YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 91/2009/2
Dnro LSY-2008-Y-220
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
25.11.2009
ASIA Peräjärven kunnostaminen ruoppaamalla, Parkano
HAKIJA Metsähallitus, Marja Sara-aho, Erkki ja Anna-Liisa Mehtälä, Matti ja Raija Kuivanen, Aarne Siro, Tuulikki Hietikko, Pentti ja Maija-Liisa Pöyhölä, Tarmo ja Anna-Liisa Uusitalo, Arto ja Arja Lehtonen, Olavi Koskiranta, Mauri ja Mervi Niemenmaa sekä Markku ja Pirkko Han- kala
HAKEMUS Metsähallitus (Yhteiset alueet RN:ot 876:4, 876:5 ja 893:1:1), Marja Sara-aho (Rantanen RN:o 24:3), Erkki ja Anna-Liisa Mehtälä (Perä- ranta RN:o 24:4), Matti ja Raija Kuivanen (Koivuniemi RN:o 24:6), Aarne Siro (Koivuranta RN:o 24:8, Tuulikki Hietikko (Väisäranta RN:o 24:10), Pentti ja Maija-Liisa Pöyhölä (Kotiranta RN:o 24:12), Tarmo ja Anna-Liisa Uusitalo (Peräjärvi RN:o 24:14), Arto ja Arja Lehtonen (Kariniemi RN:o 25:3), Olavi Koskiranta (Rantala RN:o 25:5), Mauri ja Mervi Niemenmaa (Puroranta RN:o 25:7) sekä Markku ja Pirkko Hankala (Kaukoranta RN:o 25:9) ovat 5.9.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämäs- sään hakemuksessa pyytäneet lupaa Peräjärvi-nimisen järven ruop- paamiseen hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti Parka- non kaupungissa.
SUUNNITELMA
Hankkeen tausta ja tarkoitus
Peräjärvi sijaitsee Parkanon kaupungin Vahojärven kylässä. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Sammatinjoen vesistöalueeseen (35.574).
Peräjärven valuma-alue on hyvin suoperäinen ja voimakkaasti ojitet- tu. Ojitukset on tehty maa- ja metsätaloutta varten. Ojitukset ovat vuosikymmenten aikana kuljettaneet järveen suuria määriä humusta, joka on sedimentoitunut järven pohjaan, erityisesti lasku-uomien suulle. Paikoitellen kaikuluotainmittauksilla on sedimenttiä todettu olevan jopa yli 6 metrin paksuudelta. Rannanomistajien havaintojen mukaan Peräjärven virkistyskäyttöarvo on 1960-luvun jälkeen pie- nentynyt merkittävästi aikaisemmin kovapohjaisten ja puhtaiden ran- tojen peityttyä sedimenttiliejuun ja veden muututtua limaiseksi.
Vuonna 2003 Parkanon kaupunki on teettänyt tutkimuksen Peräjär- ven kalojen elohopeapitoisuuksista. Tutkimuksissa todettiin Peräjär- ven haukien ja suurimpien ahventen sisältävän elohopeaa siinä määrin, että kalojen syönnille on esitetty rajoituksia.
Peräjärven suurimpana ongelmana pidetään tällä hetkellä alhaista alivedenkorkeutta, veden heikkoa laatua sekä rantojen peittymistä valuma-alueelta kulkeutuvaan kiintoainekseen.
Suunnitelman mukaisilla ruoppauksilla pyritään parantamaan Perä- järven vedenlaatua, kasvattamaan järven vesitilavuutta ja turvaa- maan rantojen virkistyskäyttö tulevina vuosikymmeninä.
Virtaamat ja vedenkorkeudet
Peräjärvi on vesialueensa latvajärviä. Sen pinta-ala on 18,0 ha.
Järven suurin pituus on 0,95 km ja suurin leveys on noin 0,45 km.
Rantaviivaa järvellä on noin 3,0 km. Järven tilavuus on noin 278 000 m3, keskisyvyys on 1,5 m ja suurin syvyys on 2,6 m.
Peräjärvi laskee Peräjärvenjokea pitkin Ruojärveen ja edelleen Leppäsjärven kautta Ikaalisten Kyrösjärveen. Järven valuma-alue on noin 7,2 km2. Valuma-alue on hyvin metsä- ja suovaltainen, pel- toalueita on vain 11,4 ha.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen suorittamien mittausten ja valu- ma-alueen ominaisuuksien perusteella lasketut Peräjärvenjoen vir- taamat ovat seuraavat:
HQ1/20 (ylivirtaama keskimäärin 1,8 m3/s kerran 20 vuodessa)
MHQ (keskiylivirtaama) 1,0 m3/s MQ (keskivirtaama) 0,060 m3/s
MHQ (keskialivirtaama) 0,005-0,010 m3/s
NQ (alivirtaama) 0,001-0,002 m3/s
Peräjärven vedenkorkeuksia on seurattu epäsäännöllisesti vuodes- ta 2002 lähtien järven länsirannalle asennetun vedenkorkeusas- teikon avulla. Alkuvuodesta 2005 Peräjärven vedenkorkeusasteikko on vaaittu järven pohjoispuolella sijaitsevasta korkeuskiintopisteestä nro 784205 (N60 +151,40 m). Asteikon nollapistekorkeudeksi määri- teltiin N60 +144,43 m.
Seurantajakson 5/2003-8/2004 vedenkorkeustietojen perusteella on arvioitu seuraavat Peräjärven vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot:
HW1/20 +145,33 m
MW +144,58 m
NW +144,40 m
Järven veden laatu
Peräjärven veden laatua on tutkittu Hämeen ympäristökeskuksen toimesta vuonna 1994 ja Parkanon kaupungin toimesta vuosina 2002, 2003 ja 2005. Yleisten käyttökelpoisuuskriteerien mukaan Peräjärven veden laatu voidaan luokitella luokkaan III (tyydyttävä).
Vesinäytteiden tulosten mukaan järven kesäkuukausien kokonais- fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 64–76 µg/l. Kokonaisfosfo- ripitoisuuden perusteella järvi luokitellaan luokkaan IV (välttävä).
Kesäkuukausien kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 750–830 µg/l. Järven typpipitoisuus on normaali. Veden pH-arvot ovat vaihdelleet välillä 5,3–5,7 eli vesi on hapahkoa. Peräjärven puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, mutta humusjär- vessä myös humus toimii puskurina happamoitumista vastaan.
Peräjärven ulkoinen kuormitus muodostuu pääosin metsätalouden, loma-asutuksen ja peltoviljelyn aiheuttamasta kuormituksesta. Pis- tekuormittajia valuma-alueella ei tällä hetkellä ole.
Peräjärven sisäinen kuormitus muodostuu järven pohjaan sedimen- toituneen sedimentin vapauttaessa ravinteita järven veteen. Vuosi- kymmenten aikana tehdyt metsä- ja suo-ojitukset ovat tuoneet jär- veen runsaasti ravinteita ja orgaanista ainetta. Orgaaninen aines on sedimentoitunut järven pohjalle ja sen hajotustoiminta kuluttaa alusveden happea.
Vesialueen omistus
Peräjärven vesialue jakaantuu kahteen yhteiseen vesialueeseen RN:ot 876:4 ja 876:5. Vesialueiden omistajat eivät ole järjestäyty- neet.
Järven käyttö
Kalastus Peräjärvellä on pienimuotoista kotitarvekalastusta. Järven kalasto muodostuu tällä hetkellä pääosin hauista ja ahvenista, ja särkikalat ovat hävinnet järvestä lähes kokonaan. Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa todettiin järven haukien ja suurimpien ah- venten sisältävän elohopeaa siinä määrin, että kalojen syönnille on asetettu rajoituksia. Järvellä harjoitetaan pienimuotoista vesilintujen metsästystä.
Peräjärveen rajoittuu tai hankkeen vaikutusalueella on 17 kiinteis- töä. Rantaan rajoittuvista kiinteistöistä 12 on vapaa-ajankäytössä oleva rakennus.
Järvellä liikutaan soutuveneellä. Järven tulouomien suualueet ovat täyttyneet humuksesta estäen, mikä estää veneellä liikkumisen keski- ja alivedenkorkeuksilla.
Peräjärven virkistyskäyttöä heikentävät rantojen peittyminen liejuun ja veden muuttuminen limaiseksi sekä tulouomien madaltuneet ran- tamatala-alueet, jotka alivedenkorkeuksilla vaikeuttavat rantautu- mista.
Kunnostustoimenpiteet
Suunnitelman mukaan Peräjärven rantavyöhykkeen rantamatalasta ruopataan sedimenttiä. Ruoppaus suoritetaan kaivinkoneella ranta- matalasta ja/tai rannalta kaivaen. Sedimenttiä on tarkoitus poistaa järvestä yhteensä noin 40 400 m3, joka on noin 23,7 % järven koko- naissedimenttimäärästä 170 000 m3. Järven eteläosasta ruopataan massoja noin 5 300 m3 ja pohjoisosasta noin 35 100 m3. Ruoppaus- ta suoritetaan vain luvanhakijoiden rantojen edustalta. Kaivuussa massat poistetaan kovaan pohjaan saakka. Sedimenttiä poistetaan siten, että 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta (vp. N60 +144,66) ve- sisyvyys olisi 1,5 m. Jos vesisyvyys 15 metrin jälkeen on pienempi kuin 1,5 m, sedimentin reuna muotoillaan enintään kaltevuuteen 1:4.
Ruoppausmassat läjitetään osittain rannan korkeusvyöhykkeen N60 +146,00 m yläpuolelle ja osittain siirretään sovituille läjitysalueil- le. Ruoppausmassat läjitetään vähintään 10 metrin etäisyydelle ojis- ta ja huolehditaan siitä, että valumavedet eivät pääse takaisin vesis- töön.
Lisäksi suoritetaan imuruoppausta Peräjärven eteläosassa Riihilah- den edustan syvännealueella noin 1 700 m2:n alueella kovaan poh- jaan saakka. Sedimenttiä ruopataan noin 4 350 m3 . Syntyvä vesi- lieju pumpataan sovituille läjitysalueille ja varmistetaan, että valuma- vedet eivät pääse takaisin vesistöön ojien kautta.
Suunnitelmaa on tarkennettu 19.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksen täydennyksellä siten, että ruoppaukset suoritetaan vain hakijoiden omistamien kiinteistöjen edustalla.
Kunnostuksen vaikutukset
Rantamatalan ruoppaaminen kaivinkoneella tuhoaa kasvillisuuden ja kasvien juuret ruopattavalta alueelta. Ruoppausmassojen läjittämi- nen ja levittäminen rantavyöhykkeeseen tuhoaa osittain rantakasvil- lisuutta, mutta se palautuu luonnonmukaiseksi muutamassa vuodes- sa. Rantavyöhykkeestä joudutaan poistamaan puita ja pensaita kai- vu- ja kuljetuskaluston työskentelyä varten. Puiden ja pensaiden poistosta sekä tarvittavista kulkuväylistä sovitaan erikseen maan- omistajien kanssa.
Rantamatalan ruoppaaminen samentaa koko järven vesimassan ja tuhoaa järven kalakannan kokonaan. Ruoppauksen jälkeen veden sameus jatkunee muutaman kuukauden. Myös Peräjärvenojassa vesi samenee jonkin verran. Ruoppaushankkeen valmistumisen jäl- keen Peräjärveen on muodostettava uusi kalakanta kalaistutuksilla.
Hanke kasvattaa Peräjärven virkistyskäyttöarvoa. Rantamatalan ruoppauksella saadaan monin paikoin järven pohja virkistyskäyttöön sopivaksi. Riihilahden edustalla olevan syvänteen imuruoppaus kas- vattaa vesitilavuutta ja muodostaa puskurivaraston kiintoaineksen kulkeutumiselle koko eteläosan alueella.
Hankkeen kustannukset
Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 179 000 euroa (+alv.).
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Parkanon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten te- kemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta vii- meistään 23.4.2009.
Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville vi- ranomaisille ja asianosaisille.
MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET
1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, ettei ruoppauskoh- teessa tiettävästi ole erityisiä suojeluarvoja. Ympäristökeskus on kui- tenkin edellyttänyt alueen luontoarvojen selvittämistä ennen luvan myöntämistä, koska kohteessa voi esiintyä luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltavia lajeja, esimerkiksi isolampisukeltajia, jättisukelta- jia, viitasammakkoja tai lumme-, siro-, tai täplälampikorentoja. Maini- tut lajit ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja ja niiden lisään- tymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiel- letty.
Suunnitelmasta puuttuu lisäksi imuruoppausmassojen osalta tarkka selvitys läjityspaikkojen ja -altaiden riittävyydestä. Suunnitelman mu- kaan hankkeessa ei ole tarkoitus käyttää läjitysaltaita, ainoastaan turpeesta tehtyjä suodatinpenkkoja. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kunnolliset läjitysaltaat ovat välttämättömät. Ympäristökes- kus on edellyttänyt suunnitelmaa täydennettäväksi läjitysaltaita ja niiden viipymälaskelmia koskevilla selvityksillä.
Ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä tavanomaisin eh- doin, mikäli mainitut selvitykset ovat asianmukaiset eikä luonnonsuo- jelulaki estä luvan myöntämistä. Töitä ei tulisi tehdä 15.4.–15.7. väli- senä aikana. Jos paikalla pesii kurki, kaulushaikara tai laulujoutsen, töitä tulisi välttää 31.8. saakka. Lupaehdoissa tulisi myös edellyttää vedenlaadun tarkkailua, josta hakijan on tehtävä esitys ympäristölu- pavirastolle ennen päätöksen antamista.
2) Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on to- dennut massiivisen ruoppauksen aiheuttavan voimakasta veden
samentumista ja vapauttavan myös ravinteita veteen. Haitat ulottu- vat myös alapuolisiin vesiin, ellei suojaavia rakenteita käytetä.
Keskus on kuitenkin todennut, että Peräjärven merkitys kalavetenä on vaatimaton. Kalakanta koostuu pääosin hauesta ja ahvenesta.
Haukien korkea elohopeapitoisuus haittaa niiden käyttöä ravintona.
Hankesuunnitelmassa ei ole selvitystä siitä, mitä kalalajia järveen on ruoppauksen jälkeen tarkoitus kotiuttaa ja miten kalakannan hoitoa on tarkoitus rahoittaa.
Keskuksen käsityksen mukaan hanke tuskin tuhoaa koko järven ka- lakantaa. Ruoppauksen jälkeen kalaston elinympäristö ja kalastuk- sen edellytykset lienevät nykyistä paremmat. Kalakanta elpynee vä- hitellen itsestään, mutta myös istutukset saattavat osoittautua tar- peellisiksi. Ruoppauksen vaikutuksia kalastoon ja kalakannan palau- tumista on syytä seurata.
Keskus on puoltanut luvan myöntämistä. Alapuolisen vesistön sa- mentumista on rajoitettava työnaikaisella padolla, suodatinkankaalla tai muulla sopivalla tavalla. Ruoppaustyöt tulee ajoittaa mahdolli- simman vähävetiseen ajankohtaan. Lupaan tulee lisäksi sisällyttää seuraavat määräykset:
- Luvan saajan on tarkkailtava ruoppauksen vaikutusta Peräjärven kalastoon ja kalaston elpymistä Hämeen TE-keskuksen hyväk- symällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa TE- keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman.
- Tarkkailutulosten perusteella on laadittava kalaston hoitosuunni- telma ja toteutettava se. Hoitosuunnitelma tulee toimittaa Hä- meen TE-keskuksen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa ruoppa- uksen päättymisestä.
3) AA (Kotoranta RN:o 24:11) on ilmoittanut omistavansa kiinteistön Parkanossa Jaakkolan kylässä Peräjärven rannalla. Muistuttaja on hakijoiden kanssa samaa mieltä kunnostuksen tarpeellisuudesta, mutta ehdotettu menetelmä vaikuttaa hänestä riittämättömältä. Kai- vinkoneen kaapaisusta iso osa pohjasta irtoavasta aineksesta se- koittuu takaisin veteen ja rannalle nousee vain osa. Keskelle järveä jää suuri alue, jolle ei tapahdu mitään. Järven vesi menee vain pilalle eikä parannusta pitkällä tähtäyksellä tule. Mikäli toimenpide toteute- taan, se on syytä tehdä koko laajuudessaan, siis myös hänen ran- tansa kohdalta.
4) BB ja CC (Perämäki RN:o 24:17 ja Niittymäki RN:ot 24:18, Par- kano, Vahojärvi) ovat ilmoittaneet, että heidän omistamansa rannat ovat hyvässä ja luonnollisessa tilassa eikä niitä tule tuhota. He ovat vastustaneet ruoppauksen suorittamista, koska katsovat sen pilaa- van koko Peräjärven. Jos jonkun mökkiläisen ranta tarvitsee puhdis- tusta, sen voi tehdä varoen ja pienimuotoisesti.
5) DD ja EE (Riihilahti RN:o 24:15, yhteinen alue RN:ot 876:5 ja 876:4, Parkano) ovat vastustaneet Peräjärven ruoppausta suunnitel- lussa muodossa, koska siitä ei ole heille mitään hyötyä. Heidän pel- tonsa ovat vuokralla, joten niiden läpi ei saa kuljettaa maa-aineksia.
Sedimentin kuljetuksesta ei saa aiheutua lisäkustannuksia myös- kään tiekunnalle. Heidän käsityksensä mukaan ruoppauksesta saat- taa aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä. Koska kaloissa on todet- tu elohopeapitoisuuksia, sitä on myös pohjamudassa ja myrkyt kul- keutuvat massan mukana maastoon.
HAKIJOIDEN TÄYDENNYKSET JA SELITYS
Ympäristölupavirasto on varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta.
Samalla ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijoita täydentämään hakemustaan selvityksellä Peräjärven luontoarvoista. Selvityksestä tuli käydä ilmi ainakin yleisluonteisesti Peräjärven ranta-alueen ja rannan tuntumassa olevan vesialueen kasvillisuusvyöhykkeet ja kasvillisuus sekä mahdolliset eläinlajit.
Hakijat ovat toimittaneet ympäristölupavirastoon Pirkanmaan ympä- ristökeskuksen, FF:n 3.8.2005 tekemän kasvillisuusselvityksen Pe- räjärven kasvillisuudesta ja Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry:n lausunnon hyönteislajien esiintymisestä kyseisellä alueella. Hake- mukseen on lisäksi liitetty selvitys imuruopattavien massojen läji- tysaltaasta ja esitys Peräjärven ruoppaushankkeen vesistövaikutus- ten tarkkailusuunnitelmaksi. Lisäksi hakijat ovat ilmoittaneet, että suoritettujen kyselyjen mukaan viitasammakon esiintymisestä Perä- järven alueella ei ole havaintoja. Lintulajeista järvellä pesii vuosittain joutsenpari sekä kahdesta kolmeen sorsaparia ja telkkäpari.
Kasvillisuusselvitys
Selvityksen mukaan Peräjärven rantavyöhyke ja lahdet ovat voimak- kaasti soistuneita ja umpeenkasvaneita. Käytännössä koko ranta- vyöhyke on kasvanut umpeen siten, että veneellä on mahdotonta päästä rantautumaan muualla kuin mökkirannassa. Kasvillisuus on ollut lähes samankaltaista kaikissa järven osissa. Suurimmaksi osaksi kasvillisuus on ollut saraikkoa ja sammalikkoa, jotka ovat muodostaneet soistuneen vyöhykkeen rannan tuntumaan. Valtala- jeina soistuneella osalla ovat olleet pullosara ja rahkasammal, joiden seassa on kasvanut muun muassa kurjenjalkaa, terttualpia, vehkaa ja suoputkea.
Soistuneen vyöhykkeen edessä järven puolella on todettu kellusleh- tisten vyöhyke, jossa kasvoi lähes yksinomaan ulpukkaa. Kellusleh- tisten joukossa esiintyi paikoitellen uposkasvina lampisirppisammal- ta, jota kasvoi runsaasti myös Riihilahden suulla ja järven pohjois- osassa, jossa se on vallannut lähes koko vesisyvyyden.
Järviruokoa esiintyi vähän, ja suurin osa siitä oli keskittynyt yhteen järven luoteisosan lahteen. Leveäosmankäämi muodosti vain yhden
esiintymän eikä laajoja järvikortekasvustoja havaittu lainkaan. Mökki- rannoilla vesikasvillisuutta oli niukasti.
Rantatörmän tuntumassa kasvillisuus muistutti rämettä. Kenttäker- roksen valtalajeina olivat mustikka, juolukka, rahkasammal ja suo- pursu. Järveä reunusti koivujen ja pajujen muodostama pensaikko- mainen reunametsä, mutta muutoin metsä oli mäntyvaltaista. Ranto- jen soistumisen takia järven rantaviiva ei ole selkeä, vaan rannalla on ns. vaihettumisvyöhyke. Saraikko ja sammalikko peittivät avo- vesialueen lisäksi myös suoaluetta.
Selvityksen mukaan saraikon ja sammalikon poistamiseksi ruoppaus on tehokkain kunnostusmenetelmä. Kelluslehtisiä kasveja kuten ul- pukkaa voidaan poistaa parhaiten niittämällä.
Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry:n lausunto
Seuran lausunnon mukaan sillä ei ole tietoja, että Parkanon Peräjär- vellä tai sen ranta-alueilla olisi merkittäviä esiintymiä rauhoitettuja hyönteislajeja, kuten isolampisukeltaja, jättisukeltaja, sirolampikoren- to, lummelampikorento, täplälampikorento. Ilman tarkempia tutki- muksia mainittujen lajien mahdollista esiintymistä Parkanon Peräjär- vellä ei seuran käsityksen mukaan voi varmistaa ja tutkimukset on mahdollista suorittaa aikaisintaan kesällä 2010.
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO
Pirkanmaan ympäristökeskus on ympäristölupaviraston pyynnöstä tarkkailusuunnitelmasta antamassaan lausunnossa ilmoittanut, että näytepisteiden 1 ja 2 lisäksi Peräjärvestä laskevan veden laatua on tarkkailtava Jaakkolan kylän ja Aureskosken välisen tien kohdalta.
Ruoppaustyö kestänee kustannuslaskennan perusteella 42 työpäi- vää. Vesinäytteiden otto kerran työn aikana ei ympäristökeskuksen mielestä ole riittävä, minkä vuoksi vesinäytteitä on otettava vähin- tään kahden viikon välein töiden aikana ja töiden päätyttyä niin kau- an kunnes tilanne on palautunut lähtötilanteen tasalle. Näytteenotta- jien on oltava sertifioituja näytteenottajia.
Vedenlaatutulokset on toimitettava välittömästi Pirkanmaan ympäris- tökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Vesistötarkkailusta on laadittava yhteenveto, jossa tarkastel- laan vesistön tilaa, rakentamisen vaikutuksia ja mahdollisesti aiheu- tuneita haittoja. Vesistötarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Parkanon kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle, Parkanon kalastusalueelle ja Hämeen TE- keskukselle puolen vuoden kuluttua töiden päättymisestä.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää hakijoille luvan Parkanon kaupungis- sa sijaitsevan Peräjärven ruoppaamiseen hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti, kuitenkin siten, että ruoppausta saa suorit- taa kiinteistöjen Kotoranta RN:o 24:11, Perämäki RN:o 24:17, Niiit- tymäki II RN:o 24:18 ja Riihilahti RN:o 24:15 edustalla vain, jos kiin- teistöjen omistajat antavat suostumuksensa.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mu- kaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lu- pamääräyksiä.
Lupamääräykset
Työn suorittaminen
1) Ruoppaus ja läjitystyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa vesiluonnolle ja muulle ympäristölle kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen vält- tämättä vaatii.
Ruoppaukset on pyrittävä tekemään vähävetisenä aikana joko syk- syllä tai talvella. Töitä ei saa tehdä 15.4. –15.7. välisenä aikana.
Peräjärven lasku-uomaan aiheutuvia samentumishaittoja tulee es- tää suodatinkankaan avulla tai muulla Pirkanmaan ympäristökes- kuksen hyväksymällä rakenteella.
2) Hankkeeseen liittyviä läjitystöitä saa suorittaa vain sellaisten kiin- teistöjen alueilla, joiden omistajat ovat antaneet siihen suostumuk- sensa.
Imuruoppausmassojen laskeutusaltaat on mitoitettava ja rakennet- tava siten, etteivät ruoppausmassat valu takaisin vesistöön.
3) Yksityisillä teillä ja rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomis- tajien kanssa ennen töihin ryhtymistä.
4) Töiden päätyttyä ruoppaus- ja läjityspaikat on saatettava asian- mukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.
Korvattavat edunmenetykset
5) Luvan saajat ovat vastuussa yrityksestä aiheutuvasta vahingos- ta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.
Työstä aiheutuva vahinko ja haitta on viivytyksettä korvattava asi- anomaiselle oikeudenomistajalle.
Tarkkailut 6) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vesistövai- kutuksia päätöksen liitteenä 2 olevan 3.8.2009 päivätyn tarkkailu- suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmassa sanotun lisäksi Peräjärvestä laskevan veden laatua on tarkkailtava Jaakkolan kylän ja Aureskosken välisen tien kohdalla.
Vesinäytteet on otettava vähintään kahden viikon välein töiden ai- kana ja töiden päätyttyä niin kauan kunnes tilanne on palautunut lähtötilanteen tasalle. Näytteenottajien on oltava serfioituja näyt- teenottajia.
Vedenlaatutulokset on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuk- selle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ve- sistötarkkailusta on laadittava yhteenveto, jossa tarkastellaan vesis- tön tilaa, rakentamisen vaikutuksia ja mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Vesistötarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava Pir- kanmaan ympäristökeskukselle ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskuk- selle puolen vuoden kuluttua töiden päättymisestä.
Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristökeskuksen kans- sa sovittavalla tavalla kuitenkin siten, että sen luotettavuus pysyy ennallaan.
Lisäksi on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Hä- meen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tulee toimittaa työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle, työ- ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle. Tarkkailun tulokset on vaadittaessa annettava myös niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten perusteella on laadittava kalaston hoitosuunnitel- ma, joka tulee toimittaa Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväk- syttäväksi vuoden kuluessa ruoppauksen päättymisestä. Hoito- suunnitelma on toteutettava työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymäl- lä tavalla.
Luvan voimassaolo 7) Työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava olennai- silta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tä- mä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa.
Ilmoitukset 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pir- kanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työ- ja elinkeinokeskuk- selle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjal- lisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä
selvitys ruoppausalueista ja järvestä poistettujen ruoppausmasso- jen määrästä sekä läjitysalueista.
Perustelut
Luvan myöntäminen
Ojitusten seurauksena Peräjärveen on vuosikymmenten aikana kul- keutunut suuria määriä humusta, joka on sedimentoitunut järven pohjaan, erityisesti lasku-uomien suulle. Paikoitellen sedimenttiä on jopa yli 6 metrin paksuudelta. Viime vuosikymmenten aikana järven virkistyskäyttöarvo on pienentynyt merkittävästi, kun aikaisemmin kovapohjaiset ja puhtaat rannat ovat peittyneet sedimenttiliejuun ja vesi on muuttunut limaiseksi. Peräjärveen rajoittuu 17 kiinteistöä, joista 12 kiinteistön omistajat ovat hankkeessa mukana luvan haki- joina. Hankkeen tarkoituksena on poistaa järvestä sedimenttiä ran- takiinteistöjen edustalta. Ruoppausta on tarkoitus suorittaa vain haki- joiden omistamien kiinteistöjen ja niiden kiinteistöjen edustalla, joi- den omistajat ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Ruop- pausmassat on tarkoitus sijoittaa hakijoiden omistamille maa- alueille.
Ruoppaushanke parantaa järven vedenlaatua, kasvattaa sen vesiti- lavuutta ja parantaa rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia tulevai- suudessa. Asiaa koskevissa selvityksissä ei ole tullut esiin, että alu- eella esiintyisi sellaisia eläinlajeja, joiden lisääntymis- ja levähdys- paikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain no- jalla kielletty. Kun otetaan huomioon työn suorittamista, ja kalaston hoitosuunnitelmaa koskevat lupamääräykset, hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmene- tykseen verrattuna huomattava. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ot- tanut huomioon Peräjärven rantakiinteistöjen virkistyskäyttömahdol- lisuuksien sekä veden laadun ja kalatalouden tilan paranemisen tu- levaisuudessa. Haittoina ympäristölupavirasto on ottanut huomioon työn aikaisen veden samentumisen, läjitysaltaiden aiheuttaman hai- tan rantakasvillisuudelle sekä järven nykyisen kalakannan osittaisen tuhoutumisen.
Niille rantakiinteistöjen omistajille, jotka eivät ole hakijoina, aiheutuu järviveden samentumisesta haittaa kiinteistön virkistyskäytölle. Ym- päristölupavirasto katsoo, että näille kiinteistöille järven tilan para- nemisesta tuleva hyöty on suurempi kuin työnaikaisesta veden sa- mentumisesta aiheutuva haitta. Kiinteistöille ei siten aiheudu korvat- tavaa vahinkoa tai haittaa.
Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti Luonnonsuojelulain 49 §
Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista
Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen osalta ympäris- tölupavirasto toteaa, että hakijat ovat täydentäneet hakemustaan ympäristökeskuksen edellyttämillä selvityksillä alueen luontoarvoista ja ruopattavien massojen läjitysalueista sekä ehdotuksella vesistö- vaikutusten tarkkailusuunnitelmaksi. Hankkeesta aiheutuvien luonto- vaikutusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että Peräjärvi tai sen lähialue eivät kuulu Natura 2000 -verkostoon tai muihin suojelualuei- siin. Asiassa esitettyjen selvitysten mukaan alueella ei ole tehty ha- vaintoja, että siellä esiintyisi luontodirektiivin liitteessä IV tarkoitettuja eläinlajeja (kuten isolampisukeltaja, jättisukeltaja, viitasammakko, tai lumme-, siro- tai täplälampikorento), joiden lisääntymis- ja levähdys- paikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49
§:n kielletty. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia ja että hakijoiden toimittamat selvitykset ovat riittävät luvan myöntämisen edellytysten arvioimisek- si.
Muilta osin ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen muistu- tuksen ja lausunnon huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen (2) muistutus on otettu huomi- oon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
AA:n (3) muistutus on otettu huomioon siten, että hakemuksessa tarkoitettua ruoppausta on mahdollista suorittaa myös muistuttajan omistaman kiinteistön edustalla.
BB ja CC:n (4) sekä DD ja EE:n (5) muistutuksista ympäristölupavi- rasto toteaa, että luvan hakijat ovat hakemuksen täydennyksessään muuttaneet ruoppaussuunnitelmaa siten, että ruoppausta suoritetaan vain niiden kiinteistöjen edustalla, jotka ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Ruoppausta ei näin ollen suoriteta muistuttajien omistamien kiinteistöjen edustalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja hylkää vaatimuk- set luvan epäämiseksi. Muistuttajien huomautukset on muilta osin otettu luparatkaisussa ja lupamääräyksissä huomioon.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän päätöksen käsittelymaksu on 3 070 euroa.
Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukon ala- kohdan, ruoppaus yli 20 000 m3/ktr mukaisesta hankkeesta.
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet 1) Valitusosoitus
2) Tarkkailusuunnitelma
Mika Seppälä
Juha Helin Pertti Seppänen
Ulla Kuusiniemi
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Sep- pälä, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi.
UK/ts
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.12.2009.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: (vaihde) 020 610 121
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.Lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Tarkkailusuunnitelma
