasa oli miellyt'tävä etappipaikka, jossa viivyttiin ^jonkin aikaa ja ^jälleen palattiin kaurpunkiin.

Tääiilä o'dotti sitten retken ^rattoisin

hetki.

Kokoonnuttiin jälleen omaan huoneisto,on, jossa järjestettiin vuodcn

ainoat

tanssiaiset,

jotka

ke-stivät aamutunneille saakka. Nämä olivat niitä harvoja juhlia, ^joissa olivat mu- kana kauppiassäätyyn kuuluvat rouvat ja tyttäret sekä kaupungin n'aiskon'tto-

ristit, ja noudattivatkin naiset mielihy- vin kutsua rekiretkille ja tanssiaisiin.

Tässä olen piirtänyt ^pienen yhteen- vedon niistä monista huvitilai,suuksis- ta, joita sillloin järj.estettiin. Kun näin jälestäpäin ajattolee,

mikä ero

^oii

sill'oisil,la juhliila ja juhlimisilla nykyi-

iiiiiiriiiiliiiirj

Rekirotkeltä ^Bölee.n.

sin, ei varmaankaan mene virstaatkaan vääräåin, jos sanoo, että silloiset ^hu,vi- tirlairsu:udet muodostuivat suuriksi ^per- hejuhliksi, jois,sa ^jokainen tunsi ole- vansa kuin yksi perrheen jäsenistä. Tä- män sai aikaan si'lloin valli,nnut hyvä toverihenki ja se, että ku'kaan ei ve- täytyny,t syrjään kun oli kysymys ofrt-

jelmansuorilturksesta. Siiloin

oli

^ihrrni-

sillä enemmän aikaa seurusteluun kuin nykyään

ja

kuitenkin silloinkin ehdit-

tiin

toiknittaa varsinaiset tefrtäv.åirt

koko kaqpurngin ja rnaamme yhteisek' sj hyväksi.

"Plka-ajuri n:o ^17."

14

I

I

KONSULI

C. G.'S7'OLFF

ja hänen uljas

purjelaivastor?sa.

Vaasalainen, joka aloitti tyhjin käsin, ruutta tuli Pohjoismaiden suurimmaksi

purj elaivanvarustaj aksi.

Wolff in laivaslo on kuului 45

uljasta putjelaivaa, joisla _yhdellä kertaa oli vesillä 25.

Vaikka Vaasan

tai

minkään muun- kaan Pohjanmaan rannikkokaupungin Iaivarekistereihin ei enää ole merkitty-

nä ainoatakaan huomattavampaa pur- jeiaivaa, oli

niilti

kerran mitä suurin merkitys maakuntamme kaupallisessa elämässä. Suurten purjelaivavarusta- moiden aikana elivät rannikkokaupun- kimme, erittäinkin

juuri

_{Vaasa, suu-}

ruutlenaikaa, jonka muisto aina tulee ylväänä säilymään Pohjanmaan histo- riassa.

Vuonna 1714 oli Vaasan laivaluette- loissa vain 10 taivaa

ja

vuosisadan _lo- pulla vieläkin vähemmän eli

6.

^Mutta

seuraavaila vuosisadalla vuodesta 1gB0

liihtien alkoi Vaasan purjelaivasto _no- peasti kasvaa

-

konsuli C. G. Wolffin, sittemmin maamme suurimman purje_

laivanvarustajan _{toiminnan ansiosta.}

V. 1839 oli Vaasalla 20 purjelaivaa, _v.

7843 27,

v.

1848 24,

v.

^78bB 82

ja

v.

1868 35 purjetaivaa.

Carl Gustaf Wolff

Syntyi lo-

kakuun

27

päivänä 1800 Suomenlin- nassa, jossa hänen isänsä

oli

sotilas- soittokunnan johfajana. _Vuonna 1g01

muutti perhe Poriin, jossa isä toimi Porin rykmentin soittokunnan johta-

jana.

_Hän

oli tullut

Suomeen Ruot- sista, mutta suku on peräisin _Saksasta, sillä C. G. Wolffin isoisä oli hannoveri- lainen kar.rppias. Carl Gustafin isä

kuoli 1809

ja

äiti 7822" Oilessaan vie-

lä tuskin 12-vuotias joutui _{C. G.} Wolff itse ansaitsemaan toimeentulonsa. Ol- tuaan aluksi puotipoikana porissa _hän v. 1818 muutti Vaasaan, jossa sai pai_

kan raatimies Withanderin

luona

V.

1825 hän vannoi maistraatissa porva- rinvalan ja alkoi harjoittaa sekä koti- että ulkomaankauppaa.

purjelaivanvarustaja, Carl Gustaf Wolff.

Aluksi Wolff harjoitti vain vähittäis_

kauppaa, mutta vuosina 182b--80 hän

alkoi viedä ulkomaille potaskaa, voita, läskiä, ruista ja pikeä. Sitäpaitsi hän

piti

pientä kirjakauppaa

ja

nykyisen Vasabladetin kirjapainoa.

Hän

oli myös kaupunkimme ensimmäisen sa- nomalehden, Wasa Tidningin _vastaava julkaisija

ja

kustansi Suomen laiva- kalenteria

yli

30 r,'uotta.

Konsuliksi Wotff

tuli

1848

ja

kaup- paneuvokseksi _1851.

Laivanvarustajana Wolff kuitenkin saavutti suurimman _maineensa ja kuu- luisuutensa. Hänestä tuli ei vain Suo- men vaan koko Pohjolan suurin laivan- varustaja, jonka _{ansiosta Suomen lai-} vanrakennus ja merenkulku elivät lois- toaikaansa.

Wolffin ensimmäinen laiva oli priki WÄNSKAPEN, joka rakennettiin 1BB0

Pohjoismaiden suurin konsuli, kauppaneuvos

l5

jonka

kyljet oli

varustettu maalatuilla V. 1868 kärsi tämä fregatti

PROVIDENCE, Wolffin purjelåivaston a'inoa frega'tti'

kanuunaporteilla, jotta merirosvot olisivat luutleet alusta sotalaivaksi' haaksirikon

ja

julistettiin seuraavana vuonna menetetyksi'

Petsmossa hongasta. Lokakuun 1 päi- vänä 1830 lähti Wiinskapen ensi ^ker- ran Välimeren matkalleen ^lastinaan tankkuja, tervaa ja pikeä. Tämä Wolf- fin ensimmäinen alus tuhoutui ^v.7847' mutta sitä ennen se ennätti viedä 6774

tynnyriä tervaa ja tuoda 10,317 tynny- riä suolaa.

PROVIDENCE oli Wolffin ainoa fre- gatti, rakennettu 1836 Helsingörissä.

Wolffin purjelaivaston kasvua osoit-

tavat sen laivaluvut eri vuosina ^seu- raavasti: 1848 8, 1849 9, 1851 11, ¹⁸⁵² 13, 1853 15, 1863 18, 1865 20 ia ^{1868 25}

laivaa.

Näin monta laivaa Wolffilla siis kulloinkin oli hallussaan. Vuoteen 1855 mennessä oli Wolff rakennuttanut 24 laivaa. Krimin sodan aikana Wolf- fin purjelaivasto kärsi suuria tappioita,

sillä se menetti kaikkiaan 12 ^alusta' joista vihoilinen (englantilaiset) hävit-

16

ti tai kaappasi ? ja olosuhteiden pakos-

ta oli

^myYtävä

5.

Osa hävitetYistä Iaivoista ei ollut vielä aivan valmiita-

kaan.

^Menetetyt

tai

^{mYYdYt laivat} olivat

parkit

F'AMA, CLIO, ^{F IDES,} priki ALKU, kuunari FRIGGA, Parkit NEPTTIN, GEFION ja JUPITER, Pri-

ki

SYSKONEN

ja

kuunari ^AMAZON sekä 2 nimetöntä, puolivalmista ^alus- ta.

Sodan jälkeen laivanvarustus sai

tuulta purjeisiinsa,

ja

Wolffinkin ^lai- vasto kasvoi vuosi vuodelta. ^Koko Wolffin ^laivasto käsitti ⁴⁵ purjelaivaa, jotka kaikki olivat Wolffin ^rakennut- tamia

ja velattomia.

^{Veistämö oli}

Vaasan

Saippuatehtaan ^nykyisellä

alueella

luotsiaseman eteläpuolelia.

Takilakamari oli Mansikkasaaren sal- messa. Rakennuspuut saatiin suurim- maksi osaksi Vestervikin kylän ^met- sistä. Samanaikaisesti oli Wolffin ^lai-

vastossa 25 laivaa silloin kun se oli srrurimmillaan.

Ennen Krimin sotaa menetti Wolff seuraavat alukset:

Prikit

^WÄNSKA- PEN, JUNO, CAROLINA ja Parkit IDOGHETEN ja

HABILE.

^Vuonna

1s68 käsitti Wolffin ^{laivasto seuraavat}

alukset: parkit ^CARL

^GUSTAF'

HERO, AMPHION, JUPITER, ^DEL-

I'IN,

ODEN, BARDEN, ^GEFION' THOR, NEPTUN, MENTOR, ^SA-

TTJRN, PATRIA, HOPPET, APOLLO'

F'AMA, MERCUR, THEMIS, ^ECIIO, PALLAS, fregatti PROVIDENCE, _Pri-

ki

NEVA ^sekä kuunarit ALFEN, ^EX- PRESS ja WIVI.

Uusien laivojensa antoi Wolff aina ensimmäisellä matkalla viedä lankkuja Marseilleen, jossa sitten laivan ^pohia pääIlystettiin sinkkilevyllä' ^Kuparile-

vyllå

päällystettyjä olivat Pallas, X'a-

ma, Themis, Clio

ja Alku.

^Wolffin

Parkkilaiva FIDES matkalla,an Dgyptistä Marseilleen kovan mSlrskyn kåisissä v: 1852.

Krimin ^sodan aikana englantilainen höyrylaiva F IREF LY kaappasi tr'IDESin elokuun 1 päivänä 1855 Vaasan vesillä lähel]ä Palosaaren satamaa.

JUPITDB,, v. ¹⁸⁵³ rakennettu parkki, jonka Wolff rnyi v. 1854 Karlskronassa.

t7

trAMA, v. lg8g rakennettu parkkilaiva, jonk6 englantilaiset ka,appasivat 1854 Englannin kanaa,lisea

St. Catharinan luona.

laivat kuljettivat rahtia ^{etupäässä Vä-} limeren

ja

Mustanmeren satamiin. Ne veivät viljaa, pellavansiemeniä ja talia'

Laivurin

selontekona pitkänmatkan purjehdukselta sai olla vain ^rahapussi täynnä kilisevää

kultaa.

Kun ^laivat korjausta

tai

muuta tarkoitusta ^var- ten saapuivat ^Vaasaan, toivat ^{ne mu-} kanaan suolaa. Wotffin suolakauppa

pystyikin tyydyttämään milteikoko paikkakunnan

tarpeen.

Englannista toivat laivat hiiliä

ja

veivät ^Vaasasta lankkuja ja tervaa. Myöhempinä vuo- sina ne aina purjehtivat vakuuttamat- tomina. Wolff kuuluu ^{sanoneen, ettå} vuosittain säästyneillä vakuutusmak- suilla saattoi rakennuttaa uuden lai- van.

Ennen Krimin sotaa vesille laskettui- hin Wolffin ^laivoihin kuului m.m. 1838

rakennettu parkkilaiva WASÄ' ^joka kärsi haaksirikon Arkipelagissa ^1865.

Parkin

kapteenina

oli

presidentti Svinhufvudin. isä, merikapteeni

P

G' 'Svinhufvud, joka hukkui laivansa mu-

kana.

Konsuli

Wolff

^kuoli 'heinäkuun ₁₉ pnä 1868 Tukholmassa, mutta ^haudat-

tiin

Kappelinmäelle Vaasassa elokuun

2 pnå. Nuorukaisesta, joka tyhjin ^kä- sin aloitti ^{uransa, oli} tullut kauppaneu-

vos, konsuli ja ritari

Carl ^Gustaf Wolff, Vaasan silloinen rikkain ^mies.

Pesäluettelon mukaan häneltä

jäi

va-

roja

yli

2 milj: silloista kultamarkkaa' josta laivaston arvo

oli

1,4 milj. mk.

Hän omisti

^mYös kiinteistön, ^jossa Kauppaseuran ^huoneisto nykyisin si- jaitsee,

ja

sen arvo

oli

silloin ^160,000 mk.

On vaikea arvioida konsuli Wolffin toiminnan merkitystä kaupungillemme edes summittaisestikaan. ^{Sadat hen-}

kilöt

saivat työtä hänen laivastonsa palveluksessa

ja

tuhannet välillisesti

sen kautta

kotipaikkakunnillaan.

Wolff osti miltei rajattomasti metsän-

tuotteita eikä koskaån maksanut huo-

noja hintoja. I{öyhille

ja

tarvitseville hän aina ojensi auttavan käden. Hän maksoi

l/20

kaupungin kunnallisme- noista, 1/10 köyhäinhoitomenoista ja 1/4 porvarien verokuormasta.

Konsuii Wolffin, Pohjoismaiden suu-

rimman laivanvarustajan

ja

Vaasan silloisen huomattavimman liikemiehen, suurenmoinen elämäntyö on aina vel-

voittava Vaasan liikemieskuntaa jat- kamaan kaupunkimme kunniakkaita kaupallisia perinteitä.

1B