YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
iittala oy ab SORSAKOSKEN ASTIATEHDAS
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2006-Y-120-111
Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2007
1 ASIA ... 3
2 LUVAN HAKIJA ... 3
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3
4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
5 hakemus ... 4
5.1 Asian vireille tulo... 4
5.2 Lisäselvitykset... 4
5.3 Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja hyväksymiset ... 4
5.4 Alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset ... 4
5.5 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö ...5
5.5.1 Ympäristön tila... 5
5.6 Laitoksen toiminta ... 6
5.6.1 Prosessit ... 6
5.6.2 Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi... 7
5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 8
5.8 Energiatehokkuus... 8
5.9 Arvio ympäristövaikutuksista ... 8
5.10 Päästöt ja niiden vähentäminen... 9
5.10.1 Jätevedet... 9
5.10.2 Päästöt ilmaan ... 10
5.10.3 Melu ja tärinä ... 10
5.10.4 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 10
5.10.5 Päästöt maaperään... 11
5.11 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 11
5.11.1 Käyttötarkkailu... 11
5.11.2 Päästötarkkailu ... 11
5.11.3 Raportointi ... 12
5.11.4 Vastuuhenkilöt ... 12
5.12 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen ... 12
5.13 Arvio vesistöön kohdistuvista vahingoista ja korvausesitys... 12
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
6.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12
6.2 Tarkastukset ja neuvottelut ... 13
6.3 Lausunnot... 13
6.4 Muistutukset ja mielipiteet... 13
6.5 Hakijan kuuleminen ja vastine... 13
7 VIRANOMAISEN RATKAISU ... 14
7.1 Ratkaisu... 14
7.2 Kumottavat päätökset... 14
7.3 Lupamääräykset ja niiden perustelut... 14
7.3.1 Polttoainevarasto... 14
7.3.2 Kemikaalien varastointi ... 14
7.3.3 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 15
7.3.4 Päästöt ilmaan ... 16
7.3.5 Melu ... 16
7.3.6 Jätevedet... 16
7.3.7 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 17
7.3.8 Maaperä... 18
7.3.9 Tarkkailu- ja raportointi ... 18
7.3.10 Viemäröintikuvat ... 19
7.3.11 Kalatalousmaksu ja korvaukset... 19
7.3.12 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset ... 20
8 RATKAISUN PERUSTELUT ... 20
8.1 Luvan myöntämisen edellytykset... 20
8.2 Yleiset perustelut... 20
9 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 21
9.1 Luvan voimassaolo ... 21
9.2 Lupamääräysten tarkistaminen ... 21
9.3 Asetuksen noudattaminen ...21
10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ... 22
12 MUUTOKSENHAKU ... 22
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 23
1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa Leppävirran kunnan Osmajär- ven kylässä Koskenpolvi-tilalla (kiinteistötunnus 420-423-0003-0005) osoitteessa Sor- sakoskentie 17 sijaitsevan ruostumattomasta teräksestä keitto- ja paistoastioita valmis- tavan tehtaan toiminnalle.
2 LUVAN HAKIJA
Postiosoite: iittala oy ab
PL 130
00561 Helsinki
Käyntiosoite: Sorsakoskentie 17
79130 Sorsakoski
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
iittala oy ab:n Sorsakosken astiatehdas valmistaa ruostumattomasta teräksestä pinnoi- tettuja ja pinnoittamattomia keitto- ja paistoastioita. Tehtaan jätevedet johdetaan käsit- telyn jälkeen vesistöön.
Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin mukaan jätevesien johtamiseen vesistöön on oltava ympäristölupa, jos johtamisesta voi aiheutua vesistön pilaantumista.
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mu- kaan lupa on haettava koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty lupamääräysten tarkistamisesta.
Itä-Suomen vesioikeuden 19.11.1997 antamassa Sorsakosken tehtaiden jätevesien ve- sistöön johtamista koskevassa lupapäätöksessä on määrätty, että hakemus lupamäärä- ysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2006 loppuun mennessä.
4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellisen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin mukaisen jätevesien vesistöön johtamista koskevan ympäristöluvan (YSA 6 § 1 momentti).
5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo
iittala oy ab on jättänyt ympäristölupahakemuksen Itä-Suomen ympäristölupaviras- toon 8.5.2006. Hakemus on hallintolain 21 §:n nojalla siirretty Pohjois-Savon ympä- ristökeskukseen 11.5.2006.
5.2 Lisäselvitykset
Hakija on toimittanut 31.5.2006 lisäselvityspyynnön mukaisesti seuraavat tiedot:
- kuvaus samalla kiinteistöllä olevan lämpökeskuksen toiminnan liittymisestä astiateh- taan toimintaan
- kartta naapurikiinteistöistä - laitoksen prosessikaavio
- laitoksen jätevesien vaikutusalueelta tehdyn pohja- ja sedimenttitutkimuksen tulokset - joitakin lisäyksiä tarkkailusuunnitelmaan
- maaperän kunnon selvitys
Tarkastuskäynnillä 12.10.2006 on pyydetty lisäksi toimittamaan seuraavat tiedot, jot- ka hakija on toimittanut 29.11.2006:
- kaupparekisteriote
- raportti ympäristöjärjestelmän esiauditoinnista - suunnitelma lauhdevesien johtamisesta
- viime vuosien ympäristötaseet - käyttöturvallisuustiedotteita - jäteveden purkuputken sijainti - meluselvitys
- tarkkailusuunnitelma
- esitys kalatalousmaksuvelvoitteen poistamisesta - selvennys jätetietoihin
5.3 Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja hyväksymiset
Itä-Suomen vesioikeuden Oy Hackman Ab:n Sorsakosken tehtaiden jätevesien johta- mista koskeva päätös nro 29/Va I/85, 24.5.1985.
Itä-Suomen vesioikeuden päätös Sorsakosken tehtaiden jätevesien johtamista koske- van lupapäätöksen nro 29/Va I/85, 24.5.1985 lupaehtojen tarkistamisesta 19.11.1997 (Dnro 1997/91).
Leppävirran kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 2.11.2000 Hackman Designor Oy Ab:lle antama ympäristölupamenettelylain 2 §:n mukainen jätelupa (66 §).
Hackman Designor Oy Ab:n Sorsakosken tehtaiden jätevesien tarkkailuohjelman hy- väksyminen 24.6.1998 (Pohjois-Savon ympäristökeskus).
5.4 Alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset
Kuopion lääninhallituksen 1.2.1993 vahvistamassa Leppävirran kunnan Kirkonseudun ja ympäristön osayleiskaavassa tehdasalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Tehdasalueen etelä- ja pohjoisosissa on kaavoituksella suojeltavia rakennuksia ympäristöineen. Tehdasalueen ympäristössä on pientalovaltaisia alueita (AP) ja puisto-
ja (VP). Astiatehtaan kaakkoispuolella on kerrostalovaltainen alue (AK) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY).
Leppävirran kunnanhallitus on hyväksynyt alueen rakennuskaavan 7.10.1972 ja Kuo- pion lääninhallitus vahvistanut sen 15.6.1973. Suurta osaa tehdasalueen ympäristöstä koskee 25.1.1982 vahvistettu rakennuskaavan muutos. Lisäksi ympäristössä on tehty myöhemmin joitakin pienempiä kaavamuutoksia. Rakennuskaavassa tehdasalue on te- ollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Tehdasrakennusten pohjoispuolella oleva niemi on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Muu ympäristö on erillispienta- lojen korttelialueita, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), yhdistetty- jen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue (ALK) ja puistoja (VP). Tehtaiden etelä- puolella on huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV) ja koillisessa yleisten rakennusten korttelialue (YL, YK, YO).
5.5 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö 5.5.1 Ympäristön tila
Vesistö
Savo-Karjalan ympäristötutkimus on tehnyt vuosina 1999 ja 2004 sedimentti- ja poh- jaeläintutkimuksen Sorsakoskella sijaitsevien teollisuuslaitosten jätevesien vaikutus- ten selvittämiseksi. Näytteitä otettiin mm. iittala oy ab:n jäteveden purkupaikan ala- puolelta Välimerestä ( yksi näytepiste) ja Osmajärvestä (kaksi näytepistettä).
Välimeren sedimentistä käyvät ilmi alueelle johdettujen metallipitoisten jätevesien vaikutukset. Etenkin sedimentin kromi- ja kuparipitoisuudet ovat erittäin korkeita ja ovat mahdollisesti aiheuttaneet pohjan biologisen tilan häiriintymistä. Näytteistä oli havaittavissa viitteitä metallipitoisuuksien alenemista vuodesta 1999 vuoteen 2004.
Pohjaeläinmäärityksen mukaan pohja Osmajärven näytepisteessä kauempana jäteve- den purkukohdasta oli rehevä ja Välimeren pohja sekä Osmajärven pohja Välimerta lähemmässä näytepisteessä oli keskimääräinen eli karun ja rehevän välillä.
Veden laatua on seurattu Osmajärvessä 1970-luvulta lähtien. Järvessä on näytepisteitä, jotka kuuluvat Sorsakosken teollisuuden ja jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun piiriin. Jätevesien vaikutusta ei ole juurikaan nähtävissä veden laadussa.
Ilma
Hakemus ei sisällä kuvausta Sorsakosken ilman laadusta.
Maaperä
URS Nordic AB on tehnyt laitoksen tontilla maaperän ja pohjaveden saastuneisuus- tutkimuksen vuonna 2006. Tutkimus suunniteltiin historiatietojen ja nykyisen toimin- nan perusteella. Näytteitä kairattiin 13 pisteestä 0,7 – 6,5 metrin syvyyteen. Jokaisesta pisteestä otettiin 1 – 4 maaperänäytettä eri syvyyksiltä. Pohjavettä oli kahdessa pis- teessä. Yhteensä 20 maaperänäytettä, 2 pohjavesinäytettä ja yksi jätevesinäyte tutkit- tiin laboratoriossa. Näytteistä analysoitiin metallit, öljyhiilivedyt, polyaromaatttiset hiilivedyt, BTEX-yhdisteet (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni) sekä joi- takin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC).
Tuloksia verrattiin SAMASE –raja-arvoihin (saastuneitten maa-alueitten seurannassa käytettävä raja-arvo teoksessa "Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa") sekä PIMA –asetusluonnoksen (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja
puhdistustarpeen arvioinnista) ohjearvoihin. Ongelmajätevaraston viereltä löytyi kro- mia, kuparia, nikkeliä ja öljyhiilivetyjä SAMASE –raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia.
Tehdasalueen kaakkoiskulmassa todettiin öljyhiilivetyjä, jotka saattavat olla peräisin täytössä olevasta asfaltista. Toisen pohjavesipisteen maaperänäytteestä löytyi kromia ja lyijyä. Pohjavesinäytteet sisälsivät nikkeliä, 1,1,2-trikloorieteeniä ja tetrakloo- rieteeniä.
Melu
Hakemus ei sisällä kuvausta Sorsakosken melutilanteesta.
5.6 Laitoksen toiminta
iittala oy ab:n pinnoitettujen ja pinnoittamattomien keitto- ja paistoastioiden tuotanto vuonna 2005 oli noin 790 000 kpl ja syvävedettyjen terästuotteiden määrä (katalysaat- torin kuoret, venttiilikoneiston kannet) 1,1 miljoonaa kappaletta. Laitoksen maksimi- kapasiteetti on 2,2 miljoonaa kappaletta vuodessa. Astioita valmistetaan ruostumatto- masta teräksestä. Työntekijöitä on 85. Tehdas toimii normaalisti arkisin kahdessa vuo- rossa kello 6 ja 22 välisenä aikana. Sesonkiaikoina syksyllä tehdas voi toimia kolmessa vuorossa ja poikkeustilanteissa lauantaisin. Tehdas on aloittanut toimintansa vuonna 1891. ISO 14001 ympäristöhallintajärjestelmän laatiminen on meneillään. Tavoite on saada se valmiiksi vuoden 2007 aikana. Tehtaan kunnossapito ja jätevedenpuhdista- mon hoito on ulkoistettu.
Laitoksessa on astioiden runkolinja, jolla on kaksi valmistuslinjaa, pinnoitusosasto ja kokoonpano/pakkausosasto sekä alihankintalinja, jolla valmistetaan pääasiassa kataly- saattorien kuoria.
Astioiden valmistusprosessi on pääosiltaan seuraava: Astian ja kannen aihiot leikataan ja ne syvävedetään muotoonsa. Runko välipestään ja osaan tuotteista puristetaan pohja kiinni. Pinnoitettavat astiat menevät seuraavaksi pinnoitukseen ja sen jälkeen rungon kiillotukseen. Pinnoittamattomat astiat ja kannet menevät suoraan kiillotukseen. Lo- puksi astian osat pestään ja leimataan/tilavuusmerkitään. Astioiden kokoonpano tapah- tuu automatisoidussa hitsaussolussa tai käsikäyttöisillä hitsauskoneilla hitsaamalla, niittaamalla ja ruuvaamalla. Valmiit astiat tarkastetaan ja pakataan.
5.6.1 Prosessit
Runkolinja
Runkolinjan laitteisto koostuu hydraulipuristimista, kuumenninlaitteistoista, pohjapu- ristimista, kiillotuslaitteistoista ja tunnelipesukoneista. Kaikissa koneissa on myös kap- paleenkäsittelylaitteistot. Aihiot leikataan teräslevystä. Rungon syvävedossa käytetään voitelunesteenä saippualiuosta. Kiillotuksessa käytetään voidemaista kiillotusainetta.
Tunnelipesussa pesuaine on lipeää. Koneiden käytössä tarvittava paineilma tuotetaan teollisuusrakennuksen keskellä kompressorihuoneessa sijaitsevilla kompressoreilla.
Pinnoitusprosessiin kuuluu pesu ja hiekkapuhallus sekä automatisoitu pinnoitteen ruis- kutus. Hiekkapuhallushiekka on alumiinioksidia. Sitä käytetään uudelleen ja uutta hiekkaa lisätään tarvittaessa. Pinnoitteet ovat tarttumattomia (polytetrafluorieteeni) tai keraamisia. Tarttumattomien vuotuinen kulutus on 6 tonnia ja keraamisen 4,5 tonnia.
Pinnoitteen ruiskutuksen jälkeen tuotteet kuumennetaan polttouunissa.
Alihankintalinja
Alihankintalinjalla on kaksi puoliautomaattista linjaa. Niihin kuuluu teräslevystä teh- tävän kappaleen leikkausta ja muotoilua erilaisilla leikkureilla ja puristimilla sekä tun- nelipesukone.
Jätevedenpuhdistamo
Puhdistamon prosessi on kemiallinen selkeytys. Selkeytysaltaita on kaksi rinnakkain.
Laitoksen mitoitusvirtaama on 60 m3 jätevettä tunnissa ja kapasiteetti 600 m3 jätevettä vuorokaudessa. Puhdistamossa on seuraavat yksiköt: tasausallas 43 m3, pikasekoitus 2,2 m3, hämmennysallas 21,2 m3 sekä kaksi 100 m3:nselkeytysallasta. Liete varastoi- daan 17,5 m3:n varastoaltaassa ja sitä kuivataan kammiosuotopuristimella. Lietteen kuiva-ainepitoisuus puristimen jälkeen on noin 30 %.
Saostuskemikaalit ovat natriumaluminaatti ja polymeeri. Neutraloinnissa käytetään suolahappoa. Kemikaalien syöttöä ohjaavat tulevan veden virtaamamittari sekä pi- kasekoitus- ja hämmennysaltaiden pH-mittarit.
5.6.2 Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi
Taulukko 1 Tehdasalueella käytettävät tärkeimmät kemikaalit ja tuotannon apuaineet Raaka-aine Enimmäismäärä
laitoksella t
Käyttömäärä/v keskimäärin t
Voiteluaineita yhteensä 2,9 4,7
Tarttumattomat päällysteet 1,7 6
Keraaminen pinnoite 0,3 4,5
Hionta- ja kiillotusapuaineet 4 140
Voitelunesteet (työstö) 1,7 4,3
Huuhtelukirkaste 400 l 2000 l
Pesuaineet 2 8,2
Kappaleiden merkkausliuos 30 kg 40 kg
Liuotin 20 l 200 l
Alumiinioksidi (hiekkapuhallus) 3,8 28,5
Jätevedenpuhdistamossa
Suolahappo (pH:n säätö) 1,8 12
Natriumaluminaatti 1,2 6
Saostusaine (polymeeri) 50 kg 50 kg
Voiteluaineet ovat kompressori-, hydrauliikka- ja vaihteistoöljyjä. Tarttumattomat päällysteet ovat teflon-pinnoitteita ja keraaminen pinnoite on silikoniyhdiste, joka si- sältää epäorgaanisia pigmenttejä. Kiillotusaineet sisältävät mm. eläin- ja kasviperäisiä rasvoja ja alumiinioksidia. Työstön voiteluaineet ovat saippualiuoksia. Huuhtelukir- kaste sisältää vaikuttavana aineena alkoholeja 10 – 20 %. Pesuaineina käytetään män- tynestesaippuaa sekä pesuaineita, jotka sisältävät 10 – 50 % lipeää. Pesuaineet ovat kemikaalilain mukaisten merkintöjen mukaan haitallisia, ärsyttäviä ja/tai syövyttäviä.
Tehtaalla ei ole erillistä kemikaalivarastoa. Prosessissa tarvittavat kemikaalit varas- toidaan kunkin käyttöpisteen läheisyydessä. Pesuaineet varastoidaan 1 m3:n konteissa pesukoneiden vierellä. Öljyt varastoidaan aterintehtaan päädyssä olevassa erillisessä öljyvarastossa. Aerosolit varastoidaan kunnossapito-osaston tiloissa.
Jätevedenpuhdistamossa käytettävät kemikaalit varastoidaan puhdistamon omassa kemikaalivarastossa ja suotopuristinhuoneessa. Suolahappo ja natriumaluminaatti ovat syövyttäviä. Sekä kemikaalivarastosta että suotopuristinhuoneesta on viemäriyhteys jätevedenpuhdistamon vesialtaaseen.
Trukin polttoaineena käytettävää polttoöljyä on piha-alueella olevassa noin 1,5 m3:n säiliössä. Säiliössä ei ole laponestoa. Alue on asfaltoitu ja viemäröity sadevesiviemä- riin.
5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Hakijan arvion mukaan terästeollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kos- kevassa asiakirjassa on hyvin vähän kohtia, joita voi soveltaa Sorsakosken tehtaiden toiminnassa. Tehtaan koneiden uusimisen myötä tuotteiden hukkaprosentti on pienen- tynyt. Tehtaalla on käytössä Machine Track – tuotantokoneiden seurantajärjestelmä, josta näkyvät laitteiden toimintahäiriöt sekä huoltosuunnitelmaohjelma.
Tehtailta tuleva ruostumaton teräsjäte kerätään hyödynnettäväksi uusiokäytössä. Pak- kausjätteet kerätään pahvipaalaimeen, josta keräyspahvi toimitetaan Riikinnevan jäte- laitokselle hyödynnettäväksi.
Syvävedon voitelunesteenä käytetään 90 % mäntynestesaippualiuosta, joka menee pe- sukoneista suoraan jätevedenpuhdistamolle.
5.8 Energiatehokkuus
Luvan hakija ei ole liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen. Sähköverkon loistehon kompensointien kunnostus on tehty vuonna 2005. Muita energian käytön te- hokkuutta lisääviä tai energiansäästötoimia ei ole suunnitteilla.
5.9 Arvio ympäristövaikutuksista
Hakijan arvion mukaan tehtaat eivät aiheuta haittoja ympäröivän alueen viihtyvyyteen pientä meluhaittaa huomioon ottamatta. Tehtaasta ei aiheudu terveydelle haitallisia il- mapäästöjä.
Pintavettä otetaan Sorsavedestä prosessivedeksi koneiden jäähdytykseen ja pesuvesik- si. Prosessijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa kemiallisella selkeytyksellä.
Käsitellyt vedet johdetaan vesistöön. Lauhdevedet johdetaan sadevesiviemäreihin. Jä- teveden haitallisten aineiden pitoisuuksia tarkkaillaan jatkuvatoimisella näytteenotolla kuukauden kokoomanäytteistä. Tulokset alittavat selvästi lupaehdoissa asetetut päästö- rajat.
Sorsakosken tehtailta ei tule ilmapäästöjä, joista olisi vaikutuksia ilmanlaatuun.
Tehtaiden nykyisestä toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään. Kiinteis- tö ei sijaitse pohjavesialueella.
Viimeisimmät melumittaukset on tehty tehtaan sisätiloissa toukokuussa 2004. Kor- keimmat meluarvot mitattiin pohjan puristuksessa. Siitä syntyvä iskumelu on ainoa tuotannosta lähiympäristöön välittyvä melupäästö kiillotuspisteiden kohdepoistojen imurien äänen kanssa.
5.10 Päästöt ja niiden vähentäminen 5.10.1 Jätevedet
Omassa jätevedenpuhdistamossa käsiteltävät jätevedet syntyvät pääasiassa pintaveden käytöstä teräsvalmisteiden mekaanisissa pintakäsittelyissä, pesuissa ja huuhteluissa.
Jätevedenpuhdistamolle vievään viemäriin asennetaan kesällä 2007 öljynerotin. Puh- distamon kokonaisvirtaama on keskimäärin 71,4 m3/vuorokausi ja vaihteluväli 38 – 162 m3/vuorokausi. Seuraavassa taulukossa on puhdistamolle tulevasta vedestä otettu- jen kuormitustarkkailunäytteiden tutkimustulokset vuodelta 2005.
Taulukko 2 Puhdistamattoman jäteveden tarkkailutuloksia vuodelta 2005
Keskiarvopitoisuus vaihteluväli
pH 7,8 – 10,4
Sähkönjohtavuus mS/m 81 41 – 140
Kiintoaine mg/l 59 24 – 100
Kokonaisfosfori mg/l 0,87 0,43 – 1,5
Kupari mg/l 0,18 0,13 – 0,25
Kromi mg/l 0,16 0,1 – 0,27
Nikkeli mg/l 0,043 0,085 – 0,02
Sinkki mg/l 0,10 0,06 – 0,15
Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkessa tehtaan viereiseen suvantoon, ns. Väli- mereen. Suvanto on puhdistamon kohdalla noin 40 metrin levyinen. Purkuputken pää on kahden metrin syvyydessä suvannon keskellä ja putken pään koordinaatit ovat kar- tastokoordinaattijärjestelmässä itä: 3534245 ja pohjoinen: 6927585.
Vesistöön johdetun jäteveden määrä vuonna 2005 oli 19000 m3. Vesistöön johdetun jäteveden kuormitustarkkailutulokset vuodelta 2005 ovat seuraavassa taulukossa.
Taulukko 3 Puhdistetun jäteveden tarkkailutuloksia vuodelta 2005 Keskiarvo
pitoisuus
Pitoisuuden vaihte- luväli
Päästö kg/d 1)
pH 7,6 – 8,3
Sähkönjohtavuus mS/m 127 78 – 200
Kiintoaine mg/l 13 2,0 – 66 0,7
Kokonaisfosfori mg/l 0,048 0,011 – 0,11 0,002
Kupari mg/l 0,02 0,009 – 0,038 0,001
Kromi mg/l 0,01 <0,005 – 0,02 0,0005
Nikkeli mg/l 0,008 <0,005 – 0,009 0,0004
Sinkki mg/l 0,02 <0,025 – 0,04 0,0004
1) Entisten lupaehtojen mukainen kunkin raskasmetallin suurin sallittu päästö vesistöön on ollut 0,6 kg/d puolivuosikeskiarvona laskettuna ja kokonaisfosforin ja kunkin ras- kasmetallin pitoisuus enintään 1 mg/l.
Prosessiveden käyttö on vähentynyt viime vuosina. Tähän on johtanut vuonna 2003 loppupesuun uusittu tunnelipesukone. Hakija tulee selvittämään mahdollisuudet johtaa jätevedet Leppävirran kunnan viemäriverkkoon, jolloin oman jätevedenpuhdistamon käyttö voitaisiin lopettaa.
Kunnalliseen viemäriin johdettiin 500 m3 saniteettivesiä vuonna 2005. Saniteettivedet otetaan kunnan verkostosta.
Prosessista tulevat puhtaat lauhdevedet johdetaan sadevesiviemäriin ja edelleen put- kessa Osmajärveen. Syyskuussa 2006 otetuista lauhde- ja hulevesistä on tutkittu pH, sähkönjohtavuus, eloperäisten happea kuluttavien aineiden määrä (CODCr), kokonais- fosfori, kiintoaine ja mineraaliöljyjen määrä. Tulosten perusteella vesi vastaa laadul- taan järvivettä.
5.10.2 Päästöt ilmaan
Laitoksen toiminnassa syntyy hiukkaspäästöjä mm. kiillotuksesta ja hiekkapuhalluk- sesta. Viideltä kiillotuskoneelta ja yhdeltä harjauspisteeltä poistoilma johdetaan erilli- sen syklonin kautta laitoksen piha-alueelle. Pinnoituksesta poistoilma johdetaan vesi- verhon läpi ja edelleen tehdasrakennuksen katolle. Päästöjen määrää ei ole selvitetty.
5.10.3 Melu ja tärinä
Pohjan puristuksessa käytettävät kitkaruuvipuristimet aiheuttavat iskumelua. Konei- den perustukset on rakenteellisesti irrotettu ympäröivästä peruskalliosta. Se ehkäisee tärinän leviämistä kallioperässä ja ympäristössä ilmeneviä melu- ja tärinähaittoja.
Raskaita ajoneuvoja käy laitoksella päivittäin 8-15 kappaletta kello 7-16 välisenä ai- kana.
5.10.4 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Taulukko 4 iittala oy ab:n toiminnassa vuonna 2005 syntyneet jätteet
Jätelaji Jätetunnus Määrä t/vuosi Toimituspaikka
Tavanomaiset ja pysyvät jätteet
Paperi 150101 59 kierrätys
Muovi 150102 10 kaatopaikka
Kiillotusjäte 120102 79,5 kaatopaikka
Puhdistamon sakka 190814 17,2 kaatopaikka
Puhallushiekka 170604 17 kaatopaikka
Sekajäte 200301 44 kaatopaikka
Purkupuu 170904 32 kierrätys
Ruostumaton teräs 200140 296 kierrätys
Kromi 200140 147 kierrätys
Sekapelti 200140 5,1 kierrätys
Galvanoitu pelti 200140 67,3 kierrätys
Alumiini 200140 5,5 kierrätys
Rauta E1 200140 3,5 kierrätys
Ongelmajätteet
Loisteputket 200121 0,4 ongelmajätelaitos
Lyijyakut 160601 0,3 ongelmajätelaitos
Kirkkaat öljyt 130110 0,9 ongelmajätelaitos
Käytetyt voiteluaineet (kloo- raamattomat)
130205 0,5 ongelmajätelaitos
Käytetyt voiteluaineet (muut) 130208 3,7 ongelmajätelaitos Kiinteät öljyiset jätteet 130899 0,74 ongelmajätelaitos Jäähdytys- ja leikkuunesteet 120109 0,63 ongelmajätelaitos
Jäähdytinnesteet 160114 0,16 ongelmajätelaitos
Vaarallisia osia sis. laitteet 160297 0,2 ongelmajätelaitos Raskasmetallipitoinen vesi 120301 5,9 ongelmajätelaitos Toiminnassa syntyneiden jätteiden kokonaismäärä on vähentynyt eri toimintojen vä- hennyttyä Sorsakoskella. Jätteet lajitellaan metalli-, pahvi-, paperi-, seka-, kiillotus- ja ongelmajätteisiin. Jätepaalaimet seka- ja pahvijätteelle on uusittu vuonna 2006. Uudet paalaimet tiivistävät jätteen tehokkaasti, jolloin jätteen kuljetuskerrat vähenevät.
VTT on tehnyt vuonna 2001 kaatopaikkakelpoisuusselvityksen kiillotus-, hioma- sekä hiekkapuhallusjätteestä. Selvityksen tuloksena todettiin, että em. jätteet voi sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Hiomalaikkojen ja kiillotusvahan kulutusta ja siten myös ko. jätteiden määrää on vä- hennetty vuonna 2005 diplomityönä tehdyn selvityksen perusteella.
Iisalmen Keräysöljy Oy:n kanssa on tehty selvitys astiatehtaan kiillotusjätteen hyö- dyntämiseksi. Selvityksessä jätteelle ei ole löytynyt käyttökohteita.
Pakkausmateriaalin määrää on vähennetty yksinkertaistamalla ja optimoimalla laatik- kokokoja. B-laadun tuotteet pakataan astiatehtaalla yksinkertaisiin pakkauksiin eikä tavanomaisiin design-tuotteiden kuluttajapakkauksiin.
Astiatehtaalla on pienennetty ruostumattomasta teräksestä tehtyjen aihioiden kokoa.
Aihioleikkauslinjan uusinta vuonna 2002 paransi hyötysuhdetta rullalta leikattavassa materiaalissa.
5.10.5 Päästöt maaperään
Hakija arvioi, että laitoksen varsinaisesta toiminnasta ei tule päästöjä maaperään.
5.11 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5.11.1 Käyttötarkkailu
Laitoksen käyttötarkkailuun kuuluu raaka-aineiden ja käyttöhyödykkeiden kulutuksen tarkkailu ja kirjanpito. Astiatehtaalla on käytössä automaattinen seurantajärjestelmä tärkeimmillä tuotantokoneilla. Järjestelmästä saa tietoa mm. käyttöasteista, häiriö- osuuksista ja tuotetuista kappalemääristä. Jätemäärien kehitystä seurataan eri jakeiden osalta ja kirjataan tehtaan ympäristötasetaulukkoon. Astiatehtaalla on käytössä sähköi- nen huolto-ohjelma, joka käsittää laiterekisterin, varaosarekisterin ja laitekohtaiset huoltosuunnitelmat kirjauksineen. Paloilmoitinjärjestelmälle tehdään säännölliset tes- taukset, joista pidetään päiväkirjaa.
5.11.2 Päästötarkkailu
Jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan kuukausittain otettavalla kokoomanäyt- teellä, jonka ottaa puhdistamonhoitaja. Pikasekoitusaltaasta mitataan pH, joka ohjaa suolahapon annostelupumppua. Näytteestä määritetään kokonaisfosfori- ja raskasme- tallipitoisuudet (kromi, kupari, nikkeli, sinkki ja alumiini) sekä tulevasta että lähteväs- tä vedestä. Kammiosuotopuristimella kuivatusta lietteestä määritetään kuiva- ainepitoisuus joka kolmas kuukausi.
5.11.3 Raportointi
Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy lähettää kuormitustarkkailun tulokset iittala oy ab:lle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Sorsakosken tehtaat tekee vuosittain Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle vuosiyhteenvedon. Laadinnassa hyödynnetään tehtaan sisäisessä raportoin- nissa käytettävää ympäristötasetaulukkoa.
5.11.4 Vastuuhenkilöt
Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailusta ja astiatehtaan toiminnan tarkkailusta vastaavien henkilöiden nimet on kirjattu suunnitelmaan.
5.12 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Merkittävimmät riskit Sorsakosken tehtailla ympäristön kannalta ovat päästöt vesis- töön, tulipalo tai öljyvahinko.
Puhdistamolla on kemikaalien syöttö kytketty hälytysjärjestelmään. Häiriön sattuessa esimerkiksi suolahapon syötössä ilmoitus menee puhdistamon hoitajalle sekä vartioin- tiliikkeelle. Välimeressä puhdistamon purkuputkesta 50 metrin päässä on öljypuomi estämässä vahingon leviämistä muualle vesistöön.
Paloilmoitinlaitteisto on kytketty aluehälytyskeskukseen. Sorsakosken tehtaalla on oma tehdaspalokunta. Tehtaille on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma. Poistumishar- joituksia järjestetään tehtailla.
Puhdistamolle menevään viemärilinjaan liitetään öljynerotuskaivo.
Hakemus ei sisällä tietoja ympäristöhaittojen torjunnasta onnettomuustilanteissa.
5.13 Arvio vesistöön kohdistuvista vahingoista ja korvausesitys
Sorsakosken tehtaiden nykyinen toiminta ei aiheuta suuria muutoksia alapuoliseen ve- sistöön. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailu on edelleen avainasemassa vesis- töön kohdistuvien vahinkojen ehkäisemisessä. iittala oy ab on maksanut vuosittaista kalatalousmaksua Pohjois-Savon TE -keskukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemis- toimiin. Hakija esittää, että kalatalousmaksuvelvoite poistetaan.
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen
Pohjois-Savon ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla ilmoi- tustaulullaan ja Leppävirran kunnanhallituksen ilmoitustaululla 10.7.2006–9.8.2006.
Kuulutus on julkaistu Soisalon Seutu –lehdessä 11.7.2006. Asiakirjat ovat olleet kuu- lutusajan nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa ja Leppävirran kunnanviras- tossa ympäristönsuojelutoimistossa. Hakemuksesta on 5.7.2006 päivätyllä kirjeellä an- nettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.
6.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Laitokselle on tehty tarkastuskäynti 12.10.2006. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asia- kirjoihin.
6.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pohjois-Savon TE –keskukselta, Leppävirran kunnanhallitukselta ja Itä-Suomen lää- ninhallitukselta.
Pohjois-Savon TE –keskus 7.8.2006
Esitetyn lupahakemuksen perusteella Pohjois-Savon TE –keskuksen kalatalousyksik- kö katsoo, ettei hakemuksessa esitetystä toiminnasta aiheudu haittaa kalakannoille ei- kä kalastukselle.
Pohjois-Savon TE -keskus 16.2.2007
iittala oy ab on hakenut 6.7.2006 jätetyllä hakemuksella Sorsakosken tehtaan ympäris- tölupaa. Pohjois-Savon TE –keskuksen kalatalousyksikkö on antanut hakemuksesta 7.8.2006 päivätyn lausunnon. Lausuntoa antaessa oli jäänyt osa hakemusasiakirjoista huomioimatta, minkä johdosta arvio tehtaan vesistökuormituksen kalatalousvaikutuk- sista jäi puutteelliseksi. Huomattuaan virheen kalatalousyksikkö korjaa aiemmin jät- tämäänsä lausuntoa.
Jätevesien Osmajärveen kohdistuva kalataloushaitta muodostuu lähinnä rehevyyden vaikutuksista kuten syvänteiden happivajeesta, umpeenkasvusta ja pyydysten limoit- tumisesta. Pitkäaikaisen kuormituksen haitat ilmenevät edelleen erityisesti runsaana vesikasvillisuutena. Tehtaan jätevesien aiheuttamaa haittaa on kompensoitu maksa- malla TE –keskukselle vuosittain 2867,60 euron suuruinen kalatalousmaksu. Maksua on käytetty vesikasvillisuuden poistoon sekä kalanpoikasten (siika, kuha, taimen) istu- tuksiin.
Lupahakemuksessa esitetään fosforin ja raskasmetallien enimmäiskuormitusrajojen säilyttämistä samalla tasolla kuin päättymässä olevassa luvassa. Koska toteutuneen ve- sistökuormituksen taso on merkittävästi laskenut, olisi kuormituksen enimmäisrajoja mahdollista laskea. Tällöin kalatalousmaksua voidaan pienentää. Pohjois-Savon TE – keskus esittää lupaehdoiksi, että jätevesien aiheuttamaa kalataloushaittaa on kompen- soitava maksamalla vuosittain 1500 euron suuruinen kalatalousmaksu.
6.4 Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty.
6.5 Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on 30.8.2006 ja 19.2.2007 lähetetyillä kirjeillä varattu tilaisuus vastineen jät- tämiseen.
Hakija ei ole jättänyt vastinetta.
7 VIRANOMAISEN RATKAISU 7.1 Ratkaisu
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ym- päristöluvan iittala oy ab:n Sorsakosken astiatehtaan toiminnalle. Laitoksen toimin- taan kuuluu astiatehtaan toiminta, jätevedenpuhdistamon toiminta ja puhdistettujen jä- tevesien johtaminen. Hakijan on noudatettava hakemusta ja tämän päätöksen lupamää- räyksiä.
7.2 Kumottavat päätökset
Tällä päätöksellä kumotaan Itä-Suomen vesioikeuden Oy Hackman Ab:n Sorsakosken tehtaiden jätevesien johtamista koskeva päätös nro 29/Va I/85, 24.5.1985 ja
Itä-Suomen vesioikeuden päätös Sorsakosken tehtaiden jätevesien johtamista koske- van lupapäätöksen nro 29/Va I/85, 24.5.1985 lupaehtojen tarkistamisesta 19.11.1997 (Dnro 1997/91) sekä
Leppävirran kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan 2.11.2000 Hackman Designor Oy Ab:lle antama ympäristölupamenettelylain 2 §:n mukainen jätelupa (66 §).
7.3 Lupamääräykset ja niiden perustelut 7.3.1 Polttoainevarasto
Polttoainesäiliön täyttö- ja varastopaikan sekä polttoöljyn jakelualueen tulee olla tiivii- tä siten, etteivät mahdolliset öljyvuodot pääse maaperään. Varastosäiliössä tulee olla laponesto ja ylitäytönesto. Alueella tulee olla varattuna imeytysainetta vuotojen ke- räämistä varten. Polttoöljysäiliön täyttö- ja varastoalueen sekä polttoöljyn jakelualueen vedet tulee johtaa öljynerottimen kautta tai öljysäiliöiden on oltava katetussa tilassa, josta öljyn pääsy sadevesiviemäriin estetään. Edellä mainitut toimenpiteet tulee toteut- taa 31.8.2007 mennessä. Toteutetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle niiden valmistuttua. (YSL 7, 43§)
Perustelu: Luvan saajan trukin tankkaamista varten oleva polttoainesäiliö on sijoitettu rikkinäiselle asfalttialustalle. Sadevesikaivo sijaitsee säiliön läheisyydessä ja maasto laskee sadevesikaivoon päin. Vuototilanteessa öljyä voi päästä läheiseen sade- vesikaivoon ja edelleen vesistöön. Säiliöiden täyttämisen ja trukin tankkaamisen aika- na mahdollisesti tapahtuvien öljyvuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen voi- daan estää tiivistämällä alueen pohja ja keräämällä vuodot imeytysaineeseen. Öl- jynerotuskaivolla estetään öljyn pääsy viemäriin tai maastoon. Vaihtoehtoisesti poltto- ainesäiliö ja jakelualue voidaan sijoittaa katettuun tilaan, joka sijoitetaan kauemmas sadevesikaivosta, jolloin öljyisiä vesiä muodostuu hyvin vähän ja öljynerotuskaivo ei ole välttämätön eivätkä vuodot pääse sadevesiviemäriin.
Tiiviin varaston sekä säiliön varustuksen vaatimuksella ehkäistään maaperän ja vesis- tön pilaantumista. Luvan saajalle on annettu aikaa toteuttaa tarvittavat muutokset ke- sän 2007 aikana.
7.3.2 Kemikaalien varastointi
Kemikaalit tulee varastoida tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, jossa on allastettu kemikaaleja kestävä lattia ja josta ei ole yhteyttä viemäriin. Eri tyyppiset kemikaalit
tulee varastoida siten, etteivät ne pääse sekoittumaan. Varastointi tulee olla järjestetty tämän määräyksen mukaisesti 31.12.2007 mennessä. Suunnitelma kemikaalien varas- toinnin järjestämisestä tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen varastointijärjestelyjen aloittamista. (YSL 7, 43 §)
Perustelu: Luvan saaja varastoi kemikaaleja, esimerkiksi happoa, suotopuristinhuo- neessa, josta kemikaali pääsee astian rikkoontuessa valumaan ympäristöön ja aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittaa. Kemikaalivarastosta on viemäriyhteys jätevedenpuhdis- tamolle ja edelleen vesistöön. Viemäriin pääsevä kemikaali voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Erilaiset kemikaalit voivat sekoittuessaan vapauttaa terveydelle ja ym- päristölle haitallisia aineita. Lupamääräyksen mukainen varastointi täyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimukset.
7.3.3 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
1. Ongelmajätteet on pakattava asianmukaisin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoitta- vin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin ja varastoitava tarkoi- tukseen varatussa paikassa tiiviillä alustalla. Ongelmajätteitä ei missään toiminnan vaiheessa saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteet tulee toimittaa luvalliseen vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa.
2. Luvan saajan on toimitettava 31.8.2007 mennessä Pohjois-Savon ympäristökes- kukselle jätteen määrän vähentämistä ja hyödyntämistä koskeva suunnitelma. Sen tu- lee sisältää mm.: erilaiset mahdollisuudet vähentää syntyvän jätteen määrää kustan- nuksineen, jätteen hyödyntämisvaihtoehdot kustannuksineen, valitut jätteen määrän vähentämis- ja hyödyntämistoimet toteutusaikatauluineen.
3. Luvan saajan tulee teettää 31.8.2007 mennessä jätteen kaatopaikkakelpoisuusselvi- tys kaatopaikalle toimitettavista muista kuin yhdyskuntajätettä (nimikeryhmä 20) vas- taavista jätteistä. Selvityksen tulee sisältää asiantuntijalausunto kaatopaikalle sijoitta- misesta sekä vastaavuustestauksessa testattavista jätteen ominaisuuksista.
(YSL 43, 45 §, JäteL 4, 6, 19 §, VNp kaatopaikoista 6 §, VNA 202/2006)
Perustelut: Jätehuollon järjestäminen jätelain mukaisesti edellyttää erilaisten ongelma- jätteiden keräämistä erilleen sekä niiden merkitsemistä ja varastoimista tarkoitukseen varatussa paikassa ja toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollon asianmu- kainen järjestäminen vähentää myös jätteiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä.
Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mah- dollisimman vähän. Jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ensisijaisesti ai- neena ja toissijaisesti energiana. Laitoksella syntyvän jätteen määrä on vähentynyt toi- minnan supistuttua vuonna 2001. Laitoksen toiminnassa syntyy kuitenkin merkittäviä määriä seka-, kiillotus-, hiekkapuhallus- ja muovijätettä, jotka toimitetaan kaatopaikal- le. Nykyisin käytössä oleva pahvipaalain pakkaa jätteen tiiviisti ja vähentää toimitus- kertoja vastaanottopaikkaan, mutta se ei vähennä syntyvän jätteen määrää.
Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaan jätteen tuottajan tulee osoittaa kaato- paikan pitäjälle, että jäte soveltuu sijoitettavaksi kyseiselle kaatopaikalle. iittala oy ab on teettänyt vuonna 2001 kaatopaikkakelpoisuusselvitykset kiillotus-, hioma- ja hiek- kapuhallushiekkajätteestä. Luvan saajan tulee teettää uusien vaatimusten mukaiset kaatopaikkaselvitykset ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi nykyisin syntyvistä jätteistä puhallushiekka- ja kiillotusjätteestä sekä jätevedenpuhdistamon lietteestä. Toiminnas-
sa syntyvä muovijäte vastaa jätenimikkeen 20 muovijätettä. Siitä ei ole tarpeen tehdä kaatopaikkakelpoisuusselvitystä.
7.3.4 Päästöt ilmaan
Ilmapäästöjen määrä ja laatu sekä niiden vaikutukset on selvitettävä 31.12.2007 men- nessä. Suunnitelma päästöselvityksestä on toimitettava ympäristökeskukselle kuukaut- ta ennen selvityksen tekemistä. Yhtiön on toimitettava ympäristökeskukselle kuukau- den kuluessa selvityksen tekemisestä
- selvityksen tulokset
- selvitys puhdistusmenetelmien ja -laitteiden riittävyydestä ja parhaasta käyttökelpoi- sesta tekniikasta
- toteutettavat toimenpiteet toteutusaikatauluineen.
Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa määräyksiä päästöjen vähentämisestä selvityk- sen tulosten perusteella. (YSL 3, 5, 43, 46 §, VNA 164/2007 4 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnastaan aiheutuvista pääs- töistä, niiden määrästä ja laadusta sekä puhdistusmenetelmien parhaasta käyttökelpoi- sesta tekniikasta. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Yhtiön ilmoituksen mukaan toiminnan ilmapäästöjä ei ole selvitetty. Lupahakemuksesta ilmenee muun muassa, et- tä laitoksen toiminnassa syntyy hiukkaspäästöjä mm. kiillotuksesta ja hiekkapuhalluk- sesta. Viideltä kiillotuskoneelta ja yhdeltä harjauspisteeltä poistoilma johdetaan erilli- sen syklonin kautta laitoksen piha-alueelle. Pinnoituksesta poistoilma johdetaan vesi- verhon läpi ja edelleen tehdasrakennuksen katolle. Ympäristökeskus pitää ilmapäästö- jen ja puhdistusmenetelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvittämistä päästöjen mahdollisten vähentämistoimien kannalta tarpeellisena.
7.3.5 Melu
1. Laitoksen toiminnasta aiheutuva tuntikohtainen keskiäänitaso ei saa ylittää asuin- kiinteistöillä tasoa 55 dBA päiväaikaan (klo 7 – 22) ja tasoa 50 dBA yöaikaan (klo 22 – 7).
2. Luvan saajan tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla laitoksen toiminnasta aiheu- tuvan meluselvitys, josta käy ilmi normaalitoiminnan aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset melutasot laitoksen ympäristössä sekä melun leviäminen. Tuloksissa tulee huomioida toiminnasta aiheutuvan iskumaisen melun mahdollinen vaikutus. Meluselvitys on teh- tävä 31.12.2007 mennessä. Suunnitelma selvityksen tekemisestä tulee toimittaa Poh- jois-Savon ympäristökeskukselle ennen mittausten tekemistä. Tarvittaessa on tehtävä suunnitelma meluhaittojen poistamiseksi 31.3.2008 mennessä. (YSL 43 ja 45 §, VNp melutason ohjearvoista 2 §)
Perustelut: Luvan saajan toiminnassa melua syntyy esimerkiksi huippuimureista ja lii- kenteestä. Pohjan puristuksessa käytettävä puristin aiheuttaa iskumaista melua. Laitos toimii kausiluontoisesti myös yöaikaan. Häiritsevä melu voi aiheuttaa terveys- ja viih- tyvyyshaittaa. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso tulee selvittää ja selvitysten perusteella suunnitella mahdollisesti tarvittavat meluntorjuntatoimet, jos kohdassa 1 esitetyt melurajat ylittyvät.
7.3.6 Jätevedet
1. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdolli- simman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman
vähäiset. Vesistöön johdettavassa jätevedessä kokonaisfosforin, kuparin, kromin, nik- kelin tai sinkin pitoisuus saa olla korkeintaan 1 mg/l.
2. Vesistöön johdettavien laitoksen piha-alueen sade- ja sulamisvesien laatua tulee tarkkailla. Näytteet tulee ottaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti kerran vuodessa ke- väällä (kts. kohta 7.3.9). Yhtiön tulee tulosten perusteella arvioida ko. vesien käsittely- tarve.
(YSL 43, 46, 47 §, YSA 19 § 1 mom. 3 kohta, 36 §)
Perustelut: Vesistöön johdettava jätevesi voi aiheuttaa vesistössä rehevöitymistä ja ras- kasmetallit voivat kertyä sedimenttiin ja edelleen aiheuttaa haittoja esimerkiksi pohja- eläimistölle. Luvan saajan jätevedenpuhdistamolla on saatu hyviä puhdistustuloksia ja jätevedestä tutkitut haitta-aineiden pitoisuudet ovat olleet selkeästi alle lupaehdoissa määrättyjen rajojen.
Laitoksen piha-alueella varastoidaan ja käsitellään jätteitä, esimerkiksi kiillotusjätettä ja hiekkapuhallusjätettä. Ne voivat sisältää raskasmetalleja. Laitosalueella käsitellään myös öljyjä ja kemikaaleja. Lupamääräyksen 7.3.1 mukaisilla polttoöljyn varastoinnin järjestelyillä estetään öljyvuotojen pääsy varastoalueelta viemäriin. On mahdollista, et- tä haitallisia aineita pääsee tehdasalueen sade- ja sulamisvesien mukana ympäristöön.
Vesinäytteiden tulosten perusteella voidaan arvioida, aiheutuuko vesien johtamisesta ympäristöhaittaa.
7.3.7 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
1. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittö- mästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristöviran- omaiselle. (YSL 4 – 5 §, 43 § 1 mom kohta 3, 76 §, JäteL 4 ja 6 §)
2. Luvan saajan tulee laatia toimintasuunnitelma puhdistamon toimintahäiriöiden, ke- mikaalivuotojen, poikkeuksellisten pölypäästöjen ja niitä vastaavien ympäristöhaittaa tai sen vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien varalle. Suunnitelma tulee toimittaa Poh- jois-Savon ympäristökeskukselle 31.8.2007 mennessä. (YSL 43 §)
3. Kemikaalivarastojen läheisyydessä tulee olla kemikaalivuotojen ensitorjuntaan imeytysainetta sekä välineitä käytetyn imeytysaineen talteenottoon ja käsittelyyn.
(YSL 7, 43 §)
Perustelut: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuus- riski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoitta- miseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voi- da ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toi- minnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäris- tövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: kemikaalivuoto, poikkeuksellinen hiukkaspäästö tai jätevedenpuhdistamon toimintahäiriö. Hakemus sisältää Sorsakosken tehtaiden pa- lo- ja pelastussuunnitelman sekä lyhyen kuvauksen jätevedenpuhdistamolla tapahtu- vaan kemikaaliensyöttöhäiriöön varautumisesta. Jätevedenpuhdistamolla ei ole nykyi- sin varoallasta, joten häiriötilanteessa tulee varautua siihen, ettei puhdistamatonta jäte- vettä jouduta juoksuttamaan vesistöön. Tehtaalla tulee olla suunnitelmat myös muiden ympäristöhaittaa aiheuttavien tapahtumien varalle.
7.3.8 Maaperä
Luvan saajan tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle tehdasalueella teh- tävistä maanrakennustöistä. Pilaantuneeksi todetuilla alueilla tehtävistä töistä tulee ilmoittaa kolme kuukautta ennen töiden aloittamista ja muilla alueilla tehtävistä töistä kuukautta ennen töiden aloittamista. (YSL 7, 8, 43, 77 §)
Perustelu: Luvan saajan teettämän maaperäselvityksen mukaan kiinteistön joissakin osissa maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla ja öljyhiilivedyillä. Näiden alueiden maanrakennustöissä joudutaan käsittelemään em. haitallisia aineita sisältävää ainesta.
Pilaantuneita maamassoja voi olla kiinteistön muissakin osissa. Maanrakennustöistä tehtävän ilmoituksen perusteella voidaan tarkistaa, onko kulloistenkin töiden yhtey- dessä tarpeen selvittää maaperän pilaantuneisuutta tarkemmin tai kunnostaa maaperä.
Pilaantuneista maamassoista ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa.
7.3.9 Tarkkailu- ja raportointi
1. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa laitoksen toiminnasta, päästöistä, poikkeus- tilanteista sekä syntyneistä, hyödynnetyistä ja muualle toimitetuista jätteistä. Hake- muksen liitteenä olevaa tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää seuraavilla tiedoilla:
Käyttötarkkailu:
- kuljetuksien sekä raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonta (lastaus- ja purkutilanteet, rakenteellinen suojaus, varastot)
- mittalaitteiden tarkkailu (puhdistus, kalibrointi, laadunvarmistus tarkistusmittauksin) - erotin- ja puhdistinlaitteiden tarkkailu (hiukkaserottimet, öljynerottimet)
- häiriö- ja poikkeustilanteiden kirjanpito Päästötarkkailu:
- jätteiden kaatopaikkakelpoisuusselvitykset (kts. kohta 7.3.3)
- vesistöön johdettavat lauhde-, sade- ja sulamisvedet: keväällä yksi edustava näyte, josta on tutkittava pH, kiintoaine, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus, ras- kasmetallit (nikkeli, alumiini, sinkki, kupari, kromi) ja öljyhiilivedyt. Näytteenotto- kohta ja ensimmäinen näytteenottoajankohta on sovittava erikseen ympäristökeskuk- sen kanssa sen jälkeen, kun laitosalueen kesän 2007 tilannetta vastaavat viemäröinti- kuvat (kts. kohta 7.3.10) ovat valmistuneet.
- ilmapäästöt: tarkkailutarve varmistuu ilmapäästöselvityksen (kts. kohta 7.3.4) tarkis- tuksen jälkeen
Täydennetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 31.5.2007 mennessä. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ilmapääs- töselvityksen valmistumisen jälkeen.
2. Luvan saajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä
− ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) tiedot jätteistä, kemikaaleista, jäte- vesistä, tuotannosta ja raaka-aineista, ilmapäästöistä sekä ympäristönsuojeluinvestoin- neista
− Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle yhteenveto, joka sisältää tiedot toiminnassa tapahtuneista muutoksista, tehdyt, tarvittavat ja toteutetut toimet ympäristönsuojelun edistämiseksi ja arvion toi- minnan ympäristövaikutuksista.
3. Luvan saajan tulee osallistua Niskalammen-Osmajärven yhteistarkkailuohjelman to- teuttamiseen.
4. Pohjaeläin- ja sedimentin raskasmetallipitoisuustutkimus luvan saajan jätevesien vaikutusalueella tulee tehdä vuonna 2009 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tutki- mustulokset tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle välittömästi niiden valmistuttua.
(YSL 4, 5, 43, 46, 90 §, YSA 30 §, JäteL 51, 52 §, Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004)
Perustelut: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksis- ta. Toiminnanharjoittajille annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toimin- nan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.
Laissa vesienhoidon järjestämisestä edellytetään, että vesistön laatu ei heikkene ja että veden ekologisen ja kemiallisen tilaa on seurattava.
iittala oy ab ja Outokumpu Stainless Tubular Products Oy Ab ovat teettäneet yhteis- työssä vuosina 1999 ja 2004 pohjaeläin- ja sedimenttitutkimuksen jätevesiensä vaiku- tusalueella Niskalammessa ja Osmajärvessä. Jätevesien vaikutuksia tulee edelleen tarkkailla vastaavalla tavalla. Selvitys on hyödyllistä teettää edelleen yhteistyössä.
7.3.10 Viemäröintikuvat
Luvan saajan tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 30.6.2007 mennes- sä kuvat, joista käy ilmi tehtaan ja tehdasalueen viemäröintijärjestelyt. (YSL 43, 46 §) Perustelu: Lupamääräyksessä pyydetyt tiedot ovat tarpeen valvonnan ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta.
7.3.11 Kalatalousmaksu ja korvaukset
Luvan saajan tulee maksaa vuosittaisena kalatalousmaksuna 1500 € Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi Osmajärven kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistoimiin. Maksu on suoritettava vuosittain tammi- kuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen antamisvuodelta maksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.
(YSL 44, 67, 72 §, VesiL 2 luku 22 § ympäristövahinkojen korvaamisesta annettu laki 1 §)
Perustelu: : Myöntäessään ympäristöluvan on lupaviranomaisen annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta ja määrättävä viran puolesta toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi.
iittala oy ab:n jätevesien johtamisesta on aiheutunut haitallisia vaikutuksia alapuoli- seen vesistöön, esimerkiksi rehevöitymistä ja raskasmetallien kertymistä sedimenttiin.
Jätevedessä olevien haitta-aineiden pitoisuudet ovat useana viime vuonna olleet alhai- set. Jäteveden vaikutukset vesistöön ovat vähentyneet. Kalastolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi kalatalousmaksu määrätään Pohjois-Savon TE-keskuksen esityksen mukaisesti. TE -keskus on ilmoittanut maksua on käytetyn vesikasvillisuuden poistoon sekä kalanpoikasten (siika, kuha, taimen) istutuksiin. Ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa ei jäteveden johtamisesta vesis- töön ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentin kohdan 1 tarkoittamaa vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa hait- taa vesialueen omistajalle tai veden käyttäjille.
Korvausta vahingosta, jota nyt lupa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, on va- hingon kärsijällä oikeus hakea ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestykses- sä.
7.3.12 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset
Toiminnan mahdollisesta lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään kuusi (6) kuu- kautta aiemmin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tällöin tulee esittää ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maape- ränsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpi- teistä ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 43, 46, 81, 90 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittaja on vielä toiminnan loppumisen jälkeen vastuussa mm. toiminnastaan syntyneistä jätteistä, ympäristön pilaantumisen estämisestä ja tar- vittaessa tarkkailusta. Toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpi- teisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukseen, jotta viranomainen voi tarkistaa lo- pettamiseen liittyvien toimien riittävyyden.
8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan laitoksen käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa. Ym- päristönsuojelulain 42 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen ympäristön pilaan- tumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lu- pamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yh- dessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnon- olosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapureil- le tai lähistöllä asuville kohtuutonta rasitusta mm. haitallisista aineista, liasta, hajusta, kosteudesta tai melusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti ja jätehuol- lossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdolli- simman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet on hyödynnet- tävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
8.2 Yleiset perustelut
iittala oy ab:n Sorsakosken astiatehtaan toiminta, jätevedenpuhdistamon toiminta ja puhdistettujen jätevesien johtaminen vesistöön muodostavat ympäristöluvanvaraisen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteän kokonaisuuden.
Toiminta sijaitsee alueella, joka on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalu- eeksi. Toiminta on kaavan mukaista. Lähimpään päiväkotiin ja kouluun on noin 500 metriä. Läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelukohteita.
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset ja hakemus perustuvat soveltuvin osin metalliteollisuuden parhaaseen käyttökelpoiseen tekniik- kaan. Luvan saajalla on käytössä ympäristönhallintajärjestelmä ISO 14001 alkaen vuodesta 2007.
Luvan saaja käsittelee prosessissa syntyvät jätevedet omassa jätevedenpuhdistamos- saan. Jätevedestä määritetyt haitta-aineiden pitoisuudet ovat alittaneet selkeästi lupa- määräyksissä asetetut raja-arvot. Jäteveden johtamisesta vesistöön ei aiheudu kohtuu-
tonta haittaa vesistölle tai sen hyötykäytölle. Jätevedet voidaan johtaa purkuputkessa vesistöön hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Luvan saajan ja muiden alueen toimin- nanharjoittajien jätevesien mukana aiemmin sedimenttiin kertyneiden raskasmetallien vaikutuksia ja niiden muutoksia seurataan viiden vuoden välein tehtävällä selvityksel- lä.
Toimintaa ja päästöjä tarkkaillaan sekä laitteita huolletaan kohdan 7.3.9 lupamääräyk- sen 1 mukaisesti täydennettyä tarkkailusuunnitelmaa noudattaen.
Toiminnassa syntyvät ilmapäästöt ovat pääasiassa hiukkasia. Hiukkas- tai mahdollis- ten muiden ilmapäästöjen laatua ei ole selvitetty. Lupamääräyksellä 7.3.4 luvan saaja velvoitetaan tekemään ilmapäästöselvitys. Selvityksen perusteella arvioidaan, onko laitoksen poistoilman käsittelyä tarpeen muuttaa. Luvan saaja ilmoittaa ympäristön- suojeluviranomaisille tarvittaviin varotoimiin ryhtymistä varten sellaisista poikkeuk- sellisista päästöistä, joista voi aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteiden määrän vähentämisestä ja hyötykäytön lisäämismahdollisuuksista tehdään selvitys kohdan 7.3.3 lupamääräysten mukaisesti. Kaatopaikalle toimitettavista jätteis- tä tehdään asianmukaiset kaatopaikkakelpoisuusselvitykset. Jätteet toimitetaan luvalli- siin vastaanottopaikkoihin. Jätehuolto on järjestetty asianmukaisesti.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mer- kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleisel- tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu- eella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitus- ta, joka aiheutuisi esimerkiksi melusta tai pölystä. Lupa voidaan myöntää.
9 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 9.1 Luvan voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. Toiminnan olennaiseksi muutokseksi katsotaan myös jätevesien johtaminen viemäriverkostoon.
9.2 Lupamääräysten tarkistaminen
Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2017 mennessä jättää uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää ainakin toiminnassa ja laitosta ympäröivän alueen käytössä tämän päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä toiminnassa, tiedot laitoksen ilmapäästöistä sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista, tiedot syntyvistä jätteistä ja niiden hyötykäytöstä ja käsittelystä, tiedot jätevesien johtamisesta, määrästä ja laadusta sekä ulkopuolisen asiantuntijan tekemä meluselvitys. (YSL 55 §)
Perustelu: Teollisuudessa käytettävä tekniikka ja ympäristönsuojelu kehittyvät ja muuttuvat vuosien aikana. Ympäristökeskus pitää lupamääräysten tarkistamista noin kymmenen vuoden kuluttua tarpeellisena.
9.3 Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa- olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §) 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 3-8, 28, 31, 34, 41-47, 49, 50, 52-56, 62, 75- 77, 81, 83, 90, 96, 97, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 6, 15, 19, 30, 36 §
Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 5 § Jätelaki (JäteL 1072/1993) 4, 6, 15, 51, 52 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001)
Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikke- listä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (VNA 164/2007)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) ja päätöksen muutos (202/2006)
Vesilaki (264/1961) 2 luku 22 §
Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 1 § Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) Valtion maksuperustelaki (150 /1992) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003)
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua 6160 €
(YSL 105 §, Ympäristöministeriön asetus 1237/2003 alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 2 ja 4 §)
Perustelu: Jätevesien johtamista koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelystä perittä- vä maksu on 38,50 €/tunti em. asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan. iit- tala oy ab:n luvan käsittely vastaa uuden toiminnan luvan käsittelyä, koska ympäristö- lupa on annettu ensimmäisen kerran koko toimintaan. Luvan käsittelyyn on käytetty aikaa 160 tuntia. 160 x 38,50 € = 6160 €.
12 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Lakimies Maija Toivanen
Ylitarkastaja Raili Pärjälä
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös iittala oy ab
PL 140
00561 Helsinki
Jäljennös päätöksestä iittala oy ab, Sorsakoski Leppävirran kunnanhallitus
Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunta
Pohjois-Savon TE –keskus/kalatalousyksikkö
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä Laitoksen naapurit
Itä-Suomen lääninhallitus
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja sanomalehdessä
Päätöskuulutus on nähtävänä valitusajan Leppävirran kunnanhallituksen ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Kuulutus julkaistaan Soisalon Seutu – lehdessä.
Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 20.3.2007. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 19.4.2007.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 490 4777
Puhelin, asiakaspalvelu: 020 690 167
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille va- litusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköi- sesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen lailli- nen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjel- mässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakir- ja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.
