YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen
3.7.2008 1398Y0125-111
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Napapiirin Residuum Oy:n Kuusiselän kaatopaikkaa. Kyseessä on lupamääräysten tarkis- taminen.
LUVAN HAKIJA
Napapiirin Residuum Oy Betonitie 3
PL 8216, 96320 Rovaniemi Yhteyshenkilö Petteri Bäck
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Napapiirin Residuum Oy:n tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa, joka si- jaitsee 18 km päässä Rovaniemen kaupungin keskustasta etelä-kaakkoon, Ranuantien (kan- tatie 78) länsipuolella Kuusiselän alueella, tilalla RN:o 698-401-263-2.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 §:n 2 momentin kohdan 4 sekä ympäristönsuojeluase- tuksen 1 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kyseisellä toiminnalla tulee olla ympäristölupa.
Lapin ympäristökeskuksen päätöksen 1398Y0125-121/2.4.2003 mukaan toiminnan harjoit- tajan on toimitettava ympäristökeskuksen ratkaistavaksi uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2007 mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Lapin ympäristökeskus on toimivaltainen asian käsittelijä ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin 12 a) perusteella.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lapin ympäristökeskuksessa 14.12.2007.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
lain 42 §:n mukaisen jäteluvan, terveydensuojelulain 9 §:ssä tarkoitetun sijoitusluvan sekä eräistä naapuruussuhteista annetun 18 §:ssä tarkoitetun sijoitusratkaisun.
Lapin ympäristökeskus on 2.4.2003 (1398Y0125-121) myöntänyt Napapiirin Residuum Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan tavanomaisen jätteen kaato- paikkatoiminalle.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 5.1.2005 (Psy-2004-y-118) myöntänyt Napapii- rin Residuum Oy:lle poikkeuksen luonnontilaisten lähteiden muuttamiskiellosta vesilain 1 luvun 17a §:n 2 momentin nojalla kahden Kuusiselän kaatopaikka-alueella olevan lähteen osalta.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 6.9.2004 ympäristöluvasta jätetyistä valituksista.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 19.10.2005 ympäristölupapäätöksestä jätetystä vali- tuksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.4.2006 KHO:n päätöksestä 19.10.2005/2646 jätettyyn hakemukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.4.2007 KHO:n päätöksistä 19.10.2005/2646 sekä 21.4.2006/954 esitettyihin valituksiin.
Rovaniemen maakuntakaavassa kyseinen alue on varattu yhdyskuntateknisen huollon alu- eeksi (ET 2267). Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista asemakaavaa.
Muut kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ja toiminnat Kiinteistöllä ei ole muita laitoksia eikä muuta toimintaa.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA ALUEEN YMPÄRISTÖ
Toiminta sijaitsee noin 18 km etelään Rovaniemeltä Ranualle vievän kantatie 78 länsipuo- lella. Suora etäisyys suunnittelualueelta kantatielle on noin 2,5 km. Lähimmät asuinraken- nukset sijaitsevat idässä, Ranuantien varrella. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 2,5 km. Kaatopaikka-alue on hakijan omistuksessa. Ympäröivät maat ovat osittain valtionmai- ta sekä yksityisomistuksessa olevia metsätalousmaita.
Kaatopaikka-alue sijaitsee Kuusiselän vaaran koillisreunalla olevalla kaakkoon viettävällä rinnealueella. Kaatopaikka-alueen korkein osa on tasolla N60+210 m ja alimmat osat tasol- la N60+185 m. Kaatopaikalle rakennettavan tien lähtökorkeustaso on N60+175 m ja tulo- korkeus kaatopaikka-alueelle on N60+204 m. Alueen länsi- ja lounaissivulla olevat vaarat kohoavat 260-270 metrin korkeuteen. Alueen itäpuolella maasto laskee kohti Kemijokea.
Alueelta on avoin näkymä erityisesti itään ja osin pohjoiseen päin.
Kaatopaikka-alue on avohakattu noin 20 vuotta sitten, jonka jäljiltä alueen puusto muodos- tuu pääsääntöisesti harvahkosta 1,5-4 m korkeasta mänty- ja kuusitaimikosta. Alueen maa- perä on muokattu ja kivennäismaa on vielä osittain paljaana. Aluskasvillisuus koostuu lä- hinnä varpukasvillisuudesta kuten variksenmarjasta, puolukasta ja kanervasta. Alueella olevat suot ovat reunaosiltaan mäntyä kasvavia rahkarämeitä ja keskiosiltaan puuttomia rahkanevoja.
Maaperä
Kaatopaikka-alueen maaperä on tutkittu tarkemmin kallioperätutkimusten yhteydessä. Tut- kimukset on tehty alueelle tehdyistä tutkimusojista ja –kuopista. Maapeitteen paksuus vaihtelee 0,5 metristä yli 7 metriin. Maakerroksen pinta on huuhtoutunut hiekkaiseksi ja
soraiseksi 0,5-1 metrin syvyyteen. Huuhtoutuneen pintakerroksen alla on hiekkainen mo- reeni, joka muuttuu tiiviimmäksi ja hienoainespitoisemmaksi syvemmällä lähestyttäessä kallion pintaa. Moreeni on homogeenista eikä sisällä huomattavia hiekkaisia kerroksia tai rakenteita. Moreenin kivisyys kasvaa kallion pintaa kohti. Peruskallio on alueella lähinnä kvartsiittia ja diabaasia. Kivilajit ovat voimakkaasti rakoilleita.
Alueen maaperän vedenläpäisevyys vaihtelee välillä 8,1*10-8 - 6,1*10-10m/s ollen siten vet- tä huonosti johtavaa materiaalia. Aivan maanpinnassa olevan huuhtoutuneen kivennäis- maakerroksen vedenläpäisevyys on mitattuja arvoja suurempi.
Alueella olevien suoalueiden turvekerroksen paksuus on tutkimuksissa todettu 2-3 metrik- si.
Pintavedet
Kaatopaikka-alueen pintavedet virtaavat Korkiajängälle ja siitä Porstuaojan kautta Kontti- jokeen, joka laskee Kivijärven ja Jokilammen kautta Perunkajärveen. Perunkajärven vedet virtaavat Vähäjoen kautta Kemijokeen. Alueen lounaisosien valumavedet kulkeutuvat met- säojia pitkin etelään Langonojan kautta Konttijokeen.
Pohjavedet
Alueen huonosta vedenläpäisevyydestä johtuen alueella ei muodostu merkittäviä määriä hyödynnettävää pohjavettä. Rinteessä maaperään imeytynyt vesi purkautuu lännessä suo- alueille pääasiassa maaperän pintakerroksissa kulkien. Tämän lisäksi alueen kaakkois- laidalla on muutamia lähteitä. Suurimmasta lähteestä tehtyjen vesianalyysien mukaan läh- teessä on havaittavissa pintavesien vaikutus.
Lähin luokiteltu pohjavesialue ja vedenottamo sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydel- lä alueesta kaakkoon (Korkiapalo12 699 138). Kyseessä on I luokan pohjavesialue, jolla si- jaitsee Kivitaipaleen kylän vedenottamo (lähdekaivo). Ottamoalue kuuluu eri valuma- alueeseen kuin kaatopaikka.
ILMOITETTU TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Napapiirin Residuum Oy on Rovaniemen, Ranuan ja Pellon omistama jätehuoltoyhtiö.
Kuusiselän kaatopaikka on Napapiirin Residuum Oy:n ylläpitämä tavanomaisen yhdyskun- tajätteen kaatopaikka, jonne loppusijoitetaan em. kaatopaikkaluokkaan kuuluvia jätteitä.
Suurin osa loppusijoitettavista jätteistä on peräisin omistajakuntien jätteentuojilta.
Toiminta ympäristöluvan myöntämisen jälkeen
Hakijan vastaanottamat loppusijoitettavat jätemäärät ovat suuremmat kuin vuonna 1999 tehdyssä ympäristölupahakemuksessa, sillä energiahyötykäyttö ei ole toteutunut ja hakijal- la on kaksi uutta osakaskuntaa (Ranua ja Pello). Toisaalla hakijan muussa toiminnassa voi- daan havaita kierrätettävien jätemäärien kasvaneen. Tämän hetken hyötykäyttöprosentti Rovaniemellä on 48,28 %.
Vedenhankinta ja viemäröinti
Hakijalla on käytössä vedenhankintaan porakaivo, joka on porattu hakijan omalle maa- alueelle. Porakaivovettä tarkkaillaan nykyisen ohjelman mukaisesti. Kaikki jätevedet joh- detaan hakijan omistamalle jätevedenpuhdistamolle, jonka toiminta kuuluu Lapin ympäris- tökeskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Hakija on rakennuttanut kaatopaikalle johtavan tien kantatieltä 78 lähtien ja järjestänyt alueen sisäisen liikenteen. Liikennemäärät ovat keskimäärin 50 ajoneuvoyksikköä vuoro- kaudessa.
Täyttöalueen nykytilanne
Nykyisen täyttöalueen laajuus (vaihe 1A) on 1,7 ha ja aluetta on täytetty syksystä 2005 al- kaen. Suoritettujen mittausten ja laskelmien mukaan alueelle on ajettu syksyyn 2007 men- nessä 76 000 m3 jätettä. Laskelmien perustana ollut mittaus on suoritettu 3.10.2007.
Alueen rakentamistöiden yhteydessä vuonna 2005 tehtiin alusrakennetyöt valmiiksi myös vaiheelle 1B, jonka pinta-ala on 2,3 ha. Yhtiön on tarkoitus rakentaa pohjarakenne vaiheel- le 1B lähivuosina, jolloin jätetäyttöön soveltuvan alueen kokonaispinta-ala on yhteensä n.
4 ha. Kyseinen pinta-ala mahdollistaa alueen tehokkaan käytön ja takaa yhtiölle täyttötila- vuutta vuosiksi eteenpäin.
Kaatopaikan rakentamistöiden yhteydessä on varmistettu, että kaatopaikka sijaitsee kanta- valla pohjamaalla. Tässä tapauksessa pohjamaa on erittäin tiukkaa moreenia, joten jäte- täytön korottaminen ei aiheuta riskiä alueen painumiselle ja siten pohjarakenteen rikkou- tumiselle.
Kapasiteettitarkastelu
Kapasiteettitarkastelussa on huomioitu ympäristöluvan asettamat ehdot ja toisaalta tarkas- teluja on tehty myös tilanteessa, jossa pyritään maksimoimaan täyttötilavuus huomioiden kuitenkin lupaehdon asettama maksimiluiskakaltevuus 1:3. Vaiheen 1B osalta pinta-alana on käytetty suunniteltua teoreettista alaa. Mikäli vaihe 1B toteutetaan erikokoisena / eri- muotoisena alana, vaikuttaa se luonnollisesti alueen kapasiteettiin.
Jäljellä olevaa täyttöaikaa laskettaessa on jätekertymäksi oletettu 38 000 m3/a. Tulevaisuu- dessa mahdollisesti uusien kuntien liittyessä yhtiön asiakkaaksi loppusijoitettavan jätteen määrä voi lisääntyä.
Täyttötilavuuksia voidaan pitää suuntaa antavina ja ne muuttuvat aina täytön muodon muuttuessa. Lisäksi täytön lakialueen rakenne ja luiskakaltevuudet voivat vaihdella suures- tikin tässä esitetystä. Lisätilavuutta saavutetaan, mikäli lakialue tehdään mahdollisimman suureksi ja siellä käytetään minimikaltevuutta 1:20. Tällainen täyttötapa ei ole kuitenkaan suositeltavaa. Laaja lakialue minimikaltevuudella on herkkä jätetäytön painumille ja tule- vaisuudessa alueelle tehtävä pintarakenne voi vaurioitua. Lisäksi jätetäytön painuminen li- sää lammikoitumisen riskiä.
Jäljellä oleva täyttöaika on arvioitu syksystä 2007 eteenpäin.
Taulukko 1. Kuusiselän kaatopaikan kapasiteettitarkastelu
TÄYTTÖVAIHE TILAVUUS * TÄYTTÖAIKA HUOM
Vaihe 1 A 28 000 m3 8 kk ymp.luvan mukainen tilanne
Vaihe 1 A 37 600 m3 1 vuosi Max. täyttökorkeus +217
Vaihe 1 A + 1 B 105 000 m3 3 vuotta Ymp.luvan mukainen tilanne Vaihe 1 A + 1 B 327 000 m3 9 vuotta Max. täyttökorkeus +228
* Tilavuus tarkoittaa jäljellä olevaa täyttötilavuutta suunnitelmassa esitettyyn tasoon täytet- tynä.
Yllä olevista laskelmista voidaan päätellä alueen laajennustarpeen ajankohdat. Suositeltava rakentamisajankohta vaiheelle 1B on viimeistään kesällä 2009. Tässäkin tapauksessa alu- eella 1A joudutaan turvautumaan paikoin poikkeavaan täyttötekniikkaan, jotta jätteet saa- daan alueelle mahtumaan.
Yhteenveto mallinnuksesta
Selvitys osoittaa, että perusteet jätetäytön nykyisiä lupaehtoja korkeammalle täytölle ovat olemassa. Suunnitelman mukaan jätetäytön yläpinta voidaan nostaa tasolle N60 +228, jonka päälle tehdään lupaehtojen mukainen kaatopaikan pintarakenne. Tehtyjen mallinnusten mukaan korkea jätetäyttö tulee näkymään paikoin puiden siimeksestä eri puolilta kaato- paikkaa asiaa tarkasteltaessa. Huomioiden alueen vähäinen asutus jätetäytön korottaminen ei tule kuitenkaan vaikuttamaan häiritsevästi ympäröivään kaukomaisemaan. Alueen puus- to on etupäässä havupuuvaltaista, joten puusto tarjoaa näkösuojaa myös talvisin.
Suunniteltuun tasoon jätetäyttö yltää alustavasti noin vuonna 2018. Kaatopaikka-alue on perustettu kantavalle maapohjalle, joten korottaminen ei aiheuta pohjarakenteelle rikkou- tumisen riskiä.
Jätetäytön korottaminen suunniteltuun tasoon tulee lisäämään riskiä ympäristön roskaan- tumisesta. Toisaalta roskaantumista voidaan estää käyttämällä suoja-aitoja täytön ympäris- tössä ja keräämällä ylimääräiset roskat ympäristöstä vuosittain pois. Lisäksi jätteen huolel- linen tiivistäminen ja välipeittomaiden tehokas käyttö vähentää roskaantumisen riskiä.
Kaatopaikan sijainti kaukana asutuksesta vähentää roskaantumisesta aiheutuvaa haittaa.
Korkeampi jätetäyttö puolestaan helpottaa täytön kaasunkeräyksen järjestämistä tulevai- suudessa. Lisäksi suurempi täyttötilavuus antaa pohjarakenteisiin sijoitetulle pääomalle te- hokkaamman hyödyn ja siirtää tulevaisuuden investointeja vuosilla eteenpäin. Korkeam- man täytön hyöty näkyy tulevaisuudessa myös pintarakenteen tekemisen helpottumisella.
Ympäristöluvan mukainen maksimitäyttökorkeus tarkoittaisi loivia luiskia tai erittäin loi- vaa ja suurta lakialuetta. Näin tehtäessä jo pienikin painuma aiheuttaisi epäjatkuvuutta pin- tarakenteen toimintaa.
Biojätteen kompostointi
Biojäte tullaan käsittelemään laitosmaisesti aumakompostilla ja lopputuote käytetään kaa- topaikan peittomateriaalina. Kaatopaikka-alueelle (suotovesialtaan länsipuolelle) rakenne- taan erillinen kompostointialue. Rakentamissuunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi ym- päristökeskukselle 3 kk ennen töiden aloittamista. Alueella on tarkoitus kompostoida seu- raavia jätejakeita:
Taulukko 2. Kompostoitavaksi suunnitellut jätejakeet
Jätelaji Jätenimike
Biojäte 20 01 08
Puutarhajäte 20 02 01
Pilaantunut hyötyjäte 20 03 01
Pilaantuneet elintarvikkeet 16 03 06
Teurasjäte (hirvi) 02 01 02
Teurasjäte (poro) 02 02 02
Elintarvikkeiden tuotannossa syntyneet kulutukseen tai jalos- tukseen soveltumattomat aineet
02 06 01
Kuivakäymäläjäte 20 03 06
Toiminnassa syntyvät jätteet
Hakijan omassa toiminnassa ei synny muuta jätettä kuin henkilöstön sosiaalitilojen tavan- omainen yhdyskuntajäte.
Jätteiden hyödyntäminen
Vastaanotetut ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, joista osa menee kä- sittelystä riippuen hyötykäyttöön. Kaatopaikalta kerätty metalli toimitetaan hyötykäyttöön.
Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet
Lapin ympäristökeskukselle on toimitettu riskiselvitys ja selvitys vahinkotilanteiden vält- tämiseksi.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta
Hakija pitää yllä kaatopaikan jätetäytössä syntyvien vesien keräysjärjestelmää ja jäteve- denpuhdistamoa. Käytössä oleva jätevedenpuhdistamo on BAT –hengen mukainen. Jäte- vedenpuhdistamo toimii tehokkaasti ja toteutetun tarkkailun mukaan poistumat ovat vaih- delleet välillä 98-100 %. Puhdistamolla on olemassa laajennusvara, joka on toteutettavissa ilman huomattavaa lisärakentamista.
Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta
Sähköenergiaa käytetään toimitilojen lämmitykseen ja valaistukseen sekä työvalaistukseen ulkona. Valaistusta käytetään vain tarvittaessa energian säästämiseksi. Polttoainetta käyte- tään jätetäytön tiivistämiseen tarvittavaan jyrään. Hakija katsoo, että energian käyttö on kohtuullista ja tehokasta.
Vakuus
Omistajakuntien antamaa vakuutta Lapin ympäristökeskukselle pidetään riittävänä. Haki- jalla on myös voimassa vakuutukset toiminnan turvaamiseksi (mm. ympäristövahinkova- kuutus). Yhtiö kerää myös jälkihoitovarausta 3,30 € / loppusijoitettu jätetonni.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön
Kuusiselän suotovesipuhdistamo käynnistettiin 7.2.2006 (328 toimintapäivää vuoden 2006 aikana). Vuoden 2006 aikana puhdistamolle vastaanotettiin suotovesiä käsiteltäväksi 5276 m3, josta pintavalutuskentälle johdettiin puhdistettua suotovettä 2927 m3 (keskimäärin 9 m3/d).
Vuoden 2007 aikana (1.1-17.10) puhdistamolle vastaanotettiin jätevettä 9962 m3, josta pin- tavalutuskentälle johdettiin puhdistettuna 4969 m3 (keskimäärin 17 m3/d). Puhdistamon toiminta keskeytettiin 17.10.2007 veden keräämiseksi tasausaltaaseen (toimintapäiviä 290).
Loppu jätevesi puhdistamolta on johdettu takaisin jätetäyttöön rejektinä.
Kuusiselän suotovesipuhdistamo on toiminut hyvin kahden ensimmäisen vuoden aikana ravinteiden poiston suhteen. Puhdistamolta lähtevän veden jäännöspitoisuudet ovat jokai- sella tarkkailukerralla alittaneet raja-arvot ja poistuma on sekä kokonaisfosforin että typen osalta ollut yli 90 %. Orgaanisen aineksen (BOD7) jäännösarvo sen sijaan on noin puolella tarkkailukerroista ylittänyt asetetun raja-arvon (17,5 mgO2/l puolivuosikeskiarvona laski- en), vaikka poistuma on vaihdellut välillä 98-100 %. Kun vuoden 2007 ensimmäiselle vuo- sipuoliskolle huomioidaan kolme velvoitetarkkailukertaa (24.4., 11.5. ja 15.6.), on lähtevän veden BOD -arvo 17 mgO2/l. Vuoden 2007 jälkimmäiseltä vuosipuoliskolta käytettävissä on ainoastaan heinäkuun tulokset, jossa jäännöspitoisuus ylittyi.
Kaatopaikalta alapuoliseen vesistöön johdettava kuormitus on ollut pieni ja vastannut alle yhden henkilön puhdistamattomien jätevesien kuormitusta kuormitteesta riippuen.
Vaikutustarkkailussa kaatopaikkaa lähimmällä alapuolisella ojapisteellä (Porstuanoja P1) vedenlaatua on seurattu esitarkkailuna jo ennen kaatopaikan käyttöönottoa ja tarkkailua on jatkettu käyttöönoton jälkeenkin. Merkittäviä muutoksia ojan vedenlaadussa tarkkailujak- solla ei ole havaittu ja käytön aikaiset suurimmat pitoisuudet mahtuvat pitkän ajan pitoi- suusvaihteluiden välille.
Pohjavesien tarkkailutuloksia vuosilta 2005, 2006 ja 2007 Taulukko 3.Tarkkailutulokset v. 2005-2006
Hav.
piste
Näytteen- otto pvm
pH Säh-
kön- johta- vuus
Alkaliniteetti Kiintoaine CODMn Kokonais- typpi
Ammoni- um- typpi
Nitraatti- nitriitti-typen summa
Ko- konais- fosfori
Lämpökes- toiset koli- formiset bakteerit
mS/m mmol/l mg/l mgO2/l µgN/l µgN/l µgN/l µgP/l pmy/100ml
UPV3 UPV1 UPV5 UPV6
9.05.05 9.05.05 9.05.05 9.05.05
5,71 5,64 5,97 5,88
6,0 1,8 3,5 4,0
0,03 0,04 0,12 0,18
397 2,0 326 8,8
C 107 7,3 1,6 36
C 10000 200 610 590
3 L 3 L 3 27
21 90 560 100
C 1200 10 230
40
L 2 0 0 0 UPV3
UPV1 UPV5 UPV6 UPV7 UPV8
16.06.05 16.06.05 16.06.05 16.06.05 16.06.05 16.06.05
5,83 5,77 5,77 6,41 6,23 6,76
7,3 1,7 3,5 4,0 1,6 8,3
0,36 0,06 0,17 0,27 0,09 0,69
213 2,8 C 6760
21,2 13,4 9,2
C 79 7,9 1,7 1,6 L 1,0
1,1
970 190 360 290 70 100
11 6 18
8 4 8
L 10 20 230 210 15 L 10
C 530 8 250
23 15 13
0 0 0 0 0 0 UPV3
UPV1 UPV5 UPV6 UPV7
8.08.05 8.08.05 8.08.05 8.08.05 8.08.05
5,86 5,71 6,18 6,26 6,32
14,3 2,1 4,8 5,2 2,1
0,13 0,11 0,22 0,39 0,15
238 5,8 C 572
47,3 105
C 99 5,7 1,5 21 1,1
5600 340 1600
660 L 50
5 13
8 9 L 3
L 10 180 C 1400
39 22
C 910 4 250
45 72
L 2 0 0 0 0 UPV3
UPV5 UPV6 UPV7
14.10.05 14.10.05 14.10.05 14.10.05
5,92 6,42 6,24 6,26
C 24,4 5,6 4,3 1,9
L 0,01 0,26 0,28 0,11
195 C 1050
85,6 14
C 67 L 1,0 12 L 1,0
2100 1800 380 110
79 L 3 5 5
150 C 1200
160 L 10
95 C 420
37 24
0 0 5 0 UPV3
UPV1 UPV5 UPV6 UPV7 UPV3 UPV1 UPV6 UPV7
9.6.06 9.6.06 9.6.06 9.6.06 9.6.06 16.10.06 16.10.06 16.10.06 16.10.06
6 6 6 6 6 5 6 6 7
11 3 7 3 2 9 5 5 3
1 0 0 0 0 0 0 0 0
86 4 35 19 31 7 14
5 35
37 3 1 10
1 6 1 19
1
1100 460 1600
390 63 5400
580 590 70
24 3 3 3 3 200
4 7 16
10 370 1700
200 14 4400
440 41 25
47 6 40 27 34 13 18 24 61
0 0 0 0 0 0 0 0 0
Taulukko 4. Tarkkailutulokset v. 2007
Hav.
piste
Näytteen- otto pvm
pH Säh-
kön- johta- vuus
Alkaliniteetti Kiintoaine CODMn Kokonais- typpi
Ammoni- um- typpi
Nitraatti- nitriitti-typen summa
Ko- konais- fosfori
Lämpökes- toiset koli- formiset bakteerit
mS/m mmol/l mg/l mgO2/l µgN/l µgN/l µgN/l µgP/l pmy/100ml
UPV3 UPV1 UPV6 UPV7 UPV8
11.05.07 11.05.07 11.05.07 11.05.07 11.05.07
5,64 5,84 5,75 6,17 6,36
5,3 2,5 2,7 1,8 7,9
0,14 0,07 0,14 0,08 0,07
13 2,4 7,0 92 21
10 4,7 29 3,1
< 1,0
490 440 520 130 61
59
< 3,0 7,1
< 3,0 5,5
110 340 32
< 10
< 10
18 10 42 110
41
0 0 0 0 0
UPV5 25.05.07 6,16 15 0,16 200 1,2 3700 14 C 3700 220 0
UPV3 UPV1 UPV5 UPV6 UPV7 UPV8
15.06.07 15.06.07 15.06.07 15.06.07 15.06.07 15.06.07
5,38 6,19 6,33 6,08 6,34 6,54
8,1 4,5 8,6 4,3 2,2 9,0
0,08 0,25 0,21 0,22 0,16 0,73
34 29 C 1200
61 140
9,8
9,5 1,2 3,5 1,5 1,0 1,2
310 760 2600
600
< 50 94
4,5 6,6 21
< 3,0
< 3,0 17
100 730 C 2700
540 10 10
46 34 C 1100
53 150
31
0 0 0 0 0 0 UPV3
UPV1 UPV5 UPV6 UPV7 UPV8
20.07.07 20.07.07 20.07.07 20.07.07 20.07.07 20.07.07
5,66 6,05 6,21 6,07 6,38 6,30
9,4 3,0 11 4,7 2,1 7,0
0,31 0,12 0,16 0,28 0,16 0,30
63 8,0 C 880
20 C 430
5,4
27 3,7 2,4 25 1,6 2,3
740 720 3900
770 130
< 50
130 13 14
< 3,0 3,1
< 3,0
< 10 480 C 3400
300 11
< 10
33 9,9 C 560
42 C 300
22
0 0 0 0 0 2 UPV3
UPV1 UPV5 UPV6 UPV7 UPV8
19.10.07 19.10.07 19.10.07 19.10.07 19.10.07 19.10.07
5,56 5,75 6,40 5,90 6,43 6,30
9,3 2,5 8,5 5,2 2,2 6,8
0,17 0,05 0,20 0,42 0,16 0,59
130
< 1,0 120
4,6 58 1,1
54 3,2 1,9 38 1,3 1,2
3100 580 3100
540 66 76
72 9,2 4,4 4,1
< 3,0
< 3,0
40 480 C 3000
39 11
< 10
27 7,5 79 28 65 14
0 0 0 0 0 0
Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näyte- määrästä, C= varmistettu tulos
Päästöt ilmaan
Kaatopaikkakaasun keräykseen on tähän mennessä asennettu kaatopaikkakaasun mittauk- seen ja keräykseen tarvittavia putkia 2 kpl, joista toinen tuhoutui tulipalossa toukokuussa 2007.
Hakija on teettänyt selvityksen kaatopaikkakaasun keräys-, hyödyntämis- ja käsittelymene- telmistä helmikuussa 2008. Kaasuntarkkailuun rakennetusta putkesta mitattiin kaasun pi- toisuudet ja virtaamat. Mittaushetkellä kaasuputkesta purkautuvan kaasun metaanipitoisuus oli noin 23 %, hiilidioksidipitoisuus 34 % ja happipitoisuus 6,5 %. Kaasupotentiaalilas- kelman mukaan kaatopaikkakaasua muodostuu täyttöalueella enimmillään vuonna 2017 (suurimman hakijan esittämän täyttökorkeuden mukaan) noin 136 m3/h ja sen määrä laskee likipitäen puoleen vuoteen 2027 mennessä.
Tehdyn selvityksen mukaan hakija esittää, että kaatopaikkakaasun määrää ja koostumusta seurataan kerran vuodessa tehtävillä mittauksilla ja samalla päivitetään selvityksessä esite- tyt laskelmat ja arviot vuosittain. Raportointi viranomaisille vuosittain. Alueelle 1A raken- netaan kesällä 2008 uusi kaasunmittausputki (tuhoutuneen tilalle) sekä alueelle 1 B, kun se on saavuttanut tarvittavan jätetäytön paksuuden. Kaatopaikkakaasun käsittelyjärjestelmä rakennetaan alueille 1 A ja 1 B, kun ne ovat täynnä jätettä. Rakentamisen arvioidaan tapah- tuvan vuosina 2016-2017. Käsittelyjärjestelmän rakentamissuunnitelmat esitetään viran- omaiselle kaksi kuukautta ennen rakentamista.
Melu, tärinä ja pöly
Kaatopaikan toiminta ei aiheuta tärinää. Melua ei aiheudu tavanomaista enempää, kuin mi- tä jätteiden kuljetuksesta aiheutuvasta liikenteestä. Kaatopaikka-alueelle johtava tie on as- falttipäällysteinen, eikä siten aiheuta pölyämistä. Jätteiden murskaus-, levitys- ja tiivistys- työstä aiheutuva melu ja pöly ei leviä jätetäyttöalueen ulkopuolelle.
HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI
Hakija esittää seuraavien voimassaolevien lupaehtojen muuttamista, lupamääräykset nume- roittain:
Lupamääräys 2
Hakija esittää, että Kuusiselän kaatopaikalle saa sijoittaa tavanomaista tai pysyvää jätettä enintään 35 000 t/vuosi.
Lupamääräys 19
Hakija esittää, että jätetäytön yläpinta voidaan nostaa tasolle N60 +228, jonka päälle teh- dään lupaehtojen mukainen kaatopaikan pintarakenne.
Lupamääräys 24
Hakija esittää, että kyseessä olevaan lupamääräykseen lisätään myös biojätteen käsittely laitosmaisesti aumakompostoituna ja lopputuote käytetään kaatopaikan peittomateriaalina.
TOIMINNAN TARKKAILU
Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu
Kaatopaikan toimintaa tarkkaillaan Lapin ympäristökeskuksen 27.6.2007 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen
26.2.2008 Napapiirin Residuum Oy, Kuusiselän kaatopaikan tilavuus ja mallinnus.
28.3.2008 Napapiirin Residuum Oy, Selvitys kaatopaikkakaasun keräys-, hyödyntämis- ja käsittelymenetelmistä.
19.6.2008 Napapiirin Residuum Oy, Kompostoitavien biojätteiden jätenimikkeet.
Hakemuksesta tiedottaminen
Lapin ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla Rovanie- men kaupungin ja Lapin ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 31.3. – 29.4.2008 välisen ajan. Saman ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Rovaniemen kaupungissa ja Lapin ympäristökeskuksessa. Hakemuksen nähtävilläpidosta on tiedotettu lisäksi asian- osaisille (lähinaapureille).
Lausuntopyynnöt
Lapin ympäristökeskus on pyytänyt hankkeesta ympäristönsuojelulain 6. luvun 36 §:n mu- kaista lausuntoa Rovaniemen kaupungilta, Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselta, Rovaniemen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Lapin lääninhalli- tuksen sosiaali- ja terveysosastolta ja Lapin TE –keskuksen kalatalousyksiköltä.
Lausunnot
Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaisena esittää 23.4.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Rovaniemen kaupungin hallinto- ja johtosäännön mukaan ympäristölautakunta antaa kaupungin lausunnon ympä- ristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.
Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista Napapiirin Re- siduum Oy:n ympäristölupahakemuksesta.
Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta kaupungin terveydensuojeluviran- omaisena esittää 29.4.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Perusturvalautakunta to- teaa lausuntonaan Lapin ympäristökeskukselle Napapiirin Residuum Oy:n ympäristölupa- hakemuksesta, että perusturvalautakunnalla terveydelliset näkökohdat huomioon ottaen ei ole hakemuksesta huomautettavaa.
Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto esittää 6.5.2008 päivätyssä lausunnos- sa seuraavaa: Jätetäytön yläpinnan nostamisen vuoksi saattaa ympäristön roskaantumisen riski kasvaa. Hakija tulee hakemuksen mukaan tekemään ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten aidan rakentamista sekä keräämään roskia, mikäli ne leviävät ympäristöön.
Terveydensuojelulain (763/1994) 2 §:n mukaan elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Lapin lääninhallitus katsoo, että esitetty toiminnan muutos ei lisää riskiä terveyshaittojen synty- miselle.
Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö esittää 8.5.2008 päivätyssä lausunnossa seuraavaa: Lapin TE-keskuksen kalatalousyksiköllä ei ole huomautettavaa ha- kemuksesta.
Nykyisissä lupamääräyksissä on määrätty, että kaatopaikkavesien alapuolisen purkuvesis- tön kalastoa ja kalastusta on tarkkailtava Lapin TE–keskuksen kalatalousyksikön hyväk- symän suunnitelman mukaisesti. Kalataloustarkkailuun hakija ei ole esittänyt muutosta.
Muistutukset ja mielipiteet
A esittää 28.4.2008 päivätyssä mielipiteessään mm. seuraavaa: Muistus, koskien Napapii- rin Residuum Oy:n Kuusiselän kaatopaikan ympäristölupahakemusta. Lapin ympäristökes- kuksen ei tule myöntää enää Kuusiselän kaatopaikalle ympäristölupaa. Alun perin lupa kaatopaikalle on myönnetty vesilain 5 §:n vastaisesti perustuen mm. lupaviranomaisille (ylemmät oikeusasteet) annettuihin perättömiin lausumiin. Ympäristösuojelulain 42 §:n kohtien 1, 2, 3 ja 4 sekä 58 §:n ja 59 §:n mukaan on ympäristölupa peruttava.
Lisäksi mielipiteessä tuodaan esille mm. seuraavaa:
• Pohjavesitarkkailussa on käynyt ilmi, että typpi ja fosforipitoisuudet ovat räjäh- dysmäisesti kohonneet kaatopaikan käyttöönoton seurauksena,
• Pohjaveden laatu on muuttunut kaatopaikan vuotamisen vuoksi,
• Pohjaveden havaintoputki UPV 3 sijaitsee jätetäyttöaluetta ylempänä, joten saas- tumisen aiheuttaa vain pohjaveden nouseminen jätetäyttöön syystä, että luonnolli- nen pohjaveden virtaus kaatopaikan alla on jostakin syystä estynyt ja virtaus on muuttunut luonnollista suuntaa vastaan,
• Lähteen 12 (pieni lähde) luonne on merkittävästi muuttunut pohjaveden virtauksen vuoksi,
• Typen ja fosforin puhdistamattomana pohjaveteen joutumisen lisäksi sinne kulkeu- tuu myös kaatopaikan sisältämät bakteerit ja kemikaalit,
• Kaatopaikan sijoituksessa on tärkein kriteeri ollut johtaa suotovedet runsaisiin, vir- taaviin pohjavesiin ja kaatopaikan pohja on tehty tahallaan vettäläpäiseväksi,
• Maaperän porauksissa vuonna 2002 kaatopaikka-alueella on pohjaveteen joutunut bakteeri, joka on saastuttanut Korkearakan vedenottamon ja josta Lapin ympäristö- keskus on antanut ylemmälle oikeusasteelle perättömän lausuman bakteerin joutu- misesta vedenottamolle,
• Kesällä 2006 (kaatopaikka käytössä puoli vuotta) on Korkearakan vedenottamo saastunut jälleen kaatopaikalta pohjavesiin kulkeutuneen bakteerin vaikutuksesta, jonka seurauksena vedenottamo on myöhemmin syksyllä suljettu ja vesi ohijuoksu- tettu (omalla paineellaan) pumppaamon kautta Langonojaan,
• Napapiirin Veden toimitusjohtaja on antanut julkisuuteen perättömän lausunnon vedenottamon "kuivumisesta",
• Kivitaipaleen vedenottamon (Korkearakka) vesi on kaatopaikalta tulleen bakteerin saastuttama, jota kyläläiset ovat juoneet kuukausikaupalla,
• Viranomaiset ovat myöntäneet Juurakkojänkän vedenottamon olevan saastuneen tai
• Kivitaipaleen vedenottamon vedenlaadun seuranta kyseenalaistetaan,
• Vesilain 5 §:n mukaan rakentamiseen ei saa myöntää lupaa jos rakentaminen vaa- rantaa yleistä terveydentilaa, tai aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja,
• Huoli raakun eli jokihelmisimpukan selviytymisestä kaatopaikan alapuolisessa ve- sistössä ja pohjaveden saastumisen vaara,
• Napapiirin Residuum Oy:n edellisen toimitusjohtajan antama perätön lausuma raa- kun esiintymisestä lähivesillä,
• Tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan saastuttava vaikutus on 7 henkilön puhdis- tamattomien jätevesien johtaminen vesistöön, elikkä kaatopaikka suunniteltu 30 vuodeksi on vaikutus 7 hlö x 30 v eli 210 hlö:n puhdistamattomat jätevedet vesis- töön,
• Kaatopaikalta lintujen ulosteiden mukana tuotantoeläimiin leviävä tautivaara,
• Kaatopaikan täyttöalueen kallioperän ruhjeisuuden selvittäminen maastomittauksin on laiminlyöty sekä kaatopaikan ja Kivitaipaleen vedenottamoiden välisen kallio- ruhjeiden maastoselvitys on laiminlyöty ja lentomittausselvitys salattu,
• Ympäristösuojelulain 5 §:n mukaista selvilläolovelvollisuutta ei ole pyritty noudat- tamaan,
• Ympäristösuojelulain 6 §:n toinen momentti kohta 2 jätetty huomioimatta,
• Kun kaatopaikka vuotaa, tulee väistämättä kysyttäväksi miten luvan hakija katsoo tämän ongelman poistuvan, sillä jätetäyttöä korotetaan, jätemäärän sijoittamislupaa isonnetaan, öljyvahinkomaita käsitellään ja biojätteitä kompostoidaan,
• Kaatopaikan korottaminen ei voi tulla kysymykseen, koska kaatopaikalta on kym- menien kilometrien esteetön näkyvyys eri ilmansuuntiin ja tuulen vaikutus roskien leviämiseen,
• Kaatopaikalle on sijoitettu jätevedenpuhdistamon seulajätettä lupaehdon 11 vastai- sesti,
• Selvitys kaatopaikkakaasun talteenotosta puuttuu (lupaehto 31),
• Ympäristökeskus käyttää julkista valtaa kaatopaikan lupa- ja valvonta asiassa, kai- kessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (perustuslaki 2 §, 3 mo- mentti,
• Valvontaviranomaisen on ryhdyttävä toimiin ja lopetettava saastuttava toiminta heti Kuusiselän kaatopaikalla ja määrätä loppusijoitetut jätteet siirrettäväksi toisaalle asianmukaiselle kaatopaikalle sekä määrätä kaatopaikan saastuttama maaperä ja pohjavesi puhdistettavaksi ympäristösuojelulain 75 §:n mukaisesti ja
• Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon Kuusiselän alue, jonka itään päin suuntautu- valle harjanteelle kaatopaikka on sijoitettu, on kokonaisuudessaan Rovaniemen merkittävin käyttökelpoisen pohjaveden muodostumisalue ja voisi turvata tässä tar- koituksessa Rovaniemen kaupungin vedenkulutuksen kymmeniksi vuosiksi eteen- päin.
Hakijan kuuleminen
Napapiirin Residuum Oy (myöhemmin hakija) antaa vastineensa asianosaisena seuraa- vasti:
Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan lausunto, 53 §, pvm 23.4.2008 Hakijalla ei ole kommentoitavaa lausunnosta.
Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan lausunto, 68 §, pvm 29.4.2008
Hakijalla ei ole kommentoitavaa lausunnosta.
Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosaston lausunto, Dnro LLH-2008-00711/Ym- 11, pvm 6.5.2008
Hakijalla ei ole kommentoitavaa lausunnosta.
Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, Kalatalousyksikkö, Dnro 620/5720-2008, pvm 8.5.2008
Hakijalla ei ole kommentoitavaa lausunnosta.
A:n mielipide, pvm 28.4.2008 Yleistä
Hakijan mielestä A:n mielipiteessä ei tule esille mitään uutta asiaa mitä ei olisi jo ratkaistu viranomaisissa aiemmissa käsittelyissä.
Kuusiselän kaatopaikan lainmukaisuus
Kuusiselän kaatopaikan ympäristölupa ei ole ympäristönsuojelulain eikä vesilain vastai- nen.
Pohjavesien laatu
Pohjavesien laatua Kuusiselän kaatopaikalla on seurattu A:n esille tuomien lähteiden lisäk- si pohjavesiputkista velvoitetarkkailun mukaan vuodesta 2003 lähtien. Alueelle on asennet- tu 6 kpl pohjavesiputkia.
Vuoden 2007 velvoitetarkkailuraportin mukaan kiintoainetta oli kahdella putkella, UPV 5 ja UPV 7, enemmän kuin aiempina vuosina. Humusta putkissa oli yleisesti ottaen vähän, mutta putkien UPV 3 ja UPV 6 näytteissä humusta oli muita pisteitä enemmän.
Eri pohjavesiputkien sähkönjohtavuudessa oli vaihtelua vuonna 2007. Keskimäärin alhai- simmat johtavuudet mitattiin UPV 7 putkelta, 2,1 mS/m ja korkein putkelta UPV 5, 10,8 mS/m. Suomen pohjavesilaitosten keskimääräinen vedenlaatu on ollut sähkönjohtavuuden osalta 15 mS/m, joten tähän arvoon verrattuna Kuusiselän kaatopaikan alueen pohjavedet vuonna 2007 ovat olleet tämän alapuolella.
Lähde l2
Hakijan tiedossa ei ole, että lähde l2 olisi muuttunut hakijan toiminnan aikana, vaan se on säilyttänyt ilmenemismuotonsa. Lähde on pieni eikä sitä voida enää pitää luonnontilaisena 1980-luvulla tehtyjen metsäojitusten jälkeen, kuten jo aiemmissa hakijan vastineissa ja muissa asiayhteyksissä on todettu, mm hakijan vastine 8.6.2004 Vaasan hallinto- oikeudelle.
Hakijalla on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä poikkeuslupa luonnonti- laisten lähteiden muuttamiskiellosta vesilain 1 luvun 17a §:n 2 momentin nojalla kahden Kuusiselän kaatopaikka-alueella olevan lähteen osalta. Dnro Psy-2004-Y-118, pvm
Kaatopaikan suotovesien johtaminen runsaisiin, virtaaviin pohjavesiin
Hakijalla ei ole missään vaiheessa ollut suunnitelmissa johtaa kaatopaikan suotovesiä run- saisiin, virtaaviin pohjavesiin. Kaatopaikan tiivisterakenne on toteutettu valtioneuvoston päätöksen mukaan, Vnp kaatopaikoista 861/1997, mitä päätöksessä on vaadittu. Kuusiselän kaatopaikan jätevedenpuhdistamo täyttää sen mikä on ympäristöluvassa vaadittu, lukuun ottamatta vuoden 2007 tarkkailussa esille tullutta yhtä näytteenottokertaa, jossa BOD7/ATU arvo oli puhdistetussa jätevedessä 32,0 mg/l, raja-arvon ollessa 17,5 mg/l, re- duktion ollessa 99,3 %.
Kaatopaikan puhdistetut jätevedet eivät aiheuta terveydellisiä ongelmia.
Kivitaipaleen vedenottamo
Hakija ei kommentoi Kivitaipaleen vedenottamoa koskevaa osuutta, sillä hakijan toiminta ei ulotu Kivitaipaleen vedenottamon kanssa samalle valuma-alueelle.
Raakku
Hakija esittää seuraavassa suoran lainauksen omasta vastineestaan Vaasan hallinto- oikeudelle, 26.5.2003: Kysymys raakun esiintymisestä Vähäjoessa.
Kaivosyhtiölle Arctic Platinum Partnership kesällä 2002 suoritettujen kartoitusten mukaan Vähäjoessa ei tavattu raakun esiintymiä. Vesistöä tutkittiin Vähäjoen suusta Ala- Konttijoen liittymäkohtaan asti eli jokisuusta noin 5-6 km ylöspäin. Ala-Konttijokea tutkit- tiin sen koko pituudelta eli noin 4 km eikä raakkuja tai niiden esiintymiseen viittaavia merkkejä löydetty. (suullinen tiedonanto MMK Olli Salo, Lapin Vesitutkimus Oy)
Kuusiselän kaatopaikan aiheuttama kuormitus
Vuoden 2007 velvoitetarkkailuraportin mukaan Kuusiselän kaatopaikan jätevedenpuhdis- tamolta pintavalutuskentälle vuonna 2007 johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asu- kasvastineluvuilla laskien kokonaistypen osalta 7 hengen, BOD7 osalta 6 hengen ja koko- naisfosforin sekä kiintoaineen osalta alle 1 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Hakija kat- soo kuormituksen olevan niin vähäinen, ettei se aiheuta mitään kaatopaikka-alueen alapuo- listen vesistöjen pilaantumista tai saastumista eikä ranta-alueiden virkistyskäytön tai mui- den taloudellisten arvojen laskemista.
Selvilläolovelvollisuus
Hakija on selvillä kaatopaikan jätemääristä ja laadusta sekä ympäristöntilasta tarkkailuvel- voitteiden kautta.
Tarkastus
Hakemukseen liittyvä tarkastus on pidetty kyseisellä alueella 18.6.2008. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty päätöksen valmisteluasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Lapin ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen, tutkinut asiasta annetun mielipiteen ja lausunnot sekä lausunnoista ja mielipiteestä annetun vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on ottanut huomioon mitä ylei- sen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.
Lapin ympäristökeskus muuttaa Napapiirin Residuum Oy:lle 2.4.2003 annetun ympäristöluvan 1398Y0125-121 lupamääräykset 2, 19, 24, 31 ja 46 kuulumaan seuraavasti.
Lausunnon ja mielipiteen huomioonottaminen
Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston lausunto on otettu huomioon lupa- määräyksessä 19.
A:n mielipide on otettu lupapäätöksessä huomioon seuraavasti:
Ympäristöluvan kumoamiselle ei Lapin ympäristökeskuksen mielestä ole perusteita. Ym- päristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Pohjaveden tarkkailu tapahtuu Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailutulosten perusteella pohjaveden laatu ei ole merkittävästi muuttunut kaa- topaikka-alueella, joten kaatopaikan pohjarakenteiden vuotamisesta ei ole näyttöä. Ympä- ristökeskuksen tiedossa ei ole, että lähde 12 (pieni lähde) olisi muuttunut kaatopaikkatoi- minnan aikana. Korkiarakan vedenottamon veden laadun pilaantuminen ei ympäristökes- kuksen mielestä voi johtua kaatopaikan toiminnasta. Kaatopaikalta johdetut jätevedet on tarkkailutulosten perusteella käsitelty ympäristölupamääräysten mukaisesti.
Ympäristökeskuksen mielestä toiminnanharjoittaja täyttää ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaiset velvollisuudet. Kaatopaikan sijoittamista koskeva asia on ratkaistu 2.4.2003 myönnetyn ympäristöluvan saatua lainvoiman.
Kaatopaikkakaasu, biojätteen kompostointi, öljyvahinkomaiden käsittely, jätetäytön korot- taminen, jätemäärän lisääminen ja roskaantumisen vaikutus ympäristöön on otettu huomi- oon lupamääräyksissä 2, 19, 24 ja 31. Lapin ympäristökeskuksen mielestä mielipiteessä ei ole tuotu esille sellaista uutta asiaa mitä ei olisi ratkaistu aikaisemmissa lupa- tai valitus- prosesseissa.
LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräys 2
Kaatopaikalle saa sijoittaa tavanomaista tai pysyvää jätettä enintään 35 000 tonnia vuodes- sa. Muun kuin asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on osoitettava. Jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen kaato- paikkakelpoisuuden saavuttamiseksi.
Lupamääräys 19
Pintarakennekerroksilla peitetty jätetäyttö saa nousta korkeimmillaan tasolle N60 +230 m.
Jätetäyttöalueen lopulliset luiskakaltevuudet reuna-alueilla saavat olla jyrkimmillään 1:3.
Lakialueen kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Roskaantumisen estämiseksi täyttöalu- eella tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvia suoja-aitoja.
Lupamääräys 24
Alueella voidaan vastaanottaa ja käsitellä öljyvahinkomaita tarkoitukseen rakennetulla kentällä. Kentän rakennussuunnitelmat työselostuksineen tulee toimittaa hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukseen 3 kk ennen rakentamisen aloittamista. Käsittelytoiminnan tu- lee tapahtua kokonaisuudessaan vesitiiviillä alustalla ja öljynerotuskaivoon viemäröidyllä alueella. Öljyvahinkomaat voidaan hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina, kun niiden bensiinijakeiden, keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuudet on käsittelyssä laske- neet alle valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ar- vioinnissa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen. Lapin ympäristökeskukselle tulee toimittaa ilmoitus maiden vastaanotosta. Öljyvahinkomaiden käsittely ja pitoisuuksien seu- ranta tulee tapahtua yhteistyössä Lapin ympäristökeskuksen kanssa.
Kaatopaikka-alueella voidaan kompostoida seuraavia jätteitä:
• biohajoava keittiö- ja ruokalajätteet (jätenimike 20 01 08)
• biohajoavat puutarha- ja puistojätteet (20 02 01)
• pilaantuneet elintarvikkeet (nimikeryhmät 02 02, 02 03 ja 02 06)
• eläinkudosjätteet (02 01 02 ja 02 02 02)
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltu- vuudesta kompostoitavaksi. Vastaanotetuista ja käsitellyistä jätteistä on pidettävä kirjaa.
Kompostointi, raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi, kuljetukset ja jälkikypsytys tulee järjestää alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa haittaa.
Biojätteen käsittelykentät tulee rakentaa kantaviksi ja vesitiiviiksi. Kentän suoto- ja valu- mavedet tulee johtaa kaatopaikan vesienkäsittelyjärjestelmään. Kentän rakennetta tulee tarkkailla säännöllisesti ja halkeamat ja muut vauriot on korjattava viipymättä. Biojätteen käsittelykentän rakentamissuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristö- keskukselle viimeistään 3 kk ennen rakentamisen aloittamista. Samassa yhteydessä on esi- tettävä rakentamisen työtapaselostukset ja selvitys käytettävien materiaalien ominaisuuk- sista.
Jälkikompostointi on suoritettava hyvää kompostointia noudattaen. Hajuhaittojen ehkäise- miseksi ja haittaeläinten alueelle kerääntymisen estämiseksi tulee alueelle kertyneet raaka- ainejäämät puhdistaa viipymättä. Kompostointi on järjestettävä katetuissa aumoissa siten, että haittaeläinten ravinnonsaanti voidaan estää.
Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja loppu- tuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostointiprosessi tapahtuu kom- postoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. Kompostointi on suori- tettava siten, että kompostoitu tuote voidaan hyödyntää vähintään omassa toiminnassa. Jäl- kikypsytyksen jälkeen alueella saa varastoida valmista tuotetta korkeintaan yhden (1) vuo- den ajan. Valmiin kompostin on täytettävä kompostituotteille lainsäädännössä asetetut laa- tuvaatimukset, mikäli komposti on tarkoitus toimittaa markkinoille. Mikäli kompostituote ei täytä laatuvaatimuksia on komposti hyödynnettävä omassa toiminnassa. Valmiin tuot- teen laatua tulee seurata säännöllisesti. Toiminnanharjoittajalla on oltava kompostituotteen laadunseurantaohjelma, joka on toimitettava ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloit- tamista.
Lupamääräys 31
Kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun aineosat metaani (CH4), hiilidioksidi (CO2) ja happi (O2) on selvitettävä täyttövaiheessa vuosittain. Kaatopaikkakaasun seurantaa koske- va päivitetty raportti on toimitettava vuosittain ympäristökeskukselle. Jätetäytössä muodos- tuvat kaatopaikkakaasut on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään. Mikäli hyödyntäminen ei ole mahdollista, kaasu on käsiteltävä polttamalla tai muulla tavoin. Kaatopaikkakaasun käsittelyjärjestelmä tulee rakentaa viimeistään täyttöalueiden 1A ja 1B sulkemistöiden yh- teydessä. Kaatopaikkakaasujen käsittelyjärjestelmää koskeva rakennesuunnitelma on esi- tettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 3 kk ennen käsittelyjärjestelmän rakentamis- ta.
Lupamääräys 46
Napapiirin Residuum Oy:n on asetettava 630 000 €:n vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.
Vakuus on asetettava Lapin ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lapin ympäristökeskus tai pankkitalletuksena tai muuna vastaavana järjes- telynä. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaa- mattomuussitoumuksella Lapin ympäristökeskuksen hyväksi. Vakuuden määrä tulee tar- kistaa kerran (1) vuodessa joulukuun loppuun mennessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Lapin ympäristökeskus on katsonut, että kaatopaikan toiminta ja toiminnanharjoittajan asi- antuntemus täyttävät laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Kun toi- mintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksen ja tämän päätöksen sekä voimassaolevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti, ei kaatopaikan toiminnasta aiheudu yksinään tai yh- dessä muiden toimintojen kanssa toiminnan sijaintipaikka huomioiden terveyshaittaa, mer- kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaan- tumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille.
Lupamääräysten perustelut
Jätteen määrän rajoittamisella rajataan toiminta siihen laajuuteen, joka alueella tämänhetki- set ratkaisut ja alueellinen jätehuoltosuunnitelma huomioon ottaen on perusteltua. Toisaalta sillä tähdätään ratkaisuihin, joilla pyritään ehkäisemään jätteiden syntyä. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista kieltää jätteen laimentamisen, sekoittamisen muuhun jätteeseen tai aineeseen kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi. (lupamääräys 2)
Jätetäytön yläpinnan korkeuden nosto tasosta N60+214,5 m tasolle N60+230 m ei aiheuta ennalta tehtyjen selvitysten perusteella merkittävää maisemahaittaa eikä vaikuta häiritse- västi kaukomaisemaan kaatopaikan syrjäisen sijainnin vuoksi. Määräys jätetäytön osittai- sesta aitaamisesta on annettu ympäristöön kohdistuvan roskaantumisriskin vuoksi. Reuna- ja lakialueiden luiskakaltevuuksilla estetään mahdolliset sadevesien lammikoitumiset, luis- kasortumat, parannetaan alueen työturvallisuutta sekä helpotetaan alueen viimeistelyä ja maisemointia. (lupamääräys 19)
Käsiteltyjen öljyisten maiden ei katsota aiheuttavan haittaa ympäristölle hyödynnettäessä ne kaatopaikan peitemateriaalina, mikäli öljyhiilivetypitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (214/2007) esite- tyt ylemmät ohjearvot. Öljyllä likaantuneiden maiden käsittelytoiminta katsotaan luonteel- taan sellaiseksi, että toiminnanharjoittajalla on riittävä tietotaito käsittelyn hoitamiseen.
Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä kompostoitavaksi toimitettujen jätteiden soveltu- vuudesta kompostoitavaksi. Kompostoitavien jätteiden laatu vaikuttaa suoraan lopputuot- teen laatuun ja sen käyttömahdollisuuksiin.
Kompostointikenttien rakenteet tulee tehdä siten, että alueelle kertyvät vedet saadaan ke- rättyä yhteen, eikä niitä pääse kentän rakenteiden läpi sekoittumaan pohjavesiin eikä pinta- vesien mukana alueen ulkopuolelle. Kentän pinta on päällystettävä tiiviiksi esimerkiksi as- falttirakenteella. Kentän rakenteet tulee tehdä siten, että routimisen haitat ehkäistään. Ken- tän pintarakenne säännöllisesti tarkastamalla ja viat välittömästi korjaamalla ehkäistään ve- sien pääsy rakennekerroksiin ja pohjavesiin.
Kompostoinnille tulee varmistaa riittävän hyvät olosuhteet prosessin onnistumiseksi ja toiminnasta aiheutuvien mikrobi- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että hajoamisprosessi tapahtuu aerobisesti eikä mätänemisessä syntyviä kaasuja pääse muodostumaan. Lisäksi on varmistettava, että prosessissa on riittävä koste- uspitoisuus, ravinteiden oikea suhde ja riittävä lämpötila.
Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä tuotteensa laadusta. Seuraamalla tuotteen laatua varmistetaan sen käyttömahdollisuudet tuotteena ja estetään mikrobien ja muiden haitta- aineiden leviäminen valmiin tuotteen mukana. Kompostia, joka ei täytä lainsäädännössä (esimerkiksi lannoitelaki) asetettuja laatuvaatimuksia, on pidettävä jätelain tarkoittamana jätteenä, jonka hyötykäyttöä koskevat jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä tai määräyksissä asetetut vaatimukset. Maa- ja metsätalousministe- riön päätös eräistä lannoitevalmisteista (46/1994) antaa määräyksiä raskasmetallien enim- mäispitoisuuksista sekä määrittää tuoteselosteessa annettavat tiedot, kun kyseessä on maanparannuskomposti. Lopputuotteen laadunvalvonta varmistetaan toiminnanharjoittajan esittämällä laadunseurantaohjelmalla. (lupamääräys 24)
Kaatopaikkakaasun laadun ja määrän vuosittaisella seuraamisella toiminnanharjoittaja täyt- tää ympäristönsuojelulain 5 §:ssä esitettyä velvoitetta olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lisäksi mittauksilla pyritään selvittämään ajankohtaa milloin kaa- sua muodostuu siinä määrin, että käsittely on järjestettävä ja samalla varmistetaan, ettei
kaatopaikkakaasusta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Kaatopaikka- kaasun hallittu johtaminen ja käsittely pienentää kaasujen aiheuttamaa ympäristökuormi- tusta ja itsesyttymisen vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaato- paikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja haittaa alueen maisemointia. (lupa- määräys 31)
Ympäristösuojelulain 42 §:n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavan tulee asettaa toi- minnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.
Vakuutta vastaavana muuna järjestelynä voidaan pitää esim. jätehuoltoyhtiön omistajakun- tien antamaa sitoumusta ympäristölupaviranomaiselle.
Napapiirin Residuum Oy:n Kuusiselän kaatopaikan täyttöalueen 1A pinta-ala on tällä het- kellä 1,7 ha. Tällä hetkellä arvioidaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen maksavan 150 000 euroa/hehtaari, joka tarkoittaa tässä tapauksessa 150 000 euroa x 1,7 hehtaaria = 255 000 euroa. Kaatopaikkavesien käsittelykustannusten arvioidaan olevan keskimäärin vähintään 7 500 euroa/a eli 30 vuoden ajanjakson aikana vähintään 225 000 euroa. Kustannuksia aiheutuu myös kaatopaikan tarkkailusta ennalta ar- vioiden 30 vuoden ajalta 5 000 euroa/vuosi x 30 = 150 000 euroa. Edellä mainitun perus- teella vakuuden kokonaismääräksi muodostuu 630 000 €. (lupamääräys 46)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi ha- kemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle 30.6.2017 mennessä.
Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen selvitys parhaan käyttökelpoisen tek- niikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista kaatopaikan toiminnasta aiheutuvien ympäris- töhaittojen vähentämiseksi. Hakemukseen tulee liittää myös kaatopaikan toimintaa koske- va kirjanpito vuoden 2016 osalta.
Mikäli toiminta muuttuu oleellisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Korvattavat päätökset
Tämä päätös korvaa Lapin ympäristökeskuksen ko. toiminalle 2.4.2003 myöntämän ympä- ristölupapäätöksen lupamääräykset 2, 19, 24, 31 ja 46.
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristösuojelulain tai jätelain nojalla nyt myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 98, 100 ja 105 §:t
Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 16-20, 23 ja 30 §:t Jätelaki (JäteL 1072/1993) 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 20, 51, 52 ja 54 §:t Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 5-10 ja 22 §:t
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (1049/1999)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Terveydensuojelulaki (TsL 763/1994) 2 ja 22 §:t Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 §:t
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maksu 2 583 €
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökes- kuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan.
Maksutaulukon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan perusmaksu on 8 610 €. Lupamääräysten muuttamisesta koskevan hakemuksen käsittelystä peritään mak- su, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.
(koodi: HKP-tili 350102152/M13/3012/111/MT2)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle suoritemaksua vastaan.
Jäljennös päätöksestä Rovaniemen kaupunki
Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Rovaniemen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Lapin TE -keskus, kalatalousyksikkö
Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto
Lapin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tulosalue Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Hakemuksesta tiedonannon saaneet.
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Lapin ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Rovaniemellä, Rovaniemen kaupungin ilmoitustaululla ja Uusi Rovaniemi -lehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Juha Anttila
Insinööri Vesa-Matti Määttä
LIITTEET
Valitusosoitus (LAP YLYy 02V) Sijaintikartta
vmm/hk
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun tyytymätön saa hakea siihen muutostaVaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle jatoimitettava valitusajan kuluessaLapin ympäristökes- kukselle.
Valitusaika
Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valituspäivää las- kettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, it- senäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan ar- kipäivän.
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Lapin ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse.
Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava siten, että se on perillä kirjaamossa viimeistään valitusajan päättymispäivänä klo 16.15.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; se- kä
3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä:
1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suulli- sesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuimen ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista anne- tun lain (701/1993, muut. 1024/2002) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaa- san hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Lapin ympäristökeskuksen yhteystiedot:
postiosoite: PL 8060, 96101 ROVANIEMI käyntiosoite: Postikatu 1, 96100 ROVANIEMI aukioloaika: 8.00 - 16.15
puhelin: (016) 329 4111 telekopio: (016) 310 340
sähköposti: kirjaamo.lap@ymparisto.fi LAP YLYy 02V
