M I L J Ö C E N T R A L V Ä S T R A F I N L A N D S
. . . .
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa.
Annettu julkipanon jälkeen 12.03.2004
Diaarinumero
LSU-2003-Y-829 (111)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Jalasjärven Lämpö Oy:n lämpölaitoksen toiminnan lupamääräysten tarkistamista.
HAKIJA
Jalasjärven Lämpö Oy Lähdetie 2
61600 JALASJÄRVI
LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI
Jalasjärven Lämpö Oy, Lähdetie 2, 61600 Jalasjärvi
Jalasjärven kunnan Jalasjärven kylä, tila Lämpönen 45:25 (tontti 508:7).
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Laitoksella on turvetta, puuta ja öljyä käyttävä kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia (YSA 1 §:n 1 mom. kohta 3b). Toimintaan on haettu ympäristölupaa, koska sil- lä ei ole voimassa olevaa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. (YSA 41 § 1 mom.
kohta 7).
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Jalasjärven Lämpö Oy:n ympäristöluvan ratkaisu kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toi- mivaltaan, koska laitos on toimintaperiaatteeltaan kaasutuslaitos, jolloin sen lupa kuuluu alu- eellisen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi (ympäristönsuojeluasetuksen 6 § 1 mom kohta 5 c).
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 29.9.2003. Asia on siirretty Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnasta ympäristökeskukseen hallintomenettelylain 8 § mukaisella tavalla. Lupahakemusta on täydennetty 15.12.2003.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
KPA-lämpölaitoksella on ilmansuojelulain 11 §:n mukainen päätös, jonka Vaasan lääninhalli- tus on antanut 22.4.1992, No 127A-901. Jalasjärven Lämpö Oy:n kiinteän polttoaineen ka- asutus- ja kattilalaitos sijaitsee rakennuskaavan mukaisella ET-alueella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue). Jalasjärven kunnan valvontajaosto on 21.1.1986 myöntänyt toiminnalle sijoituspaikkaluvan.
SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Lämpölaitos sijaitsee Jalasjärven kuntataajaman teollisuusalueella. Lähimmät asutut raken- nukset sijaitsevat noin 190 m etäisyydellä ja koulukeskus 230 m etäisyydellä lämpölaitoksesta kaakkoon.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Jalasjärven KPA-lämpölaitos tuottaa perus-, vara- ja huippulämpöenergiaa Jalasjärven taaja- man kaukolämpöverkkoon. Lisäksi vara- ja huippuenergiaa tuottaa kaksi muualle sijoitettua siirrettävää alle viiden MW:n kevyt/raskasöljylämpökeskusta.
Jalasjärven Lämpö Oy:n lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1986. Lämpökeskuksessa on kaksi kattilaa. K1 on polttoaineteholtaan 6,59 MW:n kiinteän polttoaineen peruskuormakattila (KPA) ja K2 on polttoaineteholtaan 4,65 MW:n raskaan polttoöljyn vara- ja huipputuotanto- kattila (POR). Kiinteän polttoaineen kattila on varustettu savukaasulauhduttimella. Sen tuot- tama lämpöenergia on sisällytetty KPA-kattilan hyötysuhteeseen. Kuitenkaan päästölasken- nassa ei ole otettu huomioon lauhduttimen savukaasujen puhdistusvaikutusta, koska käytän- nön käyttötilanteissa joudutaan lauhdutin ohittamaan käyttöteknisistä syistä melko useasti.
Raskaan polttoöljyn kattilassa on moduloivasäätöinen poltin.
Lämpökeskuksessa on yhteinen 45 metriä pitkä kolmihorminen terässavupiippu, jonka sisä- piippujen halkaisijat ovat 420 mm/Fe, 350 mm/Fe ja 300 mm/muovi. Muovisavuhormia käy- tetään silloin kun savukaasulauhdutin on toiminnassa.
Ympäristölupahakemus on laadittu niin, että KPA-lämpölaitoksen kattiloiden tuotantomäärät sekä käyttötunnit on arvioitu 3-5 vuoden päähän.
Lämpölaitostontilla on erillinen kiinteän polttoaineen 300 m3:n kolapohjavastaanottoasema sekä varasto/autotallirakennus. Raskasöljysäiliö on tilavuudeltaan 200 m3. Säiliö on varustettu 20 %:n valuma-altaalla ja sijaitsee ulkona. Lisäksi lämpökeskuksen sisällä on 5 m3:n kevytöl- jysäiliö.
Kattila Polttoaineteho Keskiteho Vuosi- Käyttötunnit/ Tuotanto
MW MW malli vuosi MWh/a
K1 (KPA) konvektio-osa 6,59 3,52 1986 8 300 29 240
K1:n kaasutin kaasugeneraattori 1986 8 300
K1:n lauhdutin LTO-vaihdin (max 1,5) sis. K1:een 1990 5 000 sis. K1:een
K2 (POR) 4,65 2,05 1986 800 1 637
Yhteensä 11,24 30 877
KPA-lämpölaitoksen vedenkulutus on noin 2 100 m3 vuodessa. Vesi otetaan kunnallisesta ve- sijohtoverkostosta. Pääosa vedestä käytetään kaasugeneraattorissa polttoaineen kostutukseen.
Lämpökeskuksen jätevedet kulkevat öljynerotuskaivojen kautta kunnalliseen jätevesiverk- koon.
Lämpökeskuksessa varastoitavista kemikaaleista voiteluöljy säilytetään 200 litran peltitynny- rissä. Loput kemikaalit säilytetään muoviastioissa.
Kattiloiden polttoaineen kulutus ja ominaisuudet ovat seuraavat:
Kattila Polttoaineen Polttoaineen Kokonais- Rikki- Kosteus Tuhka
laatu kulutus energia pitoisuus
GJ/a % % %
palaturve 23 481 i-m3/a 109 890 <0,3 25-40 <5 KPA (6,59 MW)
hake 2 142 i-m3/a 5 784 <0,05 35-50 <0,05 POR (4,65 MW) Raskasöljy 180 169 t/a 6 854 <1,0 (p-%) 0,5 (p-%)
Molemmissa kattiloissa on ATK-tallennus lämpötilan jatkuvatoimisesta mittauksesta, KPA- kattilassa lisäksi jäännöshapen jatkuvatoimisesta mittauksesta. Polttoaineen kulutusta seura- taan käyttöpäiväkirjan ja ATK-tallennuksen avulla. Palamisilma säädetään automaattisella O2- ohjauksella n. 3 %:n happipitoisuuteen.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Öljykattila polttimineen on perinteistä 1980-luvun tekniikkaa. KPA-kattila on varustettu ny- kyaikaisella tekniikalla LTO-vaihtimineen joka pienentää ratkaisevasti pöly- ja osittain mm.
rikkipäästöjä. Nykyaikainen reaaliajassa toimiva prosessitietokone ilmoittaa välittömästi käyt- töhäiriöt, joten ne voidaan korjata heti vian ilmettyä, sillä puhtain polttotulos saadaan aikaan aina mahdollisimman täydellisellä palamisella, joten oikeilla palamisolosuhteiden säädöillä on ratkaiseva merkitys myös savukaasupäästöihin.
Lisäksi KPA-kattilalla on tietokoneeseen liitetty noin 100 prosessia valvovaa anturia, mm. sa- vukaasujen jäännöshapen mittaukseen. Tämän tiedon perusteella voidaan palamisprosessi op- timoida.
POR-kattilan hyötysuhde on noin 86 % ja kattila nuohotaan heti sen jälkeen, kun savukaasu- jen lämpötila nousee 30-40 oC puhtaan kattilan arvoista. KPA-kattilan hyötysuhde on 91 %, sillä LTO-vaihtimesta kaukolämmön paluuveteen saatava savukaasujen vesihöyryn tiivistymi- sen antama lisäenergia nostaa hyötysuhdetta kun KPA-kattilan energian tuotanto käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Kaukolämpöpumppu on sähköenergian säästämiseksi varustettu taajuusmuuttajalla. Lämpö- keskuksen sähkönkulutus on 17,6 kWh/MWh tuotettua lämpöenergiaa kohti.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Taulukossa esitetyt ilmapäästöt on laskettu päästökertoimen avulla paitsi rikkidioksidin pääs- töt, jotka ovat ainetaseeseen perustuvia.
KPA Raskasöljy 180 Yhteensä Yhteensä Kattila
t/a t/a t/a kg/h (suurin) Kok.hiukkaset 17,4 0,62 18,02 5,07
SO2 33,3 3,22 36,52 14,69
NOx (NO2:na) 24,9 1,37 26,27 8,45
CO2FOSS 11 527 525 12 052 3 777
CO2BIO 628 628
Ominaispäästöt ovat polttoaineittain seuraavat:
Polttoaine SO2 NOx Hiukkaset CO2
mg/MJ mg/MJ mg/MJ mg/MJ
Palaturve 300 220 150 104 900 Hake 50 120 150 108 500
Raskasöljy 470 200 90 76 600
Päästöt viemäriin
Lauhdevesiä tulee savukaasulauhduttimesta noin 700 m3 ja saniteettivesiä noin 60 m3 vuodes- sa. Lämpökeskuksen jätevedet kulkevat öljynerotuskaivojen kautta kunnalliseen jätevesiverk- koon.
Päästöt vesistöön ja maaperään
Veteen ja maaperään ei ole hakemuksessa esitetty aiheutuvan päästöjä.
Syntyvät jätteet ja niiden käsittely
Lämpölaitoksella syntyy jätteitä seuraavasti:
Jätelaji Kokonais- Käsittely ja toimituspaikka
paino t/a
Kiinteä öljyinen jäte 0,05 Imeytys turpeeseen ja poltto Jäteöljy (puhdas) 0,20 Imeytys turpeeseen ja poltto Öljynerotuskaivon lietteet 1,0 Jalasjäte Oy, kaatopaikka/Ekokem Loisteputket 10 kpl Jalasjäte Oy/Ekokem
Nuohoustuhka, POR-kattila 0,50 Jalasjäte Oy/Ekokem Tuhka, KPA-kattila 120 Finnhalu Oy
Lauhdevesiliete, KPA:n tuhkaa 5,0 Jalasjäte Oy, kaatopaikka/Ekokem Sekajäte 5,0 Jalasjäte Oy, kaatopaikka
Metalliromu 0,5 Kuusakoski Oy
Laitoksella syntyvä turve- ja haketuhka varastoidaan kahdessa 8 m3 kontissa lämpölaitoksen sisätiloissa.
Ympäristömelu
Kuljettimien, polttimen, pumppujen ja puhaltimien aiheuttama melu on rakennuksen ulkopuo- lella korkeintaan 55 dB(A) ja tontin rajalla korkeintaan 45 dB(A). Polttimien ja pumppujen melu ylittää ajoittain lämpökeskuksen sisällä 85 dB(A). Kuljetinmelu voi jaksoittain ylittää ulkona 80 dB(A).
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ
Päästöjen leviäminen on arvioitu Gaussin jakauman mukaisella tietokoneohjelmaksi tehdyllä laskentamallilla, joka on samantyyppinen kuin Nesteen laatiman kirjan "Raskaan polttoöljyn käyttöopas" laskentaohjeessa. Laskentamenetelmä on selostettu lähemmin hakemusasiakir- joissa.
Lämpölaitoksen korkeimmat tuntikeskiarvot, kun kattilat käyvät yksitellen maksimiteholla, käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Savupiipun korkeus on 45 m.
Polttoaine Savupiipun Suurimman Kattila teho tehollinen laskeuman Hiukkaset CO2 NOx SO2
(polttoaine) MW pituus m etäisyys m µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3
K1 (KPA) 6,59 73 900 2,5 1 740 3,5 4,8
K2 (POR) 4,65 60 700 1,6 1 350 3,5 8,3
Yhteensä 11,24 600-1000 m 4,1 3 090 7,0 13,1
Yhteenlasketut päästöpitoisuudet antavat liian suuret arvot, sillä eri hormien yhtäaikainen käyttö vaikuttaa kokonaistehon kasvun myötä piipunlisään ja näin ollen ilman pitoisuuksiin huomattavasti.
Palaturvetta ja haketta tarvitaan vuodessa noin 250 rekkakuormaa. Kovimman pakkasen aika- na tarvitaan vuorokaudessa noin kaksi rekkalastia polttoainetta. Öljykuljetuksia lämpölaitok- selle on 4-5 säiliöautokuljetusta vuodessa. KPA-lämpölaitoksen yhteydessä on Jalasjärven Lämpö Oy:n toimisto- ja korjauspajatilat, joten lämpökeskuksen alueella on myös muuta lii- kennettä kuin huolto- ja polttoainekuljetuksia.
Lämpökeskusten käytettävissä on alkusammutuskalustona kahdeksan jauhesammutinta. Läm- pölaitoksen öljynerotuskaivoissa on öljyhälyttimet, jotka tarkistetaan kerran vuodessa. Kaikki käyttöhäiriöt kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja samalla ne tallentuvat myös prosessitietokonejär- jestelmään, mistä prosessitiedot ovat myös myöhemmin todennettavissa.
SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ JA PUHDISTAMISTA KOSKEVISTA TOI- MISTA
Päästöjen vähentämiseksi ensisijainen asia on molemmilla kattiloilla palamisolosuhteiden valvonta. KPA-kattilassa on mm. happipitoisuuden mittaus, josta menee tiedot prosessitieto- koneelle, joka tarvittaessa säätää palamista tai hälyttää poikkeavista prosessitiedoista. Öljykat-
tilassa seurataan pääasiassa savukaasujen loppulämpötilaa. Kattilat nuohotaan tarpeen mukaan noin kaksi kertaa lämmityskaudessa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
KPA-lämpölaitos toimii miehittämättömänä ns. jaksottaisessa käytön valvonnassa. Laitoksen käyttöä valvotaan käyntiaikana päivittäin. Muina aikoina valvonta on järjestetty vikahälytys- ten siirrolla. Perushuollot ja –säädöt tapahtuvat kerran vuodessa ennen lämmityskauden alkua.
Laitoksen käyttöpäiväkirjaa täytetään tarkastuskäyntien yhteydessä kattilakohtaisesti.
Öljypolttimen säädöt CO2-, O2- ja nokilukumittaukset tehdään vähintään kerran ennen lämmi- tyskauden alkua tai 750 käyttötunnin välein. Kattiloiden hiukkas- ja NOx-päästöt sekä kaasu- virtaus ja hyötysuhde mitataan viiden vuoden välein.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunta on kuuluttanut ympäristöluvan vireilläolosta Ja- lasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla 14.8.-12.9.2003 välisenä aikana. Kuulutusmenet- telyn jälkeen asia on siirretty ympäristö- ja rakennuslautakunnasta ympäristökeskukseen hal- lintomenettelylain 8 § mukaisella tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus on kuuluttanut uu- destaan Jalasjärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla ympäristöluvan vireilläolosta 8.12.2003-7.1.2004. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Jalasjärven kunnan teknisellä osastolla. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto kaukolämpölaitoksen lähialueen naapureille.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä jätetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on kirjeellä 15.01.2004 annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätettyjen lausuntojen johdosta. Hakija on ilmoittanut puhelimitse, ettei lausuntoihin ole mi- tään lisättävää.
Tarkastus
Ympäristölupahakemuksen johdosta kaukolämpölaitokselle on tehty tarkastuskäynti 12.12.2003. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Ympäristölupahakemuksen siirron yhteydessä Jalasjärven kunta on toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja kunnanhalli- tuksen lausunnot. Ympäristö- ja rakennuslautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ja- lasjärven Lämpö Oy:lle. Lautakunta katsoo, että lupaharkinnassa tulisi kiinnittää huomiota savukaasujen tehokkaampaan puhdistukseen (pesurin toimivuuteen tai muuhun puhdistustek-
niikkaan) ottaen huomioon Koulukeskuksen läheinen sijainti. Lisäksi tuhkan käsittelyssä tulee huomioida ettei Finnhalu Oy:llä ole ympäristölupaa tuhkan vastaanottamiseksi.
Jalasjärven kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista Jalasjärven Lämpö Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoon sisältyy myös terveystarkastajan lautakunnal- le tekemä oma lausunto lupahakemuksen johdosta. Terveystarkastaja Kalevi Yli-Krekola to- teaa, ettei laitoksen toiminnasta ole todettu aiheutuneen terveydellisiä haittoja, joten Jalasjär- ven Lämpö Oy:n ympäristölupahakemuksesta ei ole huomauttamista.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Jalasjärven Lämpö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28
§:n mukaisen ympäristöluvan KPA-lämpölaitoksen kaasutuslaitoksen toiminnalle Jalasjärven kunnan Jalasjärven kylän tilalle Lämpönen 45:25 (tontti 508:7) tähän päätökseen liitetyn kar- tan ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6 §, 41 §, 42 §, YsA 19 §)
Tällä päätöksellä kumotaan Vaasan lääninhallituksen ilmansuojelulain nojalla 22.4.1992 an- tama päätös nro 127A-901 sekä Jalasjärven kunnan terveyslautakunnan valvontaosaston 21.1.1986 myöntämä sijoituspaikkalupa.
Toimintaa kuvaavat tiedot
Jalasjärven KPA-lämpölaitos on toimintaperiaatteeltaan kaasutuslaitos, joka tuottaa perus-, vara- ja huippulämpöenergiaa Jalasjärven taajaman kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskuksessa on kaksi kattilaa: polttoaineteholtaan 6,59 MW:n kiinteän polttoaineen peruskuormakattila ja polttoaineteholtaan 4,65 MW:n raskaan polttoöljyn vara- ja huipputuotantokattila. Energia- määrä tuotetaan eri polttoaineilla seuraavasti: palaturve 28 000 MWh/a, hake 1 500 MWh/a ja raskas polttoöljy 1 600 MWh/a. Lämpökeskuksessa on yhteinen 45 metriä pitkä kolmihormi- nen savupiippu. Kattilalaitoksen vuosipäästöt ilmaan ovat: kokonaishiukkaset 18 t/a, rikkidi- oksidi (SO2) 37 t/a, typen oksidit (NOx) 26 t/a ja hiilidioksidi (CO2FOSS) 12 000 t/a. Turpeen ja puun poltossa syntyy tuhkaa 120 t/a ja lauhdevesilietettä 5,0 t/a sekä raskasöljyn poltossa nuohoustuhkaa n. 0,5 t/a.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa esitettyyn vaatimukseen savukaasujen te- hokkaammasta puhdistuksesta on vastattu antamalla lupamääräys 1. Tuhkan toimituspaikka on huomioitu lupamääräyksessä 8.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskevat määräykset
1. Kiinteänpolttoaineen (KPA) kattilassa poltetaan palaturvetta tai haketta. Kattila on varustet- tu savukaasulauhduttimella. Hiukkaspäästöt saavat olla enintään 85 mg/MJ. Kattilan hiuk- kaspäästöjen tavoitearvo on 50 mg/MJ. (YsL 4 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §, VNp 157/1987)
2. Raskasöljykattilassa on moduloivasäätöinen poltin. Raskasöljykattilassa poltettavan öljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. (YsL 4 §, 43 §, YsA 19 §, VNa 766/2000)
3. KPA-kattilan ja raskasöljykattilan savukaasujen hiukkaspitoisuutta tulee seurata ulkopuoli- sen asiantuntijan suorittamalla päästömittauksella vähintään 3 vuoden välein. Seuraava sa- vukaasujen hiukkasmittaus tulee tehdä 31.12.2004 mennessä. Vuoden 2004 loppuun men- nessä suoritettavan hiukkasmittauksen yhteydessä tulee kertaluonteisesti määrittää KPA- kattiloiden rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöt. Kattiloiden hiukkaspäästöt on mitattava täydellä teholla ja kattilan yleisesti käytössä olevalla teholla. KPA-kattilan hiukkaspäästöt tulee mitata sekä ennen savukaasulauhdutinta että lauhduttimen jälkeen. Mittaukset tulee suorittaa polttoaineen laadun, poltto-olosuhteiden ja kuormituksen osalta normaaleissa käyt- töolosuhteissa. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Päästömittausten tulokset esitetään mg/MJ sekä mg/m3n redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen.
Mittaussuunnitelma tulee esittää kaksi kuukautta ennen mittauksia hyväksyttäväksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. Mittaussuunnitelmassa tulee esittää mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat, mittaustavat ja mittausepävarmuus.
Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi antaa mittausta koskevia tarkennuksia. Mit- taustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19 §)
4. Kattilat tulee nuohota riittävän usein, ettei kattilan sisäpintojen likaantuminen vaikuta katti- lan hyötysuhteeseen tai lisää päästöjä. Kattiloiden palamishyvyyttä tulee jatkuvasti tarkkail- la. (YsL 43 §, 45 §, 46 §, YsA 19 §).
5. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 dB. (YsL 43 §, 46 §, YSA 19 §,VNp 993/1992)
Lauhdevesiä koskeva määräys
6. Vuoden 2004 loppuun mennessä tulee mitata kunnan viemäriin menevän lauhdeveden ve- denlaatu. Lauhdevedestä tulee määrittää vähintään veden lämpötila, pH, sähkönjohtokyky, sulfaatti-, magnesium-, elohopea-, kadmium-, kromi-, lyijy-, nikkeli-, arseeni-, seleeni-, ku- pari-, molybdeeni- ja sinkkipitoisuudet. Lauhdevesinäyte tulee ottaa palaturpeen ja hakkeen yhteispoltossa ja vastata normaaliolosuhteita. Mittausraportoinnista on käytävä ilmi näyt- teenottoajankohdan polttoaineiden keskinäinen suhde sekä näytteenottoajankohdan lauhde- veden vuorokausikuormitus ja arvioitu vuosikuormitus. Mittaustulokset ja -raportti tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.
Mittaustulosten perusteella ympäristökeskus voi antaa mittausseurantaa ja päästörajoituksia koskevia määräyksiä, mikäli viemäriverkostolle, puhdistamolle ja ympäristölle haitallisten tekijöiden ja aineiden ohjearvot ylittyvät. Kaikissa määrityksissä sekä näytteenotossa on käytettävä standardisoituja ja/tai ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailun suorittaja tulee olla ensisijaisesti ns. julkisen valvonnan alainen laboratorio, jonka näyt- teenottajat on sertifioitu ja laboratorio akkreditoitu. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, YSA 19 §)
Jätehuoltoa, kemikaaleja ja polttoaineen varastointia koskevat määräykset
7. Polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä alueella niin, ettei niistä aiheudu pöly- haittaa, epäsiisteyttä tai pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, eikä muuta-
kaan haittaa ympäristölle. Kiinteä polttoaine ja tuhka tulee varastoida sisätiloissa. (YsL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §, 19 §)
8. Lämpölaitoksessa syntyvä kiinteänpolttoaineen tuhka (120 t/vuosi) (jäteluokka 10 01 01), tuhkasta peräisin oleva lauhdevesiliete (5,0 t/vuosi) (10 01 26), sekajäte (5,0 t/a) (20 03 01) ja metalliromu (0,5 t/a) (17 04 07) tulee toimittaa käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi laitok- seen tai vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa kyseessä olevaa jätettä tai asianmukaisesti hyödynnettäväksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä tuhkan ja tuhkasta peräisin oleva lauhdevesilietteen ominaisuuksista ja, mikäli ne toimite- taan kaatopaikalle, myös kaatopaikkakelpoisuudesta ennen tuhkan ja lietteen toimittamista.
Kiinteänpolttoaineen tuhka ja lauhdevesiliete voidaan myös luovuttaa maanparannusaineek- si, mikäli tuhka ja liete hyväksytään Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa maanparannus- aineena. (YsL 43 §, 45 §, YsA 19 §, JL 6 §, 15 §, JA 3 §)
9. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten raskasöljykattilan nuohoustuhka (0,50 t/a) (10 01 04) öljynerotuskaivon lietteet (1,0 t/a) (13 05 02), jäteöljyt (0,20 t/a) (13 02 05) ja kiinteä öljyinen jäte (0,05 t/a) (13 08 99) tulee toimittaa ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai laitokselle, jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vas- taanotto on hyväksytty. Ongelmajätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. (YsL 43 §, 45
§, YsA 19 §, JL 6 §, 15 §, JA 3a §, VNp 659/1996)
10. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmitel- tävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä. (YSL 43 §, 45 §, YSA 19 §, JL 6 §, JA 6 §, VNp 659/1996)
Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
11. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyri- tään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Häiriön tapahtuessa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee maape- rään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateri- aalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43 §, 45 §, 46 §, YSA 19 §)
Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset
12. Toiminnanharjoittajan on määrättävä kattilalaitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten laitoksen vastaava hoitaja. Laitoksen hoitajan henkilö- ja yhteys- tiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)
13. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja tulee tarvitta- essa osallistua alueellisen ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §, YsA 19
§)
14. Kattilalaitoksen käyttötiedot ja häiriöitä koskevat tiedot dokumentoidaan ja esitetään tarvit- taessa valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon sisältyy seuraavat tiedot:
kattiloiden käyttö- ja tuotantotiedot
käytettyjen polttoaineiden määrä ja niihin liittyvät dokumentit tehdyt mittaukset ja niiden tulokset sekä niihin liittyvät dokumentit mittalaitteiden huollot ja kalibroinnit
laitoksen valvontaa koskevat tiedot
poikkeukselliset tilanteet, kestot, syyt ja korjaustoimenpiteet
toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu ja edelleen toimittaminen. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, YSA 19§, JL 51 §)
15. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edel- listä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuotta- jan välityksellä helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seu- raavat tiedot:
energiatuotantomäärät (MWh/a), polttoaineiden määrä ja laatu kattiloittain
kattiloiden hiukkaspäästöt (laskennalliset, johon sisältyy myös häiriöiden aikaiset pääs- töt: lasketaan polttoainetietojen, päästömittaustietojen, häiriötilanteiden ja kattilan käyt- tötietojen perusteella)
kattiloiden rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt (laskennalliset, polttoaineiden määrä- ja laatutietojen, päästömittausten, häiriötilanteita koskevien tietojen avulla)
kattiloiden hiilidioksidipäästöt eriteltyinä fossiilisista polttoaineista ja biopolttoaineista peräisin olevat päästöt (laskennalliset, polttoainetiedoista päästökertoimen avulla)
laitoksessa syntyneet jätteet ja ongelmajätteet ja niiden käsittely ja toimituspaikka
Kirjallisesti toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain lisäksi seuraavat tie dot:
häiriötilanteet, niiden johdosta tehdyt välittömät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai vähentämään häiriöiden esiintymistä
kattiloille annettujen päästörajojen ylitykset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet poikkeamat tarkkailusuunnitelmassa esitetyistä huolloista, kalibroinneista ja muista asi-
oista
päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat
laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)
Muut lupamääräykset
16. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5
§, 43 §, 58 §) 17. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai
toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti.
Luvan myöntämisen edellytykset
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasi- tusta.
Jalasjärven Lämpö Oy:n lämpölaitoksen lähiympäristöön aiheuttamien hiukkas-, rikkidioksi- di- ja typpidioksidipäästöjen ei nykyisen tietämyksen perusteella voida katsoa aiheuttavan vä- estölle terveydellistä haittaa. Myöskään merkittävää elolliseen luontoon kohdistuvaa vaikutus- ta ei voida katsoa esiintyvän.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että kattilalaitoksen toiminta kyseisellä paikalla täyt- tää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on myös asemakaavan mukaista.
Lupamääräysten perustelut
KPA-kattilan päästömääräys on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen lähialu- eella sekä kiinteänpolttoaineen käytöstä aiheutuvien hiukkaspäästöjen aiheuttaman terveys- ja viihtyvyyshaitan vähentämiseksi. Valtioneuvoston päätöksessä 157/1987 on kotimaisia poltto- aineita käyttäville 5 - 50 MW:n kattiloille kaavan avulla laskettavissa hiukkaspäästöarvo, joka on 6,59 MW:n kattilalle noin 85 mg/MJ. Ilmapäästömittauksia on toiminnanharjoittajan anta- mien raporttien perusteella tehty v. 1991 LTO-vaihtimen suorituskyvyn määrittämisen yhtey- dessä (polttoaineena turve), v. 1994 kyllästetyn puun kaasutuspolttokokeiden (vertailupoltto- aineena hake) ja v. 1998 CCA-hakkeen polttokokeen yhteydessä (ei vertailupolttoainetta).
Kattilalaitoksen polttoaineista on siten kerran mitattu turpeen ja kerran hakkeen hiukkaspääs- töjä, jolloin KPA-kattilan palaturpeen hiukkaspäästöt olivat savukaasulauhduttimen jälkeen 3 mg/MJ ja hakkeen hiukkaspäästöt 2 - 4 mg/m3n (11 % O2). Vastaavat arvot olivat ennen lauh- dutinta 15 mg/MJ ja 20 – 29 mg/m3n (11 % O2). BAT -päästötaso vanhalle 5-10 MW:n katti- lalle on 50 - 100 mg/MJ. Ympäristökeskus on harkinnut, että koulukeskuksen läheisyyden ta- kia on perusteltua asettaa tavoitearvoksi 50 mg/MJ. Mitatut hiukkaspäästöarvot alittivat hyvin tavoitearvon. (lupamääräys 1)
Määräys 4,65 MW:n raskasöljykattilassa poltettavan öljyn rikkipitoisuudesta on annettu, kos- ka valtioneuvoston asetuksen (766/2000) mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1 painoprosenttia. Rikkidioksidipäästöjen rajoittamista koske- va määräys on annettu paikallisen ilmanlaadun pilaantumisen ja happamoittavan laskeuman vähentämiseksi. (lupamääräys 2)
Määräys kattilalaitoksen savukaasujen hiukkaspitoisuuden seurannasta sekä savukaasujen rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen kertaluonteisesta selvittämisestä on annettu valvonnal- lisista syistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvil- lä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristökeskus on harkinnut, ottaen huomioon KPA- kattilan vuosittaiset käyttötunnit ja kattilan luonteen (pääkattila), että kattilan hiukkaspäästöt
tulee mitata kolmen vuoden välein. Myös huippu- ja varakattilan hiukkaspäästöjen mittaus on määrätty suoritettavaksi kolmen vuoden välein, koska koulukeskus sijaitsee runsaan 200 m etäisyydellä lämpölaitoksesta. Koska savukaasulauhdutin ei ole aina käytössä, tarvitaan myös mittaustietoja tilanteista, jolloin lauhdutin ei puhdista savukaasuja. Samalla ympäristökeskus on valvonnallisista syistä määrännyt mitattavaksi KPA-kattilan NOx ja SO2 –päästöt kerta- luonteisesti. Mittaussuunnitelman toimittamisella ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisellä voidaan ennakolta varmistua mittausten pätevästä suorittamisesta. (lupamääräys 3)
Kattilat nuohotaan hakemuksen mukaan noin kaksi kertaa lämmityskaudessa. Kattiloiden säännöllisellä tarkkailulla ja huolloilla on olennainen merkitys kattiloiden päästöihin. (lupa- määräys 4)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueil- la. (lupamääräys 5)
Määräys lauhdeveden vedenlaadun mittaamisesta on annettu valvonnallisista syistä, koska kaukolämpölaitos ei ole ympäristökeskukselle toimitettujen asiakirjojen perusteella mitannut palaturpeenpoltossa syntyneen lauhdeveden raskasmetallipitoisuuksia, ainoat raskasmetalli- määritykset koskevat hakkeenpolttoa. Ohjeistossa 'Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin' on käsitelty viemäriverkostolle, puhdistamolle ja ympäristölle haitalli- set aineet ja haitalliset ominaisuudet. (lupamääräys 6)
Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muodostuvien jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä polttoaineista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäi- semiseksi. Polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräys 7)
Palaturvetuhkan ja haketuhkan toimittamista ei ole hyväksytty hakemuksen mukaisena. Finn- halu Oy:llä ei ole ympäristölupaa tuhkan vastaanottamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen käytöstä ja jätehuollon kannalta merkityk- sellisistä ominaisuuksista sekä ympäristövaikutuksista. Mikäli tuhka toimitetaan kaatopaikal- le, tulee sen kaatopaikkakelpoisuus selvittää valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti. Mikäli tuhka toimitetaan hyödynnettäväksi, toiminnanharjoittajan on varmistet- tava, että laitoksella tai vastaanottopaikalla on jätteen hyödyntämiseen lupaa. Toiminnanhar- joittaja harkitsee hakevansa KPA-kattilan tuhkalle ja tuhkasta peräisin olevalle lauhdevesiliet- teelle lannoitelain (1993/232) mukaista rekisteröintiä maaparannusainetarkoitukseen Kasvin- tuotannon tarkastuskeskuksesta. (lupamääräys 8)
Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi ai- heuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet on lueteltu ym- päristöministeriön asetuksessa (1129/2001). Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on jätehuoltolain mukainen ongelmajät- teiden käsittelylupa tai jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa ky- seisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Kattilalaitoksessa syntyvä kiinteä öljyinen jäte ja puhdas jäteöljy imeytetään turpeeseen ja poltetaan. Lupahakemuksessa ei ole esitetty sellaisia tietoja, että poltto-olosuhteet täyttäisivät valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (2003/362) tai siirtymäsäännöksissä asetetut vaatimukset ongelmajätteiden polttamisesta.
Myös siirtymäajan voimassa olevassa valtioneuvoston päätöksessä öljyjätehuollosta (1997/101) on öljyjätteenpolttoa rajoittavia vaatimuksia. Näin ollen ympäristökeskus on päät- tänyt olla myöntämättä lupaa omassa toiminnassa tapahtuvaan ongelmajätteiden polttoon. Jä- telain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kul-
jetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelma- jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (lu- pamääräys 9)
Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisis- taan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympä- ristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjes- tämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Erilaatuisia ongel- majätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi jos se on jättei- den hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on mer- kittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjes- tämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. (lupamääräys 10)
Määräys häiriötilanteesta on annettu päästöjen minimoimiseksi. Häiriötilanteista ilmoittami- nen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (lupamääräys 11)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan, että lämpölaitoksen käyttöä ja seurantaa koskevia määräyksiä noudatetaan. (lupamääräys 12)
Määräys osallistua alueelle myöhemmin mahdollisesti laadittavaan ilmanlaadun yhteistarkkai- luun perustuu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen toimintansa ympäristövaiku- tuksista. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toiminta-alueeseen kuuluu tällä hetkellä viisi aluetta, joissa on ilmanlaadun yhteistarkkailu, ja joihin myös pienemmät ilmapäästöjä aiheut- tavat laitokset osallistuvat. Selvilläolovelvollisuus koskee myös yhteistyöalueiden ulkopuolel- la olevia toiminnanharjoittajia. (lupamääräys 13)
Kirjanpidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittämisestä on annettu mää- räys laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Vuosiraportit tehdään nykyään sähköises- ti TYVI-operaattorin välityksellä. (lupamääräys 14 ja 15)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniik- ka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuk- sia. (lupamääräys 16)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnan- harjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoi- tettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristö- luvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa ku- vaavia tietoja. (lupamääräys 17)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hake- mus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 1.5.2014 mennessä.
Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot laitoksella käytettävistä polttoaineista, laitoksen tuotantotiedot, jätteen kaatopaikkakelpoisuuden selvitykset ja mittaustulokset.
Toiminnalle tulee hakea uusi lupa, mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen mää- räyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, ja 58 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 ja 41 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3a ja 6 §
Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi 157/1987
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNa 766/2000)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3 400 euroa
Maksun suuruuden määrittelyssä on noudatettu valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annettua ympäristöministeriön asetusta alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suorit- teista (1237/2003). Ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleen lupahakemuksen maksu määräytyy aikaisemman asetuksen (1415/2001) mukaan. Asetuksen (1415/2001) mukaan kat- tilalaitokselle, jonka suurin polttoaineteho on alle 50 MW, maksu on 3 400 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Jalasjärven kunnanhallitus
Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Jalasjärven kunnan terveystarkastaja
Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Tieliikelaitos, Vaasan paikallisyksikkö, Seinäjoen tukikohta, PL 66, 60101 Seinäjoki Lennol Oy, Lähdetie 11, 61600 Jalasjärvi
Jalasjäte Oy, Hallitie 1, 61600 Jalasjärvi
Metallituote Valkkio Oy, Tiemestarintie 14, 61600 Jalasjärvi Termo-Harkko Oy, Tiemestarintie, 61600 Jalasjärvi
E-P:n Kaluste Oy, 61600 Jalasjärvi
Finnhalu Oy, Savelankuja 2, 61600 Jalasjärvi HNT-kaluste Ky, Trikookuja 4, 61600 Jalasjärvi
Hietala Jari ja Johanna, Kauppilantie 4, 61600 Jalasjärvi Nurmimäki Jalo ja Rakel, Kauppilantie 8, 61600 Jalasjärvi Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi Ja- lasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa pää- töksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuule- mista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset il- menevät
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikkö
Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää
Ylitarkastaja Maj-Britt Axell
LIITTEET Valitusosoitus
Sijaintikartta Asemapiirros
