Ympäristötalo(Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka ' 020 490 109
Miljöhuset(Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu
PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu
Koulukatu/Skolhusgatan 19
Paikka/Plats
Kokkola/Karleby
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
18.3.2008 LSU-2008-Y-15
ASIA
Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.
HAKIJA
Rauhala Alpo Lestintie 790 69330 Määttälä
ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA
Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Toholammin kunnan Toholammin kylässä kiinteistöllä Isopuro RN:o 48:48. Hakijalla on nykyisin vanha parsinavetta, jossa pidetään 28 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toiminnan laajennuksen myötä rakennetaan uusi pihatto, johon tullaan sijoittamaan enintään 75 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 31 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Parsinavetta jää laajennuksen myötä varastora- kennukseksi. Lisäksi rakennetaan uusi noin 2 500 m³:n lietesäiliö.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 11.1.2008. Ha- kemusta on täydennetty 8.3.2008.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lyp- sylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.
SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ
Uusi eläinsuoja tulee sijoittumaan kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle Toholammin kunnan Toholammin kylään kantatien 775 (Lestijärvi-Kannus) varteen noin kahdeksan kilometriä kun- takeskustasta Lestijärven suuntaan. Alueen ympäristö on pääosin avointa Lestijoen peltomai- semaa.
Tilan pihapiiri muodostuu olemassa olevasta eläinsuojasta, varastoista, Harvest-tornisiilosta sekä hakijan asuinkiinteistöstä. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi nykyisestä eläin- suojasta noin 65 metrin etäisyydelle sen pohjoispuolella sijaitsevalle pellolle.
Asiakirjojen ja karttaselvitysten mukaan toiminnan vaikutusalueella sijaitsee viisi asuinkiinteis- töä. Tulevaa pihattoa lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä pohjoissuun- nalla. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä kaakkoissuunnalla, noin 250 metrin ja noin 300 metrin etäisyyksillä etelä- ja poissuunnilla. Uudesta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön noin 160 metriä. Asuinkiinteistö sijaitsee sen luoteispuo- lella lietesäiliön sijoittuessa viettävään rinteeseen. Eläinsuoja tai lannan levityspellot eivät sijoi- tu pohjavesialueelle. Uuden eläinsuojan ja uuden lietesäiliön väliin sijoittuu kaksi vesijohtoput- kea, Toholammin vesihuollon ja Määttälä-Kiviahon vesijohdot. Lähimpään vesistöön, Lestinjo- keen, on etäisyyttä noin 400 metriä. Isopuroon on etäisyyttä noin 40 metriä.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto
Uudessa eläinsuojassa, makuuparsipihatossa, tullaan pitämään enintään 75 lypsylehmää, 40 hiehoa sekä 31 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha parsinavetta jää varastora- kennukseksi. Tilalla tullaan tekemään esikuivattua säilörehua noin 1 200 tonnia vuodessa, jota varastoidaan Harvestore-tornissa (800 tonnia) ja rakennettavissa kahdessa laakasiilossa (400 tonnia). Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 70 000 kiloa maitoa vuodessa. Pihaton pi- tuus tulee olemaan noin 64 metriä ja leveys noin 29 metriä. Hyötyalaa tulee olemaan noin 1 785 m2. Eläin- ja apetilojen lisäksi pihattoon sijoitetaan toimisto- ja valvomo sekä sosiaalitilat.
Lannan ja jätevesien varastointi
Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Vanhan parsinavetan yhteydessä si- jaitsee noin 335 m³:n kokoinen betonikannella katettu lietesäiliö. Tilan toinen noin 460 m³ ko- koinen kattamaton lietesäiliö, sijaitsee noin 180 metriä tulevasta pihatosta itään. Lietelanta on suunniteltu kuljetettavaksi lietevaunulla eläinsuojasta kyseiseen lietesäiliöön. Lisäksi rakenne- taan 2 470 m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö noin 45 metrin etäisyydelle itään uudesta eläin- suojasta. Liete valutetaan tai pumpataan lieteputkessa eläinsuojasta lietesäiliöön. Lietekuiluissa tulee olemaan varastotilavuutta noin 300 m³. Lietelannan kokonaisvarastotilavuutta tulee laa- jennuksen jälkeen olemaan noin 3 565 m³.
Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 61,16 hehtaaria peltoa, josta omaa on 32,23 hehtaaria ja vuokrapeltoa 28,93 hehtaaria. Lannasta 30 % levitetään vii- koilla 18-22, 50 % viikoilla 26-28 ja 20 % viikoilla 38-41. Lannan levitykseen on käytössä let- kulevityslaitteisto.
Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodessa noin yhdeksän hehtaarin laidunalalla. Laidun rajoittuu osittain vesistöön. Eläinten juotto järjestetään pihaton yhteyteen, jolloin eläimiä ei päästetä veteen. Laitumella ei ole pysyvää taikka kiertävää ruokintapaikkaa.
Osa laitumesta sijoittuu kantatie 775 länsipuolelle. Eläimille on rakennettu laitumelle johtava alikulkutunneli.
Esikuivatun säilörehun puristenesteet johdetaan erilliseen kaivoon ja levitetään pellolle lannoit- teeksi. Maitohuoneen pesuvedet, noin 250 m³ vuodessa, johdetaan lietesäiliöön.
Jätteet ja liikenne
Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräys- paikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle.
Tilalla sijaitsee 3 000 litran polttoainesäiliö. Tilan konehallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 250 litran verran. Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita varastoi- daan tilalla noin 7 000 litran verran. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lan- nan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Maatila hankkii veden Toholammin kunnalta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviiksi.
Lietelannan johtaminen eläinsuojasta lietesäiliöön toteutetaan niin, ettei vesijohtoverkostolle aiheuteta riskiä. Lieteputkesta rakennetaan kaksinkertainen ja toimivuuden varmistamiseksi sitä tarkkaillaan erillisen järjestelmän avulla. Uusi lietesäiliö katetaan tarvittaessa. Rehu varastoi- daan tornissa ja laakasiiloissa ja kaikki varastoinnista aiheutuvat puristenesteet johdetaan tiivii- seen säiliöön. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja lietelanta levitetään letku- levityskalustolla. Tila toimii Pohjolan Maidon laatukäsikirjan mukaisesti ja on liittynyt ympä- ristötukeen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen
Lupahakemus on kuulutettu ajalla 28.1-26.2.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Tori- katu 40 B sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5. Hake- musasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Toholammin kunnantoimistolla. Hakemuk- sesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta, maaseutu- ja ympäristölautakun- nalta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niil- le, joita asian on erityisestikatsottu koskevan.
Tarkastus
Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 5.2.2008.
Lausunnot
Toholammin kunnan kunnanhallitus on 19.2.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa lausun- nossa todennut, että kunnanhallitus hyväksyy rakennustarkastaja-ympäristönsuojelusihteerin laatiman lausunnon.
Toholammin kunnan maaseutu- ja ympäristölautakunta on 22.2.2008 ympäristökeskukseen saa- puneessa lausunnossa todennut, että eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja- asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole mer- kittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasi- tusta naapurustolle. Suunnitellun rakennuspaikan halki kulkee Toholammin Vesihuolto Oy:n ja
Määttälä-Kiviahon vesiyhtymän vesijohdot. Vesijohtojen sijainti tulee huomioida ympäristölu- papäätöksessä.
Toholammin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on 26.2.2008 ympäristökeskukseen saapu- neessa lausunnossa todennut tarkastelevansa hankkeen ympäristöterveysvaikutuksia terveyden- suojelulain (763/1994) sekä eläinten hyvinvointia eläinsuojelulain (247/1996) ja –asetuksen (396/1996) kannalta.
Ympäristöterveydenhuollon näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei ai- heudu huomattavia terveyshaittoja. Suunniteltu rakennus ei sijaitse pohjavesialueella. Toho- lammin Vesihuolto Oy:n ja Määttälä-Kiviaho vesiyhtymän vesijohtojen sijainti tulee kuitenkin ottaa huomioon ympäristölupapäätöksessä. Lietelannan varastoinnissa ja levityksessä tulee ot- taa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) mukaiset määräykset. Eläinten hoidossa ja eläin- suojan rakenteissa tulee huomioida lisäksi mitä eläinsuojelulaissa ja –asetuksessa asiasta määrä- tään. Lisäksi on huomioitava maa- ja metsätalousministeriön päätös (14/EEO/1997) nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Tilan haittaeläintorjunnasta tulee huolehtia asianmukaisesti. Muilta osin terveysvalvonnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuk- sesta.
Muistutukset ja mielipiteet
Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 14.3-28.3.2008 välisenä aikana. Hakija il- moitti puhelimitse 17.3.2008, ettei vastineen antoon ole tarvetta.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Alpo Rauhalalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukai- sen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Isopuro RN:o 48:48. Eläinsuoja ja lietesäiliö tulee sijoittaa 6.1.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti niin, että asemapiirroksessa ilmenevät etäisyydet lähimpään asuinrakennukseen täyt- tyvät. Vanha parsinavetta jää varastorakennukseksi.
Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena enintään 75 lypsylehmän, 40 hiehon ja 31 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Ympäristökeskus on ratkaisus- saan ottanut huomioon annetut lausunnot.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan varastointi
Toiminnassa muodostuva lietelanta sekä maitohuoneen jätevedet tulee varastoida hakemuksessa esitetyissä vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä (3 kpl). Lietelannan ja jäteve- sien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään2 805 m³.
Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö ja lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee ra- kentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministe- riön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevien lie- tesäiliöiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Lieteputki tulee rakentaa lupamääräykses- sä 2. ilmikäyvällä tavalla.
Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Uusi lietesäiliö tulee olla toiminta- valmiina ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. Lietesäiliötä ei saa sijoittaa 30 metriä lähemmäksi läheistä valtaojaa. Rehusiilojen yhteyteen tulee rakentaa puristenestekaivot tai vaihtoehtoisesti siiloista tulee rakentaa puristenesteen lietesäiliöön johtamiseksi tarpeelliset rakenteet.
2. Lieteputken rakenteet
Eläinsuojasta uuteen lietesäiliöön johtava lieteputki (noin 40 metriä) tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista ja se tulee varustaa vesitiiviillä kaksoissuojarakenteella. Lieteputken kanssa sa- maan kaivantoon, putken alapuolelle, tulee sijoittaa salaojaputki. Lietesäiliön yläpuolelle liete- putken loppupäähän tulee sijoittaa vesitiivistä materiaalista oleva tarkastuskaivo, johon salaoja- putken vesi johdetaan. Tarkastuskaivoon, salaojaputken alapuolelle, tulee rakentaa riittävän tilava näytteenottopesä. Kaivosta tulee ottaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa tai tar- peen mukaan, vesinäyte analysoitavaksi. Tarkkailua koskevat tarkemmat vaatimukset ilmenevät lupamääräyksestä 7. Lieteputki tulee sijoittaa vesijohtojen alapuolelle, mikäli se on teknisesti mahdollista.
3. Lietelannan hyödyntäminen
Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytettävissä ympäristölupa- hakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään64 hehtaaria.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- syn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle.
Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan.
Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kiellet- ty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kiel- letty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia.
Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivo- lietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuoje- luaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.
4. Päästöt ilmaan
Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos pääosin pihaton katon harjalta. Poistoilmaa ei saa puhaltaa ulos eläinsuojan pohjoispäädystä. Uusi lietesäiliö tulee täyttää altapäin ja säiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, kuten esimerkiksi peltikatteella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Mah- dollinen pumppusäiliö tulee kattaa betonikannella. Etälietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluval- la katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella. Olemassa olevan lietesäiliön betonikantta tulee ylläpitää.
Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lan- noitettaessa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.
Uudet rehusiilot tulee rakentaa niin, että ne voidaan mahdollisesti myöhemmin kattaa. Varastoi- tava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää.
Eläinsuojan pohjoispäätyyn ei saa rakentaa eläinten laitumelle johtavaa kulkuaukkoa. Laitumel- le johtava kulkuaukko tulee rakentaa eläinsuojan itäpuolelle niin, että siitä aiheutuu vähiten haittaa naapurustolle. Laitumelle johtava kulkuaukko tulee varustaa tiiviillä vähintään 10 metriä aukosta ulottuvalla betoniluiskalla. Siltä sekä laitumelle johtavalta tieltä tulee poistaa lanta säännöllisesti. Eläinten pysyvä juottopaikka tulee varustaa tiiviillä alustalla ja sijoittaa naapu- rustoon nähden suotuisasti.
Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojan, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa.
5. Jätteet
Toiminnassa muodostuvien jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttä- vään keräyspaikkaan.
Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä suo- ja-altaalla. Säiliö tulee kattaa ja se tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon esti- mellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä.
Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin.
6. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte
Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläin- jätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää si- ten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä.
Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pidempiaikaisesti (pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi) tulee ruhot ja muu eläinjäte varastoida tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tar- koitettu paikassa. Kontin desinfiointi- ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vas- taanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.
7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi
Parsinavetan yhteydessä olevan lietesäiliön ja Isopuron väliin tulee asentaa 5.2.2008 tarkastus- käynnillä osoitetulle paikalle tarkkailuputki vuoden 2008 loppuun mennessä. Lieteputken tark- kailukaivosta ja vanhan lietesäiliön tarkkailuputkesta tulee ottaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, vesinäytteet analysoitavaksi. Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kolimuotoiset bakteerit.
Myös lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mi- käli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa pääs- töjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.
Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tu- lee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:
• eläinten määrä
• toiminnassa muodostuva lannan määrä
• lannan toimituspaikat ja -ajankohdat
• kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja –ajankohdat
• tarkkailukaivon ja -putken analyysitulokset
• lanta-analyysin tulokset
Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
Toimintaa koskeva kirjanpito tulee vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, jollei valvontaviranomainen toisin määrää. Myös uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat ja mahdolliset vuokrasopimukset tulee lähettää tie- doksi ympäristökeskukseen.
8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaiku- tuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 41 § 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyt- tää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toimin- nasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksi- nään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityis- ten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän
muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapu- ruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasi- tuksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoit- tamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentä- misestä. Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut
Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää uuden makuuparsipihaton toimintaa. Pihattoon sijoitettai- siin 75 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 31 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakijalla on vanha parsinavetta, joka jäisi varastokäyttöön.
Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Toholammin kunnan Toholammin kylään, jossa eläin- suojatoiminnan katsotaan olevan tavanomaista toimintaa. Tulevaa pihattoa lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä pohjoissuunnalla. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä kaakkoissuunnalla, noin 250 metrin ja noin 300 metrin etäisyyksillä etelä- ja poissuunnilla. Uudesta lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön noin 160 metriä. Asuinkiinteistö sijaitsee sen luoteispuolella lietesäiliön sijoittuessa viettävään rintee- seen. Eläinsuoja tai lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään vesistöön, Lestinjokeen, on etäisyyttä noin 400 metriä. Isopuroon on etäisyyttä noin 40 metriä. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita.
Ympäristöministeriön ehdotuksessa 19.6.2001 kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyn sel- keyttämiseksi on esitetty eri eläinten lantaan tuottamien fosforimäärien perusteella arvioituja eläinyksikkökertoimia. Kertoimista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähim- mästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Vanhojen eläinsuojien laa- jennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Kyseinen pihatto tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti sijoittaa vähintään noin 200 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Lähin asuinrakennus sijoittuu nyt noin 150 metrin etäisyydelle.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että vaikka uuden pihaton etäisyys lähimpään asuin- rakennukseen ei täytäkään ympäristöministeriön ehdotusta vähimmäisetäisyydestä, voidaan sijoituspaikkaa pitää nyt kyseessä olevalle eläinmäärälle kuitenkin sopivana. Ympäristökeskus perustelee tätä sillä, että suositeltavan etäisyyssuosituksen alittaa vain yksi asuinrakennus eikä asianosainen ole jättänyt hakemuksesta muistutusta. Etäisyyttä voidaan katsoa olevan lupamää- räysten vaatimukset huomioiden riittävästi. Ympäristökeskus on ratkaisussaan määrännyt, että eläinsuoja tulee sijoittaa vähintään 150 metrin etäisyydelle ja uusi lietesäiliö tulee sijoittaa vä-
hintään 160 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Lietesäiliö on määrätty katet- tavaksi kiinteällä katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Myös etälietesäiliö on määrätty katet- tavaksi vähintään kelluvalla katteella. Uudet laakasiilot on määrätty katettavaksi esimerkiksi muovipeitteellä varastoinnin ajaksi hajuhaittojen vähentämiseksi. Laakasiilot on myös määrätty rakennettavaksi niin, että ne voidaan mahdollisesti myöhemmin kattaa. Ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi rajoittaa eläinten ulospääsyä eläinsuojan pohjoispäädystä sekä kieltänyt eläinsuojan poistoilman ulosjohtamisen kyseisestä osasta eläinsuojaa ja perustelee tätä lähim- män asuinrakennuksen sijoittumisella. Muutoinkin eläinten kuljettaminen laitumelle ja laidun- taminen on määrätty tehtäväksi niin, ettäsiitä koituisi mahdollisimman vähän haittaa naapureille.
Edellä olevan perusteella ja, kun otetaan huomioon alueen maatalousvaltaisuus, toiminnan suunniteltu laajuus ja siihen tarkoitukseen rakennettavat rakennukset ja niiden tekniset ympäris- tönsuojelutoimenpiteet, Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyt- tää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksi- en tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa koh- tuutonta rasitusta, terveyshaittaa taikka muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista.
Lupamääräysten perustelut
Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesi- tiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäi- semiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotila- vuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 555 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 250 m³ vuodessa. Esitetty lantalatilavuus katsotaan riittäväksi ilman lietekuilujen huomi- oimistakin. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuu- den säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1)
Lieteputken rakentamista ja sen tarkkailua koskeva määräys on annettu lieteputken toimivuuden varmistamiseksi. Koska lieteputki tulee risteämään kahta erillistä vesilinjaa, on putki rakennet- tava kaksoissuojauksin ja sijoitettava mahdollisuuksien mukaan vesilinjojen alapuolelle. (mää- räys 2)
Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön oh- jeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta-alatarve on 1,5 hehtaa- ria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittäväs- ti peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemi- seksi. (määräys 3)
Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristö- keskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset mikäli levitysaloissa myöhemmin ta- pahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lan- noitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtai- set enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelli- seen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä yli- määräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3)
Puhaltamalla eläinsuojan poistoilma katon harjalta ja sijoittamalla eläinten laitumelle johtava kulkuaukko eläinsuojan itäpuolelle vähennetään naapureille aiheutuvaa haju- ja kärpäshaittaa.
Kattamalla uusi lietesäiliö kiinteällä katteella, mahdollinen pumppusäiliö betonikannella, etä- lietesäiliö kelluvalla katteella ja ylläpitämällä olemassa olevan lietesäiliön betonikantta vähen- netään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa.
Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uusi lietesäiliö altapäin, kattamalla rehusiilot varas- toinnin ajaksi esimerkiksi riittävällä muovikatteella ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4)
Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoit- taja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmu- kaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toi- minnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyt- töön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Öljysäiliötä koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 5)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläin- jäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.
(määräys 6)
Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lieteput- kea, lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Eläinsuojan toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympä- ristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmiste- taan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajen- tamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tar- kastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lu- paa tarpeen muuttaa. (määräys 8)
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määrä- yksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tar- kistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty pää- tös on lainvoimainen.
Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa aikaisemman 16.6.2006 Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksen myöntämän ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toho- lammin kylässä kiinteistölle Isopuro RN:o 48:48.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
6-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-56 §, 58 §, 96-97 §, 100 § ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
1 §, 6 §, 15-19 §, 21-22 § ja 30 §
Jätelaki (1072/93) 6 §, 15 §, 17 §, 19 §, 51 § Jäteasetus (1390/1993) 3 §, 5 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa.
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministe- riön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittä- vistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus
Toholammin maaseutu- ja ympäristölautakunta Toholammin sosiaali- ja terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä ---
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jät- tämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyk- sessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmene- vät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Lupayksikön päällikkö
Ylitarkastaja Heikki Pajala
Ylitarkastaja Anne Polso
Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros
Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeri- ön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalve- luun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saa- jana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois.
Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikonIlmoitus päätöksestäalla oleva luettelo poistettu.
