• Ei tuloksia

HAKIJA Mattias Widjeskog Småböndersvägen 767 68750 Småbönders ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylällä tiloilla Vide I RN:o ja Viklund RN:o

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "HAKIJA Mattias Widjeskog Småböndersvägen 767 68750 Småbönders ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylällä tiloilla Vide I RN:o ja Viklund RN:o "

Copied!
13
0
0

Kokoteksti

(1)

...

Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109

kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

Paikka/Plats

Vaasa/Vasa

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten

Päiväys/Datum Dnro/Dnr

29.12.2009 LSU-2009-Y-561 (113)

ASIA

Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee maidontuotannon laajennusta.

HAKIJA

Mattias Widjeskog Småböndersvägen 767 68750 Småbönders

ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI

Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylällä tiloilla Vide I RN:o 15:64 (288- 411-15-64) ja Viklund RN:o 15:121 (288-411-15-121). Tilalla on nykyisin pihatto, jossa on 44 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalle suunnitellaan rakennettavan uusi pihattonavetta, minkä jälkeen tilaa on 71 lypsylehmälle, 36 hieholle, 25 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lisäksi rakennetaan uusi 2 500 m3 lietesäiliö.

ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET

Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 14.8.2009. Ha- kemusta on täydennetty 7.10.2009 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä sekä 30.11.2009 ja 9.12.2009.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.

Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympä- ristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa.

(2)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Toiminnalla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Nykyiselle eläinsuojalle on Kruunupyyn kunnan rakennuslautakunnan 2.2.1993 myöntämä rakennuslupa. Tila on liittynyt ympäristötu- kijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 – 2013.

ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE

Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylässä kaavoittamattomalla maatalousval- taisella haja-asutusalueella. Lähialueet ovat peltoja. Lähimmät viisi naapuriasuinkiinteistöä si- jaitsevat uudesta eläinsuojasta noin 65 - 110 metrin etäisyydellä kaakkois-, lounais- ja luoteis- puolella. Lähimmällä naapurilla (65 m) ei ole karjaa, mutta muilla naapurikiinteistöillä harjoite- taan karjataloutta. Nykyisestä pihatosta on matkaa lähimpien karjataloutta harjoittavien naapu- reiden asuinrakennuksiin alle 40 metriä ja lähimpään karjattomaan naapuriin 110 metriä.

Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähellä ei ole luonnonsuoje- lualueita. Toiminnan koillispuolella noin 300 metrin etäisyydellä virtaa Porasenjoki, joka laskee Peckas Sjöniin viiden kilometrin päässä.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto

Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilan nykyisessä pihatossa on 44 lypsylehmää, 25 hie- hoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uuden pihaton rakentamisen jälkeen tilalla pidetään enintään 71 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa.

Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi 2 500 m3 lietelantasäiliö.

Hiehot (36 kpl) ovat laitumella neljä kuukautta vuodesta. Laidunala on 7,51 ha ja osa laidun- alueista rajoittuu vesistöihin.

Tila on liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon.

Lannan ja jätevesien käsittely

Eläimet ovat lietelannalla. Nykyisen katetun lietesäiliön tilavuus on 290 m3. Uuden kattamat- toman lietesäiliön tilavuudeksi tulee 2 500 m3. Lietesäiliöiden kokonaistilavuus tulee olemaan 2 790 m3. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja lietekuilut toimivat valuttamalla.

Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on hakemuksen mukaan 78,75 ha, josta omaa 32,99 ha ja vuokrattua 10,81 ha. Lannanluovutuksesta on sopimus 1 224 m3:sta joka vastaa 34,95 ha:a. Hakemuksen liitteenä on sopimukset vuokrapelloista sekä lannanluovutus- sopimukset. Lanta levitetään pelloille viikoilla 17 - 21 (50 % lantamäärästä), 27 - 28 (25 % lantamäärästä) sekä viikoilla 38 - 40 (25 % lantamäärästä).

Jätevesiä syntyy maitohuoneessa 250 m3vuodessa. Muita jätevesiä muodostuu 50 m3 vuodes- sa. Jätevedet, myös WC-jätevedet, johdetaan tällä hetkellä lietteisiin.

(3)

Säilörehun varastointi

Tilalla varastoidaan esikuivattua säilörehua laakasiiloon 1 250 tonnia ja aumaan 500 tonnia vuodessa. Laakasiilosta puristenesteet johdetaan umpikaivoon (3 m3), mistä ne levitetään liet- teen mukana pellolle. Säilörehun valmistuksessa käytettävät säilöntäaineet, 6 500 litraa, varas- toidaan konehallissa.

Polttoainevarastot

Tilalla on oma maanpäällinen polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2 000 litraa. Säiliö on varus- tettu lukituksella. Muita öljytuotteita varastoidaan enintään 200 litraa ja ne ovat sijoitettu ko- nehalliin.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet ja niiden käsittely

Tilalla syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat:

Jätelaji Käsittely

Kuolleet eläimet Toimitetaan keräilyyn

Rehujäte Kompostoidaan tilalla

Muovit Toimitetaan alueelliseen jätehuoltoon

Ongelmajätteet Toimitetaan alueelliseen jätehuoltoon Kiinteistöjäte Toimitetaan alueelliseen jätehuoltoon Liikenne

Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehu- ja teuraskuljetuksia on noin kerran kuukaudes- sa. Omasta toiminnasta syntyy liikennettä tarpeen mukaan, eniten rehunteon ja lannanlevityk- sen aikaan.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan ja Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 15.10. – 13.11.2009 välisenä aikana. Hakemusta kos- kevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kruunupyyn kunnan ympäristö- ja terveys- toimistossa, Säbrontie 2, Kruunupyy. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

(4)

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kruunupyyn kunnanhallitukselta ja ympäristöviranomai- selta. Kruunupyyn kunnanhallituksen lausunnon mukaan se kannattaa ympäristösihteerin val- mistelua ja lähettää sen ympäristölautakunnan pöytäkirjan kera lausuntonaan.

Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että suositeltu suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen alittuu. Siksi ympäristölautakunta katsoo, että ympäristö- luvan pitää sisältää riittävät ehdot sen varmistamiseksi, ettei aiheuteta kohtuutonta haittaa.

Lämpötila lietelantasäiliössä ja lantakanavissa tulee pitää mahdollisimman matalana. Lantasäi- liön sekoittumista saa tapahtua vain sen tyhjennyksen yhteydessä. Eläinsuojan ilmanvaihto tulee suunnitella siten, että päästöt kohdistuvat mahdollisimman korkealle ilmaan ja poispäin lähimmästä naapurista.

Ympäristön pilaantumisen estämiseksi ympäristöluvan tulee sisältää määräykset, kuinka uusi eläinsuoja ja lantasäiliö tulee rakentaa, kuinka lannan varastointi, käsittely ja levitys tulee hoi- taa sekä kuinka jätevedet, jätteet ja kuolleet eläimet tulee käsitellä, niin että toimintaa harjoite- taan voimassa olevan lainsäädännön ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Ympäristö- lautakunta muistuttaa, hakemuksen tietojen perusteella, ettei WC-jätevesiä saa johtaa lietelan- tasäiliöön, vaan ne tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesi- huoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Tuorerehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet tulee ottaa talteen tiiviiseen säiliöön, myös jos rehu valmistetaan aumaan pellolle.

Ympäristölautakunnan mukaan edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Toimintaa voidaan harjoittaa ilman että aiheutetaan haittaa tai ympäristönsuojelulain 42 §:n tarkoittamaa pilaantumista edellyttäen, että edellä mainitut lausunnon näkökohdat otetaan huomioon. Aikai- semmasta toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristölautakunnan tietoon.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalta on 16.11.2009 päivätyllä kirjeellä pyydetty määräajassa vastinetta annettuihin lausun- toihin. Hakija on 18.11.2009 sähköpostina lähettämässään vastineessa pyytänyt, että päätökses- sä noudatettaisiin Kruunupyyn kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan päätöstä. Ympäris- tökeskus on pyytänyt hakijaa selvittämään suunnitellulle eläinsuojalle vaihtoehtoista sijoitus- paikkaa, josta aiheutuisi vähemmän haittaa läheiselle asutukselle. Hakija on 30.11.2009 ja 9.12.2009 tulleissa lisäselvityksessä esittänyt vaihtoehtoisen sijoituspaikan kiinteistöllä Vide I RN:o 15:64 (288-411-15-64), joka on kauempana lähimmistä naapuriasuinrakennuksista. Haki- jan mukaan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta aiheutuisi huomattavia lisäkustannuksia mm. ra- kentamiseen huonommin soveltuvan maan takia. Toiminta jouduttaisiin järjestämään niin, ettei vanhaan pihattoon jäisi eläimiä vaan kaikki eläimet olisivat uudessa eläinsuojassa

Tarkastus

Tilalla on tehty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus 7.10.2009. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.

(5)

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muu- toinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristö- keskus ei myönnä Mattias Widjeskogille ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaista ympäristölupaa Kruunupyyn kunnan Kortjärven kylällä tiloilla Vide I RN:o 15:64 (288-411-15-64) ja Viklund RN:o 15:121 (288-411-15-121) suunnitellulle eläinsuojalle hakemukseen liitetyn kartan ja asemapiirroksien osoittamaan paikkaan. Sen sijaan ympäristökeskus on harkinnut, että ympäris- töluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa toisaalla hakijan omistamalla kiinteistöllä Vide I RN:o 15:64 (288-411-15-64). Ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 6 §:n nojalla harkinnut, että on perusteltua tarkastella toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta ja ottaa huomi- oon muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Hakijan esittämän lisäselvityksen perusteella haki- jan on mahdollista sijoittaa uusi eläinsuoja esitetyn paikan koillispuolelle niin, että sen voidaan katsoa tulevan riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista. Lisäselvityksessä 9.12.2009 hakija esitti, että koko suunniteltu eläinmäärä sijoitetaan uuteen eläinsuojaan. (YsL 6 §, 7 §, 8 §, 41 §, 42 §, 43 §, 45 §, 46 §, YsA 19 §)

Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin

Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon muun muassa lupa- määräyksissä 3, 4, 5 ja 7.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Tuotantorakennuksen sijainti

Uusi lypsykarjapihatto, lietesäiliö ja laakasiilo tulee sijoittaa hakijan 9.12.2009 tulleessa lisä- selvityksessä esittämään sijoituspaikkaan nyt ympäristölupahakemuksessa haetun paikan koil- lispuolelle kiinteistölle Vide I RN:o 288-411-15-64 niin, että lähimpiin naapuriasuinrakennuk- siin on matkaa vähintään 190 metriä. Uuden pihaton, lietesäiliön ja laakasiilon sekä tuotanto- ja varastointikäyttöön jäävien nykyisten olemassa olevien rakenteiden sijaintia osoittava ase- mapiirros mittakaavassa 1:500 sekä kaikkien tuotanto- ja varastotilojen ajan tasalla olevat poh- japiirrokset mittakaavassa 1:100 tulee toimittaa toiminnan ympäristönsuojelutoimenpiteiden valvojalle vähintään kolme kuukautta ennen rakennus- tai muutostoimenpiteisiin ryhtymistä.

2. Eläinsuojan eläinmäärä

Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 71 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Olemassa olevassa eläinsuojassa saa pitää 44 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kunnes uusi eläinsuoja on otettu käyt- töön.

3. Lietelannan, kuivalannan, jätevesien, säilörehun ja sen puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet

Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, ettei niitä joudu ympäristöön. WC- jätevedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsitte- lystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti,

(6)

esimerkiksi johtamalla ne umpikaivoon. Jätevedet voidaan käsitellä myös muulla Kruunupyyn kunnan hyväksymällä tavalla niin, että jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset täyttyvät.

Kaikki tilalla varastoitava säilörehu tulee varastoida tiiviistä materiaalista rakennettuun laa- kasiiloon tai muuten niin, että valmistuksessa syntyvät puristenesteet voidaan kerätä talteen.

Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä.

Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 2 164 m3, mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus.

Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (vähintään lujuusluokka K30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja oh- jeiden sekä hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt tulee vuosittain tyh- jentää perusteellisesti ja samalla on tarkistettava niiden kunto mahdollisten vaurioiden havait- semiseksi.

Lietesäiliön täyttäminen tulee tapahtua alakautta. Säiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvui- sella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla.

Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella.

4. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen

Lietelanta, pesu- ja jätevedet, WC-jätevesiä lukuun ottamatta, sekä puristenesteet on hyödyn- nettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukai- sesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen sovel- tuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 67,2 hehtaaria.

Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- syn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.

Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asuk- kaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreiteille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee kuormata tiivispohjaisella alustalla.

Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asuk- kaille aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravintei- ta joudu vesistöön tai ojaan.

Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuo- rokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantu- neeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen.

(7)

Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kas- vustoa lukuun ottamatta 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pel- lolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30 - 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu- tai jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulko- rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sal- littua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä.

5. Hajuhaittojen vähentäminen

Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella (turve, kevytsora, styrox) ja katteen riittävyydestä on huolehdittava.

6. Laiduntaminen

Laidunalueet tulee rajata vesistöstä ja ne tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Eläimille ei saa järjestää lisäruokintaa ilman, että laitu- mella on tähän tarkoitettua ruokintapaikkaa. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelu- tarha, kiinteä ruokintapaikka tai juottopaikka, tulee ne suunnitella Maa- ja metsätalousministe- riön rakentamismääräysten ja –ohjeiden mukaan (MMM-RMO-C4). Suunnitelmat tulee lähettää valvojalle 3 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista.

7. Jätehuolto

Toiminnasta muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjave- den pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellai- seen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyöty- jätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisi- jaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa tilalla.

Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee viipymättä toimittaa laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, ettei se aiheuta terveyshaittaa, haju- haittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpais- teelta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiai-

(8)

kaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmä- kontti.

8. Polttonesteiden varastointi

Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaara. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja ne tulee varustaa suoja-altaalla sekä lapon estolaitteella sekä ylitäytönestolla. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää. Säiliöi- den tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imey- tysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisin vä- liajoin.

9. Toiminnan tarkkailu

Lietesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli säiliöiden rakenteissa tai muissa lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen ja haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidos- ta tulee ilmetä ainakin:

- tiedot eläinmääristä

- toiminnasta muodostuvien lietteiden ja lannan määrä sekä levityspinta-alat

- tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista

- kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka

- tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä

Levitettävästä lietteestä on analysoitava kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin määrä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon.

Toimintaa koskevat tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

10. Käyttöönottotarkastus

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 päivää ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen teknii- kan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.

(9)

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta

Länsi-Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että hakijan esittämän lupahakemuksen perus- teella ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa. Uuden eläinsuojan sijaintia ei voida pitää sopivana eläinsuojan lähialueella sijaitsevan naapurin kannalta. Hakemuksen mu- kainen toiminta aiheuttaisi hyvin todennäköisesti eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17

§:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai mahdollista terveyshaittaa eikä näitä haittoja voida lupamääräyksinkään riittävästi ehkäistä. Hajuhaittoja voisi aiheutua eläinsuojan poistoilmasta, rehujen varastoinnista laakasiilossa ja lietteen varastoinnista.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toi- minnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu edellä mainittuja haittoja. Hakemuksen mu- kaisen toiminnan harjoittamisen todennäköisesti aiheuttamia haittoja ei voida myöskään lupa- määräyksillä riittävästi ehkäistä. Ympäristökeskus on harkinnassaan ottanut huomioon hake- muksessa esitetyn toiminnan laajuuden, toiminnan sijoittumisetäisyyden lähimpiin naapureihin nähden sekä toiminnan luonteen ja hakijan esittämät selvitykset.

Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan hakijan esittämään vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan, koska tässä paikassa eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kaikki eläimet tulee sijoittaa uuteen eläinsuojaan sen val- mistuttua hakijan suunnitelman mukaan.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toi- minnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh- javeden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu- eella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläin- suojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.

Lupamääräysten perustelut

Toiminnan sijainnin suhteen ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristölupapäätöksellä voidaan määrätä toiminnan sijoittamisesta ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisesti ottamalla huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristökeskus on harkinnut, että mää- räämällä riittävä etäisyys lähimpiin naapureihin ja asettamalla tarpeelliset lupamääräykset hait- tojen estämiseksi, voidaan katsoa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat kyseisellä tilalla olemassa.

Sijoitettaessa uusi toiminta riittävän etäälle lähiasutuksesta lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla, ei toiminta todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa tai kohtuutonta haittaa naapureille ja luvan edellytykset ovat muu- toinkin olemassa. (Lupamääräys 1)

Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäja- kaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella tuotantotilanteen mukaan. Toimintaa tulee kuiten-

(10)

kin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, etteivät lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset ylitä mainittujen eläin- määrien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 2)

Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuut- ta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohjaraken- teet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM-RMO-C4). Säilö- rehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 3)

Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Hakijan esittämä 78,75 ha hehtaarin levityspeltoala on riit- tävä. Vaatimus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen koti- eläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009) Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 1,3 lypsyleh- mää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari yhtätoista alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomi- oon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät.

Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi.

Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustu- vat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityk- sen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levi- tyksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenesteitä tai jätevesiä ei saa levittää poh- javesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamatto- mat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (Lupamääräys 4)

Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Samoin kunnossa olevat kevytkatteet vähentävät haihtumista ja hajuhaittoja. (Lupamääräys 5)

Laidunnuksesta annetuilla määräyksillä pyritään estämään lannan ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöön. (määräys 6)

Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanhar- joittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien asian- mukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä.

Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyö- tykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittami- sesta asianmukaiseen käsittelyyn.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsi- tellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajal- le, jolla on lupa käsitellä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys-, ym- päristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 7)

(11)

Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. (Lupamääräys 8)

Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnos- ta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jä- tehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvon- nan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (Lupamääräys 9)

Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 10)

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympä- ristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmiste- taan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajen- tamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 11)

LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaiku- tuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

Lupamääräysten tarkistaminen

Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2019 mennessä. Hake- mukseen tulee liittää voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä pää- töksessä edellytetyn kirjanpidon vuotta 2018 koskevat tiedot. (Ympäristönsuojelulaki 55 §) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman.

(Ympäristönsuojelulaki 100 §) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 100 § Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 19 §

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4)

(12)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

LISÄKSI ON HUOMIOITU

Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimis- tä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 1 570 euroa

Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöminis- teriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perit- tävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mu- kaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Hakijalle

Jäljennös päätöksestä Kruunupyyn kunnanhallitus

Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä

Vidjeskog Anders och Pernilla, Småböndersvägen 762, 68750 Småbönders Vidjeskog Folke, Ollasmosvägen 11, 68750 Småbönders

Vidjeskog Johnny och Maria, Småböndersvägen 742, 68750 Småbönders Vidjeskog Leif, Småböndersvägen 745, 68750 Småbönders

Vidjeskog Mikael, Småböndersvägen 806, 68750 Småbönders Vidjeskog Ove, Småböndersvägen 747, 68750 Småbönders Vidjeskog Peter, Småböndersvägen 745, 68750 Småbönders Vidjeskog Sven, Småböndersvägen 776, 68750 Småbönders Widjeskog Ole, Småböndersvägen 756, 68750 Småbönders Widjeskog Sten, Småböndersvägen 753, 68750 Småbönders

(13)

Päätöksestä kuuluttaminen ilmoitustauluilla

Päätöksestä kuulutetaan kuulutusaikana Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoi- tustaululla, 1.1.2010 lähtien Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitus- taululla, sekä Kruunupyyn kunnan virallisella ilmoitustaululla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:

- luvan hakija;

- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen;

- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs

Ylitarkastaja Aira Halmetoja

Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vahvan markkinointitaustan omaava Päivi Litmanen- Peitsala Helsingin kaupunginkirjastosta vetää eri kirjastosektoreilla toimivista viestinnän osaajista koostuvaa työryhmää,

Ympäristölupa myönnetään enintään 154 lypsylehmän, 115 lihanaudan, 88 hiehon ja 123 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle siten, että uuteen

Ympäristökeskus on ratkaisussaan määrännyt, että eläinsuoja tulee sijoittaa vähintään 150 metrin etäisyydelle ja uusi lietesäiliö tulee sijoittaa vä-... hintään 160

Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämänä aikana sekä

1. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU on enintään 20 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. Puhdistusteho on molempien

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 26.6.2001 antaman päätöksen lu- pamääräysten mukaan Myllyjoen laitoksen yksiköihin saadaan johtaa vettä Myllyjoesta siten, että

Tällöin kuormituksen kasvun vaikutus vesistön fosforipitoisuuteen vesimassassa olisi suurin (>0,5 µg/l) Vuonteen ja Aholan laitosten välittömässä läheisyy- dessä