Ympäristötalo(Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka ' 020 490 109
Miljöhuset(Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu
PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu
Koulukatu/Skolhusgatan 19
Paikka/Plats
Vaasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
7.5.2008 LSU-2007-Y-494 (111)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Teknotyö- Kuumasinkitys Oy:n kuumaupotuslaitoksen toimintaa. Kyseessä on uusi toiminta.
HAKIJA
Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Asponkatu 3
04440 Järvenpää LAITOS
Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Tekniikantie 2
61400 YLISTARO TOIMINNAN SIJAINTI
Teknotyö-Kuumasinkitys Oy sijaitsee Ylistaron kunnan Teräsmäen teollisuusalueen kiinteistöl- lä 5059:1 osoitteessa Tekniikantie 2, 61400 Ylistaro.
LUVAN HAKEMUSEN PERUSTE
Laitoksella pintakäsitellään metallia kuumasinkitysmenetelmällä (kuumaupotuslaitos) (YSA 1
§:n 1 mom. kohta 2d).
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään laitoksen ym- päristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 2 a) -kohdan mukaan, koska kysees- sä on kuumaupotuslaitos.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 3.7.2007 Poh- janmaan Teknotyö-kuumasinkitys Oy:n nimellä. Lupahakemuksen täydennyksessä 14.11.2007 laitoksen nimenä on käytetty Teknotyö-Kuumasinkitys Oy:tä. Lupahakemusta on täydennetty myös 21.1. ja 23.4.2008.
Kyseessä on uusi toiminta eikä laitoksella ole aikaisempia lupia.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Laitos sijaitsee Ylistaron Teräsmäen teollisuusalueella. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kiinteistö on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5). Lähin asuinra- kennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä ja lähin pohjavesialue on yli 2 kilometrin päässä.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta on 31.5.2008. Laitoksen tuotantoteho on enimmil- lään 5 000 tonnia sinkitettyä terästä vuodessa. Tuotanto toimii tarvittaessa useammassa työvuo- rossa: 1-2 vuoroa/vrk, 8-16 h/vrk ja 5 päivää/viikko. Henkilökuntaan kuuluu korkeintaan 20 henkilöä. Kuumasinkitys on osittain kausiluontoista, koska talvikuukausina (marras-maaliskuu) kysyntä on vähäisempää ja huhti-lokakuussa se on suurempaa.
Toiminta on arvioitu toteutuvan seuraavasti:
Kapasiteetti (t/a)
Keskimääräinen käyntiaika (h/a)
1. toimintavuosi 2 000 n. 3 000
2. toimintavuosi 3 000 n. 4 000
seuraavat vuodet 3 000 - 5 000 n. 4 000
Sinkittävät tuotteet esiripustetaan telineisiin, joissa ne menevät koko käsittelyprosessin läpi ja joista valmiit sinkityt tuotteet puretaan asiakkaille toimitettaviksi. Telineitä siirretään prosessis- sa nostureiden avulla vaiheesta toiseen. Kyseessä on panosprosessi.
Kuumasinkitysprosessissa muodostetaan teräksen pinnalle korroosiosuoja sinkistä. Pinnoitetta- vat teräskappaleet puhdistetaan upottamalla ne noin 15-prosenttiseen suolahappokylpyyn (HCl), jolloin teräksen pinnalta irtoaa ruoste, valssihilse ja muut epäpuhtaudet. Puhdistuneet kappaleet huuhdellaan vesialtaaseen upottamalla, jolloin kappaleiden pinnalla olevat irtonaiset epäpuh- taudet jäävät veteen ja kappaleiden pinta neutralisoituu. Seuraavaksi käsiteltävät kappaleet upo- tetaan juoksutekylpyyn (ZnCl2 + NH4Cl). Kylvyssä kappaleiden pinnalle muodostuu suolaker- ros, joka suojaa hapettumiselta ja toimii puhdistusaineena seuraavassa työvaiheessa, sulaan sinkkiin upottamisessa.
Kappaleet pidetään sinkkikylvössä, jonka lämpötila on 460 astetta, kunnes ne ovat lämmenneet kylvyn lämpötilaan ja sinkin ja teräksen välinen reaktio tapahtuu muodostaen kappaleiden pin- nalle noin 0,1 mm vahvuisen sinkkikerroksen. Tällainen sinkkikerros suojaa teräksen pintaa korroosiolta erittäin hyvin, kestäen ilmastorasitusta 30-60 vuotta. Kappaleet jäähdytetään joko ilmassa tai kastamalla ne veteen, jonka jälkeen ne tarkistetaan, suoritetaan mahdollinen jälkikä- sittely, pakataan ja toimitetaan asiakkaille.
Laitos varustetaan sinkkipadassa muodostuvien huurujen ja savujen suodatuslaitteistolla, joka estää päästöt ympäristöön. Käsitelty ilma voidaan palauttaa tarvittaessa takaisin tehdastiloihin,
koska maksimipölypäästöt ovat < 5 mg/Nm3. Pölykertymä on vuodessa noin 2 000 kg, jossa on sidosaineena joko talkkia tai kalkkia.
Peittausvaiheessa rauta liukenee suolahappoon, joka vaihdetaan, kun rautapitoisuus on noin 150 g/dm3. Juoksutekylpyä (ZnCl2 + NH4Cl) hoidetaan kemikaalilisäyksin jotta sen toimivuus py- syisi hyvänä. Huuhteluvesialtaista vettä siirretään happoaltaisiin korvaamaan haihtumista ja tilalle otetaan puhdasta vettä vesijohdosta.
Rakennusvaiheessa tehdään betoninen suoja-allas, joka pinnoitetaan noin 5,0 mm PEH- muovilla. Yksittäiset esikäsittelyaltaat sijoitetaan tähän suoja-altaaseen. Kaikki altaat ovat teräs- runkoisia, joissa on noin 15 mm vahvuinen PEH-muovista tehty sisäallas. Mikäli yksittäinen allas vaurioituu, suoja-allas toimii keräilyaltaana ja mahdollinen valuma voidaan pumpata sieltä pois.
Altaat ja padat rakennetaan seuraavasti:
Altaat Tilavuus Padat Tilavuus
noin m3 noin m3
Esikäsittelyaltaat Sinkkipata 30
Peittausaltaat (HCl) 5 kpl 32 Sinkkipata (myöhemmin 5,4
Huuhteluallas 32 rakennettava)
Juoksuteallas 32
Suoja-altaat
Esikäsittelyaltaat sisältävä allas 485
Kuivausallas 80
Väliallas 46
Lisäksi kemikaalivarastoon on suunniteltu kaksi trukkilavan alusallasta.
Laitos rakennetaan ns. suljettuna järjestelmänä, jolloin ympäristöön ei pääse mitään haittaa ai- heuttavia aineita. Happoaltaiden lämpötila on huonelämpötila (noin 16-20 astetta), missä ei tapahdu sellaista haihtumista (HCl+H2O noin 10-15 %), jolla olisi toiminnanharjoittajan mu- kaan merkitystä ympäristön kannalta.
Laitoksella on liittymä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Tuotannossa vettä käytetään esikäsittelykylvyissä, huuhteluvetenä, kylpyjä tehtäessä sekä haihtumis- ja siirtohukan korvaa- miseksi. Veden käyttö on minimoitu sisäisellä siirtojärjestelmällä, jossa huuhteluvesiä siirretään tarvittaessa peittauskylpyihin ja puhdas vesi otetaan vain huuhtelualtaaseen. Lisäksi otetaan henkilökunnan saniteetti- ja pesuvedet. Arvioitu veden käyttö on noin 1 500 m3 vuodessa.
Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja niiden varastointi
Raaka-aine sisältää sinkkiä 99,995 % sekä epäpuhtautena nikkeliä, alumiinia ja lyijyä. Sinkkiä varastoidaan tuotantotiloissa noin 10 tonnin harkkoina. Peittauskylpyyn tarkoitettu 33- prosenttinen suolahappo toimitetaan säiliöautokuljetuksina noin 80 t/a. Peittauskylvyssä suola- happo on 10-20 -prosenttisena liuoksena. Suolahappoa ei varastoida. Juoksutteen koostumus on ZnCl2 + NH4Cl ja pH-arvo 3,9-4,3. Juoksutteeseen voidaan käyttää vaihtoehtoisesti valmiita seoksia, joilla on samat ominaisuudet. Varastointi on kemikaalien varastopaikalla. Happokyl- vyn inhibiittinä käytetään heksametyleenitetramiinia ((CH2)6NH4), joka varastoidaan kemikaa- lien varastopaikalla. Toiminnanharjoittajan hakemusasiakirjoihin kuuluu kemikaalitaulukko, josta on tehty suppeampi yhteenveto seuraavassa taulukossa:
Kemikaaliluettelo Kemikaalista päätyy (arvio)
Kemikaali tai
valmiste CAS-nro Luokitus ja lausekkeet
Enimmäis- mää- rä proses-
sissa ja varastossa
(t)
Keski- mää- räinen käyttö (t/a)
Käyttötarkoi- tus ja -kohde
Tuotteeseen (%) Vesiin (%) Ilmaan (%) Jätteeseen (%) Reagoi tms.
Sinkki 200 130 Pinnoitus 95 3 2
HCl - C, R34-37 100 150 Peittaushappo
n. 20 % 10 20 70
ZnCl2 7646- C, R34, N 1,5+1,0 5,0 Juoksute 30 20 50
NH4Cl 12125 Xn, R22-36 1,3+1,0 8,0 Juoksute 30 20 50
(CH2)6NH4 100-97 F; Xn, R11-42/43 0,6+1,0 1,5 Peittaushappo 10 20 70
ZnCl2.2ClNH4* 7646- C, R34; N, R50-53 2,8 13 Juoksute 30 20 50
Kevyt p-öljy Xn, R40-65-66-51/53 8 30 Lämmitys
Asetyleeni 94-86-2 F+, R12, R5, R6 0,1
Happi 7782-44-7 O, R8 0,2
Nestekaasu 74-98-6 F+, R12 0,1
Galvex 0,020 0,050 Korjaus 100
* Vaihtoehtoinen aine ZnCl2 ja NH4Cl juoksutteena
Rakennuksen lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Kattilan teho on noin 300 kW ja keskimääräinen tehon tarve on 160 kW. Kevyen polttoöljyn säiliö on maanpäällinen kaksois- vaippasäiliö, jonka tilavuus on 9 800 l. Arvioitu kulutus on 35 000 l/a. Säiliö sijaitsee lämpö- keskuksen vieressä. Työkoneisiin käytetään dieselöljyä. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö, jonka tilavuus on 2 900 l. Dieselöljyn arvioitu kulutus on 5 000 l/a. Happi- ja asetyleenipullot säilyte- tään sitä varten valmistetussa telineessä ja kärryissä.
Toiminnanharjoittaja on esittänyt tiedot vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja va- rastoinnista. Toiminnan laajuuden määrittelyn perusteella laitoksen kemikaalien käyttö on vä- häistä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Laitoksen prosessi on suunniteltu tämän hetken parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta.
Siinä on huomioitu energian käytön taloudellisuus ja lämmön talteenotto. Haitallisten pölyjen pääsy ympäristöön on estetty suodatinlaitteilla, jotka on käytännössä todettu toimiviksi ja luo- tettaviksi. Happoaltaat on rakennettu tarkoitukseen sopivista materiaaleista ja ne on sijoitettu suoja-altaisiin. Laitos ei toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan toiminnallaan aiheuta hait- taavaa kuormitusta ympäristöön.
Laitos käyttää prosessissa sähköenergiaa. Sinkkipata, jonka maksimiteho on 400 kW, on suurin yksittäinen energian käyttäjä. Sinkkipata on erittäin hyvin eristetty ja siinä käytetään suojakant- ta, kun tuotanto ei ole käynnissä. Myös padan tarvitsemaa tehoa ohjataan nykyaikaisin laittein, jolloin sen hävikki on minimoitu. Prosessissa käytettävät nosturit, apulaitteet, suodattimien imurit ym. vastaavat laitteet käyttävät sähköä. Tehdastilojen lämmitys tapahtuu pääasiassa ilma- lämmityksenä kevyttä polttoöljyä käyttäen. Arvioitu sähkön kulutus on noin 1 GWh/a ja arvioi- tu polttoöljykulutus on noin 35 m3/a.
Energian käytön minimoimiseksi esikäsittelyprosessi toimii pääasiassa huoneen lämmössä, jol- loin lisäenergiaa ei tarvita altaiden lämmitykseen. Sinkityspadan huuruja, jotka puhdistetaan letkusuodattimella, voidaan palauttaa joko kokonaan tai osittain tehdastiloihin, jolloin lämmi- tystarve vähenee ja energiaa säästetään. Myös rakennettavat tuotantotilat on suunniteltu ener- giaystävällisiksi ja nykyisten määräysten mukaisiksi.
Liikenne
Kuumasinkittävät tuotteet kuljetetaan laitokselle autokuljetuksina. Arvioidun vuosituotannon mukaan ensimmäisenä toimintavuonna liikenteen määrä on noin 400 käyntiä/kk ja toisena toi- mintavuonna 600 käyntiä/kk. Suolahappo (33 -prosenttinen) kuljetetaan Finnish Chemicals Oy:n toimesta tarkoituksenmukaisilla kuljetuskalustoilla. Kertakuljetusmäärä on tarpeen mu- kaan maksimissaan noin 20 tonnia. Kuljetuksia tulee 3-5 kertaa vuodessa. Happo puretaan teh- taalla kuljetuskalustossa olevilla laitteilla suoraan happoaltaisiin. Happoa ei varastoida. Piha- alue (4 000 m2) asfaltoidaan.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Laatujärjestelmä ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä laaditaan yritykseen myöhemmin.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet ja niiden hyödyntäminen ja käsittely
Peittausvaiheessa rauta liukenee suolahappoon. Tällainen happo, jonka vuosikertymä on noin 80 t/a, viedään ongelmajätelaitokselle tai jatkojalostukseen. Altaiden pohjasakka, jota muodos- tuu altaita puhdistettaessa, toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Vuosikertymä on noin 10 t. Mi- käli juoksutekylpy joudutaan vaihtamaan, voidaan se toimittaa joko Kemiran lannoitetehtaalle tai ongelmajätelaitokselle. Juoksutekylpyä syntyy vuodessa noin 10 m3. Sinkkipadassa muodos- tuvien huurujen ja savujen suodatuslaitteistoon kertyvä kiintoaine toimitetaan edelleen jatkoja- lostukseen esim. Kuusakoski Oy:lle tai se voidaan palauttaa tarvittaessa takaisin prosessiin juoksutekylpyyn. Tarvittaessa kiintoaine voidaan toimittaa myös ongelmajätelaitokselle. On- gelmajätteet, kuten loisteputket ja lamput, öljyt, maalit, akut ja paristot, kerätään sitä varten oleviin astioihin ja toimitetaan asianmukaisesti pakattuna ongelmajätelaitokselle. Sinkkialtaiden pohjalle muodostuu vuodessa noin 30 t ns. rautasinkkiä, joka toimitetaan jatkokäyttöön Kuusa- koski Oy:lle. Sinkkipadan pinnalle muodostuva sinkkituhka toimitetaan jatkokäyttöön Kuusa- koski Oy:lle. Vuosikertymä on 20 t. Seuraavassa taulukossa on syntyvien jätteiden EWC- koodit, määrät ja toimituspaikat:
EWC- Määrä
Syntyvä jäte
koodi vuodessa Toimituspaikka
Käytetty suolahappo 11 01 05 n. 150 m3 Ongelmajätelaitos / Kemira lannoitetehdas Altaiden pohjasakka 11 01 09 n. 10 t Ongelmajätelaitos / Kemira lannoitetehdas Juoksute NH4Cl+ZnCl2 11 01 06 n. 10 t Ongelmajätelaitos / Kemira lannoitetehdas Suodattimen sinkkipöly 11 05 03 n. 2 t Oma käyttö tai Kuusakoski Oy
Loisteputket, öljyt, maalit ym Ongelmajätelaitos
Kovasinkki 11 05 01 n. 30 t Kuusakoski Oy
Sinkkituhka 11 05 02 n. 20 t Kuusakoski Oy
Rautalankametallijäte 11 05 99 10 t Kuusakoski Oy / Jylhän Metalliromu Oy
Yhdyskuntajäte 15 01 06 15 t Paikallinen kaatopaikka
Käytetty suolahappo, altaiden pohjasakka ja juoksute kuljetetaan kohteesta säiliöautolla. Ko- vasinkki, sinkkituhka sekä suodattimen sinkkipöly toimitetaan kiintoaineena astioissa jatkoja- lostukseen.
Päästöt ilmaan
Sinkkipadan suodatin puhdistaa ilmaa hengityskelpoiseksi ja ilma palautetaan tarvittaessa takai- sin tehdastiloihin. Puhdistetun ilman pölypitoisuus on <5 mg/Nm3.
Jätevesien käsittely ja jätevesipäästöt
Laitos rakennetaan ns. suljetun periaatteen mukaan, jolloin sieltä ei pääse haitallisia päästöjä veteen. Viemäriin johdettavat vedet ovat saniteettivesiä sosiaalitiloista.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Laitokselta ei pääse haitallisia päästöjä pohjaveteen. Maaperään ei kohdistu myöskään päästöjä suoja-allasjärjestelmän ja suljetun järjestelmän johdosta.
Ympäristömelu ja tärinä
Ulkona melua ja tärinää ei esiinny normaalin tavaraliikenteen ja ilmanvaihdon aiheuttamaa me- lua enempää. Sisällä oleva melu, joka aiheutuu materiaalin käsittelystä ja nostureiden äänistä vaihtelee noin 50-90 dB (A).
Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta
Toiminnanharjoittaja viittaa neljään edelliseen otsikkoon. Valittujen teknisten ratkaisujen pa- rantamiseksi ei ole käytettävissä taloudellisesti sellaista menetelmää, jolla saavutettaisiin pa- rempi tulos.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ
Laitoksen toiminnasta ei ole toiminnanharjoittajan mukaan ympäristöä haittaavia vaikutuksia.
Sinkityslaitoksen esikäsittelyaltaat on sijoitettu suoja-altaaseen. Mahdollisen vuodon tapahtues- sa neste jää suoja-altaaseen, josta se on pumpattavissa haluttuun paikkaan.
Kuumasinkityspata lämpenee sähköllä. Sulan sinkin lämpötila on noin 460 astetta. Lämmitys- järjestelmässä on kaksinkertainen varajärjestelmä ylikuumenemisen estämiseksi sekä tarvittavat hälytyslaitteet. Mahdollisen tulipalon varalta on palo- ja pelastuslaitokselle annettu erilliset oh- jeet. Sammutuksessa ei saa sinkkipata-alueella käyttää sammutukseen vettä, jos on mahdollista, että se joutuu sulan metallin kanssa tekemisiin. Mahdollista sinkkipadan rikkoutumista ja sulan sinkin valumista patamonttuun valvotaan padan yhteydessä olevilla sähköisillä hälytyslaitteilla.
Sinkkihuurujen suodatus tapahtuu tarkoitukseen kehitetyllä letkusuodattimella. Mikäli suodat- timen toiminta häiriintyy, sen valvontalaitteet ilmaisevat häiriön. Suodattimen suodatusletkujen kesto on käyttöasteesta riippuen noin 3-4 vuotta. Suodattimen valvontajärjestelmä ilmoittaa
suodatustehon heikkenemisestä. Laitoksella pidetään varaletkuja, jolloin äkillinen mahdollinen letkuvaurio on välittömästi korjattavissa.
Laaditaan toiminta- ja turvallisuusohjeet vaaratilanteita varten sekä annetaan henkilöstölle riit- tävä opastus ja koulutus toimintaa varten. Pidetään erillistä päiväkirjaa, johon kirjataan kaikki poikkeavat tapahtumat laitoksen toiminnassa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Laitoksella pidetään päiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin määritellyt asiat ja mahdolliset muut poikkeamat. Kirjaukset suorittaa laitoksen työnjohto.
Päivittäin tarkistetaan sinkin lämpötila, suodattimen toiminta, esikäsittelyaltaiden kunto, sinkin lisäys ja lisäaineiden lisäys. Tapahtumahetkellä kirjataan kovasinkin otto, sinkkituhkan määrä, suodattimen tuhka, happojen vaihto, juoksutelisäykset ja inhibiittien lisäys.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ylistaron kunnan, Seinäjoen seudun terveysyh- tymän ympäristöosaston ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan viralli- silla ilmoitustauluilla 31.1.-29.2.2008 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutus- aikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Kuulutuksesta on tie- dotettu Pohjankyrö-lehdessä. Tiedonanto ympäristöhakemuksen vireille tulosta on lähetetty erikseen laitoksen lähialueen naapureille.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Ylistaron kunnanhallitukselta ja ympä- ristönsuojeluviranomaiselta.
Ylistaron kunnanhallitus ilmoittaa, että Ylistaron kunnalla ei ole huomauttamista haetun ympä- ristöluvan myöntämisen suhteen, koska ympäristönsuojelulain 42 §:n tarkoittamat ympäristö- luvan myöntämisen edellytykset kunnanhallituksen käsityksen mukaan ovat olemassa mm. sen johdosta, että tuotantoprosessissa mm. erilaisten kemikaalien osalta noudatetaan ns. suljettua kiertoa. Tämän vuoksi Teknotyö-Kuumasinkitys Oy:n toiminta ei aiheuta ympäristön pilaan- tumisen vaaraa, ja toiminta ei myöskään ole rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan vastaista. Toiminta ei myöskään aiheuta naapuruussuhdelain 17 §:n 1:ssä momentissa tarkoi- tettua kohtuutonta rasitusta lähialueelle, jossa ei ole pysyvää asutusta.
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.
Laitoksen rakentamisessa tulee huomioida Ylistaron kunnan ympäristönsuojelumääräykset.
Määräysten mukaan kemikaalit on säilytettävä sisätiloissa siten, että ne eivät vahinkotilanteis- sakaan pääse viemäriin tai maaperään. Kemikaalivaraston tulee olla riittävän korkein reunoin allastettu ja viemäröimätön sekä huoneen lattian pinnoitteen kemikaalien vaikutusta kestävä.
Suoja-altaan vapaan tilavuuden tulee olla vähintään 20 % säiliön tilavuudesta. Varastotilaa voi- daan pitää viemäröimättömänä, kun viemäri tai lattiakaivo on varustettu esim. sulkulaitteella, joka pidetään normaalikäytössä kiinni. Ongelmajätteet tulee säilyttää kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön on estetty.
teisesti laitoksen ilmapäästöt (kokonaispölypäästö, kokonaissinkki, ammoniumkloridi ja klori- di).
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjeellä 3.3.2008 annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätet- tyjen lausuntojen johdosta. Hakija on ilmoittanut, ettei lausuntoihin ole tarvetta antaa vastinet- ta.
Tarkastus ja neuvottelu
Neuvottelu pidettiin toiminnanharjoittajan kanssa lupahakemuksen takia 17.12.2007. Tarkas- tuskäynti laitoksen rakennuspaikalla tehtiin 7.2.2008. Neuvottelusta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Teknotyö-Kuumasinkitys Oy:lle ympäristönsuojelu- lain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kuumasinkitystoiminnalle jäljempänä olevin lupamää- räyksin. Toiminta sijaitsee Ylistaron kunnan Teräsmäen teollisuusalueen kiinteistöllä 5059:1 tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamassa paikassa. (YsL 6 §, 41 §, 42 §, YsA 19)
Toimintaa kuvaavat tiedot
Teknotyö-Kuumasinkitys Oy on kuumaupotuslaitos, jossa peitataan ja pinnoitetaan sinkillä asiakkaiden valmistamia teräsrakenteita. Laitoksen tuotantoteho on enimmillään 5 000 tonnia vuodessa. Laitoksen kapasiteetti on alle 2 tonnia raakaterästä tunnissa. Laitos toimii tarvittaes- sa useammassa työvuorossa. Laitos rakennetaan suljettuna järjestelmänä, jolloin veteen ei pää- se prosessista haittaa aiheuttavia aineita. Saniteettivedet lasketaan kunnan viemäriin. Sinkki- padan suodatin puhdistaa ilmaa, joka tarvittaessa palautetaan takaisin tehdastiloihin. Kuu- masinkityksessä muodostuu nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, joista suuri osa toimitetaan kierrä- tykseen ja hyödynnettäväksi muussa teollisuudessa.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset koskien kemikaaleja, ongelmajätteitä ja ilmapäästöselvitystä on huomioitu lupamääräyksissä 2, 6 ja 11.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Ilmansuojelua koskeva määräys
1. Isomman sinkkipadan poistoilman hiukkaspitoisuus tulee olla 1.1.2009 lähtien alle 5 mg/Nm3. Pienemmän sinkkipadan poistoilman hiukkaspitoisuus tulee olla puoli vuotta sen käyttöönoton jälkeen alle 5 mg/Nm3. Pitoisuusraja katsotaan saavutetuksi, kun mittauksissa yhdenkään mittausjakson keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Poistoilman hiukkasten talteenot- tojärjestelmää on käytettävä, tarkkailtava ja huollettava siten, että toimintaan liittyvät häiriöti- lanteet ja niiden kesto saadaan mahdollisimman vähäisiksi. (YsL 4, 43 §, YsA 19)
Varastointia ja käsittelyä koskeva määräys
2. Raaka-aineet, tuotteet, kemikaalit, polttoaineet, jätteet ja ongelmajätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niiden pääsy maaperään, viemäriverkkoon sekä pinta- ja pohjavesiin estyy normaalitoiminnassa ja myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kemikaalit on säilytettävä sisä- tiloissa. Kemikaalivaraston tulee olla riittävän korkein reunoin allastettu ja viemäröimätön sekä huoneen lattian pinnoitteen kemikaalien vaikutusta kestävä. Polttoainesäiliöiden tankkauspai- kalle tulee tehdä järjestelyt, esim. pinnoituksin, kallistuksin tai muilla järjestelyillä, joilla var- mistetaan, että mahdolliset tankkauksessa tapahtuvat vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen.
Kaksoisvaippaiset polttoainesäiliöt on varustettava vaippojen välitilan vuodonilmaisun hälytti- min. (YsL 7 §, 8 §, 43 §, YsA 19 §)
Vesiensuojelua koskeva määräys
3. Sadevedet ja muut laitosalueen pintavedet on johdettava laitosalueelta niin, ettei niistä aiheu- du maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. (YsL 7 §, 8 §, 43 §)
Jätehuoltoa koskevat määräykset
4. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän jä- tettä. Toiminnassa syntyvä hyödyntämiskelpoinen jäte kuten kovasinkki (11 05 01), sinkkituhka (11 05 02) ja rautalankametallijäte (20 01 40), on toimitettava hyötykäyttöön. Yhdyskuntajäte (15 01 06) tulee toimittaa paikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa tällaisen jätteen vas- taanottoon. (YsL 5 §, 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §, 15 §, 19 §, JA 3 §)
5. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten käytetty suolahappo (11 01 05), altaiden poh- jasakka (11 01 09), juoksute (11 01 06), suodattimen sinkkipöly (11 05 03) sekä muu ongelma- jäte esim. loisteputket ja maalit tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen on- gelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja.
(YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §, JA 3a §, VNp 659/1996)
6. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.
Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä. (YsL 43
§, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §, 15 §, JA 3a §, 6 §, VNp 659/1996)
7. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 dB. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat melutasot ympäristössä. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toi- minnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YsL 43 §, YsA 19 §, VNp 993/1992)
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
8. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee maaperään, viemäriin, pinta- tai pohjavesiin, on ilmoitettava viipymättä Ylistaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Vahinko- ja onnettomuusti- lanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YsL 43 §, 62 §, YsA 19 §) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset
9. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmu- kaiseen hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan tarkkailu sekä raportointi viranomaisille. Vas- tuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylistaron kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43 §, 46 §, YsA19 §)
10. Rakenteet ja laitteet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. (YsL 43 §)
11. Toiminnanharjoittajan tulee 1.7.2009 mennessä järjestää laitoksella ulkopuolisen asiantunti- jan toimesta sinkkipadalta ilmaan johdettavan poistoilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumklori- dipäästömittaus. Olosuhteet mittaustilanteessa on järjestettävä siten, että mittaus edustaa sink- kipadan tavanomaisia käyttöolosuhteita. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus ja tulosten edustavuus on arvi- oitava. Päästömittausten tulokset tulee esittää mg/Nm3 ja g/h. Tämän jälkeen sinkkipadan pois- toilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipäästöt on mittautettava joka viides vuosi. Myö- hemmin rakennettavalta sinkkipadalta ilmaan johdettavan poistoilman päästömittaus on tehtävä vastaavasti vuoden sisällä sen käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeen samanaikaisesti isomman padan kanssa.
Mittaussuunnitelma tulee esittää kaksi kuukautta ennen mittauksia Länsi-Suomen ympäristö- keskukselle. Mittaussuunnitelmassa tulee esittää mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat, mittaustavat ja mittausepävarmuus. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi esittää mittausta koskevia tarkennuksia. Mittaustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YsL 5
§, 43 §, 46 §, YsA 19 §)
12. Toiminnanharjoittajan on teetettävä selvitys sinkkipäästöjen vaikutuksesta ulkopuolisella asiantuntijalla. Näytteitä on otettava sekä ojavedestä että ojasedimentistä. Näytteistä on tutkit- tava vähintään kiintoaine ja kokonaissinkki sekä lisäksi vesinäytteistä liukoinen sinkki. Mitta- ussuunnitelma havaintopaikkoineen on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyt-
täväksi viimeistään kaksi kuukautta ennen selvitystyön aloittamista. Suunnitelman lisäksi toi- minnanharjoittajan on samalla myös esitettävä ympäristökeskukselle selvitys piha-alueen valu- mavesien johtamisesta. Mittausraportissa on esitettävä pitoisuudet (mg/l), arvio vuosikuormi- tuksesta (kg/a) sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittaustulokset on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2012. Saatujen tulosten perusteella ympäristö- keskus voi tarvittaessa antaa päästöjen vähentämisestä lisämääräyksiä tai tarkistaa laitoksen tarkkailuun liittyviä lupamääräyksiä.
Tarkkailun näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai tarkoitukseen koulutettu henkilö. Määrityk- set on tehtävä laboratoriossa, jolla on laatujärjestelmä ja käyttäen akkreditoituja tai muutoin laatuvarmistettuja menetelmiä. Tuloksista tulee käydä ilmi näytteenotto- ja analyysimenetelmät sekä arvio kokonaisepävarmuudesta. (YsL 5 §, 43 §, 46 §)
13. Kuumaupotuslaitoksen käyttötiedot on dokumentoitava ja esitettävä tarvittaessa valvontavi- ranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä tavanomaisten käyttötietojen lisäksi tiedot normaalikäytöstä poikkeavista käyntihäiriöistä, niiden kestosta, syistä ja korjaustoimenpiteistä.
(YSL 5 §, 43 §, 46 §)
14. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellistä kalente- rivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisen palvelun tuottajan välityksellä helmikuun loppuun mennessä. Ellei ole olemassa hallinnon yleisiä lomakkeita, jätetään erillinen kirjallinen raportti tai yhteenveto. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
laitoksen tuotanto ja energian kulutus käytetyt raaka-aineet
käytetyt kemikaalit
laitoksen käyttämä vesimäärä
hiukkasten, kokonaissinkin ja ammoniumkloridin vuosipäästöt (laskennalliset tai pääs- tömittausten perusteella)
laitoksessa syntyneiden jätteiden määrä, laatu, käsittely ja toimituspaikka laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa.
(YsL 46 §, YsA 19 §, JL 51 §, 52 §) Muut lupamääräykset
15. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tek- niikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5 §, 43
§, 58 §)
16. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaih- tumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle.
Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopetta- mista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YsL 28 §, 43 §, 81 §, 90 §)
Lupaharkinnan perusteet
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti.
Luvan myöntämisen edellytykset
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleisel- tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Teknotyö-Kuumasinkitys Oy:n kuumaupotuslaitoksen päästöt lähiympäristöön aiheutuvat hiuk- kas-, sinkki- ja ammoniumkloridipäästöistä. Tutkimuksissa on havaittu, että selvin sinkkipääs- tön vaikutus ulottuu 100-200 metrin etäisyydelle laitoksesta. Laitos sijaitsee teollisuusalueella.
Toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta ympäristön asukkaille pysyvää kohtuutonta rasitusta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että kuumaupotuslaitoksen toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toimin- ta on myös asemakaavan mukaista.
Lupamääräysten perustelut
Sinkkipatojen poistoilman päästömääräys on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäise- miseksi. Lupamääräyksessä asetettu päästöraja-arvo poistoilman hiukkaspitoisuudelle on par- haan käytettävissä olevan tekniikan mukaan saavutettavissa. Toiminnanharjoittaja on ilmoitta- nut käyttävänsä suodatuslaitteistoa. Raja-arvo on mahdollista saavuttaa puhdistusjärjestelmän avulla, mikäli puhdistinta käytetään ja sitä hoidetaan asianmukaisella tavalla. (lupamääräys 1) Raaka-aineiden, tuotteiden, kemikaalien, polttoaineiden, jätteiden ja ongelmajätteiden asianmu- kaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja vesien pilaantuminen sekä estetään varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvat ympäristö-, terveys- ja viihtyisyyshaitat. Uuden toimin- nan suunnittelussa on otettu huomioon mahdolliset haitat, mm. muita kuin sosiaalitiloja ei ole viemäröity, kemikaalivarastossa säilytetään vain säkkitavaraa ja polttoöljysäiliöissä on kaksois- vaippa. Lupamääräykset on annettu, jotta varmistetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön huomioon ottaminen toiminnassa. (lupamääräykset 2 ja 3)
Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Jätelain tavoitteena on jätteiden hyötykäytön tehostaminen. Jätteille annetaan ym- päristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelon mukainen tunnusnumero. (lupamääräys 4)
Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aihe- uttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristöluvassa kysei- sen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat
vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenette- lyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittely- paikkaan ja helpottaa valvontaa. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvalli- suuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.
(lupamääräykset 5 ja 6)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla.
Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot määrätä mitattavaksi lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla tai laskennallisesti selvitettäväksi ulko- puolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan ylittyvän, tulee toi- minnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämi- seksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 7)
Määräys häiriötilanteesta on annettu päästöjen minimoimiseksi. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Tuotantoprosessin suoja-altaisiin mahtuu häiriötilanteissa esikäsittelyaltaiden koko sisältö. (lupamääräys 8)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 9)
Rakenteiden ja laitteiden hyvä kunto takaa niiden toimivuuden tarkoitetulla tavalla. (lupamää- räys 10)
Joka viides vuosi tehtävillä määräaikaismittauksilla varmistetaan päästöraja-arvon saavuttami- nen. Määräys sinkkipatojen poistoilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuuden seu- rannasta on annettu valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoitta- jan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Mittaussuunnitelman toi- mittamisella ja ulkopuolisen mittaajan käyttämisellä voidaan ennakolta varmistua mittausten pätevästä suorittamisesta. (lupamääräys 11)
Sinkkipäästöjen vaikutus on määrätty selvitettäväksi, koska vastaavanlaisten laitosten sade- vesikaivoista ja lähiojista on tarkkailussa havaittu huomattavan korkeita sinkkipitoisuuksia.
Ympäristöluvassa ei ole kuitenkaan voitu tarkemmin määrittää tarkkoja havaintopaikkoja lähi- alueella. Toiminnanharjoittaja ei ole lupahakemuksessa esittänyt selvitystä piha-alueen valuma- vesien johtamisesta, koska sellaista ei ollut vielä toteutettu. Koko piha-alue on kuitenkin tarkoi- tus päällystää. (lupamääräys 12)
Kirjanpidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittämisestä on annettu mää- räys laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Vuosiraportit tehdään sähköisesti TYVI- operaattorin välityksellä. (lupamääräykset 13 ja 14)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toimin- nanharjoittajan mukaan prosessi on suunniteltu tämän hetken parhaan käytettävissä olevan tie- don pohjalta. Siinä on huomioitu mm. energian käytön taloudellisuus, lämmön talteenotto, il-
loin sieltä ei pääse haitallisia päästöjä veteen. (lupamääräys 15)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksel- le. Ilmoituksen perusteella ympäristökeskus voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan lupa- määräyksiä. Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toimin- nan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja pääs- töjen ehkäisemistä. (lupamääräys 16)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hake- mus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 30.6.2018 mennessä.
Hakemuksessa tulee esittää ainakin yhteenveto ilmapäästöraporteista ja tehdyistä ympäristösel- vityksistä. (YsL 55 §)
Toiminnalle tulee hakea uusi lupa, mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos. Tämä päätös on voimassa, kunnes uu- desta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 58, 62, 81 ja 90
§
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6 ja 19 § Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 ja 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 12 530 euroa
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöminis- teriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perit- tävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan kuumaupotuslaitok- selle maksu on 12 530 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä Ylistaron kunnanhallitus
Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Lakeuden Ympäristöhuolto Oy Teräsmäen toimipiste, Teollisuustie 11, 60100 SEINÄJOKI Ylistaron Yrityspalvelu Oy, Yrittäjäntie 1, 61400 YLISTARO
Ylistaron kunta, PL 28, 61401 YLISTARO Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella sekä Ylistaron kunnan ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston ilmoitustauluil- la. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi Pohjankyrö-lehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa pää- töksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuule- mista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Asian käsittelystä perittävästä mak- susta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella ky- symyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
päristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka
Ylitarkastaja Maj-Britt Axell
Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta
